Vegas Golden Knights 2022–2023

[Salming]

Vegas Golden Knights, Manny Viveiros Mutually Agree to Part Ways

<b>VEGAS (April 19, 2023) </b>- The Vegas Golden Knights and<b> Manny Viveiros </b>have mutually agreed to part ways, General Manager <b>Kelly McCrimmon</b> ann...

www.nhl.com

Sieltähän hyvin odotettu uutinen julkaistiin toissa päivänä, kun Viveiroksen sopimusta ei uusittu, vaan Silver Knightsin päävalmentaja vaihtuu ensi kaudeksi ja hyvä niin. Olen omat mietteeni hänestä jo sanonut niin monesti, ettei niitä ole tarpeen enää toistaa. Kaikkea parasta siltikin jatkoon Mannylle.

2/7 Vegas vs. Winnipeg

Brossoit pysyi maalissa. Hill korvasi luukkuvahtina Quickin. Ketjut oli palautettu samaan muottiin kuin ykköspelin alussa.

Arvosanataulukko
++
+ Brossoit, Eichel, Amadio, Karlsson, Kessel, Stone, Stephenson, Howden
+/- Pietrangelo, Martinez, Hague, Whitecloud, McNabb, Theodore, Smith, Marchessault, Barbashev, Roy, Kolesar
-
--

1. erä

Heti toisessa vaihdossa Eichelin ketju laitettiin rohkeasti jäälle Duboisin vitjaa vastaan, mutta vaihto kului omalla alueella Barbashevin keskialueen menetyksen jälkeen. Samberg laukoi viivasta kudin, jonka Brossoit torjui ja samoin Scheifelen one-timer vasemmalta pienestä kulmasta tarttui varusteisiin. Sen koommin Eichelin ketju ei enää erässä Duboisia vastaan pelannutkaan, kun viime pelistä tuttu meno jatkui peluutuksessa eli muut ketjut yrittivät pimentää Duboisin koostumuksen. Kolmannella minuutilla Karlssonit pelasivat heitä vastaan ja onnistuivat karvaamaan kiekon hyökkäysalueella oikeassa laidassa, mutta käännöstä seurannut terävä kuti keskeltä meni ohi takakulman. En ole ihan varma, että kumpi kaksikosta Smith-Karlsson teki stopin ja kumpi laukoi enkä tilannetta jälkikäteen enää kelaillutkaan. Ottelun alun peluutus viittasi siihen, että alaketjut pelaisivat alaketjuja ja kärkiketjut kärkiketjuja vastaan...

Roy vs. Lowry
Eichel vs. Dubois
Stephenson vs. Namestnikov

Stephenson vs. Lowry
Karlsson vs. Dubois
Roy vs. Stenlund
Eichel vs. Namestnikov

... mutta tosiaan esim. erän toisella puolikkaalla ennen Eichelin hankkimaa ylivoimaa, Stephensonin ketju otti oman alueen startin Namestnikovin ketjua vastaan ja jäähyn umpeuduttua se pelasi heti Duboisin ketjua vastaan, joten kyllä Vegasin kolmostakin yhä käytettiin siis vastustajan parhaiden pimentämiseen. Samoin Royn nelosketju pelasi Jetsin kakkosta vastaan välillä, joten lopulta peluutus näytti olevan aika samanlaista kuin avauspelissä eli muut kuin Eichelin ketju pelasivat Jetsin ykköstä vastaan ja Eichelin vitjalle pyrittiin taas saamaan hieman helpompia minuutteja, jotta se voisi tuottaa tehoja. Martinez ja Pietrangelo olivat puolestaan jäällä mahdollisimman usein Jetsin ykköstä vastaan.

Avausvitosen jälkeen Vegas pääsi ylivoimalle, kun Namestnikov repi Haguen jäihin luistelukisassa. Takakolmio puhkoi vieraat, mutta Eichelin loistavasta poikittaissyötöstä Stephensonin one-timer painui räpylään eikä kiekko ylittänyt maaliviivaa edes sen sisällä, vaikka Stone juhli jo osumaa maalin edessä. Ykkösylivoima kuitenkin loi heti paremman maalipaikan kuin kertaakaan viime matsissa kolmella yrittämällä. Ja seuraavasta aloituksesta Eichel pääsi välittömästi tinttaamaan maskitta vasemmalta kaarelta Pietrangelon levityksestä, mutta Hellebuyck torjui ylävartalollaan.

Ylivoiman jälkeen Hague puolestaan otti kakkosen, kun omaa sinistä puolustaessaan hän kamppasi Wheelerin yritettyään taklata tätä mcnabbmaisesti ylävartaloon. Dubois vieritti sisäänviennin jälkeen kiekon ränniä pitkin oikeaan laitaan Wheelerille, joka jatkoi heti keskelle Connorille, mutta LB vangitsi laukauksen syliinsä. Perään Wheeler sai päätypassin slottiin, mutta laukoi yli, kun Stone työnsi alempana hyökkääjänä lavan väliin juuri oikealla hetkellä. Hetken päästä vielä Connor laukoi sivuttaisliikkeestä kilpeen. Sitä seurasi pian aloitus, josta syntyi 0-1 maali. Karlsson hävisi sen, Pionk toimitti välittömästi maalille ja Lowry ohjasi slotista kiekon jään kautta pompulla takakulmaan ennen kuin kumpikaan Vegas-hyökkääjä ehti organisoitua alemmas ottamaan tutusti slottipelaajan pois pelistä.

Puolivälissä erää keskialueen käännöstä Connor pujotteli nelosketjua ja ykkösparia vastaan nokikkain LB:n kanssa, mutta tämä nollasi rystynoston upeasti, kun Pietrangelon 1v1-puolustaminen petti rumasti. Sen perään Jets sai vielä samassa vaihdossa 3v1-vastaiskun, kun Pietrangelo oli ollut tukemassa Vegasin omaa vastaiskua vastustajan maalilla saakka eikä varmistus pelannut. Morrissey laukoi takapatjaan oikealta ja rebound tuli Connorin lapaan, mutta Brossoit otti tuplatorjunnan lähietäisyydeltä ja piti isoilla torjunnoillaan kotijoukkueen pelissä mukana, kun se oli alakynnessä. 12 minuuttiin vedot olivat 2-11 eikä VGK ollut laukonut tasaviisikoin kertaakaan kohti maalia. 5v5-pelissä ensimmäinen tilastoitu veto oli Karlssonin survominen maalin kulmalta 13. minuutilla. Hetki siitä ja Eichel teki voimanousun vasemmalta maalille ohi Pionkin, muttei onnistunut kämmenviimeistelyssä. Ylivoiman hän silti hankki ja ainakin osoitti halua murtautua ulkokehältä ytimeen. Vastassa tuossa vaihdossa oli muuten Lowryn kolmonen, joten edullisempi peluutus tuotti edes jotain. Jäähyn aikana paras tontti tuli silti alivoimalla vieraille 3v2-vastaiskusta, kun Pionk laukoi poikittaissyötöstä oikeasta laidasta hanskaan.

16. minuutilla tasavajaalla Morrisseyn vasemman laidan lämärin jälkeen alkoi kaikkien välinen nahina, kun Kolesar oli aggressiivinen Wheeleriä kohtaan seuranaan Pietrangelo ja Howden. Tuloksena oli turha 4v3-alivoima, kun Alex meni kolmantena pelaajana tilanteeseen. Ylivoimalla Morrisseyn levityksestä Connor latasi kohti etukulmaa ohi McNabbin peiton, mutta LB piti isännät pelissä mukana. Seuraavan one-timerin oikeasta siivestä McNabb ehtikin sitten jo ajoissa blokkaamaan. Päätösminuutilla Vegas sai vuorostaan pelata ylivoimalla Niederreiterin huitominen jälkeen, mutta kakkosylivoimaa koko erän ajan vaivanneet sisäänvientiongelmat jatkuivat. Toki hyökkäyssinisen yli he pääsivät, mutta sitten kuvion rauhoitus ei onnistunut huolimattomien syöttöjen myötä. Ensin Karlsson-Smith kaksikon seinäpeli vasemmassa laidassa epäonnistui ja perään Marchessaultin rännivieritysyritys oikeasta laidasta katkesi puolustajan mailaan, joten tauolle mentiin 0-1 lukemissa laukausten oltua murskaavasti 8-17.

2. erä

Toisen erän alun jämäylivoimalla Stone oli hetken nokikkain maalin edessä Hellebuyckin kanssa, mutta rystykuti oli vaisu liruen patjaan. Tasaviisikoin Cassidy aloitti ketjuruletin, jossa vain Karlssonin ykkösketju säilyi ennallaan. Muut uudet koostumukset olivat Amadio-Eichel-Marchessault, Howden-Stephenson-Stone ja Barbashev-Roy-Kolesar. 23. minuutilla Stone käynnistikin pystysyötöllä 2v2-vastaiskun. Stephenson levitti Howdenille, joka haki lättyä takaisin oikealle takatolpalle, mutta patja oli välissä. 24. minuutilla ritareilla oli yritystä pelata syvään ohi Jetsin trapin & ehtiä ensin päätykiekkoihin, mutta Kolesarilla ei riittänyt nopeus ja Whitecloudin pehmeässä siirtokiekossa Marchyn ajoitus oli myöhässä.

25 minuutin kohdalla Stone haki kulmasta syöttöä maalille vaihdosta tulleelle Karlssonille, mutta Hellebuyckin lapa oli välissä. Ainoa ennallaan pidetty ketju jatkoi kuitenkin kulmarallia ja tasoitti 1-1:een. Ensin Hague laukoi viivasta maalille, mutta Smithin ohjaus meni ohi. Hetken päästä kiekko pyöri kaikkien jaloissa keskustassa, josta Karlsson laukoi sen oikeaan yläkulmaan. Likainen maali, mutta se kelpasi mainiosti. Seuraavassa vaihdossa Eichelin uusittu ketju karvasi tehokkaasti hyökkäysalueella, Theodore laukoi riiston jälkeen viivasta patjaan ja Samberg lähti jäähyllä iskettyään poikittaisella Eichelia selkään maalin kulmalla. Ilo kuitenkin katkesi pian Stephensonin rangaistukseen. Tasavajaalla Brossoit venyi komeasti Connorin yhden kosketuksen laukauksen eteen poikittaissyötön jälkeen.

Ottelun puolivälin jälkeen Vegas siirtyi 2-1 johtoon. Eichelin aloitusvoiton jälkeen laiturit mylläsivät Jetsin maalin takana aikansa, kunnes he saivat kamppailtua kiekon siniviivaan. Pietrangelo laukoi ja Dillonin edestä Eichel ohjasi matkalla kiekon verkkoon. Osuma oli tälle uran ensimmäinen NHL:n pudotuspeleissä. Amadio kirjasi kakkossyötön ja Marchessault kolmospassin.

34. minuutilla Stephensonit ja ykköspari pimensivät hyvin Duboisit. Pakeilla olivat lavat jäässä oman maalin edessä ja Stonekin katkoi yhden syötön keskialueella. Jets tasoitti kaksi minuuttia myöhemmin vastaiskusta, kun McNabb kompuroi itsekseen keskialueella. Niinpä Theodore jäi puolittaiseen 1v2-tilanteeseen eikä saanut katki Mäenalasen rystylättyä maalille ajaneelle Stenlundille, joka ohjasi läheltä ylös. Harmillisen halpa takaisku. Päätösminuutilla vielä Howden tarjoili oikeasta laidasta syötön keskustaan ja Stone laukoi kaukaa suoraan syötöstä logoon. Tuokin oli silti onnistunut vaihto Duboisin koostumusta vastaan.

Alkukaudellahan ajoittain Howden nähtiin Stephensonin ja Stonen rinnalla tuomassa suoraviivaisuutta ja luisteluvoimaa. Hänen palauttamisensa tuon kaksikon rinnalle toikin kakkoserässä uutta virtaa hyökkäämiseen. Ansaitusti Vegas voitti erän 2-1, kun vedot kohti maalia olivat peräti 20-10. Kamppailupelaaminen oli jo parempaa ja se johti useampiin vastaiskuihin, joita seurasi vielä useampi hyökkäysalueen hyökkäyspeli. Suorahyökkääminenkin tehostui hitusen eikä Jets ollut enää niin tiivis keskialueella, vaan Vegas pääsi myös kiekottelemalla tai kuljettamalla joitakin kertoja onnistuneesti hyökkäysalueelle.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1649262452897640448?t=_fAAEPHIToxJCrBbvPxH8Q&s=19

3. erä

42. minuutilla Martinez ja Pietrangelo purkivat hyvin oman maalin takaa vieraiden ykkösen karvauksen. Smith leikkasi 3v2-vastaiskussa pitkän matkaa vasemmasta laidasta keskustaan, mutta rannelaukaus avopaikasta meni yli kehikon. Karlsson ja Kessel tekivät tarvittavan tilan, kun he veivät puolustajat mukanaan maalille. Seuraavassa vaihdossa Eichelit nauttivat peluutusedusta Stenlundeja vastaan, mutta Amadion maalin kulmalta tapahtunutta survomista kummempaa paikkaa ei syntynyt. Vajaan viiden minuutin kohdalla Roy puolestaan käveli oikealta keskelle, mutta Hellebuyck torjui rystylaukauksen.

Hyvä erän alku palkittiin 3-2 maalilla, kun Stephenson otti aloitusvoiton Scheifelesta, Stone siirsi kiekon painottomalle puolelle ja Pietrangelo nousi vetopaikkaan. Hellebuyck pysäytti rannarin, mutta ripari tuli takaisin Stephensonin lapaan eikä Scheifele saanut tätä kuriin maalin edessä. Tuota aloituskuviotahan Golden Knights on käyttänyt todella monesti tällä kaudella ja nyt se toimi jälleen tärkeässä paikassa, kun Connor nukkui sopivasti eikä ennättänyt blokkaamaan Pietrangelon laukausta. Muutoinkin tuntui siltä, että ottelun toisella puolikkaalla Vegas sai yliotteen Duboisin ketjusta, kun ykköspari petrasi keskittymistä ja Stephensonit/Karlssonit puolustivat hekin tarkasti. Toki sitten heti seuraavassa keskinäisessä vaihdossa 49. minuutilla Pietrangelon laukaus jäi blokkiin ja 2v2-vastaiskusta Scheifele laukoi terävästi Connorin jättösyötöstä oikealta b-pisteeltä, mutta Brossoit taisi torjua maskillaan. Avauskympin vedot olivat 9-3, joten kotijohto oli ansaittu. Hyökkäysalueen puolustuspeli alkoi tuottaa riistoja ja Jetsilla oli ongelmia päästä edes omista ulos korkealta karvannutta ritarilaumaa vastaan.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1649273774477574145?t=3B3vUEj2VCLlDAeeydeFkw&s=19

52. minuutilla Kessel hävisi päätykamppailun ja Jets kierrätti nopeasti noppavitosen ulkopuolella kiekon vasemmalle Morrisseylle, mutta Brossoit koppasi varmasti laukauksen ja Martinez boksasi maalin edessä Scheifelen irti mahdollisesta reboundista, jota ei koskaan tullut. Hetken päästä peli oli 4-2, kun Brossoitin kilpitorjunnasta käynnistyi 3v2-vastaisku. Howden kuljetti kiekon oikealta sisään, levitti Stephensonille ja tämän passi lävisti Pionkin sekä löysi takatolpalta Stonen, joka puttasi tyhjiin Morrisseyn kurotettua turhaan perään. Kapteeni oli palannut. Päätösvitosella Vegasilla ei johtoasemassa hätää ollut ja Stone iski vielä illan toisensa. Kessel dumppasi kiekon päätyyn, Karlsson raapi sen maalin takana itselleen pariakin vastustajaa vastaan ja vaihdosta tullut Stone laukoi päätypassista slotista ranteella yläkulmaan.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1649275631363043329?t=tej8Lcz7MG0NaUB2KOKwWA&s=19

Cassidyn tekemille ketjumuutoksille on annettava hyväksyntä, koska kakkoserästä alkaen energiatasot nousivat vaaditulle tasolle. Howden toi virtaa Stephensonin ja Stonen rinnalle ja Amadio möyri laidoissa Barbashevia paremmin Eichelin ketjussa. Ykköspari Martinez-Pietrangelo nosti myös tasoaan eritoten ottelun toisella puolikkaalla ja tosiaan hiljensi Duboisin vitjan yhdessä Stephensonin ja Karlssonin ketjujen kanssa. Parantunut kamppailupelaaminen tuotti enemmän riistoja kentän kaikilla osa-alueilla, mutta eritoten stopit omissa ja keskialueella helpottivat kääntöjä, kun Jets ei ehtinyt organisoitua ja siten VGK alkoi vyöryä helpommin keskialueen ylitse toiseen päätyyn. Kaksi ensimmäistä maalia olivat kulma- ja päätyrallien seurausta ja neljäs maali syntyi puolestaan vastaiskusta. @Amerikanihme vaatimaa vauhtia ja rymiseviä taklauksia ritarien otteissa siis oli.

Brossoit oli voittava maalivahti avauserässä ja otti muutaman ison pelastuksen 0-1 tilanteessa. Koppeja kertyi yhteensä 31. Stone, Stephenson ja Howden astuivat esiin toisesta erästä alkaen. Kemiaa löytyi kivasti ja Stonekaan ei enää näyttänyt niin ruosteiselta, vaan pysyi kiekossa entistä paremmin ja viisaammin. Karlsson oli tavanomainen playoffeläin keskikaistalla. Kessel puolestaan keräsi varkain kaksi syöttöä ja Amadion tavoin kamppailupelaaminen vakuutti sitä yhtä päätöskympin vaihtoa lukuun ottamatta, mutta hän paikkasi senkin päätösvitosella iskien lujaa kiinni Wheeleriin, kun tämä oli laukomassa keskeltä. Eichel puolestaan saa plussan maalista ja YV-alustuksestaan pelin alussa Stephensonille. Lisäksi hän toki hankki kaksi ylivoimaa halukkuudellaan ajaa maalille vastustajan sisäpuolelle eikä vuotanut kiekottomanakaan siten kuin sarjan avausmatsissa.

Puolustuksesta ykköspari oli kuitenkin sen verran alakynnessä vielä avauserässä, kun mm. Connor vei Pietrangeloa 1v1-tilanteessa, että en siksi palkitse esim. kahden syöttöpisteen Alexia plussalla, vaikka tosiaan pelin jälkimmäinen puolikas oli heiltä hyvä lukuun ottamatta Pietrangelon yhtä laukausta päin blokkia. Teholukemaksi Martinezille ja Pietrangelolle jäi lopulta komea +3. McNabb puolestaan loukkasi kättään taklaustilanteessa päätöserässä, mutta kopissa käväistyään palasi vielä kehiin. Theodoresta ei jäänyt mitään erityistä mieleen. Viivatoimituksiin tarvitaan rahtunen lisää laatua, mutta sellainen kutina on, että vieraspeleissä hän onnistuu maalinteossa. Kolmosparista Whitecloudinkin laukaukset olivat marjoja Hellebuyckille. Itse asiassa kaikille puolustajille merkittiin kaksi laukausta.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1649278257412583424?t=RJbyyA2YZqea6qk2k5OarA&s=19

 

[Amerikanihme]

Ensimmäinen erä ja vielä toisen erän alkupuoli oli sitä samaa ensimmäisestä sarjan pelistä tuttua energiapuutteista väkisinpuskemista Vegasin osalta. Sitten jotain tapahtui toisen erän alkupuolen jälkeen, ilmeisesti kyseessä olivat nuo @Salmingin esiintuomat ketjumuutokset. Sen jälkeen joko Winnipegiltä paukut loppuivat tai Vegasilla alkoi kulkea suhtkoht mukavasti, tai ehkä molemmat. Ei Winnipeg heti kanveesiin mennyt, josta 2-2 tasoitus ja monet vaaralliset tilanteet olivat esimerkkejä, mutta Vegasilla oli tosiaan henki päällä toisen erän alkupuolen jälkeisestä heräämisestä loppuun asti, ja True North ei enää noussut kamppailemaan voitosta.

Minä pitäisin nuo ketjukokoonpanot nyt sitten seuraavaan peliin samanlaisina kuin millä tämän pelin loppuosa pelattiin, mutta en ole valmentaja, joten ehkä Bruce puskee päätään seinään ja palaa taas noihin samoihin ketjuihin kuin tämän pelin alussa. No, tällä kaudella Kultaritarit ovat olleet aika hyviä vieraspeleissä, joten sen varaan lasketaan seuraavat kaksi peliä.

 

[Salming]

3/7 Winnipeg vs. Vegas

Cassidy pitäytyi ketjuissa, jotka olivat käytössä viime pelin kakkoserästä alkaen. Brossoit jatkoi maalissa ja puolustus oli sekin ennallaan, vaikka sisäpiiritiedot kertoivat, että Theodore pelaa murtuneella kädellä ja McNabbilla on isoja ongelmia kylkiluidensa kanssa:

Smith-Karlsson-Kessel
Amadio-Eichel-Marchessault
Howden-Stephenson-Stone
Barbashev-Roy-Kolesar

Martinez-Pietrangelo
McNabb-Theodore
Hague-Whitecloud

Brossoit
Hill

Arvosanataulukko
++ Eichel
+ Stephenson, Kolesar, Smith, Amadio, Theodore, McNabb
+/- Brossoit, Pietrangelo, Martinez, Hague, Whitecloud, Karlsson, Kessel, Marchessault, Howden, Stone, Roy, Barbashev
-
-

Avausmaalin iski kolmannella minuutilla syntymäpäiväsankari Stephenson, jonka rannelaukaus 2v2-vastaiskusta Schmidtin jaloista painui etukulmasta sisään, joten kolmosketju jatkoi siitä, mihin se jäi kakkospelissä. Stone tarjoili oivan pystysyötön sinisen kulmasta ohi Barronin pinchauksen Theodoren onnistuneen suorahyökkäyspuolustuksen jälkeen. 2-0 maali puolestaan syntyi ylivoimalla kuuden minuutin jälkeen. Stephenson jatkoi slotista Pietrangelon epäonnistuneen lämärin suoraan Eichelin lapaan ja tämä tykitti vasemmasta laidasta varmasti kiekon nuottaan, kun Hellebuyck ei ehtinyt palautua torjuntayrityksestä. Edellisestä Vegasin ylivoimamaalista playoffeissa olikin ehtinyt kulua 11 ottelua ja se syntyi 6. kesäkuuta 2021. Ykkösylivoimassa Barbashev oli korvattu Smithilla ja Stephenson siirretty oikeasta siivestä slottiin. Nuo muutokset toimivatkin siis välittömästi, kun Smithkin rauhoitti juuri ennen maalia kuvion kuntoon oikeassa laidassa.

Jets tuli peliin mukaan avauskympin lopussa. Kyseessä oli Royn ketjun ensimmäinen vaihto Jetsin ykköstä vastaan, mutta se epäonnistui pimentämään vastustajan tähdet. Osuma meni juuri Royn piikkiin. Ensin tämä meni oikeaoppisesti kamppailemaan laitaan, mutta hävisi staattisen painin. Keskusta jäi tyhjäksi ja kamppailupari Connor ehti spurtata sinne häntä ennen. Dillon levitti viivassa DeMelolle, joka löysi slotista Connorin lavan ja tämä ohjasi Roy vanavedessään kiekon reppuun. Noin muutoin avauserässä kyllä noppavitonen oli särmä ja puolustusalueen puolustuspeli mielestäni jämäkkää. Kamppailuissa VGK oli hyvä vastaten isäntien fyysisyyteen eikä Jets kovin pitkiä painejaksoja saanut luoduksi. Laukaukset olivatkin vieraille 6-10. Yhä hyökkääjien ajoituksissa päätydumppauksiin oli tekemistä, mutta Jetsin vuotanut suunnanmuutospuolustaminen tarjosi tilaisuuksia viime pelin jälkimmäisen puolikkaan tavoin edetä yli keskialueen onnistuneesti.

Uusittu ykkösylivoima onnistui toistamiseen pelin puolivälissä, kun Pietrangelon levityksestä Eichel tinttasi suoraan syötöstä kiekon sisään kirjaimellisesti Hellebuyckin läpi patjojen kautta. Erän loppupuolella peli oli jo 1-4, kun Amadio käynnisti vastaiskun upealla rystyristipistolla Eichelille, joka oli sitä ennen hidastanut loistavasti Lowryn sisäänviennin. Jack laukoi takapatjaan oikealta ja maalille ajanutta Kolesaria Pionk ei vain saanut kuriin, joten Keegan tökkäsi rystyltä reboundin tyhjiin.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1649890350184517632?t=Kf6g7fXk7bjrUffftnzCaA&s=19

Päätöserän alussa Winnipeg kavensi, kun ykkösketjuun nostettu Niederreiter kiskaisi suorahyökkäyksestä Pietrangelon jaloista etuyläkulmaan stephensonmaisesti. Eichel otti miinuksen tehotilastoon, mutta Brossoitin ohella isoin syyllinen oli 1-2-2:n toisessa tasossa "puolustanut" Barbashev, joka liukui suorin selin eikä ensin saanut katki Ninolle annettua avausta saatika sitten edes antanut ollenkaan takapainetta, kun syöttö ohitti hänet. Isännät saivat maalista hetkeksi momentumin itselleen, mutta aika pian VGK tiivisti taas viisikkopuolustustaan ja pakit olivat ensimmäisinä pakotetuissa päätykiekoissa kääntäen pelin nopeasti ulos omista, kun lähimpien hyökkääjien tuet olivat riittävän lähellä. Toisaalta Vegasin hyökkääminenkin oli vain siirtokiekkojen viljelyä ja neljän pelaajan pitämistä koko ajan pelin alla.

Jets puski siis tuloksetta puolustusmuuriin Golden Knightsin siniviivalla noin 7-8 minuutin ajan, kunnes Kessel sai jäähyn ja Jets rankaisi siitä kaventaen 3-4:ään ajassa 54:08. Stone ei kankeana saanut estettyä Scheifelen sisäänvientiä. Tämä käytti kiekon Pionkilla ennen tarkkaa laukausta ohi Whitecloudin peiton takakulmaan. Puolustajan tehtävä on alivoimalla peittää laukaus siivestä ja siinä Zach ei vain onnistunut valitettavasti. Golden Knights sai kuitenkin rivit kokoon ja palasi tiiviiseen puolustamiseen tasaviisikoin, mutta päätösminuutilla kuudella viittä vastaan Winnipeg tuli väkisin tasoihin. Karlssonin epäonnistuneen purun jälkeen Pionk laukoi viivasta ohi Smithin. Pietrangelo nousi liian korkealle jättäen Martinezin 1v2-tilanteeseen maalin eteen. Toki tämän mies Lowry lapioi reboundin ohi Brossoitin ja Namestnikov vapaana pelaajana katseli vain vierestä.

Avausjatkoaika oli maaliton. Peli aaltoili päästä päähän, mutta PAPP oli tiivis ja kenttäpelaajat blokkasivat Jetsin laukaukset ulkokehältä hyvin pl. Duboisin yhtä tolppakutia oikeasta laidasta. Toisessa päässä Golden Knights laukoi useasti siniviivasta, mutta puolustajien kudeista uupui tarvittava laatu. Vedot olivat vain 4-6. Toisella jatkoajalla ratkaisun iski hukatun ylivoiman jälkeen Amadio, kun Sambergin avaus kimposi Barbashevin luistimesta suoraan tarjottimelle b-pisteiden väliin ja tarkka kuti painui yläriman alle:

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1649929355177656322?t=HHgd1Tu2wMwE2lAcBUCbYg&s=19

Linkki: https://twitter.com/VGK_PR/status/1649933866340106243?t=EJRJ8ZfpW8tgOsFV693Plg&s=19

Mitä tulee peluutukseen, avausvartilla se oli tälläinen:

Lowry vs. Stephenson
Namestnikov vs. Karlsson
Dubois vs. Eichel
Stenlund vs. Roy

Kakkoskierto:

Lowry vs. Stephenson
Namestnikov vs. Eichel
Stenlund vs. Roy

Kolmoskierto:

Lowry vs. Stephenson
Namestnikov vs. Eichel
Dubois vs. Roy

Neloskierto:

Namestnikov vs. Eichel
Stenlund vs. Roy
Dubois vs. Karlsson
Lowry vs. Stephenson

Vitoskierto:

Lowry vs. Stephenson
Namestnikov vs. Karlsson
Dubois vs. Eichel

Summa summarum, Jets halusi peluuttaa varsinkin alaketjuja vastakkain numerojärjestyksessä. Royn ja Stenlundin nelosketjut sekä Stephensonin ja Lowryn kolmosketjut olivat tavanomaisimmat taisteluparit keskenään. Eichelin ketju ei täten saanut kotipelien tapaan helpompia minuutteja, vaan Jets asetti sitä vastaan melkeinpä aina joko Namestnikovin tai Duboisin ketjun. Useimmin vastassa oli Jetsin kakkonen, kun Karlssonit puolustivat monesti Duboisin ykköstä kahdessa ensimmäisessä erässä. Päätöserässä sitten Jets tiivisti tappiolla peluutustaan, joten vähän vuorotellen Vegasin eri ketjut olivat askissa Jetsin kuormitettuja kärkiketjuja vastaan.

Karlssonin ketju oli avauserässä pimennossa hyökkäyssuuntaan. Omissakaan ei toki juurikaan hätää ollut, vaikka Jetsin kärkiketjuista Duboisin ykköstä vastaan Wiljamin vitja siis enimmäkseen pelasikin. Kakkoserän alussa Karlsson laukoi ylivoimalla keskeltä patjaan tuloksetta. 26. minuutilla Karlsson puolestaan jakoi keskikaistalta syötön oikealle, mutta Kessel ajautui vastaiskussa liian pieneen kulmaan viimeistelläkseen. 35. minuutilla Kessel pääsi uudelleen laukomaan oikeasta laidasta ja silloin 2v1-tilanteesta Karlssonin jatkettua ränniavauksen aitioiden edestä mestarillisesti Philin lapaan, mutta Hellebuyck piti länget kiinni rannelaukauksen tiellä. Myöhemmissäkin erissä Kessel väläytti vielä pari kertaa suunnanmuutoksissa. Avauserän tapaan Karlssonin ketju selvitti 5v5-vaihdot Duboisin ketjua vastaan virheittä ja siksi kakkoserän toisella puolikkaalla Bowness alkoikin peluuttaa ykköstään enemmän Stephensonin ketjua vastaan. Smith ja Karlsson operoivat myös alivoimilla tutun väkevästi. Päätöserässä herrat hitusen vuotivat, kun ensin 45. minuutilla Smith purki kulmasta kiekon suoraan Schmidtille ja päätösminuutilla Karlssonin epäonnistunut purkukurkotus kostautui 4-4 tasoituksena. Hyvä sisääntulo ykkösylivoimaan kallisti kokonaisuuden Smithin osalta kuitenkin plussalle.

Eichelin koostumus pelasi enimmäkseen siis vastustajan kärkiketjuja vastaan. Se ei kuitenkaan haitannut, kun avausvaihdossa Duboisin ketjua vastaan se sai paineen isäntien alueelle. Kahdeksannella minuutilla puolestaan Eichel laukoi vastaiskusta oikeasta laidasta suoraluistelusta logoon Namestnikovin ketjua vastaan. Toki välissä neljännellä minuutilla Namestnikovin vitjan kulmaralli tuotti ylivoiman, kun Whitecloud rikkoi maalin edessä reboundpainissa. Erän lopussa Eichel säväytti toistamiseen laukoen vastaiskun lopuksi viistokuljetuksesta hieman ohi maalin.

25. minuutilla puolestaan jäähyn jälkeen Eichelin ketju oli kehissä vastustajan seka-alaketjua vastaan. Amadio oli hetkellisesti sentterinä ja Eichel laidassa. Vegas oli lähellä päästää samanlaisen maalin kuin 1-2 kavennus oli, kun Amadio ei ehtinyt laitapainista ajoissa takaisin tukkimaan keskustaa, vaan Barron oli liukkaampi ja ohjasi Dillonin viivakudin tolppaan. Seuraava vaihto oli parempi ja Marchessault hankki ylivoiman vartaloharhautettuaan Sambergin, joka kamppasi hänet. Joonatanin pelaamisesta jäi mieleen myös hänen malttinsa kiekollisena. Hän nimittäin palautti 3-4 kertaa ainakin kiekon omalta siniseltä alas puolustajille eikä lähtenyt puskemaan alivoimaisena pystyyn, vaan piti kiekkokontrollin vierailla, jotta alakerta kykeni houkuttelemaan Jetsin hyökkääjiä karvaamaan, jolloin keskialueella oli enemmän tilaa vastaanottaa avaussyöttö ja suorahyökkääminen täten helpompaa. DeBoerin aikana tuollaista ei olisi välttämättä nähty, mutta Cassidy on tuonut rahtusen lisää kiekkokontrollia kuten V. Nieminenkin selostamossa totesi.

Päätöserän alussa puolestaan tehotilastoon tuli miinusta, mutta se oli LB:n ja Barbashevin syytä. Eichelin puolustamisessa ei moitittavaa ollut ja sivupaineet olivat kunnossa vaihdosta toiseen toisin kuin vielä sarjan avauspelissä, jolloin hän vuoti kiekottomana, mutta tässä pelissä hän oli kenties jopa paras puolustava hyökkääjä. Työmoraali oli hurja 2+1 tehojen ohessa. Maaliodottama oli Golden Knightsille 0.49-0.13, kakkosketju oli askissa, joten se onnistui tasaviisikoin varsinkin puolustuspelissä erinomaisesti. Siksikin Eichel saa kaksi plussaa uransa parhaasta playoffpelistä. Jatkoajalla ketju loi vielä puolittaisia vastaiskuja muutaman, mutta ratkaisevat syötöt eivät menneet putkeen. Amadio toki astui esiin sitten lopuksi sekaketjun oltua jäällä hukatun ylivoiman jälkeen. 1+1 tehoista on annettava ilman muuta plussa, vaikka tehohetkien ulkopuolella Amadio ei juuri esillä ollut.

Kolmosketju tehoili avauserässä, mutta sittemmin seuraava huippupaikka tuli oikeastaan vasta sekunteja ennen varsinaisen peliajan loppua, kun Stephenson löysi maalin edestä Stonen, joka ei viimeistelyssään onnistunut. Noin muutoin vaihdot Lowryn ketjua vastaan olivat aika tasaisia, vaikka maaliodottama olikin yllättävän selkeästi Vegasille 0.5-0.15, kun kolmonen oli askissa. Stephenson saa plussan 1+1 tehoistaan. Howden osoitti jälleen luisteluvoimaansa ja mailapainettaan muutamissa vaihdoissa täyttäen siten ruutunsa. Voittomaalissakin hän oli osallisena päätylautakarvaajana. Stone puolestaan minun puolestani saisi AV-vaihdot jättää väliin, koska liike on kankeaa eikä hän siksi ehdi ihan niin hyvin paineistamaan kiekollista pelaajaa kuin vaikkapa Roy. Se näkyi 3-4 maaliakin ennen Scheifelea vastaan.

Nelosketju oli takaiskuvaihtoa lukuun ottamatta avauserässä hyvä. Seitsemännellä minuutilla Roy syötti vastaiskussa viereen ja Barbashev taisi laukoa syliin. 12. minuutilla puolestaan nelonen rouhi vahvasti päädyssä vastustajan nelosta vastaan, mutta Whitecloudin viivakudin Barbashev ohjasi maalin kulmalta ohi kehikon. Vaikka Roy vuoti Jetsin avausmaalissa, en anna miinusta, koska alivoimilla hän teki hyvää työtä Stephensonin pääasiallisena parina. Mailapaine omaa siniviivaa suojellessa oli erinomaista ja syöttö- ja vetolinjojen peittäminen melko hyvällä tasolla. Kolesarille menee puolestaan plussa maalista ja jatkoajallakin liru slotista oli upota längistä. Kiekottomana hän oli erittäin jämäkkä laidoissa ja siksikin nelosketjukin salli 10 minuutissa maaliodottamaa vain 0.2 maalin verran. Barbashev puolestaan olisi ansainnut miinuksen 2-4 maalista ja jatkoajallakin hän antoi yhden karsean harhasyötön sokkona omalla alueella, mutta onnistunut karvaus voittomaalissa nosti arvion neutraaliksi. Välillä hän on päässyt eroon flegmaattisuudestaan, mutta tässä pelissä jotenkin se oli taas läsnä hänen otteissaan.

Mitä tulee ykköspakkipariin, Pietrangelo oli paineen alla rauhallinen ja mieleen jäi eräs avaus oman maalin takaa tarkasti keskikaistalle Karlssonille, mutta 3v2-vastaisku kuihtui Wiljamin heikkoon syöttövalintaan hyökkäyssinisen päällä. Muiden puolustajien tavoin hän myös sieti taklauksia hyvin. Niitä isänniltä nähtiin esim. avauserässä peräti 30. 13. minuutilla Pietrangelo puolestaan nousi taustalta slottiin ja Howden syötti riistonsa jälkeen kulmasta tarkasti lapaan, mutta Alex tuhlasi avopaikan. Myöskään ylivoimilla laukaukset viivasta eivät olleet laadukkaita, vaan paukkuivat ohi, mutta kakkoserän lopussa alivoimalla hän otti ison blokin Scheifelen one-timeriin. Toki päätöserän alussa sitten Niederreiterin kuti livahti ohi peiton etukulmaan, mutta se meni enemmän Brossoitin piikkiin. 4-4 tasoituksessa puolestaan juuri ykkösparin aiemmat ongelmat oman maalin edustan putsaamisessa nousivat taas esiin, kun Pietrangelo sijoittui liian korkealle ja Martinez hävisi kriittisen kakkoskiekkopainin Lowrylle. Tuosta hävitystä kamppailusta johtuen olisi tehnyt mieli antaa miinus Martinezille, mutta kun blokkeja tilastoitiin peräti seitsemän, olen armollinen. Ja maalihan olisi jäänyt syntymättä, jos Karlsson olisi ollut piirun huolellisempi purussaan.

Kakkospari pelasi loukkaantuneinakin aika eleettömästi ja he liikuttivat kiekkoa omista ulos pikku siirroin. Maaliodottama 5v5-pelissä heidän ollessa jäällä 22 minuutin aikana oli Vegasin eduksi peräti 0.97-0.31. Theodore oli myös osallisena avausmaalissa kakkossyötöllään. Jatkoajalla hän ampui pari kertaa viivasta tuloksetta ja samoin kakkosjatkoajan alussa ylivoimalla rannelaukaus oli niin ikään vähän pehmeä, joten varmaankin käsivamma noihinkin vaikutti. Jos pitäisi arvata, että kumpi käsi on rikki, sanoisin että vasen, koska sen hän piti tiukasti koukussa kehoaan vasten esim. ylivoimilla luistellessaan omaan päätyyn purkukiekkoa hakemaan. Yhtä kaikki, Theodore hoiti velvoitteet alaspäin virheittä ja väläytteli hyökkäyssuuntaankin, joten plussa on ansaittu. Ja onhan McNabbkin palkittava puolustuspelaamisestaan.

Kolmosparissa Hague laittoi kivasti kroppaa likoon blokaten kuteja ja mennen taklausten alle kuten kuului. Hyökkäyssuuntaan hänelle siunaantui pari tekopaikkaa b-pisteiden väliin, joista parempi tontti oli jatkoajalla, mutta Hellebuyck potki vastaan torjumaan puolittaisen lämärin. Whitecloud vuoti alivoimalla päätöserässä, muttei se miinuksen arvoinen erhe ollut, kun vastassa oli laadukas laukoja. Muutoin mitään erityistä en taltioinut.

Maalissa Brossoit nollasi viiden minuutin kohdalla isäntien ylivoimalla Connorin kahdesti vasemmasta siivestä. Paketti pysyi koossa sivuttaisliikkeessä. Yhdeksännellä minuutilla hän tosin hieman ylipelasi ja valui kauas maaliltaan, kun Schmidt päättikin vielä kiertää maalin ja hakea vanhanaikaista laukauksen sijaan, mutta Vegasin onneksi Naten kääntö jäi vajaaksi. Toisen erän alussa Connorin nollaus ylivoimilla jatkui, kun tämä latasi one-timerin oikealta ja jäähyllä ollutta McNabbia paikannut Hague ei ehtinyt peittää vetoa, mutta LB vangitsi vedon syliinsä. Hirveästi muita töitä ei ollutkaan, kun Jetsilla oli kahden erän jälkeen vain 11 laukausta. Toki 28. minuutilla Brossoit oli hereillä ja koppasi Duboisin äkillisen rannarin keskustasta hanskaansa Jetsin ykkösen karvauksen jälkeen. Päätöserän alussa Niederreiterin kuti oli otettavissa, mutta toisaalta LB paikkasi sen liukumalla isäntien ylivoimalla jälleen Connorin vedon tielle, kun tämä paukutti one-timerin Duboisin poikittaissyötöstä patjaan. Jatkoajoilla paras koppi oli 81. minuutilla Connorin terävän rannelaukauksen poimiminen hanskalla alakulmasta.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1649924949497335809?t=Z4Rx_DoEezzn790Dml1tVg&s=19

 

[Amerikanihme]

Hieman tiivistäen tämä kolmas 'Peg peli: Ekassa erässä Vegasilla oli momentumia ja vauhtia tarpeeksi. Toiseen erään momentum ja liike alkoi kadota, vaikka pari maalia saatiinkin tehtyä. Kolmannessa erässä sitten ei juuri muuta tehty, kuin odoteltiin Todellisen Pohjoisen miesten tasoitusta, joka saatiinkin järjestettyä sopivasti muutama kymmenen sekuntia ennen loppua Vegasin fanien mieltä ilahduttaen. Jatkoajalla Vegas oli sitten mielestäni kuitenkin se parempi nippu. Molempien joukkueiden peli alkoi näyttää väsähtäneeltä, mutta Ritarit jaksoivat painaa vähän paremmin, joten siinä mielessä ansaittu voitto, vaikka kolmen maalin johdon lipsuminen jatkoaikaan onkin anteeksiantamatonta.

Minun hampaissani on nykyisin Marchessault, joka näyttää hukkaavan kiekon jokseenkin joka kerta, kun sellaisen saa, varsinkin hyökkäyspäässä. Laukauksetkin menevät kaikkialle muualle kuin maaliin. Jotain Cotteria kokeilisin tilalla.

Ja älkää hyvät ihmiset antako sitä kiekkoa lauottavaksi Pietrangelolle ylivoimapelissä, siitä ei taatusti mitään maalia tule. Eikä Theodorelle. Eikä ylipäätään missään tilanteissa kenellekään Vegasin puolustajista siniviivalla, ei siitä mitään valmista koskaan näytä syntyvän.

Harmi, että Theodore ja McNabb ovat rikki. Toisaalta vastustajalta on käytetyttyjen autojen myyjä Bownessin mukaan Morrisey poissa loppusarjan ajan, joten puntit ehkä jokseenkin tasan tuolta osin.

 

[Salming]

Koska runkosarja on puolivälissä, on hyvä hetki koostaa talteen tämänhetkinen arvosanataulukon tilanne:

Arvosanataulukko runkosarja 2022-2023, 42/82 ottelua

Stone 42gp ++++++++-++++-+++++++++ = +21
Stephenson 42gp +++++++++++-++++-++++ = +17
Eichel 29gp ++++++++++++++ = +14
Smith 42gp +++++++++++ = +11
Marchessault 36gp +++-+++++-+++++-+ = +11
Karlsson 42gp +++++++-+-+-+-+++ = +9
Carrier 41gp +-++++++++-++ = +9
Roy 39gp +++-++-+++++-+-++ = +9
Kessel 42gp ++++++-++-+ = +7
Amadio 28gp +++++++ = +7
Kolesar 40gp +-++++++ = +6
Cotter 24gp ++++++ = +6
Howden 21gp +++-++ = +4
Leschyshyn 22gp ++ = +2
Rondbjerg 9gp = +0
Dorofeyev 3gp = +0
Rempal 1gp = +0
Froese 1gp = +0

Theodore 29gp +-+++++++ = +7
Pietrangelo 33gp +++++++--++- = +6
Miromanov 14gp ++++-+ = +4
Pachal 9gp +++ = +3
McNabb 42gp +--+++-+ = +2
Hutton 13gp ++ = +2
Martinez 38gp +++++---- = +1
Korczak 3gp + = +1
Whitecloud 30gp +++---- = -1
Hague 41gp -++----++- = -2

Thompson 29gp ++++++++++-++- = +10
Hill 15gp ++-+-+ = +2

Plussat per ottelu -tilasto

Stone +0,50
Eichel +0,48
Stephenson +0,40
Thompson +0,34
Pachal +0,33
Korczak +0,33
Marchessault +0,31
Miromanov +0,29
Smith +0,26
Amadio +0,25
Cotter +0,25
Theodore +0,24
Roy +0,23
Carrier +0,22
Karlsson +0,21
Howden +0,19
Pietrangelo +0,18
Kessel +0,17
Kolesar +0,15
Hutton +0,15
Hill +0,13
Leschyshyn +0,09
McNabb +0,05
Martinez +0,03
Rondbjerg +0,00
Dorofeyev +0,00
Froese +0,00
Rempal +0,00
Whitecloud -0,03
Hague -0,05

Sekalaisia huomioita:

- Stone ja Eichel ovat pelanneet hurjat syyskaudet. Yleensä mallissani parhaat hyökkääjät ovat keränneet noin +0,40 per peli, mutta molemmat herrat ovat puoli plussaa per peli -tahdissa! Esim. viime kauden parhaan hyökkääjän Smithin lukema runkosarjan lopuksi oli +0,41. Eichelilla on koossa 29 otteluun 32 tehopistettä ja Stonella tehot 42gp 17+21=38. Eichel johtaa myös tehotilastoa lukemalla +15
- Stephenson on jatkanut vankkaa pelaamistaan. Viime kauden runkosarjalukema oli +0,38 plussaa per peli ja nyt hän on pari sadasosaa pistänyt vielä paremmaksi johtaen sisäistä pistepörssiä 40 pisteellä 42 ottelussa
- Marchessault ja Smith ovat hieman jäljessä viime runkosarjalukemiaan, joten odotan vielä pientä tasonnostoa keväällä, vaikka Smith johtaakin sisäistä maalipörssiä 18 kaapilla ja Marchessaultin PPG on 0,80
- Amadion lukema viime kaudella 53 pelissä oli +0,17 ja hän on sitä pystynyt nostamaan vielä kahdeksalla sadasosalla. Cotter puolestaan on nyt isommalla otoskoolla vakioinut tasonsa, koska viime kauden lukema seitsemästä runkosarjapelistä oli +0,29 ja nyt hän on jäänyt plussalle joka neljännestä matsista keskimäärin
- Roy oli viime kaudella kokonaisplussien kolmas, kun hän oli isommassa roolissa loukkaantumisten myötä. Nyt pääosin nelossentterinä hän on silti pystynyt olemaan melko tuottelias eikä plussat per ottelu ole laskenut kuin yhdellä kymmenyksellä (+0,33 -> +0,23)
- Carrier puolestaan on kaudesta toiseen nelosketjulainen, jolle ei juuri satu ohipelejä. Odotin, että hän olisi ollut enemmänkin plussalla maaliennätyksensä johdosta
- Kesselin lukema +0,17 on samaa tasoa kuin viime kauden Amadiolla. Yllätyin itse asiassa, että miten höveli olin alkukaudella ollut hänelle ja antanut positiivista palautetta. Vasta viimeisen noin kymmenen pelin aikana on sitten ollut enemmän huonoja esityksiä
- Alaketjuissa Rondbjerg ja Leschyshyn ovat olleet melko näkymättömiä. Toisaalta he eivät ole vuotaneet alaspäinkään miinusten arvoisesti, joten se on hyvä asia, mutta ovathan nuo Leschyshynin kiikaritehot 22 pelatun ottelun jälkeen surulliset. Edes jotakin hänen pitäisi kyetä tuottamaan ylöspäin joskus
- Theodore on oikeastaan kaudesta toiseen mallini lempipuolustaja, koska vaadin usein puolustajiltakin jotain näyttöjä hyökkäyspäässä plussien ansaitsemiseksi, vaikka olenkin yrittänyt palkita tällä kaudella myös enemmän puolustavia puolustajia. Viime kaudella Theodoren lukema runkosarjan lopuksi oli +0,28 eikä hän siitä ole nyt kauheasti jäljessä (+0,24). Tehotilastossa Theodore on Eichelin jälkeen kakkonen lukemalla +14. Pienemmän otoskoon Pachal, Korczak ja Miromanov ovat vielä edellä keskiarvoplussissa, mutta heidän numeronsa varmaankin kyllä laskevat keväällä
- Martinezin ensimmäiset 22 matsia sujuivat hyvin, mutta jälkimmäinen puolikas syksystä kerrytti vain miinuksia henkilökohtaisten virheiden takia. Pietrangelon hyvä vire katkesi puolestaan tyttären sairastumiseen, mutta toivotaan, että hän saa pelistä taas kiinni alkukauden tapaan
- McNabb on vuodesta toiseen puolustaja, joka saa plussan keskimäärin joka kymmenestä pelistä eikä asia nytkään ole muuttunut. Kuten todettua, mallini ei suosi hänen kaltaisiaan puolustajia ja hänen plussat per ottelu -lukemansa pitäisi olla vähän korkeampi kuin vain +0,05, koska hän on kuitenkin tehotilastossa kolmonen (+13) ja tehojakin on tullut ihan kivasti (1+12) 42 otteluun. Ruudun välityksellä on kuitenkin vaikeampi arvioida kamppailupelaamista ja oman alueen jykevyyttä kuin livenä paikan päällä
- Hague ja Whitecloud ovat pohjilla puolustajien tilastossa. Kun joukkueen maaginen alkukausi ja noin 15 ensimmäistä matsia oli ohi, heille kertyi lähinnä vain miinuksia sen jälkeen eikä oikein voi kyllä enää puhua sarjan parhaasta kolmospakkiparista. Whitecloud toki on nyt vielä sivussakin hyvän tovin, mutta jokin tuossa Haguessa vuodesta toiseen on, että hänen pelaamisensa ailahtelee rutosti
- Thompsonin saldo kevään vajaasta paristakymmenestä matsista oli +0,26 keskimäärin. Nyt hän on entisestään nostanut tasoaan ja saanut minulta keskimäärin +0,34 plussaa per peli. Muutama heikompi matsi väliin on toki viime aikoina mahtunut, mutta kokonaisuus on yhä reilusti positiivinen. Torjuntaprosentti on toistaiseksi 91,4% ja GAA 2,66. Hill puolestaan on viime aikoina ailahdellut myös alkukautta enemmän, jolloin hän taisi voittaa viisi ensimmäistä starttiaan, jos en nyt ihan väärin muista. GAA on lähellä Thompsonia (2,73), mutta torjuntaprosentti 1,2%-yksikköä matalampi

Välipäivänä peleistä on hyvä hetki päivittää runkosarjan arvosanataulukko Golden Knightsinkin osalta kuntoon.

Arvosanataulukko runkosarja 2022-2023, 82/82 ottelua

Eichel 67gp +++++++++++++++--+++++++++-+++++ = +26
Stephenson 81gp +++++++++++-++++-++++-+-++++++++-+++ = +26
Karlsson 82gp +++++++-+-+-+-++++-++++++++++++++++ = +25
Smith 78gp +++++++++++++++-++++++++ = +22
Marchessault 76gp +++-+++++-+++++-+++++-+++-++++ = +20
Kessel 82gp ++++++-++-++++++++++++++ = +20
Stone 43gp ++++++++-++++-+++++++++ = +19
Carrier 56gp +-++++++++-++++++++ = +15
Roy 65gp +++-++-+++++-+-++++-+-++++-++ = +15
Amadio 67gp +++++++-+++++++++ = +15
Kolesar 74gp +-+++++++++++++-++ = +14
Howden 54gp +++-+++++++++ = +11
Cotter 55gp ++++++++-++-++ = +10
Dorofeyev 18gp +++++++ = +7
Barbashev 23gp ++++++ = +6
Blueger 18gp ++++ = +4
Froese 9gp ++ = +2
Rondbjerg 13gp ++ = +2
Leschyshyn 22gp ++ = +2
Rempal 1gp = +0

Theodore 55gp +-++++++++++++-++-+ = +13
Pietrangelo 73gp +++++++--++-+--++-+++++-+++ = +13
Hutton 31gp ++++++ = +6
McNabb 82gp +--+++-+-+++++ = +6
Whitecloud 59gp +++----++++++ = +5
Miromanov 14gp ++++-+ = +4
Pachal 10gp +++ = +3
Martinez 77gp +++++-----+--++++ = +3
Korczak 10gp +- = +0
Hague 81gp -++----++-++-+--++- = -1

Thompson 37gp ++++++++++-++-+++ = +13
Brossoit 11gp +++++ = +5
Hill 27gp ++-+-++++ = +5
Patera 2gp ++ = +2
Quick 10gp ++-- = +0

Plussat per ottelu -tilasto

Patera +1,00
Brossoit +0,45
Stone +0,44
Eichel +0,39
Dorofeyev +0,39
Thompson +0,35
Stephenson +0,32
Karlsson +0,30
Pachal +0,30
Miromanov +0,29
Smith +0,28
Carrier +0,27
Marchessault +0,26
Barbashev +0,26
Kessel +0,24
Theodore +0,24
Roy +0,23
Amadio +0,22
Blueger +0,22
Froese +0,22
Howden +0,20
Kolesar +0,19
Hutton +0,19
Hill +0,19
Pietrangelo +0,18
Cotter +0,18
Rondbjerg +0,15
Leschyshyn +0,09
Whitecloud +0,08
McNabb +0,07
Martinez +0,04
Quick +0,00
Rempal +0,00
Korczak +0,00
Hague -0,01

Sekalaisia huomioita:

- Vielä kauden puolivälissä kuusi pelaajaa oli pelannut kaikissa otteluissa, mutta lopulta vain Kessel, Karlsson ja McNabb olivat teräsmiehiä. Haguella ja Stephensonilla jäi yksi ottelu väliin. Hauskaa, että Stone loukkaantui juuri tuon kauden puolivälin päivityksen jälkeen seuraavassa matsissa, kun siihen asti hänkin oli ollut mukana joka pelissä. Olin muuten näemmä vahingossa laskenut syyskaudella Stonelle kaksi ylimääräistä plussaa, kun +21:n sijasta oikean lukeman olisi pitänyt olla "vain" +19. Harmi, että selkä pamahti rikki uudelleen, koska ainekset olivat jopa tilastointihistoriani kaikkien aikojen kauteen
- Kauden avauspuoliskolla maalia vartioivat vain Thompson ja Hill, mutta toisella puolikkaalla joukkoon liittyivät Brossoit, Quick ja Patera. Quick oli ensimmäisissä peleissään hyvä, mutta sitten taso hieman putosi ja aiemmat plussat tasoittuivat miinuksilla. Patera oli molemmissa starteissaan positiivinen ja Brossoitkin torjui joka toisessa pelissä plussan arvoisesti, sillä eihän tämä tosiaan hävinnyt kertaakaan varsinaisella peliajalla. Keskiarvoplussissa juhlivatkin siis Patera ja Brossoit, mutta toki otoskoot olivat Thompsonia ja Hillia pienemmät
- Thompson pelasi keväällä vain kahdeksan matsia, mutta jäi toki niistä kolmen plussan verran "voitolle". Ykkösveskarille keskiarvolukema +0,35 on oikein hyvä, kun esim. viime kaudella 44 ottelua pelanneen Lehnerin tulos oli vain +0,09. Thompson puolestaan jopa petrasi viime kaudesta, jolloin 19 matsin pienen otoskoon tulos oli +0,26, joten sikäli hän kyllä otti paikkansa ykköskassarina erinomaisesti, kun vastuun kasvettua tasokin vain parani. Harmi, että loukkaantumiset sitten vesittivät loppukauden. Jos tuota Thompsonin lukemaa vertaa puolestaan Fleuryn Vezina-kauteen 2020-2021 (+0,41), ei se jää siitä kuin kuusi sadasosaa. Ja otantakin oli lähes sama, kun Fleury pelasi tuolloin pelin vähemmän kuin Thompson tällä kaudella
- Kenttäpelaajiston lisät olivat Barbashev ja Blueger, jotka ehtivät olla mukana noin 20 ottelussa. He tulivatkin sisään mukavasti ilman virheitä ja kirjasivat plussaa noin joka neljännestä esiintymisestä (+0,26 & +0,22)
- Karlssonin kevätkausi oli hurja. 40 matsista hän jäi plussalle peräti 16 pykälää (+9 -> +25) ja täten Eichelin ja Stephensonin kokonaistuloksiin eroa oli lopulta vain yksi plussa. Eipä ihme, että nyt playoffitkin ovat alkaneet hyvin, kun ne ovat vain luonnollista jatkumoa runkosarjan jälkimmäisen puoliskon dominanssille. Keskiarvo +0,30 oli täsmälleen sama kuin viime kaudella, joten kahden suunnan pelaamisen voi todeta säilyneen ennallaan
- Toinen selkeä onnistuja keväällä oli Kessel, joka nosti saldoaan 13 pykälällä (+7 -> +20), kun kemiaa löytyi mm. Stephensonin kanssa kolmosketjussa. Vielä syyskaudella hänen väläyteltiin jopa putoavan kokoonpanosta vaisujen otteiden myötä, mutta muutamat pudotukset ensin nelosketjuun ja sitten tosiaan nosto kolmoseen herättivät Philin sisäisen pedon ja teräsmiesputki jatkui. Jos miettii sitä, että Kessel jossain määrin tuli korvaamaan Dadonovin jättämää aukkoa laituriosastolla, hän teki sen onnistuneesti, koska keskiarvolukema +0,24 oli sadasosan parempi kuin Dadonovilla viime kaudella
- Sisäisen pistepörssin kärkikaksikko Eichel ja Stephenson jakoivat myös plussapörssin voiton (+26), mutta toki Jack pelasi 14 peliä vähemmän, joten hänen keskiarvonsa oli parempi. Stephensonhan voitti plussapörssin viime kaudella lukemalla +30 ja varmaan Eichelkin samaan olisi yltänyt terveenä. Mitä tulee Stephensonin keskiarvoon, se hieman laski viime kaudesta (+0,38 -> +0,32), mutta aika hyvin hän säilytti tasonsa ja pelasi toisen yli 60 pisteen kauden. Piste-ennätys parani pisteellä. Eichelin keskiarvo puolestaan putosi noin kymmenyksen, mutta se oli jopa odotettua tehokkaan syksyn jälkeen. Vakiohyökkääjistä hän oli keskiarvollaan +0,39 toiseksi paras Stonen jälkeen. Ja kuten todettua jo HSK:n numeroiden kohdalla, yleensä 1-2 hyökkääjää per kausi yltää tilastoissani lukemaan +0,40, jota pidän eliittirajana (poikkeuksena 56 matsin runkosarja 2020-2021, jolloin peräti kuusi hyökkääjää eli Pacioretty, Marchessault, Stone, Karlsson, Tuch ja Smith ylittivät lukeman). Viime kaudellahan pienemmällä otannalla Eichelin keskiarvo 31 pelistä oli +0,32 ja silloin kirjoitin, että odotan hänen nousevan juurikin eliittikategoriaan. Se toteutui, joten runkosarja oli mielestäni Eichelilta kokonaisuudessaan kiitettävä, kun hän pelasi sen piste per peli -tahtia:

- Eichelin sisääntulo oli melko onnistunut. Eritoten alussa hän keräsi plussia paljon, mutta sitten tuli heikompi pätkä, kun puolustussuuntaan ei tapahtunut hyviä asioita ja tietysti ratkaisevissa peleissä tehotkin jäivät piippuun. Ensi kaudelle odotusarvona on nousu plussat per peli -tilastossa väh. lukemaan +0,40 eli kärkihyökkääjäksi

- Vanhoista luottohyökkääjistä Smithin ja Marchessaultin keskiarvot (+0,28 & +0,26) putosivat reilulla kymmenyksellä, joten ehkä hienoista taantumista papereissani tapahtui, vaikka Smith pelasi uransa toiseksi parhaan kauden maaleissa ja pisteissä mitattuna eikä Joonatankaan kauas jäänyt kolmannesta 30 maalin kaudestaan (28 maalia). Kohtalaisen hyvällä tasolla kumpainenkin kuitenkin operoi ja he kuuluvat yhä tulosyksiköihin
- Carrierin tykkikausi ei näkynyt yllättäen mitenkään tilastossa. Kahdella viime kaudella keskiarvot +0,29 ja +0,24. Nyt lukema asettui noiden väliin (+0,27). Ehkä tuo kertoo siitä, että olen arvostanut peruspelaamista ennenkin eikä tällä kaudella nähty kuumempi lapa kuin koskaan vaikuttanut silmätestiini. 16 maalia 56 peliin ilman vakituista YV-aikaa oli erinomainen suoritus
- Alaketjuista Royn keskiarvo (+0,23) putosi noin kymmenyksen kahdesta edelliskaudesta. Kolesarin tulos +0,19 oli rahtusen viime kausia (+0,23 & +0,25) heikompi, mutta mahtuu virhemarginaaliin. Myös Howdenin lukema oli puoli kymmenystä viime kautta huonompi ja Amadion puolestaan +0,05 parempi, joten en noista suuria johtopäätöksiä vetäisi suuntaan tai toiseen, kun jokaisen lukema oli kuitenkin alaketjujen pelaajalle varsin mainio. Eivät he joka ilta säväyttäneet, mutta riittävän usein toivat pöytään taustalta tehoja, mikä siivitti Vegasin läntisen konferenssin parhaaksi joukkueeksi. Uusien tulokkaiden Barbashevin ja Bluegerin keskiarvot tosiaan olivat samaa tasoa, joten sikäli ihan ansaitusti esim. Barbashev on pari viime matsia playoffeissa pelannut enimmäkseen nelosketjussa eikä enää Eichelin rinnalla
- Nuorisosta Cotter ei enää keväällä kerännyt plussia joka neljännestä matsista kuten syksyllä, joten keskiarvolukema vajosi siksi +0,18:aan ja näin ollen en voi moittia Cassidya siitä, että Cotter on aloittanut pudotuspelit katsomossa. Ensimmäisen NHL-kauden lukemaksi tuo on silti ihan mukiinmenevä alaketjujen pelaajalle. Dorofeyev puolestaan oli syksyllä harmaa kolmessa pelissä, mutta keväällä 15 pelistä hän merkkautti itselleen tulokseksi +7, jolloin keskiarvoksi tuli jopa +0,39 eli about sama kuin viime täydellä AHL-kaudella. Tietysti hän oli ennen kaikkea tehokas ja laukausprosentti sekä sattuma siivittivät satumaiseen alkuun, mutta kyllä hän hyviäkin asioita toi Karlssonin ja Smithin rinnalle eli juuri laukaushalukkuutta ja kykyä olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Toki sitten loppukaudesta tapahtui odotettu hyytyminen ja runkosarja päättyi viiden ottelun kiikariputkeen, joten siksi myös hän on aloittanut pudotuspelit katsomossa. On mielenkiintoista nähdä, millainen Dorofeyevin keskiarvo on ensi kaudella suuremmalla otannalla, jos hän onnistuu valtaamaan vakituisen NHL-roolin
- Kolmas HSK-nuori Rondbjerg pelasi puolestaan tällä kaudella vain 13 matsia keräten tehot 0+1, mutta silti silmätestini piti hänestä hieman viime kautta enemmän (+0,07 -> +0,15), joten ei hänenkään suhteen kannata vielä kirvestä kaivoon heittää, vaan katsotaan, jatkuuko Jonaksen nousujohteisuus hänen sopimuksensa kahden viimeisen vuoden aikana
- Puolustuksessa Hutton ja Whitecloud jäivät keväästä kuusi pykälää plussalle, joten heiltä vuodenvaihteen jälkeinen ajanjakso oli onnistunut, vaikka molemmilta jäi matseja väliinkin. Hutton petrasi viime kauden keskiarvoaan reilulla kymmenyksellä, kun puolestaan Whitecloudin taso putosi vajaan kymmenyksen. Silmätestikin kyllä tukee noita lukemia, koska Zach ei väläytellyt tällä kaudella niin paljoa hyökkäyssuuntaan kuin esim. viime vuonna. Alkusyksy Haguen kanssa oli toki loistava ja he tosiaan olivat hetkellisesti keskustelussa mukana sarjan parhaan kolmospakkiparin tittelistä, mutten kyllä näin kauden päätteeksi sitä heille jakaisi. Hutton sen sijaan oli varsinkin runkosarjan loppupuolella mainio
- Theodore ja Pietrangelo kärkihevosina pelasivat syksyllä suunnilleen yhtä hyvin, mutta keväämmällä Theodore vei ykköstilan, kun plussia kertyi lähes sama määrä, vaikka Pietrangelo pelasi noin 15 matsia enemmän. Tämä toki toivotusti sai silti pelistään kohtalaisesti kiinni runkosarjan loppua kohden ja palattua lähemmäs alkukauden virettään, jonka katkaisi tosiaan tyttären sairastuminen. Theodoren keskiarvolukema +0,24 oli vakiopuolustajista aika odotetusti paras ja linjassa mm. parin viime kauden lukemiin (+0,28 & +0,30)
- Pachal ja Miromanov stunttasivat hyvin kymmenkunta pelissä, kun keskiarvolukemat olivat noin +0,30. Viime kaudella Miromanovin tulos oli +0,09 ja Pachalin -0,50, joten harppauksiahan he ottivat NHL-esiintymisissään eteenpäin peruspelaamisessa eritoten
- Hague oli parilla viime kaudella keskiarvossa kymmenyksen (+0,10) plussalla, mutta tällä kaudella kun mies pelasi ensimmäistä kertaa käytännössä täyden runkosarjan, kokonaisuus jäi nollille ja itse asiassa miinuksen verran jopa pakkaselle. Ailahtelevaisuudestaan hän ei edelleenkään eroon päässyt. Tietysti kun lähtökohtaisesti hän ei pelaa ollenkaan erikoistilanteita, tasaviisikoin näyttöjen antaminen ei aina ole helppoa rikkonaisissa matseissa

Minun hampaissani on nykyisin Marchessault, joka näyttää hukkaavan kiekon jokseenkin joka kerta, kun sellaisen saa, varsinkin hyökkäyspäässä. Laukauksetkin menevät kaikkialle muualle kuin maaliin. Jotain Cotteria kokeilisin tilalla.

Ja älkää hyvät ihmiset antako sitä kiekkoa lauottavaksi Pietrangelolle ylivoimapelissä, siitä ei taatusti mitään maalia tule. Eikä Theodorelle. Eikä ylipäätään missään tilanteissa kenellekään Vegasin puolustajista siniviivalla, ei siitä mitään valmista koskaan näytä syntyvän.

Puolustajien viivalaukauksissa saisi tosiaan olla enemmän laatua ja toisaalta hyökkääjätkin voisivat irtokiekkoja haistella paremmin, vaikkei Golden Knights koskaan ole loistanutkaan reboundmaalitilastoissa, vaan se sakkaa vuodesta toiseen vähän kuten ylivoima. Marchessaultin hyökkäysalueen hyökkäyspelistäkin olen samaa mieltä eli eivät ratkaisut ihan viime vuosien tasolla enää ole ja se tosiaan näkyi sitten osin noissa plussissakin ylempänä. Juonikkuutta ei mielestäni ole samalla tavalla kuin ennen ja syötöt ovat ajoittain vähän puolivillaisia. 29 syöttöpistettä 76 matsiin ei ole huonosti, mutta hänen kuudesta Vegas-kaudestaan keskiarvollisesti tämä kausi oli silti toiseksi huonoin. Kahdella viime kaudella Joonatan syötti 0,47 maalia per peli ja tällä kaudella kymmenyksen vähemmän.

 

[Amerikanihme]

Hoh-hoijaa...olipa unettava nelospeli. Winnipegin yleisökin oli aika hiirenhiljaa suurimman osan ajasta.

Howdenin puolesta olen iloinen. Hän on pelaillut aika mukavasti taas viime aikoina.

No, eiköhän tästä vielä sarja saada aikaiseksi, ja tullaan vielä kerran Winnebagoilemaan Kanadan preerioille.

 

[Salming]

4/7 Jets vs. Golden Knights

Kokoonpano oli sama kuin kolmospelissä.

Arvosanataulukko
++
+ Brossoit, Stephenson, Howden, Roy, Barbashev, Theodore, Pietrangelo
+/- McNabb, Martinez, Hague, Whitecloud, Karlsson, Smith, Kessel, Marchessault, Eichel, Amadio, Stone, Kolesar
-
--

Jets meni 1-0 johtoon ylivoimalla kuudennella minuutilla. Wheelerin rannelaukaus oikeasta siivestä ohitti McNabbin peiton ja painui samalla tarkasti takakulmaan. Sanotaanko näin, että joko McNabbin tai viimeistään Brossoitin olisi tuo laukaus pitänyt saada torjutuksi, koska aikaa asettua vetolinjalle kyllä riittämiin oli Wheelerin otettua haltuun Pionkin takakolmiosyötön. Muutoin Golden Knightsilla ei avauskympillä hätää ollut, vaan keskialue oli mukavasti tukossa ja Jetsin päätykiekoissa ritaripuolustajat olivat ensimmäisinä kääntäen pelin nopeasti toiseen suuntaan lähimpien hyökkääjien tukemana. Viisikon etäisyydet olivat siis kunnossa, kun lyhytsyöttelemälläkin VGK pääsi suorahyökkäämään vastaan. 1-1 tasoitus syntyi ajassa 9:53. Osuma oli vastaiskumaali. Stephenson katkaisi omalla alueella Pionkin epäonnistuneen syötön ja seurauksena oli 3v2-vastaisku. Sitten Chandler itse kuljetti yli keskialueen ennen jättöä Howdenille. Stephenson jatkoi matkaansa maalille ja vei Pionkin mukanaan. Tämä sai kyllä blokattua silti Howdenin ensimmäisen kudin, muttei enää toista ja se ohitti samalla Hellebuyckin.

Ajassa 33:32 Golden Knights siirtyi 1-2 johtoon juuri, kun ylivoima oli umpeutunut. Theodore levitti Marchessaultille, joka syötti vasemmasta siivestä tarkasti ohi Pionkin maalin eteen ja Karlsson ohjasi luistimellaan kiekon längistä sisään. Heti seuraavassa vaihdossa Theodore puolestaan otti siniviivassa tyhjät pois Stephensonin levityksen jälkeen ja laukoi ranteella vasemmalta yläkaarelta kiekon Schmidtin peiton ohi takayläkulmaan. Keskellä päivystänyt Barbashev hipaisi vielä kiekkoon matkalla, joten osuma merkittiin hänen nimiinsä ja nelosketju sai palkinnon iltapuhteestaan. Theodorelle kyseessä oli uran 12. vähintään kahden pisteen playoffottelu Vegasissa ja hän on sillä määrällä vain yhden perässä Smithia (13), jolla on seuraennätys.

Jets sai päätöserän alussa toisen ylivoimansa Amadion roikuttua liiaksi vastustajassa keskialueella. Senkin se hyödynsi, kun Wheeler laukoi jälleen oikeasta laidasta eikä sillä kertaa Martinez saanut laukausta blokatuksi. Brossoitin torjunnasta kiekko kimposi ilmaan eikä Pietrangelo saanut huidottua sitä kädellään muualle, vaan peliväline putosi lopulta Brossoitin selän taakse maaliin. Samalla Niederreiter otti kontaktin Brossoitiin, joka yritti myös turhaan kilvellään huitoa kiekkoa muualle. Sen lähemmäs Jets ei kuitenkaan tullut, vaan loppuluvut iski tyhjiin Stonen vapauttavasta syötöstä Howden, jolle kahden maalin ilta oli uran ensimmäinen NHL:ssä.

Brossoit oli voittava kassari yleisön "luukkuvahti"-huudoista huolimatta. Heti ensimmäinen torjunta oli vaativa, kun hän kolmannella minuutilla pysäytti Scheifelen läpiajon vastaiskusta. Whitecloud pinchasi vajaavaisesti ja huitoi ohi kiekosta, jolloin Hague jäi 1v2-tilanteeseen eikä tämä saanut estettyä Wheelerin lättyä keskikaistalle, mutta onneksi LB nollasi rystyviennin pysyen sivuttaisliikkeessä mukana. Noin muutoin Brossoitin iltapuhteesta jäi mieleen se, että hän torjui aika hyvällä varmuudella ulkokehälaukaukset, kun VGK tutusti tukki noppavitosellaan keskustan. Jets sai aina joitain hetkellisiä 20 sekunnin pyörityksiä aikaan voitettuaan jonkun yksittäisen luistelukisan päätykiekon perään, mutta sitten viivavedoissa ja ohjureissa Brossoit oli tiellä. Esim. vartin kohdalla DeMelo laukoi kahdesti, joista ensimmäinen kuti meni viivasta yli ja toinen logoon. Tuossakin vaihdossa Karlssonin ketju tukki keskustan eikä Jetsillä ollut ytimeen asiaa. Puolustajatkin olivat terävinä kakkoskiekoissa siivoten ne muualle. 19. minuutilla Schmidt puolestaan laukoi pari kertaa viivasta, mutta Stenlund ohjasi ohi maalin matkalla. Avauserän toinen vaativa pelastus oli vajaat pari minuuttia ennen taukoa, kun Dubois unohtui yksin vapaaksi maalin kulmalle, mutta nosto kohti etuyläkulmaa ei uponnut. Tuossa vaihdossa Eichelin ketju juoksi omissa kiekon perässä vähän liiaksi tuijottaen vain pelivälinettä.

Ottelun puolivälissä vedot olivat 14-19. Kakkoserän avauskympillä LB toki joutui rehkimään hieman, kun hän pysäytti Wheelerin ja Barronin maskittomat laukaukset suoraluistelusta laidoista olkapäällään. 35. minuutilla Wheeler puolestaan ui keskustaan ja laukoi ohi, mutta päätylautapomppu tuli Dillonin lapaan maalin kulmalle. Brossoit kuitenkin ehti patjoineen liukua tuonkin vedon eteen. 37. minuutilla puolestaan Dubois laukoi terävästi vasemmasta laidasta pakin jaloista, mutta Theodore-McNabb pari piti huolen, ettei Connor pääse kakkoskiekkoon maalin edessä.

Päätöserässä Vegas aika hyvin puolusti maalin johtoaan, kun PAPP oli kohtalaisen jämäkkää ja LB yhä hoiti ulkokehäkudit sekä puolustajat kakkoskiekot maalin edestä laitoihin. Jets kyllä sinnikkäästi yritti murtautua ytimeen ja toi pelaajia noppavitosen sisälle maalin eteen, mutta ohjurisyötöt eivät napsuneet näiden lapoihin. Pahin painejakso oli ehkä 48. minuutilla, kun Appleton laukoi pari kertaa oikeasta laidasta ja Pionk viivasta, mutta Vegas kesti. 54. minuutilla Niederreiterin rannari oikeasta laidasta puolestaan osui hanskan reunaan. Summa summarum, Brossoit oli viimeinen lukko aika hyvin toimineen viisikkopuolustuksen takana. Ehkä ensimmäinen takaisku oli torjuttavissa, mutta anti jäi silti plussalle reippaasti, kun matalamman prosentin laukaukset Brossoit hoiti varmasti ja otti päälle pari huippupelastustakin. Jetsin maaliodottama jäi kahteen kuten Vegasillakin. Vierasvoiton resepti oli tältä kaudelta hyvin tuttu eli maalinteon tehokkuus ja tiivis viisikkopuolustaminen käänsivät illan Vegasille, joka on tällä kaudella löytänyt keinoja voittaa pelejä, vaikkei se välttämättä tilastoja aina dominoi. The Athleticin J. Granger käytti viime pelin otteluraporttinsa otsikossa termiä "Imperfect Golden Knights" ja tuosta saisi kyllä ihan hyvän lempinimen tämän kauden ryhmälle.

Theodore ja Pietrangelo saavat plussat alakerrasta. Theodore tosiaan kirjasi kaksi syöttöpistettä ja teholukeman +3. Ja vaikka hän otti yhden kovan taklauksen vastaan hyökkäyssinisen kulmassa, ei se ainakaan rikkinäiseen käteen vaikuttanut. Pietrangelo puolestaan oli avauserässä härkämäinen päätykiekkojen hakija ja lisäksi oli viime pelistä petrannut maalinedustan puolustamistaan, koska todella usein hänellä oli lapa jäässä ja mies katkoi useamman matalan syötön/laukauksen maalin eteen siten. Esimerkillistä johtamista. Pidin myös tällä kertaa YV-pelaamisesta, koska Pietrangelo tyytyi yksinkertaisesti vain aina siirtämään kiekon viereen Eichelille ja lisäksi hän piti pari kertaa viivan taitavasti kiinni.

Howden-Stephenson kaksikko nappaa plussat kahden pisteen illoistaan myös. Howdenilla oli ennen tyhjiin tehtyä osumaa huippupaikka kolmisen minuuttia ennen loppua, kun Stone pujotteli taitavasti puolustuksen halki ja tarjoili viereen tyhjiin, mutta jotenkin Howden onnistui sutimaan kiekon ohi maalin. Onneksi se ei kostautunut, vaan hän lopulta sitten sai paketoitua ottelun tyhjiin. Energisyys oli jälleen tapissa ja Howden taitaa johtaa jopa Vegasin tehotilastoa playoffeissa tällä hetkellä lukemallaan +6. Ja toimihan tuo Stone-Howden akseli kertaalleen myös toisin päin, kun Howden syötti viidennellä minuutilla laidasta takaviistoon ja Stone laukoi keskeltä hanskaan Sambergin jaloista.

Nelosketju oli minusta hyvä eritoten parissa ensimmäisessä erässä ja sai monesti painopisteen toiseen päätyyn. 10 minuutin jääajalla 5v5-pelissä se salli maaliodottamaa vain 0,26 rysän verran, mikä oli hyökkäysketjuista vähiten. Barbashev ohjurimaalinsa lisäksi kakkoserän alussa teki voimanousun vasemmasta laidasta maalille, mutta sen Hellebuyck selvitti. Jatkotilanteessa Kolesar syötti kulmasta keskustaan, mutta Roy latasi ykkösellä räpylään. Barbashev pysyi hyvin kiekossa kulmapeleissä ja saa siksikin plussan. Roy puolestaan antoi hetki ennen avausmaalia alivoimalla hyvän mailapaineen omalla sinisellä ja sai sillä estettyä sisäänviennin. Cassidy oli tehnyt kuten toivoin eli Stone ei AV:ta pelannut, vaan Roy oli alkuun molemmilla kerroilla Stephensonin parina. Toki kun alivoimat päättyivät takaiskuihin, en sitten tiedä, että olisiko Stone kuitenkin laitettu kolmanteen vaihtoon vielä jäälle, kun Stephenson olisi todennäköisesti palannut uudelleen kehiin tappamaan alivoiman lopun. Palatakseni Royhin, hän myös 5v5-pelissä teki pari katkoa keskialueella mailapaineellaan ja sehän oli yksi asia, joka minulle miehen pelaamisesta jäi mieleen viime MM-kisoissakin. Pienen miinuksen voi antaa tuhlatusta 2v1-tilanteesta avauserän lopussa, kun Royn rannelaukaus oikeasta laidasta Schmidtin kompuroitua tieltä pois oli marja Hellebuyckille, mutta toisaalta sitten kakkoserän alussa Royn jätöstä McNabb päätti vastaiskun terävään lämäriin, jonka Hellebuyck poimi hanskaansa alakulmasta.

Karlssonin vitja oli aika hiljainen 5v5-pelissä. Eichelin ketjun ollessa jäällä sen sijaan tapahtui. Se pelasi kolme ensimmäistä vaihtoaan heti Duboisin ketjua vastaan, joten Jetsin haluama peluutus kävi heti ilmi. Eichel ei taaskaan saisi ilmaisia vaihtoja. Kolmannella minuutilla Eichel pudotti viivaan ja Martinez laukoi syliin. Positiivisen alun tuo ketju sikäli iltaan sai, että keskinäisten vaihtojen aikana paine oli enimmäkseen isäntien alueella. Toki sitten avauserän lopussa oli se yksi heikompi vaihto omissa, jossa Dubois unohtui auki maalin kulmalle.

Toisen erän alussa Eichel oli esillä ykkösylivoimassa, joka loi 3-4 hyvää maalipaikkaa samaan syssyyn. Ensimmäinen tuli tutulla kaavalla, kun Eichel syötti maalin kulmalle Stonelle ja tämä lätytti poikittain Smithille, mutta Hellebuyck liukui one-timerin eteen. Hetken päästä Stone puolestaan raapi maalin edessä Pietrangelon laukauksen reboundin itselleen ja siirsi sen Jackille, jonka rannelaukaus vasemmasta laidasta kohti alakulmaa kilpistyi patjaan. Eichel hankki kakkoserässä Vegasille kaikkiaan kaksi ylivoimaa, kun hänet kampattiin laidassa. Liike oli vahvaa ja se näkyi 27. minuutilla 3v2-vastaiskussakin, kun Eichel kuljetti lujaa keskikaistaa pitkin yli keskialueen ja levitti lopuksi Marchessaultille, jonka rannelaukaus oikeasta laidasta päätyi hanskan pohjalle. Päätöserän alussa puolestaan vielä Eichel syötti kulmasta maalille ja Amadio laukoi patjaan juuri ennen kuin tämä sitten repi itsensä jäähylle takapainetta antaessaan.


Yksi asia, jossa Eichelin vitja voisi olla vielä huolellisempi, on oman alueen lähdöt. Tässä 45-sekuntisessa klipissä 12. minuutilla kolmospari Hague-Whitecloud meni useaan otteeseen taklausten alle ja löi luistelukisat voitettuaan siirtokiekot ränniin, mutta ensin Haguen passi jäi siniviivaan, kun sekä Amadio että Eichel kaarsivat samaan suuntaan, jolloin tuki pelin puolelta uupui. Jatkotilanteessa kuitenkin siniviivatoimituksessa Whitecloudin lapa oli jäässä maalin edessä pietrangelomaisesti ja Vegas sai purettua hetkeksi vyöryn. Mutta kun Jets uudelleen dumppasi kiekon syvään ja Whitecloud ehti irtokiekkoon ensimmäisenä, Eichel ei saanut Barronia vastaan jatkettua kiekkoa ulos ja Amadion rystypurkukin kulmasta jäi puolestaan siniviivaan Appletonille. Lopuksi kuitenkin Whitecloud oli uudelleen päädyssä ensimmäisenä, Hague siirsi jätön eteenpäin ränniin ja Amadio laskeutui vastaan vasemmasta laidasta, jolloin VGK pääsi omista ulos, kun Eichelkin teki itsensä pelattavaksi mainiosti keskellä. Marchessault löysi vastaiskun lopuksi Theodoren painottomalta puolelta ja tämä laukoi blokkiin.

Tämä vaihto oli muuten ensimmäinen, jonka Eichelin ketju pelasi jotain muuta kuin Duboisin vitjaa vastaan. Summa summarum, muut ketjut olivat puolustajien kanssa kommunikoinnissa hitusen Eichelin ketjua tarkempia, jolloin lähdöt omista olivat siten puhtaampia. Eichelin ketjun pelissä hyvää oli toki näissä klipeissä se, että hyökkääjät eivät karanneet omista liian aikaisin keskialueelle, vaan olivat puolustajien lähellä, jolloin muiden ketjujen tapaan viisikko oli kyllä tiivis ja etäisyydet kunnossa, mutta ajoituksiin, kamppailupelaamiseen ja kiekolliseen huolellisuuteen soisi siis vielä hieman ryhtiä. Kolmannessa ja viimeisessä oman alueen lähdössä rakenne oli kaikkein parhain, jolloin hyökkäys soljui nätisti toiseen päätyyn ja päättyi laukaukseen.

 

[Amerikanihme]

Viva Las Vegas!

Mutta taas oli tylsä peli loppua lukuun ottamatta. True North oli kaksi erää todella vaisu, kun taas Vegas sentään pelasi suhtkoht hyvällä intensiteetillä. Saatiin maalit erien alkuun ja pari maalia toisessa lisää.

Kolmannessa Vegas jäi sitten taas odottelemaan, että tuleeko Winnipeg vielä. Ja lopussa sitten 'Peg otti maalivahdin pois kun yli seitsemän minuuttia (!) oli peliaikaa kellossa. Ihan järkevä liike heiltä, kun koska muka Vegasissa olisi harjoiteltu tyhmään maaliin scoraamista? Ei koskaan. Joten maaleja alkoi tulla liukuhihnalta Winnipegille, kun Vegas passivoi pelityylinsä ihan täydellisesti, ei edes yrittänyt tyhjää pömpeliä kohti laukauksia, ja ei oikein yritetty kunnolla edes kiekkoa pois omalta alueelta, kun Winnipeg pelasi taas todella uhrautuvasti ja kovalla intensiteetillä. Tuollaisessa tilanteessa sitä melkein toivoisi kotijoukkueen häviävän, niin häpeällistä se oli. Eikö joskus saataisi sellainen valmentaja, joka harjoituttaisi joukkuellaan ylivoimapeliä ja tyhjään maaliin kiekon ampumista? Auttaisi meinaan PALJON Vegasia, jos osaisi nuo pelin osa-alueet. Onneksi Winnipegin toinen maali hylättiin, muuten olisi ollut vetelät housuissa.

No, ansaitusti tai ei, niin Vegas jatkoon ensimmäisenä joukkueena tämän vuoden NHL playoffseissa. Repikää siitä, muiden joukkueiden kannattajat!

P.S. Toivottavasti McNabb ja Theodore ovat jatkossa kunnossa, sillä minkään Edmontonin tai Kingsien yli ei noin vain kävelläkään.

 

[Salming]

5/7 Vegas vs. Winnipeg

Carrierin pelikunto varmistui ottelun alla. Tilaa hänelle teki Kessel, joka missasi playoffit mukaan lukien ensimmäisen pelinsä sitten lokakuun 2009, mutta viralliseen teräsmiesputkeenhan playoffpelit eivät vaikuta. Siltikin kova päätös Cassidylta. Barbashev palasi täten nelosen laidasta Eichelin ketjuun, Amadio siirtyi ykkösen laitaan ja nelonen oli Carrier-Roy-Kolesar. Puolustuksessa Hutton korvasi kylkivaivaisen McNabbin ja viime hetkellä lämmittelyn jälkeen Theodorekin putosi sivuun oltuaan kipeänä, jolloin Pachal stunttasi tätä ja teki playoffdebyyttinsä.

Arvosanataulukko
++ Stone
+ Stephenson, Smith, Karlsson, Amadio, Pietrangelo, Hague
+/- Brossoit, Whitecloud, Martinez, Hutton, Pachal, Howden, Eichel, Marchessault, Barbashev, Kolesar, Roy, Carrier
-
--

1. erä

Toinen vaihto tuotti avausmaalin. Kolmosketjun karvaus tuotti riiston, Stone syötti keskeltä nopeasti vasemmalle takatolpalle ja pisteputkensa neljään peliin venyttänyt Stephenson pussitti kiekon tyhjiin, kun Pionk ei ennättänyt väliin. Jets ei kokonaan ehtiny vaihtaa Lowryn ketjua Duboisin vitjaan. Kentälle toki ennättänyt Connor oli vähän liian keskellä eikä ennättänyt ränniin jatkamaan Dillonin purkua keskialueelle, jolloin väliin pääsi Stone, joka pelasi seinän Howdenin kanssa ennen ratkaisusyöttöä ja Dubois epäonnistui slotin tukkimisessa.

Viidennellä minuutilla Eichelin vitja myllytti aikansa Jetsin kakkosta, kunnes Hague nousi siniviivasta kohti kulmaa ja Ehlers kamppasi hänet. Ylivoimalla Eichel syötti kerran poikittain, Pietrangelo jatkoi ykkösellä oikeasta laidasta takatolpalle, mutta Stone ohjasi ohi maalin avopaikasta. Perään kakkosylivoima loi paikan, kun Hutton levitti vasemmalle Marchessaultille ja Roy oli kärppänä reboundissa maalin edessä, mutta Hellebuyck otti tuplatorjunnan. Jetsin ensimmäinen laukaus kohti maalia kirjattiin vasta kahdeksan minuutin jälkeen, kun Capobianco laukoi kaukaa pakin jaloista ranteella Brossoitin syliin. Siihen mennessä VGK puolusti omaa siniviivaansa tutun tehokkaasti neljällä pelaajalla (1-2-2) eikä Jets päässyt hallitusti isäntien alueelle. Satunnaiset yksittäiset kuljetukset laidoilta sisään johtivat nopeasti kiilaukseen laitaan ja menetykseen tiivistä VGK-viisikkoa vastaan.

Mitä tulee puolestaan peluutukseen, avauskympillä Karlssonin ketju haluttiin saada askiin Jetsin nelosta vastaan. Stephensonin ja Eichelin ketjut puolestaan saivat taakakseen vaikeammat minuutit Jetsin kärkiponeja vastaan. 12. minuutilla Eichel jätti sinisen ylitettyään kiekon Haguelle, joka tykitti lämärin ohi maalin, mutta Marchessault melkein pääsi käsiksi päätylautapomppuun maalin kulmalla. Pari minuuttia myöhemmin Dubois livahti vasemmalta sisään kuljettamalla, mutta tila oli vähissä, joten hän joutui heti vain vierittämään ränniä pitkin toiselle puolelle ennen kiilatuksi tulemista. Pionk laukoi sinisen kulmasta heti maalille ja LB torjui eteensä, mutta vangitsi Duboisin reboundkäännön haltuunsa:

Tässä on vielä GIF siitä, kuinka Duboisilta imettiin tila pois, kun tämän valintana oli päätykiekon sijaan yritys murtaa hyökkäyssiniviiva kuljettamalla käyttösyötön jälkeen. Ja rännivierityksen jälkeen noppavitonen oli nopeasti tikissä pakottaen Jetsin laukomaan ulkokehältä siniviivasta. Brossoit hoiti ykköskiekon ja puolustajien tehtävä on hoitaa kakkoskiekko. Sen Whitecloud teki vaimentaen riittävästi Duboisin kääntölaukausta yhdessä Royn kanssa. Mutta joo, tätä VGK on tehnyt pääosin hyvin koko kauden ensimmäisistä harjoituspeleistä alkaen ja Winnipegillekin merkittiin siksi vain kolme laukausta kohti maalia avausvartilla.

Toinen klippi 17. minuutilta. Brossoit oli tässä pelissä todella rauhallinen kiekollisena pysäyttäesään dumppauksia maalin takana ja malttoi tehdä oikean syöttövalinnan viereen. Pientä viilattavaa Vegasille kuitenkin jäi vielä jatkopaineen ohittamiseen, koska tällaisia kiekonkäsittelyvirheitä kuin Roylle tässä näytteessä tuli 2-3 kappaletta paineen alla avauserässä, mutta Jetsin ratkaisut riistojen jälkeen eivät johtaneet kuitenkaan kovin vaarallisiin paikkoihin ja tässäkin Kuhlmanin passi kohti Mäenalasta maalin eteen katkottiin välittömästi. Jatkossa laadukkaammat joukkueet voivat kuitenkin aiheuttaa ongelmia.

Päätösminuutilla Eichelin vitja mylläsi toistamiseen erässä pidempään hyökkäysalueella. Marchessault sai päädystä sohittua kiekon maalin eteen, mutta Barbashevin pienen kulman kudin Hellebuyck torjui olkapäällään yli maalin, joten lopuksi aika vähän tapahtumia sisältäneen avauserän jälkeen tauolle mentiin 1-0 luvuissa. VGK oli pelin päällä eritoten avauskympillä ja hieman ehkä passivoitui jälkimmäisellä puolikkaalla, mutta maaliodottamat olivat 1.45-0.39, joten johto oli ansaittu.

2. erä

Toisenkin erän alkuun kolmosketju osui heti. Osuma oli käytännössä identtinen, sillä päätykiekon jälkeen Vegasin jatkopaine oli jälleen Jetsille liikaa eikä se päässyt onnistuneesti omista ulos, vaan Pietrangelon pinchauksen jälkeen Stone nappasi irtokiekon keskellä ilmasta alas ja laukoi yläriman alle. Oi kapteeni. Dubois oli osasyyllinen tähänkin takaiskuun, koska Pietrangeloa vastaan rännikiekon jatkaminen keskialueelle ei häneltä onnistunut. Lisäksi tosiaan Winnipegiin nähden maalinteon tehokkuus oli parempaa, kun vieraat eivät muutamista vastaavista jatkopaineriistoista kyenneet vegasmaisella tehokkuudella rokottamaan vastustajaa.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1651788609090101253?t=GRCseOfPZxUjGOB4-uEniw&s=19

22. minuutilla Hague jatkoi aktiivisuuttaan hyökkäysalueella ja laukoi patjaan. Kolesar osui reboundista sivutolppaan nollakulmasta. 3-0 osuma syntyi puolestaan 25. minuutilla ja kaava oli tuttu. Erona oli vain se, että kiekko ajautui Jetsin päätyyn dumppauksen sijaan kuihtuneen vastaiskun lopuksi, mutta jatkopaine oli vieraiden alakolmiolle liikaa. DeMelo siirsi maalin takaa kiekon suoraan Smithille, joka syötti ohi Capobiancon keskelle Amadiolle ja tämä jatkoi limpun oikealle takatolpalle liikkuneelle Karlssonille, jota DeMelo ei ennättänyt enää ajoissa puolustamaan. Hyökkäysalueen puolustuspelaaminen oli rautaa. Kun sarjan avauspelin jälkeen oli puhe siitä, että Jetsin trappia ohitettaessa päätykiekkojen jälkeisten jatkopaineajoitusten ja kamppailupelaamisen on parannuttava, tässä pelissä ne osa-alueet olivat todellakin kunnossa ja ylipäätään sarjan edetessä Vegas sai vain entistä paremmin karvauksensa toimimaan. Hienoa, että kurssi todellakin oikaistiin nopeasti huonon avauspelin jälkeen eikä kausi päättynyt lyhyeen:

Linkki: https://twitter.com/VGKRadioNetwork/status/1651790156725362688?t=AQAganHdkkKIxGRJAJl_XQ&s=19

Bownessin Jets muistutti lyijyisyydeltään kupla-Dallasia, jolta tuli nuhaan 4-1 voitoin konferenssifinaalissa. Päätöserässäkin ylipäätään laukauspaikoille pääsy oli yhä hankalaa ja peli puuroutui lähes aina laitoihin. Päätydumppauksissa ajoitukset puolestaan olivat hukassa eikä avauserän alun jälkeen Vegas enää ehtinyt jatkopaineella karvaamaan pelivälinettä takaisin. Vaihtoehtoisesti joukkue myös puski hieman liiaksi Jetsin keskialueen puolustusmuuriin lyhytsyöttöpelillä ja nimenomaan sen Cassidy nosti esiin pressissä. Jo aiemmin runkosarjassa muistaakseni tammikuussa samanhenkisen Dallas-kotipelin yhteydessä Cassidy puhui samasta asiasta (alla oleva lainaus on toki tältä päivältä siis):

"Offensively we knew they're not going to give up much. This is who they are. If you aren't willing to play behind them and getting the forecheck going this is how it's going to go."

Sarja on nyt 1-0 Winnipegille, mutta olen luottavainen, että Golden Knights onnistuu petraamaan seuraavaan kohtaamiseen. Keskialue on ylitettävä vain suoraviivaisemmin päädyn kautta pelaamalla ja laitureiden ajoitukset hiottava harjoituksissa priimaksi. Kamppailupelaamisen on myös oltava playoffien vaatimalla tasolla, jotta päätykiekkojen voittaminen onnistuu. Cassidy mainitsikin, että intensiteetin on oltava tämäniltaista parempaa jatkossa.

Kaivoin tammikuulta pari vanhaa viestiä esiin Dallas- ja Detroit-peleistä, joissa Vegas kohtasi samanlaisia haasteita kuin tänään. Winnipegin heittämä haaste ei ole siis uusi, mutta viheliäinen, koska sen työmoraali ja tiiviys vastasi kyllä lähes täysin Dallasin tammikuista vierailua. Bowness oli sikäli siis kotiläksynsä tehnyt, että hän tiesi, millaista pelityyliä vastaan Vegas pelasi kenties runkosarjan huonoimman ottelunsa ja nyt VGK pelasi yhtä lailla yhden seurahistoriansa huonoimmista playoffpeleistä. Ehkä hieman huolta voi herättää se, että kun Vegas hävisi silloin tammikuussa mm. Dallasille ja Detroitille, kyseessä oli kauden huonoin ajanjakso kaikkinensa, kun kahdeksan pelistä tuli seitsemän tappiota. Toivottavasti kurssi oikaistaan nyt huomattavasti vikkelämmin tai sesonki on nopeasti ohi.

Heti maalinjälkeisessä vaihdossa Roy pääsi laukomaan oikeasta laidasta esteettä, mutta Hellebuyck otti hanskakopin. 26. minuutilla Mäenalanen puolestaan tunnisti hyvin hetkellisen tyhjän tilan Vegasin alanelikon keskellä ja mursi siniviivan kuljettamalla. Mailaviidakon keskellä jättö jäi onnekkaasti Stenlundille, joka laukoi slotista yli Vegas-mailojen kautta. Hetken päästä Connor puolestaan eteni oikealta sisään ja jarrutettuaan poimi painottomalta puolelta Dillonin, jonka rannelaukauksen Brossoit sylki eteensä suoraan tarjottimelle, mutta venyi sitten huiman atleettiseen pelastukseen, kun Lowrylla oli edessään puolityhjä maali.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1651795503989014529?t=-rjz8pjKAtjPpLhYuZkUKA&s=19

Se oli voittava torjunta, koska melkeinpä välittömästi Marchessault hankki ylivoiman, jota kului vain yhdeksän sekuntia, kunnes peli oli 4-0 tutulla kuviolla. Eichel poimi päädystä Stonen, joka jatkoi Stephensonille ja tämä tinttasi ykkösellä kiekon verkkoon. Chandler ei kuitenkaan laukonut slotista, vaan liikkui AV-nelikon keskeltä hieman sen sivuun vasemmalle b-pisteelle päästäkseen paremmin auki. Neljännellä perättäisellä vähintään kahden tehopisteen playoffpelillä Stephenson myös sivusi Paciorettyn seuraennätystä. Näytöksen vedot kohti maalia olivat 15-12 pelin puolivälissä.

Erän toisella puolikkaalla ei hirveästi tapahtunut. Pachal sai visiiriinsä Duboisin laukauksen, mutta tokeni ravistelemalla. 36. minuutilla Mäenalasen jatkopaine Howdeniin tuotti riiston, kun tämä pelasi löperösti eikä saanut jatkettua Martinezin syöttöä ulos omista. Kuhlman laukoi välittömästi keskeltä Sakun syötöstä, mutta LB:lle kaukolaukaus oli marja. Hetken päästä Kolesar puolestaan sai ilmeisesti kaulaansa Martinezin päätykiekkonoston. Päätösminuutilla Eichel puolestaan petasi syvyydestä puolittaisen paikan maalin kulmalle Barbasheville, jolle ei kuitenkaan maistunut osuma, joten tauolle mentiin 4-0 luvuissa.

3. erä

Päätöserän alkuun ex-ritari Schmidt laukoi Howdenin jaloista suoraluistelusta, mutta Brossoit vangitsi laukauksen syliinsä. Muutoin VGK jatkoi tiivistä puolustamista ja puolustajat olivat ensimmäisinä päätykiekoissa kääntäen ne nopeasti eteenpäin, jolloin painejaksoja ei avauskympillä tässäkään erässä omalle alueelle tullut. Edes Hutton-Pachal kaksikollakaan ei ongelmia oman siniviivan puolustamisessa tai dumppausten noutamisessa ollut. Toisaalta Vegasin hyökkääminen oli kolmospelin päätöserän tapaista eli hyökkääjät vain jatkoivat keskialueelta kiekon päätyyn ja pysyttelivät pelin alla, johon @Amerikanihme myös yllä viittasi päätöserän passivoitumisella, mutta ainakaan minusta ei tuntunut missään vaiheessa siltä, etteikö homma olisi kontrollissa.

Vedot olivatkin vain 3-3 ennen päätöskymppiä, jonka aluksi Dubois laukoi oikealta kilpeen ja Barron yritti haudata reboundin nollakulmasta patjan kautta sisään tuloksetta. Kahdeksan minuuttia ennen loppua Winnipeg puolestaan otti jo veskarin pois ja Stone oli heti liruttaa tyhjiin illan neljännen pisteensä. Winnipeg sai lohtumaalinsa lopulta ajassa 54:22. Martinez pelasi vähän löysästi oman maalin takana oman pään aloituksen jälkeen ja Lowry taklasi hänet irti kiekosta. Wheeler siirsi pelivälineen heti maalin eteen ja Connor ohitti läheltä Brossoitin, kun Roy reagoi menetykseen myöhässä eikä ehtinyt laskeutua suojaamaan maalinedustaa. Päätösvitonen kului vain omaa maalia suojellessa. Kolmisen minuuttia ennen loppua Barbashev blokkasi hyvin yhden laukauksen laidasta, mutta hetken päästä Jets kuitenkin sai kiekon maaliin, kun laukaus viivasta tuli läpi ja Brossoitin torjunnan jälkeen ensin keskeltä Lowry ja perään maalin kulmalta Dubois löivät kiekkoa niin, että se meni maaliin, mutta Vegas haastoi osuman, koska sitä edelsi käsisyöttö ja täten maali hylättiinkin tarkastelun jälkeen. Toiseksi viimeisellä minuutilla Stone puolestaan yritti pedata hattutemppua Stephensonille, mutta tämä laukoi punaviivalta päin vastustajia, joten lopputulokseksi jäi 4-1. Vakuuttava voitto ilman kakkospakkipariakin.

Kolmosketju näytti eteen hyökkäysalueen puolustuspelaamisessa ja kamppailukovuudessa. 1+2 tehot mättäneelle kapteenille on suotava kaksi plussaa siitä hyvästä. Tehot 3+5=8 viiteen otteluun ilman pelituntumaa olivat kova näyttö tähän sarjaan. Neljännellä perättäisellä väh. kahden pisteen playoffpelillä Paciorettyn seuraennätystä sivunnut Stephenson saa myös ansaitun plussan puhteestaan. Karlssonin vitjalle menevät plussat puolestaan kolmannesta maalista. Cassidy kehui pelin jälkeen Wiljamin olleen kaikkein tasaisin suorittaja ykköspelistä alkaen tässä sarjassa.

Alakerrasta Pietrangelo oli mukana parissa maalissa ja pelasi luotettavasti omissa. Hague-Whitecloud kaksikko puolestaan vastasi huutoon ja selviytyi kasvaneesta jääajasta erinomaisesti. Whitecloud noukki päätykiekkoja tutulla varmuudella ja liikutti kiekkoa ykkösellä eteenpäin. Plussan annan silti Haguelle, joka oli hyökkäysalueella aktiivinen ja ratkaisuhalukas. Hylätyssä 4-2 kavennuksessa Hague toki hävisi maalineduskamppailun Duboisille, mutta se tahra onneksi pyyhittiin tilastoista pois.

Niin hurjalta kuin se kuulostaakin, vaikka Brossoit olisi pelannut nollapelin, minusta hän oli neutraali ja voitto oli eritoten tiiviin viisikkopuolustuksen ansiota, joten luultavasti ensimmäistä kertaa koskaan en olisi palkinnut maalivahtia nollapelistä plussalla. Hänen illan paras torjuntakin oli paikkaus miehen itsensä eteen sylkemään laukaukseen.

Carrierin paluusta ei jäänyt mitään erityistä mieleen. Hän oli aika näkymätön reilun yhdeksän minuutin jääajalla. Kuusi taklausta hänelle toki merkittiin. Pachalin playoffdebyytistäkään ei ole tosiaan muuta sanottavaa kuin se, että ongelmia oman siniviivan puolustamisessa kiilaamalla tai päätykiekkojen noudossa ei ollut, vaan Pachal selviytyi jatkopaineen alla ihan hyvin. Jääaikaa tuli 11:45.

Eichelin vitjalla oli muutamia hyviä kulmaralleja, mutta ihan ytimeen se ei päässyt murtautumaan laidoilta. Eichelin uran ensimmäinen pudotuspelisarja oli silti ihan onnistunut kokonaisuus (5gp 3+2=5). Avauspelissä hän oli kiekottomana varsinkin vähän pehmeä, mutta nosti tasoaan eritoten vieraspeleissä ja kolmospelissähän Jack oli eläin kahteen suuntaan eikä sittemmin enää juuri vuotanut omaa siniviivaa puolustettaessakaan. Kotipeleissä sarjan alussa hän sai hieman helpompia minuutteja vyölleen Jetsin alaketjuja vastaan ja Cassidy puhelikin medialle tänään pelin jälkeen siitä, että Eichelille haluttiin sarjan alussa antaa tilaa hengittää ja aistia pudotuspelien intensiteettia. Vieraspeleissä hän olikin sitten jo valmis vastaamaan esim. Duboisin ykkösketjun haasteeseen peluutuksessa.

P.S. Toivottavasti McNabb ja Theodore ovat jatkossa kunnossa, sillä minkään Edmontonin tai Kingsien yli ei noin vain kävelläkään.

Eivätköhän kumpikin ole taas kehissä, kun seuraava sarja alkaa. McNabb ainakin listattiin päivittäin tarkkailtavien pelaajien joukkoon ja Theodoren kohdalla kyse oli tosiaan ilmeisesti kipeydestä tai ainakaan ääneen ei sanottu sitä, että hän huilaisi sen rikkinäisen käden vuoksi. Jatkoa ajatellen isoin kysymysmerkki on se, että pystyykö Barbashev lunastamaan paikkansa Eichelin vasemmalta laidalta vai tullaanko sillä paikalla vielä kokeilemaan jotain muuta yksilöä, koska kemiat eivät ihan kyllä klikanneet Jets-sarjassa, vaan Barbashevin kolmesta tehopisteestä kaksi syntyi nelosketjusta käsin ja yksi sitten oli se luistinsyöttö Amadion voittomaaliin, kun kehissä oli sekaketju hukatun ylivoiman jälkeen.

EDIT: Videot muokattu GIFeiksi, jolloin niiden pitäisi ainakin pyöriä upotettuinakin.

 

[Amerikanihme]

Arvosanataulukko
++ Stone
+ Stephenson, Smith, Karlsson, Amadio, Pietrangelo, Hague

Automaattinen plussa Theodorelle puuttuu (huolimatta siitä, ettei kaveri edes pelannut), heh!

No joo, vakavammin sanoen, kiitos taas @Salming useista pitkistä ja perusteellisista otteluraporteista. Mahtaako joukkueen valmennusjohtokaan perata otteluita jälkeenpäin yhtä huolellisesti?

Täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että minulla oli ennen matsia luottamus Ritareihin nollassa, koska tällä kaudella tosiaan hyvien vieraspelien jälkeen kotipeleissä suorittaminen on ollut onnetonta. Onneksi tuohon tuli tällä kertaa muutos.

Marchessault on edelleen turhakkeiden listallani. Smith:kään ei ole säväyttänyt kuin ennen vanhaan enää. Karlsson tosiaan pelasi tasaisen hyvin näissä Winnipeg-sarjan peleissä, ei ole paljon moittimista hänen osaltaan, kun tulostakin kerran tuli.

Bruce pohti ääneen ennen peliä, että onko Vegas parempi joukkue, kun Carrier laitetaan kehiin ja joku pois, vai ilman Carrieria. No nyt voi kyllä tämän pelin perusteella sanoa, että Phil the Thrill olisi varmaan ollut parempi vaihtoehto, kuin Carrier. Mutta ehkä tästä sitten pelituntuma paranee. Joten saa nähdä sitten jatkossa, kuka sieltä kokoonpanosta otetaan pois, jos lisäloukkaantumisia ei (toivottavasti) tule.

Miten on, sopisiko Edmonton vai Los Angeles paremmin jatkovastustajaksi? Pelkään itse Edmontonia enemmän, vaikkei siellä ykkösketjujen jälkeen ketään oikein olekaan. Losi laitettiin silloin avauskaudella playoffsien ensimmäisellä kierroksella muistaakseni nopeasti pakettiin, joten siinä mielessä toivoisin Kingsejä vastaan, vaikkeivat hekään tietenkään ihan sama joukkue enää ole. Saisi Quick ehkä tilaisuuden näyttää entisille kavereilleen, vaikkei Brossoitia nyt taideta pois vetää, jollei laita Hooverit päälle.

 

[Salming]

No joo, vakavammin sanoen, kiitos taas @Salming useista pitkistä ja perusteellisista otteluraporteista. Mahtaako joukkueen valmennusjohtokaan perata otteluita jälkeenpäin yhtä huolellisesti?

Marchessault on edelleen turhakkeiden listallani. Smith:kään ei ole säväyttänyt kuin ennen vanhaan enää. Karlsson tosiaan pelasi tasaisen hyvin näissä Winnipeg-sarjan peleissä, ei ole paljon moittimista hänen osaltaan, kun tulostakin kerran tuli.

Miten on, sopisiko Edmonton vai Los Angeles paremmin jatkovastustajaksi? Pelkään itse Edmontonia enemmän, vaikkei siellä ykkösketjujen jälkeen ketään oikein olekaan. Losi laitettiin silloin avauskaudella playoffsien ensimmäisellä kierroksella muistaakseni nopeasti pakettiin, joten siinä mielessä toivoisin Kingsejä vastaan, vaikkeivat hekään tietenkään ihan sama joukkue enää ole. Saisi Quick ehkä tilaisuuden näyttää entisille kavereilleen, vaikkei Brossoitia nyt taideta pois vetää, jollei laita Hooverit päälle.

Varmasti valmennus katsoo videoita vielä ahkerammin. Pleijareissa on tullut innostuttua kirjoittamaan hieman pidempiä tekstejä, kun joka toiseen peliin sisäinen kello on herättänyt automaattisesti enkä ole vain kelannut pelejä vauhdikkaasti läpi tulospiilosta kuten usein runkosarjassa.

Luotan kyllä Marchessaultin petraavan. Hän on isojen hetkien ja maalien mies. Jokin arvokas osuma on tänä keväänä vielä hänelle tulossa, povaan. Ja Oilers-Kings -sarjasta otan mieluummin vastustajaksi Öljyn, koska ollakseen paras on usein voitettava paras. Maailman parhaan jääkiekkoilijan kohtaaminen tosipeleissä olisi jokaiselle kultaritarille unelmahaaste. Urheilijat haluavat aina testata tasonsa lajinsa parhaita vastaan, joten siksi toivon vastustajaksi Oilersia.

 

[Salming]

1/7 Vegas Golden Knights vs. Edmonton Oilers

Theodore ja McNabb olivat tervehtyneet, joten Winnipegia vastaan vitospelissä tuuranneet Hutton ja Pachal palasivat katsomoon Kesselin, Bluegerin, Cotterin, Dorofeyevin ja Quickin seuraksi. Myös Stone oli pelikunnossa, vaikka jätti eilen harjoitukset kesken etuajassa.

Golden Knights:

Smith-Karlsson-Amadio
Barbashev-Eichel-Marchessault
Howden-Stephenson-Stone
Carrier-Roy-Kolesar

Martinez-Pietrangelo
McNabb-Theodore
Hague-Whitecloud

Brossoit
Hill

AV: Roy-Howden-Martinez-Pietrangelo, Stephenson-Stone-McNabb-Whitecloud, Karlsson-Smith

YV

Stone
Eichel Stephenson Smith
Pietrangelo

Roy
Marchessault Barbashev Karlsson
Theodore

Oilers:

Draisaitl-McDavid-Kane
Nugent-Hopkins-Bjugstad-Hyman
Foegele-McLeod-Janmark
Kostin- -Yamamoto

Nurse-Ceci
Ekholm-Bouchard
Kulak-Desharnais
Broberg

Skinner
Campbell

Arvosanataulukko
++
+ Barbashev, Eichel, Karlsson, Amadio, Smith, Roy, Stephenson, Howden, Whitecloud
+/- Brossoit, Hague, Martinez, Pietrangelo, Theodore, McNabb, Marchessault, Kolesar, Carrier, Stone
-
--

1. erä

Minuutin kohdalla Marchessault dumppasi kiekon syvään. Ekholm oli paikalla ensin, mutta rännipurun katkaisi Barbashev ja vieritti kiekon takaisin maalin taakse Eichelille, jonka kääntö maalin eteen kohti Marchessaultia kimpoili Skinnerin haltuun. Brossoitin ensimmäinen torjunta tuli ajassa 1:30, kun Ceci laukoi oikeasta laidasta 3v3-vastaiskun päätteeksi pienestä kulmasta. Kahden minuutin kohdalla Oilers puolestaan puhkoi ensi kertaa nätisti Vegasin 1-2-2 karvauksen. Broberg avasi keskialueelle Bjugstadille, joka ohjasi kiekon kakkosparin selustaan kiiruhtaneelle McLeodille. Ajoitus oli hyvä, mutta Brossoit älysi irrota maalin taakse ja oli siten ensimmäisenä paikalla. Jatkopaine tuotti joka tapauksessa katkon ja kaksi nopeaa laukausta, jotka molemmat Vegasin viisikko kuitenkin blokkasi. Molemmat joukkueet näyttivät heti alussa siis karvauskykyjään:

Broberg -> Bjugstad -> McLeod syvään. Jatkopaineriistosta kaksi nopeaa laukausta.

Kolmannella minuutilla Hague lähti istunnolle, kun hän roikkui liiaksi McDavidissa 2v2-vastaiskua puolustaessaan omalla siniviivalla. Hyväksyin tuon estämisjäähyn. Ongelmia Vegasille kuitenkin tuli heti, kun tukea ei ollut lähellä, vaan Haguekin joutui tuossa kohden jalkapallotermein puolustamaan liian isoa tilaa. Ylivoiman ensimmäisellä minuutilla Oilers ei kuviota kuntoon saanut, vaikka McDavid ja Draisaitl kumpainenkin kerran kuskasivat heittämällä kiekon Vegasin 1-3 alivoimatrapista läpi keskeltä, mutta sitten syöttövalinnat siniviivan ylityksen jälkeen olivat kehnoja ja Leoninkin poikittaissyöttö valui takaisin keskialueelle. Se ei kuitenkaan haitannut, koska kun Öljy sai kuvion kuntoon, tarvittiin vain parikymmentä sekuntia YV-maalin syntyyn. Bouchard levitti McDavidille vasemmalle ja tämä käytti hyväksi juuri sen hetken, kun Stone ja Stephenson vaihtoivat rooleja eli kumpi paineistaa kiekollista ja kumpi tukkii slotin alempana hyökkääjänä. Keskustaan jäi sekunniksi tyhjä syöttöväylä Draisaitlille, kun Stephenson siirtyi lähemmäs McDavidia eikä Stone ennättänyt pudottaa alemmas ja laittaa lapaa jäähän. Saksalaishirmu tykitti one-timerin etukulmasta sisään.

Vegas vastasi kuitenkin 40 sekunnin päästä ajassa 4:36 tasoittaen 1-1:een. Kiekko dumpattiin syvään, Desharnais vuoti jatkopaineen alla syöttäen suoraan Barbasheville ja tämä viimeisteli itse jatkotilanteesta maalin edestä kiekon ohi Skinnerin kilpiyläkulmaan. Roylle merkittiin syöttöpiste. Vegas jatkoi siis siitä, mihin se viime pelissä jäi. Hyökkäysalueen puolustuspelaaminen oli rautaa ja tuotti kolme maalia Winnipegin verkkoon vitospelissä ja nyt ensimmäisen kihauksen Oilersinkin verkkoon.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1653944903897083904?t=C6hTIpvtJpvIxUT7CDcXqQ&s=19

Maalinjälkeisessä vaihdossa Oilers ohitti uudelleen Vegasin keskialueen trapin samalla tavoin kuin ottelun toisella minuutilla, joten ainakin jonkinlainen lääke Golden Knightsin keskialueen sumppuun on löydetty, kun jälleen puolustajan (Bouchard) avaus ohjattiin keskialueelta vain syvään (Janmark) ja McLeod kiiruhti perään loistavalla ajoituksella, mutta taas Brossoitkin oli valppaana ja ehti päätykiekkoon ensimmäisenä. Jatkopaine tuotti kuitenkin jälleen riiston, kun Marchessaultin jatko laidasta keskelle ei löytänytkään Eichelia ja Janmark laukoi keskeltä patjaan. Kuten oletinkin ennen sarjaa, Oilers oli heti alusta asti Jetsia parempi sekä jatkopaineistamaan että luomaan paikkoja hyökkäysalueen katkoista:

Bouchard -> Janmark -> McLeod syvään. Jatkopainekatko Marchessaultin suosiollisella avustuksella ja nopea laukaus slotista.

Kuuden minuutin tienoilla Martinez picnhasi myöhässä vastaan Pietrangelon kudin kierrettyä ränniä pitkin toiselle puolelle. Oilers sai nepattua kiekon ohi Martinezin ja pääsi 2v2-vastaiskuun. Stone varmisti ja yritti melkeinpä seisovin jaloin lapa ojennettuna vain hidastaa ja ohjata McDavidin kohti laitaa, mutta tämä pääsi kuitenkin puoliksi ohi ja laukoi mailan kautta yli maalin. Seitsemännellä minuutilla Karlssonin ketju loi tekopaikan puolestaan suorahyökkäyksestä. Oilerskin näytti käyttävän 1-2-2:ta, mutta sen versio oli löyhempi ja pelaajien etäisyydet suuremmat. Woodcroftkin taisi ottelun jälkeen käyttää termiä "loose" oman joukkueensa pelaamisesta viitaten varmasti osin viisikkopuolustamisen väljyyteen verrattuna kotijoukkueeseen. Karlsson käytti sen hyväkseen ja vartaloharhautti keskialueella yhden vastustajan päästen sitten jo vapaasti luikahtamaan hyökkäysalueelle vasemmasta laidasta. Syöttö keskikaistalle löysi Amadion, joka ajoi maalille saakka, mutta Skinner pysäytti rystynoston patjallaan.

Ajassa 9:08 panin merkille puolestaan ottelusarjaketjussa esiin nostetun tavan haavoittaa Golden Knightsin noppavitosta. Oilers käytti tuossa vaihdossa 2-3 hyökkäysaluemallia, jossa McDavid nosti itsensä siniviivan tuntumaan ja sai houkuteltua sillä Vegas-sentteri Stephensonin pois keskeltä. Syvyyteen syntyi täten eristetympi 2v2-tilanne Hymanille ja RNH:lle. Ensin mainittu kuitenkaan ei jäänyt maalin eteen painimaan, vaan leikkasi sieltä Stephensonin jättämään tilaan, jonka esitin eilen yhdeksi vaihtoehdoksi noina hetkinä, kun VGK-sentteri on saatu slotista pois. Vegasin kannalta tilanteen kuitenkin pelasti se, että Howdenin mailapaine esti McDavidia antamasta oivaltavaa syöttöä tyhjään tilaan leikanneelle Hymanille:


McDavid hakeutuu korkealle ja houkuttelee Stephensonin pois keskustasta, jottei Oilers saa luotua 3v2-ylivoimaa siniviivan tuntumaan niin helposti. Kahdesta syvemmällä eristetystä hyökkääjästä Hyman koukkaa laidan kautta kohti tyhjentynyttä tilaa ja RNH jää painimaan maalille yksin.


Howdenin mailapaine estää oivaltavan syötön annon. Painoton laituri Stone ei ennättänyt laskeutua tukkimaan slottia ajoissa ja Oilers oli käyttää hyväkseen sen lyhyen aikaikkunan, joka heillä olisi ollut.

Avauserän puolivälissä Golden Knights siirtyi 2-1 johtoon. Ensin se pakotti Oilersin päätydumppaukseen. Hague ehti ensin siirtokiekkoon painottomalla puolelle, mutta Draisaitl tuli viereen möyrimään ja onnistui voittamaan kamppailun. Tämä pudotti viivaan, mutta Whitecloudilla oli lapa jäässä maalin edessä ja hän blokkasi siten viivatoimituksen. 3v3-vastaiskussa Karlsson väisti keskialueella Nursen eteenpäin puolustamisen ja Amadio pyyhälsi saman tien oikeaa kaistaa pitkin tämän jättämään tyhjään tilaan eikä Draisaitl ennättänyt sitä tukkia, joten Karlssonin poikittaissyötöstä Amadio pääsi naulaamaan ranteella kiekon Skinnerin räpylän alta sisään. Maalinteon tehokkuuden jatkuminen ilostutti ja yhtä lailla tuli mieleen se, että Oilersinkin on oltava huolellisempi valintojensa kanssa hyökkäysalueella, vaikka sinällään viivatoimitus oli minusta ihan järkevä valinta ja 3v3-vastaisku olisi vain pitänyt kyetä puolustamaan paremmin. Silti tuokin vaihto osoitti sen, että Oilersia vastaan vastustajan jatkopaineen selvittäminen päätykiekkojen jälkeen ei tule olemaan yhtä vaivatonta kuin Jets-sarjassa.

11. minuutilla Eichelin ketju laitettiin jäälle McLeodin koostumusta vastaan ja he pyörivät aikansa vastustajan alueella pääsemättä kuitenkaan ytimeen. Sen perään toisessa päässä Oilers pääsi pompun kautta puolittaiseen 2v1-tilanteeseen, mutta Pietrangelon lapa oli Yamamoton lätyn välissä kohti Bjugstadia. Laukaukset olivat tuossa kohden kohti maalia 11-3 ja ehkä hieman mairittelivat Vegasia, mutta Woodcroft kuitenkin reagoi siihen ja siksi 13. minuutilla ensi kertaa Draisaitl ja McDavid pelasivat yhdessä. Royn ketju asetettiin askiin ensimmäiseen vaihtoon tuota parivaljakkoa vastaan ja he saivatkin hetken verran kellosta kulumaan vieraiden alueella, joten pimennysvaihto oli onnistunut.

14. minuutilla Barbashev syötti oikeasta kulmasta maalille leikanneelle Marchessaultille. Bouchardilla oli vaikeuksia pysyä miehessään kiinni, mutta Skinner torjui yhden kosketuksen laukauksen. Hetken päästä kolmospari puolestaan suorahyökkäyspuolusti ehjästi ja Whitecloud käänsi lasin kautta pelin pystyyn. Marchessault jatkoi laidasta kiekon keskelle vauhtiin Eichelille ja sinisen jälkeen tämä jätti Haguelle, jonka lämärin Skinner poimi kilvellään etualakulmasta. Eichelin vitja oli minusta pirtein ylöspäin avauserässä ja tosiaan tuossakin suunnanmuutoksessa yllättävän helposti Vegas pääsi keskialueen ylitse muutamalla syötöllä. Vartin kohdalla oli puolestaan kulunut kymmenen minuuttia Edmontonin viimeisimmästä laukauksesta kohti maalia. Takapaineet olivat Vegasilla sen sijaan kuosissa ja esim. nelosketju näytti siitä mallia 16. minuutilla, kun raju takakarvaus esti Edmontonia ylittämästä hyökkäyssinistä puhtaasti.

17. minuutilla Vegas pääsi puolestaan ylivoimalla. Vihellys oli samanlainen kuin aiemmin Haguelle, kun Kulak esti Marchessaultia pääsemästä siirtokiekkonsa perään ja siksi Desharnais pääsi niin helposti kulmassa pyörähtämään ilman jatkopainetta selässä. Hyvä vihellys tuomareilta. Ylivoimalla yksinkertainen oli tehokasta. Eichel haki heti alkuun ohjurisyötöllä Stonen lapaa maalin edestä tuloksetta, mutta seuraava kokeilu Smithilta onnistui, kun tämän passi oikeasta laidasta takakulmalle Ekholmin lapa löysi Stonen lavan, joka ohjasi lukemat 3-1:een. Kenties tuollaisten jäänuoliaissyöttöjen käyttö oli jokin scoutattu juttu, koska niitä ykkösylivoima haki heti kaksin kappalein kapteenille? Kolme maalia Vegasille 14 laukauksella oli yhä tehokasta toimintaa. Välissä oli toki soida omissa, kun Draisaitl punnersi vastaiskussa Pietrangelon ohi ja tarjoili poikittaissyötön McLeodille, jonka perässä edes Stephensonin veroinen luistelija ei pysynyt, mutta syöttö tuli onneksi sen verran taakse, että McLeod vain lakaisi pölyt kiekosta.

19. minuutilla Brossoit koppasi varmasti muutamat vasemmasta laidasta tulleet laukaukset. Oilers kuitenkin kiri maalin päähän 10 sekuntia ennen loppua. Stephensonin ketju laitettiin askiin McDavidia ja Draisaitlia vastaan, mutta Chandler hävisi aloituksen. Sen jälkeen toisella puolella Stone ja Pietrangelokaan eivät saaneet kamppailtua kiekkoa omista ulos, vaan hävisivät kaksinkamppailut. Kiekko ajautui Draisaitlille, jonka nosto miinuskulmasta Brossoitin selän kautta upposi maaliin, hörps. Harmillisen halpa takaisku, joten tauolle mentiin 3-2 lukemissa. Avauserän vedot olivat 14-8 ja johto minusta ansaittu, koska 5v5-puolustaminen oli erän keskivaiheilla varsinkin tutun vahvaa. Avauskympillä Vegasilla oli hieman ongelmia päästä omista ulos Oilersin jatkopaineen alta, mutta sekin petraantui toisella puolikkaalla. Avauserä oli kaikkiaan malliesimerkki siitä, miten Vegas voi menestyä tässä sarjassa. Viisikkopuolustus oli tiivistä ja maalinteon tehokkuus kunnossa.

Mitä tulee peluutukseen, se kävi ainakin heti ilmi, että McDavid ja Draisaitl pelasivat alkuun erillään. 11 hyökkääjällä (Janmarkin pudottua kymmenellä) Oilersin ketjulotto oli myös melkoista, joten vakiintuneiden vastakkainasetteluiden löytäminen oli vaikeahkoa, mutta alla on kuitenkin avauserästä peluutukset ylös otettuina.

Stephensonin ketjun arvelin etukäteen pelaavan ehkä eniten McDavidia vastaan. Vaikeimpien minuuttien oletus toteutui, koska he pelasivat joka vaihdossa joko McDavidia tai Draisaitlia vastaan, joista ensin mainittua vielä enemmän, koska Karlssonin johtama ykkönen puolestaan oli aika usein askissa Draisaitlia vastaan, mutta pelasi myös pari helpompaa vaihtoa McLeodia vastaan.

Royn nelosketju pelasi sekä helpompia minuutteja Bjugstadia vastaan että myös joka toisessa vaihdossa suunnilleen pimensi vastustajan tähtiä. Eichelin ketju puolestaan pelasi ensimmäiset vaihdot rohkeasti McDavidia vastaan, mutta sitten se siirrettiin Jets-sarjan alun tapaan kohtaamaan kevyempää vastusta, joka oli usein McLeodin kolmosketju.

Avauserän peluutus:

Roy vs. Draisaitl
Eichel vs. McDavid
Stephenson vs. Draisaitl
Karlsson vs. McLeod

Eichel vs. McDavid
----jäähy
Roy vs. Bjugstad
Eichel vs. McLeod
Stephenson vs. McDavid
Karlsson vs. Draisaitl

Eichel vs. McLeod
Roy vs. Bjugstad
Stephenson vs. McDavid
Karlsson vs. Draisaitl

Eichel vs. McLeod
Roy vs. Bjugstad
Stephenson vs. McDavid
Karlsson vs. McLeod

Roy vs. McDavid-Draisaitl
Eichel vs. Bjugstad
Stephenson vs. Draisaitl
Karlsson vs. McDavid

Roy vs. McLeod
Eichel vs. Bjugstad
---jäähy
Roy vs. McDavid
Karlsson vs. Bjugstad-Draisaitl
Stephenson vs. McDavid

 

[Salming]

2. erä

Oilers jatkoi heti toisen erän alussa Draisaitlin ja McDavidin peluuttamista yhdessä kera Hymanin, mutta nelosketju puolusti jälleen onnistuneesti ja Kolesar blokkasi hyvin Bouchardin viivavedon. Seuraavassa vaihdossa RNH puolestaan antoi harhasyötön mailaviidakkoon ja kolmosketju lähti 3v2-vastaiskuun, mutta Stephenson laukoi räväkästi vasemmasta laidasta ohi takakulman. 22. minuutilla Eichelin ketju piti kiekkoa 40 sekuntia hyökkäysalueella jälleen helpompaa vastusta vastaan (Yamamoto, RNH) ja lopuksi Jackin syöttö syvyydestä tavoitti korkealla olleen Marchessaultin, joka latasi lämärin ohi maalin. Minuutti myöhemmin Bjugstad lähti istunnolle kampituksesta. Ylivoimalla paras paikka tuli Eichelin sisäänviennin jälkeen poikittaissyötöstä Smithille, mutta rannari vasemmasta laidasta oli kesy. Omissa puolestaan meinasi tälläkin ylivoimalla soida, kun Pietrangelo lahjoitti Smithin laukauksen jälkeen kiekon vastustajalle. 2v1-vastaiskussa Kane tarjoili lätyn ohi Pietrangelon, mutta onneksi McDavid epäonnistui viimeistelyssään takatolpalta.

26. minuutilla Whitecloud nousi siniviivasta esiin ja bravuurikärkimiinallaan leikkasi keskemmäs, mutta Skinner torjui rannelaukauksen. Hetkeä myöhemmin Pietrangelo avasi tarkasti hyökkäyssiniviivan päälle taskuun Barbasheville, joka Oilersin alanelikon keskeltä antoi pehmeän syötön pakkien selustaan leikanneelle Marchessaultille. Tämä pääsi nokikkain Skinnerin kanssa, joka kuitenkin ryösti Joonatanin hanskatorjunnallaan. Tuossakin tilanteessa Oilersin viisikon sisällä oli kyllä hurjasti tilaa operoida. Toisen erän avauskympin huipensi Vegasin kolmas ylivoima, josta ei kerrottavaa jäänyt.

31. minuutilla Marchessault katkaisi keskialueella Hymanin syötön ja 2v1-käännöstä Howden teki oman ratkaisun laukoen päin Skinneria. Laukaukset tuossa kohdin iltaa olivat 19-13 kohti maalia. 32. minuutilla Martinez laukoi viivasta lujaa ja Amadio laittoi lavan jäähän, mutta ohjasi yli maalin. Minuutti myöhemmin Vegasin onnistuneen puolustussiniviivastopin jälkeen Marchessault sai pystysyötön ja suojasi kiekkoa 1v1-tilanteessa ennen jättöä Eichelille, joka laukoi lämärin patjaan keskustasta. 35 minuutin kohdalla puolestaan Karlssonin ketju oli askissa McDavidia ja Draisaitlia vastaan. He puolustivat esimerkillisesti keskustan tukkien ja sitten kun oli paikka saada kulmaralli katki, Karlsson irtosi terävästi laitaan, voitti kamppailun ja Vegasilla olisi riittänyt vielä virtaa hyökätäkin ilman Amadion huonoa haltuunottoa:

Noppavitonen tiiviinä. Hague puolustaa maalin kulmalla omaa aluettaan pitkällä mailalla. Se aiheutti ongelmia Hymanille ja McDavidille. Kun kiekko poltti lavoissa, Karlsson luki tilaisuutensa koittaneen. Terävä isku runkoon, riisto ja kiekko ulos omista. Tällaisen oman alueen aggressiivisuuden soisi jatkuvan tulevissa peleissä.

36. minuutilla vieraiden toisella ylivoimalla McDavid haastoi hanakasti vasemmasta siivestä ja yritti jopa kuljettaa kiekon mahdollisimman lähelle slottia ja saada siten Vegasin nelikon repeämään, mutta jälleen Karlsson puolusti mm. hyvin ja sai mailapaineellaan kertaalleen napattua ylijumalalta kiekon pois. Lopuksi Brossoit torjui Draisaitlin one-timerin pienestä kulmasta, joten tuo AV oli aika hyvä kotijoukkueelta. Toisen erän päätösvaihdossa puolestaan Karlssonin ketju oli kehissä taas McDavidia vastaan, koska he olivat hänet nollanneet niin hyvin kakkoserän jälkimmäisellä puolikkaalla. McDavid pyöri sen verran sähäkästi oikeassa laidassa, ettei Karlssonkaan päässyt iholle kiinni ja poikittaissyötöstä painottomalta puolelta Ekholm laukoi yli maalin. Summerin soidessa Pietrangelon käsi heilahti kulmassa Bouchardin naamariin ja siksi kotijoukkue joutui aloittamaan päätöserän alivoimalla. Kahden erän jälkeiset vedot olivat 26-15, joten kahden edellisen matsin tapaan vastustajalla oli vain 14-16 laukausta kohti maalia ensimmäisiin 40 minuuttiin ja noistakin vedoista ainoastaan yksi oli vaarallinen maalipaikka 5v5-pelissä tilastojen mukaan. Golden Knightsin maalinteon tehokkuus puolestaan hieman laantui kakkoserässä, kun Skinner torjui Marchessaultin ja Howdenin avopaikat.

3. erä

Vegasin saldo runkosarjassa oli 34-1-2 ja pudotuspeleissä 3-0, kun se johti kahden erän jälkeen, joten luotto oli kova johtoaseman suojaamiseen. Oilers kuitenkin tasoitti 3-3:een ylivoimalla. Draisaitl houkutteli Stonen lähemmäs itseään oikeaan laitaan ennen pudotusta viivaan Bouchardille, joka sai tällätä täysin estelyittä kohti maalia. Brossoit torjui eteensä, jäähyllä ollutta Pietrangeloa stuntannut Hague hävisi kakkoskiekon Hymanille ja maalin kulmalla puolestaan Martinez ei saanut kuriin Draisaitlia, joka puttasi Hymanin syötöstä tyhjiin hattutempun täyteen. Ennen sarjaa mainitsinkin toisessa ketjussa ykköspakkiparin ajoittaisista kakkoskiekkotappioista oman maalin edessä ja tuossa maalissa ne tulivat jälleen esiin, vaikka Pietrangelon sijasta jäällä olikin Hague. Minusta tuossa vaihdossa näkyi myös se, että Roy ja Stone eivät juuri ole parina alivoimalla pelanneet ja kommunikaatiossa oli ehkä pientä epäselvyyttä. Ja toisaalta haluaisin edelleen Stonen pois alivoimalta, koska minusta hän valui turhan syvälle eikä siksi millään ennättänyt blokkaamaan viivakutia. Jos kiekko on siivessä, silloin vastuu on yleensä kuitenkin ollut lähimmällä puolustajalla olla veto- tai syöttölinjalla, joten minusta turhaan Markku Kivi oli niin alhaalla.

Vegas kuitenkin vastasi minuutin päästä 4-3 maalilla. Eichelin ketju oli taas isketty jäälle McLeodin johtamaa sekaketjua vastaan. Pyöritys hyökkäysalueella päättyi siihen, että Barbashev ohjasi maalin edestä Whitecloudin viivalaukauksen verkkoon ja Jack merkkautti kakkossyötön. Erinomaista peluutusta valmennukselta. Illan toisella syöttöpisteellään Whitecloud varmisti uransa ensimmäisen kahden pisteen playoffillan toteutumisen. Positiivista oli sekin, että Barbashev alkoi saamaan itsestään tehoja irti myös Eichelin laidalla toisin kuin avauskierroksella, jolloin hänet siirrettiin välissä nelosketjuun. Vain 50 sekuntia myöhemmin peli oli jo 5-3. Whitecloud palautti keskialueelta purkukiekon nopeasti pystyyn ja kun Oilersilla oli vaihto osin kesken, Howden pääsi vapaasti ylittämään sinisen ja jätti kiekon Stonelle, jonka poikittaissyötöstä Stephenson latasi kiekon verkkoon. Kostin ei tuota syöttöä saanut katki ja Bouchardkin valui turhan lähelle omaa maalia, kun toinen puolustaja jo seurasi Howdenin liikkeen, jolloin Evan ei ennättänyt enää blokkaamaan laukausta. Jos toisessa erässä Vegas tuhlasi pari avopaikkaa, nyt tehokkuus palasi jälleen viimeistelyyn.

46. minuutilla Stephensonin ketju asetettiin vastustajan tehoduoa vastaan kehiin. Keskialue oli tukossa, joten Nurse joutui itse kuljettamaan punaviivalle ja dumppaamaan kiekon päin veskaria, josta pyöritys lähti käyntiin, mutta sitkeästi kolmosketju kesti paineen omissa eikä Brossoit hörpännyt toistamiseen miinuskulmakutia, jota McDavid haki. Seuraavassa vaihdossa Nursen syöttö siniviivasta puolestaan oli tavoittaa Kanen takatolpalta, mutta tämä ei osunut kiekkoon McNabbin nukahdettua hetkeksi. Oilers kuitenkin tuli maalin päähän vielä ajassa 48:33. Ensin toisessa päässä Kolesar laukoi Bouchardin jaloista päin Skinneria. Ekholm avasi irtokiekon nopeasti pystyyn ohi Carrierin ja Royn jatkokarvauksen, joten Oilers pääsi 3v2-vastaiskuun. Hague seurasi maalille ajaneen Hymanin, joten McDavid syötti Whitecloudin edestä takaviistoon tyhjään tilaan Draisaitlille, jonka yhden kosketuksen viimeistely ohitti Brossoitin, kun Hague teki osittain oman maskin. Huolimattomuus hyökkäysalueella kostautui siten, että vähän turhan optimisesti hyökkääjät yrittivät riistää kiekon välittömästi takaisin eivätkä he sitten enää ehtineet antaa riittävää takapainetta Draisaitlille. Toisaalta kun pakit lähtivät peruuttamaan niin ajoissa, se jätti valtavan tilan vastahyökätä Oilersille.

Maalinjälkeisessä vaihdossa McDavid kikkaili keskeltä itsensä vetopaikkaan McNabbin jaloissa kiekkoa käyttäen, mutta veto kilpistyi panssariin. Hetken päästä sama mies kuljetti itse väkisin Vegasin alanelikon lävitse. Edes neljä pelaajaa ei riittänyt estämään siniviivan murtamista kuljettamalla, sairasta. Jatkotilanteessa päätypassi ei kuitenkaan Hymania maalin edestä tavoittanut.

Aikamoista selviytymistä Vegasin pelaaminen 5-3 maalin jälkeen oli. Edmontonin kulmarallit pidentyivät eikä Golden Knightsilla riittänyt virtaa enää hyökätä, kun se joskus sai hyökkäykset katki, vaan tuloksena oli vain vippejä keskialueelle ja uuden ketjun vaihtaminen sisään. Tuota vaihetta kesti vajaat kymmenkunta minuuttia, kunnes viimeisiksi kuudeksi minuutiksi Vegas sai pakan taas paremmin kasaan. 54. minuutilla Royn ja Marchessaultin karvaus tuotti ongelmia Ekholmille ja Bouchardille, jotka menettivät kiekon kulmassa. Roy löysi keskeltä Carrierin, joka siirsi vielä viereen Marchessaultille, mutta tämä tuhlasi jo illan toisen avopaikkansa maalin edestä. Heti perään toisessa päässä Brossoitkin venyi isoon torjuntaan, kun jännästi aloituksesta Nurse karkasi 2v2-vastaiskuun ja punnersi laidan puolelta vetopaikkaan maalin eteen.

56. minuutilla Marchessault katkoi omissa McDavidin pudotussyötön viivaan, mutta 2v2-vastaisku kuihtui, kun Joonatan ei päässyt laukomaan takapaineen vuoksi. Seuraavissa vaihdoissa McNabb ja Hague puolestaan osoittivat sitkeyttä omalla alueella punnertaen väkisin laitaa pitkin kiekot ulos omalta alueelta. Puolitoista minuuttia ennen loppua Stone ja Stephenson karkasivat puolestaan 2v1-vastaiskuun niin ikään onnistuneen oman alueen purun myötä, mutta Skinner liukui sivuttain takatolpalle Stephensonin laukauksen eteen upeasti. Sen jälkeen sitten Edmonton sekoili maalivahdin pois ottamisen kanssa ja sillä oli liikaa pelaajia jäällä. Toki se maalivahdin otti pois päätösminuutiksi, mutta kiri katkesi heti, kun Eichel riisui upeasti McDavidin kiekosta ja lirutti sitten tyhjiin omalta alueelta. Ikoninen hetki:

Linkki: https://twitter.com/RyanHockeyGuy/status/1653979838670336002?s=20

Mielestäni Golden Knights otti ansaitun voiton ja olisi kyllä harmittanut, jos joukkue olisi voiton onnistunut sössimään. Oilers loi 5v5-pelissä maaliodottamaa siedettävät 1.6 maalia, kun Vegasin luku oli 2.11. Viisikkopuolustaminen ja maalinteon tehokkuus toimivat itseäni toistaen. Ottelu meni siis sikäli täydellisesti Vegasin käsikirjoituksen mukaan. Golden Knights ei myöskään juuttunut liiaksi omalle alueelle, mikä oli pienenä huolena ennen ottelusarjaa, vaan ainoastaan päätöserän avauskympillä Oilers myllytti pidempiä jaksoja Vegasin alueella. Muutoin kamppailukovuus omalla siniviivalla ja laitojen lähellä oli hyvällä mallilla. Kulmaralliaihiot jäivät lyhyiksi ja Cassidykin kehui ottelun jälkeen oman alueen aggressiivisuutta.

*****

Yksilö- ja ketjutasolla onnistujia oli useita. Eichelin ketju hyödynsi helpommat minuuttinsa voittaen maalidottamat 0.6-0.2. Barbashevin uran ensimmäinen kahden maalin playoffilta tuli oikeaan saumaan ja sillä hän lunasti minunkin silmissäni Dean-treidin hyväksytyksi, heh. Eichel kruunasi aika vakaan kahden suunnan iltansa osumallaan tyhjiin. Marchessault oli lähellä miinusta, koska hän tuhlasi kaksi loistopaikkaa, mutta mies kuitenkin pääsi paikoille ja oli alustamassa Howdenin tekopaikkaakin kakkoserässä, joten lopputuomio on neutraali. Eiköhän ketsuppipullo aukea vielä sarjan aikana.

Stephensonin ketju selvisi aika hyvin vaikeimmista minuuteista. He loivat odottamaa vain 0.2 kihausta, mutta sallivatkin ainoastaan 0.4 maalin verran. Plussana oli yksi tehty maalikin. Stonelle en kuitenkaan plussaa jaa 1+1 tehoista huolimatta, koska niissä Oilersin YV-maaleissa toiminta olisi voinut olla laadukkaampaa. Howden sen sijaan saa plussan, kun mailapaine oli pari kertaa erinomaista omissa. Järjetöntä, että hän pelasi AV:ta vain 26 sekuntia, kun Stonen jääaika oli 2:26, vaikka tämä on osoittanut olevansa jossain määrin heikko lenkki miesvajaalla.

Karlssoneiden maaliodottama jakautui 0.37-0.56. Hieman petrattavaa siis jäi, vaikka kakkoserässä ketju pelasikin pari hyvää vaihtoa McDavidia vastaan ja Wiljamikin iski oikea-aikaisen terävästi keskustasta laitaan paineistamaan. Onhan kolmikolle siksi plussat annettava, kun Smith oli värkkäämässä YV-osumaa ja Karlsson-Amadio kaksikko värkkäsi 2-1 maalin. Royn ketjun odottamat olivat 0.46-0.40. He saivat mukavasti siirrettyä painopisteen vastustajan päätyyn parhaitakin ketjuja vastaan eivätkä olleet kovin pulassa omissa missään vaiheessa. Roy ansaitsee plussan karvaamisestaan ja 1-1 tasoituksessa mukana olostaan. Aloituksetkin hoituivat 70-prosenttisesti.

Kaikki pakkiparit pelasivat tasaisesti 14-15 minuuttia tasaviisikoin. Ykköspari salli eniten odottamaa (0.74), mutta heillä oli vaikeimmat minuutitkin. Martinezilta nähtiin pari hyvää viivatoimitusta, mutta arvio jää kuitenkin neutraaliksi, kun 3-3 maalissa hän hävisi maalineduspainin. Uusi asia se ei toki ollut. Pietrangelokin ehkä vähän sähelsi ajoittain, mutta lopussa hän oli toki vankka liideri alakerrassa ja rauhallinen kiekollisena paineen alla. Kakkospari McNabb-Theodore jatkoi aika eleetöntä pelaamistaan. Odottamat olivat 0.4 maalia molempiin suuntiin. McNabbin voimakkuus laitojen lähellä oli päätöskympillä arvokasta. Kolmospari puolestaan voitti odottamansa 0.7-0.4 ja Whitecloud saa plussan ensimmäisestä kahden pisteen playoffpelistään. Haguelle en plussaa jaa 3-3 maalin vuoksi ja ottihan hän avauserässä sen roikkumisjäähynkin, josta Oilers teki sarjan avausmaalin. Noiden tilanteiden ulkopuolella Hague oli kuitenkin ihan mies paikallaan ja vahva laitojen lähellä hänkin.

Brossoit torjui 0.8 maalia alle odottaman, kun Draisaitlin laukaus lipsahti sisään miinuskulmasta. Reboundkontrolliin kaipaisin vielä myös pykälän petrausta seuraavaan otteluun. Voittava maalivahti hän kuitenkin yhä oli ja mies on nyt hävinnyt vain kerran varsinaisella peliajalla 16 starttiin tällä sesongilla.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1653979537716420608?s=20

 

[Salming]

2/7 Vegas vs. Edmonton

Voittavaa kokoonpanoa ei oltu rukattu.

Arvosanataulukko
++
+ Karlsson, Amadio
+/- Whitecloud, McNabb, Barbashev, Smith, Stone, Stephenson, Howden, Kolesar, Roy, Carrier, Hill
- Brossoit, Theodore, Martinez, Pietrangelo, Hague, Eichel, Marchessault
--

Oilers siirtyi 0-1 johtoon ensimmäisellä ylivoimallaan. McNabb otti turhan jäähyn työnnettyään Hymanin päin tolppaa sen jälkeen, kun McDavid oli ensin pujotellut maalin eteen ja Draisaitl laukonut irtokiekon yli maalin. YV-osumaa edelsi Brossoitin kaksi hyvää torjuntaa, kunnes kolmas kerta sanoi toden. Ensin hän koppasi RNH:n rannelaukauksen sen jälkeen, kun Karlsson ei saanut siivottua irtokiekkoa keskialueelle. Aloitustappion jälkeen puolestaan Draisaitl laukoi välittömästi väkevästi, mutta Brossoit potkaisi patjansa alakulman eteen. Toinen perättäinen aloitustappio oli kuitenkin liikaa. Bouchard laukoi Howdenin läpi viivasta ja Pietrangelo oli turhan korkealle sijoittuneena sulkemassa slottipelaajan lapaa. Martinez jäi yksin maalille kahta pelaajaa vastaan ja näistä Draisaitl sai nostaa kiekon maalin kulmalta verkkoon vapaasti.

0-2 osumakin syntyi ylivoimalla, kun Whitecloudin korkea maila kostautui. Stephenson-Stone parilla oli yksi paikka purkaa, mutta Stephensonin rystysiirto kulmasta oli epätarkka eikä Stone ehtinyt jatkamaan sitä keskialueelle. 80 sekunnin pyöritys päättyi lopulta Bouchardin lämärin painumiseen verkkoon. Hänen annettiin laukoa vapaasti, kun Stone ja Stephenson keskittyivät peittämään syöttöjä siipeen McDavidille ja RNH:lle. Bouchard hyödynsi vapaan laukauslinjan ja samalla Hyman teki liikkuvan maskin, joten Brossoit oli voimaton, kun lisäksi Martinezkin oli pysyvässä maskissa. Periaatteessa muut Oilers-pelaajat olivat "kontrollissa", joten Bouchard ylimääräisenä miehenä hyödynsi kyllä hyvin hänelle jätetyn tilan kuten avauskohtaamisessakin 3-3 tasoitusmaalissa. Selvästi kahden pelin otannalla siis Vegas on hieman muuttanut tavanomaista AV-pelaamistaan Oilersin hurjaa ykkösylivoimaa vastaan ja sallii nuo viivalaukaukset vapaammin, kun kumpikin hyökkääjä keskittyy ennemmin paineistamaan siipipelaajia eivätkä nämä pelaa perätysten, vaan enemmän siis rinnakkain, joten ehkä hitusen liikaa mollasin Stoneakin viime pelin 3-3 osumasta, kun hän ilmeisesti suunnitelman mukaisesti valui niin alas paineistamaan siipimiestä. Täten on toki ymmärrettävää, että avausmaalissakin Pietrangelo nosti itseään vähän ylemmäs pelatakseen pois hyökkääjien välissä olleen slottipelaajan mailaa, mutta siinäkin olisi osattava tasapainoilla paremmin niin, ettei maalille jää alivoimaa. Oilerskin on nimittäin reagoinut tuohon Bouchardille jätettyyn tilaan siten, että monesti Hyman on tyhjentänyt slotin ja liikkunut suosiolla maskiin ja lisäksi Draisaitl on tullut myös maalin eteen ronkkimaan kiekkoja, jolloin sinne on syntynyt 2v2-tilanne, kun RNH ja McDavid ovat operoineet siivissä (avausmaalissa aloitusvoiton jälkeen McDavid oli toki hetkellisesti slotissa) ja täten Bouchardille on eristetty entistä avonaisempi laukauslinja, kun Hyman ei ole seisonut sen tukkeena keskustassa.

Kylmä kyyti jatkui tuokion päästä Vegasin ylivoimalla, kun Theodore menetti kiekon siniviivassa ja McDavid riistettyään viimeisteli läpiajosta längistä sisään. 0-4 maali syntyi puolestaan päätykiekon kautta. Draisaitl löi siniviivalta kiekon rumpuun. Hyman tuli vastaan painottomalta puolelta ja ehti kiekkoon ennen Hagueta. Oilers sai hyökkäysalueen hyökkäyspelin käyntiin eikä sen tarvinnut sitä jauhaa viittä sekuntia kauempaa. Hymanin poikittaissyöttö löysi uudelleen Draisaitlin, joka pudotti keskelle Yamamotolle. Tämä laukoi ohi, mutta haki irtokiekon päädystä ja löysi sitten Draisaitlin, joka laukoi noppavitosen ulkopuolelta vasemmalta b-pisteeltä kiekon tyhjiin, kun Hague oli tuupannut maalille ajaneen Hymanin Brossoitin päälle hölmösti.

Avauserän vedot olivat vieraille peräti 4-19. Oilersin 1-2-2 karvaus oli paljon tiiviimpi kuin avausmatsissa eikä Vegas löytänyt tiloja samaan tapaan vieraiden neljän alimman pelaajan keskeltä kuin muutama päivä aiemmin. Ja niinä hetkinä kun Oilers otti kiinni ylempää, Vegasin pakistolla oli yllättävän kiire ohittaa korkea karvaus ja kun vielä hyökkääjät olivat seisovin jaloin keskialueella ohjaamassa vain kiekkoja syvään, ei Oilersilla ollut vaikeuksia ehtiä voittamaan siirtokiekkoja takaisin itselleen ja vyörymään sitten uudelleen Vegasin alueelle. Golden Knightsin oma keskialueen puolustuspeli puolestaan vuoti kuin verkkokassi. Oilers pääsi laidoista sisään avausmatsia helpommin kuljettamalla ja päätydumppauksissakaan Vegasin alakerta ei ollut useinkaan ensimmäisenä tai vaikka välillä olikin, kamppailuvoimassa Oilers oli edellä ja kykeni sen ansiosta saamaan kulmapelejä käyntiin. Cassidy mainitsikin saman pelin jälkeen median edessä eli joukkue ei ollut valmis pelaamaan ottelun alussa ja se näkyi juurikin kamppailukovuudessa sekä keskittymisen puutteena keskialueen tukkimisessa. Etäisyydet venyivät samaan tapaan kuin Oilersille kävi avauspelissä ja niinpä vastustaja pääsi liian vaivatta Vegasin alueelle myskäämään. Kyseessä oli yksi seurahistorian heikoimmista eristä T-Mobile Areenalla ikinä.

Toisessa erässä Oilers teki illan kolmannen YV-kihauksensa. Sitäkin maalia edelsi aloitustappio ja hetken päästä sitten McDavidin laukaus lähes nollakulmasta lirahti etukulmasta sisään, joten toisessa pelissä putkeen Brossoit saa ottaa yhden maalin puhtaasti piikkiinsä. Martinezin ja Pietrangelon tuplamailahäirintäkään ei tuossa tilanteessa auttanut. Päätöserässä Vegas sai lohtuosuman erän alussa. Maali syntyi tietysti hyökkäysalueen jatkopaineriistosta viime pelien teemaan sopien. Bouchard ehti kyllä ensin päätykiekkoon ja siirsi sen maalin takana Ekholmille, mutta tämän purku/avaus jäi siniviivaan Stonelle. Kapteeni heitti kiekon rystyltä maalille ja Barbashev löi sen ilmasta sisään taidokkaasti. Stone venytti pisteputkensa kuuteen peliin, joka on yhden päässä seurahistorian sivuamisesta pudotuspeleissä. Se ei kuitenkaan auttanut sen enempää, kun Oilers tasoitti sarjan 1-5 voitolla.

Yleisöä oli paikalla 18504 katsojaa, joka oli eniten sitten huhtikuun 16. päivän 2019. Harmi, että heidät palkittiin näin surkealla esityksellä. 70 jäähyminuuttia oli myös playoffpelien seuraennätys. Entinen oli 44 minuuttia ja tuli 7-1 tappiossa Avalanchelle pari kautta sitten. Tässäkin pelissä ottelun puolivälin jälkeen nujakoitiin milloin kenenkin kesken. Kolesar otti jäissä vastaan iskuja Kanelta, Howden myllytti Kulakia vastaan, McNabbin lujan taklauksen jälkeen Carrier nyhjäsi Hymanin kanssa ja niin edelleen. Veikkasin ottelusarjaketjussa Oilersin voittavan yhden matsin puhtaasti ylivoiman ansiosta. Menkööt tämä ohipeli nyt sen piikkiin, koska erikoistilanteissa Oilers oli parempi 4-0. Toki olihan se tasaviisikoin ilman muuta eheämpi ja tiiviimpi joukkue, vaikka maalit tasattiinkin 1-1, mutta paremman viisikkopelaamisen ansiosta Öljy hankki ylivoimat, joista se rankaisi Golden Knightsia. Vegasin hyökkäyspeli ei lähtenyt rullaamaan missään vaiheessa, vaan peli muistutti Jets-sarjan avauspeliä, jossa suurin osa hyökkäyksistä kuihtui keskialueelle. Ja vaikka Vegas jälleen yhden osuman päätykiekon jälkeisestä jatkopaineesta iskikin (Oilersinkin ainoa 5v5-peli tuli muuten samalla kaavalla), eivät ajoitukset noin muutoin olleet yhtä hyvin mintissä kuin parissa viime pelissä ja lisäksi tosiaan kamppailukovuudessa Oilers oli tässä pelissä edellä.

Periaatteessa Brossoit pelasi maalissa ihan OK, mutta toisessa pelissä putkeen hän torjui vajaan maalin verran alle odottaman, joten annan siksi miinuksen, koska mies hörppäsi tosiaan toisessa pelissä putkeen laukauksen, jollainen ei saisi upota. Vastineena oli toki esim. 13. minuutilla tuplatorjunta Ryanin rystykuteihin, kun tämä punnersi liian helposti noppavitosen sisään päädystä. 19. minuutilla Oilersin YV:n lopuksi puolestaan Nurse pääsi nokikkain Brossoitin kanssa, mutta tämän hanska heilahti. Kakkoserän alussa LB otti parhaan pelastuksensa, kun Oilers pääsi ylivoimalla 2v1-hyökkäykseen ja McDavidin lätty napsahti Hymanin lapaan oikealle takatolpalle, mutta Brossoit sai patjansa eteen. Oli viisasta vaihtaa hänet Hilliin päätöserän ajaksi, jotta tämäkin sai tuntumaa NHL-tempoon kahden kuukauden tauon jälkeen.

Hyökkäyksessä ainoa pirteä ketju 5v5-pelissä oli Karlssonin johtama ykkönen ja siksi annan Karlsson-Amadio kaksikolle plussat. Se voitti maaliodottamansa 0.4-0.29 ja sai edes muutamia pyörityksiä aikaan vieraiden alueella. Viidennellä minuutilla Karlsson katkaisi Draisaitlin syötön ja polki läpiajoon ohi Ekholmin sivupaineen, mutta maalivahtitaiston voittanut Skinner otti illan ensimmäisen pelastuksensa torjuen alakulmasta rannelaukauksen. Yhdeksännellä minuutilla Amadion päätypassi löysi puolestaan Smithin, joka laukoi oikeasta ympyrästä logoon. 27. minuutilla Amadio puolestaan petasi paikan nousevalle Pietrangelolle, mutta syöttö ei ihan lapaan osunut ja niinpä haltuunoton jälkeinen veto jäi vaisuksi.

Eichelin ketju loi odottamaa vain 0.17 maalia ja salli sitä 0.42, vaikka jälleen ainakin silmätestin perusteella he pelasivat enimmäkseen silloin, kun 97/29 eivät olleet jäällä eli minuutit olivat helpompia. Siksi Eichel ja Marchessault saavat miinukset. Eritoten 10 miljoonan arvoiselta Eichelilta pitäisi tulla enemmän tuotantoa suotuisilla minuuteilla. Nyt sitä ei nähty. Kohokohtana oli ylärimaan ammuttu one-timer päätöserän ylivoimalla, kun peli oli jo ohi. Sen sijaan Eichel otti kaksi jäähyä ja aiheutti siten hankaluuksia omalle joukkueelle. Marchessault puolestaan tuhlasi päätöserässä ylivoimalla loistopaikan maalin edestä reboundista, kun Skinner ryösti hänet. Lisäksi kakkoserän alusta jäi mieleen huolimattomuus hyökkäysalueella kiekollisena, kun hän syötti laidasta keskelle suoraan Draisaitlin lapaan, mutta tämän syöttövalinta keskialueella oli Vegasin onneksi väärä. Samoin Barbashev heti perään antoi ihan samanlaisen sokkosyötön keskelle ja McDavid oli lähettää laiturin läpiajoon, mutta hidastettu syöttö karkasi hieman liian eteen. Lisäksi avauserän alussa Haguen ehdittyä ensin päätykiekkoon oman maalin takana ja siirrettyä sen Barbasheville, tämä antoi harhasyötön omallakin alueella suoraan Cecille, jonka nopeasta oivalluksesta Hyman pääsi laukomaan avopaikasta keskeltä, mutta Vegasin onneksi se veto meni ohi maalin. Jos Barbashev ei olisi onnistunut päätöserän kavennusmaalillaan tuomaan edes jotain iloa kotiyleisölle, myös hän olisi ansainnut miinuksen. Nyt arvio on neutraali.

Nelosketju ei 5v5-pelissä luonut yhtään mitään, muttei antanutkaan paikkoja. Kolmosketjulla oli puolestaan muutama aihio. 10. minuutilla hyökkäysalueen karvauksesta kiekko pomppi keskelle Howdenille, mutta Skinnerin hanska heilahti laukauksen tielle. 25. minuutilla Stonen takaviistosyötöstä McNabb puolestaan laukoi ylärimaan vastaiskun lopuksi ja 29. minuutilla Stephenson karkasi läpi, kun Ceci pupelsi alimpana pelaajana keskialueella pomppivan kiekon kanssa, mutta Skinner piti längit tukossa Stephensonin bravuuriuiton tiellä. Golden Knightsillahan oli vain 11 vetoa kohti maalia pelin puolivälissä, mutta Skinner oli silti ottanut 3-4 mainiota pelastusta siihen mennessä.

Theodore saa miinuksen kiekollisesta epävarmuudestaan. 0-3 maalin lahjoituksen lisäksi toisessakin erässä hän menetti samalla lailla kertaalleen ylivoimalla kiekon siniviivassa todella helposti. Tietysti hän pelaa varmasti yhä loukkaantuneena, mutta kaukana ovat kuplapudotuspelien otteet, jolloin Shea dominoi siniviivassa ja mätti 20 peliin tehot 7+12=19. Pietrangelo ja Martinez nappaavat puolestaan miinukset kehnosta maalinedustan boksauksesta AV-takaiskuissa ja Hague 0-4 maalista, jossa hän ensin hävisi kamppailun Hymanille ja sitten vielä työnsi tämän Brossoitin päälle estäen torjuntatyöskentelyn. Kolmospari myös oli eniten ongelmissa 5v5-pelissä sallien 13 minuutissa odottamaa tasan maalin verran. Theodore ja McNabb sen sijaan esim. 11 minuutissa antoivat Oilersille vain 0.08 maalin verran odottamaa Moneypuckin mukaan.

 

[Mängimies]

Yleisöä oli paikalla 18504 katsojaa, joka oli eniten sitten huhtikuun 16. päivän 2019.

Tämä oli jotenkin hätkähdyttävä tieto. Ajattelin, että halli myy loppuun varsinkin kaikissa pudotuspeleissä, mutta myös runkosarjassa. Mutta näin ei taida ollakaan.

 

[Amerikanihme]

Theodore saa miinuksen kiekollisesta epävarmuudestaan. 0-3 maalin lahjoituksen lisäksi toisessakin erässä hän menetti samalla lailla kertaalleen ylivoimalla kiekon siniviivassa todella helposti.

Ja McDavidiä vastaankaan ei kunnolla yrittänyt estää alivoimamaalia, vaan päästi McDavidin aika vapaasti tekemään pahojaan. Theodoren miinuksen johdosta saat plussan minulta!

Tämä oli jotenkin hätkähdyttävä tieto. Ajattelin, että halli myy loppuun varsinkin kaikissa pudotuspeleissä, mutta myös runkosarjassa. Mutta näin ei taida ollakaan.

Kyllä se varmaan loppuunmyyty aina on, virallinen kapasiteetti jääkiekko-ottelulle kun on 17500, mutta jotenkin tärkeimmissä peleissä sitten päästetään ihmisiä sisälle vielä reilusti tuon luvun yli jonnekin piippuhyllylle kenties.

 

[Salming]

3/7 Oilers vs. Golden Knights

Kokoonpano oli ennallaan, mutta ykkösylivoimassa Marchessault otti Smithin paikan oikeasta siivestä ja Theodore tuli viivaan Pietrangelon paikalle.

Arvosanataulukko
++
+ Hill, Marchessault, Eichel, Roy, Whitecloud, Hague, Martinez, McNabb
+/- Karlsson, Smith, Stone, Stephenson, Howden, Kolesar, Carrier, Barbashev, Theodore, Pietrangelo, Brossoit
- Amadio
--

1. erä

Avauskympin peluutus kertoi jo riittämiin ketjujen vastakkainasettelusta. Vegas oletettavasti arvasi Oilersin aloittavan ottelun ykkösketjullaan, joten se vastasi siihen laittamalla askiin Stephensonin pimennysketjun. Sen perään oli puolestaan helppo peluuttaa heti Eichelin ketjua, jotta nämä eivät varmasti joutuisi kohtaamaan Oilersin tehokaksikkoa, vaan saisivat jäällä vähän siedettävämpää vastusta, joka oli jatkuvasti sitten Bjugstadin johtama kakkosketju.

Royn ketjua vastaan Oilers puolestaan toi aina jäälle nelosketjun laiturinsa ja välissä vaihtuneen sentterin. Täten jäljelle jäi McLeodin ja Karlssonin ketjujen välinen otatus.

Avauskympin peluutus:

McDavid-Draisaitl vs. Stephenson
Bjugstad vs. Eichel
McLeod vs. Roy
Draisaitl+nelosen laiturit vs. Roy
McLeod vs. Karlsson

McDavid-Draisaitl vs. Stephenson
Bjugstad vs. Eichel
McLeod vs. Karlsson
McDavid-Draisaitl vs. Stephenson
McLeod+nelosen laiturit vs. Roy

Bjugstad vs. Eichel
McLeod vs. Karlsson
McDavid-Draisaitl vs. Stephenson
Bjugstad+nelosen laiturit vs. Roy

Avausvaihto Stephensonin ketjulta McDavidin johtamaa ykköstä vastaan sujui hyvin, kun Chandler katkoi lapa jäässä omalla alueella Draisaitlin syötön. Sen perään sitten tosiaan Eichelin ketju hyppäsi heti askiin välttääkseen Oilersin tehoduon kohtaamisen, mutta tuosta vaihdosta ei raportoitavaa jäänyt. Kahden minuutin kohdalla nelosvitja tukki keskialueen ja käännön lopuksi Roy tarjoili syötön Carrierille, joka laukoi vasemmasta laidasta patjaan. Kolmannella minuutilla Edmonton siirtyi puolestaan 1-0 johtoon. Ennen ottelusarjaa kirjoitin huolellisuudesta hyökkäysalueella kiekollisena. Amadio kuitenkin antoi harhasyötön ja vastaiskusta Edmonton teki osuman, kun McLeod lähetti ristipiston ohi Theodoren pinchauksen. Ryan polki jalalla McNabbin ohi laidan puolelta ja tarjoili syötön maalille ajaneelle Foegelelle, joka sai ohjata täysin yksin kiekon sisään, koska Amadio hävisi vielä keskikaistalla luistelukilpailun harhasyöttönsä perään.

Neljännellä minuutilla Stephensonin vitja pimensi toistamiseen Oilersin ykkösen, vaikka hetken aikaa peli pyörikin Vegasin alueen kulmassa. Ajassa 4:44 syntyi vuorostaan 1-1 tasoitus, kun Eichelin ketju pääsi toistamiseen askiin Edmontonin kakkosta vastaan. Marchessault nappasi kiekon mukaansa keskialueella, mutta laukoi ohi maalin suoraluistelusta. Hän haki kuitenkin kulmasta itse irtokiekon ja käänsi sen maalin kulmalle Eichelille, joka paini Cecia vastaan. Marchessault tuli kulmasta avuksi ja samalla Bjugstad hukkasi kontrollin hänestä, jolloin Joonatan pääsi vapaasti nousemaan maalille ja punnersi kiekon alakulmaan. Sulka hattuun toimineesta peluutuksesta Cassidylle.

Kuudennella minuutilla Foegelelle laitettiin juoksukiekko Golden Knightsin selustaan, mutta McNabb selvitti päätypaineen niukin naukin. Seuraavassa vaihdossa alanelikko oli tiivis ja Kanen siniviivan murtamisyritys kuljettamalla johti paitsioon Stephensonin sivupaineen myötä. Keskialueen puolustuspeli oli täten jälleen tiiviimpää yhden ohipelin jälkeen. Oman alueen puolustuspelissä Oilers sen sijaan onnistui pari kertaa houkuttelemaan Vegas-sentterin pois keskustasta ja hyökkäsi välittömästi syntyneeseen tilaan. Ensin kuudennella minuutilla Roy oli kamppailemassa laidassa, mutta Kostin pyörähti tyhjään tilaan eikä Roy pysynyt perässä. Yamamoto syötti päädystä maalin eteen, mutta Roy ehti vielä paikkaamaan tilanteen saamalla lapansa laukauksen väliin. Pari minuuttia myöhemmin puolestaan Desharnais lähti nousuun siniviivasta ja pelasi seinäpelin Kanen kanssa. Tämä houkutteli Stephensonin itseensä ja Desharnais jatkoi liikettään syntyneeseen tilaan. Brossoit pudotti terävän vedon eteensä, mutta Draisaitl suti reboundin sivurautaan maalin oltua puolityhjänä. Samassa vaihdossa vielä Oilers sai 2v1-hyökkäyksen, kun irtokiekko keskialueelle jäi isäntien haltuun, mutta Kanen poikittaissyötöstä Draisaitl tinttasi vain tolppaan.


Roy on kamppailemassa laidassa Kostinia vastaan saadakseen kulmarallin poikki. Kostin irtaantuu hänestä tyhjään tilaan vieritettyään kiekon syvyyteen.


Yamamoto tarjoilee passin ohi Whitecloudin. Kostin on vetopaikassa, mutta Roy paikkasi hitautensa törkkäämällä lapansa viime hetkellä Kostinin vedon tielle.


Tässä Kane jättää seinäsyötön Desharnaisille. Stephenson houkutellaan pois keskeltä.


Desharnais jatkoi liikettään syntyneeseen tilaan, mutta Brossoit pysäytti laukauksen mailaviidakon keskeltä ja reboundin Draisaitl laukoi sitten sivurautaan.

11. minuutilla Amadio nosti jalalla yli keskialueen, kun isännillä oli vaihto kesken. Hän levitti Karlssonille, joka laukoi vasemmasta laidasta rintapanssariin. Sen perään Whitecloud laukoi ohi maalin viivasta ja Hague pinchasi vastaan toiselta puolelta, mutta oli myöhässä. Karlsson-Smith kaksikon varmistuskin petti ja Oilers sai jälleen yhden ylivoimahyökkäyksen lisää, mutta Brossoit torjui Foegelen laukauksen. Minuutti myöhemmin Oilers laittoi ensi kertaa ykkösketjunsa askiin Eichelin vitjaa vastaan, kun Vegasilla oli hyökkäyspään aloitus. Aloitusvoiton jälkeen Martinez otti pari potkua ja laukoi ohi maalin. Eichel vuorostaan ei varmistanut puolustajan nousua ja täten seurauksena omiin oli jo erän kolmas 2v1-vastaisku. Brossoit venytti patjansa alakulman eteen McDavidin laukauksen tielle ja Draisaitl sipaisi reboundin ohi maalin. Samalla LB jäi makaamaan jäihin, kun hän loukkaantui potkaistuaan itsensä sivuttaisliikkeeseen. Täten Hill jouduttiin vaihtamaan maaliin ja Quick hälytettiin katsomosta vaihtopenkille.

Hillin ensimmäinen torjunta oli varmaotteinen Royn aloitustappion jälkeiseen viivakutiin. Tuon aloitustappion jälkeen muuten Karlssonin ketju otettiin kehiin oman pään aloitukseen samalla, kun McDavidin ketju pysyi yhä jäällä, joten kolme eri ketjua pelasi Vegasilta Oilersin ykköstä vastaan näiden vaihdon aikana! 13. minuutilla kolmosketju hyödynsikin osittain sen ensimmäiset helpommat minuutit ja saivat paineen Oilersin alueelle, mutta Stonen vanhanaikainen oli tulokseton. Minuutti myöhemmin Whitecloud oli ensimmäisenä päätykiekossa, avasi nopeasti ohi laiskan Oilersin jatkopaineen ja suorahyökkäyksestä Marchessault laukoi pakin jaloista ohi maalin. Vartin kohdalla puolestaan Karlsson pyörähti kulmassa vapaaksi 1v1-puolustajaansa vastaan ja löysi maalin edestä Amadion, joka laukoi läheltä patjaan. Puoli minuuttia myöhemmin Howden puolestaan luisteli lujaa päätydumppauksen perään ja aiheutti menetyksen Bouchardille. Heti riiston jälkeen Howden löysi maalin edestä Stonen, mutta Skinner ryösti hänet hanskatorjunnalla. Tuo oli Vegasin paras maalipaikka avauserässä ja syntyi tutulla kaavalla.

Laukaukset kohti maalia olivat Vegasin eduksi vartin jälkeen jopa 6-13 ja noistakin Edmontonin laukauksista ainakin puolet tuli vastaiskuista, joten sikäli organisoitu viisikkopuolustaminen keskialueella tosiaan toimi ja ehkä hitusen tavanomaista vielä piirun aggressiivisemmalla 1-2-2:lla Oilersin puolustajat olivat ongelmissa avauspelaamisen kanssa. Tuolla tarkoitan sitä, että karvatessa Vegasin kenttäpelaajat eivät tyytyneet liukumaan, vaan luistelivat iholle saakka häiritsemään vielä aiempaa ponnekkaammin.

Ongelmana oli sen sijaan suunnanmuutospuolustaminen ja kenttätasapaino, kun hyökkääjät eivät kunnolla varmistaneet puolustajien nousuja/pinchauksia, mutta siitä Vegas selvisi kuin koira veräjästä kotijoukkueen huonon viimeistelyn ansiosta, vaikka pelin avausmaali vastaiskuosuma olikin, mutta paikkoja lisämaaleihinkin oli. Lievempänä ongelmana oli sitten tosiaan oman alueen puolustuspeli, jossa Oilers pari kertaa sai houkuteltua sentterin pois keskustasta ja hyödynsi syntynyttä tilaa, mutta jos ja kun Vegasin ideana on puolustaa omalla alueella aggressiivisesti ja yrittää saada kulmarallit katki mahdollisimman nopeasti, jotta virtaa riittäisi hyökätäkin, sentterinkin on vain irrottava keskustasta painimaan laitoihin aika ajoin ja jättää riskillä slotti hetkeksi auki, joten en täten moiti senttereitä todellakaan noista tilanteista.

18. minuutilla McDavid mursi vaihteeksi yksinään siniviivan neljää ritaria vastaan, mutta laukaus suoraan liikkeestä jäi Hillin haltuun. Sen jälkeen Karlssonin ketju komennettiin jäälle oman pään aloitukseen jälleen Oilersin ykköstä vastaan. Luulen sen johtuneen enemmän siitä, että McLeodin ketju oli alistanut ottelun alkupuolella Karlssonin ketjua kuin siitä, että Stephensonin ketju olisi selviytynyt jotenkin huonosti omista vaihdoistaan Oilersin ykköstä vastaan. Karlssonin ketjulle haluttiin kenties täten vain vaihtaa lennosta puolustavampi rooli ja sitten Stephensonin ketjulle annettiin tilaisuus luoda jotain ylöspäin vähän helpommilla minuuteilla, kun Karlssonit eivät olleet helpompia minuuttejaan kyenneet hyödyntämään. Avauserän päätösminuutilla Vegas meni 1-2 johtoon. Oman alueen puolustuspeli toimi, kun Eichel tyhjennettyään keskustan irrotti Yamamoton taklaamalla kiekosta maalin takana ja Golden Knights sai päätypelin poikki. Sama mies nosti itse jalalla yli keskialueen, kunnes hän syötti oikeaan laitaan Marchessaultille. Tämä antoi poikittaissyötön takaisin ja liikkui sitten maalin eteen karistaen Nursen kannoiltaan. Eichel löysi hänet uudelleen ja Marchessault viimeisteli varmasti illan toisensa.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1655752309908062208?t=MqPxap86Qajqydx1ig3eXQ&s=19

 

[Salming]

2. erä

Avauserän loppusummerin soidessa Kane ryntäsi Pietrangelon päälle, joten Vegas aloitti siksi toisen erän ylivoimalla. Ylivoimasta ei käteen jäänyt kuin Pietrangelon lopun maskiton lämäri patjaan.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1655749196677545985?t=57PP21RkWm8FbAv_K7xxlA&s=19

24. minuutilla toistamiseen Oilers asetti oman pään aloitukseen ykkösketjunsa Eichelin ketjua vastaan. Kumpikaan ketju ei mitään luonut, mutta tuokin oli pikantti yksityiskohta huomioitavaksi kotijoukkueen puolelta, että ehkä Woodcroftilla ei luottoa riittänyt muihin vitjoihin Eichelin koostumusta vastaan valmiiksi omassa päässä. Hetkeä myöhemmin sitten Amadio menetti toistamiseen illan aikana kiekon vaarallisesti. Hyökkäyssiniseltä peli kääntyi omiin ja Draisaitl löysi 3v2/3v3-vastaiskun lopuksi toisesta aallosta Kanen, joka laukoi ohi alakulman. Minuutti myöhemmin Hyman laukoi McDavidin poikittaissyötöstä, mutta Hill liukui rauhallisesti sivuttain torjuen vedon. 26. minuutilla Oilersin siirtokiekon jälkeinen jatkopaine aiheutti puolestaan ongelmia Theodorelle, joka menetti pelivälineen, mutta McNabb pelasti hänet katkaisemalla poikittaissyötön eikä seuraavaa 2v1-tilannetta syntynyt.

27. minuutilla Golden Knights meni 1-3 johtoon. Siihen asti keskinäistä kaksintaistoa hallinnut McLeodin ketju otti miinukset Karlssonin vitjaa vastaan. Aloituksen jälkeen peli jäi kotijoukkueen alueelle. Hague vieritti kiekon viivasta maalin taakse. Smith liikkui sieltä esiin aina siniviivaan saakka ja Whitecloud teki vastaliikkeen. Samalla Edmontonin kommunikaatio petti. Foegele vaihtoi lennosta laiturina miehensä Whitecloudista Smithiin, mutta Nurse ei tehnyt samoin, vaan pysyi alkuperäisessä miehessään Smithissa, jolloin Smith tuplattuna sai vapautettua Whitecloudin täysin vapaaksi. Tämä käytti tyhjän tilan ja laukoi ranteella tutun laserin yläkulmaan. Laukaus ei ihan ollut samaa kaliiberia kuin MM-kisoissa Ranskaa ja finaalissa Suomea vastaan, mutta painui kuitenkin kauniisti postimerkin kokoisesta aukosta sisään etuyläkulmaan. Lähetysgrafiikassa näytettiin hanskakäden yläkulman olleen Skinnerin heikkous ja sinne tuokin veto suuntautui. Yhtä kaikki, Nurse oli osasyyllinen jo toiseen takaiskuun ja sanoisin, että hänen olisi pitänyt ymmärtää vaihtaa lennosta kiinni Whitecloudiin. 1-1 tasoituksen aikanakin Nurse oli muuten jäällä, mutta piti sentään silloin oman miehensä kurissa maalin edessä. Ilta ei siis ollut optimaalinen yhdeksän miljoonan miehelle.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1655763269020446720?t=_m8wRUuYq1-zFcshn07crQ&s=19

29. minuutilla Marchessault päätti vastaiskun terävään rannelaukaukseen puolustajan jaloista takapatjaan ja maalille ajanut Pietrangelo nosti reboundin ohi maalin. Heti perään omiin seurasi jälleen puolittainen 2v1-hyökkäys, mutta Eichel sai lujaa alas poljettuaan autettua Martinezia sen verran, että tämä uskalsi paineistaa kiekollista, jolloin Draisaitlin syöttö meni ohi Bouchardin lavan vai olivatkohan osat toisinpäin. Noh, yhtä kaikki, varmistus ei taaskaan ollut kunnossa, mutta Eichel toki sitten loppuviimein sai tehtyä 2v1-tilanteesta enemmän 2v2-hyökkäyksen takapaineellaan.

32. minuutilla Barbashev puolestaan nappasi irtokiekon aitioiden edessä ja lähetti lätyn takatolpalle, mutta Skinner venytti patjansa Marchessaultin hattutempun eteen. Sitä seurasi uusi vastahyökkäys, kun ensin Kane kiilattiin laitaan siniviivalla ja tämä oli pakotettu siirtokiekkoon, jonka haki päädystä McNabb ja avasi laitaa pitkin ohi Oilersin jatkokarvauksen. Syntyi 3v2-vastahyökkäys, jossa Eichel keskialueen liikkeillään aiheutti Bouchardille nilkkarallit. Se avasi väylän kuljettaa rauhassa hyökkäysalueelle ja laukoa tarkasti takakulmaan lukemiksi jo 1-4. Se riitti myös Skinnerille ja Campbell vaihdettiin maaliin.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1655763413979766784?t=XMdbVsZ77TOytcAVZK_zkw&s=19

33. minuutilla Nurse puolestaan dumppasi kiekon syvään ja Vegas hävisi kamppailun siirtokiekosta. Yamamoto pääsi laukomaan välittömästi oikeasta laidasta, kun Hill oli hetken aikaa epätasapainossa maalillaan, mutta sai torjuttua laukauksen. 36. minuutilla puolestaan Vegasin ylivoima jäi lyhyeksi, kun Eichel sai aika kevyen estämisjäähyn puolustettuaan maalille ajanutta Ryania. Hetkeä myöhemmin Golden Knightsilta hylättiin 1-5 johtomaali tasavajaalla, kun Martinez punnersi vasemmasta laidasta maalille ohi olemattomasti puolustaneen Draisaitlin ja taustalta tullut Roy nosti irtopalan reppuun puolustajien välistä, mutta koska Martinez otti pienen kontaktin veskariin rystykutinsa jälkeen, osuma hylättiin. Kiekko ei kuitenkaan valehdellut, kun jo seuraavassa vaihdossa peli oli oikeasti 1-5. Martinez nosti jalalla keskialueelle ja avasi oikeaan laitaan. Roy lähetti sinisen ylitettyään tarkan syötön takatolpalle ja kukas muukaan kuin Bouchard hävisi luistelukisan Stephensonille, joka tippasi rauhassa takakulmaan. Edmontonin tehopuolustajan tämän kauden vaikeudet kiekottomana Vegasia vastaan siis jatkuivat tässäkin ottelussa kahden takaiskun verran. Toisen erän vedot olivat 10-12. Vegasin ei tarvinnut niin paljoa hyökätä päätykiekkojen kautta kuin avauserässä, koska Edmonton peruutti herkemmin ja antoi tilaa kuljettaa.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1655764899082158080?t=53_J8cFaeeU9uZeeCzLuoA&s=19

3. erä

Päätöserä oli hallittu. Toisella minuutilla Hill pysäytti mainiosti Brobergin one-timerin slotista jättösyötöstä. 45. minuutilla Karlssonin ketjun kulmaralli päättyi Martinezin siniviivalaukaukseen ja minuutti myöhemmin Eichel levitti Theodorelle, jonka maskittoman vedon Campbell niin ikään poimi. Vegasin 1-2-2 karvaus oli edelleen tikkarissa ja Oilers oli vaikeuksissa keskialueen ylittämisessä. Positiivista oli se, että Jets-sarjan kaltaista passivoitumista suuressa johdossa ei tapahtunut, vaan karvaus oli yhä ahnasta ja muotona tosiaan 1-2-2 kuin 1-4. Noppavitonen omissa oli tiukka ja Hill hoiti harvat ulkokehälaukaukset.

Päätöskympin alussa Pietrangelo aikaili purussa päädyssä ja kiekko riistettiin häneltä, mutta RNH nosti rystyltä yli maalin. Pari minuuttia myöhemmin Vegasin ylivoimalla Roy leikkasi slottiin, mutta Campbell pysäytti napakan rannelaukauksen. Oilersin viimeisellä ylivoimalla Hill oli puolestaan muuri ja McNabbkin otti yhden maittavan blokin. Loppuhetket eivät draamaa nekään tarjonneet, vaan Vegas siirtyi sarjassa 2-1 johtoon 1-5 vierasvoitolla. Resepti oli tuttu eli maalinteon tehokkuudessa Vegas oli vastustajaansa parempi ja lisäksi viisikkopuolustaminen oli taas hyvää. Etäisyydet olivat pienemmät ja siksi viime pelin kaltaista jäähysumaakaan ei nyt nähty, kun 1v1-puolustamista oli vähemmän. Parannettavaakin toki jäi yhä rutkasti eritoten suunnanmuutospuolustamiseen ja puolustajien nousujen varmistamiseen. Pelin kuva olisi voinut olla erilainen, jos Oilers olisi hyödyntänyt enemmän avauserän lukuisia 2v1-tilanteitaan.

Hill saa plussan 47 minuutin nollapelistään 24 torjunnalla. Hän oli todella rauhallinen torjunnoissaan ja sanoikin pelin jälkeen, että viime matsin päätöserä oli tärkeä, koska hän sai tuntumaa jälleen NHL-tempoon, joten nyt kehiin hyppääminen oli helpompaa. En täten usko, että Brossoitin loukkaantumiseen menestys tänä keväänä kaatuu, koska alkukaudestahan Hill mm. napsi viisi voittoa ensimmäisistä viidestä startistaan ja tämän pelin esityksessä oli samoja piirteitä kuin tuolloin.

Eichelista tuli seurahistorian kolmas pelaaja, joka on samoissa playoffeissa tehnyt kahdesti kolme pistettä yhteen matsiin. Aiemmat ovat tänä keväänä Stone sekä vuonna 2018 Marchessault. Tuplaplussaa taulukkoon ei Eichelille kuitenkaan voi antaa, koska hän oli mallitapaus laiskasta puolustajien nousujen varmistamisesta. Marchessault puolestaan nappaa plussan kahden maalin illastaan. Ennen sarjaa ounastelin, että häneltä nähdään ainakin yksi varastossa ollut monsteripeli ja nyt sellainen saatiin kuudella maalia kohti ammutulla laukauksella. Kolmannen plussan hyökkääjistä saa Roy, joka oli hyvä niin hyökkäysalueella kuin kiekottomana keskialueella. Hän oli osallinen "molemmissa" 1-5 maaleissa, joista jälkimmäinen jäi voimaan. 5v5-pelissä nelonen myös hoiti vaihtonsa tunnollisesti eikä seitsemässä minuutissa sallinut omaan päätyyn muuta kuin sen Kostinin yhden tekopaikan. Amadio puolestaan saa miinuksen kiekollisesta löperyydestään ja avausmaalin hävitystä luistelukisasta. En yllättyisi, jos Kessel on askissa ensi pelissä hänen paikallaan.

Puolustuksesta Martinez nappaa plussan osallisuudestaan Royn tavoin molempiin 1-5 maaleihin. Omissakaan ei tällä kertaa ongelmia ollut esim. maalinedustan putsaamisessa. Kolmospari puolestaan merkkasi teholukeman +2 ja voitti maaliodottaman jäällä ollessaan 0.7-0.5. Whitecloudin osuma oli kruunu illalle. McNabb puolestaan saa plussan blokattuaan peräti viisi laukausta ja katkottuaan yhden poikittaissyötön Theodoren menetyksen jälkeen. Toki avausmaalissa jalkanopeus ei riittänyt Ryanin puolustamiseen, mutta hän paikkasi sen syöttöpisteellään 1-4 maaliin.

 

[Salming]

4/7 Edmonton vs. Vegas

Hill aloitti maalissa ensi kertaa pudotuspeleissä ja Quick oli luukulla. Patera kutsuttiin kolmosveskariksi. Kenttäpelaajisto oli ennallaan, kun Amadiokin sai pitää paikkansa rosterissa heikosta viime pelistä huolimatta.

Arvosanataulukko
++
+ Roy
+/- Hill, Pietrangelo, Martinez, Whitecloud, Hague, McNabb, Eichel, Barbashev, Marchessault, Karlsson, Smith, Amadio, Stephenson, Stone, Howden, Kolesar, Carrier
- Theodore
--

1. erä

Avausvaihdon kaksintaiston piti olla Edmontonille suotuisa, kun McLeodin ketju laitettiin askiin Karlssonia vastaan, mutta kävikin niin, että McLeod kampitti itsensä jäähypenkille. Golden Knightsin ylivoima oli pirteää. Stone löysi kertaalleen slotista Stephensonin ja Marchessault viritti rannelaukauksen muutamaan otteeseen oikeasta siivestä tuloksetta. Kolmannella minuutilla Oilers vyöryi ensi kertaa vieraiden alueelle läpi keskialueen puolustuspelin, kun Draisaitl yksilötaidollaan vain pujahti laidasta sisään ohi Kolesarin ja löysi sitten keskeltä Hymanin, joka laukoi rystyltä Hillin syliin. Hetken päästä puolestaan siniviivan puolustaminen epäonnistui jälleen ja Theodore huitoi itsensä jäähylle. Kopautus vastustajan käsille ei toki kova ollut, mutta hän antoi tuomarille mahdollisuuden viheltää sen pois. Golden Knightsin AV oli piirun aggressiivisempi kuin aiemmin ja eritoten keskialueella se antoi jo hyvin painetta Edmontonille. Samoin omalla alueella nelikko ei ollut ihan niin passiivinen kuin aiemmin. Silti suunnitelmana oli yhä jättää Bouchard auki ja tukkia siivet hyökkääjien toimesta. Niinpä Bouchard pääsikin kertaalleen laukomaan lämärin Hillin patjaan, mutta muuta vaarallista Oilers ei sitten luonutkaan.

Seitsemännellä minuutilla kotijoukkue meni 1-0 johtoon. Hill pysäytti dumppauksen ja Theodore otti kiekon, mutta vuoti Bjugstadin jatkopaineen alla. Aikaa oli kyllä riittämiin ohittaa jatkokarvaus pystysyötöllä, mutta Shea aikaili liiaksi. Bjugstadin riistettyään kiekon taklaamalla petasi avopaikan Kostinille maalin eteen, mutta tämä laukoi yli. Bjugstad kuitenkin seurasi tilanteen loppuun ja käänsi vanhanaikaisen sisään. Heti perään Oilers siirtyi 2-0 johtoon ylivoimalla. Theodore jatkoi surkeaa avauserään ottamalla turhan pelin ulkopuolisen jäähyn keihästettyään Kostinia. Ja kun jälleen Vegasin AV jätti Bouchardin auki viivaan, tämä hyödynsi sen ja tälläsi McDavidin päätypassista vastakiekkolämärin verkon perukoille. McNabb teki oman maskin Hillille, joten tämä oli voimaton. Stone ja Roy seisoivat vierekkäin tukkimassa laitoja, joten tilaa Bouchardin lämärille täten taas oli rutkasti.

13. minuutilla Martinez katkoi syötön keskialueella ja käänsi pelin heti pystyyn Smithille, mutta tämä laukoi yli maalin suoraluistelusta. Minuutin päästä Theodore puolestaan vastaiskun lopuksi tarjoili syötön vasemmasta laidasta takatolpalle Stonelle, mutta tämä ajautui turhan lähelle Skinneria eikä saanut survottua kiekkoa ohi patjan. Samalla häntä tuupattiin selästä poikittaisella mailalla, mutta vihellystä ei kuulunut. Seuraavasta hyökkäyksestään Oilers teki 3-0 maalin. Vegas sai hidastettua vastaiskun ja jotenkin noppavitosen kasaan omalla alueella, mutta juuri silloin Draisaitlin poikittaissyöttö löysi Ekholmin, joka latasi vasemmalta b-pisteeltä takayläkulmaan Vegasin muodon ulkopuolelta, joten siksi laitan osuman Hillin piikkiin, koska hänen pitäisi nuo ulkokehälaukaukset torjua, kun maskiakaan ei ollut. Toki lämäri oli erittäin tarkka, mutta voittavaan torjuntaan Hill ei kyennyt.

Vartin kohdalla Edmontonin kolmonen vietti varmaan minuutin verran aikaa Vegasin alueella Eichelin ketjua vastaan. Jack blokkasi sinä aikana kivuliaasti Kulakin kudin. Tuo vaihto oli mallinäyte siitä, miten käy, jos Vegas ei saa katki ajoissa Oilersin kulmaralleja, vaan vastustaja vie kaksinkamppailut laidoissa. Silloin väsymys kertautuu eikä viisikko jaksa hyökätä saatika kykene omissakaan enää muuhun kuin vain tukkimaan keskustan seisovin jaloin. Avauserän vedot kohti maalia olivat lopulta 11-6. Sarjan toisen pelin tavoin Vegasilla oli jopa vielä isompia ongelmia ohittaa Oilersin karvaus ja kun kotijoukkue paineisti raivoisasti korkealta, se johti useisiin oman alueen menetyksiin paineen alla. Suorahyökkäyksistä Vegas ei luonut mitään, kun se ei sellaisia oikein edes saanut oman alueen lähtöjen oltua niin kehnoja. Parhaat maalipaikat tulivat alussa ylivoimalla ja erän puolenvälin jälkeen perättäisissä vaihdoissa suunnanmuutoksista, kun Edmonton ei ollut organisoitunut.

Sen verran rikkonainen avauserä myös oli, että peluutuksista ei kunnollista kuvaa saanut, mutta jotenkin näytti siltä, että Oilers halusi peluuttaa aika usein McDavidin ketjua Eichelia vastaan (kuten jo viime matsissa puolustuspään aloituksissa) ja Draisaitlin kakkosvitjaa joko Royn tai Stephensonin ketjua vastaan, jotta McLeodin ketju pääsisi viime matsin avauserän tapaan sille edulliseen asetelmaan Karlssonin vitjaa vastaan. Bjugstadin ketju pelasi enimmäkseen joko Vegasin nelosta tai papereissani ykköstä eli Karlssonin ketjua vastaan.

2. erä

Toisen erän alussa Marchessault laukoi laidasta yli maalin napakasti. Omissa Hague menetti kiekon päädyssä McLeodin karvauksen alla ja Desharnais laukoi viivasta painavan lämärin ohi maalin, joten vaikeudet karvausta vastaan jatkuivat. 23. minuutilla nelosketjujen keskinäinen vaihto päättyi Carrierin korkeaan mailaan hyökkäysalueella, mutta alivoima tepsi jälleen eikä Edmontonin ykkösviisikko luonut puolessatoista minuutissa yhtään mitään, kun Vegasin lisääntynyt aggressiivisuus johti riistoihin ja purkuihin. Stonen mailapaine oli tikissä. 26. minuutilla jäähyn umpeuduttua Whitecloud puolestaan puolusti vähän lepsusti sisäänvientiä ja Öljy taas kerran murtautui laidasta sisään ohi Vegasin 1-2-2:n, jossa etäisyydet venyivät liiaksi. McLeod tarjoili poikittaissyötön takatolpalle, mutta Hill otti parhaan torjuntansa venyttäen varusteensa Foegelen laukauksen eteen. 28. minuutilla Pietrangelo puolestaan puolusti mainiosti Edmontonin vastaiskun estäen pienellä tuuppauksellaan Nursea laukomasta vasemmalta puolelta. Minuutti myöhemmin ylivoimalla puolestaan Stephenson laukoi keskeltä kertaalleen patjaan Marchessaultin tarjoilusta. Laukaukset puolivälissä iltaa olivat 20-10. Pitkistä hyökkäyksistä tai suorahyökkäyksistä Vegas ei edelleenkään luonut mitään, koska se ei edes päässyt Oilersin alueelle mylläämään, vaan suurin osa noista vedoista oli joko tullut ylivoimalla tai muutamista vastaiskuista. Kahteen erään Golden Knightsille kirjattiin 5v5-pelissä lopulta vain yksi vaarallinen maalipaikka, joten Öljy onnistui kakkospelin tapaan viisikkopuolustamisessaan erinomaisesti.

Kakkoserän toisella puolikkaalla Vegasille tarjottiin heti perään uusi ylivoimalla, mutta Skinner oli yhä vireessä kopaten mm. Eichelin maskittomat laukaukset vasemmasta siivestä. Pietrangelo puolestaan kilautti lopussa ranteella tolppaan. Seuraava merkittävä tilanne oli Oilersin 4-0 osuma, jossa jälleen kerran VGK-sentteri saatiin houkuteltua hetkeksi pois keskustasta ja tyhjään tilaan leikannut pelaaja viimeisteli osuman. Tällä kertaa Eichel irtosi paineistamaan McDavidia, mutta tämän oivaltava syöttö löysi syntyneeseen tilaan liikkuneen Nugent-Hopkinsin, joka viimeisteli slotista pudotuspelien avausmaalinsa. Marchessault oli yksinkertaisesti liian kaukana ehtiäkseen millään painottomana laiturina ajoissa tukkimaan keskustaa. Eipä tuosta maalista siis voi ketään yksittäistä pelaajaa syyttää, koska noita vain tulee, kun tarkoituksena on saada vastustajan pyöritys poikki aggressiivisella oman alueen painostuksella eikä juuttua ikiajoiksi vain tukkimaan keskustaa noppavitosella. Aiemmissa peleissä Oilers on yhtä lailla pystynyt pari kertaa illassa luomaan samanlaisia mestoja keskustaan houkuttelemalla sentterin pois tontiltaan, mutta silloin viimeistelyt eivät vain onnistuneet toisin kuin nyt.

Linkki: https://twitter.com/ViaplayUrheilu/status/1656504377656344576?t=Yw2WngmSn5w7T2C9x5Cfbw&s=19

3. erä

Päätöserä oli pitkälti pelailua. Alussa Karlsson laukoi Ekholmin jaloista suoraluistelusta räpylään ranteella. 45. minuutilla puolestaan Eichelin päätypassista Barbashev laukoi keskeltä päin kassaria. Oilers laittoi poikkeuksellisesti Bjugstadin ketjun oman pään aloituksen Eichelia vastaan ja se oli heti kostautua, joten varmaan jatkossa McDavid ottaa taas ison osan aloituksista omissa Vegasin kakkosketjua vastaan. 46. minuutilla Golden Knights puolestaan kavensi 4-1:een pelin parhaalla suorahyökkäyksellään. Kakkospakkipari pääsi onnistuneesti pois Oilersin karvauksen alta. Carrier jatkoi kiekon laidasta keskikaistalle Roylle parikin kertaa seinäpeleillä eikä Roy välittänyt Draisaitlin voimakkaasta takapaineesta, vaan punnersi väkisin kohti maalia ja nosti sitten kiekon läheltä oikeaan yläkulmaan taidokkaalla suorituksella. Kakkossyötön saanut Theodore vältti myös tämän maalin ansiosta kahden miinuksen saamisen ja kirjasin taulukkoon vain yhden negatiivisen merkinnän. Roy puolestaan saa ainoana pelaajana plussan maailmanluokan viimeistelynsä ansiosta.

Päätöskympillä Oilers sai pari ylivoimaa, muttei kyennyt niitä hyödyntämään. Ainoat merkittävät paikat tulivat kummallakin kerralla McDavidin kautta, kun tämä löysi maaliviivan alapuolelta syötöillään ensin Draisaitlin ja myöhemmin Hymanin maalin edestä, mutta Hill otti kaksi oivaa lähitorjuntaa. Päätösvitosella tunteet puolestaan kuumenivat, kun ensin Kane ajeli Pietrangelon selästä laitaan ja Hill muistutti häntä siitä maalinedusnujakassa. Toiseksi viimeisellä minuutilla puolestaan Vegasin pelattua ilman maalivahtia, Pietrangelo osin turhautuneena antoi kirvesiskun Draisaitlin käsille. Eiköhän hän ole täten ensi matsista sivussa. Hauskaa, että tämän sarjan molemmissa tappiopeleissä Golden Knights on kerännyt playoffhistoriansa isoimmat jäähyminuutit. Tämän illan saldona ollut 64 jäähyminuuttia meni listakakkoseksi.

Linkki: https://twitter.com/ViaplayUrheilu/status/1656522758182821888?t=r-YbGxKG7_IgCzMsvLUxdg&s=19

Oilers ansaitsi voittonsa tiiviimmän viisikkopuolustamisen ansiosta (Vegasin maaliodottama vain 1.2), mutta Vegasin kannalta rohkaiseva asia vitospeliä ajatellen oli se, että AV toimi parhaiten toistaiseksi tässä sarjassa, vaikka yksi takaisku tulikin. Samoin ykkösylivoima oli pirteä ja ratkaisuhalukas sekä sai kuvion kuntoon aina nopeasti. Eichelin ja Marchessaultin laukauksiin siivistä tarvitaan vain ripaus lisää laatua seuraavaan otteluun ja tulosta pitäisi tulla.

Theodorelle menee ansaittu miinus avauserän vuoksi ja Roylle plussa kavennusmaalista. Nelosketju ei myöskään 5v5-pelissä vuotanut tässäkään pelissä juuri ollenkaan, vaan salli vastustajalle odottamaa vain 0.15 maalin verran ja siitä iso osa oli varmasti Hymanin rystykudin ansiota avauserän alussa. Ja Theodorekin kyllä sitten nosti tasoaan seuraaviin eriin, kun kakkospakkipari lopulta 5v5-pelissä jopa voitti maaliodottamat aika selkeästi 0.5-0.15 sekä oli alustamassa Golden Knightsin ainoaa osumaa. Muita pelaajia ei hirveästi noussut esiin suuntaan tai toiseen. Ensimmäisen pudotuspelistarttinsa uurastanut Hill paikkasi yhden puolilöysän takaiskun muutamalla erinomaisella lähitorjunnalla. Cassidy totesi, että seassa oli liikaa matkustajia ottelun alussa ja silloin käy niin kuin avauserässä kävi eli joukkue oli kolme maalia perässä tauolle mentäessä.

Lopuksi kehut vielä Whitecloudille häneen kohdistetun sukunimipilkan käsittelystä. Olen joskus aiemminkin tainnut mainita, että hänen puntaroidut vastauksensa tekevät hänen mediaesiintymisistään aina kaikkein mielenkiintoisinta kuultavaa, koska jargonia suusta harvoin tulee ulos:

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1656043028245811200?t=pgUm3aNue74foPIiHPzbRg&s=19

 

[Amerikanihme]

Hauskaa, että tämän sarjan molemmissa tappiopeleissä Golden Knights on kerännyt playoffhistoriansa isoimmat jäähyminuutit.

Oletan, että tämä on sarkasmia. Tuosta on hauskuus kaukana. Tulee mieleen Anaheim Ducksit, kun he rupesivat häviämään, niin johan tulivat esille ne todelliset sika-Ducksit. En sydämestäni toivoisi moista käyttäytymistä Kultaritaripojuilleni.

 

[Salming]

5/7 Vegas vs. Edmonton

Pietrangelo sai yhden pelin pelikiellon, joten Hutton tuli suoraan katsomosta ykköspariin. Lisäksi Amadio vihdoin putosi poppareille. Roy nostettiin ykkösen laitaan ja Blueger tuli nelossentteriksi.

Arvosanataulukko
++
+ Eichel, Marchessault, Karlsson, Smith, McNabb, Theodore
+/- Hill, Hague, Whitecloud, Hutton, Martinez, Barbashev, Roy, Carrier, Blueger, Stone, Stephenson, Howden
- Kolesar
--

1. erä

Rikkonaisen avauserän peluutuksessa tärkein seikka oli huomata se, että Smith-Karlsson-Roy kolmikko oli asetettu McDavidin päällystakiksi ottelusarjan kolmospelin tapaan. Täten Stephensonin ketju vapautui samaisen kolmospelin tapaan pelaamaan vähän helpompia minuutteja ja tuottamaan mahdollisesti tehoja. Toki avausvaihdon tuo ketju pelasi Draisaitlia vastaan ja kun avauserässä ei tehoja tullut, jo toisesta erästä alkaen sitten Cassidy peluutti pysyvästi Howden-Stephenson-Stone kolmikkoa Oilersin toista kärkiketjua vastaan palauttaen sille jälleen enemmän puolustusvastuuta, mutta siis vielä avauserässä oli toisin. Eichelin vitja pyrittiin tutusti puolestaan laittamaan askiin aina Oilersin nelosta vastaan, kun siihen oli sauma. Jokusen vaihdon tuo ketju pelasi avauserässä myös Oilersin kakkosta vastaan, mutta McDavidin kanssa Barbashev-Eichel-Marchessault kolmikko ei samaan aikaan jäällä ollut.

Avauserän peluutus:

Stephenson vs Draisaitl
Karlsson vs McLeod

Eichel vs Bjugstad
Karlsson vs McDavid
Eichel vs Draisaitl
Stephenson vs McLeod
Blueger vs McLeod

Eichel vs Bjugstad
Stephenson vs McLeod
Karlsson vs McDavid
Blueger vs Draisaitl

Avausvaihdossa Stephensonin ketju onnistui ylittämään keskialueen soljuvasti selustassa ollutta tilaa hyödyntäen. Howden pelasi seinän siniviivan päällä ja jatkoi kiekon syvään Stephensonille, joka kiersi maalin, mutta Draisaitl esti vanhanaikaismaalin saamalla mailansa väliin viime hetkellä. Erinomainen keskialueen ylitys toi pelirohkeutta heti, kun muistissa oli viime ottelun vaikeudet tuolla saralla. Golden Knights joutui kuitenkin alivoimalle toisessa vaihdossa, kun Smith otti hyökkäyspäässä turhan rangaistuksen. Oilers meni 0-1 johtoon pitkän pyörityksen päätteeksi. Vegas kyllä peitti vetolinjoja minusta aika hyvin siihen saakka ja oli jossain määrin myös palannut tältä kaudelta tavanomaisempaan AV-systeemiin, jossa hyökkääjät olivat enemmän peräkkäin ja toinen antoi kerrallaan painetta myös viivapakille eli enää Bouchardille ei annettu vapaata vetolinjaa hyökkääjien välistä, koska tämä oli käyttänyt lyöntilaukaustaan liian monta kertaa Edmontonin hyödyksi ottelusarjan aikana. Mitä tulee tuohon avausmaaliin, RNH liikkui ylemmäs b-pisteiden väliin vetopaikkaan ja Stone oli edessä, mutta hänen mailastaan kiekko kaiketi kimposi McDavidin lapaan maalin kulmalle ja tämä kiitti siitä.

Golden Knights tasoitti 1-1:een kuitenkin välittömästi. Eichelin ketju hyödynsi edullisen vastinketjun, kun se möyhensi Bjugstadin ketjua hyökkäysalueella. Marchessault syötti kulmasta viivaan, Martinez laukoi maalille ja reboundissa Eichel siirsi Bjugstadin sivuun tasoitusmaalin arvoisesti. Oilers haastoi maalin tuloksetta, mutta Vegas ei ylivoimalla saanut rangaistua, kun Skinner pysäytti Marchessaultin ja Stephensonin siipilaukaukset. Ensimmäisellä yhdeksällä minuutilla Vegasin alakerta haki aika hyvin päätykiekkoja ja pääsi pois paineen alta. Hague oli ehkä ainoana pari kertaa pulassa ja kiekot juuttuivat hänen jalkoihinsa maalin takana, mutta kammottavia harhasyöttöjä jatkokarvauksen alla ei nähty.

Oilers hyödynsi toisenkin ylivoimansa avauserän puolivälissä siirtyen 1-2 johtoon. Vaihto oli vasta suoritettu, joten McDavid pääsi ilmaiseksi sisään oikeasta laidasta ja pudotti viivaan Bouchardille, joka kierrätti ohi Stonen painottomalle puolelle RNH:lle. Martinez oli myöhässä peittämässä kutia. Hill otti patjatorjunnan, mutta Hyman oli niin lähellä, että kiekko kimposi tästä sisään. Toki McNabbilla ei ukko ollut edes kontrollissa, joten Hyman olisi luultavasti joka tapauksessa lyönyt paluukiekon reppuun.

13. minuutilla Karlssonin ketju pääsi vastahyökkäämään McDavidin vitjaa vastaan, mutta Skinner torjui Wiljamin rannelaukauksen oikeasta laidasta. Ykkösketjulla oli hyvin hanskassa vaihtonsa McDavidia vastaan eikä ongelmia omissa ollut. 16. minuutilla ylivoimalla Roy rouhi kiekon päädystä keskustaan, mutta Barbashev laukoi avopaikasta ohi ja sen perään vielä Smith tarjoili ohjurisyötön oikeasta siivestä neliön keskelle, mutta Ivanille ei maistunut. Pari minuuttia myöhemmin Vegas tuhlasi vielä kolmannen ylivoiman, joka tarkoitti 14 perättäistä epäonnistunutta ylivoimaa samalla, kun Oilers oli osunut 8/20 kertaa ylivoimalla tässä sarjassa tuossa vaiheessa. Tuttu juttuhan tuo YV:n kipsaantuminen jossain vaiheessa pudotuspelejä on ollut. Päätösminuutilla puolestaan vielä Roy ohjasi Theodoren viivakudin patjaan ja Smith oli maalin kulmalla sutimassa tuloksetta.

2. erä

Toisen erän alussa Roy oli murtamassa sinistä kuljettamalla, mutta McDavid takakarvasi kauniisti karkin pois. Toisessa päässä samaista herraa vastaan McNabb-Theodore pari puolusti eleettömän varmasti ja he yhdistettynä Karlssonin ketjuun oli yhä tehokas tapa pimentää McDavid. 24. minuutilla Ekholm laukoi vasemmasta laidasta lujaa yli maalin Theodoren lavan kautta. Tuossa vaihdossa ensi kertaa Eichelin ketju oli jäällä McDavidin kanssa, kun ykkösketjulla oli ollut alla pidempi vaihdo pitkän kiekon takia. Toki kakkospakkipari komennettiin silti askiin vain yhden huilivaihdon jälkeen, mutta se ei haitannut Theodoren vetolinjalle ehtimistä. 26. minuutilla nelosketjujen keskinäisessä otatuksessa Oilers pääsi 2v1-hyökkäykseen, mutta onneksi Janmarkin syöttö meni liian eteen Cecille. Avauskympillä kuitenkin Vegas juuttui liiaksi omalle alueelle eikä saanut stoppeja aikaan laidoissa, joten vastustajan kulmarallit venyivät tuhottoman pitkiksi. Vedot kohti maalia olivat 15-17 ottelun puolivälissä.

31. minuutilla Hill torjui Kulakin viivakudin eteensä. Kane reagoi siihen Hagueta nopeammin maalin edessä, mutta Adin Vuori torjui paluukiekonkin. Pari minuuttia myöhemmin Vegas pääsi kahden miehen ylivoimalle. Ensin Broberg roikkui liiaksi Eichelissa päädyssä ja sitten Janmark tarjoili korkeaa mailaa. Vegas tasoitti 2-2:een päättäen kuivan kauden ylivoimalla, kun Eichel imi Cecin itseensä, syötti maalin kulmalle ja Stone pyörähti salamannopeasti Cecin jättämään tilaan sekä survoi kiekon takakulmaan läpi Skinnerin. Kapteeni astui esiin, kun oli tarve. Heti maalinjälkeisessä vaihdossa Skinner otti tuplatorjunnan, kun ensin Karlsson purjehti keskeltä läpi ja Roy laukoi reboundin hanskaan. 5v4-ylivoima jauhoi sen perään 3-2 osuman, kun Barbashevin syöttö vasemmasta laidasta kimposi McDavidin kautta sopivasti maalin eteen ja Smith jatkoi kiekon pussiin kevään ensimmäisellä osumallaan.

Eikä siinä vielä kaikki, vaan 89 sekunnin sisään Golden Knights osui vielä kolmannen kerran. Eichelin vitjan syöttäminen kentälle hyökkäysalueen aloituksiin jatkui tuottoisana toimintamallina. Sillä kertaa vastassa oli tosin Draisaitlin ketju, mutta se ei haitannut, kun Eichel syötti päädystä viivaan ja Haguen tykki painui Oilersin pelaajien tekemän tuplamaskin ansiosta ohi Skinnerin. Marchessault kirjasi illan kolmannen kakkossyöttönsä. Eichel puolestaan teki seurahistoriaa, kun hän pelasi kolmannen kolmen pisteen ottelun samojen pudotuspelien aikana siirtyen yksin tilastokärkeen. Hurjaa, että mies on nakuttanut 10 ensimmäiseen playoffpeliinsä urallaan jo tosiaan kolmesti kolme pistettä tauluun. Hague puolestaan paikkasi maalillaan upeasti avauserän pienet vaikeudet omalla alueella paineen alla. Ja tuo kolmen maalin rypäs 89 sekunnissa oli seurahistoriaa pudotuspeleissä nopeudeltaan:

Linkki: https://twitter.com/NHL/status/1657232770836447233?s=20

3. erä

Päätöserä alkoi vitosen alivoimalla, kun Kolesar hölmöili itsensä suihkuun Ekholmin taklaamisesta. Karlsson-Smith-McNabb-Whitecloud nelikko kuitenkin suoritti alkuun kliinisen puolentoista minuutin tapon. Roy-Howden parinkaan aikana ei omissa kolissut, mutta sitten Oilers sai kavennettua. Eichel blokkasi Bouchardin kudin ja kiekko valui keskialueelle, mutta McDavid toi sen nopeasti takaisin hyökkäysalueelle, polki väkisin laidan puolelta ohi McNabbin aina maalille asti ja viimeisteli oman takapatjareboundinsa reppuun Whitecloudin estelyistä huolimatta. Enempää takaiskuja ei alivoimalla tullut, kun Hill otti tuplatorjunnan Bouchardin viivavetoon ja Draisaitlin reboundiin patjallaan. Mielenkiintoista oli se, että Stephenson ei alivoimaa pelannut, vaan Eichel oli tosiaan kehissä Stonen parina. Toki aiemmin Stephenson kellotti AV-aikaa 1:37, joten en sitten osaa sanoa, mikä oli tarkalleen syynä muutokseen.

48. minuutilla oli Vegasin vuoro pelata ylivoimaa, kun Foegelen maila nousi Huttonin kasvoihin. Neljän minuutin YV kuihtui kuitenkin pian, kun Eichel ryntäsi päin Desharnaisia kulmassa. Tasavajaalla Bouchard kilautti lämärin tolppaan poikittaissyötöstä ja sitä ennen keskialueella riisui Smithin kiekosta estäen läpiajon, joten annetaanpa välille hänelle kehujakin kiekottomasta pelaamisesta. Ylivoiman rippeillä Stone petasi Marchessaultille loistopaikan vasemmalle kaarelle, mutta tämän rannelaukauksen Campbell koppasi yläkulmasta. Minuutti myöhemmin Karlssonin ketju teki taas hyvää työtä McDavidia (ja Draisaitlia) vastaan. Karlsson katkaisi avauksen keskialueella ja oli karata läpi, mutta McDavid jälleen osoitti nopeuttaan ja takakarvasi kiekon ajoissa takaisin.

Seuraavat minuutit olivat selviytymistä, kunnes kolmisen minuuttia ennen loppua Karlsson, Smith ja Stone kuluttivat kelloa arvokkaasti toisessa päässä pitkällä hyökkäyksellään Oilersin alaketjua vastaan. Tuossa vaihdossa meni varmasti ainakin minuutti vieraiden alueella. Lopulta Oilers sai otettua veskarinsa pois kaksi minuuttia ennen loppua. Ensimmäisen minuutin johtoa suojeli onnistuneesti Barbashev-Eichel-Stephenson-McNabb-Whitecloud viisikko eikä päätösminuutillakaan hirveää hätää ei ollut kuin vasta lopussa, kun Karlsson hävisi aloituksen ja Bouchard laukoi heti lämärin ohi Smithin peiton. Kaukana ei ollut se, etteikö kiekko olisi yläkulmaan sujahtanut, mutta niin ei tapahtunut, joten Vegas voitti 4-3. Cassidyn mielestä Golden Knights pelasi parhaan pelinsä puolustussuuntaan ja olen jossain määrin kyllä samaa mieltä, koska Öljyn maaliodottama tasaviisikoin oli Moneypuckin mukaan vain 1.12.

Karlsson-Smith -akseli on helppo palkita plussalla, koska he yhdessä Royn kanssa nollasivat McDavidin ketjun täydellisesti tasaviisikoin. En muista yhtäkään vaihtoa, jossa olisi oikeasti ollut isommin hätää vaikkapa omalla alueella. Karlsson-Smith kaksikko ei myöskään omissa alivoimavaihdoissaan vuotanut, vaan peitti ihailtavasti syöttölinjoja ja he jaksoivat vaihdella vuoroja siitä, kumpi paineistaa Bouchardia ja kumpi peittää syöttölinjoja alempana. Hyökkäyssuuntaan plussana oli osallisuus 3-2 maaliin, jossa Karlssonin sisäänvienti ylivoimalla oli onnistunut kuten Smithin viimeistelykin. Karlssonistahan tuli kaiken lisäksi isä peliä edeltävä yönä ja alla olivat neljän tunnin yöunet sekä hieman pidemmät päiväunet, mutta ilmeisesti hän sai siitä tarvittavaa adrenaliinia tekemiseensä. Cassidykin vitsaili ottelun jälkeen siitä, että kun vauvoja on syntynyt kevään aikana useita, ehkä heidän on ensi elokuussa laitettava yhteinen projekti vireille:

Linkki: https://twitter.com/JesseGranger_/status/1657259835996643328?t=hycX6ux2Zx87SHsMyl0STA&s=19

McNabb-Theodore kaksikko saa plussan myös kiekottomasta pelistään. Heistä on kuoriutunut jossain määrin yllättävän kliininen pari, joka pelaa klassista 0-0:aa. He eivät tuota ylöspäin oikein mitään säkenöivää, mutteivat salli vastustajillekaan laatutekopaikkoja. Theodoren ei ehkä äkkiseltään ajattelisi olevan osa tuollaista pakkiparia, mutta niin asia nyt vain on. Toki tämä peli oli ehkä pieni poikkeus siinä mielessä, että maaliodottamat olivat heidän ollessaan jäällä 0.54-0.44, koska he pelasivat hieman vaikeampia minuutteja Pietrangelon oltua poissa. Odotin eritoten Theodorelta tasonnostoa karsean nelospelin jälkeen. Sen hän tekikin nimenomaan oman alueen puolustuspelissä eikä kiekollisenakaan paineen alla ongelmia ollut.

Kolmen tehopisteen kaksikko Eichel-Marchessault saa tietysti myös kehut. Tähtipelaajat olivat tehokkaita, kun sitä tarvittiin. 5v5-pelissä toistaiseksi muuten Eichel on tehnyt kuusi pistettä McDavidin kahta vastaan. Osin tuo selittyy toki Eichelin ketjun helpommilla minuuteilla tietyissä otteluissa, mutta kuten Cassidykin pelin jälkeen totesi, hänen mielestään Golden Knights on ollut kauttaaltaan sarjassa tähän mennessä parempi jengi tasaviisikoin. Stephensoninkin vitja hoiti oman ruutunsa kunnialla kahdessa viimeisessä erässä Draisaitlia vastaan eikä tämäkään ole nakuttanut kuin yhden pisteen viimeiseen kolmeen koitokseen.

Miinus menee ulosajon ottaneelle Kolesarille, mutta onneksi hölmöily ei kostautunut. Blueger puolestaan tuli sisään aika jämptisti, joten eiköhän samoilla hyökkäysketjuilla mennä kutospeliinkin.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1657248723095945216?s=20

 

[Salming]

6/7 Edmonton vs. Vegas

Pietrangelo palasi kehiin syrjäyttäen Huttonin. Ketjut olivat samat kuin vitospelissä.

Arvosanataulukko
++ Marchessault
+ Hill, Eichel, Barbashev, Smith, Martinez
+/- Hague, Whitecloud, Theodore, Pietrangelo, Carrier, Blueger, Kolesar, Howden, Stone, Stephenson, Roy, Karlsson
- McNabb
--

1. erä

Avausvaihdossa Golden Knights siirtyi 0-1 johtoon tehden ensi kertaa sarjassa ottelun avausmaalin. Kiekko heitettiin päätyyn, Skinner pysäytti sen ja löi ränniin, mutta Roy oli vastassa eikä purku onnistunut. Jatkotilanteessa kiekko pomppi slottiin Smithille, joka laukoi sen ohi Skinnerin. Tutulla kaavalla syntynyt osuma siis oli kyseessä, kun hyökkäysalueella jatkokarvaus toimi. Edmonton tasoitti kuitenkin heti perään 1-1:een, kun Vegasin kolmosketjun korkea 1-2-2 karvaus vuoti. Kane tuli jalalla kahden pelaajan (Howden-Stephenson) välistä pois paineen alta ja avasi Kulakille, jonka ristipisto löysi McDavidin. Tämä päätti suorahyökkäyksen tarkkaan rannelaukaukseen McNabbin jaloista takakulmaan. Kahden minuutin jälkeen puolestaan Eichel laukoi suoraluistelusta pakin jaloista päin Skinneria. Vastassa oli Draisaitlin ketju, jonka tehtävä oli ottelussa pimentää Vegasin tehoketju. Ajassa 2:43 Oilers meni 2-1 johtoon. Vegasin trap ohitettiin päätykiekolla. McLeod voitti luistelukisassa McNabbin ja jätti kiekon päädyssä Ryanille, joka löysi maalille ajaneen Foegelen ja tämä ohitti läheltä Hillin. Karlsson ihan oikeaoppisesti irtosi maalin taakse paineistamaan vastustajaa jättäen keskustan hetkeksi auki. Tuohon tyhjään tilaan Foegele leikkasi ja Roy oli valitettavasti painottomana laiturina metrin verran liian korkealla eikä ehtinyt saada lapaa väliin Foegelen viimeistelyyn. Hyvä oivallus Ryanilta haavoittaa Vegasia tutusti silloin, kun sentteri oli kaksinkamppailemassa muualla.

Kolmen minuutin jälkeen Roy otti keskialueen pyörähtämällä irtokiekon mukaansa, mutta laukaus oikeasta laidasta kilpistyi patjaan. Kuudennella minuutilla Stephensonin ketjun korkea karvaus puolestaan vuoti jo toistamiseen ja Oilers pääsi heittämällä hyökkäysalueelle. Lopuksi Desharnais laukoi viivasta syliin. Ottelusarjan kolmospelissähän aggressiivinen eteenpäin puolustaminen toimi hienosti, mutta tässä matsissa avauserässä se puhkottiin liian monesti kiekottelemalla tai jalkavalla nousulla. Kahdeksannella minuutilla jälleen Eichel pelasi Draisaitlia vastaan. Vastahyökkäyksestä Oilers löysi melkein maalille ajaneen Cecin, mutta syöttö meni vähän eteen sen jälkeen, kun McNabbin myöhäisen pinchauksen takia selusta oli auki. Mitä tulee muuten peluutukseen, McLeodin ketju otti todella paljon puolustuspään aloituksia Vegasin muita kärkiketjuja vastaan. Niitä kertyi avauskympillä pelkästään 3-4 kappaletta.

11. minuutilla nelosketjut möyrivät vastakkain. Whitecloudin kuti viivasta meni niukasti ohi maalin ruuhkan läpi. 13. minuutilla Eichel keskialueen käännön jälkeen leikkasi oikealta keskelle. Kiekko jäi Barbasheville, joka siirsi vielä viereen Marchessaultille, mutta rannelaukaus vasemmalta ei uponnut. Pari minuuttia myöhemmin McDavidin ketju pelasi ensi kertaa Eichelia vastaan. Barbashevin hukattua yhden purkupaikan sinisen kulmasta, peli juuttui minuutiksi Vegasin alueelle. Lopulta Hyman petasi voimanousullaan paikan takatolpalle Kanelle, mutta tämä suti ohi kiekosta. Minuutti myöhemmin puolestaan Vegasin korkea karvaus ohitettiin pystysyötöllä Yamamotolle, mutta Theodoren takapaine esti kunnollisen viimeistelyn läpiajosta. Päätösminuutilla vuorostaan Draisaitlin hidastetusta poikittaissyötöstä suunnanmuutoksen lopuksi Nugent-Hopkins tavoitteli vielä takatolpalta Yamamotoa, mutta tämä ei osunut kiekkoon.

Avauserän vedot olivat lopulta 15-7. Sen lisäksi, että korkea karvaus ja eteenpäin puolustaminen eivät toimineet, myös oman alueen puolustuspelissä oli ongelmia, kun pysäytyksiä tuli liian vähän ja kulmarallit venyivät pitkiksi, joten Vegasin laadukkaat hyökkäykset jäivät vähiin, kun niihin ei ollut virtaa. Hill oli maalissa ihan OK sen jälkeen, kun hän päästi kaksi ensimmäistä laukausta sisään.

2. erä

22. minuutilla Eichelin päätypassi löysi maalin edestä Marchessaultin, joka sai lavan auki Draisaitlin alibipuolustettua kyljessä mutta Skinner otti patjatorjunnan. Minuutti myöhemmin Bjugstadin ketjulla oli ottelusarjalle tyypillisesti vaikeuksia päästä omista pois oman pään aloituksen jälkeen, kun Karlsson taklasi kulmassa lujaa juuri Bjugstadia ja sai pidettyä paineen hyökkäysalueella. Smith käänsi kiekon oikeasta laidasta maalille ja Karlsson jatkoi liikettään sinne, mutta Skinner hoiti reboundin.

2-2 tasoitus syntyi aikaan 24:26. Marchessault mursi upeasti siniviivan keskeltä kuljettamalla. Hän löysi vasemmalta Eichelin, joka jätti kiekon viivaan Theodorelle. Tämän viivatoimitus pomppi takatolpalle liikettään jatkaneelle Marchessaultille, jolla oli helppo työ putata kiekko tyhjiin, kun häntä vartioinut Draisaitl kadotti miehensä totaalisesti. Kolme minuuttia myöhemmin Eichelin ja Draisaitlin ketjujen keskinäinen otatus oli jo 2-0 vierasjoukkueen tehoketjun eduksi. Osumaa edelsi tietysti tehokas jatkokarvaus päädyssä, kun Marchessault iski lujaa Draisaitlin kylkeen eikä tämä saanut kiekkoa puretuksi, vaan menetti sen. Barbashev syötti kulmasta ristiin Martinezille, joka laukoi vuorostaan vasemmasta laidasta maalille. Skinnerin torjunnasta kiekko nousi ilmaan ja putosi maaliviivalle, josta sen lapioi sisään toistamiseen Joonatan, kun vuorostaan Nurse lähti väärään suuntaan luullen kiekon putoavan toiseen paikkaan. Positiivista avauskympissä oli se, että avauserässä tökkinut karvaus alkoi toimia ja aiheutti Oilersin alakerralle samanlaisia avaamisvaikeuksia kuin kolmospelissä, kun hyökkääjät saivat jalat liikkeelle ja ehtivät ajoissa iholle antamaan painetta. Niinpä Hill joutui ottamaan vain pari perustorjuntaa eikä Oilersilla ollut yhtään kutia häntä kohden ensimmäisiin seitsemään minuuttiin.

31. minuutilla Draisaitl laukoi keskeltä rystyltä yli maalin mailojen kautta. Hän oli askissa yhdessä McDavidin kanssa ja vastassa oli Karlssonin ketju, jolla ei muutoin hätää pahemmin ollut omissa tuossa vaihdossa. Avauserässähän Vegas laittoi aina samaisen Karlssonin ketjun kehiin mainostaukojen jälkeen ja Oilers vastasi siihen McLeodin ketjulla, jotta kärkiketjut saisivat helpommat vastinparit, mutta nyt tappioasemassa ei enää ollut varaa edullisemman peluutuksen hakemiseen, vaan McDavid oli tungettava askiin Karlssonia vastaan, vaikka tämä oli Smithin ja Royn kanssa pimentänyt miehen esim. vitospelissä erinomaisesti.

33. minuutilla Edmontonin ylivoimalla Draisaitl laukoi lopuksi lujan one-timerin pienestä kulmasta, mutta Hill ehti ajoissa eteen. McDavidin voimanousun tiellä olivat puolestaan mailat maalin edessä. Karlsson-Smith pari oli kyllä taas priimaa tukkien keskilinjan. 37. minuutilla Vegasin lyhyt ylivoimapätkä päättyi siihen, kun Stephensonin menetyksestä aiheutui 2v1-hyökkäys omiin ja Theodore heittäytyi Bjugstadin jalkoihin jäähyn arvoisesti. Tasavajaatakaan ei kauaa jauhettu ennen Ekholmin rangaistusta. Juuri kun Vegasin 4v3-ylivoima umpeutui ja Yamamoto palasi kehiin, Pietrangelon levityksestä Marchessault lukitsi ranteet ja kiskaisi kiekon Desharnaisin peiton läpi takakulmaan vasemmasta siivestä. Kyseessä oli Golden Knightsin playoffhistorian ensimmäinen hattutemppu vieraissa. Marchessaultista tuli myös ensimmäinen kolme maalia samassa erässä tehnyt pelaaja pudotuspeleissä. Kakkoserän päätösminuutilla vielä Oilersin ylihyökättyä Vegas pääsi 2v1-hyökkäykseen, mutta Theodore laukoi patjaan. Marchessaultin hattutempun myötä kakkoserien maalisuhde pudotuspeleissä on nyt (+14), joka on sarjan paras.

Linkki: https://twitter.com/ViaplayUrheilu/status/1657962443329490944?t=Uhx2TaRYNMsS5Y5-F3HCzA&s=19

3. erä

41. minuutilla Stephenson petasi kulmasta paikan Howdenille, mutta tämän one-timer korkealta meni ohi. Minuutti myöhemmin McDavid yritti epätoivoista päätypassia noppavitosen keskelle, mutta se oli niin tiivis, että mailaviidakosta ei Oilers-pelaaja kunnon kutia saanut aikaan. Pari minuuttia myöhemmin Hill puolestaan pysäytti takapatjallaan Draisaitlin rannelaukauksen vasemmasta laidasta McDavidin poikittaissyötöstä. Voittavat torjunnat jatkuivat kolmen minuutin päästä, kun Ekholm laukoi keskustasta vasempaan olkapäähän avopaikasta. 48. minuutilla puolestaan Stephenson jätti kiekon oikeassa laidassa Howdenille, jonka terävän kudin Campbell pudotti eteensä, mutta Stone ei ihan ehtinyt törkkäämään irtokiekkoa rysään. Avauskympistä jäi mieleen eritoten se, että Oilers suoraviivaisti peliään ja pelasi entistä enemmän päädyn kautta, mutta varsinkin Martinez haki päätydumppauksia todella hyvällä varmuudella ja sai siirrettyä kiekot eteenpäin ohi Oilersin jatkopaineen. Pari kertaa muiden pelaajien toimesta kiekko oli Oilersin paineen alla pomppia maalin eteen, mutta niinä hetkinä Vegasin muut pelaajat ehtivät lopulta saamaan mailat ajoissa väliin eikä vaarallisia vetopaikkoja lopulta tullut.

Päätöskympin alussa Howdenille ei vieläkään maalinteko maistunut, kun 2v2-vastahyökkäyksessä hän leikkasi keskelle ja laukoi päin Campbellia. 54. minuutilla Barbashevin keskialueen katkosta Marchessault puolestaan laukoi vasemmasta laidasta logoon. Vegas enimmäkseen vain heitti kiekkoa syvään ja kyttäsi vastaiskuja. Pelin alla se piti neljä pelaajaa. 56. minuutilla McDavid yritti väkisin murtautua vauhdilla ulkokehältä noppavitosen sisään Vegasin alueelle. Hill kuitenkin otti tuplatorjunnan rystykutiin ja sitä seuranneeseen reboundiin.

Campbell lähti maaliltaan reilut kolme minuuttia ennen loppua, mutta aika vaisuksi kiri jäi. Vegas osoitti erinomaista sitkeyttä ja pelaajat olivat vetolinjoilla. Bouchardkaan ei ampunut kertaakaan kuin vasta päätösminuutilla, jolloin Smith oli edessä, Roy siirsi irtokiekon Karlssonille ja tämä kuljetti sen tyhjiin sinetöiden loppuluvuiksi 2-5. Lopulliset laukaukset kohti maalia olivat peräti 41-22, mutta maalinteon tehokkuus ja viisikkotiiviys olivat Golden Knightsin puolella viimeiset 40 minuuttia.

Marchessaultilta odotin yhtä superpeliä tähän sarjaan, mutta tämä oli oikeastaan jo toinen sellainen. Hattutempusta on kaksi plussaa annettava, mutta tehokkuuden lisäksi kamppailupelaaminen vakuutti hyökkäysalueella. Tankkerimainen Draisaitlkin oli paperia häntä vastaan aika ajoin eikä saanut terrierimäistä Joonatania kuriin. Eichel ja Barbashev säestivät hyvin syöttöpistein ja saavat siitä hyvästä yhdet plussat. Eichel on toistaiseksi voittamaton urallaan pudotuspeleissä ja jopa pudotuspelien MVP-vauhdissa, kun kahden sarjan jälkeen koossa on 11 otteluun tehot 6+8=14. Hän on osoittanut monipuolisuutensa ja kasvunsa jääkiekkoilijana. Niissä peleissä, joissa tarjolla on ollut helpompia minuutteja vastustajan alaketjuja vastaan, Eichel on kyennyt tuottamaan tehoja. Ja puolestaan niissä matseissa, joissa pelillinen haaste on ollut kovempi, hän on kyennyt pelaamaan vähintään 0-0:aa ja tässä matsissa Draisaitlin ketjua vastaan iltapuhde oli kahden maalin verran jopa voitollinen. Jets-sarjan avauspeli oli heikko eikä häntä voinut peluuttaa Duboisin ykkösketjua vastaan, kun mies vuoti omiin, mutta sen jälkeen ohipelejä ei ole oikeastaan enää tullut ja kiekottomana taka- ja mailapaine on ollut väkevää.

Hyökkääjistä plussa menee myös Smithille, joka teki avausmaalin ja otti kriittisen blokin ennen tyhjiin tehtyä maalia. Lisäksi 5v5-pelissä hän oli osa ketjua, joka pelin jälkimmäisellä puoliskolla piti hyvin Oilersin tähdet kurissa. Alivoimalla sijoittuminen oli myös laadukasta. Ketjun muutkin lenkit olisivat ansainneet plussat, mutta 2-1 maalissa Roy hieman nukahti Karlssonin jättämän tilan tukkimisessa ja Wiljami puolestaan ei niinkään ollut osallinen avausmaaliin, vaan se oli Royn ja Smithin tuotos, joten siksi vain Smith saa plussan nyt minulta.

Puolustuksesta Martinez oli mukana alustamassa voittomaalia ja tosiaan päätöserässä oli itsevarmuus Oilersin paineen alla päätykiekkoja hakiessaan. Hän näytti siltä, että on ennenkin ollut kovissa paikoissa. Kliseisesti sanottuna Alec oli erinomainen näkymättömässä työssä. Muista puolustajista Pietrangelo kirjasi teholukeman +4, mutta se oli enemmän kyllä muiden ansiota, joten jätän hänet neutraaliksi. McNabbille menee puolestaan miinus Oilersin maaleista, koska ensin hän epäonnistui suorahyökkäyspuolustamisessa McDavidia vastaan ja sitten jäi jälkeen McLeodista päätykiekon noukinnassa. Näytti jopa vähän siltä, että McNabb luki tilanteen väärin ja kurvasi väärältä puolelta maalia pelivälineen perään.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1657980040364298246?s=20

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1657968608285458434?s=20

 

[Juna]

Pietrangelo palasi kehiin syrjäyttäen Huttonin. Ketjut olivat samat kuin vitospelissä.

Viime yönä ei tosiaan paljon tullut ylivoimaa, mutta mitä luulet kumpi ykkösylivoiman viivassa touhuaa, kun konferenssifinaalit alkaa? Theodore vai Pietrangelo? Daily Faceoffissa näkynyt tuosta Pietron pelikiellosta lähtien Theodore, mutta tuohon ei näin playoff-aikaan ole luottamista.

 

[Salming]

Viime yönä ei tosiaan paljon tullut ylivoimaa, mutta mitä luulet kumpi ykkösylivoiman viivassa touhuaa, kun konferenssifinaalit alkaa? Theodore vai Pietrangelo? Daily Faceoffissa näkynyt tuosta Pietron pelikiellosta lähtien Theodore, mutta tuohon ei näin playoff-aikaan ole luottamista.

Theodore tuli jo ennen pelikieltoa Pietrangelon tilalle ykkösylivoimaan, joten eiköhän hän siinä roolissa jatka konferenssifinaaleissakin. Mutta toistaiseksi molemmissa pudotuspelisarjoissa Golden Knights on muokannut ykkösylivoimaansa kesken sarjojen, joten Theodore-Eichel-Marchessault-Stephenson-Stone viisikko ei ole kiveen hakattu.

 

[Letangi]

Mikähän mahtaa olla Vegasin maalivahti tilanne? Saako kuuma Hill jatkaa vai tuleeko Brossoit Thompson kaksikko maalinsuulle? Siis ei yhtä aikaa :)