Vegas Golden Knights 2023–2024

  • 62 855
  • 319

Mihin asti Golden Knights yltää kaudella 2023–2024?

  • Mestaruuteen

    Ääniä: 11 23,4%
  • Finaaliin

    Ääniä: 3 6,4%
  • Konferenssifinaaliin

    Ääniä: 15 31,9%
  • Konferenssivälieriin

    Ääniä: 11 23,4%
  • Pudotuspelien avauskierrokselle

    Ääniä: 4 8,5%
  • Pudotuspelien ulkopuolelle

    Ääniä: 3 6,4%

  • Äänestäjiä
    47
  • Poll closed .

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
67/82 Vegas vs. New Jersey

Roy nousi Stephensonin ketjuun sentteriksi ja Howden valui nelosen keskelle. Thompson starttasi. Martinez poistui IR:stä korvaten Haguen ja Hutton pelasi pitkästä aikaa hänkin ottaen Whitecloudin ruudun, joten kolmospari koki penkityksen. Sekä Barbashev että Hutton pelasivat 500. pelinsä.



Arvosanataulukko
++
+ Thompson, Carrier, Howden, Eichel, Hanifin, Pietrangelo
+/- Marchessault, Barbashev, Stephenson, Roy, Mantha, Dorofeyev, Amadio, Karlsson, Kolesar, Theodore, McNabb, Martinez, Hutton
-
--

Päätöserän alussa Bratt laukoi vasemmasta laidasta transitiosta ja Thompson torjui vain vaivoin. Kiekko putosi hänen selkänsä taakse, josta Hanifin siivosi sen suoraan Hischierin lapaan ja tämä ohitti LT:n. Tasoitus syntyi pian, kun Hanifin aktivoitui nousemaan maalin kulmalle asti, mutta syöttöyritys ruuhkaan Howdenille ei johtanut laukaukseen, vaan Howden syötti takaisin oikeaan laitaan, josta Hanifin löysi poikittaislätyllään Pietrangelon. Tämän vihainen rannelaukaus painui sisään etukulmasta Carrierin hämättyä hyvin Allenia maalin edessä.



Pelimiesten kympillä Devilsin passiivinen, valuva ja löyhä 1-2-2 trap vuoti. Hanifin avasi ohi kärkikarvaajan Eichelin lapaan keskelle. Tämä kuljetti röyhkeästi kiekon yli siniviivan keskimmäisen tason hyökkääjien välistä. Smith-Nemec kaksikko peruutti liian ajoissa jättäen Eichelille tilaa laukoa hurjan rannelaukauksen tolpan juureen. Devilsin alanelikon tiiviys ei tosiaankaan minua muutenkaan vakuuttanut varsinkaan kahdessa viimeisessä erässä, vaan aika helpostikin Vegas kyllä pääsi kontrolloidusti ylittämään keskialueen halliten siten pelin virtausta. Vain maalinteon tehottomuus piti lukemat tiukkoina.



Devilsin paikat avauserässä tulivat suunnanmuutoksista. Toisella minuutilla Theodore pinchasi myöhässä ja hänet kierrettiin. Thompson torjui aggressiivisen vastaantulon myötä Meierin kudin 2v1-tilanteessa, mutta Mercer siivosi irtokiekon pussiin maalin edestä. Onneksi osuma hylättiin veskarin estona. Yhdeksännellä minuutilla Vegas hukkasi kiekon keskialueella ja Bratt livahti nopeasta käännöstä Theodoren selustaan karkuun, mutta LT piti längit tukossa. 19. minuutilla Holtz laukoi kaistalaukauksen oikealta puolinopean vastaiskun päätteeksi.
Avauserässä Vegasin PAPPin aggressiivisuus ihastutti muutamaan otteeseen. Aika ja tila otettiin pois kulmissa kuten parhaimmillaan viime keväänä. Trapistakaan ei läpi menty, kun Devilsille sallittiin vain seitsemän kutia avauserässä. Keskialueen puolustuspelaaminen oli siis tiivistä eikä joukkue juuri joutunutkaan omissa pyörimään, kun puolustajat ehtivät ensimmäisinä päätykiekkoihin.

Toisessa erässä LT pysäytti Devilsin ylivoimalla J. Hughesin one-timerin eleettömästi ja myöhemmin tasaviisikoin koppasi Palatin rannarin keskustasta ongelmitta PAPPin rakoiltua hetkellisesti. 27. minuutilla Mantha tuli rännisiirtoa vastaan paineen alta lähdössä, mutta menetti kiekon laidan lähellä. Haula kilautti heti sen jälkeen tolppaan kääntölaukauksella, hui. Seuraavassa vaihdossa ykkösketju ylihyökkäsi kera Hanifinin, kun Eichel haki päätypassia luukulle, mutta Bratt laukoi 2v1-vasturista onneksi seinille. Toisella puolikkaalla LT pääsi helpolla, kun Devilsillä oli vain 14 kutia 40 minuutissa.

Päätöserän alussa sitten tosiaan vastaiskusta se pelin avausmaalikin lopulta syntyi, mutta organisoiduissa hetkissä ei suurta hätää ollut, kun maalinedustan siivoaminen oli hyvällä tasolla muutamien viivakutien jäljiltä. Lopussa Thompson vielä pysäytti viidellä kuutta vastaan Brattin laukauksen maalinedusviidakosta. Kaikkinensa sanoisin, että tämä oli Vegasin paras peli puolustussuuntaan pitkään aikaan. Jänne kesti aika lailla 60 minuuttia. Jos tämän pelin suorittaminen saadaan monistettua, sitten keväällä on sauma mennä pitkällekin. Viime vuoden voittoidentiteetti ehkä hiljalleen on palautumassa pelaajien mieliin.

Vegasinkin HAHP oli yhä aika nuhaista esim. avauserässä. Ykkösaseena olivat kaaoskiekot ja kääntölaukaukset luukulle, kun Devilskin puolusti tiiviisti iholta eikä ytimeen ollut pääsyä organisoiduissa hetkissä. Kolmannella minuutilla McNabbin mahtipinchauksen jälkeen Devils oli hetkellisesti organisoimaton ja Carrierille aukeni tilaa laukoa irtokiekko slotista logoon. 17. minuutilla transition lopuksi Kolesar jätti kiekon Martinezille, joka viritti lujan lämärin. Allen torjui eteensä, mutta maalille ajanut Howden ei aivan yltänyt huitomaan reboundia sisään. Paras Vegas-ketju nelonen siltikin avauserässä oli eikä taso laskenut sen jälkeenkään, joten Carrier ja Howden saavat plussaa taulukkoon. 32. minuutilla oli seuraava hyvä maalipaikka, mutta Kolesar ei osunut Carrierin lättyyn takakulmalla vastaiskun päätteeksi. Neljän minuutin päästä Carrier sähisi taasen mainiosti HAHP:ssä ja meni sitten tekemään vielä maskia Theodoren tuloksettomaan rannelaukaukseen. Tukitoimien teko palkittiin vasta päätöserässä 1-1 tasoituksessa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Muista tekopaikoista jäi mieleen viidennellä minuutilla Karlssonin läpiajo alivoimalla Howdenin purun jälkeen, mutta hän laukoi suoraluistelusta päin veskaria. Maali olisi kruunannut tuon priima-alivoiman, jossa paineistus oli yhtenäistä eikä Devils saanut mitään aikaan. Martinez tuli mukaan kakkosalivoimaan ja hänen jalkansa näytti terävältä tuoreena, mikä oli hyvä juttu. Se mahdollisti iskemisen laitaan muiden mukana tekemään stoppia. Kakkoserän alun alivoimalla Karlsson karkasi niin ikään läpi voitettuaan keskialueella jättökiekon itselleen, mutta Allen pysyi mukana rystyuitossa. Tasaviisikoin Karlssonin ketjun paras mesta 40 minuuttiin tuli aivan toisen erän lopussa, kun Amadio karvasi kiekon Nemeciltä maalin edessä ja Dorofeyev paukutti slotista päin Allenia. Päätöskympin alussa puolestaan Dorofeyev mursi siniviivan keskeltä ja epäonnistuneesta haastosta kiekko jäi sopivasti Amadiolle, mutta tämä tuhersi kiekon Allenin syliin.

Stephensonin ketjulla oli puolestaan pari vastaiskusaumaa avauserän toisella puolikkaalla. Ensimmäisessä Mantha mursi sinisen keskeltä ja levitti laitaan Howdenille, joka jatkoi kiekon oikealle takatolpalle, mutta Stephensonin ohjaus ei mennyt yli patjan. Pari minuuttia ennen taukoa Mantha laukoi räväkästi jätöstä kypärään vasemmalta kaarelta. 33. minuutilla käytössä oli tuttu aloituskuvio. Mantha putosi hyökkääjistä pakkien väliin. Kun väylää laukoa itse ei ollut, hän toisena optiona poimi vastaliikkeen tehneen Huttonin. Aktivoituminen päättyi laukaukseen vasemmasta laidasta päin Allenia, joka sulki etukulman.

Ykkösketju heräsi tasaviisikoin vasta kakkoserän lopussa. Ensin 35. minuutilla Hanifin kaivoi hyvin kiekon oikeasta kulmasta keskelle Barbasheville, joka jatkoi sen vasempaan laitaan Eichelille, mutta Allen ryösti tämän. Parin minuutin päästä Eichel ehti jatkokarvaamaan dumppauksen takaisin oikeassa laidassa ja ruokki keskellä ollut Marchessaultia, mutta Allen otti kilpitorjunnan rannelaukaukseen. Nuokin tontit tulivat, kun vastus oli hetken organisoimaton ja ytimeen avautui tilaa. Maalinteon tehokkuus ei kuitenkaan ollut kunnossa. 48. minuutilla Barbashev vuorostaan karvasi kiekon Marinolta pelaten Eichelille paikan keskikaistalle, mutta Marino ehti paikkaamaan menetyksensä työntämällä tikkunsa vedon eteen. Onneksi tovi myöhemmin Eichel ratkaisi kuitenkin pelin.

Ylivoimalla Eichel oli siirretty päätyyn, Karlsson oikealle ja Barbashev slottiin. Puolivälissä iltaa Marchessault syötti poikittaissyötöstä pelivälineen heti maalille Eichelille, mutta tämä ohjasi patjaan eikä Barbashevkaan saanut rusikoitua kakkoskiekkoa sisään. Kakkosviisikon paras tontti oli Hanifinin kuti niukasti ohi oikealta samaisen alivoiman lopuksi.

Hanifin paikkasi parilla syöttöpisteellään avausmaalin huonon purkunsa. Hän otti aiempaa enemmän riskejä hyökkäysalueella ja nousi syvyyteen ennen kuin H3 putosi varmistamaan siniviivaan. Se johti pariin puolivaaralliseen vastaiskuun omiin päin, joten ehkä jatkossa Hanifinin pitää olla vielä tarkempi siitä, ettei Pietrangelo jää yksin vastaanottamaan vastaiskua, mutta tuottihan tuo aktiivisuus ylöspäin myös ilman muuta paljon hyviä asioita. Eteenpäin puolustamisessa on silti oltava hieman huolellisempi ja sama pätee Theodoreenkin. Kolmospari oli solidi. Hutton liikutti kiekkoa aika mukavasti hyökkääjien lapoihin ylemmissä viivelähdöissä ja Martinezin luistelu näytti tuoreemmalta kuin kuukausiin.

Joten samankaltaista analyysia kaikilta. Mistäs se nyt lähtis liikkeelle. Ongelma on tiedossa, mutta kuka tai mikä ratkaisee sen?
Ainakaan tässä pelissä yritystä ei puuttunut ja joukkue oli sopivan epätoivoinen, joten ehkä asiat ovat muuttumassa parempaan. Pelaajathan kentällä loppuviimein ovat ja vastuu on heidän. Cassidykin piti minun tavoin näkemästään ja kommentoi, että juuri tältä heidän tulee jäällä ryhmänä näyttää.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Ainakaan tässä pelissä yritystä ei puuttunut ja joukkue oli sopivan epätoivoinen, joten ehkä asiat ovat muuttumassa parempaan. Pelaajathan kentällä loppuviimein ovat ja vastuu on heidän. Cassidykin piti minun tavoin näkemästään ja kommentoi, että juuri tältä heidän tulee jäällä ryhmänä näyttää.
Oliko se sitten Hague/Whitecloud parivaljakko, joka puuttumisellaan aloitti Vegasin loppukauden kirin? Aika yllättävää, jos näin on, mutta toisaalta tuo parivaljakko on ollut kai aika unten mailla suoritustasollaan viime aikoina, jollei suuren osan kauttakin? Mennäänkö jatkossa sitten Hutton/Martinez kaksikolla? Vaikea uskoa, että näillä mentäisiin koko loppukausi, mutta uskoisin, että he saavat nyt tilaisuuden pelata hyvin, ja kun vaikeudet alkavat, niin sitten taas Nic ja Zack takaisin askiin.

Positiivista oli se, että Vegas rankaisi tyhjään maaliin. Näitä paljon lisää, kiitos! Mutta ei tästä nyt mitään pidemmälle meneviä johtopäätöksiä voi tehdä, Vegas on edelleen viimeisessä pudotuspelipaikassa kiinni, ja fifty-fifty voitto/häviö-kiekko jatkuu, kunnes toisin on todistettu. Ja Devils on neljänneksi viimeisin joukkue idässä, joten ei välttämättä mikään kovin kova tason mittari. Toivotaan parasta, pelätään pahinta.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
60/72 Abbotsford vs. Henderson 3-7

TOP6 oli ennallaan. Kolmosessa Benson korvasi Cracknellin ja tämä putosi neloseen Demekin ja Geertsenin seuraan. Korczak teki paluun alakertaan ja Patera maaliin.

Plussat ja miinukset
++
+ Patera, Rempal, Dzingel, Brabenec, Demek, Brisson, Denisenko, Morelli, Korczak
+/- Bischoff, Ahac, Cormier, Chayka, Mayo, Froese, Geertsen, Cracknell, Benson, Rondbjerg
-
--

- Maalikarkelot voi perata koosteesta. Onnistumisia tuli laajalla rintamalla. Bischoff lahjoitti avausmaalin, kun päätykiekon haltuunotto epäonnistui täysin ja McDonough kiitti siitä maalin edestä. Kuitti tuli pian, kun Rempal kaivoi kiekon päätypainista maalin eteen, laukoi kääntökudin ja Dzingel uitti reboundin etukulmasta sisään. Seuraava maali rakentui Brabenecin katkaistua avauksen sinisen alla. Käännöstä Rondbjerg laukoi kiekon laidasta maalille ja vaihdosta kehiin tullut Demek puttasi painottomalta puolelta reboundin ohi Tolopilon. Brabenec pari muutakin kertaa esti avaussyötön menemisen hänen lävitseen keskialueella, mistä merkitsin plussan muistikirjaan. Lisäksi heti seuraavassa vaihdossaan 1-2 maalin jälkeen hän karvasi kiekon päädyssä ja alusti paikan slottiin Rondbjergille. Vihdoin AHL:ssäkin näkyi häivähdys tsekin U20-kisoista tutusta karvausosaamisesta
- Dzingelin toisessa maalissa oli tuuria, mutta taas hän meni sinne mistä osumia tehdään eli maalin eteen. Rempal näki ylivoimalla maalille unohtuneen Froesen, jonka rystykudin Tolopilo torjui, muttei enää kakkoskiekkoa, joka otti pompun Canucks-pelaajasta takakulmaan. Neljäs osuma oli Demekin kaunis laukaus aloitusvoiton jälkeen takakulmaan. Seulaksi osoittautunut Tolopilo hörppäsi viidennen maalin etukulmasta. Morellin laukaus vastaiskusta ei olisi saanut upota. Kakkoserässä toki transitiohyökkääminen oli muutenkin hyvää ja esim. Rempal petasi yhden avopaikan Korczakille oikeaan laitaan, mutta Tolopilo ehti liukua sivuttain kilpitorjuntaan
- Päätöserässä Morellin ketjun pitkä hyökkäys sekoitti Canucksin merkkauksen. Morelli syötti päädystä viivaan, Bischoff palautti kiekon vasempaan laitaan Brissonille ja samalla Denisenkon lapa aukeni keskustassa. Rannelaukaus suoraan syötöstä ohitti kimmokkeen kautta Sawchenkon. Canucks sai lohtua ylivoimalla Sassonin ohjattua Woon viivatoimituksen reppuun. Hetken päästä Ahac puolestaan reagoi myöhässä patjareboundiin ja McDonough hautasi paluukiekon tyhjiin. Loppuluvut iski tyhjiin Froese
- Sanoisin, että vahva kaksinkamppailupelaaminen oli ehkä tärkein voiton avain. Silver Knights oli epätoivoisempi jengi ja se näkyi. Kiekoton pelaaminen oli terävää kauttaaltaan omankin maalin edessä Ahacin "erhettä" lukuun ottamatta
- Patera loisti kakkoserässä alivoimalla ryöstäen ensin slotista Driesin patjoillaan ja sitten maalin kulmalta reboundista Karlssonin. Päätöserässä 5v3-alivoimalla venymistä ei tarvittu, kun Cracknell-Ahac-Korczak kolmikko peitti loistavasti vetolinjoja

61/72 Abbotsford vs. Henderson 8-3

Dzingel oli sivussa, joten Rondbjerg nousi Froesen laidalle ja Primeau tuli Brabenecin ketjuun. Saville sai torjuntavuoron.

Plussat ja miinukset
++
+ Denisenko, Brisson
+/- Ahac, Cormier, Chayka, Mayo, Morelli, Rondbjerg, Froese, Rempal, Cracknell, Geertsen, Primeau, Brabenec, Benson
- Demek, Bischoff, Korczak, Saville
--

- Canucks otti revanssin tyrmäämällä vieraat jo avauserässä. Peli oli 5-1 14 minuutissa. Avausminuutilla Brisson antoi harhasiirron oman maalin takana ja sitten vielä epäonnistui blokkaamaan Johanssonin laukauksen siniviivasta. Karlsson ohjasi sen sisään maalin edestä Bischoffin halauksesta huolimatta. Yhdeksän sekuntia myöhemmin Canucks pääsi suoraan aloituksesta 2v1-hyökkäykseen, kun Bischoff ei saanut laitakimmoketta katkaistua, vaan rynni itsensä ulos ja Räty rankaisi tarkalla laukauksella alakulmaan. Samainen suomalainen viritti ylivoimalla ranteet lukkoon vasemmasta siivestä ja kun Korczakin peittoyritys oli täysin vino, kiekolle löytyi selkeä väylä sujahtaa takayläkulmaan. Ehkä Savillekin olisi vedon voinut poimia. Lohtua HSK sai avauserän puolivälissä, kun Denisenko katkaisi Johanssonin hirvittävän harhasyötön ja tarjoili one-timerin viereen Brissonille. Tämä nakutti kiekon ongelmitta Tolopilon ohitse. Canucksin toinen YV-kihaus oli komea, kun Räty ja Karlsson alustivat salamannopealla kiekonliikuttamisellaan tekopaikan tyhjiin takatolpalle Nielsenille eikä Rondbjerg aivan yltänyt katkoon. Viides maali oli Demekin syytä, kun hän alempana hyökkääjänä jätti Rädylle auki linjan syöttää poikittain siivestä siipeen Nielsenille. Saville ei ennättänyt liukua sivuttain ajoissa millään tuollakaan kertaa. Sama ritarikaksikko kuitenkin kavensi vielä ennen taukoa. Heitä avusti Irwin, joka pudotti kädellään ilmasta alas Korczakin norsukiekon sopivasti Brissonille karvattavaksi. Brendan käänsi kiekon heti keskustaan ja Denisenko ohitti rannarillaan maalivahdin
- Toisen erän puolivälissä Chaykan viivakuti kimposi veskarin torjunnasta Morellin lapaan, mutta tämä laukoi reboundin ylärimaan. Nelisen minuuttia myöhemmin Canucks liimasi ottelun sinettikuoreen, kun Bainsin rätymäinen piiska vasemmasta laidasta ylivoimalla painui verkkoon. Bischoff vastasi epätarkasta sijoittumisesta vetolinjalle ja saa ilman muuta miinuksen osasyyllisyydestään useisiin takaiskuihin. Seitsemännessä Canucks-maalissa Demek puolestaan houkuteltiin pois keskustasta ja Gatcomb ui tyhjentyneeseen tilaan ennen kuin palomies tukki sen. Sasson näki hänet ja Gatcomb viimeisteli varmasti ranteella ohi Savillen. Toki sen verran monta suoraa laukausta Saville päästi, että hänellekin on miinus annettava. Voittavat torjunnat loistivat poissa, kun koppeja oli tuossa vaiheessa vain 14/21
- Päätöserän alussa Brisson viimeisteli illan toisensa napattuaan keskialueella irtokiekon haltuunsa ja laukoen sitten suoraluistelusta pelivälineen takakulmaan. Loppuluvuista vastasi Gatcomb ylivoimalla, joten HSK:n alivoima oli kyllä ala-arvoista, kun isännät tekivät peräti viisi YV-maalia. Viimeinen maali oli toki epäonnekas, kun Bischoffin syötönkatkosta kiekko kimposi suoraan vastuksen lapaan

Tämän pelin osalta twiitti kertoo enemmän kuin 1000 merkkiä:


 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
68/82 Vegas vs. Tampa Bay

Pietrangelo oli kipeänä, joten Hague paikkasi häntä ykkösparissa. Dorofeyev kärsi pienestä vammasta, joten Cotter korvasi hänet kolmosessa. Hill palasi uuniin. Hertlin pitäisi puolestaan luistella ensi viikolla.



Arvosanataulukko
++
+ Barbashev, Marchessault, Howden, Kolesar, Theodore, Hutton, Martinez
+/- Hague, Hanifin, McNabb, Eichel, Roy, Stephenson, Mantha, Cotter, Amadio, Karlsson, Carrier
- Hill
--

Avausmaalissa toisella minuutilla paineen alta lähtö onnistui ihailtavasti ja Lightning teki puolestaan panthersit. Kukaan hyökkääjä ei varmistanut Hedmanin haukkausta Barbashevin selkään. Tämä väkivahnana juntturana ei vuotanut, vaan jatkoi kiekon upeasti poikittain Theodorelle. Raddysh jäi jopa 1v3-tilanteeseen ja lopulta Marchy viimeisteli tyhjiin seinäsyöttelyn päätteeksi. Juhlapeliä kelpasi juhlistaa maalilla. Theodorelle syöttöpiste oli jo viidestoista 13. pelissään paluun jälkeen. Tampa tasoitti valitettavan halvasti alivoimalla 2v0-hyökkäyksestä, kun Eichel epäonnistui syötössään Theodorelle ja Cirelli pääsi siihen väliin täydellä vauhdilla käyttäen sitten Hagelia seinänään. Puolivälissä avauserää peli oli 1-2, kun ensin Vasilevski torjui toisessa päässä Vegasin vastaiskun olemalla hereillä Theodoren laukauksen reboundissa Stephensonia vastaan. Hill puolestaan pudotti liian helposti Kucherovin rannelaukauksen eteensä pelattavaksi. Tämä miekkaili irtokiekon kolmen Vegas-pelurin keskeltä maalin eteen Duclairin ohjattavaksi. Vaikka avauserä oli ritareilta pelillisesti hyvä ja se jatkoi puolustussuuntaan pitkälti siitä, mihin se jäi Devilsia vastaan, taululla olivat tappiolukemat.





2-2 tasoituksesta sopii kiittää Pointia, joka lahjoitti Kolesarille kiekon heti takaisin tämän karsean harhasyötön jälkeen. Keegan ei toistamiseen ristipistoa missannut, vaan vapautti Howdenin viimeistelemään itse 2v1-hyökkäyksestä längistä. Kakkoserän laukaukset olivat 8-3, joten jänne oli kireällä. Vain kolme sallittua laukausta erässä oli kauden paras noteeraus. Se ei valitettavasti auttanut enää kolmoserässä, jossa Tampa Bay oli tehokkaampi. Sarjan paras YV-nippu kuritti lopulta siihen mennessä hyvää alivoimaa pelissä pelannutta Vegasia, kun Kucherov oli vastassa rännisiirtoa painottomalla puolella ja näki keskellä auki Pointin, jonka yhden tatsin sutaisu kimposi Royn mailasta ja Hillin hanskasta maaliin. Tasoitus syntyi 48. minuutilla, kun Martinez piti paineen hyökkäysalueella puolustamalla eteenpäin ja Howden-Kolesar kaksikko kamppaili maalin edestä irtokiekon takaviistoon Huttonille, jonka laukaus ympyröiden välistä painui verkkoon. Päätöskympillä kuitenkin hybridipitkää hyödyntäen Lightning ratkaisi ottelun. Point voitti luistelukisan ykkösparia vastaan Kucherovin syötön perään eikä Hill ollut siihen valmistautunut, joten terävä kuti livahti viime ajoille niin tutusti längistä sisään. Viimeisen naulan löi tyhjiin Kucherov.

Vaikka tulos jäi piippuun, esitys oli ihan hyvä toisessa pelissä putkeen. Identiteetti on tosiaan taas löytymässä ja kunhan maalinteon tehokkuus tulee kuntoon, niin voittosarake karttuu. Lightning loi maaliodottamaa tasaviisikoin alle yhden maalin verran. Ei Vegasinkaan lukema toki ollut kuin noin 1.7. Eichelin ketju loisti eniten, mutta hänelle en plussaa anna 1-1 tasoituksen menetyksensä vuoksi. Muutoin kyllä hän lensi vauhdilla yli keskialueen useaan otteeseen. 18. minuutilla Cotter toimi syöttölautana ja Eichel päätti suorahyökkäyksen terävään laukaukseen vasemmasta laidasta päin Vasilevskia. 22. minuutilla puolestaan Kucherov oli ottanut opiksi avausmaalista ja varmisti puolustajan pinchauksen ajoissa, mikä mahdollisti sen, että hän sai takakarvattua kiekon Eichelilta vielä pois täydessä vauhdissa keskialueella. Ja nopeasta käännöstä toiseen suuntaan Duclair laukoi logoon oikeasta laidasta. 27. minuutilla Marchessault oli kohdepelaajana keskialueella ja jätti kiekon Eichelille vauhtiin. Tämä porhalsi oikealta sisään ja kilautti tolppaan. Hetken päästä puolestaan Joonatan laukoi ylärimaan Eichelin takaviistojätöstä. Vaikka Lightning ottikin opiksi avausmaalista, niin Eichel oli silti hankala pideltävä.

Muiden ketjujen anti ei niin vahvaa ollut kuin vasta päätöserässä, jossa nelonen möyri kiitettävästi. Cassidy teki toki pienen muutoksen, kun hän siirsi Royn nelossentteriksi ja Howdenin laitaan. Carrier puolestaan nousi Stephensonin ja Manthan rinnalle. Huttonin maalin lisäksi 42. minuutilla Howden laukoi slotista logoon Royn kulmapassista. Brett oli energinen toisessa matsissa putkeen ja Kolesar vietti kauden kolmatta kahden pisteen iltaa siinä sivussa. Puolustuksen onnistujia olivat avausmaalia värkkäämässä ollut Theodore ja kolmospakkipari, joka oli tässäkin pelissä aika vakaa ja virheetön. Hutton pelasi myös kakkosylivoimaa Pietrangelon paikalla. Hague puolestaan piti siniviivan kiinni pari kertaa mallikkaasti eteenpäin puolustamalla, mutta ne näytöt eivät silti plussaan riittäneet.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
69/82 Vegas vs. Seattle

Dorofeyev palasi askiin Cotterin tilalle kolmoseen. Viime pelin kolmoserän muutokset pätivät yhä eli Carrier oli kakkosessa Stephensonin ja Manthan kanssa sekä Roy nelosessa Howdenin ja Kolesarin välissä. Pietrangelo oli yhä kipeä. Thompson sai torjuntavuoron.

Arvosanataulukko
++
+ Thompson, Hanifin, McNabb, Eichel, Marchessault, Howden, Roy, Kolesar
+/- Barbashev, Stephenson, Carrier, Mantha, Karlsson, Amadio, Dorofeyev, Theodore, Hague, Martinez, Hutton
-
--

Avausmaalista isoimman plussan saa McNabb, joka ei tunkenut kiekkoa taas kerran Seattlea vastaan tukossa olleeseen pelin puolen laitaan, vaan malttoi pitää sitä extrasekunnin niin, että syöttölinja suoraan Eichelille keskelle aukesi. Tämä vei 3v4-hyökkäyksen yli keskialueen ja levitti laitaan sitten Marchylle. Tämä kuljetti miinuskulmaan laukomatta itse, mutta Grubauerin jäädytys toimi, kun Eichel sai ronkkia kiekon etukulmasta sisään Joonatanin syötettyä takaisin päädystä. Evans katseli vierestä.



Päätöskympillä Schwartz tasoitti ylivoimalla maalin edestä ohjattuaan Evansin laukauksen sisään. Sisäänviennin häirintä oli kohtalaista, mutta Hutton tuli blokatuksi pois jätöstä eikä Stephenson saanut katki pudotusta laidasta viivaan Evansille. Mutta Vegas iski takaisin reilu minuutti ennen loppua. Seattle ei ehtinyt tukkia sillä kertaa pelin puolta, joten Kolesar kykeni jatkamaan paineen alta kiekon pistelinjalle Roylle. Tämä kuljetti hetken matkaa ennen levitystä Howdenille, joka punnersi vasemmasta laidasta aina maalille asti ja Kolesar löi reboundin sisään. Loppuluvut vippasi tyhjiin Stephenson.



Kolmannessa pelissä putkeen Vegas oli puolustussuuntaan melko jämpti. Avauskympillä keskialueen puolustuspeli oli vielä löyhää, mutta sitten se taas tiivistyi. Sama päti puolustusalueen puolustuspelaamiseen. Varsinkaan toisessa erässä Seattle ei päässyt käyttämään noppavitosen haavoituskeinoja, joita se viljeli viime kohtaamisessa, kun Golden Knights teki katkoja ajoissa. Kakkoskiekkojen siivoaminen oli hyvää kuten viime matseissa. Suunnanmuutospuolustaminen toimi oikeastaan koko pelin ajan eikä Kraken saanut ylivoimahyökkäyksiä.

Viidennellä minuutilla Schultz laukoi keskeltä viivaa vapaasti, mutta Thompson vangitsi laukauksen. Pari minuuttia myöhemmin Barbashev vuoti oman siniviivan kulmassa eikä saanut jatkettua kiekkoa viereen Eichelille. McNabbkin tuli miekkailuapuun, mutta rynni ohi Eberlesta, joka petasi vetopaikan keskustaan Beniersille, mutta tämä laukoi seinille lujaa. Paineen alta lähdöt olivat hitusen huonoja alussa, kun Vegas tutusti tunki kiekkoa laitoja pitkin eteenpäin, vaikka ne tukossa olivat ja vastustajalla oli jo pari minuuttia hyökkäysalueaikaa mainoksille mennessä. Myös päätykiekkojen hakemisessa oli pariin otteeseen avauserässä hankaluuksia ja esim. 17. minuutilla McNabb menetti pelivälineen oman alueen kulmassa, jonka seurauksena Kartye sai puolittaisen paikan slotista.

Kakkoserässä Martinez pelasti yhden 2v1-tilaan heittäytymällä Tolvasen lättysyötön eteen. Thompson sai kupoliinsa McCannin terävän rannelaukauksen vasemmasta laidasta. Kraken haki paljon vetoja etuyläkulmaan kenties scoutatusti. Toisen erän lopussa Vegasin ylivoimalla Hanifin tinttasi lämärin päin blokkia ja McCann porhalsi puolittain karkuun, mutta Mantha polki hänet kiinni ja pakotti laukomaan ajoissa syliin. Päätöserässä viitisen minuuttia ennen loppua Tolvanen oli ratkaista matsin, mutta kääntölaukaus slotista osui tolppaan. Sitä edelsi Carrierin kiekonmenetys laidassa pinchausta vastaan McNabbin tungettua pelivälineen hänelle ahtaaseen rakoon. Thompson torjui kaikkiaan 21 kertaa ja otti 50. voittonsa änärissä. Se on plussan arvoinen suoritus.

Yläkerran plussat menevät tehoilijoille. Nelosketjusta Howdenilla oli paikka maaliin jo neljännellä minuutilla, mutta hän päätti suorahyökkäyksen laukomalla suoraluistelusta päätypleksiin. Toisen alaketjun paras paikka oli 28. minuutilla, kun Amadio katkaisi syötön omissa ja karkasi läpi kolme vastustajaa kintereillään. Hän vei kiekon rystylle, mutta Grubauer pysyi vaivatta mukana. Eichelin vitjan tonteista avausmaalin lisäksi jäi mieleen 36. minuutti, jolloin Eichel vei kiekon sisään oikealta ja syötti sitten keskustaan Marchylle, joka tinttasi suoraan syötöstä rintapanssariin. Kakkoserän alussa puolestaan Eichel vei itse vastaiskun loppuun asti punnertaen maalille vasemmasta laidasta, mutta Grubauer torjui kämmenuiton alakulmasta patjallaan.

Krakenin karvaus muistutti välillä 2-3:a ja ideana oli varmaan ottaa helppo pakki-pakkisyöttö pois ja pakottaa Vegas avaamaan peliä hätiköidymmin. Hanifinin valinta oli pari kertaa ohittaa karvaaja jalalla ja mm. neljännellä minuutilla hän vei kiekon itse vasemmasta laidasta sisään ja laukoi sitten logoon, kun tilaa oli. Liike oli todella terävää ja Hanifin ansaitsi ilman muuta plussan otteistaan. Hän suorastaan lensi jäällä, katkaisi vastaiskuja ajoissa syöden tilan pois kiilaamalla ja käynnisti hyökkäyksiä hyvin. Olen nähnyt tarpeeksi, antakaa hänelle se jatkosopimus jo kouraan.

Monesti Vegas avasi peliä myös siten, että hyökkääjäkolmikko oli kokonaisuudessaan keskialueella ja toinen pakki avasi sitten pidemmän passin keskimmäiselle pelaajalle eli ikään kuin sentterille, vaikka wälillä toinen laiturikin tuota roolia täytti. Avausmaali oli tietysti paras esimerkki siitä, että kannatti tosiaan syöttää suoraan sentterin lapaan eikä puskea pystyyn samaa laitaa pitkin, kun Krakenia vastaan se ei vain toimi niin hyvin, jollei toteutus oli aivan timanttista. Ongelmana oli vain sitten se, että noita 3v3-hyökkäyksiä ei saatu vietyä laadukkaasti pohjaan asti. Vegas kyllä mursi hyökkäyssiniviivan, mutta sitten keinot loppuivat kesken. Esimerkiksi 25. minuutilla Mantha sai avauksen lapaansa takasiniselle taskuun ja levitti keskeltä laitaan Carrierille, mutta tämä ei saanut laukausta aikaan tasavoimaisesta hyökkäyksestä. Karlssonin ketjulla oli samoja ongelmia, vaikka Dorofeyeville ja Karlssonille kiekko saatiinkin avatuksi keskikaistalle.

Ylivoima näytti paremmalta ja kiekko liikkui, vaikka maaleja ei tullut. En tosin ymmärrä, mitä Hutton tekee kakkosviisikossa vasemmalla puolella. Hanifin oli viivassa, Mantha oikealla, Karlsson keskellä ja Roy päädyssä. Kuvion he saivat kuntoon, mutta Manthalle ei saatu one-timereita pedattua, kun tämä oli aika tarkasti merkattu eikä Hanifinin lämäri löytänyt vieläkään kohteeseensa toivotusti. Paras tontti tuli avauserässä rikkinäisestä pelistä, kun Roy punnersi kulmasta maalin eteen, mutta rystykääntö osui patjaan. Ykkösviisikossa Eichel ja Stephenson olivat siivissä, Marchy takaisin keskellä ja Barbi maalilla. Kertaalleen sekä Eichel että Stephenson saivat poikittaissyötöt neliön läpi toisilleen, mutta Stephenson haki sitten vielä syöttöä luukulle Barbille (katkesi Grubauerin varpaaseen) ja Eichel tykitti suoraan logoon.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
70/82 Vegas vs. Columbus

Whitecloud oli läksynsä lukenut ja palasi kokoonpanoon korvaten Martinezin kolmosparissa. Hill oli maalissa.

Arvosanataulukko
++
+ Whitecloud, Theodore, Eichel, Barbashev, Stephenson, Dorofeyev, Karlsson, Howden, Kolesar, Roy
+/- Hill, Thompson, McNabb, Hutton, Hague, Hanifin, Carrier, Amadio, Marchessault, Mantha
-
--

Vieraat menivät johtoon ensimmäisellä laukauksellaan. Gudbranson laukoi ranteella maalille ja siellä painineen McNabbin kautta kiekko kimposi omaan verkkoon epäonnisesti. Eipä tuolle mitään voinut, mutta se vesitti energisen avausvitosen ja sen jälkeen avauserän viimeinen vartti oli laiskempaa pelaamista, vaikkei sinällään omissa kovin vaarallisia tilanteita ollutkaan. Erän lopussa pari kertaa paineen alta lähdöt epäonnistuivat, mutta Hill torjui niitä seuranneet laukaukset mm. Texierin lavasta keskeltä.

Ketjumuutokset toivat ryhtiä Vegasiin kakkoserässä. Laukaukset olivat 23-3 ja maalit 2-0. Seuraennätys yhden erän kudeissa kohti maalia jäi kolmen laukauksen päähän, mutta kauden paras tulos oli silti kyseessä. Roy siirtyi Barbashevin ja Marchessaultin väliin. Eichel sai laidoilleen Stephensonin ja Amadion. Mantha putosi kolmoseen ja Carrier neloseen. 1-1 tasoitus syntyi Barbashevin lavasta Royn aloitusvoiton jälkeen. Toinen laukaus ohitti Tarasovin ensimmäisen osuttua kilpeen. Lähes heti perään Eichel saavutti 500 tehopisteen rajan (203+297=500), kun Stephenson pudotti kiekon viivaan, Whitecloud pommitti patjaan ja Jack siirsi reboundin maalin kulmalta pussiin toisena syvyyshyökkääjänä 2-1-2:ssa. Joskus yksinkertainen on kaunista.





Päätöserässä Dorofeyev lisäsi johtoa. Mantha voitti irtokiekon keskialueella omille ja vei sen sisään vasemmalta. Theodore löysi jättösyötön jälkeen poikittaispassillaan toisesta laidasta Dorofeyevin, joka nousi aina maalin kulmalle asti ja uitti kiekon etukulmasta sisään pehmeillä käsillä. Lopussa ylivoimalla Eichel teki vielä illan toisensa laserilla takayläkulmaan takakolmiokierrätyksen päätteeksi ja 10 sekuntia ennen loppua Meyer hakkasi maalinedusruuhkasta numeroiksi 4-2. Yksittäisenä osa-alueena suunnanmuutospuolustamisen vahvuus pisti silmään. Vegas katkaisi todella monta vastaiskua keskialueella siten, että H3 polki vain lujaa alas ja piti lavan jäässä. Roy oli ehkä paras esimerkki tuosta. Niinpä Blue Jacketsin anti ylöspäin jäi laihaksi ja ritarien viisikkopuolustus oli viime pelien tapaan mallikasta eikä voittajasta jäänyt lopulta epäselvyyttä.

Hill jätti pelin kolmoserässä kesken venytettyään vasemman patjansa alakulman eteen eräässä torjunnassa. Eipä häntä juuri testattu illan aikana. Paras torjunta oli toisen erän lopussa, kun hän vieraiden vastaiskun lopuksi venytti itsensä Marchenkon takakulmaviimeistelyn eteen. Whitecloud palasi kehiin hyvällä liikkeellä ja rannelaukauksissa oli uhkaa. Ihan ansaitusti yhdestä viivatoimituksesta kirjattiin syöttöpistekin. Paineen alla hän myös operoi rauhallisesti omissa. Theodore saa plussaa puolestaan päätöserän syöttöpisteistään.

Yläkerrassa oli tietysti paljon näkyviä hahmoja, kun Vegas oli ison osan illasta pelin päällä. Alaketjujen tutkaparit Karlsson-Dorofeyev ja Howden-Kolesar olivat hyviä. Dorofeyev maalin lisäksi laukoi seinille alussa suorahyökkäyksestä ja petasi kuudennella minuutilla kulmasta slottiin paikan Karlssonille, joka laukoi patjaan suoraan syötöstä. Kakkoserässä hän tuhlasi vuorostaan Karlssonin laitasiirrosta läpiajon, vaikka käänsi kiekon viime hetkellä kämmenelleen, mutta nosto yli Tarasovin patjan jäi vajaaksi. Kolmonen oli muutenkin ketju, joka ei kyykännyt, vaan oli avauserässäkin ritarien valopilkku vieden suorahyökkäyksiä pohjaan vaihdosta toiseen. Karlsson-Dorofeyev siis toimi taas kerran.

Yhtä lailla Howden-Kolesar on viime peleissä vakiintunut toimivaksi pariksi. Heti avausvaihdossa Howdenilla oli tekopaikka maalin edestä, kun Roy ja Kolesar rouhivat kiekon hänelle päädystä. Avauserän lopussa Kolesar livahti karkuun Howdenin keskialueen jatkosta, mutta ajautui liian lähelle veskaria. kolesar karq howden siirrosta patjaan laukaus. 35. minuutilla osat vaihtuivat, kun Kolesar jatkoi kiekon oikeasta laidasta pistelinjalle ja Howden laukoi ihan vapaasti suoraluistelusta kilpeen.

Kärkiketjuista palkitsen maalintekijät ja Stephensonin kokonaisvaltaisen kahden suunnan pelaamisen. Kiekko pysyi lavassa siten kuin se parhaimmillaan pysyy ja hän kiersi hyökkäysaluetta Eichelin tavoin ympäri syöttöpaikkoja etsien.

Seuraavaksi on sitten edessä kauden merkittävin vierasreissu. Minnesotassa ja St. Louisissa ei saisi hävitä.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
62/72 Milwaukee vs. Henderson 2-1 vl.

Silver Knights vieraili ensimmäistä kertaa Panther Arenassa. Dzingel palasi kehiin huilipelin jälkeen.

Dzingel - Froese - Rempal
Brisson - Morelli - Denisenko
Rondbjerg - Brabenec - Cracknell
Jones - Demek - D'Amato

Bischoff - Korczak
Geertsen - Mayo
Chayka - Cormier

Patera
Saville

Plussat ja miinukset
++
+ Patera, Korczak, Denisenko
+/- Chayka, Cormier, Geertsen, Mayo, Bischoff, Jones, Demek, D'Amato, Rondbjerg, Brabenec, Cracknell, Brisson, Morelli, Rempal, Froese, Dzingel
-
--

- HSK siirtyi johtoon kakkoserän avausvaihdossa. Morelli ja Bischoff tekivät stopin omissa laidan lähellä ja Brisson siirsi irtokiekon maalin eteen Korczakille. Samalla Denisenko spurttasi pystyyn ja Kaedanin avaussyöttö laidan kautta tavoitti hänet takasiniseltä. Denisenko pääsi puolustajan etupuolelle ja punnersi vasemmasta laidasta väkisin maalin eteen kiekkoa samalla suojaten. Viimeistely Askarovin kainalosta lirui sisään lopulta. Tasoituksesta vastasi päätöskympin alussa Tomasino, joka Wiesblattin poikittaissyötöstä yritti jatkaa kiekon maalin eteen oikeasta laidasta, mutta se kimposi Bischoffista omaan katiskaan. Froese tai Rempal mieluusti olisi tuon lätyn saanut katkaista, mutta sijoittuminen ei noppavitosessa ihan priimaa ollut. Pilkuilla ainoa onnistuja oli Allison, joka nosti kiekon hallitusti vasempaan yläkulmaan. Patera pysäytti kaksi muuta vetäjää seisomalla lähinnä paikoillaan. Askarov tökkäsi Rempalilta kiekon pois jo ennen vetoa, Brabenec laukoi patjaan ja Denisenko hitaan kiemurtelun jälkeen haki längejä, mutta nekin pysyivät kiinni. Yhtä kaikki, yksi piste oli ihan hyvä tulos yhtä sarjan laadukkainta jengiä vastaan. Viisikkopuolustaminen oli kohtalaisen tiivistä eikä kotijoukkuekaan huippupaikoilla herkutellut. Aika tasaista miekkailua ja painimista laitojen lähettyvillä ottelu enimmäkseen mielestäni oli. Vaade maalipaikan luontiin oli AHL-peliksi aika suuri
- HSK:n paras paikka tehdyn maalin lisäksi oli heti toisella minuutilla, kun Denisenko syötti oikeasta kulmasta maalille ja Brisson ohjasi läheltä patjaan kenenkään estämättä. Vartin kohdalla Morellin viimeistely läpiajosta rystyltä puikoista ei onnistunut, kun häntä häirittiin riittämiin takaa päin. Mayo taisi antaa puhkovan avauksen. Jatkoajalla Rondbjergille tarjottiin sankarin viittaa, mutta oma ratkaisu 2v1-hyökkäyksestä vasemmalta puolelta kilpistyi kirjaimellisesti Askaroviin
- Patera pysäytti loistavasti kuudennella minuutilla Felhaberin rystyuiton maalin edestä työntämällä patjansa alakulman tielle isäntien suunnanmuutoshyökkäyksen päätteeksi. Varsinaisen peliajan lopussa hän oli viimeinen lukko alivoimalla ottaen yhden näyttävän takakulmaryöstön yhden jalan patjannostollaan, akrobaattista. Pateran ja Denisenkon lisäksi plussan saa Korczak, joka syöttöpisteensä lisäksi oli kiekollisena eleetön ja rytmitti peliä siten kuin hän parhaimmillaan tekee. Hänellä ei ollut kiire missään vaiheessa

63/72 Milwaukee vs. Henderson 3-0

Guay otti nelosketjussa Demekin paikan ja Jones siirtyi keskelle. Saville oli maalissa ja pikavärväys Nick Stofcheck avasi luukkua, kun Patera hälytettiin ylös.

Plussat ja miinukset
++
+ Cormier
+/- Bischoff, Korczak, Chayka, Mayo, Geertsen, Rondbjerg, Brabenec, Cracknell, Brisson, Morelli, Denisenko, Froese, Dzingel, Jones, Guay, D'Amato
- Rempal, Saville
--

- HSK hallitsi avauserää ja johti mm. vedoissa 2-7 mainoksille mentäessä, mutta tauolle mentiin silti 2-0 luvuissa, kun ensin alivoimalla L'Heureux rankaisi itse 2v1-hyökkäyksestä tarkalla rannelaukauksella putken alle. Rempalin ryntääminen ohi kiekosta ja miehestä jätti Korczakin yksin kahta vastaan ja tämä otti selkeästi syötön pois, mutta Saville ei pystynyt laukausta torjumaan. Toinen maali oli selvemmin Savillen syy, kun tämä päästi Weatherbyn vanhanaikaisen selkänsä taakse. Hän juuttui jotenkin oudosti etutolpalle eikä saanut potkaista itseään ajoissa liikkeelle sivuttain. Loppuluvut iski päätöserässä Kemellin syötöstä tyhjiin L'Heureux, joten Askarov piti nollapelin 23 kopillaan. Kakkoserässä muuten L'Heureux tarjoili vuorostaan 2v2-vastaiskussa syötön maalin eteen ajaneelle Kemellille, mutta Korczak sitoi tätä sen verran, että ihan kunnollista ohjausta suomalainen ei aikaan saanut ja Saville otti hyvän lähitorjunnan. Korczakin voittaminen luIstelukisassa oli silti Kemellille positiivinen juttu ja KK:n oli koukittava itsensä jäähylle tuosta tilanteesta
- HSK:n jatkokarvaaminen heikkeni erissä kaksi ja kolme eikä se saanut häirittyä enää tarpeeksi isäntien paineen alta lähtöjä saatika käynnistettyä pitkiä hyökkäyksiä. Lähinnä Askarovin yllättämistä oli toisen erän lopussa Rempal, jonka lämäri nollakulmasta vasemmasta laidasta oli upota varusteiden läpi etukulmasta sisään ja mahdollista maalia tarkasteltiin hetki videoltakin. Päätöserässä puolestaan Rondbjerg jatkoi hyökkäyssinisen päältä kiekon laitaan Froeselle ja sai sen sitten rystylätyn takaisin tyhjään tilaan maalin eteen, mutta esteetön one-timer viidestä metristä ei Askarovin paketin läpi uponnut. Ilman veskaria pelatessa Brisson kilautti sen jälkeen vielä tolppaan oikeasta laidasta lämärinsä
- Cormierin operointi hyökkäysalueella oli vaihteeksi piristävän näköistä. Neljännellä minuutilla hän nousi syvyyteeen oikeaa laitaa pitkin ja syötti sitten keskustaan Froeselle, joka laukoi blokkiin avopaikasta. Seuraavassa vaihdossa Cormier laittoi siniviivassa laiturin vipuun ja puikkasi tämän sisäpuolelta Admiralsin viisikon sisään. Hän nousi aina maalin kulmalle saakka, mutta Askarov pysäytti lähes nollakulmasta lähteneen vedon eikä D'Amatokaan saanut reboundia pamautettua verkon perukoille. Cormier myös puolusti suunnanmuutoksia ihan hyvin pitäen etäisyyden sopivana
- Pantteriareenan kuvan terävyys ja kameran asettelu riittävän korkealle tekivät katselukokemuksesta oikein miellyttävän. Mieluusti divisioonan ulkopuolisia pelejä saisi olla siis lisääkin
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Hei Vegasin fanit, olin katsomassa lauantaina Everett Silvertipsin peliä paikan päällä. Everettissähän pelaa Vegasin prospekti Ben Hemmerling (joka johti joukkuettaan pistepörssissä runkosarjassa). Laitoin raporttia pelistä ja varsinkin Hemmerlingin otteista, jos ketään kiinnostaa.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Hei Vegasin fanit, olin katsomassa lauantaina Everett Silvertipsin peliä paikan päällä. Everettissähän pelaa Vegasin prospekti Ben Hemmerling (joka johti joukkuettaan pistepörssissä runkosarjassa). Laitoin raporttia pelistä ja varsinkin Hemmerlingin otteista, jos ketään kiinnostaa.
Kiitoksia, mielenkiintoista luettavaa. Tarinaa lukiessa tuli fiilis, että ihan kuin olisi ollut itsekin paikan päällä, koska ympäristön kuvailu oli onnistunutta. Hemmerling valittiin juuri muuten hänen joukkueensa kauden arvokkaimmaksi pelaajaksi, joten sesonki on ollut hyvä.

71/82 Blues vs. Golden Knights

Thompson oli maalissa, koska Patera kutsuttiin Hillin tilalle. Ketjut olivat samat kuin viime pelin kakkoserästä asti eli Stephenson ja Amadio olivat Eichelin laidoilla, Roy Barbin ja Marchyn välissä, Mantha kolmosessa Dorofeyevin ja Karlssonin kanssa sekä Carrier nelosessa Howdenin ja Kolesarin rinnalla.

Arvosanataulukko
++
+ Thompson, Marchessault, Dorofeyev, Mantha
+/- Karlsson, Eichel, Stephenson, Amadio, Roy, Barbashev, Howden, Carrier, Kolesar, Hague, Hanifin, McNabb, Hutton, Whitecloud
- Theodore
--

Kuuden minuutin kohdalla Dorofeyev vei Vegasin johtoon. Hän oli kulmakamppailussa Walkeria vastaan fyysinen ja kellisti tämän jäähän. Se avasi väylän nousta maalin eteen ja viimeistely takakulmaan Binningtonin läpi oli tarkka. Osumaa edelsi myös Manthan hyvä sisäänvienti vasemmasta laidasta, josta Bluesin keskialueen puolustuspeli tuntui vuotavan. Tasoitus syntyi viisi minuuttia ennen loppua, kun Marchy ja Roy pelasivat hitusen pehmeästi keskialueella eivätkä saaneet kiekkoa jatkettua syvään. Vastaiskun puolustaminen oli kontrollissa 4v3-ylivoiman turvin, mutta niin vain Schennin tarkka rystypassi kaukaa oikeasta laidasta putosi takatolpalle Saadin lapaan eikä Theodore saanut tätä vain kuriin. Jatkoajalla sankareiksi nousivat Thompson ja Marchessault. Ensin mainittu pysäytti Buchnevichin rankkarin hulppealla hanskatorjunnalla ja sen jälkeen Marchessault ratkaisi pelin nousemalla päädystä esiin ja yllättämällä Binningtonin lähietäisyydeltä.

Vegasilla oli hyvä ja tiivis rakenne keskialueen puolustuspelissä oikeastaan jo viidennessä pelissä putkeen. Identiteetti vahvistuu peli peliltä kohti pudotuspelejä mentäessä, hienoa. Cassidy on saanut homman jälleen näppeihinsä. Blues ei tullut pelaamalla läpi, vaan heitti kiekkoa lähinnä selustaan, mutta jatkokarvaus oli myöhässä eritoten kahdessa ensimmäisessä erässä eikä Vegas joutunut juurikaan vastaanottamaan Bluesin pyörityksiä, vaan pääsi ongelmitta paineen alta pois. Ritaripuolustajat pääsivät välillä nostamaan jopa jalalla pois maalin takaa ja avaamaan ristiin laiturille 1-2 kosketuksen tavanomaisen rännisiirron sijaan. Vegas sallikin vain 15 laukausta 40 minuutissa. Varsinkin kakkoserä oli puolustuksellisesti erinomainen ja viime matsin grafiikassa taisikin olla maininta siitä, että Vegas on päästänyt vähän maaleja juuri toisissa erissä tällä kaudella. Sama jatkui tässä matsissa. Päätöserässä paineen alta lähdöt sitten hieman sakkasivat, koska Blues sai tappioasemassa päälle aggressiivisen työnnön ja enemmän pysähtyneitä tilanteita Vegasin päätyyn. Se myös kolisutti maalirautoja pariin otteeseen.

Suunnanmuutospuolustaminen oli viime pelin tapaan vahvaa. Takapaineet olivat ahnaita heti kiekonmenetysten jälkeen. Esim. 34. minuutilla Neighbours laukoi jätöstä keskeltä, mutta edessä pelin alla oli jo kolmekin ritaria eikä rannari mennyt koskaan Thompsonille asti. Kakkoserän alkupuolella Hutton puolestaan puolusti onnistuneesti yhden harvoista YV-hyökkäyksistä blokkaamalla mailallaan Schennin laukauksen.

Thompson oli voittava veskari. Hän tosiaan kruunasi iltansa jatkoajalla, mutta loisti jo ennen sitä. Avausminuutilla Krug laukoi viivasta ja Sundqvist-Toropchenko kaksikko survoi reboundia sisään tuloksetta maalin kulmalta. Kahdeksannella minuutilla Blues harvinaisesti ehti jatkokarvaamaan kiekon takaisin ja Hayes haki sen jälkeen läheltä nostoa etuyläkulmaan kuten Seattlen ukot pari peliä sitten. 10. minuutilla ylivoimalla Krug puolestaan sai poikittaissyötön vasempaan laitaan kulmakaivuun jälkeen ja pääsi vapaasti virittämään lämärin painottomalta puolelta. Thompson torjui sen takapatjallaan, mutta rebound kimposi suoraan Kyroulle keskustaan. Maali oli auki puoliksi, mutta Hague pelasti blokillaan varman maalin. 36. minuutilla Leddy puolestaan karkasi alivoimalla läpi, mutta Thompson työnsi patjansa rystyuiton eteen. Päätöserän alkupuolella hän otti toisen läpiajopelastuksen, kun McNabb vuoti hyökkäyssiniviivassa ja Hayes polki karkuun, mutta Forsberg-harhautus ei LT:ta vastaan tepsinyt.



Marchessault saa plussan voittomaalistaan. Lisäksi hän alusti pari vetopaikkaa Haguelle. Toisella peliminuutilla suoraan aloitusvoitosta Marchyn levityksestä Hague aktivoitui ja laukoi kilpeen oikeasta laidasta. Kakkoserän viime hetkillä Hague tinttasi puolestaan patjaan aika lailla samasta paikasta Joonatanin poikittaissyötöstä. Muutoin Royn ketjun anti oli aika mitäänsanomatonta ja he ottivat tasoitusmaalistakin miinukset tehotilastoon, mutta onhan voittomaalista Marchessault silti palkittava. Seuraava maali onkin sitten jo kauden neljäskymmenes.

Eichelin ketju loi silmämääräisesti eniten paikkoja, mutta ruuti oli märkää. Kahdeksannella minuutilla Eichel itse alivoimalla laukoi vastaiskusta logoon vasemmasta laidasta. Hetken päästä ylivoimalla rikkinäisestä pelistä Stephenson keskeltä siirsi hänelle kiekon vasempaan siipeen, mutta räväkkä rannelaukaus osui Binningtonin olkapäähän. 19. minuutilla loistavan suorahyökkäyksen päätteeksi Amadio ohjasi oikealta takatolpalta Stephensonin poikittaissyötön ohi maalin, koska lapa jousti vain liikaa. Eichel mursi sitä ennen siniviivan keskeltä ja levitti tosiaan pelin vasempaan laitaan Chandlerille. 33. minuutilla Stephenson petasi toistamiseen maalipaikan Amadiolle, joka laukoi slotista ykkösellä patjaan. Päätöserän alussa puolestaan vielä 2v2-vastaiskussa Eichel vei kiekon kärkimiinalla keskustaan ohi heittäytyneen puolustajan, mutta Binnington veti pidemmän korren avopaikassa.

Nelosketju oli jälleen ihan jees, vaikkei tällä kertaa maalinteossa onnistunutkaan. Avauserän lopussa Kolesar riisui keskialueella Krugin kiekosta irti ja laukoi itse 2v1-vasturista rintakehään. Toisessa erässä Howdenilla oli pari tekopaikkaa, mutta maalin kulmalta hän osui Binningtonin räpylän reunaan ja erän lopussa Kolesarin pystysyötöstä laukoi suoraluistelusta päätypleksiin.

Karlssonin ketjusta laiturit nappaavat plussat avausmaalin rakentelusta. Mantha pelasi ehkä näkyvimmän Vegas-pelinsä toistaiseksi. Hän suojasi kiekkoa hyvin, oli itsevarma sen kanssa ja alusti paikkoja. Esimerkiksi päätöserässä hän löysi suorahyökkäyksen lopuksi vierestä Dorofeyevin, joka tykitti keskikaistalta yli maalin. Manthalla itsellään oli ratkaisun avaimet päätöskympillä, kun Theodore vapautti hänet karkuun, mutta Binnington piti puikot kiinni rystylirua vastaan. Dorofeyevista on puolestaan todettava se, että hän oli myös kiekottomana hyvä ja teki riistoja mailannostoillaan.

Ylipäätään sanoisin, ettei Vegasillekaan helppoa ollut päästä ytimeen hyökkäysalueella. Viivatoimituksia oli aika paljon, mutta Binnington näki ne pääosin liian helposti. Päätöserässä niistä aiheutui ehkä eniten uhkaa. 50. minuutilla Theodoren vedosta tuli mehevä rebound maalin kulmalle, mutta Binnington ehti liukua Vegas-pelurin laukauksen eteen. Parin minuutin päästä ahkerasti laukoneen Haguen lämäri tuotti irtopalan maalin eteen, mutta Amadio-Eichel kaksikko ei siitä saanut tökittyä verkkoon.

Neutraaleista yksilöistä esiin nousi McNabb, joka pelasi kauden fyysisimmän matsinsa. Hän teloi sekä Saadin että Sundqvistin pukukopin puolelle oman alueen kulmassa taklaamalla. Ensin mainittu toki palasi matsiin kuten tiedämme. Schenn pudotti hanskat puolustaen joukkuetoveriaan ensimmäisellä kerralla ja nyrkkihippa oli aika tasainen McNabbia vastaan.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Kiitoksia, mielenkiintoista luettavaa. Tarinaa lukiessa tuli fiilis, että ihan kuin olisi ollut itsekin paikan päällä, koska ympäristön kuvailu oli onnistunutta.
Kiitos. Samoin sinun ottelutarinoistasi tulee usein sellainen olo, että olisin ollut itse paikalla, joten kiitos niistä!

Kuuden minuutin kohdalla Dorofeyev vei Vegasin johtoon. Hän oli kulmakamppailussa Walkeria vastaan fyysinen ja kellisti tämän jäähän. Se avasi väylän nousta maalin eteen ja viimeistely takakulmaan Binningtonin läpi oli tarkka.
Mitä nyt itse kelasin tuota maalia koosteesta, niin näytti siltä, että painiessaan kulmassa Dorofeyev hukkasi kiekon Walkerin alle, mutta Mantha tuli vastaan, ja tökkäsi kiekon takaisin Pavelille, joka pääsi sitten nokittain yksin Binningtonia vastaan. Pavel taisi vipata kiekon Binningtonia päin, josta se nousi vissiin ponttooneista sopivasti yli ja meni maaliin.

Pisteen menetys lähimmälle playoffs-paikan uhkaajalle ei ollut hyvä juttu, mutta parempi, kuin kahden pisteen menetys heille.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
72/82 Predators vs. Golden Knights

Patera pääsi maaliin. Carrier oli sivussa, joten Roy putosi nelossentteriksi ja Howden siirtyi laitaan. Eichel palasi Barbashevin ja Marchessaultin väliin. Stephenson sai laidoilleen Amadion ja Cotterin. Karlssonin ketju oli muuttumaton.

Arvosanataulukko
++
+ Patera, Eichel, Barbashev, Mantha, Karlsson, Cotter, Theodore
+/- Hanifin, Hague, McNabb, Hutton, Whitecloud, Howden, Stephenson, Amadio, Marchessault, Dorofeyev
- Kolesar, Roy
--

Barbashev vei Vegasin johtoon 100. maalillaan. Hague katkaisi syötön maalin edessä ja Marchessault ehti irtokiekkoon ennen Nashvillen vasenta pakkia. Joonatan avasi pystyyn Eichelille luoden 2v1-tilanteen, kun O'Reilly ei ehtinyt varmistamaan pinchausta ajoissa. Eichelin lätty putosi tarkasti Barbin lapaan eikä Saros ennättänyt liukua torjumaan one-timeria. Viiden minuutin jälkeen peli oli jo 0-2. Karlsson karvasi kiekon Lauzonilta. Howden ja Mantha pääsivät maalin eteen 2v1-tilanteeseen sen seurauksena, mutta Howdenin syöttöyritys katkesi Schenniin. Mantha kuitenkin haki irtokiekon maalin takaa ja käänsi sen kolmen Preds-pelaajan läpi suoraan maalille jääneen Howdenin lapaan eikä tämä erehtynyt läheltä. Karseaa kiekontuijottamista isäntien viisikolta ja olihan tuossa merkkausvirhekin, kun kaksi pelaajaa meni vaarattomaan Karlssoniin kiinni jättäen Howdenin ypöyksin. Mantha puolestaan osoitti jälleen olevansa hyödyllinen luomaan paikkoja muille, kun tilaa syöttää on enemmän. Hänen pisteputkensa on kolmen pelin mittainen. Avauserän lopussa Theodore teki ensimmäisen maalinsa paluunsa jälkeen ja Stephenson saavutti 30 syötön rajapyykin. Amadio otti ilmasta alas liian matalan purun ja sen jälkeen Stephenson-Cotter kaksikko alusti paikan siniviivasta esiin astuneelle Theodorelle, joka ohitti Juusen räpyläpuolelta. Hyökkäysalueen puolustuspelaaminen alkoi olla viime keväänä playoffien tasolla ja hetket, kun vastus oli organisoimaton, Vegas hyödynsi tylysti.





Isäntien kakkoserän työntö palkittiin kavennuksella. Jankowski hakeutui keskustassa olleeseen tilaan ja nopea laukaus Evangelistan laitapassista ohitti Pateran. Kolesar nukkui palomiehenä ja luotti, että jompikumpi laidassa kamppailemassa olleista pelaajista eli Roy/Howden olisi ehtinyt palata suojaamaan keskustaa ajoissa. Vegas kuittasi osuman kuitenkin vielä toisen erän lopussa. Mantha nappasi irtokiekon omissa haltuun siniviivan tuntumassa Haguen katkon jälkeen. Hän punnersi kiekon väkisin eteenpäin ohi Lauzonin ja syötti kiekon eteenpäin Hanifinin lapaan. Ja kuten avausmaalissa, H3 (Beauvillier) ei ehtinyt varmistamaan toisen pakin myöhästynyttä pinchausta, joten Josi jäi yksin kahta vastaan eikä saanut katki Hanifinin rystylättyä Karlssonille, joka ohitti Saroksen varmasti.

Olin jo kahden erän jälkeen luonnostelemassa, että Vegas on erikoistunut vastustajien menestysputkien katkaisuun. Ensin se päätti Oilersin 16 vai 17 voiton sarjan, sitten Maple Leafsin vajaan kymmenen voiton letkun ja nyt Predatorsin pitkän pisteputken. Mutta kotijoukkue olikin eri mieltä ja voitti päätöserän 3-0 vieden pelin jatkoajalle. Kiri alkoi 46. minuutilla, kun Patera torjui eteensä ja O'Reilly painoi reboundin sisään Karlssonin ja Hanifinin väliseltä alueelta. Kumpikaan näistä ei saanut lapaansa ajoissa vedon tielle. Päätöskympillä Hanifin hävisi kulmakamppailun omissa ja Zucker punnersi röyhkeästi maalille, kun Howden suti ohi kiekosta ja McNabb ei saanut vastustajaa sidotuksi. Maali merkittiin lopulta Forsbergille, joka kiekon tökkäsi sisään Jirin varusteiden seasta. Epäonnistunut paitsiohaasto johti alivoimaan ja Nashville hyödynsi sen tasoittaen 4-4:ään. Nyquist viimeisteli vasemmasta siivestä etukulmaan ohi Haguen peiton tarkasti tolpan kautta. Jatkoajalla sitten Stephenson päästi Josin kävelemään maalille ja siirtämään kiekon vapaasti alakulmaan.

Vegasin jänne kesti 40 minuuttia aika hyvin. Eikä päätöseräkään nyt niin huono ollut, vaan Predators oli vain tehokas paikat saatuaan. Toki noihin muutamiin viime peleihin verrattuna PAPP oli tässä pelissä hitusen haavoittuvaisempi eikä ydin niin hyvin tukossa, koska sijoittuminen noppavitosessa oli ajoittain epätarkkaa ja se näkyi noissa ensimmäisissä takaiskumaaleissakin. Toisessa erässä oli myös jonkin verran ongelmia paineen alta lähdöissä kuten eilen Bluesia vastaan päätöserässä. Toisaalta sitten edistysaskeleita Vegas otti hyökkäysalueen puolustuspelaamisessa, suunnanmuutostehokkuudessa ja kamppailupelaaminenkin oli parempaa kuin viimeksi Nashvillea vastaan laitojen lähellä, vaikka kotijoukkueen pelaajat alistivatkin ritareita 1-3 ja 2-4 kavennuksissa jälleen.

Manthan kyky tehdä peliä oli plussan arvoista ja samoin Karlssonin kahden suunnan raastaminen, vaikka hän pienen huomautuksen ansaitsee O'Reillyn maalista, mutta hyviä asioita oli paljon enemmän kuin huonoja. Alivoimalla oli tilaisuus tehdä toinenkin maali, mutta puolittaisesta läpiajosta laukaus meni yli maalin osin Barrien huitomisen vuoksi. Cotter puolestaan oli Stephensonin ketjun valopilkku ja kakkoserässä mm. 2v1-hyökkäyksessä petasi Amadiolle huippupaikan oikeaan laitaan, mutta Saros torjui kahdesti tämän perättäiset patjalaukaukset. Cotterin ja Stephensonin ollessa kehissä Vegas hallitsi virtausta 73-prosenttisesti, mutta jälkimmäinen jää neutraaliksi voittomaalin vuoksi. Eichel oli tasaisen näkyvä erästä toiseen mielestäni. Hänen paras paikkansa oli 12. minuutilla Hanifinin laukauksen paluukiekosta, mutta Saros nollasi hänet reboundista maalin edestä. Päätöserässäkin Eichelilla oli muutama puolittainen maalipaikka ulkokehältä lauottuna. Henkilökohtainen maaliodottama oli ritarien suurin (0.53).

Maalissa Patera oli hyvä, vaikka viisi meni selän taakse. Toki Moneypuckin mallin mukaan Patera torjui puolitoista maalia alle odottaman, mutta silmätesti oli eri mieltä isosti. 10. minuutilla Evangelista ui Vegasin viisikon sisään ja petasi pienellä siirrolla viereen tekopaikan Jankowskille, joka laukoi läheltä patjaan, kun Patera venytti jalkansa alakulman eteen. Sen perään Evangelista kilautti ylärimaan oikeasta laidasta ja seuraavassa vaihdossa Novak puolestaan vasemmalta puolelta aloituksen jälkeen, joten maaliraudat olivat Vegasin puolella kuten eilen. 13. minuutilla Evangelistan ketju aiheutti taas ongelmia. Ensin Novak ui Stephensonin jättämään tilaan slottiin ja laukoi seinille syötön saatuaan, mutta jatkotilanteessa Evangelistan poikittaissyöttö lävisti noppavitosen Stephensonin kohdalta (noita ei saisi vain antaa) ja Novak pääsi laukomaan joustorannarin vasemmasta ympyrästä, mutta Patera pudotti mailansa ja työnsi kilpensä rannelaukauksen tielle atleettisesti. Kakkoserässä puolestaan Barrie karkasi jäähyaitiosta läpi ja sai veivattua Jirin jäihin, mutta tämä nosti vielä vasemman patjansa kämmennoston tielle. Hetken päästä puolestaan Roy hukkasi kiekon omalla alueella ja nopeasta käännöstä Beauvillier oli nokikkain Pateran kanssa maalin edessä. Jiri kuitenkin otti eleettömän lähitorjunnan. Päätöserässä ehkä kolmas maali oli sellainen, joka olisi pitänyt estää, mutta kokonaisuus jäi plussalle.

Miinukset menevät nelosketjun pojille, joiden oman alueen toiminta jätti parantamisen varaa niin kiekollisena kuin kiekottomana. Huolellisuutta ja tarkkuutta vain lisää, kiitos. Howdenkin olisi miinuksen saanut ilman maaliaan.

SHL:ssä Färjestad on yllättäen jo 0-3 tappiolla puolivälieräsarjassaan Rögleä vastaan. Tilastojen valossa Lindbom ei ole häävisti pelannut ja ensimmäisessä matsissa hänet vaihdettiin myös pois. Viime pelin Färjestad sai jo venytettyä jatkoajalle, mutta kolmannessa jatkoerässä lopulta se hävisi. Carl kirjasi 40/43 torjuntaa. Voi silti olla, että jo tänään Lindbom vapautuu maajoukkueen käyttöön.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
73/82 Winnipeg vs. Vegas

Thompson palasi maaliin. Howden ja Cotter vaihtoivat paikkoja hyökkäyksessä.

Arvosanataulukko
++
+ Thompson, Dorofeyev, Karlsson, Mantha, Barbashev, McNabb, Whitecloud, Hanifin
+/- Hutton, Hague, Theodore, Eichel, Marchessault, Roy, Howden, Kolesar, Stephenson, Amadio, Cotter
-
--

Suuren otannan tulokkaista Bedardin jälkeen toiseksi parhaan maalikeskiarvon (0.32) omaava Dorofeyev vei ritarit 0-1 johtoon luottosentterinsä Karlssonin alustuksesta. Tämä haki Pavelin ohi laukoman kiekon vasemmasta laidasta ja samalla Pavel hakeutui uudelleen pelattavaksi keskustaan H3:na. Wiljamin tarkka syöttö löysi nuorukaisen Jets-viisikon keskeltä eikä Hellebuyck ehtinyt kissaa sanoa, kun kiekko löytyi tämän selän takaa oman puolustajan tehtyä Manthan puolesta maskin. Karlssonille piste oli 50. ja Dorofeyeville maali seitsemäs viimeisiin 13 peliin. Jets tasoitti toisen erän alussa, kun sen läpi illan hakemista ohjurikiekoista yksi onnistui. Ehlers loi korkealle 3v2-ylivoiman, sai lavan auki pakkien välissä ja toimitti ruokaa noutopöytään. Monahan työnsi lavan väliin kahden kerroksen maskin ylempänä yksilönä eikä Kolesar tehnyt muuta kuin seurasi vieressä katseellaan. Mutta tuollaisten maalien kanssa pitää vain elää, koska ne Vegas sallii.

Vastoin pelin kuvaa päätöskympillä Vegas teki johtomaalin, kun isännillä oli vaihto hieman kesken. Whitecloud avasi pystyyn oikeaa laitaa pitkin, Mantha jatkoi rystysyötön keskikaistalle ja Barbashev viimeisteli upeasti rystyltä yläkulmaan. Mantha hankittiin maalintekijäksi, mutta hän onkin kostautunut oivaksi pelinrakentajaksi. En pane sitä pahakseni. Transitiohyökkääminen oli osa-alue, johon Vegas nojasi viimeisten 40 minuutin aikana oltuaan alakynnessä ja tällä kertaa maalinteon tehokkuus oli kotijoukkuetta parempaa, kun Barbashev vielä teki toisensa tyhjiin kahdeksan sekuntia sen jälkeen, kun Thompson oli ryöstänyt patjallaan alakulmasta Appletonin one-timerin. Winnipegin otettua veskarinsa uudestaan pois Eichel osui myöskin tyhjään lootaan keskialueelta.



Selviytymistaistelu toi siis tärkeän voiton. Alivoima (5/5) oli täydellistä. Muutaman poikittaissyötön liikaa Vegas salli, mutta kakkoskiekkojen siivoaminen sujui mallikkaasti Hanifin-Hague ja McNabb-Whitecloud kaksikoilta. Saldona on nyt 7-2-1 viimeisistä kymmenestä ottelusta. Pois alta läntinen konferenssi, täältä tulee Vegas Golden Knights. Syyskauden tavoin Thompson pelasi loistomatsin Winnipegissä ja viihtyy selkeästi tuossa kaupungissa. Kyseessä oli neljäs perättäinen peli, jossa hän päästi vain yhden maalin. Seitsemännellä minuutilla Morrissey laukoi ylivoimalla viivasta lujaa ja LT pudotti kiekon eteensä, mutta torjui Toffolin reboundin. Minuutti myöhemmin tuli ensimmäinen kohokohtapelastus, kun Connor syötti AV-nelikon halki Royn kohdalta ja Scheifele tinttasi one-timerin patjaan, joka ilmestyi kuin tyhjästä viime hetkellä etualakulmaan. Avauserän puolivälissä Lowry ohjasi niukasti kiekon ohi maalin korkeasta maskista, joten tosiaankin noita kaaoskiekkoja Jets mielellään haki, kun ytimeen sitä ei päästetty kuin vartin kohdalla, jolloin Toffoli ui hetkeksi tyhjentyneeseen tilaan ja laukoi kääntörannarin syliin.

Toisen erän loppupuolella Howden puolestaan sössi siniviivan tuntumassa ja antoi syötön suoraan Connorille, joka käveli slottiin ja viritti ranteet, mutta LT taisi saada kilpensä vedon tielle ja se osui tolppaan. Minuutti ennen toista taukoa puolestaan Scheifele petasi vetopaikan Connorille oikeaan ympyrään. Takakulma oli auki, mutta Hanifin blokkasi vedon. Päätöskympillä puolestaan ylivoimalla LT ei ehtinyt liukua ajoissa sivuttain Ehlersin vedon eteen, mutta onneksi tälle ei tyhjä rysä maistunut, vaan veto meni sivuverkkoon. Minuutin päästä puolestaan Lowry karvasi kiekon McNabbilta ollen syöttölinjalla. Kiekko kimposi luistimesta slottiin, josta Appleton laukoi kääntölaukauksen nopeasti, mutta suoraan Thompsonin torsoon. Summa summarum, Thompson hoiti rutiinilla ulkokehälaukaukset ja otti viitisen kappaletta voittavia pelastuksia siihen päälle. Tykkäsin myös puolustajaparien parityöskentelystä ja fyysisyydestä sekä tosiaan alivoimalla kakkoskiekkojen purkamisesta. Hague oli lähellä lentää ulos päätöskympillä, kun hän taklasi huolimattomasti Namestnikovia kupoliin ojennetulla kyynärpäällään, mutta selvisi tilanteesta pikkukakkosella, kun tämä kyyristeli myös tilanteessa tehden itsensä alttiiksi osumalle.

Yläkerrassa Karlssonin ketju oli ylitse muiden. Yhden maalin lisäksi esimerkiksi neljännellä minuutilla Mantha sai lapaansa kiekon slotissa McNabbin blokatun kudin jälkeen, mutta Hellebuyck torjui kilvellä nopean jatkokudin. 18. minuutilla ylivoiman lopussa Karlsson katkaisi purun ja petasi paikan viereen Dorofeyeville, mutta kaukolämy meni seinille. Hutton oli muuten otettu kakkosylivoimasta pois onneksi. Nyt siinä olivat Hanifin, Dorofeyev, Karlsson, Roy ja Mantha. Dorofeyevista pitää todeta sekin, että PAPP:ssa hän piti mailan hyvin keskustan puolella, katkaisi siten pari ristisyöttöä siniviivaan ja paine purkaantui keskialueelle. Ja olihan hän värkkäämässä myös pelin alussa Eichelille loistopaikkaa, kun tämä kuljetti kiekon itse yli keskialueen ja pelasi sitten siniviivan päällä seinän Pavelin kanssa, joka tarjoili lätyn takaisin keskikaistalle maalin eteen, mutta Hellebuyck pysäytti jenkkitähden veivit.

Myöhemmissä erissä tekopaikat tulivat tosiaan lähinnä vastaiskuista eikä joukkue päässyt rytmiin jäähytalkoiden myötä. Kakkoserän lopussa ensin Marchessault alusti paikan takamies Theodorelle, joka laukoi räpylään. Alivoimalla Eichel roikkui kiekossa yksin ja odotti, että syöttöväylä Roylle aukeni keskustaan. Nicin laukaus kilpistyi kuitenkin veskarin panssariin. Päätöserän alussa Eichel vuorostaan ruokki oikeasta laidasta Marchessaultia, jonka vastaiskun päättänyt laukaus keskikaistalta oli melkoinen sutaisu. Myöhemmin sitten voittomaalikin oli puolittaisen vastaiskun tuotos.

Annetaanpa lopuksi sulka hattuun Vegasin PRO-skouteille, jotka ovat sarjan eliittiä:


 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Transitiohyökkääminen oli osa-alue, johon Vegas nojasi viimeisten 40 minuutin aikana oltuaan alakynnessä ja tällä kertaa maalinteon tehokkuus oli kotijoukkuetta parempaa, kun Barbashev vielä teki toisensa tyhjiin kahdeksan sekuntia sen jälkeen, kun Thompson oli ryöstänyt patjallaan alakulmasta Appletonin one-timerin. Winnipegin otettua veskarinsa uudestaan pois Eichel osui myöskin tyhjään lootaan keskialueelta.
Tuo on ehdottoman positiivinen asia, kaksi maalia tyhjään askiin! Ehkä sitä on viimein harjoiteltu (ja luettu ohjeitani tästä ketjusta, heh).

Saldona on nyt 7-2-1 viimeisistä kymmenestä ottelusta. Pois alta läntinen konferenssi, täältä tulee Vegas Golden Knights.
Tosiaan, fifty-fifty kiekosta on siirrytty nyt 7 voittoa ja kolme häviötä tahtiin viimeisissä kymmenessä pelissä. Ehdottoman hyvä asia myös!

Syyskauden tavoin Thompson pelasi loistomatsin Winnipegissä ja viihtyy selkeästi tuossa kaupungissa.
Jospa Logan tykkää pelata kanadalaisissa kaupungeissa, kun on sieltä kotoisin?
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Jospa Logan tykkää pelata kanadalaisissa kaupungeissa, kun on sieltä kotoisin?
Paljon mahdollista.

74/82 Minnesota vs. Vegas

Thompson jatkoi maalissa. Pietrangelo oli tervehtynyt koronasta ja otti Whitecloudin ruudun kolmosparista, joten paluu tapahtui maltilla. Samalla Martinez korvasi Huttonin. Cotter puolestaan palasi Stephensonin ketjuun ja Howden neloseen, mikä oli minusta hywä ratkaisu, kun yhden pelin kokeilu sekoitti molemmat ketjut. Lisäksi Dorofeyev menetti kakkosylivoiman ruutunsa Pietrangelolle.

Arvosanataulukko
++
+ Thompson, McNabb, Martinez, Stephenson, Amadio
+/- Pietrangelo, Hague, Theodore, Eichel, Marchessault, Barbashev, Karlsson, Dorofeyev, Mantha, Roy, Kolesar, Howden, Cotter
- Hanifin
--

Avauserä oli Vegasin. Se vei vedot 7-13 osin toki ylivoimien ansiosta, mutta keskialueen ylitykset olivat kauttaaltaan isäntiä parempia ja keskialueen trap tiiviimpi. Toisen erän avauskymppi oli puolestaan Vegasilta huono ja Wild ryhdistäytyi. Vieraiden karvaus oli askeleen perässä eikä omistakaan päästy ulos aina puhtaasti. Erän päätösvitonenkin kului alivoimalla, kun Eichel sai heppoisen keihästystuomion. Wild onnistui kertaalleen, kun Boldy jekutti Hanifinia sisäänviennissä ja Hague jäi yksin kahta vastaan. Kaprizov pääsi nokikkain Boldyn syötöstä Thompsonia vastaan ja nosti kiekon kepeästi verkkoon. Päätöserän orastanut työntö toi tasoituksen kuusi minuuttia ennen loppua, kun vastaiskusta Stephenson syötti takaviistoon Faberin läpi ja Amadio naulasi kiekon ylävilttiin. Kakkossyötön keräsi pystysyötöstään Martinez. Jatkoajalla Wildin riskipeli kostautui, kun Pietrangelo blokkasi Zuccarellon laukauksen, Karlsson siirsi irtokiekon Marchessaultille ja tämä upotti kiekon tyhjään rysään kauden 40. maalillaan. Samalla Minnesotan playoffhaaveet tulivat tuhotuiksi.





Avausvartin jälkeen ote pelistä jotenkin kirposi ja Vegas esitti laiskanpulskeaa "tupakki suussa" -pelaamista kuten Viaplayn studio oivaltavasti sitä kuvasi. Minimalistikiekko kuitenkin kasvatti pisteputken kuuteen peliin ja reissusaldo 7/8 pistettä on yli odotusten. Epätoivoa ei silti pelaamisessa tänään riittävästi ollut ja Wild puolusti keskustan tarkasti omissa, joten tasoituskin piti värkätä organisoimattomasta hetkestä. Wild myös huolehti, että pelin alla oli tarpeeksi pelaajia tyrehdyttäen ritarien suorahyökkäämisen pelin edetessä eikä vieraslauma karvaamallakaan saanut kiekkoa takaisin selustasiirroista tarpeeksi.

Thompson rehki heti avausminuutilla, kun Marchy menetti kiekon siniviivan kulmassa ja Zuccarello tykitti slotista kilpeen. Alivoimalla Hartman puolestaan punnersi vastaiskuun, mutta LT pysäytti hänet ja sai sitten jenkin päällensä. 13. minuutilla McNabbin ja Howdenin takapaine esti Johanssonia laukomasta läpiajosta. Sen perään sekavasta tilanteesta Khusnutdinov nousi maalille ja laukoi rystyltä tolppaan. Toisen erän alussa Kaprizov hassutti Martinezia jalkakynällä, mutta Thompson torjui kaistakudin. Kaprizov haki myös pienestä kulmasta kutia etuyläkulmaan, mutta se osui maskiin. Ennen kuin Wild puolestaan osui ylivoimalla, McNabb blokkitilaston kakkosena söi yhden Kaprizovin onetimerin. Hanifinin surkea purku puolestaan tarjosi Hartmanille vetopaikan keskustasta, mutta Thompson oli hereillä. Päätöserässä Logania testattiin vasta lopussa ja hän torjui kasan laukauksia lyhyen ajan sisään. Patjatorjunta Chisholmin toisen aallon laukaukseen oli mehevin stoppi. Jatkoajallakin LT otti pari hyvää lähitorjuntaa. Kuten joku Twitterissä totesi, kyseessä oli ehkä Loganin fyysisin peli uralla, koska hän oli kumollaan vähän väliä.

Karlssonin ketjun paikat tulivat transitioista. Kolmannella minuutilla Mantha jätti oikeasta laidasta kiekon keskelle Dorofeyeville, joka laukoi päin rystyltä. Toisen erän alussa 3v2-vastaiskusta Mantha laukoi itse pleksiin oikeasta laidasta. Nelosketju väläytti 33. minuutilla, kun ensin Roy laukoi keskialueen käännöstä räpylään ja sen perään hänen aloitusvoitostaan Howden kilautti ylärimaan. Stephensonin ketju oli niin ikään hiljainen tässäkin pelissä, mutta yksi väläytys päätöserässä pelasti paljon ja Amadiokin katkaisi 10 matsin kuivan kauden pisteiden suhteen. Muutoin kolmannella minuutilla Cotter spurttasi pystyyn ja sai avauksen lapaansa. 1v1-vastaiskun hän päätti suoraluistelukutiin päin Gustavssonia.

Ylivoima oli murheenkryyni. Takakolmio leipoi kiekkoa mielikuvituksettomasti. Eichel kiskaisi ranteella takapatjaan seitsemännellä minuutilla ja toisessa erässä Marchylla oli kohtalainen paikka maalin edestä. Tasaviisikoin tuo kaksikko juoni 12. minuutilla hyvän tekopaikan. Eichel avasi ristiin Marchylle, joka mursi sinisen vasemmasta laidasta. Sitten hän antoi poikittaissyötön takaisin Eichelille, joka laukoi maskiin oikeasta laidasta. Studiossa Nemo nosti hyvin esiin sen, että suorahyökkäyksissä Vegas harrastaa tuollaisia tuplasti keskilinjan ylittäviä syöttöjä. En ollut itse sitä aiemmin älynnytkään. Vartin kohdalla puolestaan jatkokarvaus toimi ja Eichel löysi slotista H3 Marchyn, mutta laukaus meni suoraan syliin. Päätöserän alussa Barbashev alusti tekopaikan McNabbille, mutta painottoman puolen aktivoituminen päättyi laukaukseen päin veskaria. Päätöskympillä Marchessaultin poikkari löysi puolestaan Barbashevin, mutta Gustavsson otti alakulmasta kilvellään ison torjunnan.

Pietrangelon paluu oli neutraali. Päätöserän alussa hän hukkasi kiekon kahdesti samassa vaihdossa, joten pelinopeus hieman yllätti hänet. Seuraavassa vaihdossa toki sitten Alex keskialueen uudelleenryhmittymisestä loi itselleen maalipaikan pujotellen keskustaan, mutta laukaus paukkui pleksiin. Ja erän lopussa Pietrangelo poimi poikittaissyötöllään maalin vasemmalta kulmalta joukkuetoverin, mutta tämä ei saanut viimeisteltyä ykkösellä, joten kassari ehti eteen.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
64/72 HSK vs. Condors 4-2

Keskiketjuissa Brabenec ja Froese vaihtoivat paikkoja. Pakkiparejakin oli miksattu niin, että Ahac pelasi Korczakin kanssa, Bischoff Mayon ja Chayka Cormierin. Vikman starttasi löylyissä.



Plussat ja miinukset
++
+ Cracknell, Froese, Denisenko, Rondbjerg, Geertsen, Mayo
+/- Vikman, Bischoff, Cormier, Chayka, Ahac, Korczak, Morelli, Brisson, Rempal, Brabenec, Jones, D'Amato, Dzingel
-
--

- Vihdoin Silver Knights voitti tällä kaudella Bakersfieldin. Condors meni toki alussa johtoon ylivoimalla, kun Froese ei saanut katki Griffithin poikittaissyöttöä Pedersonille maalin vasemmalle kulmalle ja tämä pussitti kiekon etukulmasta sisään. Jäähyllä istui Chayka, joka joutui roikkumaan itsensä boksiin Brissonin keskialueen harhasyötön ja sitä seuranneen vastaiskun vuoksi. Tasoitus syntyi jo viiden minuutin jälkeen. Mayo katkaisi avauksen omalla sinisellä ja käänsi pelin heti pystyyn. 3v2-vastaiskussa Cracknell käytti kiekon vasemmassa laidassa Rondbjergilla ja sai sitten lätyn takaisin keskikaistalle yli Kempin lavan. Cracknell ohjasi kiekon tolppaan, mutta se kimposi sisään Rodriguen selästä onnekkaasti. 26. minuutilla Mayo ehti ensin päätykiekkoon, mutta Lavoie katkaisi pakki-pakkisyötön Ahacille ja Holloway pääsi rauhassa viimeistelemään maalin edestä kiekon reppuun. Mayo paikkasi virheensä tasoittamalla 2-2:een myöhemmin erässä. Cracknell mursi siniviivan keskeltä, Froese antoi upean poikittaissyötön kolmen pelaajan läpi painottomalle puolelle ja Mayo viimeisteli hyökkäyksen tarkalla kudilla oikeasta laidasta. Arvosana jäi täten plussan puolelle, kun tämä oli mukana kahdessa ensimmäisessä maalissa. Kaksi minuuttia ennen toista taukoa Tullion purku katkesi vasemmassa laidassa Morelliin ja kiekko kimposi maalin eteen Denisenkolle, joka nopeilla käsillään iski voittomaalin. Loppuluvut värkkäsi päätöskympillä Geertsen. Froese irrotti vihulaisen kiekosta laidan lähellä omissa ja vasturista hän ja Cracknell alustivat paikan Geertsenille, joka ohjasi cracknellmaisesti keskikaistalta Froesen syötön vasemmasta laidasta sisään
- Suunnanmuutoshyökkääminen siis toimi kuten Craigkin matsin jälkeen sanoi. Cracknell-Rondbjerg kaksikko oli juonia toisenkin maalin avauserässä keskialueen käännöstä, mutta Rondbjerg laukoi keskeltä Rodriguen kilpeen. Toisessa erässä Cracknell puolestaan riisti kiekon vastustajalta, mutta laukoi itse logoon 2v1-hyökkäyksestä. Myös vierailla oli omat paikkansa, mutta HSK:n onneksi suurin osa vastaiskuista päättyi laukaukseen ohi tai yli maalin poikittaissyötöstä, joten ei Vikman lopulta hirveästi joutunut maalillaan venymään. Isäntien voitto oli ansaittu, kun se oli pelin päällä enimmäkseen ja varsinkin keskialueen puolustuspeli toimi maalinteon tehokkuutta unohtamatta
- Denisenko oli pirteä pitkissä hyökkäyksissä ja mm. avauserän lopussa taikoi maalin takaa tekopaikat luukulle niin Brissonille kuin Morellille, mutta ketjutovereille maalinteko ei maistunut. Kahden miehen ylivoimallakin Denisenkon poikkarista Brisson paukutti päin veskaria

65/72 HSK vs. Firebirds 2-3

Saville oli maalissa. Kenttäpelaajisto oli ennallaan.

Plussat ja miinukset
++
+ Rempal
+/- Saville, Ahac, Korczak, Cormier, Chayka, Dzingel, Morelli, Mayo, Brabenec, Rondbjerg, Froese, Jones, D'Amato, Geertsen, Brisson, Denisenko, Cracknell
- Bischoff
--

- Avausmaali viiden minuutin kohdalla meni Bischoffin piikkiin. Hän puolusti eteenpäin keskialueella, mutta ei saanut häirittyä selkäpuolelta tarpeeksi McCormickia, joka pudotti kiekon täyteen vauhtiin Lindille. Cormier jäi yksin kahta vastaan ja Poturalski naulasi one-timerin sisään etukulmasta. Toki Dzingelkin saa rapaa hävittyään luistelukisan Lindia vastaan kohti omaa maalia. Brabenecin vitjan 1-2-2 trap vuoti siis kuin sulanut suklaapatukka. Dzingel kuitenkin paikkasi avausmaalia sillä, että hän tasoitti 1-1:een melko pian. Rempal ja Brabenec karvasivat kiekon takaisin oikeassa laidassa ja keskelle pompanneen irtokiekon sijoitti yläkulmaan terävästi juuri Dzingel. Firebirds kuittasi osuman avauserän puolivälissä, kun se kaivoi staattisesta väännöstä HSK:n päädyssä kiekon itselleen ja Lind nousi sieltä esiin. Hän pyörähti oikeassa ympyrässä ja latasi sitten rannelaukauksen ohi Savillen, kun kukaan ei laittanut jalkapallotermein "pallopainetta", vaan Dzingel peitti syöttöä siniviivaan ja palomies Morelli odotti, että Rempal olisi paineistanut Lindin avointa lapaa. Kahta nukahdusta lukuun ottamatta HSK viisikkopuolusti muutoin hyvin. Se sai nopeita stoppeja omissa aikaan, mutta Firebirdsin suunnanmuutospuolustaminen eliminoi vastaiskut tehokkaasti, joten omien laukausten määrä jäi neljään kohti maalia
- 39. minuutilla voittomaalin iski suomalaissyntyinen Ottavainen, joka ensi kaudella Krakenin puolustukseen murtautuessaan kolkuttelee pelipaikkaa Suomen maajoukkueeseen neljän maan turnaukseen. Ennen voittomaalia aiemmin kakkoserässä Cracknell tuhlasi rankkarin, kun Driedger piti längit kiinni rystyuittoa vastaan. Palatakseni Ottavaiseen, tämän tarkka laser siniviivan oikeasta kulmasta painui takakulmaan, kun Rempal ei ehtinyt peitolle ja Mayo teki pahan maskin Savillelle sitoessaan vastustajaa maalin edessä. Isäntien työntö päätöserässä tuotti yhden kavennusmaalin. Rempal teki seitsemännen maalinsa seitsemään matsiin Firebirdsia vastaan tällä kaudella, kun Morelli mursi sininiivan, syötti poikittain Mayolle ja tämä jatkoi kiekon maalin eteen liukuneelle Sheldonille, joka ohjasi sen verkkoon. Sitä ennen Froesella oli paikka maalata alivoimalla YV-hyökkäyksestä, mutta rannelaukaus kilpistyi rintapanssariin. Lisäksi D'Amato tuhlasi yhden paikan takakulmalta Jonesin kulmapetauksesta
- Tasapelipiste ei olisi ollut huutava vääryys, koska aika tasainen peli tämä lopulta oli. Toki silti maalin tappion kääntäminen maalin voitoksi on kohtalaisen askeleen päässä melkeinpä aina, mutta kiekkokontrolli oli tasavertaista viime kauden finalistia vastaan. Tykkäsin myös tosiaan siitä, että vaikka Firebirds heitti kiekkoa selustaan, aika hyvin isäntien puolustajat kaivoivat niitä omille ja pääsivät kääntämään peliä paineen alta juuttumatta liian kauaksi omalle alueelle painimaan tai juoksemaan kiekon perässä. Savilleltakaan ei mitään mahtitorjuntoja vaadittu

Tomáš Hertl puolestaan liittyi eilen ensimmäistä kertaa Golden Knightsin jääharjoituksiin, joten eiköhän hän ehdi muutaman matsin saada alle ennen playoffien alkua:



 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
75/82 Vegas vs. Vancouver

Kokoonpano oli sama kuin Minnesotassa.

Arvosanataulukko
++
+ Marchessault, Barbashev, Eichel, Dorofeyev, Mantha, Karlsson, Kolesar, McNabb, Hanifin
+/- Thompson, Theodore, Pietrangelo, Hague, Martinez, Howden, Roy, Stephenson, Amadio, Cotter
-
--

Golden Knights löi vancouverilaisista ilmat pihalle iskemällä viisi maalia 21 minuuttiin. Toisella minuutilla Karlsson syötti aitioiden edestä irtokiekon pystyyn Dorofeyeville, joka voitti kamppailun takasinisellä porhaltaen karkuun Hughesilta. DeSmith torjui patjallaan kämmennoston, mutta Pavel tuuppasi varusteiden seasta irtokiekon maalin eteen ja Mantha viimeisteli helpon osuman. Kuuden minuutin jälkeen Vegas iski toisenkin transitiomaalin, kun Barbashev jatkoi keskialueelta rystysyötön oikeaan laitaan Marchessaultille, joka hiipi tarpeeksi lähelle maalia ja lukitsi sitten ranteet. Laser sujahti takakulmaan. Theodoren puristusluistelu etutolppaa kohden oli tärkeä, koska se avasi tarvittavan lisätilan Joonatanille virittää laukauksensa Zadorovin ohitse. Canucks kavensi halvasti ennen erän puoliväliä, kun Logan ei saanut suljettua kiekkoa alleen, vaan Höglander pääsi iskemään sen sisään maalin edestä. Mutta heti seuraavassa vaihdossa 4v2-vastahyökkäys muutti lukemat 3-1:een. Eichel teki katkon omissa ja käynnisti vastaiskun jalkavasti. Hän levitti vasemmalle Barbasheville, jonka millintarkka poikittaissyöttö löysi taas Marchessaultin oikealta puolelta. Sillä kertaa Joonatan ei laukonut, vaan kuljetti nollakulmaan ja petasi sitten avopaikan keskikaistalle maalin eteen Eichelille, joka lapioi kiekon pussiin. Maalinteon tehokkuus oli kunnossa, kun kuudesta vedosta kolme oli löytänyt tiensä verkkoon.

Hulina jatkui viisi minuuttia ennen taukoa ylivoimalla, kun Hanifin teki ensimmäisen maalinsa kultaisena ritarina. Hän oli tässä pelissä mukana ykkösylivoimassa (Hanifin siniviiva, Eichel-Stephenson siivet, Marchy slotti, Barbashev maski) ja kiskaisi lämärin yläriman alle ystävänsä Eichelin petauksesta. Toisen erän alussa Karlsson puolestaan osui ylivoimalla ja Vegas teki ensi kertaa joulukuun 17. päivän kaksi YV-osumaa samassa ottelussa. Mantha voitti laitakamppailun siniviivan tuntumassa ja käänsi poikittaissyötön Pietrangelolle, joka käveli vetopaikkaan vasempaan ympyrään. Rannelaukaus lirui DeSmithin läpi ja Karlsson tökkäsi sen yli maaliviivan veskarin selän takaa. Kalenterivuoden surkein ylivoimakin osoitti siis piristymisen merkkejä, hienoa. Maalien välissä muuten Vancouver hukkasi neljä minuuttia ylivoimaa ja parhaan paikan sai sinä aikana alivoimalla Vegas, mutta Karlsson ei vielä silloin onnistunut takatolpalta viimeistelemään Eichelin lättyä sisään 2v1-vastaiskun päätteeksi. McNabb teki mainiota työtä maalin edessä blokaten pari Hughesin rannelaukausta.



Canucks kavensi omalla seuraavalla ylivoimallaan, kun viime sekunneilla Hughesin laukaus löysi tiensä ruuhkan läpi maaliin. Kuten joskus 1-1-2:lla käy, ylempi hyökkääjä Howden paineistettuaan takakolmion siipipelaajaa ei enää ehtinyt palata keskemmäs peittämään viivakutia eikä myöskään alempi hyökkääjä Stephenson ennättänyt nousta ajoissa tarpeeksi ylös blokkaamaan laukausta. Tuo on vain AV-systeemin heikkous, joka pitää hyväksyä eli välillä vastustajan viivapelaaja pääsee turhan vapaasti laukomaan ilman painetta avoimeen lapaan, mutta silloin sitten veskarin olisi astuttava esiin tai toisen puolustajista blokattava laukaus kuten McNabb avauserässä tekikin. Sama mies iski uudelleen päätöserän alussa. Podkolzin mursi siniviivan keskeltä ja jätti kiekon laitaan Hughesille, joka lähti liikkumaan sivuttain siniviivassa ja sai lopulta vetolinjan auki. Heitto maalille meni sekä Amadion että Pietrangelon läpi, joten en Logania syyttäisi tuosta osumasta, kun hän oli tuplamaskissa. Kotijoukkueen vastaus tuli taas välittömästi, kun nelosketju onnistui. Thompson torjui laukauksen laitaan ja Roy siirsi irtokiekon eteenpäin laitureille ohi rynnänneen puolustajan. 2v1-hyökkäyksessä Kolesar odotti maltilla Myersin heittäytymisen ja syötti sitten tyhjiin takatolpalle Howdenille.

Kelasin pelin nopeasti läpi, joten syväanalyysi jääkööt toiseen kertaan, mutta kaksi YV-maalia ja peräti neljä suunnanmuutoshyökkäysmaalia kertovat olennaisen siitä, että mitkä osa-alueet kultaisten ritareiden pelissä tässä ottelussa toimivat. Se oli pirskatin tehokas, kun Canucks oli organisoimaton. Vierasjoukkueeseen verrattuna puolestaan Vegasin transitiopuolustaminen oli viime aikojen tapaan laadukasta ja takapaineet ahnaita, joten todella vähiin lopulta jäivät ne hetket, kun Canucks sai ilmaiseksi siirrettyä painopisteen toiseen päätyyn ja Vegas joutui puolustamaan kärsivällisesti tasaviisikoin. Vegas sai puolestaan jonkun verran luotua pitkiä hyökkäyksiä kahdessa ensimmäisessä erässä, mutta ehkä hyökkäysalueen hyökkäyspelaamisesta puuttui sellainen viimeinen raivo ja riskaabelius, kun taululla oli jo tarpeeksi maaleja, joten välttämättä joka tilanteessa ei kannattanutkaan hakea syöttöä keskustaan, vaan pysyä kiekossa kiinni ennemmin syvyydessä. Omalla alueella Golden Knights puolusti keskustan tarkasti ja aktiivisten mailojen ansiosta varsinkin sentterit tekivät paljon katkoja noppavitosen ytimessä. Maaliodottama tasaviisikoin meni täten aika lailla tasan joukkueiden välillä. Moneypuckin mallin mukaan eroa oli 0.01 maalia (1.67-1.68).

Hanifin kirjaa plussan avausmaalistaan ja McNabb AV-blokeistaan. Tämä muuten pelasi taas Pietrangelon parina, kun kerran tasaviisikoin Pietrangelo ja Hanifin eivät olleet enää yhdessä, vaan Hanifin pelasi sitten kakkosalivoimaa oman parinsa Haguen kanssa. En osaa sanoa, että onko Hanifin pysyvä valinta ykkösylivoimaan Theodoren paikalle, mutta ihan hyvin hän siinä esiintyi ensimmäistä kertaa. En yleensä myöskään ole innostunut siitä, että Marchessault on neliön keskellä, koska hän ei sieltä pääse laukomaan, mutta muutaman maukkaan kääntösyötön hän antoi Eichelin lapaan vasempaan siipeen yhdellä kosketuksella ja oli siten hyödyksi vastustajan nelikon liikuttamisessa.

Yläkerrasta sitten tehoilijat nappaavat plussat eikä heitä tarvinne sen kummemmin perustella. Eichel oli alituinen uhka transitioissa myös alivoimalla ja lensi tutusti yli keskialueen useamman kerran. Hänen ketjunsa lähestyy viime playoffien kaltaista virettä ja Barbashevin syöttötarkkuutta keskialueen ylityksissä olen myös jo hyvän tovin ihastellut. Hän on aliarvostetun taitava jakamaan kovia poikittaissyöttöjä teipistä teippiin useammankin vastustajan pelaajan lävitse. Maskipelaaminen Hanifinin maalissa oli myös paikallaan. Karlssonin ketjun kemia oli ennallaan yhden ohipelin jälkeen ja nelonenkin tuotti maalin. Ainoa ongelmakohta on tällä hetkellä Stephensonin ketju, mutta ehkä sekin korjaantunee pian, kun Hertl saattaa olla kehissä ensi pelissä. Cassidy sanoi, että tämä tulee aloittamaan laidalta, joten jos pitäisi veikata, Cotter tekee hänelle tilaa, vaikkei Amadiokaan ole viime aikoina loistanut ja ansaitsisi vilttikomennuksen viimeistään sitten, kun Stone on taas kunnossa. Hertl-Stephenson-Stone on koostumus, jonka näkeminen pudotuspeleissä yhdessä ei yllättäisi vähää alusta.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
66/72 Henderson vs. Ontario 4-5 ja.

Sedoff palasi parin kuukauden tauolta askiin. Hän oli käyttänyt kuntoutusajan hyödyksi ja tutkinut mm. sitä, miten Bischoff/Brisson luistelee. En oikein saanut selvää hänen haastattelustaan, että kumpaa hän tarkoitti, kun hän sanoi nimen hieman epäselvästi. Ainakaan Bischoff ei kuitenkaan välttämättä ole se paras esimerkkipelaaja tuolla osa-alueella. Sedoff otti joka tapauksessa kolmosparista Chaykan paikan Cormierin parina. Pelinumerona säilyi 15, vaikka Hanifin sai sen käyttöönsä edustusjoukkueessa. Normaalistihan samoja numeroita ei ole, mutta eipä Sedoff ole kutsua ylös enää tällä kaudella saamassa, joten sikäli sillä ei väliä ollut. Yläkerrasta Morelli oli veks, joten Brabenec siirtyi Brissonin ja Denisenko väliin. Dzingeliä kokeiltiin kolmossentterinä laidoillaan Guay ja Cracknell. Vikman oli pelaava maalivahti.

DLC-areenan sijaan ottelu pelattiin Leen perhefoorumissa. Toisin sanoen siis sponsorinimi vaihtui, kun Dollar Loan Center ei jatkosopimusta tehnyt.





Plussat ja miinukset
++
+ Geertsen, Denisenko, Brisson, Froese, Rondbjerg
+/- Vikman, Bischoff, Cormier, Sedoff, Mayo, Korczak, Rempal, Brabenec, D'Amato, Jones, Cracknell, Guay
- Ahac, Dzingel
--

- Jo toisessa vaihdossa HSK meni johtoon. Denisenkon ja Brissonin vastaisku puuroutui päätyyn, mutta jatkopelit he hoitivat hyvin. Denisenko pudotti kiekon viivaan ja Bischoffin lämäri ohitti Dellin. Brabenec teki tukitoimet maalin edessä häiriten maalivahdin toimintaa. Ajassa 2:06 Silver Knights osui uudelleen. Asialla oli nelosketju. Vastustajan laituri Lee vuoti siniviivan kulmassa eikä saanut jatkettua kiekkoa ulos, kun Cormier puolusti eteenpäin jämptisti. Oikean laidan tuntumasta kiekko kimposi keskustaan Jonesille, joka jätti sen Geertsenille ja tämän kuti oikealta b-pisteeltä painui maaliin etukulmasta halvasti. Minuutti per maali -tahti jatkui seuraavaksi toisessa päässä kenttää, kun laadukas kendisti nimeltä Fagemo kavensi. Froese voitti oman pään aloituksen, mutta Ahac pelasi pehmeästi laidan vieressä eikä saanut purettua kiekkoa keskialueelle, kun Tynan karvasi sen häneltä. Clarke syötti siniviivasta heti maalin eteen, jonne Korczak jäi yksin kahta pelaajaa vastaan, kun Ahac oli vasta palaamassa omalle paikalleen. Korczak jätti Fagemon rystylaukauksen auki ja tämä ohitti maanmiehensä lähietäisyydeltä. Avauserän lopussa Reign tasoitti, kun Cormierin nopea kääntö pystyyn katkesi keskialueella. 3v2-vastaiskun Cormier selvitti itse blokaten Hodgsonin laukauksen oikeasta laidasta, mutta irtokiekko jäi pyörimään jalkoihin ja tämä sutaisi sen ohi Vikmanin yhdellä kädellä Brissonin lavan kautta
- Toisen erän lopussa Tynan syötti ylivoimalla oikeasta laidasta maalin eteen ja Lee ohjasi kiekon taitavasti pussiin. Bischoffin sijoittuminen veto-/syöttölinjalle oli vinossa tuossa tilanteessa eikä Mayo ehtinyt sitä paikata maalin edessä. Brisson kuitenkin tasoitti päätöserän alussa. Hän ui keskustaan, sai syötön Denisenkolta laidasta, otti upeasti kontaktin vastaan Heleniukselta pyörähtäen sen avulla entistä vapaammaksi ja laukoi sitten haastavasta asennosta ranteella kiekon verkkoon. Tovi tuosta ja Fagemo polki karkuun, mutta Vikman otti patjatorjunnan alakulmasta. 52. minuutilla Reign kuitenkin palasi edelle. Aloitusvoiton jälkeen Nousiainen toimitti kiekkoa maalille ja reboundin pamautti verkkoon Young. Dzingelin sijoittuminen sentterinä oli melko ihmeellinen, kun hän oli maalin kulmalla. HSK kuitenkin kipusi vielä rinnalle alivoimalla, kun Froese katkaisi Tynanin jättösyötön siniviivaan Clarkelle. Samalla Rondbjerg spurttasi läpi ja ohitti tylysti Dellin suoralla laukauksella. Jatkoajalla HSK tuhlasi ensin kaksi tekopaikkaa. Cormier-Dzingel kaksikon seinäsyöttely päättyi jälkimmäisen one-timeriin oikeasta laidasta päin veskaria. Hetken päästä Brisson kilautti puolustajan jaloista tolppaan ja jatkotilanteessa puolusti myöhässä eteenpäin. Tynan pääsi livahtamaan laidan puolelta 2v1-vastaiskuun Fagemon kanssa ja tarjoili tälle patenttilätyn. Ruotsalainen naulasi kiekon ongelmitta suoraan syötöstä pönttöön ja lisäpiste matkasi Ontarioon
- Ihan niin tiiviisti HSK ei tällä kertaa saanut tukittua keskialuetta kuin aiemmissa Reign-kohtaamisissa ja siten turhautettua vastustajaa, mutta yksi piste divisioonan kakkosjengiä vastaan osoitti sen, että ilman poissaoloja playoffit olisivat olleet realismia, kun Silver Knights on laittanut varsinkin Reignin tiukille melkeinpä kaikissa kohtaamisissa ja pelannut tuloksellisesti jääkiekkoa
- Sedoffin paluu oli neutraali. Hän pelasi pari AV-vaihtoa, kun vakituisista AV-pakeista niin Bischoff, Korczak kuin Mayokin istuivat kertaalleen boksissa. Paineen alta lähdöissä ja päätykiekkojen noutamisessa Sedoff jäi pari kertaa kärkikarvaajan liiskaamaksi, muttei kuitenkaan menettänyt kiekkoa katastrofaalisesti. Noissa hetkissä kuitenkin näkyi pelaamattomuus ja se, että pelinopeus tuli tietyllä tavalla syliin
- Ahac ja Dzingel nappaavat miinusta parista takaiskusta. Cormier ja Bischoff olivat mukana sekä hyvässä että pahassa. Vikman oli maalissa neutraali. Hän olisi voinut poimia esim. avausmaalin, mutta pelasti vastineena sitten muutaman YV-hyökkäyksen ja koppasi ongelmitta hanskaansa kaukolaukaukset. Brisson-Denisenko kaksikko oli hyökkäyssuuntaan pirteä ja saa plussat, vaikka jatkoajalla BB vähän vuotikin puolustussuuntaan voittomaalissa




Brisson > Helenius.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
76/82 Arizona vs. Vegas

Brisson tuli nelosen laitaan ja Howden siirtyi keskelle, kun Roylla oli pieni kolhu. Pietrangelo oli taas kipeä, joten Whitecloud korvasi hänet kolmosparissa. Thompson saavutti toisena maalivahtina seurahistoriassa sadan ottelun haamurajan.

Arvosanataulukko
++
+ Eichel, Karlsson, Brisson, Stephenson, McNabb, Theodore
+/- Mantha, Dorofeyev, Howden, Kolesar, Amadio, Barbashev, Marchessault, Cotter, Martinez, Whitecloud, Hanifin
- Thompson, Hague
--

Coyotes siirtyi johtoon 26. minuutilla. Carcone voitti luistelukisan Whitecloudia vastaan ja jätti kiekon Kerfootille, jonka laukaus vasemmasta laidasta livahti maskitta Thompsonin ohitse. Tasoitus syntyi pian, kun Eichel oli hereillä maalin edessä ja viimeisteli McNabbin laukauksen paluukiekon ohi Vejmelkan. Kauden 25. tehopisteellään McNabb teki uuden piste-ennätyksensä. 31. minuutilla Vegas hyödynsi Arizonan löyhyyden keskialueella. Theodoren ristipisto loi 3v2-tilanteen. Brisson syötti ajoissa laidasta keskikaistalle ja Karlsson kiskaisi kiekon takakulmaan tarkasti. Lisää seurasi melko pian, kun Mantha jatkoi tehoiluaan vastaiskun päätteeksi. Hän saalisti kahdeksannen pisteensä seitsemään viime peliin. Bjugstad kompuroi siniviivassa varmistettuaan Välimäen nousun ja Karlsson tökkäsi Dorofeyevin kanssa kiekon häneltä irti. Sitten tämä pelasi seinän Manthan kanssa ja Anthony sai lapioida kiekon tyhjiin. Samassa vaihdossa Karlsson teki aiemminkin pari katkoa omissa ollen tuttu kaksisuuntainen hirviö. Kaksi minuuttia ennen taukoa Stephenson lisäsi vielä löylyä, kun hän puski väkisin Moserin läpi keskialueella pistelinjaa pitkin ja viimeisteli puolittaisen läpiajonsa lusikkapuolelta veskarin avustuksella etukulmasta sisään. Syöttöpisteet merkittiin luistelukisan tuolla kertaa omiin päin voittaneelle ja nopeasti pelin pystyyn kääntäneelle Whitecloudille sekä Cotterille.



Putosin tuolilta päätöserässä, kun Arizona voitti sen 6-0 kivuten kolmen maalin takaa kolmen maalin voittoon. Sulaminen oli Nashvilleakin pahempi. Piina alkoi ajassa 48:19. Manthan epäonnistunut jalkamiina johti 3v3-kääntöön. Doan laukoi vasemmasta laidasta takapatjaan ja rebound kimposi epäonnisesti Hanifinin jalasta omiin. Heti perään Howden hävisi kamppailun hyökkäyssinisen kulmassa ja Arizona oli tehokas taas vastaiskusta, kun vapaan takamiehen Bjugstadin laukaus keskikaistalta upposi ihan yläkulmaan Kellerin petauksesta. Aikalisäkään ei auttanut, kun Coyotes teki vielä kolmannen maalin reiluun minuuttiin. Hague menetti kiekon paineen alla päädyssä O'Brienille ja Carconen hurja lämäri pienestä kulmasta yllätti Loganin liian helposti.

Viisi minuuttia ennen loppua syntyi voittomaali. Jälleen Arizonalla oli onnea mukana vastaiskun päättämisessä, kun Carconen laukaus Eichelin jaloista kimposi Whitecloudin mailan kautta ohi Thompsonin. Isäntien hurmosta jatkoi Brown, jonka lämäri siniviivasta muutti ohuesti suuntaa Dorofeyevin mailasta ja painui yläriman alle ohi myöhässä reagoineen LT:n. Loppuluvut teki tyhjiin Cooley. Viides peräkkäinen laukaus upposi, joten melko uskomattomia asioita Mullett-areenassa tapahtui. Ensimmäistä kertaa seurahistoriassaan Golden Knights päästi kuusi maalia erässä. Kotijoukkueen päätöserän maaliodottama oli 0.6 maalia, mutta toteutuma kuusi maalia. Toki vaikka maaliodottama oli pieni, Vegasin huolimattomuusvirheet ja lepsuus hyökkäysalueella tarjosivat kotijoukkueelle tilaisuudet noihin vastaiskuihin, joista osa maaleista syntyi. Karlssonkin sanoi, että pienistä virheistä tuli isoja seurauksia. Kyseessä oli toinen kerta viiteen viime peliin, kun joukkue menetti kolmen maalin johdon. Seurahistorian 515 ensimmäisessä runkosarjamatsissa niin tapahtui vain kerran. Elämme merkillisiä aikoja.



Thompson torjui 14 kertaa avauserässä. Ensimmäisen mainoskatkon jälkeen ritarien suorahyökkäykset alkoivat kuihtua kokoon, kun sitä ennen vielä se pääsi kiihdyttämään hyökkäyksiä paineen alta aika sulavasti ja toteutus oli hyvää. Toki hyökkäysten päättäminen ei tuolloinkaan onnistunut. Puolivälissä avauserää ensin Keller yritti osua oikeaan etuyläkulmaan b-pisteeltä tuloksetta ja seuraavaksi Maccelli kiersi maalin tarjoten päädystä syötön luukulle McBainille, joka laukoi jäänuoliaisen patjaan. 13. minuutilla Whitecloud menetti kiekon pahassa paikassa ja Carcone pääsi nokikkain Loganin kanssa, mutta tämä sai kilven eteen tuliseen laukaukseen pienestä kulmasta. Tovin päästä Kesselring ui noppavitosen sisään ja Cooley poimi hänet rystylätyllä, mutta Thompsonin jalat olivat terävät, joten tämä ehti potkaista patjansa laukauksen tielle. Kakkoserän vaativin torjunta oli lopussa, kun hän nollasi Carconen laukauksen keskeltä puolustajan jaloista. Päätöserässä ei tarvinne sanoa mitään, kun kaikki upposi selän taakse osin epäonnisesti, mutta miinusta Loganille on annettava kahdesta helposta takaiskusta.

McNabb-Theodore oli paras pari molempiin suuntiin saaden ansaitut plussat. Shea kahden syötön ohella laukoi kertaalleen oikeasta ympyrästä niukasti ohi takakulman. Karlsson oli loistelias kahteen suuntaan myös. Tehojen lisäksi 26. minuutilla hän katkaisi avauksen sinisen alla ja syötti heti maalille Dorofeyeville, joka ei viimeistelyssään lähietäisyydeltä onnistunut. Eichel maalinsa lisäksi taiteili keskialueen ylityksissä yksilötaitonsa turvin monesti yksinäänkin kiekon hyökkäysalueelle. Ylivoimalla vasemmasta siivestä anti jäi vähiin, mutta hän ei sentään hautonut kiekkoa, vaan se liikkui mukavasti. Stephenson petasi oikeasta siivestä kolme paikkaa slottiin Marchessaultille, mutta tämä tuhlasi ne kaikki. Viimeisimmän koppasi hanskaansa Vejmelka. Noiden alustusten ja maalinsa vuoksi Chandlerkin saa kehut. Vegasin ykkösylivoima muistutti hieman HSK:n kuviota, jossa Denisenko ja Brisson olivat siivissä ja hakivat nopeita ohjurisyöttöjä maalinedusmiehelle takatolpalle. Barbashev ei kuitenkaan cracknellmaisesti saanut lapaansa väliin oikeaan aikaan. Brissonille kehut menevät siksi, että hän oli kiekollisesti pätevä. Jo kolmannella minuutilla hän ja Howden pelasivat suorahyökkäyksen päätteeksi vasemmasta laidasta tekopaikan Whitecloudille, joka takamiehen tontilta laukoi avopaikasta patjaan. Kakkoserässä BB sitten sai syöttöpisteen Wiljamin maaliin. Pekingin olympialaisissa tein huomion, että hän osaa liikuttaa kiekkoa yhdellä tai toisella kosketuksella kuten NHL:n pelitemmossa usein pitääkin. Tässäkin matsissa se ilmeni hyvin eli ainakaan peliälyn puutteesta häntä ei voi syyttää, vaan pää pysyy mukana pelinopeudessa yhä paremmin kokemuksen karttuessa.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Putosin tuolilta päätöserässä, kun Arizona voitti sen 6-0 kivuten kolmen maalin takaa kolmen maalin voittoon.

Elämme merkillisiä aikoja.
Tämä tappio jää mieleen. Kutsutaan sitä vaikka "Katastrofi Tempessä" -nimellä. En nähnyt peliä, ja kuulostaa siltä, että osa maaleista kolmannessa erässä meni epäonnisesti sisään, mutta siltikin...kuusi maalia vimeisessä erässä Vegasin verkkoon...eihän tuollaiseen Kojoottien suoritukseen kyennyt edes Los Angeles Kings omassa "Miracle on Manchester" -pelissään 1982, kun mättivät viisi maalia Edmontonin nollaa vastaan kolmannessa erässä (ja voittivat sitten jatkoajalla kuudennella maalillaan). Häpeällinen suoritus Vegasilta. Jotakin on ollut kyllä vialla koko kauden, onko se sitten joukkuehengen ongelmia, SC-krapulaa, muiden joukkueiden skarppausta mestareita vastaan, tai muuta, tai vähän tätä kaikkea... ja minusta tuo, mitä Ken Boehlke taisi hehkuttaa SinBin.vegas:in artikkelissa, että Vegas on voittanut parempiaan tällä kaudella ja hävinnyt huonommilleen, on minusta huonon joukkueen merkki. Ei tämä nyt oikein Stanley Cupilta tuoksahda tällä kaudella, kunhan nyt päästäisiin edes pleijareihin...no, tästä joukkueesta ei koskaan tiedä.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Jotakin on ollut kyllä vialla koko kauden, onko se sitten joukkuehengen ongelmia, SC-krapulaa, muiden joukkueiden skarppausta mestareita vastaan, tai muuta, tai vähän tätä kaikkea... ja minusta tuo, mitä Ken Boehlke taisi hehkuttaa SinBin.vegas:in artikkelissa, että Vegas on voittanut parempiaan tällä kaudella ja hävinnyt huonommilleen, on minusta huonon joukkueen merkki. Ei tämä nyt oikein Stanley Cupilta tuoksahda tällä kaudella, kunhan nyt päästäisiin edes pleijareihin...no, tästä joukkueesta ei koskaan tiedä.
Hill palasi harjoituksiin ja Hertlkin debytoinee ensi yönä Stephensonin laidalla, mutta Pietrangelo, Roy ja Carrier ovat edelleen telakalla, joten optimikokoonpanolla joukkue ei ole päässyt veivaamaan tällä kaudella yhdessä kuin muutaman hassun pelin ja sekin vaikuttanee takkuisuuteen. Toki kuten kyseinen Ken on todennut, jäällä on kuitenkin illasta toiseen se 15-16 kappaletta Stanley Cup -voittajia, joten muutamat poissaolot eivät saisi olla syinä tason laskuun. En itsekään Stanley Cupin puolesta betsaisi, mutta viimeinen vajaa kuukausi on kuitenkin antanut uskoa, että peli on kuitenkin ihan hyvissä kantimissa ja joukkue voi mennä pitkälle.

67/72 Henderson vs. Colorado 4-1

Sedoff kipusi ykköspariin, kun Bischoff oli poissa. Dzingel nostettiin vuorostaan Brissonin tilalle ykkösketjuun ja Primeau pääsi mukaan kokoonpanoon neloseen. Saville oli uunissa.

Plussat ja miinukset
++
+ Saville, Froese, Rempal, Korczak
+/- Cormier, Sedoff, Chayka, Ahac, Mayo, Brabenec, Dzingel, Rondbjerg, Geertsen, Jones, Cracknell, D'Amato, Primeau, Guay
-
--

- Avausmaalissa neljännellä minuutilla Cormier, Chayka ja Brabenec menivät kaikki kiinni samaan mieheen Malinskin laukauksen reboundissa tuijottaen vain kiekkoa, joten Smallman jäi vapaaksi ja sijoitti kiekon sisään maalin edestä, kun se kimposi lapaan Cormierin luistimesta. Lukas paikkasi erheensä 1-1 tasoituksella, joka oli superonnekas. Hän yritti dumpata kiekon punaviivalta päätyyn, mutta se kimposi jotenkin oudosti maalin eteen ja kiipesi Prosvetovin patjan kautta sisään. Hetken päästä Froese ryöväsi kiekon siniviivassa Schuenemanilta ja nosti kiekon läpiajosta tyylikkäästi rystyltä ylämummoon. Osuma jäi voittomaaliksi. Avauserä oli kaksijakoinen ja isännät nostivat tasoaan mukavasti toisella puolikkaalla. Toisen erän puolivälissä Cormier laukoi ylivoimalla ohi maalin, mutta Rempal oli hereillä ja kirjaimellisesti pamautti vastakiekon verkon perukoille oikeasta laidasta. Loppuluvut sijoitti tyhjiin Brabenec. PAPP oli tiivistä avauskympin jälkeen ja pohjusti voiton, vaikkei karvaus toiminutkaan
- Saville oli maalissa vakaa. Reboundkontrolli oli avausmaalin jälkeen kunnossa. Hän oli myös alivoimilla viimeisenä lukkona, vaikka pelaajistokin peitti aika hyvin vetolinjoja. Sedoff sai jääaikaa Korczakin parina ja toinen AV-pari oli Ahac-Mayo, joten Chaykan osake on laskussa tai sitten Sedoffille haluttiin vain antaa näytönpaikka ensi kautta ajatellen, koska Chaykasta tiedetään jo se, että tätä voi alivoimilla käyttää. Sedoff on toki aiemminkin alivoimaa pelannut, mutta yleensä vitosoptiona. Ylivoimilla Korczak oli näkymin yksilö pyörittämään viisikkonsa peliä mukavasti ja laukoen peräti kuudesti kohti maalia. Ohjurit kuitenkin uupuivat



68/72 Henderson vs. Colorado 2-4

Vikman tuli maaliin ja Bischoff korvasi Cormierin kolmosparissa.

Plussat ja miinukset
++
+ Froese, Rempal, Rondbjerg, Ahac, Vikman
+/- Bischoff, Chayka, Mayo, Brabenec, Denisenko, Dzingel, Guay, Geertsen, Primeau, Jones, D'Amato, Cracknell
- Sedoff, Korczak
--

- Sedoff mokaili avausmaalissa. Ensin hän yritti pyörähtää paineen alta pois, mutta tuli liimatuksi laitaan. Sen perään Jones ei saanut jatkettua kiekkoa ulos siniviivan kulmasta. Ancan levitti siniviivassa kiekon Aamodtille, joka toimitti sen maalille eristettyyn 2v2-tilanteeseen. Burke sai lapansa auki Sedoffin pihdeistä ja ohjasi kiekon verkkoon. Avauserän puolivälissä tasavajaalla tapahtui samanlainen tilanne eli Sedoff menetti kiekon omissa laidan lähellä ja oli sitten askeleen perässä omasta miehestään maalin edessä. Tämä jätti kiekon Parelle, jonka laukaus keskustasta ei kuitenkaan täysin onnistunut mailaviidakon keskeltä. Toisen erän alussa Rempal tasoitti 1-1:een, kun Ahac-Froese kaksikko puolusti jämptisti hyökkäyssiniviivan tuntumassa estäen hyökkäykseenlähdön. Froesen poikittaissyötöstä Rempal punnersi maalille oikeasta laidasta ohi Middletonin ja nosti kiekon etuyläkulmaan niin tarkasti, että se ponnahti sieltä heti ulos. Sama ketju onnistui myös 31. minuutilla, kun Froese löysi päätysiirrollaan maalin kulmalta Rempalin, jonka poikittaissyötöstä Rondbjerg pääsi lapioimaan kiekon tyhjiin lyhyen pyörityksen päätteeksi. Muutoinkin Froesen ketju tuntui olevan ainoa, joka sai toisteisesti painopisteen vieraiden päätyyn ja mm. jo avauserässä sillä oli muutama oiva pidempi hyökkäys ja puolittainen maalipaikka, mutta Rempalin vanhanaikaisen Prosvetov pysäytti eikä rebound pompannut Jonaksen lapaan maalin edessä. Toisessa erässä Rempal puolestaan kilautti tolppaan suoraluistelusta nopean vastaiskun päätteeksi. HSK:n muita parhaita paikkoja oli avauserän 2v1-tilanne, jossa D'Amato aikaili laukauksensa kanssa niin kauan, että Aamodt sai lapansa väliin
- Päätöserä oli Eaglesin 3-0. Tasoitus syntyi 45. minuutilla keskialueen 3v3-käännöstä. Malinski laukoi patjaan Sedoffin jaloista ja Smallman oli Korczakia terävämpi kakkoskiekossa nostaen sen yli Vikmanin. Voittomaalissa puolestaan Mayo hidasti mallikkaasti vastaiskun laitaan, mutta Eaglesin ukkeli pysyi kiekossa kiinni silti ja syötti siniviivaan Malinskille, jonka laukauksessa oli tuplaohjuri, joten Vikman oli voimaton. Lapansa väliin saivat Stienburg ja Olofsson. Tufte naulasi tyhjiin loppulukemat puolitoista minuuttia ennen loppua. Minusta matsi oli kaikkiaan aika tasainen eikä jatkoaika nyt mikään vääryys olisi ollut
- Froesen ketjun lisäksi plussat menevät Ahacille ja Vikmanille. Ensin mainittu oli alustamassa 1-1 tasoitusta ja puolustussuuntaan melko virheetön ja jämäkkä. Vikman puolestaan oli takaiskuille aika voimaton. Vastineena hän otti useamman hyvän lähitorjunnan. Toisen erän lopussa hän esti vieraiden AV-maalin nollaamalla nokikkain päässeen Paren. Jään pinnassa Vikman liikkui sähäkästi ja sai ponttooneillaan tiloja peittoon


 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Tutun turvallisella 50-50 -linjalla jatketaan marraskuun alusta lähtien. Laskin, että Kultaritareilla on 33 voittoa ja 34 tappiota marraskuun alusta lähtien. No, kauden viimeisissä matseissa, ja kotona, pitäisi kaatua Chicago ja Ankat, ja sitten päästäisiin pleijareihin. Vaan kaatuvatkohan? Jos menevät nekin fifty-fifty, niin tiukkaa tekee.
 

Vogoni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, NHL
Hieman yllättynyt, että Noah Hanifin oli viime yönä noin selkeä ykköspakki Vegasin hurjassa pakistossa. Selvästi eniten minuutteja. Pelasi ykkös-yv ja -av sekä oli loppurynnistyksen kokonaan kentällä.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
77/82 Vancouver vs. Vegas

Hertl debytoi kakkosketjun vasemmassa laidassa Stephensonin ja Amadion rinnalla. Brisson lensi siis katsomoon, kun Cotter putosi nelosvitjaan. Pietrangelo, Roy ja Carrier eivät reissuun lähteneet. Hill oli mukana, mutta Patera avasi luukkua Thompsonille.



Arvosanataulukko
++
+ Eichel, Marchessault, Barbashev, Hertl
+/- Stephenson, Amadio, Dorofeyev, Mantha, Kolesar, Cotter, Hanifin, Theodore, McNabb, Martinez, Whitecloud, Thompson
- Karlsson, Hague, Howden
--

Vegas siirtyi johtoon ylivoimalla toisella minuutilla, kun Eichel vain mursi siniviivan keskeltä ja rannelaukaus Zadorovin jaloista livahti Silovsin kainalosta sisään. Ykkösketju lisäsi johtoa hetken päästä, kun 3v3-transition päätteeksi Marchy roikkui kiekossa hyvin ja löysi poikittaissyötöllään Eichelin, joka oli unohtunut vapaaksi takatolpalle, kun Soucy puolusti tyhjänä ollutta maalinedustaa miehensä loppuun asti sitomisen sijaan. Barbashev kirjasi kakkossyötön löydettyään taas kerran hyökkäyssiniviivan tuntumassa poikittaissyötöllään Marchyn. Viaplayn studiossa nostettiin esiin viikko sitten se, että ritarit usein pyrkivät kahteen keskilinjan ylittävään syöttöön hyökkäyksissään. Tässä niitä oli jopa kolme. Canucks kavensi ylivoimalla, kun Garland siivosi karat sisään maalin edestä. Käyn maalin läpi tarkasti Hertl-osiossa. 2-2 tasoituskin oli YV-maali ja sillä kertaa Hughesin laukaus painui suoraan sisään maskin läpi. Sekin maali on purettu atomeiksi alempana, mutta jälleen enemmän kyse oli Canucksin hyvyydestä ja korkealaatuisesta toteutuksesta. Viisikkopelaamisessa ritarit olivat hieman niskan päällä, mutta tauolle mentiin tasoissa.

Pelin puolivälissä VGK osui ylivoimalla. Hertl kaapi aloituksen Bluegeria vastaan ja ehti vielä maskiin, kun Hanifinin laukaus painui etukulmaan. Tehopiste oli Tomasin ensimmäinen kultaisena ritarina. Eichelille avustus oli uran 300. Canucks tasoitti kolmen minuutin päästä. Vegas hidasti vastaiskun laitaan, mutta Boeser pysyi kiekossa ja kierähti korkealle luomaan 3v2-ylivoiman. Barbashev luovutti vastuun siniviivassa poikittain liikkuneesta Boeserista Eichelille, joka nousi luomaan tasavoiman. Rannelaukaus meni kuitenkin Jackin läpi ja maalin edustan eristetty 2v2-tilanne jätti Thompsonin taas melko voimattomaksi skriinin taakse. Hieno maali. Haguen fronttauskaan eli kiekon blokkaaminen miehensä etupuolelta ei onnistunut ja selkäpuolelle jäänyt Pettersson oli aivan veskarin alueen rajalla, mutta osuma hyväksyttiin. Vielä ennen toista taukoa Vancouver meni johtoon, kun Joshua syötti keskustaan Millerille, joka laukoi Karlssonin jättämästä tilasta tolppaan ja Garland pussitti reboundin Haguen estelyistä huolimatta.



Päätöserä oli maaliton lopputyönnöstä huolimatta, joten Vancouver sai revanssin viime kohtaamisesta. Eipä tasurikaan nyt mitenkään vääryys olisi ollut, vaikka jatkokarvaaminen oli vajaata eikä Canucksin paineen alta lähtöjä kyetty tarpeeksi häiritsemään, joten tuloksena oli seurahistorian ensimmäinen varsinaisen peliajan tappio Vancouverissa.

Keskityin Hertlin tarkkailuun, mutta hänen lisäkseen plussaa saa ykkösketju, joka oli Vegasin paras vitja selvästi. Neljännellä minuutilla Eichel syötti laidasta keskelle ja Marchy laukoi korkealta päätypleksiin. 19. minuutilla sama ketju mylläsi pitkään isäntien alueella, mutta parhaana paikkana Theodore laukoi ranteella kilpeen siniviivasta. 26. minuutilla puolittaisessa vastaiskussa Barbashev jakoi pyörähdyssyötön oikeasta laidasta takatolpalle, mutta Silovs ryösti Hanifinin. 46. minuutilla oli puolestaan taas yksi todella pitkä hyökkäys, jonka aikana Haguella oli pari vetomestaa oikeasta ympyrästä. Ruuti oli märkää eivätkä hyökkääjät survoneet reboundia sisään.

Karlssonin ketjulla oli muutama aihio, mutta Dorofeyev laukoi huonoista sektoreista eikä Silovsilla ollut vaikeuksia pysäyttää hänen laukauksiaan. Päätöskympillä Karlsson kokeili suoraluistelusta rannelaukauksensa tarkkuutta vasemmasta laidasta, mutta kuti meni logoon. Wiljamille annan miinuksen, koska hän vuoti toisessa Canucksin YV-osumassa. Howden saa kuraa parista turhasta jäähystään ja Hague voittomaalista. Eikä maalinedustan puolustaminen ollut muutoinkaan ihan kunnolla kontrollissa. Thompsonia en takaiskuista moiti. Päätöserän alussa hän otti parhaan pelastuksensa, kun isäntien kakkosylivoimassa Höglander ohjasi maalin kulmalta puolustajan vetopassin kohti etualakulmaa, mutta Logan venytti varpaansa kiekon tielle.

Tomáš Hertl pelasi debyytissään 20:20. Hän keräsi tehot 0+1, teholukema oli -1, laukauksia yksi, taklauksia neljä ja aloitusprosentti vallanmainio 66,7%. Alla on läpikäytynä hänen edesottamuksiaan vaihto vaihdolta.

Avausvaihto oli ajassa 40 sekuntia lentävänä. Hertl oli hetkellisesti RW:na vastaanottamassa kiekkoa, kun Marchessault oli vasta menossa vaihtoon, joten Amadion ei tarvinnut luistella vaihtopenkiltä halki koko kentän omalle paikalleen, vaan tämä pystyi ottamaan Hertlin roolin LW:na. Hanifin avasi maalin takaa viereen Theodorelle, jonka poikkari löysi Hertlin lavan Canucksin kahden ylimmän karvaajan (1-2-2/1-1-3) välistä. Stephenson teki pistelinjahaun sentterinä, mutta Pettersson seurasi sen tarkasti iholta H3:na, joten viisaasti Hertl ei pakottanut kiekkoa hänen lapaansa, vaan yritti käyttää auenneen ristipistosauman Amadiolle. Kiekko kuitenkin hukkui juuri syöttöhetkellä ja Tomas vain pyyhki pölyt siitä. Ensikosketus kiekkoon kultaisena ritarina oli kammottava.

Theodore oli kuitenkin hereillä ja katkaisi mahdollisen keskialueen käännön välittömästi eteenpäin puolustamalla. Hertl jatkoi matkaansa vasempaan laitaan ja sai kiekon takaisin itselleen. Hän mursi siniviivan, mutta vastaanajanut Hronek nappasi kiekon heti sen jälkeen, kun Hertlin harhautus ei onnistunut, vaan hän menetti kiekon jo toistamiseen. Hughes avasi pystyyn Boeserille, joka siirsi painopisteen Vegasin päätyyn. Tämä jätti kiekon siniviivaan takaisin Hughesille, joka tanssi sivuttain ja avasi vetolinjan ohi Stephensonin peiton. Thompson torjui rannarin eteensä, mutta lopulta Theodore tuli ruuhkasta voittajana ulos nostaen jalalla vastaiskun. Tämä levitti ajoissa vasempaan laitaan Hertlille, joka mursi siniviivan ja loi 3v2-hyökkäyksessä modernisti pienen tilan 2v1-tilanteen toista puolustajaa vastaan Stephensonin kanssa, mutta Hronek sijoittui aika hyvin näiden väliin. Silti Hertl sai syötön perille ja yläpuolelle leikannut Stephenson käännettyä vaikeasta asennosta poikittaissyötön oikealle takatolpalle Amadiolle ohi auttamaan tulleen Hughesin. Boeser kuitenkin ehti polkea alas luomaan tasavoiman ja katkaisi viime hetkellä sopivasti Stephensonin syötön sitomalla Amadion irti kiekosta. Boeserille tuomittiin kuitenkin rangaistus ja Golden Knights pääsi ylivoimalle.

Ajassa 4:30 Amadio vei kiekon sisään vas. laidasta ja jätti sen sitten Hertlille. Tämä liikkui päätyyn kiekkoa suojaten. Hän pysyi pelivälineessä kiinni mainiosti ja otti vastaan kontaktin Petterssonilta ennen pientä siirtoa viereen maalin takana Stephensonille. Tämä pudotti viivaan Whitecloudille, joka laukoi ykkösellä ohi maalin. Hertl oli ehtinyt liikkua maskiin tekemään tukitoimet kurinalaisesti ja reagoi häntä puolustanutta Petterssonia nopeammin irtopalaan hakien sen päädystä itselleen. Hän leipoi kiekkoa pari sekuntia, muttei löytänyt vapaata lapaa, joten hän lähti liikkumaan kohti siniviivaa ja Whitecloud teki vastaliikkeen, mutta Hertl jatkoi suojausta, kunnes hän löysi Martinezin. Tämäkin liikkui syvyyteen pelattuaan seinän keskellä olleen Stephensonin kanssa, joten yhtäkkiä molemmat pakit olivat syvyydessä kera Amadion ja Hertl-Stephenson kaksikko varmisti siniviivassa.

Hertl toki oikeaoppisesti aktivoitui painottomalta puolelta kohti takatolppaa, kun Martinezilla oli lapa auki vasemmassa kulmassa. Tämä kuitenkin syötti H3:lle slottiin eli Whitecloudille. Syöttö meni ohi lavasta suoraan Boeserille, mutta Whitecloud polki tämän kiinni ja hidasti 3v2-vastaiskun laitaan. Amadio puolestaan nosti jättösyötön saaneen Hughesin mailan ja päätyyn kimmonneen kiekon nappasi itselleen Whitecloud, joka käänsi pelin kahden karvaajan välistä toiseen suuntaan ja ketju lähti vaihtoon. Hienoa tässä vaihdossa oli se, että Hertl näytti omaksuneen systeemin vaatimukset ja varmisti ensin puolustajan nousun sekä sitten vielä osasi aktivoitua painottoman puolen puolustajan roolissa, kun paikka siihen oli HAHP:ssä.

Kahdeksannella minuutilla Stephensonin keskipistealoitusvoiton jälkeen Hertl teki pistelinjatarjonnan sentterinä, kun Stephenson liukui suoraan LW:ksi, kiintoisaa. Whitecloud avasi lapaan karvaajien väliin ja ennen kuin H3 puolusti keskialueella eteenpäin sulkemaan lapaa, Hertl onnistui syöttämään rystyltä eteenpäin Amadiolle oikeaan laitaan. Mainio ahtaan tilan pienpeli jälleen. Amadio mursi siniviivan ja poimi mukaan tulleen Martinezin, joka ei keskikaistalta ampunut itse, vaan syötti viereen Stephensonille, mutta tämän laukaus jäi piippuun vasemmalta puolelta ja kiekko valui päätyyn. Siellä Chandler menetti kiekon, mutta Hertl H3:na sai estettyä purun siniviivan tuntumassa palauttaen kiekon syvään. Seinäpeli Amadion kanssa johti uuteen menetykseen, kun Hertl ei mailaviidakossa keskellä pystynyt millään pysymään enää kiekossa. Whitecloud kuitenkin pinchasi ja nappasi kiekon Höglanderilta peruutellen sitten keskialueelle.

Keskialueen uudelleenryhmittymisessä Hertl leikkasi oikeaan laitaan ja sai Amadiolta poikittaissyötön lapaan. Hertl leikkasi keskustaan ja jätti kiekon Whitecloudille, joka kiersi maalin ennen paluutaan siniviivaan. Hertl liikkui sillä aikaa maskiin, kun Amadio jäi siniviivaan. Whitecloud ei koskaan laukonut, vaan jätti kiekon Martinezille, joka vuorostaan lähti kuljettamaan kohti vasenta kulmaa ja samalla Hertl älysi siirtyä pois maskista maalin taakse pelattavaksi. Alec syöttikin hänelle, mutta Hertl joutui samalla maanmiehensä ja toisen voimanpesän Hronekin taklaamaksi eikä pystynyt vastaanottamaan syöttöä, vaan Blueger purki paineen.


Ajassa 11:30 Hertl pelasi kakkosalivoimaa Stephensonin, McNabbin ja Whitecloudin kanssa. Ylemmän ja alemman hyökkääjän roolien vaihto sujui ongelmitta 1-1-2:ssa. Hertlin ulottuvuus mahdollistaa aika hyvin takakolmion paineistamisen YH:na niin, että hänen lävitseen on isokokoisena roikaleena hankala syöttää takaisin siivestä viivapakille. Siltikin Miller siinä onnistui tässä tilanteessa ajassa 11:46, Hughes viritti lämärin ennen kuin Stephenson ehti nousta tarpeeksi ylös peittämään vetoa ja maalinedustan 2v2-tilanteesta Garland painoi reboundin verkkoon McNabbin selän takaa, kun tämä oli juuri palannut peittämästä Millerin mahdollista siipikutia. Ei tuossa sinällään kukaan AV-nelikosta virhettä tehnyt, vaan Canucks suoritti korkealaatuisesti useamman pelaajan voimin. Millerin syöttö oli pirun tarkka ohi Hertlin prässin. Hughes tiesi, että hänelle jää laukaustilaa Vegasin alivoimasysteemiä vastaan ja käytti sen heti. Garland oli puolestaan pakosti McNabbin sisäpuolella eikä sillä kertaa sitominen ajoissa onnistunut. Jos Hughes olisi aikaillut vetonsa kanssa kauemmin, sitten McNabb olisi ehtinyt palata maalin eteen sitomaan Garlandin paremmin.

Parin minuutin päästä oli edessä uusi AV-vaihto. Se oli Karlssonin parina. 1-3 trapissa Hertl peitti Vegasista katsottuna vasenta laitaa, muttei saanut häirittyä riittämiin poikittaissyöttöä siniviivan päällä. Ylempänä hyökkääjänä 1-1-2:ssa hän sijoittui vähän tarkemmin kuin aiemmin eikä Pettersson voinut oikeasta siivestä palauttaa kiekkoa viivaan, vaan käytti sen päädyssä Millerillä. Sama toistui uudelleen ja silloin Hertl lähestyi Petterssonia jopa niin lähelle, että sai hieman lapaansa väliin syöttöyritykseen keskustaan Garlandille. Siltikin Canucks pysyi kiekossa ja Karlsson nukkui AH:na sallien poikittaissyötön slotin läpi Boeserille vasempaan siipeen. Tämä pudotti viivaan ja Hughes viritti taas lämärinsä aikailematta. Sillä kertaa se painui suoraan sisään ohi myöhässä olleen Hertlin peiton. Tämä ei vain kerennyt liikkua oikeasta siivestä keskemmäs ajoissa. Antaisin rapaa Karlssonille, joka tuon poikittaissyötön päästi nelikon halki, mutta samalla taas Vancouverin toteutus oli erittäin laadukasta ja se osasi käyttää hyväkseen Hughesin avointa lapaa. Thompson oli niin rajussa maskissa, että hän oli voimaton.

16. minuutilla Hertl liukui suoraan vaihdosta puolustusalueen puolustuspeliin mukaan ja tuurasi sentterinä. Hän meni kulmaan kamppailemaan kuten pitikin tilanteen tunnistettuaan ja Stephenson oli palomies. Hertl kirjasi staattisen vääntövoiton selässä ollutta Petterssonia vastaan ja siirsi kiekon eteenpäin laitaa pitkin Amadiolle, joka vaihtoi puolta isoon tilaan toiselle pakille. Avaus Stephensonille karkasi Silovsille. Hertl luisteli jatkokarvaamaan H2:na ja taklasi painavasti Colen jään pintaan, mutta Vancouver pääsi pois paineen alta ilman menetystä ja Hertl meni vaihtoon. Vielä kerran Hertl tuli jäälle 20 sekuntia ennen taukoa. Hyökkäyspäässä 2v2-kulmakaivuu päättyi tappioon Amadion kanssa. Omalla alueella Hertl katkaisi palomiehenä Höglanderin päätypassin kohti Boeseria ja vei kiekon laitaan, jota vasten hän suojasi viimeiset sekunnit pois.

21. minuutilla osana 1-2-2:n keskitasoa Hertl pysäytti keskialueella hyökkäyksen mailapaineellaan. Aloitusvoiton jälkeen Hertl liukui punaviivan kulmaan ja McNabb avasi laitaa pitkin pystyyn häntä kohden. Syöttö meni ohi lavan ja kun Hronek vei niittinsä samalla loppuun, tälle tuomittiin kiekottoman pelurin estämisestä jäähy.

Hertl oli heti ykkösylivoimassa VGK-debyytissään pudottaen Barbashevin kakkosviisikkoon. Odotetusti hän oli päädyssä/maskissa 1-3-1:ssä. Ensimmäisellä ylivoimalla kosketukset jäivät vähiin ja muutenkin ylivoimalla Hertl oli enemmän maskissa kuin syöttölautana toisin kuin Stone. Eichelin rannelaukaus vasemmasta ympyrästä osui Silovsin kilpeen. Hertl käväisi kerran slotissa vaihdettuaan paikkoja Marchyn kanssa, mutta tämän yhden kosketuksen jatko päädystä keskustaan ei tullut lapaan.


26. minuutilla Amadio mursi siniviivan viistokuljetuksella ja kiekko pudotettiin viivaan Whitecloudille. Tämä laukoi heti matalan laukauksen. Hertl oli reboundissa, mutta rystyhakkaus meni varusteiden alle. Seuraavaksi keskialueen uudelleenryhmittymisessä Hertl suoritti sentterihaun puolustajien läheltä, kun hän kerran oli alin hyökkääjä omiin päin tultaessa, joten taas hän tunnisti oikean roolin eikä jäänyt laiturimaisesti vartomaan siniviivan kulmaan, vaan Stephenson ja Amadio ankkuroituivat noihin positioihin. Hertl sai avauksen lapaansa oikealle b-pistelinjalle ja mursi siniviivan jalalla, jonka jälkeen hän jätti kiekon Amadiolle ja liukui itse maskiin tutusti. Hertl viihtyy ytimessä tekemässä tukitoimia ulkokehällä pyörimisen sijaan. Amadio tuli tekemään pian korkeaa maskia ja Martinez laukoi, mutta kuti meni ohi takakulman tuplamaskista huolimatta. Whitecloud pinchasi ja palautti irtokiekon maalin taakse, jonne Hertl taas oikea-aikaisesti älysi irrota maalin edestä. Hän suojasi kiekkoa ja palautti sen sitten ränniä pitkin viivaan, mutta Whitecloudin laukaus oli tulokseton Amadion maskista huolimatta.

Ottelun puolivälissä ylivoimalla Vegas meni tosiaan 3-2 johtoon Hertlin kaavittua aloitusvoiton vasemmasta ympyrästä, Eichelin pudotettua kiekon viivaan ja Hanifinin lauottua sen etukulmasta sisään Hertlin maskin avulla. 32. minuutilla Stephenson kamppaili omalla alueella kulmassa puolustajien kanssa kiekosta 3v3-tilanteessa. Hertl laskeutui kurinalaisesti palomieheksi slottiin. McNabb tuli lopulta voittajana ulos ja avasi maalin takaa Hertlille, joka jatkoi laidasta kiekon lasin kautta ulos ohi vastaan rynnineen puolustajan. Tuloksena oli 2v1-hyökkäys, mutta toista syöttöpistettä ei tullut, kun Amadio laukoi syliin.


35. minuutilla Stephensonin aloitusvoiton jälkeen Hertl eristettiin hyökkäysalueen vasempaan kulmaan Hughesia vastaan 1v1-tilanteeseen. Hertl suojasi kiekkoa mielestäni hyvin ja vyöryi maalin taakse, mutta silti jotenkin puolta pienempi Hughes sai häntä horjutettua ja riistettyä kiekon, kun Tomasin tasapaino petti yllättäen. Vaikka Hertl tällä kertaa kiekon menetti, eiköhän hän fysiikan palautuessa ole samanlainen kulmadominoija kuin T. Hartikainen Leijonissa eikä täten tarvitse apuja, vaan muut voivat nimenomaan hakeutua auki maalin eteen sillä aikaa, kun alistaa puolustajaa. Keskialueen uudelleenryhmittymisessä Amadio vei kiekon sisään ja pyörähti vasemmassa laidassa. Pudotus siniviivaan meni tuurilla perille ja Stephenson sai kiekon oikeaan laitaan. Hän siirsi sen laitaa pitkin eteenpäin Hertlille, mutta tämä tuplattiin melkeinpä heti ja täten seinäsyöttö takaisin jäi antamatta. Muut hoitivat vastaiskun puolustamisen ongelmitta ja Hertl liukui vaihtoon. Huomionarvoista klipissä oli sekin, että kun Hertl operoi syvyydessä, muut hoitavat vastaiskun hidastamisen ja tässäkin Amadio-Stephenson kaksikko tuki puolustajia eikä Canucks luonut uhkaa 3v4-aihiosta.

Pari minuuttia ennen toista taukoa jäällä oli sekaketju. Hertl oli päädyssä syöttölautana Karlssonille, joka pudotti kiekon sitten viivaan, mutta Haguen veto blokattiin ja peli kääntyi. Soucyn poikittaissyöttöön ehti oikeassa laidassa Joshua, kun Hertl ei häntä viitsinyt niin syvälle seurata. Joshua löysi keskeltä vapaana olleen Millerin, joka laukoi tolppaan, kun Amadio ei ajoissa ennättänyt tukkimaan tilaa. Reboundissa sitten Hague hävisi kamppailun irtonamusta Garlandille, joten Hertl miinuksen tauluun syyttömänä. Stephensonin ketju jäi askiin. Isäntien päädyssä Hertl miekkaili tiukasti Pettersson selässään ja punnersi keskustaan, mutta kun piti laukoa kääntökuti, peliväline lipesi lavasta. Theodore pinchasi myöhässä ja Canucks pääsi 2v1-tilanteeseen, mutta Höglander laukoi ohi etukulman.

41. minuutilla PAPP:ssa Hertl paineisti siniviivassa Hughesia, joka jalkavasti haastoi hänet laidan puolelta ja meni puoliksi ohi, vaikka melko syvälle Hertl häntä seurasikin ja jatkoi sitten samalla liikkeellä tukkimaan keskustaa, kun Stephenson siirtyi laituriksi. Vaikka kyseessä oli vasta ensimmäinen yhteinen peli, yhteistyö oli Chandlerin kanssa saumatonta. He vaihtoivat sulavasti pelipaikkoja vaihtojen sisällä. Parin minuutin päästä AV:lla Hertl peitti kurinalaisesti Millerin pudotussyöttöä viivaan Petterssonille, mutta niin vain JT löysi raon, josta syöttää läpi. Pettersson aikaili vedon kanssa ja houkutteli Hertlin lähemmäs ennen syöttöä takaisin. Miller viritti lämärin päätypleksiin. Stephensonin katko lopetti pyörityksen.

45. minuutilla Hertl oli päädyssä ja yritti syöttää maalille Whitecloudille, mutta tuollakin kertaa kiekko vähän karkasi lavasta, vaikka syöttö onnekkaasti perille meni. Silovs nollasi Zachin läheltä. Seuraavaksi Hertl H3:na korkealta karvatessa puolitti kentän ja samalla taklasi Hughesia. Syöttösuunnat olivat hyvin peitossa sijoittumisen ansiosta ja Hughesin ainoa syöttöreitti oli pystyyn, mutta Theodore oli välissä siniviivassa. Välitön laukaus meni ohi maalin. Hertl ehti irtokiekkoon, mutta syöttöyritys maalin eteen ahtaaseen rakoon oli tulokseton.

Päätöskympillä ylivoimalla Hertl toimi sisäänvienneissä ankkurina siniviivan vasemmassa kulmassa. Stephenson jätti hänelle kiekon seisoville jaloille. Hertl leikkasi keskustaan veivaten Bluegerin nätisti vipuun, mutta toinen Canucks-hyökkääjä oli liikaa. Uudessa haussa Hertl pelasi seinän Eichelille ja kuvio saatiin kasaan. Hertl asemoi itsensä tutusti maskiin, mutta Stephenson laukoi siivestä ohi maalin.

53. minuutilla Hertl jo vähän piiputti. Kestävyys ei ollut vielä optimaalisella tasolla pelitauon jäljiltä. Silti hän kamppaili siniviivan kulmassa 50-50 kiekon puolustajaa vastaan tasapeliksi eikä päästänyt tätä palauttamaan limppua syvään. Hertl sanoi itsekin matsin jälkeen, että hänellä on vielä viisi matsia aikaa löytää jalat.

Päätösvitosen alussa Hertl kellui kiekottomana omissa. Vaihdon lopussa Whitecloud teki stopin laidassa ja Martinez käynnisti vastaiskun. Hertl sai syötön lapaansa keskikaistalle ja jatkoi kiekon Amadiolle laitaan, mutta peli puuroutui kulmaan. Canucks voitti 2v2-väännön, kun Garland jaksoi kamppailla Hertlia intensiivisemmin. Tämä silti takakarvasi vielä kiekon Milleriltä ja laukoi siniviivasta hanskaan. Mainosten jälkeen Hertl jäi askiin ottaen Barbashevin paikan. Minusta se oli järjetöntä, kun hän oli jo niin puhki. Aloituksen jälkeen ykkösketju kamppaili kiekosta pitkään Canucksin päädyssä, muttei saanut sitä kunnolla haltuun ja isännät purkivat.

Kaksi minuuttia ennen loppua Thompson lähti maaliltaan. Hertl sai kauhoa sydämensä kyllyydestä aloituksia vasemmasta ympyrästä Milleriä vastaan. Ensimmäinen aloitus oli voitokas ja Hertl liukui heti maskiin. Kun Hanifinin veto jäi matkalle, Hertl irtosi keskustaan ja kamppaili kiekon onnistuneesti omille. Eichel laukoi kuitenkin blokkiin ja Canucks teki pitkän. Hertl otti uuden aloitusvoiton ja taas Eichel laukoi peittoon. Kolmannenkin aloituksen putkeen Hertl klaarasi ja joku ritareista kilautti Silovsia kypärään. Neljäs aloitus oli keskialueelta ja senkin Hertl kauhoi omille. Jatkokarvaus ei aivan johtanut tekopaikkaan maalin edessä. 16 sekuntia ennen loppua Hertl voitti vielä viidennenkin aloituksen putkeen ja se oli taas hyökkäysalueen vasemmasta ympyrästä. Eichel ehti pedata yhden vetopaikan vielä Hanifinille, mutta lämäri meni ohi oikealta ja kello kului loppuun, joten Hertlin debyytti päättyi 4-3 tappioon.

Yhteenveto

+ Kyky murtaa hyökkäyssiniviiva kuljettamalla. Mietin treidin aikaan sitä, että miten Hertl sopeutuu Vegasin sentterivaateeseen, jossa pitää monesti itse ylittää keskialue jalalla pistelinjaa pitkin, mutta tämän matsin perusteella se ei ole ongelma, vaan suoraluistelunopeus on riittävää!
+ Ahtaan tilan pienpelit suorahyökkäyksissä keskialueella ja hyökkäyssiniviivan päällä sekä vastustajan maalin takana laitojen lähellä. Pehmeät tassut olivat toki tiedossa
+ Syöttöjen pakottamattomuus. Jos väylää ei ollut, Hertl laittoi jalat mieluummin liikkeelle ja piti kiekon itsellään etsien sen syöttöpaikan rauhassa
+ Pelinluku ja systeemin omaksuminen. Hän tunnisti hetket, kun piti ottaa RW:n, sentterin tai toisen puolustajan paikka hetkellisesti ja toimia sen pelipaikan vaatimusten mukaisesti (sentterinä tehdä pistelinjatarjonta tai PAPP:ssa irrota noppavitosen keskeltä laitaan kamppailemaan, aktivoitua painottoman puolen puolustajana HAHP:ssä jne.)
+ Laiturivelvoitteet PAPP:ssa Hertl hoiti kurinalaisesti ja piti ainakin huolen, ettei hän puhtaasti hävinnyt 50-50 kiekkoja siniviivan kulmassa puolustajaa vastaan, vaan joko hän jatkoi kiekot ulos lasin kautta tai kamppaili ainakin sen verran terävästi, että peli pysähtyi laitaan
+ Maalinteon tukitoimien teko toisena syvyyspelaajana. Hertl ei arkaillut tehdä maskia ja ottaa iskuja vastaan vihulaisen viisikon sisässä, vaan viihtyi siellä ketjustaan eniten ja antoi Stephensonin/Amadion pyöriä ulkokehällä ja täyttää H3-roolin 2-1-2/2-3 hyökkäysaluerakenteessa. Hertl muistutti siis pitkälti U20-kisojen Edstromia, joka myös ymmärsi vahvuutensa ja antoi Unger Sörumin pysyä enemmän kiekossa hyökkäysalueella. Nyt ymmärrän entistä paremmin sen, miksi Edstromista oltiin valmiita luopumaan, kun Hertl on aika lailla boostattu versio tästä ja toisaalta Sharks sai Edstromista pelaajan, joka on mini-Hertl, mutta kenties tulevaisuudessa samanveroinen. Hertl ei kuitenkaan vain seissyt maskissa, vaan osasi aina oikea-aikaisesti irrota maalin taakse pelattavaksi, jos esim. puolustaja palautti kiekon ränniä pitkin syvyyteen
+ Alivoimalla Hertlin ulottuvuudesta tullee olemaan iloa takakolmion paineistamisessa, vaikka nyt esim. 1-2 maalissa hän ei saanutkaan katki Millerin pudotuspassia Hughesille, mutta muutoin sijoittumisellaan ylempänä hyökkääjänä hän sai pakotettua välillä siipipelaajan syöttämään päätyyn miinuskulmaan viivapakille pudottamisen sijaan
+ Ylempään kohtaan liittyen stop and go -luistelu oli isoksi mieheksi hyvällä mallilla ja hän jaksoi sahata esim. juuri alivoimalla edestakaisin syöttölinjoja peittämässä
+ Staattinen vääntövoima oli hyvää laitojen lähettyvillä varsinkin omalla alueella. Toki matsin loppupuolella kun Hertl väsyi, mailakamppaileminen oli pehmeämpää, mutta uskon sen olevan jatkossa vahvuus läpi pelin
+ Aloitusprosentti 66,7%. Tomas oli aloituksissa aikamoinen peto. Mieleen jäivät varsinkin aloitusvoitot vasemmasta ympyrästä hyökkäysalueella ja ilman veskaria pelatessa hän tarjosi viidellä aloitusvoitollaan putkeen tilaisuuden tasoitusmaaliin, kun Vegas aina sai kiekon itselleen
+/- Kiekonsuojaus hyökkäysalueella ja kontaktin vastaanotto ilman menetystä oli kohtalaista. Hughes onnistui kertaalleen horjuttamaan Hertlia eristetyssä 1v1-tilanteessa, mikä oli yllättävää, joten täysin puhtaita papereita ei voi antaa, mutta jatkossa Hertlin pystynee kyllä jättämään yksin kulmiin eikä muiden tarvitse mennä kovin lähelle auttamaan, vaan he pystyvät luottamaan siihen, että Hertl pysyy kiekossa kiinni ja muut pystyvät täten hakeutumaan vapaaksi maalin eteen. Leijonissakaan esim. T. Hartikaista ei juuri koskaan auteta, koska hän on niin härkämäinen ja haluaakin sen selkeän 1v1-tilanteen itselleen puolustajaa vastaan päätyyn/kulmaan
+/- Ylivoimalla kiekkotatsit olivat vähissä pakkopelissä ja Hertlin rooli onkin olla enemmän maskissa kuin päädyn syöttölautana. Sisäänvienneissä hän oli ankkurina siniviivan kulmassa ja pelasi yhden hyvän seinän Eichelille, mutta myös menetti kertaalleen kiekon yritettyään harhauttaa seisovin jaloin vielä toisenkin pelaajan Bluegerin jälkeen
+/- Korkealta karvatessa Hertl ei ehtinyt puolustajan iholle tekemään riistoa, mutta peitti kuitenkin aina syöttösuunnan keskustaan omalla lähestymiskulmallaan ja pakotti avaamaan pystyyn samaa kaistaa pitkin, jossa oli vastassa VGK-puolustaja
- Kiekonkäsittely. Hertl oli vielä hieman ruosteessa ja kiekko poltti lavassa 3-4 kertaa, kun piti syöttää tai laukoa johtaen jopa menetyksiin
- Luistelukestävyys ei ollut parasta, vaan Hertl oli n. 45 minuutin kunnossa. Eiköhän hän saa muutamassa viikossa itsensä lähelle 100-prosenttista aerobista iskua

Alla ovat kuitenkin muistiinpanoni Hertlista puolivälierä- ja välieräpeleistä Saksaa ja Kanadaa vastaan. Ylivoimalla hänestä tulee olemaan iloa päädyn syöttölautana ja eiköhän pelintekeminen onnistu sieltä tasaviisikoinkin, mutta toki sitten toisen laitureista pitää olla hereillä täyttämään oma alue negatiivisissa transitioissa, koska Hertl ei varmasti eichelmaisesti ehdi ajoissa luistella pelin alle omiin, jos hän on vastustajan maalin takana menetyksen sattuessa. Alla olevassa videopätkässä Hertl #48 meni ronkkimaan reboundia annettuaan ensin ristisyötön kulmasta siniviivaan, joten sikäli tosiaankin oletan, että hän saa lisenssin olla toinen syvyyshyökkääjä hyökkäysalueen hyökkäyspelissä 2-1-2/2-3 rakennetta käytettäessä, koska silloin hänen vahvuutensa pääty- ja maalinedusmiehenä tulevat parhaiten esiin. Ja kun nyt kirjoitin edellisen lauseen, hänen hankintansa alkaa maistua jo neutraalilta. Yksi lisäplussa on sekin, että Hertl on aika täydellinen mentori Sapovaliville tuleviksi vuosiksi, kun he ovat kuin samasta puusta veistettyjä. Ehkä eniten olen kiinnostunut siitä, millaisella tehokkuudella hän ylittää keskialueen pistelinjatarjonnan jälkeen verrattuna muihin senttereihin. Riittääkö Vegasin senttereiltä vaadittava jalkanopeus vai puskeeko hän päätä trapiin kuten MM-skaboissa?
Edstrom-kaupan voi Hertlin debyytin myötä siunata, kun Golden Knights sai ruotsalaisesta boostatun version. En tiennytkään, että heissä on oikeasti noin paljon yhtäläisyyksiä (HAHP:ssa viihtyminen toisteisesti maskissa tekemässä tukitoimia ja reagointikyky irtokiekkoihin, ahtaan tilan pienpelaaminen, sijoittuminen ja takakolmion mailahäirintä alivoimalla, hyvä stop and go -luistelu, mailakamppaileminen laidoissa yms.). Hertlia käytettiin siten kuin toivoinkin eli hän oli toinen syvyyshyökkääjä 2-1-2 hyökkäysaluemallissa päästen käyttämään vahvuuksiaan ja ketjutoverit hoitivat transitiopuolustamisen. Hertl myös osoitti sen, että keskialueen ylitykset eivät ole ongelma ainakaan silloin, kun jalka on raikas.

Hieman yllättynyt, että Noah Hanifin oli viime yönä noin selkeä ykköspakki Vegasin hurjassa pakistossa. Selvästi eniten minuutteja. Pelasi ykkös-yv ja -av sekä oli loppurynnistyksen kokonaan kentällä.
Kun Pietrangelo palaa, Hanifin-Hague putoaa kakkosalivoimaan, joten se keventää kuormaa. YV on sakannut tänä vuonna, mutta parantunut viime peleissä, kun Hanifin on isompana vetouhkana syrjäyttänyt Theodoren, joten en moiti valmennusta, että hän oli lopussakin jäällä.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
78/82 Oilers vs. Golden Knights

Viimeinen vierasmatsi palloiltiin Edmontonissa. Hill oli pelikykyinen. Stephenson oli sivussa henkilökohtaisten syiden takia, joten Hertl siirtyi sentteriksi ja Brisson hyppäsi kakkosketjun laitaan.

Arvosanataulukko
++
+ Kolesar
+/- Hill, Hanifin, Hague, Whitecloud, McNabb, Theodore, Marchessault, Barbashev, Dorofeyev, Karlsson, Cotter, Amadio, Howden, Brisson
- Martinez, Hertl, Mantha, Eichel
--

Oilers meni edelle avauserän puolivälissä, kun Cecin laukaus laidasta pomppi omiin Martinezin jalasta. 26. minuutilla isännät osuivat uudelleen. Martinez siirsi kiekon maalin takaa ränniin, jossa olikin vastassa Bouchard eikä Hertl. Sen jälkeen noppavitonen mureni, kun Hertl päästi McLeodin poikittaissyötön lävitseen ja Mantha oli laiturina kovin matalalla jättäen Ekholmille tilan tykittää lämäri yläkulmaan. Hetken kuluttua peli oli jo 3-0. Hillin purku maalin takaa ei sekään mennyt alueelta ulos. Draisaitl syötti päädystä slottiin ja maalin takana kamppailemassa ollut Eichel juuttui McNabbin selän taakse eikä päässyt ajoissa peittämään kutia. Hill torjui sen eteensä ja maalin takaa maalin eteen hiipinyt Hyman käänsi irtopalan sisään kakkosparin selän takaa. Päätöserässä 5v3-ylivoimalla Draisaitl tykitti one-timerin etukulmasta sisään nopean kierrätyksen päätteeksi eikä Hanifin ihan ehtinyt liikkua eteen. Tämä kuitenkin vapautti tovin päästä Kolesarin karkuun alivoimalla todella tarkalla pystysyötöllä ja KK pilasi Skinnerin nollapelin yhtä tarkalla viimeistelyllään suoraluistelusta. Loppuluvut lahjoitti Hill jätettyään kiekon Whitecloudin sijasta Hollowaylle. Kommunikaatio petti.

Vegas oli jo avauserässä pelillisesti perässä ja Hillin torjunnat pitivät sen pelissä mukana. Oilersin laadukas karvaaminen kotona ei yllättänyt, koska playoffeissakin viime kaudella tuossa ladossa ritareilla oli hankaluuksia päästä paineen alta pois puhtaasti kuten kaksi ensimmäistäkin maalia osoittivat. Suorahyökkäyksien vienti pohjaan oli hankalaa, kun keskialueellakaan ei liiaksi tilaa ollut, vaan Oilers piti tarpeeksi pelaajia pelin alla. Pitkiä kiekkoja oli useita, kun pakit avasivat optimisesti ahtaisiin rakoihin pystyyn karanneille hyökkääjille tuloksetta. 12. minuutilla Foegele tarjoili namun maalin takaa luukulle Kanelle, mutta tämä laukoi suoraan rintapanssariin. Parin minuutin päästä Hill liukui tolpalta toiselle ryöstämään Hymanin, kun Draisaitl tarjoili poikittaissyötön vastaiskun lopuksi. 17. minuutilla puolestaan Draisaitl itse kilautti lämärin tolppaan puolittaisesta läpiajosta. Toisen erän lopussa Foegele punnersi ykkösparin Hanifin-Hague välistä nokikkain Hillin kanssa, mutta laukoi räpylään kaatuessaan samalla jään pintaan Haguen sivupaineen myötä. Päätöserän alussa Hill puolestaan nollasi lähietäisyydeltä Nugent-Hopkinsin avopaikan Draisaitlin kulmapassista. Ja hetki ennen neljättä maalia Adin vielä pysäytti Ekholmin avopaikan slotista sekamelskan keskeltä. Hän oli aika usein jään pinnassa ja sai paljon kontakteja niin omilta pelaajilta (Hanifin jyräsi hänet kertaalleen) kuin vihulaisiltakin. Loppuarvio on neutraali, kun noita hyviä koppeja oli kuitenkin sen verran paljon korvaten viimeisen maalin pupelluksen.

Martinez oli kehno paineen alla ja teki vielä omankin maalin, joten hän saa rapaa siitä hyvästä. Hertl-Mantha kaksikko oli osasyyllinen toiseen osumaan ja Eichel kolmanteen. Mantha myös tuhlasi kakkoserässä läpiajon laukoen Skinnerin syliin kilautettuaan sitä ennen samassa vaihdossa tolppaankin. Eichel puolestaan istui boksissa 5v3-ylivoimamaalin aikana eikä oikein päässyt vauhtiin hyökkäyssuuntaan missään vaiheessa. Ykkösketjun paras vaihto oli kakkoserän avausvaihto, jossa Marchy oli runnomassa Haguen viivatoimituksen reboundia reppuun tuloksetta. Kolesar saa ainoana pelurina plussan AV-osumastaan.

Karlssonin ketju oli pirtein avauserässä, mutta ei sekään huippupaikkoja saanut luoduksi. Karlsson ohjasi yhden viivakudin maalin kulmalta jään kautta kilpeen. Avauserän paras tontti tuli kakkosketjulle päätösminuutilla, kun Hertl-Cotter kaksikko rouhi kiekon päädystä slottiin Amadiolle, mutta tämä laukoi yhdellä kosketuksella ohi maalin. Cotter oli muutoinkin näkyvä saatuaan aika pian avauserässä siirron kakkosketjuun Brissonin tilalle. Toisessa erässä hän keskialueen käännöstä leikkasi oikeasta laidasta keskustaan avaten paremman vetokulman, mutta rannelaukaus osui pakin mailaan. Päätöserässäkin Cotter oli lähinnä maalintekoa Kolesarin lisäksi, kun hän roikkui kiekossa pitkään ja kierrettyään maalin kiepsautti vanhanaikaisen tolppaan. Kaikkinensa ytimeen oli haastava päästä ja kulmarallit jäivät lyhyiksi. Ja kun YV-hyökkäyksiä ei saatu Oilersin hyökkäysvarmuuden ansiosta, peli muuttui pakottamiseksi aika ajoin.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Ja kun YV-hyökkäyksiä ei saatu Oilersin hyökkäysvarmuuden ansiosta, peli muuttui pakottamiseksi aika ajoin.
Tuossa on hyvä tiivistys pelistä. Pakkopullaahan se oli, sitä viimeisen yrityksen poissaololla loistamista. En oikein tiedä mikä joukkueessa on vialla. Alku kauteen oli lähestulkoon loistelias, mutta sitten noin 15 pelin jälkeen ollaan vaan pelailtu, enemmän tappioita kuin voittoja. Ja ei tuon eilen näkemäni pelin perusteella kyllä kovin inspiroituneelta tuo pelaaminen näytä.

Cotteri oli tosiaan pirteän yritteliäs ja pisti silmään muutaman kerran. Mutta se viimeinen silaus jäi hänenkin otteistaan puuttumaan. Karlsson menetti kiekkoja yllättävällä tavalla. Hertl näytti isolta ja pullean laiskan hitaasti liikkuvalta ilmestykseltä. Whitecloudillakin oli vaikeuksia voittaa kaksinkamppailuja. Dorofeyev kuljetti kiekkoa, mutta ei saanut oikein mitään aikaiseksi. Muut taisivat sitten ollakin aika harmaata massaa, joista ei oikein jäänyt mitään mieleen.

Ainakin yksi voitto pitäisi saada viimeisistä neljästä kotipelistä. Pahimmassa tapauksessa kaksi voittoa vaaditaan playoffs -paikkaan, jos St. Louis jatkaa pelkkien voittojen tiellä. Tiukille tosiaan vetää, siltä tuntuu, jollei joukkueessa tapahdu jotain ihmepiristymistä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös