Vegas Golden Knights 2022–2023

[Salming]

1/7 Vegas Golden Knights vs. Dallas Stars

Kokoonpano oli sama kuin Oilers-sarjan kutospelissä.

Golden Knights:

Smith-Karlsson-Roy
Barbashev-Eichel-Marchessault
Howden-Stephenson-Stone
Carrier-Blueger-Kolesar

Martinez-Pietrangelo
McNabb-Theodore
Hague-Whitecloud

Hill
Quick

YV:

Stone
Eichel Stephenson Marchessault
Theodore

Roy
Karlsson Barbashev Smith
Pietrangelo

AV: Blueger-Roy-McNabb-Pietrangelo, Karlsson-Smith-Martinez-Whitecloud, Stephenson-Howden, Eichel-Stone

Stars:

Robertson-Hintz-Pavelski
Marchment-Domi-Seguin
Benn-Johnston-Dadonov
Kiviranta-Faksa-Glendening

Suter-Heiskanen
Lindell-Miller
Harley-Hanley

Oettinger
Wedgewood

Arvosanataulukko
++ Hague, Whitecloud, Karlsson
+ Kolesar, Blueger
+/- Hill, Martinez, Pietrangelo, Stephenson, Stone, Howden, Smith, Roy, Eichel, Barbashev, Marchessault, Carrier
- Theodore, McNabb
--

1. erä

Avauskymppi ja kolme vaihtokierrosta riitti toteamaan halutun peluutuksen. Ennakoimani ketjut olivat vastakkain heti alkuun: Karlsson vs. Hintz ja Stephenson vs. Johnston. Eichelin ketju puolestaan otti kaksi hyökkäyspään aloitusta Domin vitjaa vastaan ja pelasi välissä myös lentävän vaihdon sen kanssa samaan aikaan. DeBoer yritti mainosten jälkeen sekoittaa ketjujen vastakkainasettelua aloittamalla kolmannen vaihtokierroksen Domin ketjulla ja siirtämällä Hintzin ketjun rotaatiossa viimeiseksi, mutta Cassidy ei häkeltynyt, vaan komensi jäälle Eichelin ketjun ja siirsi Karlssonin ketjun hännille. Mielenkiintoista oli se, että Faksan ketjua vastaan hyökkäyspään aloitukseen ei tungettu uudelleen Eichelia, vaan nelosketju, joten peluutus oli erittäin tiukkaa ja etukäteen halutuista vastinpareista pidettiin kiinni. Tuo jatkui oikeastaan lopulta läpi pelin. Joissain satunnaisissa lentävissä vaihdoissa vastinparit saattoivat muuttua, kun DeBoer sekoitti peluutusjärjestystä. Lisäksi ottelun toisella puolikkaalla Eichelin vitjalle annettiin tutusti satunnaisia vaihtoja vastustajan nelosketjua vastaan, mutta helpompien minuuttien hyödyntäminen ei tässä pelissä onnistunut.

Peluutus avauskymppi:

Karlsson vs. Hintz
Eichel vs. Domi
Stephenson vs. Johnston
Blueger vs. Faksa

Karlsson vs. Hintz
Eichel vs. Domi
Stephenson vs. Johnston
Blueger vs. Faksa

Eichel vs. Domi
Stephenson vs. Johnston
Blueger vs. Faksa
Karlsson vs. Hintz

Avausvaihdossa painopiste oli onnistuneesti Dallasin päädyssä. Martinez laukoi viivasta ja Smith ohjasi kiekon päin Oettingeria. Sitten olikin aika tuoda Eichel sisään hyökkäyspään aloitukseen. Hän hävisi sen Domille, mutta laiturit karvasivat kiekon kulmassa takaisin Milleriltä. Marchessaultin päätypassi löysi keskeltä Eichelin, joka ampui patjaan. Kahden minuutin kohdalla Vegasin trap toimi. Bennin siirtokiekko syvään jäi vajaaksi ja Whitecloud nappasi kiekon ilmasta alas. Stone vapautti Howdenin välittömästi keskeltä puolittain karkuun, mutta rannelaukaus suoraluistelusta kopsahti kilpeen. Kolmannella minuutilla nelosketjut ottivat vuorostaan yhteen. Martinezin vedossa ei ohjaajia ollut, mutta paine oli oikeassa päädyssä, joten kaikkinensa ensimmäinen vaihtokierros oli positiivinen.

Neljännellä minuutilla ykkösketjut kohtasivat toistamiseen. Sekä Karlssonit että Hintzit heittivät kiekon kertaalleen syvään keskialueelta, mutta molempien pakistot selvittivät jatkokarvaukset ja pääsivät paineen alta pois.

Ajassa 4:20 nähtiin ensi kertaa Vegasilta yksi tapa murtaa Dallasin 1-1-3 karvaus. Pakki-pakkisyötöllä pelattiin ensin kärkikarvaaja pihalle (näitäkin ennakoin Vegasin käyttävän Dallasin kärkikarvaajan juoksuttamiseksi uuvuksiin, nyt vain yksi poikittaissyöttö riitti siihen), jonka jälkeen Barbashev tarjosi itsensä pelattavaksi keskikaistalla. Hän polki jalalla ohi F2:n ja vielä F3:nkin. Sitä seurasi levitys Stephensonille, joka laukoi Suterin jaloista Oettingerin syliin päättäen siten suorahyökkäyksen. Tällä samalla haullahan Vegas myöhemmin iski voittomaalin jatkoajalla!


Ajassa 5:00 näkyi puolestaan Dallasin luultavasti tässä sarjassa paljon käyttämä 2-3 hyökkäysaluemalli. Oilers käytti tätä satunnaisesti. Ideana on tuoda siis kolmas hyökkääjä korkealle, jotta Vegasin sentteri tyhjentäisi slotin ja liikkuisi luomaan 3v3-asetelman lähelle siniviivaa, jolloin Dallasin toinen syvällä oleva hyökkääjä voisi hakeutua tyhjentyneeseen tilaan slottiin joko ohjaamaan tai laukomaan kiekon verkkoon. Dallas tykkää hakea ohjauksia b-pisteiden välistä, mutta tässä tilanteessa kaksi muuta hyökkääjää Johnston ja Dadonov jäivät kuitenkin maalille Bennin noustua siniviivaan kiekollisena.


Dadonov pääsi reboundiin ennen Hagueta, mutta irtokiekko ajautui kulmaan. Stone kontrolloi kurinalaisesti Suterin nousun siniviivasta maalin eteen kolmanneksi pelaajaksi.

Ajassa 6:20 näkyi puolestaan tuttu avauskuvio paineen alta kauden keskinäisistä kohtaamisista. Pietrangelo haki Lindellin dumppauksen ja rännitti sen ohi kärkikarvaajan, Roy laiturina jatkoi kiekon laidasta ohi Dallasin F2:n keskelle vauhtiin sentterille ja Karlsson kuskasi yli keskialueen puhkoen sillä puolestaan Dallasin kolmen alimmaisen pelaajan muurin. Smith päätti suorahyökkäyksen rannelaukaukseen takapatjaan.

Mainoksille mentäessä vedot kohti maalia olivat 7-1, joten alku oli kotijoukkueelta erinomainen. 1-2-2 trap toimi eikä Dallas ollut huolellinen päätysiirroissa, joten jatkopaineet jäivät antamatta huonojen ajoitusten myötä eivätkä kaikki kiekot edes syvään asti menneet. Kommentaattori Niemisen mukaan VGK on sarjan paras keskialueen trap-/riistojoukkue enkä ole eri mieltä.

Seitsemännellä minuutilla Marchessault oli huolimaton kiekollisena hyökkäysalueella, mutta paikkasi harhasyötön keskialueen katkolla. Vastaiskun vastaiskusta Barbashev vapautti sinisen päältä Eichelin läpi keskeltä Millerin selustaan, mutta Oettinger torjui kämmennoston. Minuutti myöhemmin Dallasin nelonen sai kiekon syvään hyvillä ajoituksilla ohi trapin. Kiviranta liimasi Whitecloudin päätyyn, mutta tämä ehti kuitenkin siirtää ykkösellä kiekon viereen ja Carrier nosti voimaluistelulla kiekon keskialueelle. Tuki oli riittävän lähellä eikä Dallas vieläkään saanut kunnon kulmarallia käyntiin. Yhdeksännellä minuutilla Karlssonin ketju riisti syvällä kiekon Dallasin kolmosparia vastaan, muttei saanut luotua kunnon tekopaikkaa. Paine oli silti taas oikeassa päädyssä Hintzin ketjua vastaan. Kaikkinensa voisi todeta, että etukäteisoletus päätykiekkojen runsaasta viljelystä puolin ja toisin piti kutinsa heti alusta saakka.

Ajassa 9:30 Seguin oli ajoissa jatkokarvaamassa ja sai riistettyä kiekon Theodorelta. Jatkotilanteessa Miller laukoi hanskaan viivasta. Tuo oli toinen kerta, kun Shea vuoti paineen alla. Ensimmäisen hän paikkasi itse, mutta toista ei ja hän oli jopa yllättäen heikoin lenkki paineen alla avauskympillä, jonka aikana vedot olivat 11-2. 11. minuutilla McNabb puolusti eteenpäin punaviivalle, mutta Dallasin nelonen sai kiekon syvään. Kiviranta sitoi Theodoren laitaan ja riisti sitten kiekon. Pyöritys päättyi Harleyn viivavetoon, mutta ohjaus maalin edestä meni ohi. Theodoren alku jatkui yhä vaikeana.

Vajaan 13 minuutin kohdalla Stone otti sarjan ensimmäisen jäähyn huitomisesta. AV-systeemi oli tuttu eli hyökkääjät olivat enemmän peräkkäin ja puolustajien tehtävä oli blokata siipivedot. McNabb ei ehtinyt ihan Robertsonin one-timerin eteen, mutta Hillin patja oli tiellä. Muutoin AV toimi kivasti. Kakkosnelikko häiritsi vahvasti keskialueella ja sai aikaan kaksi perättäistä purkua. Lopuksi toki Dadonovin kova poikittaissyöttö löysi takatolpalta Johnstonin, joka taisi luistimella ohjata kiekon patjaan Pietrangelon vierestä. Jäähyltä päästyään Stone päätti 2v1-vastaiskun omaan laukaukseen ohi takakulman.

Päätösvitosen alkuun Vegas sai uuden alivoiman, kun Stephenson huitoi Johnstonia käsille sisäänviennissä. Jäähy oli turha, kun viisikko oli tiivis ja kaveri lähellä auttamassa. Toinen alivoima oli ensimmäistäkin parempi. Viimeisimmän keskinäisen kohtaamisen tapaan siniviivahäirintä oli loistavaa eikä Dallas saanut kertaakaan kuviota kuntoon! Tuonkin mainitsin ottelusarjaennakossa ja hyvä, että sama kaava jatkui, vaikka pleijareissa prosentit ovat heikot. Kaksi tappoa oli erinomainen alku erikoistilanteissa.

Reilu minuutti ennen taukoa Stars meni kuitenkin epäansaitusti 0-1 johtoon. Hintz heitti kiekon syvään, kun oikea laita oli tukossa. Pietrangelo haki rauhassa kiekon ja löi sen ränniin, mutta peliväline pomppasi oudosti suoraan slottiin Hintzille, joka laukoi nopeasti kiekon maalille ja Robertson ohjasi sen Martinezin takaa sisään. Harmillinen osuma muutoin hyvän erän päätteeksi. Karlssonin pimennysketju sai sekin ansaitsemattoman miinuksen. Päätösminuutilla Whitecloud nosti itse jalalla pakki-pakin jälkeen yli keskialueen ja hyödynsi Dallasin F2:n antaman tilan, kun kärkikarvaaja oli taas ensin kiekoteltu pihalle ylemmällä viivelähdöllä. Kolmosparin pelin rytmittäminen oli kotijoukkueen parasta antia jo avauserässä. Kokonaisuutena erä oli hyvä puolustuksellisesti ja vain Theodore vuoti jatkopaineen alla pari kertaa. Muutoin Vegas pääsi omista pois sutjakkaasti. Vedot olivat lopulta 16-13, kun Dallas kiri niissä toisen puolikkaan ylivoimillaan.

 

[Salming]

2. erä

22. minuutilla Dadonov heitti ulkokehältä kiekon maalille ja vaikka Johnston oli siellä 1v2-alivoimaisena, hän sai ohjattua kiekon ohi maalin. Twitterissä Jack Han nosti hyvän pointin esiin siitä, että Vegasin pakit yrittivät ennemmin blokata kiekon vastustajan etupuolelta kuin boksata suoraan miehensä ulos, joten siksi välillä taakse jää mies auki, jos blokkaaminen epäonnistuu kuten kävi avausmaalissa. 23. minuutilla Hintzin ketju loi ensi kertaa ilman rouva Fortunan apua puolittaisen paikan Karlssonin ketjua vastaan, kun korkea karvaus vuoti etäisyyksien kasvettua. Pavelski löytyi keskikaistalta lapa jäässä hyökkääjien takaa tyhjästä tilasta. Hän levitti Robertsonille, joka laukoi oikeasta laidasta räpylään. Hetken päästä Theodoren rystypurku puolestaan jäi omiin. Seguin syötti heti päädystä luukulle, mutta Hill nollasi Marchmentin. Jälleen yksi lisäsyy antaa Theodorelle miinus tästä pelistä.

24. minuutilla Eichel pelasi ensimmäistä kertaa Faksan nelosta vastaan, mutta jäällä oli myös Heiskanen, joten jatkokarvaus ei onnistunut ja Dallas pääsi omista pois. Minuutin päästä Pietrangelon ristipisto löysi Stephensonin, joka pujahti hyökkäysalueelle vasemmalta. Tämä löysi takaviistosta Stonen, joka haki vielä takatolpalta sidottua Howdenia. Seuraavaksi kolmospari kiekotteli maltilla karvaajan pihalle, avasi napakasti takasiniselle ja taas vasemmasta laidasta Vegas eteni sisään alueelle. Barbashevin jätöstä Haguen painava laukaus oli tulokseton. Samassa vaihdossa Marchessault pääsi punaviivakatkosta puoliksi karkuun oikealta, mutta laukaus etukulmaan ei uponnut. Jälleen Dallas oli kuitenkin huolimaton dumppauksessaan. 28. minuutilla vyöry jatkui. Theodore laukoi patjaan ja Eichel tuhlasi avopaikan reboundista.

Ajassa 28:50 kolmospari rytmitti taas hienosti peliä eikä Hague välittömästi kääntänyt peliä pystyyn. Whitecloud tunnisti pakki-pakkisyötön jälkeen tyhjän tilan ja nosti vasta sitten jalalla punaiselle ennen päätykiekkoa. Tällä kertaa Smithin jatkokarvaus oli myöhässä eikä kulmarallia saatu tulille, mutta muuten kyseessä oli loistava Dallasin 1-1-3:n ohitus.

Ja sitä seuraava hyökkäys tuotti 1-1 tasoituksen. Smith spurttasi syvään kiekon perään ja liimasi Heiskasen päätyyn. Roy nappasi taustalta irtopalan. Kulmarallin lopuksi Karlsson nousi päädystä esiin Suter selässään. Hän pudotti viivaan Whitecloudille, joka laukoi ohi maalin, mutta päätylautapomppu tuli sopivasti takaisin Wiljamille, joka nosti sen verkkoon. Suter hävisi oman 1v1-tilanteensa, mutta Heiskasella ja Domilla olivat ukot kurissa. Avauskympin vedot olivat 6-2, joten tasoitus oli ajan kysymys:

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1659741571808473092?t=Q5D3IZiJ4c6jrRPxahVGPA&s=19

31. minuutilla vahva jatkopaineistaminen vain jatkui, kun Marchessault karvasi kiekon Hanleylta ja syötti viivaan Martinezille, jonka hurja vastakiekkolämäri jäi pyörimään maaliviivalle. Seuraavaksi McNabb puolestaan nousi viivasta kohti keskustaa, mutta menetti kiekon. Dallas sai ensimmäisen transitiosaumansa, kun Theodorekin oli seisovin jaloin. Seguinille laitettiin juoksukiekko ja tämä päätti puolittaisen läpiajon laukaukseen ylärimaan. Minuutti myöhemmin Pietrangelo oli löperö omissa ja Glendening riisti kiekon, mutta kunnon jatkokutia ei tullut. Nemon termein Dallas pelasi seinäkiipeilypeliä. On pakko vilpittömästi todeta, että nautin enemmän kuin koskaan Mäkinen-Nieminen kaksikosta selostamossa. Kotiläksyt olivat tehtyinä ja tarkka pelipuhe joka vaihdosta muistutti K. Palotien koripalloselostusten asiantuntemusta ja korkealaatuisuutta pallonhallinnoittain. Havainnot olivat aika lailla samoja kuin minulla ja tietysti Nieminen kykeni vielä tuomaan lisäarvoa joillain nippelitiedoilla valmentajataustansa ansiosta. Vielä kerran: wau, wau ja wau.

Päätösvitosella kolmosketjun karvaus toimi ja Stone löysi painottomalta puolelta Martinezin, jonka rannari oli vaisu. Toiseen suuntaan mentäessä uhkaa ei päätykiekossa ollut, mutta Alec onnistui jotenkin lahjoittamaan kiekon ainoalle karvaajalle Suterille. Hillin lähitorjunta pelasti nololta takaiskulta. Seuraavaksi Vegas eteni taas vasemmalta sisään. Roy poikkisyötön saatuaan haastoi Seguinin laidan puolelta. Tämä löi käsille, kun Roy käänsi kiekon maalille kohti Smithia. Ylivoimalla Marchessault laukoi Eichelin poikittaissyötöstä syliin heti sisäänviennin jälkeen. Kuvio oli kunnossa pitkään, mutta vasta loppupuolella Theodore laukoi keskeltä ruuhkaan Dallasin neliön mentyä kovin pieneksi.

Toisen erän vedot kohti maalia 11-7 mairittelevat Dallasia, koska niin pelin päällä Golden Knights oli. Erinomaiset kakkoserät playoffeissa jatkuivat. Dallas oli keskialueella löyhä, kun Vegas vähänkin kiekotteli pakkien kesken ylemmässä viivelähdössä ja sai avattua vastustajan pakettia. Vieraiden pakisto ei myöskään ehtinyt riittävän ajoissa päätykiekkoihin, vaan Vegasin hyökkääjät vyöryivät niskaan hyvillä ajoituksilla saaden hyökkäysalueen hyökkäyspelejä käyntiin lukuisia. Dallasin mestat tulivat parista huolimattomasta menetyksestä omissa. Muutoin Stars oli jopa aika kesy karvausjoukkue vrt. Oilersiin, kun sitä etukäteen pohdin sarjaennakossa. Hyökkäysalueella Vegasin kiekollinen varmuus oli sen sijaan hyvää pl. yksi McNabbin menetys. Tuosta seurannut vastaiskupaikka oli Dallasin ainoa kahteen erään, kun ennen tätä peliä se oli playoffeissa saanut keskimäärin 6,5 maalipaikkaa vastaiskuista ja se lukema oli sarjan paras.

3. erä

41. minuutilla Eichelin vitja pyöri väärässä päässä Faksan ketjua vastaan, muttei hätää sen suuremmin ollut. Seuraavassa vaihdossa Vegas meni 2-1 johtoon. Smith kuljetti vastaiskussa kiekon vain hyökkäysalueelle ja käynnisti pyörityksen. Pietrangelo laukoi ohi viivasta ja Martinez perään toiselta puolelta päin Hintzin luistinta, josta kiekko kimposi Karlssonille ja tämän laukaus keskeltä yllätti Oettingerin. Pomppumaalit olivat nyt tasan ja halutussa vastakkainasettelussa tilanne 1-1.

43. minuutilla Eichelin vitja pelasi toisen huonon vaihdon erän alkuun. Karvaus petti ja Domi laukoi logoon suorahyökkäyksestä. Jatkotilanteessa Hague hävisi vielä päätykamppailun ja Domi löysi Seguinin, joka laukoi keskeltä Eichelin vierestä olkapäähän. Seuraavasta aloituksesta Pavelski puolestaan laukoi heti Kolesaria kintuille ja tämä kävi kopin puolella ennen paluuta. Kauaa ei siitä mennyt ja peli oli 2-2. Heiskanen avasi ohi Smithin takasiniselle. Martinez ei saanut pysäytetyksi Robertsonia, joka löysi vierestä Pavelskin ja tämä jatkoi ykkösellä poikittain Hintzille. Maaginen laukaus painui yläriman alle ja "match-up" muuttui lukemiin 2-1, kun vieraiden ykkönen naulasi käytännössä toisesta kunnon paikastaan toisen maalinkin.

45. minuutilla Stephensonit olivat pulassa omissa melkeinpä ensi kerran pidempään Johnstonin ketjua vastaan. Harley käveli lopuksi viivasta avopaikkaan, mutta Hillin vastaantulo nollasi hänet. Pari minuuttia myöhemmin Royn keskialuejatkosta Karlsson pujotteli vauhdilla hyökkäysalueelle, mutta matala kuti jaloista ei uponnut. Sitä seurasi kuitenkin yli minuutin mittainen Dallasin ykköskentällisen väsytysvaihto. Niinpä ei ollut ihme, että Vegasin 3-2 maalissa ajassa 49:20 Heiskanen ei jaksanut puolustaa Kolesarin voimanousua maalille ja Blueger löi karat sisään, kun Dallasin pelaajat itse tuuppasivat Kolesarin Oettingerin niskaan. Maalia edelsi Whitecloudin tarkka ristipisto ylemmästä viivelähdöstä samaan taskuun, josta Dallas vuoti koko illan:

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1659755969755086849?t=k4i1G_8dpXnpG1jAs1ycNQ&s=19

Päätöskympin alussa Marchessault jatkoi kiekon keskialueelle Millerin pinchauksesta huolimatta. Lindell jäi 1v2-tilanteeseen. Eichel viivytti syöttöään ikuisuuden ja lopulta Barbashevin one-timer jäi tuhnuksi. Hetken päästä Kolesar kiilasi Heiskasen irti juoksukiekosta ja petasi paikan Bluegerille, mutta Oettinger pysäytti tämän kudin. Kuten Nemo totesi kopissa, iso jääaika alkoi näkyä.

Johtoasemassa VGK vähän passivoitui ja luopui kiekosta liian helposti pelaten vain minimiä ja vipaten kiekkoja keskialueelle, josta peli kääntyi saman tien omiin, mutta PAPP:ssa sentään oli ydin tukossa ja purut varmoja. Pari minuuttia ennen loppua Dallas tuli väkisin silti tasoihin. Pavelski punnersi oikealta sisään Stonen sivupaineesta huolimatta. Stephenson katkaisi keskellä poikittaissyötön, mutta purku jäi siniviivaan. Heiskanen laukoi nopeasti seinäsyötöstä maalille. Pavelski suti kakkoskiekon maalin kulmalle ja Benn puttasi sen sisään McNabbin hävittyä painin. Stephensonkin putosi vähän laiskasti apuun maalin eteen. Päätösminuutilla Karlssonin päätypassi löysi slotista Smithin, jolle ei ratkaisu maistunut. Pavelski oli sentterin tontilla tuijottaen vain kiekkoa miehen sijasta. Hintz yritti paikata laiturin paikalta, mutta takakurotus oli sekin myöhässä.

Jatkoerä

Ajassa 61:35 valssi oli ohi. Keskialueen katkoa seurasi palautus ja kolmosparin rytmittämä ylempi viivelähtö. Stephenson haki barbashevmaisesti kiekon vauhtiin ja kuljetti ohi F2:n ja F3:n, kun Dallasin trap oli enemmän taas jopa 1-4 kuin 1-1-3 muodossa. Chandler pujahti viistosti oikealta sisään, käänsi päädystä ohi Lindellin syötön takaviistoon Stonelle ja tämä taiteili vielä hankalasta asennosta kiekon vapaalle Howdenille takatolpalle. Putti tyhjiin ei kelvannut, joten Brett teki asiat vaikeimman kautta ja upotti kiekon miinuskulmasta veskarin varusteiden kautta maaliin. Ennakoin ennen sarjaa Domille merkkausvirhettä omissa ja tuossa voittomaalissa sellainen osin saatiin, kun selustan havainnointi ei hoitunut Lindellin jätettyä tonttinsa:

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1659769899147829248?t=DsMPK7Jg1hKs1KYFb1oZ8g&s=19

Olihan voitto ansaittu, koska ison osan ajasta VGK oli pelin päällä. Karvaaminen oli priimaa Dallasiin verrattuna ja pakiston kyvyssä selvittää jatkopaine oli eroa. Golden Knightsin pakisto toki osoitti sekin inhimillisyyttä niinä hetkinä, kun Dallas ehti jatkopaineistamaan dumppausten jälkeen. Cassidy mainitsi Vegasin karvaamisen toimineen läpi pudotuspelien. Siinä on rakenne kunnossa ja pelaajat tietävät, minne kiekot sijoitetaan. Siirtokiekot eivät ole umpimähkäisiä, joten niihin on todennäköisempää ehtiä. Kaikkia ei saada riistetyksi takaisin, mutta saadaan vaikeutettua vastustajan avaamista kuitenkin. Keskialuekin oli Dallasia paremmin tukossa ja lisäksi neljä 5v5-maalia oli taas osoitus riittävästä maalinteon tehokkuudesta. Tuotantoa tulee tasaisesti neljältä ketjulta ja nyt kakkosella oli varaa jäädä kiikareille.

Kolmosparin pelin rytmitys oli esimerkinomaista muille. He tunnistivat, koska kärkikarvaaja oli kiekoteltu pihalle ja nostivat sitten jalalla tai avasivat napakasti vasempaan laitaan. Teholukema oli plussalla kaksi pykälää Haguella ja Whitecloudilla ja Zach napsi oheen 0+2 tehot. He saivat myös ansaitusti eniten 5v5-jääaikaa eli 18 minuuttia. Maaliodottama oli sinä aikana 0.74-0.32. Sanoisin, että he pelasivat kauden parhaan pelinsä ja osoittivat kuuluvansa debattiin sarjan parhaasta kolmosparista. Selostamokin kehui heitä täysin ansaitusti. Karlssonille menee plussaa vuorostaan kahdesta maalista ja oman pelin voittamisesta maaliodottamalla mitattuna 1.13-0.3. Niinpä oli suorastaan epäonnekasta, että Hintzin ketjua vastaan kaksintaisto päättyi 1-2 tappioon ja koko oma peli oli "vain" 2-2, kun mukaan otetaan maali Domin ketjua vastaan. Ilman kenttämestarin erikoista, yhtä Pavelskin päätöserän oivallusta ja Hintzin laatukutia vastustajan ykkönen olisi tullut pimennetyksi kuten McDavid konsanaan viime sarjan vitos- ja kutospeleissä! Tuplaplussat ovat siis ansaitut kolmikolle Karlsson-Hague-Whitecloud.

Nelosketjun kaksikko nappaa plussat 3-2 maalista. Kolesar petasi lisäksi sen toisenkin tontin latvialaiselle. Muutoin nelonen pelasi tutusti 0-0:aa luoden ja sallien odottamaa alle 0.2 maalia. Kolmosketju puolestaan jää plussatta voittomaalista huolimatta, koska he olivat jäällä 3-3 tasoituksessa. Muutoinkin he tuhlasivat pari hyvää paikkaa ja ainoana ketjuna kolmonen oli myös lievästi pakkasella maaliodottamassa pelattuaan siis enimmäkseen Johnstonin ketjua vastaan. Eichelin ketjunkin puhde jäi neutraaliksi. Maaliodottamajakauma oli yllättävän hyvä 0.76-0.20, mutta niin sen toki pitikin olla, kun vastassa olivat Domin ja Faksan ketjut.

Kakkospari saa miinusta. Ainoana pakkiparina maaliodottama oli pakkasella hieman. Theodore pupelsi 3-4 kertaa paineen alla ollen heikoin lenkki. McNabb puolestaan aiheutti menetyksellään vaarallisimman vastaiskun ja 3-3 maalissa hävisi maalinedustilanteen. Vaikka ykkösparikin vähän haparoi mm. Martinezin annettua kiekon Suterille, sen odottama oli silti reippaasti plussalla 1.15-0.5, joten arvio on neutraali, kun se oli jäällä 2-1 maalinkin aikana ja Pietrangelon muutamat ristipistot olivat tarkkoja. Hill oli maalissa niin ikään neutraali. Hän sylki kakkoskiekkoja eteen vähän turhan paljon, vaikka ykköskiekot torjuikin varmasti vastaantuloillaan.

Juna puksuttaa. Enää seitsemän täplää.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1659768681122136064?t=x8xaXusR4FaSTdsh6TSVqw&s=19

 

[Henkka]

Mikähän mahtaa olla Vegasin maalivahti tilanne? Saako kuuma Hill jatkaa vai tuleeko Brossoit Thompson kaksikko maalinsuulle? Siis ei yhtä aikaa :)

Eikai tuota kannata vaihtaa niinkauan kuin koppi tarttuu. Samaa backup-tasoa ne on kaikki.

Eri asia jos Lehner olisi tekemässä paluuta.

 

[Salming]

2/7 Vegas vs. Dallas

Voittavaa kokoonpanoa ei ronkittu. Vieraatkaan eivät olleet mitään muuttaneet.

Arvosanataulukko
++
+ Eichel, Barbashev, Stephenson, Pietrangelo, Theodore, Hill
+/- Hague, Whitecloud, Martinez, McNabb, Stone, Howden, Marchessault, Karlsson, Smith, Roy, Blueger, Carrier, Kolesar
-
--

1. erä

Avausvaihtokierros osoitti sen, että Vegas halusi pitää peluutuksen ennallaan. Samat ketjut olivat heti vastakkain kuin sarjan avauspelissäkin.

Haluttu peluutus:

Karlsson vs. Hintz
Stephenson vs. Johnston
Eichel vs. Domi
Blueger vs. Faksa

Avausvaihdossa viime pelin tapaan Karlssonin ketju sai paineen vastustajan päätyyn Hintzin ketjua vastaan. Pietrangelo laukoi ohi maalin ja Karlsson oli päätylautariparissa avausmaalin tapaan, mutta Suter onnistui tällä kertaa puolustamaan häntä riittävän hyvin. Toisella minuutilla Heiskanen ja perään Miller tulivat Vegasin paineen alta ehjästi pois (Barbashev) siirtäen kiekon ajoissa eteenpäin, joten sikäli Dallasin alku oli eheämpi. Toisessa päässäkin Domi ehti ajoissa paineistamaan erään dumppauksen jälkeen, mutta jatkopeli kulmasta ei omia löytänyt. Välissä Eichel laukoi suorahyökkäyksestä takapatjaan eikä omia ollut reboundissa.

Dallas meni 0-1 johtoon kolmen minuutin kohdalla. Heiskasen laukaus kimposi jostakin Hillin yli verkon perukoille. Alkuun näytti, että Theodoren mies Faksa olisi kiekon ohjannut sisään maalin kulmalta, mutta osuma merkittiin lopulta Mirolle. Dallasilla oli käytössä tuttu 2-3 malli, jossa korkealla oli kolme pelaajaa ja maalin eteen eristettiin 2v2-tilanne. Kolmosketju sai miinuksen, kun he tulivat jäälle jatkamaan nelosketjun aloittamaa vaihtoa. Taas siis vastustaja teki avausmaalin, mutta kun playoffeissa Vegas oli onnistunut kääntämään aiemmin takaa-ajopeleistä jo seitsemän edukseen, en menettänyt luottoani.

Viidennellä minuutilla Stone menetti osin kiekonhallinnan ristipiston jälkeen, mutta kolmosketju sai karvattua kiekon takaisin itselleen Dallasin ykkösparia vastaan ja jatkotilanteessa McNabbin toimitus siniviivasta oli tulokseton. Ajassa 5:20 puolestaan Lindell kiilasi hyvin Barbashevin laitaan tämän vastaanotettua ristipiston samaan rakoon, josta Dallas vuoti avauspelissä. Kuudennella minuutilla Marchmentin rannelaukaus puolestaan viuhui oikeasta laidasta ohi takakulman, kun laukomisen ulkokehältä VGK tutusti salli.

Hetken päästä Stephensonin ketju käytti tuttua avauskuviota pelaten kiekon vauhtiin keskelle Howdenille, mutta tämä menetti pelivälineen kovassa vauhdissa. Seuraavaksi kuitenkin Harley sössi siniviivassa ja Stone tökkäsi kiekon häneltä irti. 2v1-hyökkäyksessä valinta oli laukoa itse kohti längejä tuloksetta eikä jatkopelikään nollakulmasta tuottanut tulosta. Kahdeksannella minuutilla ykkösketjut olivat puolestaan taas vastakkain. Roy hävisi aloituksen omissa. Lindellin jäänuoliaissyöttö siniviivasta löysi maalin kulmalta Pavelskin, joka ohjasi kiekon päätyverkkoon. Yritys haavoittaa Vegasia ohjureilla ja viivatoimituksilla avausmaalin tapaan jatkui.

Yhdeksännellä minuutilla Eichelin ketjun laitureiden tuplakarvaus kulmaan johti riistoon ongelmatapaus Harleylta. Kulmaralli kruunautui kahden minuutin 5v3-ylivoimaan, kun Hanley antoi poikittaista Barbasheville ja samalla Harley kamppasi Eichelin päädyssä. Vegas hyödynsi 5v3-ylivoimansa, kun Stephensonin poikittaissyöttö maalin kulmalta toiselle kohti Eichelia katkesi Lindellin luistimeen, mutta Stone oli valppaana ja suti kiekon maalin edestä sisään. Vegas käytti isojen etäisyyksien kuviota, jossa syvyyteen luotiin 3v2-ylivoima Dallasin pakkeja vastaan. Extrapelaaja Stone oli se, joka puolustajien välistä maalin viimeisteli:

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1660371073547014144?s=20

13. minuutilla Martinezin huolimaton jättö hyökkäysalueella johti Vegasin jäähyyn, kun Stephenson joutui rikkomaan Hintzia suunnanmuutospuolustuksessa. Siirretyn jäähyn aikana melkein kolisi vielä omissa, kun Dallas petasi slottiin vetopaikan, mutta Hill otti ison torjunnan. Grafiikan mukaan Dallasin YV oli ennen tätä iltaa 0/10 kauden keskinäisissä kohtaamisissa eikä 11. kertakaan tulosta tuonut. Alussa Pavelski pääsi ilmaiseksi sisään ja siitä seurasi vetopaikka Heiskaselle, mutta muuten ongelmia ei hirveästi ollut, vaikka Dadonov jäähyn toisella puolikkaalla toi kiekon kahdesti sisään viekkaasti, mutta sen jälkeiset ratkaisut olivat huonoja ja Vegas pääsi nopeasti väliin. Etukäteisennakointi Dallasin erikoistilanne-edusta oli neljän pelatun erän jälkeen kääntynyt toisin päin ainakin tuloksellisesti.

Päätösvitosella Pietrangelo avasi upeasti paineen alta keskelle. Suorahyökkäyksestä Eichelin ketju valutti kiekon päätyyn. Barbashev iski perään Harleyyn ja perään Marchessault liimasi Lindellin kulmaan. Hyökkäysalueen pyöritys ei kuitenkaan tuonut tulosta sen jälkeen. 18. minuutilla Robertson puolestaan mursi siniviivan upealla viistokuljetuksella Vegasin 1-2-2:ta vastaan, mutta kääntö luukulle vasemmasta laidasta oli osoitteeton. Ajassa 18:30 Kolesar jekutti Bennia vasemmassa laidassa ja kiepsahti taklauksen alta pois. Syöttö maalille Karlssonille oli kuitenkin huti. Päätösminuutilla jäi mieleen kakkospakkiparin maltillinen ylempi viivelähtö, jolla karvaaja kiekoteltiin sivuun, mutta Theodoren ristipisto vasempaan laitaan ei johtanut sisäänvientiin, kun Dallas oli tehnyt läksyt ja viime pelin aukko oli taas tukittuna. Niinpä vedot kohti maalia olivat avauserässä lopulta vain 5-9. Starsin jatkokarvaaminen oli yhä aika köyhää kuten Nemokin totesi eikä paineen alta lähdöissä Vegasilla juurikaan vikoja ollut, mutta Dallas sai vähän enemmän hyökkäysalueaikaa aloitusvoitoista ja suorahyökkäysten seurauksena.

2. erä

21. minuutilla ristipisto löysi vasemmasta laidasta Vegas-pelurin, mutta laukaus liikkeestä meni päin Oettingeria. Kyseessä taisi olla Howden. Jatkotilanteessa Millerin purku katkesi pinchanneeseen Theodoreen, joka haki heti takatolpalta Howdenia, mutta Lindell sitoi miehensä hyvin.

Ajassa 21:40 puolestaan kolmospari ei malttanut rytmittää peliä kuten ykköspelissä. Eichelin aloitusvoitosta kiekko valui keskialueelle, kun Whitecloud missasi kiekon. Hague ei antanut pakki-pakkia enää takaisin, vaan avasi pystyyn seisovin jaloin Marchessaultille, jonka rystysiirrossa syvyyteen eivät enää ajoitukset toimineet ja Dallas pääsi vaivatta kääntämään pelin suunnan.

23. minuutilla kakkospari sen sijaan maltilla kiekotteli kärkikarvaajan sivuun syvällä omissa, mutta sitten Theodoren avaussyöttö oli laadultaan vain heikko jääden Marchessaultin jalkoihin. Siitä seurasi lyhyt mylly omiin Dallasin nelosta vastaan. Ylipäätään varsinkin toisessa erässä Dallas karvasi organisoidusti korkealta entistä paremmin 1-1-3:llaan, kun kaksi ylintä karvaajaa olivat minusta hitusen lähempänä toisiaan kuin viime pelissä ja sen seurauksena Dallas tukki keskialuettakin tiiviimmin kuin aiemmin sarjassa, kun sen puolustajat olivat nekin alapuolella vähän ylempänä. Vegasin lähdöissä kiekot jäivät viimeistään siniviivojen väliin, kun koko ajan joku oli iholla keskialueen 3v3-tilanteissa, joten ottelussa oli yhtäläisyyttä tammikuiseen 0-4 kotitappioon.

26. minuutilla Harley aloitusvoiton jälkeen löysi slotista Robertsonin, mutta nopea kuti oli ponneton, kun iholla taisi olla Karlsson. Hieman ongelmia ykkösvitjalla kuitenkin omissa Dallasin ykköstä vastaan oli, kun Pavelskikin pääsi perään laukomaan terävästi oikealta puolelta. 3v2-vastaiskussa puolestaan Smithin kääntö Roylle oikeaan laitaan katkesi mailaviidakkoon. Pari minuuttia myöhemmin Marchessault kampitti Heiskasen maalin takana joutuen jäähylle. Taustalla oli tuhlattu 2v2-vastaisku Barbashevin kanssa.

Ylivoimalla Robertsonin poikittaissyöttö oli alkuun löytää Pavelskin Howdenin läpi, mutta lopulta Vegas pääsi väliin ja purki. Dallas kuitenkin iski 1-2 johto-osuman saaden kuparisen vihdoin rikki ylivoimalla. McNabbilla oli paikka purkaa, mutta hän haki maalin takana rystypassia, johon Robertson pääsi väliin. Suter levitti viivasta oikeaan siipeen Dadonoville. McNabbilla oli paikka paikata erheensä olemalla ajoissa vetolinjalla, mutta hän ei siinä onnistunut. Kakkoskiekko kimposi slottiin Robertsonille, joka toimitti paluupostin perille. Vähemmän yllättäen Stone oli jäällä, kun omissa soi. Kumpikaan hän tai Stephenson ei slottia tukkinut. Stone oli periaatteessa alempi hyökkääjä, kun Stephenson oli peittämässä Suterin viivavetoa, mutta kapteeni ei roolissaan pysynyt, vaan haahuili peittämään hänkin turhaan Dadonovin kaukolaukausta oikeasta laidasta, äsh.

Maalinjälkeisissä vaihdoissa nopea kuittaus oli lähellä Oilers-sarjan tapaan vastustajan YV-maalin jälkeen. Ensin 3v3-vastaiskussa Marchessaultin hidastettu siirto eteenpäin löysi Eichelin, joka haki vielä vasemmalta takatolpalta Barbashevia, mutta syöttö ei perille mennyt. Sen perään Carrier karvasi kiekon Harleylta ja sai sen takaisin maalin eteen Kolesarilta, mutta Oettinger otti vastaliikkeessäkin uskomattoman patjatorjunnan. 32. minuutilla trap puolestaan vuoti, kun Kiviranta tuli oikealta sisään jalalla ohi Smithin. Kuti suoraluistelustakin oli yllättävän haastava Hillille. Tässä kohden iltaa vedot olivat Vegasin kannalta surkeasti 9-15.

33. minuutilla Haguen norsukiekko ohitti Dallasin ylimmät karvaajat. Taas Dallasin miehet olivat keskialueella Vegasin hyökkääjien selissä kiinni 3v3-tilanteessa, mutta Stone sai kamppailtua kiekon itselleen ja ampui lopulta vasemmasta laidasta rystyltä ohi maalin.

Seuraavaksi McNabb haki dumppauksen päädystä ja avasi rännin sijaan keskelle Eichelille. Syöttö ohitti ylimmät karvaajat kerralla. Eichel puolestaan väisti Dallasin eteenpäin pumpanneen F3:n seinäpelillä Barbashevin kanssa, jonka jälkeen baana oli auki. Heiskanen hidasti Eichelia sen verran, että Dallasin hyökkääjät ehtivät vielä pelin alle, mutta Eichelin tarkka laserssyöttö löysi takatolpalle toisesta aallosta uineen Marchessaultin eikä Johnston tätä noteerannut. Rystyviimeistely maalin edestä oli kuitenkin pehmeä. Erän edetessä siis VGK kyllä löysi keinoja vähän paremmin Dallasin 1-1-3:n ohittamiseen joko norsukiekoilla tai selkeillä yhden kosketuksen avauksilla.

Hetken päästä Hintz puolestaan dumppasi kiekon syvään, mutta Pietrangelo ohitti jatkokarvaajat juurikin yhden kosketuksen siirrolla ränniin. 4v3-vastaisku kuihtui Karlssonin menetykseen oikeassa laidassa. Päätösvitosenkin alussa Whitecloud avasi maalin takaa ränniin päätykiekon haettuaan. Blueger jatkoi sen laidasta keskelle vauhtiin Carrierille, mutta Lindell puolusti suorahyökkäyksen fantastisesti tuuppaamalla kiekon irti Carrierilta, kun tämä yritti punnertaa maalille.

Sen sijaan 38. minuutilla Martinez viivytteli avauksensa kanssa niin kauan, että Kiviranta ehti jatkopaineistamaan sinisen kulmaan Barbashevia, joka menetti kiekon. Hyökkäysalueen käännöstä Harley nousi viivasta esiin ja löysi maalin edestä Pavelskin, joka ohjasi läheltä syliin. Nopeammalla yhden kosketuksen avauksella Barbashev olisi ehtinyt jatkaa kiekon ulos ennen Kivirannan karvausta. Minuutti ennen taukoa puolestaan Stephenson antoi hölmön poikkarin Milleriin aitioiden edessä. Viime sekunneilla AV-tasoitus oli silti lähellä, mutta Pietrangelon petauksesta Roy laukoi keskeltä niukasti ohi vasemmalta, joten toiselle tauolle mentiin 1-2 lukemissa. Avauskymppi oli kotijoukkueelta heikohko, mutta toisella puolikkaalla paikkoja tasoitukseen kyllä oli ja ennen kaikkea keinot Dallasin korkean 1-1-3:n ohittamiseen löytyivät. Vain 10 laukausta 40 minuuttiin kohti maalia oli silti liian vähän.

3. erä

Erän alussa Dadonov laukoi ylivoiman rippeillä McNabbin jaloista Hillia maskiin. 43. minuutilla Pietrangelo haastoi jalalla Dallasin toiseksi ylimmän karvaajan, mutta Dallasin F3:n lapa oli keskialueella ristipiston välissä, joten se vain osoitti taas sen, että DeBoer oli videoita katsonut avauspelin jälkeen eikä Vegas taaskaan päässyt vasemmasta laidasta pujahtamaan sisään. Hetken päästä EIchel kaapi hyökkäyspään aloituksen Bennia vastaan, mutta Barbashevin välitön laukaus meni ohi etukulmasta, joten yhä edelleen saldona oli vain 10 kutia kohti maalia koko pelissä. Ottelun edetessä Cassidy muutti peluutusta entistä enemmän siihen suuntaan, että Eichel pelasi Johnstonia ja Stephenson Domia vastaan, mutta nuokaan muutokset eivät hyökkäyspelaamista piristäneet.

44. minuutilla McNabb pinchasi järjettömän myöhässä syvään aiheuttaen Dallasille 4v2-vastaiskun. Marchessault sentään varmisti ja Theodore hidasti Lindellia niin, että Domin kuti jätöstä lähti lopulta riittävän kaukaa, jotta Hill pystyi sen vangitsemaan syliinsä. Ennen mainoksia puolestaan Eichel pääsi väliin Lindellin purkuun, mutta Dallas puolusti keskustan tiukasti, joten Vegasin oli yritettävä luoda jotain viivan kautta. Theodoren one-timer McNabbin poikittaissyötöstä meni ohi maalin ja Oettinger sulki paluupompun alleen.

48. minuutilla Karlsson kaapi aloitusvoiton, mutta Martinez laukoi viivasta ohi. Toisessa päässä Dallas karvasi kiekon takaisin itselleen ja Robertson laukoi sitten oikeasta laidasta hanskan reunan kautta kiekon maalin taakse, jossa Pietrangelo oli väkivahva ja kamppailuvoitollaan selvitti oman alueen paineen Karlssonin tarjottua tuen. Päätöskymppiä ennen vedot olivat 13-22. Pelimiesten kympin aluksi Hague nousi röyhkeästi viivasta syvyyteen ohittaen laituri Glendeningin. Sen jälkeen syvyydestä Karlsson ja Smith petasivat paikan korkealle Roylle, mutta Oettinger ehti liukua one-timerin eteen. Hetken päästä Kiviranta karvasi norsukiekon Theodoren jaloista itselleen ja laukoi sitten Hillin logoon. Toisessa päässä puolestaan Eichel mursi siniviivan kuljettamalla oikeasta laidasta vauhdilla. Hyökkäysalueella Barbashev löysi poikittaissyötöllään vapaaksi jääneen Marchessaultin, mutta Oettinger otti mainion torjunnan peittäen kulmat aggressiivisella laukojan haastollaan.

53. minuutilla Vegasin nelonen sai paineen vieraiden päätyyn sen nelosta vastaan. Tila oli yhä siniviivassa, mutta Theodore pyssytti sieltä pleksiin eikä Carrierin vanhanaikainenkaan maaliin saakka taipunut. Viitisen minuuttia ennen loppua puolestaan Whitecloudin avauksesta keskialueelle Eichel mursi toistamiseen lyhyen ajan sisään siniviivan taitavasti pujottelemalla, mutta matala laukaus oikeasta laidasta ei Oettingeria ohittanut. Päätösvitosella Pietrangelo avasi alkuun suoraan Pavelskin lapaan ja Hintz pääsi käännöstä laukomaan niukasti ohi oikean etukulman.

Kiri vaikutti jäävän vajaaksi, kunnes reilut kaksi minuuttia ennen loppua Vegas tasoitti 2-2:een. Maali syntyi tietysti hyökkäysalueen jatkokarvauksesta. Eichel dumppasi kiekon päin maalivahtia. Tämä syötti viereen Suterille, mutta siirto ränniin Heiskaselle oli löysä. Barbashev ehti ajoissa väliin ja vieritti kiekon syvään Eichelille, jonka fantastinen rystysyöttö selkä kohti maalia löysi maalille leikanneen Marchessaultin eikä Suter sitä havainnoinut. Viimeistely maalin kattoon oli taidokas. Seuraavassa vaihdossa Stephenson petasi kulmasta paikan Stonelle, joka laukoi oikeasta ympyrästä niukasti ohi maalin yhdellä kosketuksella. Omassa päässä vuorostaan Whitecloud siirsi ykkösellä dumppaukseen ränniin Karlssonille, mutta tämän haltuunotto epäonnistui. Domi laukoi riistosta heti maalille ja Seguin oli päästä reboundiin. Päätösminuutilla puolestaan hyvän illan pelannut Pietrangelo irrotti tylysti Dadonovin kiekosta Vegasin maalin takana, joten edessä oli jatkoerä.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1660404033331531777?s=20

Jatkoerä

Puolen minuutin kohdalla Adin ei ollut Hill, vaan Mountain. Pietrangelon huolimaton pakki-pakkisyöttö päädyn kautta kimposi Pavelskille, joka löysi heti maalin edestä Johnstonin, mutta tämä laukoi avopaikasta suoraan syliin. Kun Dallas ei tehnyt, Vegas osui. Vierailla oli vaihto kesken, joten Stone pääsi ilman takapainetta hyökkäysalueelle. Theodore laukoi takapatjaan poikittaissyötöstä ja Stephenson siivosi karat sisään. Lindell oli enemmän etutolpalla, joten Miller jäi jopa 1v2-tilanteeseen takatolpalla. Hän kyllä sitoi Howdenin, mutta Stephenson sai rauhassa putata paluukiekon reppuun. Cassidyhan on monesti kehunut Howdenin suoraviivaisuutta ja hanakkuutta ajaa maalille. Nytkin se oli arvokasta yhden pakin sitomisessa ja tilan teossa muille.

Ennakoin yhtä tammikuun 0-4 kotitappion kaltaista ohipeliä tähän sarjaan Golden Knightsille. Oletin sen kuitenkin tulevan tällä kertaa vieraissa enkä toistamiseen kotona. Positiivista oli se, että jopa ajoittain surkeasta viisikkopelaamisesta huolimatta Golden Knights kykeni silti löytämään kauden teeman mukaisesta keinon voittaa, vaikka Dallas oli tiiviimpi joukkue ja olisi jopa ansainnut tasoittaa sarjan. Se keino oli herra nimeltä Jack Eichel, joka oli päätöserässä kerrassaan dominoiva ja omakätisesti alusti tasoituksen.

Vegas ei enää ylempien viivelähtöjen jälkeen päässyt ristipistoilla hyökkäysalueelle kuten avausmatsissa, kun nyt Dallasin alin hyökkääjä varsinkin sijoittui niin, että hän oli usein syöttölinjalla. Korkealta karvatessakin 1-1-3:lla Vegas oli heti pulassa, jos puolustajat vähänkin empivät avaustensa kanssa eivätkä liikuttaneet kiekkoa ykkösellä eteenpäin ohi kahden ylimmän Stars-hyökkääjän. Vieraat olivat saaneet hiottua ajoituksiaan paremmiksi jatkopaineen antamisessa ja alin hyökkääjä myös luki peliä paremmin sen suhteen, että paineistaako mukana vai tukkiako syöttösuunta keskialueella. Starsin puolustajatkin toki puolustivat jämäkämmin omaa siniviivaa. Vaihtoerhe lopussa maksoi paljon ja Vegas käänsi jo kahdeksatta kertaa näissä pudotuspeleissä tappioaseman voitokseen.

Eichel saa ansaitusti siis plussan oltuaan jopa kentän paras yksilö. Kahden suunnan operointi oli rautaista ja lopulta Marchessault sai kiekon verkkoon hänen tarjoiluistaan. Pidin myös paljon Barbashevin karvauspelaamisesta, joten palkitsen sen plussalla. Kolmosketju puolestaan voitti maaliodottaman tasaviisikoin 0.78-0.1, joten se nollasi tehokkaasti Johnstonin ketjun sekä päätöserässä Domin. Paras lenkki oli minusta Stephenson, joka iskikin sitten voittomaalin ja oli mukana myös 1-1 tasoituksessa.

Alakerrasta Pietrangelo erottui jatkoajan harhasyöttöään lukuun ottamatta rauhallisuudellaan paineen alla. Muutama millintarkka yhden kosketuksen avaus ohi Dallasin ylimpien karvaajien oli osoitus kylmäpäisyydestä. Theodore puolestaan nosti tasoaan ja varsinkin pelin toisella puolikkaalla alkoi vihdoin ottaa isompaa roolia hyökkäyssuuntaankin. Se palkittiin voittomaalin alustuksella. Kakkosparin maaliodottamajakauma oli myös vakuuttava sen oltua 1.2-0.2, joten palkitsen siksi Sheankin plussalla.

Stonelle ja McNabbille olin tarjoamassa miinuksia 1-2 maalista, mutta kumpikin oli osallisena voittomaaliin, joten annan synnit anteeksi. McNabb oli se, joka keskialueelta käänsi pelin suunnan, kun Dallas aikoi vaihtaa ja Stone tosiaan maltillaan kirjasi kakkossyötön voittomaaliin. Alivoimasta kapteeni pitää silti penkittää viimeistään nyt kokonaan ja säästää kaikki paukut 5v5- ja YV-pelaamiseen, koska tilastoja tarkistamatta Stonen jäällä ollessa omissa on mahdollisesti kolissut eniten pudotuspeleissä alivoimilla.

Karlssonin ketjulla oli vaikeampi ilta, kun se salli maaliodottamaa 1.1 maalin edestä ja loi itse vain 0.5 maalia, mutta Hintzin ketju jäi kuitenkin nollille todellisessa maalisarakkeessa, joten sikäli ilta oli riittävän onnistunut ja arvio neutraali. Nelosketju väläytti pari kertaa ja Kolesar järjesti pari paikkaa muille. Carrier pelasi puolestaan loukkaantumisesta palattuaan toistaiseksi parhaan pudotuspelinsä tänä keväänä ja luistin alkoi vihdoin kulkea siihen malliin kuin runkosarjassa. Siitä on hyvä jatkaa.

Maalissa Hill saa pelkästään jatkoaikatorjunnastaan sen plussan. Enkä takaiskujakaan hänen piikkiinsä laittaisi, kun avausmaali jostain näytti pomppivan sisään. Tiettyä räpiköintiä kakkoskiekoissa yhä on kuten Helenius studiossa nosti esiin, mutta vain voitot merkitsevät tässä vaiheessa kautta.

 

[Amerikanihme]

Eri asia jos Lehner olisi tekemässä paluuta.

Jos Lehner olisi tekemässä paluuta (tai palaisi), niin Vegas voisi samantien heittää pyyhkeen kehään. Nyt on pieni sauma, kun Batm...eiku Robin ei ole uimassa maalin edustalla.

 

[sampio]

En tykkää Vegasista tippaakaan ja myönnän, että osittain siksi, ettei suomalaisia ole siellä juuri viihtynyt. Mutta kuitenkin vähän tuollainen Blues-tyylinen jyrääjä sinänsä hyvillä pelaajilla ja parilla yksilöllä maustettuna. Lähinnä vain vituttaa, että siinä missä Blues pilasi Raskin mahkut, tekee Vegas finaaleissa saman kummalle tahansa idän edustajista. Olen mielelläni väärässä, mutta Golden Knights on vittumaisen playoffmainen jengi.

 

[sampio]

Hyi helvetti, ottakaa seuraava kaikella rakkaudella ja merkkinä hyvästä jengistä, mutta inhoan Vegasia jo nyt kuin Ruotsia 2006. Toivon todellakin että Florida tekee ihmeen ja pyyhkii ritareilla lattiaa.

Haista paska, Vegaanit Tuttiritarit!

Tässähän saa lietsottua itsensä ihan kunnon finaalikiimaan!

 

[Salming]

3/7 Dallas vs. Vegas

Nuhainen Stephenson missasi aamujäät, mutta oli pelikunnossa, joten muutoksia ei tarvinnut tehdä. Aiempi historia pudotuspelisarjojen kolmospeleistä oli 10-3 (2-0 kun aarjajohdossa 2-0), joten ennusmerkit peliin olivat lupaavat.

Arvosanataulukko
++
+ Hill, Eichel, Barbashev, Blueger, Carrier, Kolesar, Roy, Hague, Whitecloud, Pietrangelo
+/- Marchessault, Karlsson, Smith, Howden, Stephenson, Stone, Martinez, McNabb, Theodore
-
--

1. erä

Peluutus avausvartti:

Domi vs. Karlsson
Hintz vs. Eichel
Johnston vs. Stephenson

Hintz vs. Blueger
Johnston vs. Blueger
Johnston vs. Stephenson
Domi vs. Karlsson

Hintz vs. Eichel
Johnston vs. Eichel
Faksa vs. Blueger

Faksa vs. Blueger
Hintz vs. Eichel
Domi vs. Karlsson

Avausvartin peluutus kertoi tarpeeksi DeBoerin mieltymyksistä. Hän halusi välttää Hintzin peluuttamista Karlssonia vastaan ja sen sijaan Dallasin ykkönen kohtasi jatkuvasti Eichelin ketjun. Domin ketju sen sijaan marssitettiin kehiin Karlssonia vastaan. Aiemmista peleistä tutun Johnston vs. Stephenson kaksintaiston DeBoer oli valmis pitämään voimassa. Nelosketjutkin myskäsivät yhä enimmäkseen toisiaan vastaan.

DeBoerin haluama peluutusmuutos ei Golden Knightsia häirinnyt, kun se jo toisessa vaihdossa siirtyi 0-1 johtoon. Aiemmissa peleissä Karlssonin ketju sai avausvaihdossaan painopisteen Dallasin päätyyn Hintzin ketjua vastaan ja nyt saman teki tosiaan Eichelin poppoo. Cassidyhan sanoi ennen peliä, että mieluiten he peluuttaisivat Karlssonin ketjua Hintzia vastaan, mutta hänelle ei ole ongelma luottaa muihinkaan senttereihinsä. Kolmospakkipari palasi sarjan avauspelin kaltaiseen erinomaiseen avauspelaamisen rytmittämiseen. Hague ei kiskonut kiekkoa pystyyn, vaan antoi vielä yhden ylimääräisen pakki-pakkisyötön Whitecloudille, joka sitten nosti kiekon jalalla punaviivalle Dallasin kahden ylimmän karvaajan välistä taitavasti. Lindell ehti niukasti ensimmäisenä päätykiekkoon kulmassa, mutta Smith ja Marchessault olivat niin lähellä, että Esa sortui paineen alla puolivillaiseen rystysiirtoon ränniin. Hague pinchasi vastaan ja Vegas pääsi jauhamaan hyökkäysalueen hyökkäyspeliä, joka lopulta huipentui siihen, että Robertson hetkellisesti sentterin tontilla nukahti Marchessaultin seuraamisessa ja tämä naulasi Eichelin oivasta poikittaissyötöstä kiekon maaliin. Barbashev-Eichel-Marchessault vitja osoitti taas sen, että vieraskaukaloissa haastavampi peluutus ei ole ongelma näissä pudotuspeleissä verrattuna kotipelien edullisempiin vastakkainasetteluihin, vaan tarvittaessa tulosta syntyy myös vastustajan parhaita pelaajia vastaan.

Ajassa 1:20 puolestaan McNabbin purku lasin kautta jäi Dadonoviin ja Benn pääsi laukomaan terävästi keskeltä. Kiekko oli valua Hillin paketin läpi yli maaliviivan. Sitä seurasikin sitten kahden minuutin kohdalla Bennin hölmö ulosajo poikittaisesta mailasta Stonen kurkkuun. Ylivoima oli surkeaa eikä alun yhden laukauksen jälkeen kuvio meinannut millään tulla kuntoon, kun Kiviranta ja kumppanit purkivat jatkuvasti kiekkoa toiseen päätyyn. Dellandrea pääsi jopa 2v1-vastaiskusta laukomaan vapaasti, mutta Hill otti voittavan torjunnan. Vastaiskun 3v2-vastaiskusta Vegas rokotti 0-2:een, kun Royn poikittaissyötöstä Barbashev naulasi kiekon yläriman alle siihen kulmaan, josta Oettinger liukui pois. Tämä näytti olevan jälleen hieman epätasapainossa ja paino väärällä jalalla kuten Helenius viikonloppuna Viasatin studiossa nosti esiin.

Eikä siinä vielä kaikki, vaan ajassa 7:10 peli oli 0-3. Jälleen kerran Whitecloudin päätykiekko ristikulmaan edelsi tuotakin osumaa. Nelosketju kirmasi raivoisasti perään karvaamaan pelivälinettä takaisin Dallasin kolmosparilta. Hanley ja Harley siirsivät kyllä mukavasti paineen alta kiekkoa ykkösellä eteenpäin ränniin, mutta Hintz oli myöhässä jatkamassa sitä keskialueelle. Whitecloud ehti hänen runkoonsa siniviivan kulmassa ja voitti kaksinkamppailun. Paine pysyi Dallasin alueella ja Whitecloudin pinchauksen varmistanut Kolesar syötti siniviivasta nopeasti kulmaan Bluegerille, joka pudotti Carrierille ja tämän tarkka rystylaukaus painui etuyläkulmaan. Kolme maalia viidellä laukauksella oli tutun tehokasta toimintaa ja samalla Wedgewood vaihdettiin maaliin. Kyseessä olivat tämän vuosituhannen nopeimmat kolme maalia pelin alusta laskien konferenssifinaaleissa.

Kahdeksannella minuutilla Stonen keskialueen harhasyötöstä Seguin pääsi laukomaan suoraluistelusta kaukaa Hillin hanskaan. Minuutti myöhemmin Marchessault testasi Wedgewoodia laukoen puolustajan jaloista terävästi. Painopiste oli taas Vegasin kannalta oikeassa päässä Hintzin ketjua vastaan. Niinpä kun Eichelin ketju jäi jäälle hyökkäyspään aloitukseen, DeBoer reagoi ja vaihtoi Johnstonin ketjun sisään huonosti ottelun aloittaneen ykkösketjunsa tilalle.

Avauserän puolivälissä Blueger laukoi vasemmalta kaarelta Wedgewoodia ylävartaloon Theodoren poikittaissyötöstä ja perään takakarvasi vielä loistavasti keskialueella. Vegas joutui kuitenkin lopulta alivoimalle Pietrangelon kamppauksen myötä. Ylivoimalla Pavelskin poikittaissyöttö lävisti Karlsson-Smith kaksikon ennen kuin nämä ehtivät kunnolla sisäänviennin jälkeen organisoitua puolustamaan sovitusti, mutta Robertsonin rannelaukaus vasemmalta puolelta ohi Haguen polvipeiton kilahti vain tolppaan. Lopuksi Seguin puolestaan tykitti one-timerin sekä ohi Whitecloudin peiton että takakulman.

14. minuutilla Hintzin ketjun korkea karvaus vuoti Eichelia vastaan. Vegas tuli omista ulos lyhytsyöttelemällä ja lopuksi Pietrangelon poikittaissyötöstä Eichel päätti suorahyökkäyksen rannelaukaukseen vasemmasta laidasta päin Hanleyn blokkia. Päätösvitosella Vegasilla oli lievä kiekkokontrolli ja keskialue aika hyvin tukossa, joten Dallas oli aseeton luomaan mitään, kunnes minuutti ennen taukoa Harleyn viivakuti ruuhkan läpi osui tolppaan Kivirannan tippauksesta. Vegasin hyökkääjät oli houkuteltu korkealle luomaan tasavoima Dallasia vastaan ja maalille eristetystä 2v2-tilanteesta Kiviranta tuli sen verran vastaan syntyneeseen tilaan slottiin, että sai lavan väliin viivatoimitukseen Whitecloudin pihdeistä huolimatta. Hyvin odotettu ja sovittu hyökkäysalueen hyökkäysmalli Dallasilta.

2. erä

Kakkoserä alkoi heikosti, kun Karlssonin ja Eichelin ketjut joutuivat painimaan omissa Domia ja Hintzia vastaan, mutta he olivat sitkeitä ja selvisivät pyörityksistä ilman takaiskua, vaikka varsinkin Eichelin ketjun vaihto venyi todella pitkäksi, mutta eipä sen aikana muuta uhkaa ollut kuin Heiskasen laukaus Hillin syliin kaukaa. Noppavitonen piti keskustan ummessa. Dadonovin putoaminen pelistä pois ja vain 10 hyökkääjän käyttö toisesta erästä eteenpäin aiheutti jonkin verran lisää ketjulottoa kotijoukkueelle ja peluutusten seuraaminen oli hankalampaa, mutta ainakin erän alussa siis vielä vastakkain olivat samat ketjut kuin ottelun alkaessakin.

25. minuutilla Dallas pääsi ainoan kerran murtautumaan keskustaan ottelun ensimmäisen 30-minuuttisen aikana, kun Eichel irtosi kulmaan kamppailemaan Johnstonia vastaan, mutta tämä ehti kääntää kiekon tyhjentyneeseen tilaan slottiin, jonne leikkasi Marchment, mutta tämän lyöntilaukaus epäonnistui. Hyökkäysalueaika silti Dallasilla jatkui lisääntymistään, kun Vegas oli jotenkin löyhempi ja ehkä vähän mukavoitui johdossa. Keskialueen puolustuspelissä ei ollut sellaista särmää ja jämäkkyyttä kuin vielä avauserässä, vaan Dallas pääsi pelaamalla läpi useasti laidoista.

Kotijoukkueen momentum kuitenkin kuihtui ajassa 26:30, kun Heiskanen päätti ottaa estämisjäähyn. Vegas tuli paineen alta tutusti siten, että puolustaja löi ykkösellä kiekon ränniin ja hyökkääjä jatkui sen niin ikään ykkösellä vauhtiin keskikaistalle. Tuossa tilanteessa jatkajana oli Karlsson ja Smith oli auki keskikaistalla. Kun tämä oli luistellut punaviivalle ja siirtänyt kiekon päätyyn, Heiskanen tuli taklaamaan häntä myöhässä. Vegasin kahden minuutin ylivoima oli mielikuvituksetonta, mutta juuri kun jäähy loppui, Pietrangelon piiska siniviivasta upposi sisään. Johnston ei pysynyt sivuttaisliikkeessä mukana, vaan epäonnistui blokissa. Karlssonin ja Royn tekemä tuplamaski oli puolestaan liikaa Wedgewoodille. Syvyydestä kiekon viivaan toimittanut Barbashev nosti illan pistesaldonsa jo 1+2:een ja kyseessä oli hänen ensimmäinen kolmen pisteen playoffilta. Laukaukset ottelun puolivälissä olivat 14-12, mutta maalit 0-4.

Linkki: https://twitter.com/ViaplayUrheilu/status/1661238845978071040?t=qty6l7wQjrUNwTo1IZp_XQ&s=19

Kakkoserän toisella puolikkaalla Vegas pääsi uudelleen ylivoimalle, kun Dellandrea kampitti Pietrangelon Vegasin maalin kulmalla irtokiekkotilanteessa. Eichel kilautti Stephensonin poikittaissyötöstä tolppaan ja kakkosylivoimallakin oli tilaisuus tehdä vieraiden viides maali, mutta Roy ja Karlsson eivät saaneet survottua viivareboundia sisään ja Smith laukoi pari kertaa oikeasta siivestä yli maalin. 34. minuutilla Heiskanen luisteli Howdenin puolittaisen läpiajon kiinni ja tämä turhautui siitä kampittaen takakarvatessaan Domin. Dallasin ylivoiman ainoana antina olivat Robertsonin kaksi rannelaukausta hieman ohi takakulman oikeasta laidasta. Vegasin sitä seuraava ylivoima meni puolestaan täysin ohi. Erän lopussa vuorostaan Domi hyökkäsi kulmassa Haguen kimppuun ja aiheutti joukkueelleen alivoiman päätöserän alkuun. Hague vain naureskeli ja näytti peukaloa ylöspäin itseään puolta pienemmälle kirpulle. Erätaukokin alkoi 21 sekuntia etuajassa kotiyleisön viskottua tavaraa kentälle.

Linkki: https://twitter.com/Sportsnet/status/1661188034245582848?t=138x8bjBDtdqAHjWRZWDPQ&s=19

3. erä

Päätöserän alun ylivoimastakaan ei kerrottavaa jäänyt. Tappajanvaisto uupui neljän maalin johdossa. 44. minuutilla Faksa mursi siniviivan keskeltä kuljettamalla ja pääsi käsiksi vielä omaan reboundiin, mutta Hill otti näyttävän tuplapatjatorjunnan. Eipä Vegasilla hätää ollut johtoa suojatessa, vaikka vedot olivat päätöskympin alkaessa 29-15 ja vieraat olivat laukoneet vain viidesti kohti maalia sitten avauserän jälkeen. Dallasin viivavedot ulkokehältä olivat marjoja Hillille eikä kotijoukkue päässyt murtautumaan Vegasin tiukan noppavitosen sisään. Päätöskymppikin oli vain pelailua, kiekon toimittamista punaviivalta syvään ja näennäistä karvaamista kuitenkin siten, että tasapaino ei vaarantunut, vaan pelin alla oli jatkuvasti 3-4 pelaajaa vastaanottamassa Dallasin epätoivoista kiriä. Suunnanmuutospuolustaminen toimi muuten tässäkin ottelussa aika kivasti. Lopputulokseksi jäi 0-4. 16 laukausta kohti maalia oli seurahistorian pienin lukema pudotuspeleissä, mutta enempää ei vaadittukaan.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1661201568979464196?t=EwmCOR7VOFWuI470kWYisg&s=19

Hill merkkautti 34 torjuntaa ensimmäisessä playoffnollapelissään. Viiden ottelun voittoputki pudotuspeleissä sivuaa Fleuryn ja aiemmin tänä keväänä Brossoitin tekemää seuraennätystä. Enpä olisi moiseen uskonut, kun Adin Vuori vaihdettiin maaliin kesken Oilers-sarjan.

Hague-Whitecloud kaksikko palasi sarjan avausmatsin tasolle ja rytmitti nyt jälleen erinomaisesti avauspelaamista. Whitecloudin sovituista päätykiekoista ristikulmaan seurasi kaksi onnistunutta hyökkäysalueen kiekonriistoa takaisin ja lopulta maalia, kun ajoitukset jatkokarvauksiin olivat kunnossa. Tehotilastossa kolmospari jäi kaksi maalia siis positiivisen puolelle. Tuo pariskunta toimii parhaiten silloin, kun Hague malttaa antaa avausvastuun Whitecloudille, koska tällä riittää älliä ja luistelutaitoa ohittaa jalalla ylimmät karvaajat ja vasta sitten dumpata kiekko päätyyn, jos edunluonnin jälkeen helpompaa syöttöpaikkaa ei ole auennut. Haguen oman alueen rouhimiseen ja vihellysten jälkeiseen nahinointiin puolestaan sytyn yhä vain entistä enemmän pudotuspelikevään edetessä. Valmennus myös antoi luottoa kolmosparille eniten 5v5-pelissä ja he kiittivät siitä antaen vastustajalle odottamaa vain 0.27 maalin verran vajaassa 14 minuutissa.

Pietrangelolle menee plussa puolestaan maalista ja siitä, että hän oli Theodore parempi ylivoiman pyörittäjä viivassa tässä pelissä, koska kakkosylivoima oli minusta kauttaaltaan vähän vaarallisempi. Tasaviisikoin ykkösparin ollessa jäällä Dallas loi eniten maaliodottamaa, mutta todelliset laatupaikat olivat kyllä siltikin vähissä, joten Pietrangeloa ei ole tarpeen pudottaa neutraaliksi, koska hän tuki myös hyökkäyksiä pari kertaa hyvin ja petasi mm. Eichelille yhden paikan avauserässä.

Barbashev saa tietysti plussan 1+2 tehoistaan. Hämmentävää, että miehellä on jo viisi maalia pudotuspeleissä, kun niitä ennen tätä kevättä oli vain kolme 50 matsissa. Oilers-sarjassa kemiat vihdoin klikkasivat Eichelin ja Marchessaultin kanssa ja sama on nyt jatkunut Dallasia vastaan. Eichel ansaitsee plussan puolestaan avausmaalin syötöstään ja kokonaisvaltaisesta kahden suunnan pelistään. Takakarvaaminen oli jälleen muutamassa tilanteessa erinomaista ja mieleen tuli A. Tuchin esittämä dominanssi Tanskaa vastaan, kun häntä kävin viikonloppuna Tampereella katsomassa. Eichelin vitja pelasi kaikkiaan yhdeksän minuuttia tasaviisikoin ja salli sinä aikana odottamaa omiin 0.17 kihauksen verran, joten Hintzia vastaan Vegasin kakkosketju oli niskan päällä varsinkin avauserässä.

Nelosketjulle menee plussa 0-3 maalista ja perushyvästä karvaamisesta läpi ottelun. Senkin iltapuhde oli sikäli tuttu, että maaliodottamat molempiin suuntiin olivat taas suorastaan mitättömät (0.1-0.03 Dallasille), mutta jotenkin tuo vitja onnistuu joka toinen tai kolmas ilta hoitamaan oman pelinsä numeroin 1-0 ja kaivamaan sen maalin jostain. Avauskohtaamisessa sen taikoi Kolesar voimanousullaan ja nyt Carrier tarkalla rystykudillaan. Roy puolestaan saa vielä kehut Barbashevin maalin esityöstä ja kahden suunnan jämeryydestään. Hän merkkautti kakkossyötön myös 0-4 maaliin, jossa miehen tekemä maski kera Karlssonin oli arvokas asia.

Howden jätti pelin kesken alavartalovamman vuoksi, mutta Cassidy ei arvellut sen olevan paha, koska Brett yritti pelata sen kanssa hetken aikaa. Ja kun Stonekin otti osumaa heti alussa, eipä se ihme ollut, että kolmosketjun anti hyökkäyssuuntaan oli tällä kertaa täysi nolla maaliodottamankin mukaan, mutta eivät he omiinkaan vuotaneet.

Hyi helvetti, ottakaa seuraava kaikella rakkaudella ja merkkinä hyvästä jengistä, mutta inhoan Vegasia jo nyt kuin Ruotsia 2006. Toivon todellakin että Florida tekee ihmeen ja pyyhkii ritareilla lattiaa.

Haista paska, Vegaanit Tuttiritarit!

Tässähän saa lietsottua itsensä ihan kunnon finaalikiimaan!

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1661204144181346307?t=itTXI3P716E85-TeheQGXw&s=19

 

[red.machine]

Minä kyllä pystyn toivomaan Vegasille menestystä eikä haittaisi pätkääkään, vaikka nostelisivat kannua kauden päätteeksi. Vegasista saisi moni organisaatio ottaa mallia. Perustamisen jälkeen viidesti pudotuspeleissä (eli joka kaudella paitsi viime kaudella, jolloin oli paljon epäonneakin mukana), joista kahdesti ritarit on edennyt konferenssifinaaleihin ja kerran finaaleihin. Eichelin menoa on ollut myös hieno seurata ja on nyt viimeistään lunastanut niitä odotuksia, joita häneen aikanaan kohdistui.

Toki jos Carolina tekee ihmenousun, niin tilanne on eri.

 

[Man in the Box]

En itsekään erityisemmin Golden Knightsista joukkueena pidä, mutta ei se heidän mestaruus ihan niin paljon vituttaisi käyttäjän @Salming ansiosta. Vuodesta toiseen todellista omistautumista joukkueen seuraamiseen. Hattu päästä.

 

[Amerikanihme]

Eikös tuo kuusi laukausta kahdessa viimeisessä erässä yhteensä ollut aika huolestuttava merkki? Tappamisen meininki tosiaan puuttui kokonaan tuon alun johdon jälkeen. Mielestäni kun päästään päälle, niin sitten pitäisi löylyä vain lisätä, eikä jäädä passiivisesti odottamaan, että tuleeko se kaveri nyt sieltä tasoihin ja ehkä ohikin. Selvästi Vegasin pelaajia ei kiinnostanut laukaukset ja hyökkääminen pätkääkään ainakaan tuon 4-0 maalin jälkeen. En arvosta.

Stephenson oli selvästi vielä pipi, eikä yrittänyt juuri ollenkaan, vaan oli täysin näkymätön. Olisi varmasti voitu kokeilla jotain Amado Mio:a hänen tilallaan.

 

[Salming]

Eikös tuo kuusi laukausta kahdessa viimeisessä erässä yhteensä ollut aika huolestuttava merkki? Tappamisen meininki tosiaan puuttui kokonaan tuon alun johdon jälkeen. Mielestäni kun päästään päälle, niin sitten pitäisi löylyä vain lisätä, eikä jäädä passiivisesti odottamaan, että tuleeko se kaveri nyt sieltä tasoihin ja ehkä ohikin. Selvästi Vegasin pelaajia ei kiinnostanut laukaukset ja hyökkääminen pätkääkään ainakaan tuon 4-0 maalin jälkeen. En arvosta.

Pallopelien lainalaisuuksien mukaan väkisinkin tappiolla ollut Dallas otti kiekkokontrollin enkä siten tuosta passivoitumisesta nyt liikaa Golden Knightsia moittisi, kun luukkujen kiinni laittaminen oli lopulta niin mallikasta ja kotijoukkueenkin kavennuspaikat vähissä. Kliininen vierasvoitto oli se, jota haettiin ja se saatiin.

Näin välipäivänä on ihan mielenkiintoista tehdä pari nostoa tästä ketjusta kauden ajalta. Selailin eilisiltana ensimmäisiä sivuja ja sieltä tarttui haaviin muutama lainauksen arvoinen asia.

Ennen sen tarkempaa pelaajiston läpikäyntiä on hyvä hetki mainita, että kesäkuun lopussa Golden Knights nimitti uuden päävalmentajan Bruce Cassidyn valmennustiimin: Vegas Golden Knights Announce Hockey Operations Staffing Updates

Jo etukäteen oli tiedossa, että vanhoista valmentajista Ryan Craig ja Misha Donskov pysyvät valmennustiimissä. 40-vuotias Craig on ollut Gallantin ajoista asti osa valmennusta ja olen mielissäni, että hän edustaa pysyvyyttä. McCrimmon muun muassa myös pitää häntä lupaavana "nuorena" valmentajana. 45-vuotias Donskov puolestaan on saanut kehuja yksilöharjoitteistaan ja kyvystään kehittää muun muassa alaketjujen jyrien pelaavuutta ja luistelua. Hän olisi ollut myös osa Kanadan valmennustiimiä olympialaisissa, jos NHL-pelaajat olisivat sinne lähteneet.

Uudet nimet valmennuksessa ovat John Stevens ja Sean Burke. 56-vuotias Stevens saapuu Cassidyn tiimiin Dallasista, jossa hän on ollut edelliset kolme kautta apuvalmentajana. Stevens on entinen NHL-puolustaja, joten oletettavasti hän korvaa Ryan McGillin puolustajien peluuttajana. Ennen Dallas-pestiään Stevens toimi päävalmentajana Los Angelesissa. Siellä hän oli puikoissa silloin, kun Golden Knights voitti seurahistoriansa ensimmäisen pudotuspelisarjan suoraan voitoin 4-0, joten yhteistä historiaa Vegasiin löytyy tuossa mielessä. Hän oli Kingsissä puolestaan apuvalmentajana silloin, kun joukkue voitti Stanley Cupin 2012 ja 2014, joten menestyskokemustakin toki on. Vuosina 2006-2009 Stevens puolestaan oli Flyersin pääluotsi ja johdatti kertaalleen joukkueensa konferenssifinaaleihin. AHL-mestaruuteen hän luotsasi Flyersin farmiseuran Phantomsin vuonna 2005. Noiden meriittien myötä Stevens tuntuu äkkiseltään hyvältä haulta Cassidyn apulaiseksi.

55-vuotias Sean Burke puolestaan on uusi NHL-maalivahtivalmentaja ja maalivahtipäällikkö. Entinen maalivahtivalmentaja 54-vuotias Mike Rosati vastaa jatkossa (muiden) organisaatiossa olevien maalivahtien kehittämisestä ja scouttaamisesta, vaikka toimiikin myös Burken kanssa yhteistyössä. Burke on entinen NHL-maalivahti, joka voitti pelaajaurallaan pari maailmanmestaruutta ja olympiahopeaa. Suomen MM-kisoissa 2003 hänet nimettiin turnauksen parhaaksi kassariksi, joten tuollainen Suomi-yhteys Burkella on. Vuonna 2008 hän aloitti valmentamisen Coyotesissa, kun 18 kautta kestänyt pelaajaura NHL:ssä oli ohi. Vuonna 2016 Burke liittyi Montrealin organisaatioon, jossa hän toimi muun muassa viime kaudellakin maalivahtipäällikkönä. Negatiivisena seikkana Burken nimityksessä on parinkymmenen vuoden takainen rikoshistoria, josta halukkaat voivat kaivaa itse tietoa, mutta ehkä hän on viisastunut noista ajoista ja ammatillisesti hän on varmasti Lehnerille, Brossoitille ja Thompsonille avuksi.

Turhan usein vain Cassidylle tulee annettua krediitit tuosta tiiviistä viisikkopuolustamisesta, vaikka yhtä lailla puolustajia valmennuttavalle Stevensille siitä pitäisi antaa sulka hattuun. Hän oli mukana Kingsin mestaruusjoukkueissa apuvalmentajana ja nyt on mahdollisesti tulossa kolmas pokaali. Burke puolestaan on hoitanut maalivahtien koutsaamisen erinomaisesti, koska yhtään heikkoa lenkkiä maalin suulla ei ole tällä kaudella käynyt. Runkosarjassa torjuntaprosentit olivat tällaiset: Thompson 91,5%, Hill 91,5%, Brossoit 92,7%, Quick 90,1% ja Patera 92,9%. Pudotuspeleissä puolestaan ensi kertaa sitten Flyersin ja vuoden 1980, samassa joukkueessa kaksi eri maalivahtia (Brossoit & Hill) on yhtenä pudotuspelikeväänä voittanut viisi peliä putkeen. Eikä kumpaakaan heistä valittu helmikuun tähdistöotteluun, jossa Golden Knightsia edusti Thompson, jos joku vielä sellaisenkin nippelitiedon muistaa. Summa summarum, McPheen ja McCrimmonin valmentajanimitykset menivät kesällä aika lailla nappiin.

Whitecloudilta puolestaan kysyttiin uudesta apuvalmentajasta Stevensista, joka työskentelee puolustajien kanssa. Hän sanoi, että parhaiten Stevensiä kuvaa sana opettaja. Hän oli jo ehtinyt neuvoa Zachille miten liimata paremmin vastustajia laitaan ja hyödyntää jalkavuutta.

Cassidy puolestaan sanoi, että erikoistilanteita tullaan jumppaamaan pelipäivien aamujäillä, kun aikaa on rajallisesti. Hän myös sanoi, että he eivät ole vain näyttäneet videoita Bostonin pelaamisesta, vaikka hän siellä onkin viimeksi vaikuttanut, vaan seassa on ollut myös klippejä Vegasin peleistä. Lisäksi hän sanoi, että ehkä he käyvät läpi myös Dallasin AV-pelaamista, koska Stevens vaikutti viimeksi siellä ja on vastuussa tuosta osa-alueesta. Keskialueen pelaamisesta hän sanoi sen, että siinä ei pitäisi olla mitään erikoista pelaajille, koska he ovat ennen myös DeBoerin alaisuudessa käyttäneet 1-2-2:ta, vaikka viime kaudesta suurin osa mentiin 1-1-3:lla. Nyt vain yritetään palauttaa pelaajien mieliin yksityiskohtia aiemmasta keskialueen puolustuspelistä. Tuota 1-2-2 karvausta oli ilmeisesti harjoiteltu yhden kysymyksen perusteella jonkinlaisessa 3v3-harjoitteessa, jossa yksi ketjullinen hyökkääjiä oli yrittänyt hallitusti ylittää keskialueen vastassaan kaksi puolustajaa ja yksi takakarvaava hyökkääjä. Tavoitteena oli ollut saada pakotettua hyökkäyskolmikko dumppaamaan kiekko päätyyn tai muutoin vain menettämään se viimeistään puolustussiniviivalla. Puolustajien ja takakarvaavan hyökkääjän yhteistyötä työtä siis reenattiin, koska sellaisia tilanteita on tulossa paljon keskialueen puolustuspelissä 1-2-2:lla.

Jalkavuuden hyödyntämisen Stevens on kyllä saanut opetettua Whitecloudille todella hyvin ja siitä on viitteitä nähty nyt varsinkin konferenssifinaaleissa Dallasin 1-1-3 karvauksen purkamisessa. Ja kuten todettua kun tuota keskialueen 1-2-2:ta on hiottu kuosiin ensimmäisestä harjoitusviikosta alkaen, se näkyy nyt kaukalossa tiiviinä viisikkona joitain satunnaisia ohipelejä lukuun ottamatta.

Medialle McCrimmon totesi, että Hillissä he pitävät hänen koostaan ja atleettisuudestaan (tuttu attribuutti Vegasin maalivahdeilla). Lisäksi hän mainitsi mielenkiintoisen seikan, että Hill on saanut paljon startteja TOP10-joukkueita vastaan ja McCrimmonin mukaan selviytynyt hyvin niistä peleistä. Hillin hankinta tuo myös turvaa ja he halusivat lisätä joukkueeseen yhden NHL-tason maalivahdin lisää, kun viime kaudellakin monilla seuroilla kakkos- tai jopa kolmosmaalivahdit loukkaantumisten myötä joutuivat pelaamaan pudotuspeliotteluita. Stonen tilanteesta McCrimmon puolestaan lopuksi mainitsi sen, että puhui hänen kanssaan viikko sitten ja selkä tuntuu hyvältä luistellessa, mutta NHL-pelikuntoon on silti vielä matkaa. Silti kuntoutus etenee suunnitelmien mukaan.

Annetaanpa Hillin hankinnasta neljännen kierroksen varausvuoroa vastaan myös jälkikäteen sulka McCrimmonille. Aika hyvin tämä osasi nähdä tulevaisuuteen. Loukkaantumisia on tosiaan maalivahtiosastolla ollut ja Hill on puolestaan jatkanut vahvoja esityksiään TOP10-joukkueita vastaan.

Lehdessä on myös ennustukset ensi kauden menestyksestä joukkueittain. Tai runkosarja ja lopullinen mestari. Vegasia povataan sijalle 3 Pacificissa. Hyvä, etteivät hehkuttaneet mestarina, kuten viime vuonna, sen tietää, että kun THN veikkaa jotain joukkuetta mestariksi, niin ne eivät ainakaan voita. Carolina parka joutui tämän kirouksen kohteeksi tällä kertaa.

Kirous näemmä pysyi voimassa. Golden Knightsin suhteen THN oli vuoden etuajassa.

Kyllä. Cassidy on myös jo monesti maininnut eri mediatilaisuuksissaan, että apuvalmentaja Stevensin tuntemus läntisen konferenssin joukkueista on suureksi avuksi hänelle. Hitusen tilanne muistuttaa debyyttikautta siinä mielessä, että viime kauden jälkeen aika harva on enää veikannut Golden Knightsia esimerkiksi divisioonansa voittajaksi tai playoffeissa etenemään maaliin asti, joten joukkue pääsee jossain määrin lähtemään samanlaisella altavastaajamentaliteetilla peleihin kuin kaudella 2017-2018 ja todistamaan osaamisensa, josta monet pelaajat toki puhuivat jo kauden päätöshaastatteluissa.

Tämä lainaus on kauden avausvoiton jälkeen vastauksena @Henkka arvioon siitä, että "vaativan itäisen konferenssin koulima valmentaja tulee tekemään kovaa jälkea Pacific-divarin helpompien vastustajien ympäristössä." Viime kauden päätöshaastatteluissa pelaajat puhuivat isosta näyttämisen halusta tulevalla kaudella ja revanssihenkisyys on kieltämättä näkynyt jäällä heti syksystä asti. Välissä tuli pieni suvantovaihe ja tammikuun lopussa peli sakkasi siten, että jossain vaiheessa taisi olla ajanjakso, kun joukkue voitti vain kerran kahdeksaan matsiin, mutta sitten jälleen tähdistötauon jälkeen peli on ollut alkukauden tapaisessa kunnossa.

Mites näette Adin Hillin tilanteen. Kaveri vetänyt kakkosmalivahdin roolissa viidestä pelistä kaikista voitot. Onkohan tässä salakavalasti kuoriutumassa uusi huippuvahti, kun aiemmin torjunut heikompien puolustusten takana urallaan?

Olitte hajulla. Torjuntaprosenttia 94,0% ja päästettyjen maalien keskiarvoa 1.96 voi luonnehtia huippunumeroiksi pudotuspeleissä.

Annetaan lopuksi myös tunnustusta playoffeläimelle nimeltä William Karlsson, joka on ollut tehokas huolimatta siitä, että hän on raastanut ykkösalivoimaa ja pelannut vastustajan parhaita pelaajia vastaan:

Linkki: https://twitter.com/garylawless/status/1661146688021762048?s=20

 

[Amerikanihme]

En ehkä sitä maininnut täällä, mutta THN vaihtoi mestarisuosikkinsa Carolinasta Bostoniin ennen playoffsien alkua. Pieleen meni sekin. Mitäs joukkuetta The Athleticin ylivoimaisesti parempi toimittajajoukko veikkasi mestariksi ennen pleijareiden alkua, vai veikkasivatko ollenkaan?

Vieläkö @Salming uskoo sarjan menevän 4-2 Vegasille? No, molemmat olemme vielä kiinni oikeassa tuloksessa, kun minä laitoin 4-3 Dallasille tämän parin. Tämän päivän pelin jälkeen voimmekin sitten olla molemmat väärässä.

Tosiaan hyvä muistutus antaa Stevensille ja Burkelle kredittiä puolustus- ja maalivahtipelaamisesta.

 

[katekismus]

Vegasin viisikkopeli on rautaa, mutta minusta ei tarpeeksi anneta krediittia veskoille, joita on käynyt jo ties monta kauden aikana luukulla. Hill ja Broissot, joiden piti olla ihan sekundalaaria tässä sarjassa joskus aikanaan, ovat kuitenkin otteillaan tarjonneet pohjan Vegasin laadukkaalle kenttäpelaamiselle.

 

[Ollakseni]

En ehkä sitä maininnut täällä, mutta THN vaihtoi mestarisuosikkinsa Carolinasta Bostoniin ennen playoffsien alkua. Pieleen meni sekin. Mitäs joukkuetta The Athleticin ylivoimaisesti parempi toimittajajoukko veikkasi mestariksi ennen pleijareiden alkua, vai veikkasivatko ollenkaan?

Veikkasivat kyllä, tuossa prosenttijakaumat äänestäneiden toimittajien kesken. Kakkoskierroksen jälkeen kukaan ei vieläkään veikannut Vegasia mestariksi vaan Edmonton kasvatti osuuttaan ja joku uskalsi jo valita Floridan.

 

[Amerikanihme]

Huomio on jotenkin kiinnittynyt tuohon Vegasin omista kiekon pois pelaamiseen. Varsinkin jos vastustajalla on vähänkin tukalampi painostus päällä, niin se yritetään väkisin vetää kiekko laitaa pitkin ylös toivotaan, toivotaan ajattelulla, että se pomppaisi keskialueelle. Yleensä siinä on sitten vastustajan pelaaja nojaamassa edessä laitaa vasten ja blokkaamassa kiekon, joten se jää pyörimään omalle puolustusalueelle, ja paniikki jatkuu.

Eikö voisi yrittää joskus vipata sen kiekon keskustaan? High risk move, totta, mutta jos siellä onkin se oma pelaaja, niin potentiaalisesti high reward myös, koska tuloksena on melkein varmasti ylivoimahyökkäys omalle joukkueelle tai jopa yhden miehen vapaa eteneminen maalivahtia vastaan. Tulisi ainakin pelistä vähän vähemmän puuduttavaa ja jännittävämpää, kun sitä kiekkoa ei väkisin yritetä tunkea laitaa pitkin keskialueelle joka ikinen kerta.

 

[Salming]

4/7 Stars vs. Golden Knights

Kokoonpano oli ennallaan viiden ottelun voittoputken myötä. Aiemmat sarjat Vegas oli katkaissut ensiyrittämällä, joten haussa oli hattutemppu sillä saralla.

Arvosanataulukko
++
+ Whitecloud, Karlsson, Smith, Marchessault, Eichel
+/- Hill, Pietrangelo, Hague, McNabb, Theodore, Barbashev, Roy, Blueger, Carrier, Kolesar, Howden, Stone, Stephenson
- Martinez
--

1. erä

Peluutus:

Johnston vs. Karlsson
Hintz vs. Stephenson
Domi vs. Eichel
Faksa vs. Blueger

Johnston vs. Stephenson
Hintz vs. Karlsson
Domi vs. Eichel
Hintz vs. Blueger

Faksa vs. Stephenson
Johnston vs. Karlsson
Domi vs. Eichel
Hintz vs. Karlsson
Johnston vs. Blueger

Kolme ensimmäistä vaihtokiertoa kertoi tarpeeksi peluutuksesta. Dallasin haluamat vastinparit toteutuivat avauskierrossa, mutta aina kun mahdollista, Cassidy sekoitti järjestystä ja yritti saada Karlssonin ketjun jäälle Hintzia vastaan. Siksi mm. kolmannessa kierrossa Karlssonin ketju otti vain yhden huilivaihdon ja palasi sitten heti askiin, mutta alla taisi olla toki myös mainoskatko, joten se helpotti urakointia. Domi vs. Eichel kaksintaisto tuntui sopivan molemmille joukkueille ihan hyvin alussa.

Puolen minuutin kohdalla Vegas karvasi kiekon Lindell-Hakanpää parilta syvällä ja sen perään Smithille aukeni tontti keskelle, mutta tämä laukoi yli. Ensimmäiset kolme minuuttia sujuivat muuten aika tasaisesti ja molempien pakistot pääsivät pois jatkopaineen alta ihan OK. Neljännellä minuutilla Golden Knights siirtyi 0-1 johtoon. Cassidy vaihtoi peluutusta toiseen kiertoon, jolloin Stephensonin ketju hyppäsikin ensin askiin pelaamaan Johnstonia vastaan ja vasta sitten Karlssonit tulivat kehiin, jolloin nämä pääsivät pelaamaan Hintzia vastaan. Peluutusmuutos tuotti tulosta, kun tuttu lähtökuvio paineen alta toimi. Kolmospari siirsi kiekon ränniin Smithille, joka jatkoi sen vauhtiin keskelle Karlssonille. Vegas pääsi 4v3-hyökkäykseen pelattuaan Dallasin ylimmät karvaajat pihalle, kun Hague lähti tukemaan hyökkäystä. Royn poikittaissyöttö vasemmasta laidasta löysi Smithin, joka sutaisu kiekon kohti Karlssonia ja tämä ohjasi sen takatolpilta tyhjiin, kun Suterin pinchauksen varmistanut Robertson ei saanut sidottua ruotsalaista maalin edessä. Vedot kohti maalia olivat 0-3 avausvitosen jälkeen:

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1661892379291394051?s=20

Hetkeä myöhemmin Carrier pujahti keskeltä puoliksi läpi, mutta tuhlasi paikan laukoen päin Oettingeria. Vajaan seitsemän minuutin kohdalla Dallas laukoi ensi kertaa kohti maalia. Se loi tutusti korkealle 3v3-tilanteeseen ja eristi maalille 2v2-asetelman. Seguin tuli kiekkoa vastaan tyhjään tilaan slottiin ja tippasi matkalla välineen kohti Hillia, mutta tämän reaktiot olivat kuosissa. Irtokiekko jäi kolmospakkiparille. Kahdeksannella minuutilla Marchessault hukkasi kiekon hyökkäyssinisellä Eichelin ristipiston jälkeen ja peli kääntyi omiin. Kivirannan jätöstä Domi kiskaisi lämärin syliin. Minuutin päästä Roy pujahti oikeasta laidasta sisään 3v3-vastaiskussa. Hän ja Smith rouhivat kulmassa ja saivat kiekon pelattua maalille Karlssonille, mutta vetolinja ei ollut auki, joten tämä pudotti viivaan, josta tulleen one-timerin Oettinger pysäytti.

11. minuutilla Vegasilla oli vaihto kesken, joten Domi pääsi ilmaiseksi sisään oikeasta laidasta ja pudotti toiseen aaltoon Heiskaselle, joka kiersi Marchessaultin ja laukoi sitten terävästi kilpeen. Kolmen minuutin päästä Stephenson puolestaan karvasi kiekon Dallasin maalin takana Mirolta ja petasi avopaikan Stonelle maalin eteen, mutta Oettinger jatkoi vahvaa iltapuhdettaan. Vartin kohdalla vuorostaan Theodoren epäonnistunut nousu siniviivasta slottiin johti Hintzin ketjun vastaiskuun Eichelia vastaan. Pavelski laukoi kuitenkin lopuksi jättösyötöstä ohi takakulman.

Tasoitus 1-1:een syntyi ylivoimalla. Golden Knights oli hieman muuttanut AV-pelaamistaan siten, että toinen puolustaja nosti itsensä slottiin pelaamaan pois Pavelskin lapaa. Hyökkääjät olivat enemmän rinnakkain kuten Oilers-sarjassa. Karlsson ja Smith peittivät siipia ja antoivat Heiskaselle tilaa ampua, vaikka kerrallaan toinen Vegasin hyökkääjä myös vähän yritti peittää kutia ja mailalla estää syöttöä siipeen. Heiskanen ymmärsi laukoa siniviivasta juuri silloin, kun aukko Karlssonin ja Smithin välissä oli riittävän iso. Martinezin mailannosto Pavelskia vastaan jätti maalille 1v2-tilanteen Pietrangelolle, koska Karlssonin vastuulla ollut Seguin liikkui syvyyteen sitoen Pietrangelon itseensä. Robertson jäi auki ja tämä sai rauhassa huitoa ilmasta Hillin torjunnan jälkeistä kakkoskiekkoa niin kauan, että se lopulta meni maaliin. Hillin nollaputki katkesi 106 minuutin mittaisena:

Linkki: https://twitter.com/ViaplayUrheilu/status/1661942523005227009?s=20

18. minuutilla kakkospakki suorapuolusti hyvin 3v2-vastaiskun, joten tauolle mentiin 1-1 luvuissa. Viisikkopuolustaminen oli kohtalaista. Hyökkäysalueen kulmarallit jäivät turhan vähiin ja Dallasilla ne tuntuivat lisääntyvän erän edetessä. Kaksinkamppailuissa Golden Knights toki pärjäsi mukavasti omalla alueella. Erän edetessä myös DeBoer vaihtoi peluutustaan siten, että hän halusi Hintzin pelaavan Eichelia ja Domin ketjun Stephensonia vastaan, jolloin Johnstonin koostumus oli joitain kertoja jäällä Karlssonin ketjun kanssa.

2. erä

Toisessa vaihdossa Robertson laukoi ranteella laidasta Haguen jaloista Hillin syliin. Sitä seurasi mielenkiintoinen peluutusvalinta, kun Cassidy laittoi nelosketjun askiin Hintzia vastaan puolustuspään starttiin. Nämä juuttuivatkin omiin juoksemaan kiekon perässä, mutta takaiskua ei sentään tullut. 23. minuutilla Martinezin huolimaton päätysiirto pomppasi puolestaan Lindellille, mutta Stone blokkasi nopean laukauksen. Minuutin päästä Marchmentin poikittaissyötöstä Johnston laukoi kilpeen oikeasta laidasta. Sen perään Vegas tuhlasi 2v1-tilanteen, kun Karlsson haki vielä seinäsyöttöä turhaan takaisn Smithille. 26. minuutilla Dallasin momentum puolestaan katkesi siihen, kun Dellandrea huitoi Haguelta mailan käsistä maalin edessä, mutta Vegas ei ylivoimallaan saanut yhtään laukausta kohti maalia aikaiseksi.

29. minuutilla Howdenin heikko purku keskustasta jäi siniviivaan Hintzille, jonka rystypoikittaissyöttö löysi Robertsonin, mutta tämä laukoi keskeltä yli maalin. Puolivälissä erää puolestaan Hill pomputti kiekon eteensä, mutta Vegas oli hereillä kakkoskiekossa ja Stone sai jopa vapautettua Eichelin läpiajoon pystysyötöllään, mutta Oettinger piti längit kiinni rystyuittoa vastaan. Jatkopeli tuotti kuitenkin 1-2 osuman. McNabb nousi viivasta syvyyteen ohi Johnstonin. Eichel sai kiekon maalin taakse ja rouhi siellä vuorostaan Seguinia vastaan. Johnston jätti tilanteen vähän oudosti kesken kulmassa McNabbia vastaan ja tämä irtaantui pelattavaksi maaliviivan tasolle. Eichel havainnoi hänet vapaana. McNabb jatkoi syötön takatolpalle, jossa sitten Suter vuorostaan ei saanut kuriin 1v1-puolustamisessa Marchessaultia, vaan tämä nousi Karlssonin rinnalle kahdeksaan playoffmaaliin:

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1661908422596370433?t=_FeKeSt-DyqCPl0zwI184A&s=19

Kakkoserän toisen puolikkaan aluksi 2v2-vastaiskussa Olofsson pelasi seinän Glendeningille, mutta McNabb sai vielä kurotettua mailansa syötön väliin ja rullasi samalla Hillin oman maalin sisään. Hetken päästä Karlssonin ketju juoksi omissa kiekon perässä Dallasin ykköstä vastaan, mutta Hill luki Heiskasen siirron ja liukui ajoissa koppaamaan Robertsonin one-timerin. 36. minuutilla puolestaan Heiskanen selvisi rajusta sitomisestaan Howdeniin jäähyttä omalla alueella. Seuraavassa vaihdossa Faksa puolestaan jätti kunnolla varmistamatta Hakanpään eteenpäin puolustamisen. Eichel sai tutusti kiekon vauhtiin keskikaistalle yhden kosketuksen siirrolla oman alueen laidasta ja voimaluistelullaan avasi Vegasille 2v1-tilanteen. Faksa ei saanut annettua takapainetta, joten Eichel laukoi itse takapatjaan.

Dallas tasoitti 2-2:een vielä ennen erätaukoa. Sekaketju otti osuman nimiinsä. Ensin Robertson leikkasi kulmasta keskelle tyhjään tilaan, kun sentterin tontilla ollut Roy oli laidassa painimassa eikä Carrier pudottanut tarpeeksi alas tukkimaan tilaa, joten Robertsonin laukaus kilahti tolppaan. Jatkotilanteessa kiekko tuli viivaan Lindellille. Maalilla oli eristetty 2v2-tilanne. Martinez hukkasi Robertsonin kontrollistaan ja tämä iski päätylautakimmokkeen sisään maalin kulmalta. Kahden erän jälkeen kaikki vedot olivat 57-32 ja vaaralliset paikat 13-8. Nemon mukaan tosin vaaralliset paikat olivat Vegasille 8-11, joten eroa oli siis tilastoinneissa. Yhtä kaikki, kyllä Dallas oli minusta vähän parempi joukkue ensimmäisen 40 minuutin aikana ja Golden Knights sitkeytensä ansiosta tasoissa. Kaksinkamppailutkin tuntuivat kääntyvän Dallasin suuntaan kakkoserän aikana hivenen.

3. erä

Päätöserän avauskymppi oli vierasjoukkueelta sen sijaan illan paras. Se voitti kaikki vedot 5-14. 42. minuutilla Carrier punnersi väkisin omista ulos voimaluistelulla ja Kolesar päätti vastaiskun laukoen syliin vasemmalta. Minuutin päästä Martinezin surkea sokkosiirto aitioiden edestä keskelle kohti Smithia katkottiin. 2v1-vastaiskussa Domi lätytti avopaikan Dellandrealle, mutta Hill otti ison lähitorjunnan. Golden Knightsin vastine Suterille on juuri Martinez, joka oli heikko lenkki tässä pelissä. 44. minuutilla vuorostaan Dallasin suorahyökkäys katkesi siniselle, kun Howden irrotti taklaamalla Marchmentin kiekosta. Roylle siunaantui hyvä vetopaikka vasemmasta laidasta vastaiskusta, mutta Oettinger veti pidemmän korren ja samalla Nieminen antoi rapaa Dallasille kunnolla, heh. Cassidy sanoi pelin jälkeen, että joukkue hänestä ei puolustanut niin jämerästi kuin aiemmissa peleissä, mutta päätöserän avauskympillä oli toisin ja Starsin hyökkäykset katkesivat järjestäen viimeistään Vegasin siniviivalle.

Momentumia Golden Knights puolestaan hankki itselleen rytmittämällä peliä jo tässäkin ketjussa moneen otteeseen toitotetuilla ylemmillä kontrollilähdöillä. Muutaman pakki-pakkisyötön jälkeen väylä edetä oli selkeämpi ja ajoitukset myös parempia jatkopaineen antamisessa. Raju karvaus aiheutti ongelmia Dallasin alakerralle. 47. minuutilla Karlsson tosin laukoi patjaan laidasta ihan vain suorahyökkäyksen päätteeksi. Hetken päästä Howden oli maalin edessä vapaana, mutta käänsi Pietrangelon viivavedon reboundin rystyltä patjaan. 49. minuutilla Eichel puolestaan samassa vaihdossa kahdesti kiersi puolustajan laidan puolelta jalkamiinalla (toisella kertaa ainakin vastassa oli Harley), mutta pienen kulman viimeistelyt rystyltä olivat tuloksettomia.

Päätöskympin alussa Whitecloudin hauis otti osumaa, kun kiekko hän blokkasi Dellandrean laukauksen slotista. Tämä sai kiekon lahjana erikoisesta pompusta. 54. minuutilla Pietrangelo toimitti ruokaa maalille Stonen pudotuksesta, mutta Howden ja Stephenson tuplamaskista huolimatta eivät saaneet ohjattua kiekkoa matkalla. Hetken päästä Eichelin kulmapassi löysi oikeasta ympyrästä Marchessaultin, mutta Oettinger torjui rannelaukauksen vaivatta. Pari minuuttia ennen loppua Stars oli paketoida pelin, kun Olofsson livahti pitkän syötön jälkeen laidan puolelta ohi Pietrangelon eikä Martinez ehtinyt paikkaamaan, mutta Hill torjui läpiajon pysyen mukana sivuttaisliikkeessä mainiosti. Viime hetkillä puolestaan vielä Karlsson karvasi päädyssä kiekon itselleen ja löysi keskeltä Smithin, mutta Robertson heittäytyi laukauksen tielle.

Jatkoerä

Jatkoerä oli taas lyhyt. Hintzin ketju oli alkuun jäällä kehissä Eichelia vastaan. Ensimmäinen hyökkäys päättyi pitkään kiekkoon, mutta toisella kertaa keskialue ylittyi ja Eichel laukoi kilpeen laidasta. Seuraavaksi vuorostaan Dallas tukki Vegasin ylemmän kontrollilähdön. Hague yritti itselleen tyypillisesti heti ensimmäisen pakki-pakkisyötön jälkeen puskea kiekon ylös laitaa pitkin, mutta tilaa ei tosiaan ollut. Hänen olisi pitänyt palauttaa kiekko vielä kerran takaisin McNabbille. Nyt seurauksena oli se, että peli kääntyi omiin ja Hague-McNabb kaksikko hieman kompuroi, jolloin Domin lätty tavoitti Lindellin ja tämä laukoi rystyltä patjaan oikealta puolelta. Jatkotilanteessa McNabbin maila nousi maalin edessä Dellandrean kasvoihin.

Jäähy kostautui, vaikka Hill aluksi nollasikin Hintzin avopaikan maalin edestä, mutta jatkotilanteessa kiekko kierrätettiin nopeasti Pavelskille, jonka one-timer vasemmasta siivestä painui takakulmaan ohi Martinezin peiton. Hill oli vastaliikkeessä eri kulmaan. Vegasin AV-nelikko oli sekaisin edeltävän maalipaikan jäljiltä ja sen Dallas hyödynsi hyvin.

En ole 3-2 tappiosta harmissani, koska pelituntuma säilyy ainakin Panttereita parempana. Yhden hyvän erän ei pitänytkään riittää voittoon ja varmasti kotikaukalossa viisikkopelaaminen on taas jouhevampaa 60-minuuttisen ajan, kun Vegas pääsee hallitsemaan peluutusta. Marchessaultin mukaan Dallas halusi voittaa enemmän ja epätoivo näkyi sen otteissa.

Martinez saa miinuksen eritoten 2-2 maalista, mutta hän sortui myös pariin aika erikoiseen harhasyöttöön ja jalkanopeuden kanssa on vähän haasteita aika ajoin päätykiekkoja hakiessa. Kuten todettua, hän on vähän kuin Vegasin vastine Dallasin Suterille, muttei toki niin virheherkkä. Voittomaalista en Alecia moittisi, vaikka peitto epäonnistui, kun hänellä oli myös mies merkattavana samalla maalin edessä.

Whitecloudin operoinnista paineen alla sen sijaan pidin ja hän kyllä todella hyvällä varmuudella saa rouhittua päädystä kiekot eteenpäin laitaa pitkin. Se näkyi ottelun avausmaalissakin, johon Whitecloud sai kolmossyötön. Oikeastaan yksikään pakkipari ei pelannut niin hyvin, etteikö paikkoja omaan päätyyn olisi heidän ollessaan jäällä tullut, mutta puhtaasti silmätestin perusteella palkitsen nyt Zachin plussalla. Blokki Dellandrean kutiin päätöserässä oli vain bonusta eikä hän alivoimallakaan ollut jäällä, kun omissa soi. McNabbin alustus 1-2 maaliin kuihtui pois jatkoaikajäähyn myötä ja suorahyökkäyspuolustamisessakin oli pientä haparointia muutamassa tilanteessa.

Yläkerrasta plussat menevät Karlsson-Smith ja Eichel-Marchessault tutkapareille. Eichel loi itselleen muutamia puolittaisia paikkoja tyhjästä ja alusti tietysti Marchessaultin maalin. Marchessault ja Karlsson ovat ainoat Vegas-pelaajat, jotka ovat sarjassa osuneet vähintään kahdesti ja tosi asiassa molempien maalisarake näyttää nyt kolmea, kun muut ovat nollassa tai yhdessä maalissa. Smith-Karlsson kaksikko puolestaan löysi toisensa sen verran hyvin hyökkäysalueella onnistuneiden karvausten jälkeen ja loivat toisilleen vetopaikkoja, joten siksi he nousivat ykkösketjusta esiin Royta enemmän. 5v5-pelissä Karlssonin ketjun maaliodottamajakauma oli 0.34-0.34 ja Eichelin 0.73-0.67, joten molemmilla ketjuilla oli myös välillä pidempiäkin jaksoja omissa, mutta reaalituotanto jäi plussan puolelle maalin verran, kun ainoan tasaviisikkomaalin otti nimiinsä Carrier-Blueger-Roy kolmikko.

Huomio on jotenkin kiinnittynyt tuohon Vegasin omista kiekon pois pelaamiseen. Varsinkin jos vastustajalla on vähänkin tukalampi painostus päällä, niin se yritetään väkisin vetää kiekko laitaa pitkin ylös toivotaan, toivotaan ajattelulla, että se pomppaisi keskialueelle. Yleensä siinä on sitten vastustajan pelaaja nojaamassa edessä laitaa vasten ja blokkaamassa kiekon, joten se jää pyörimään omalle puolustusalueelle, ja paniikki jatkuu.

Eikö voisi yrittää joskus vipata sen kiekon keskustaan? High risk move, totta, mutta jos siellä onkin se oma pelaaja, niin potentiaalisesti high reward myös, koska tuloksena on melkein varmasti ylivoimahyökkäys omalle joukkueelle tai jopa yhden miehen vapaa eteneminen maalivahtia vastaan. Tulisi ainakin pelistä vähän vähemmän puuduttavaa ja jännittävämpää, kun sitä kiekkoa ei väkisin yritetä tunkea laitaa pitkin keskialueelle joka ikinen kerta.

Sarjan kakkospelissä varsinkin kakkoserän jälkimmäisellä puolikkaalla Vegas pääsi Dallasin karvauksen ohi pari kertaa juuri siirtämällä kiekon ykköselle keskustaan sentterille ja minustakin sitä voisi kokeilla käyttää enemmän sen sijaan, että laituri vasta jatkaa rännistä ahdistettuna kiekon keskikaistalle. Toisaalta kun Dallasin puolustajan saa houkuteltua pinchaamaan ja kiekon siirrettyä tämän ohi, aukeaa tilaa silläkin tavoin hyökätä kuten avausmaalissa nähtiin ja mm. se Eichelin takapatjalaukaus 2v1-hyökkäyksestäkin toisessa erässä aukeni Hakanpään oltua myöhässä rännissä vastassa.

 

[Amerikanihme]

Mielestäni Whitecloudille voisi antaa enemmänkin vapauksia kiekon ylöstuonnin suhteen. Se näyttää tosiaan onnistuvan häneltä paremmin kuin muilta Vegas-pakeilta, mutta harvoin hän uskaltaa ylittää keskiviivaa pidemmälle kiekon kanssa, vaan lyö kiekon vain päätyyn. Olisiko tässä miehessä jopa coast-coast maalien tekoon olevaa potentiaalia? Voisi Bruce ehkä antaa luvan moisiin yrityksiin, ja varmistaa, että joku Vegas-hyökkääjä jää alas varmistamaan, kun Zach-mobile lähtee liikkeelle.

 

[Salming]

5/7 Vegas vs. Dallas

Amadio tuli herättämään kolmosketjua eloon. Howden putosi nelossentteriksi ja Blueger puolestaan katsomoon. Aiemmin saman vuorokauden aikana Glass ja Krebs selvittivät tiensä finaaliin MM-jäällä, joten oletin Golden Knightsin tekevän samoin NHL:n pudotuspeleissä.

Arvosanataulukko
++
+ Stephenson
+/- Hill, Eichel, Barbashev, Marchessault, Karlsson, Smith, Roy, Stone, Amadio, Howden, Kolesar, Carrier, Theodore, Pietrangelo, Hague, McNabb
- Whitecloud, Martinez
--

1. erä

Peluutuksessa ei ollut mitään ihmeellisyyksiä, vaan esim. avausvartilla Karlssonin ketju pelasi aina Hintzia vastaan yhtä vaihtoa lukuun ottamatta. Välivaihdon hoiti nelonen. Dallasin keskiketjuja vastaan Cassidy hieman kokeili sopivia vastinpareja, mutta erien alut kertoivat sen, että mieluummin Stephensonin ketju pelasi Johnstonia vastaan ja Eichelin ketju sitten Domia vastaan.

50 sekunnin kohdalla Vegas pääsi heti ylivoimalle, kun Marchment pyyhkäisi Karlssonilta jalat alta. Ylivoimalla paras tilanne siunaantui Eichelin loistavasta poikittaissyötöstä Marchessaultille, joka laukoi oikeasta siivestä ohi takakulman. Jäähyn umpeuduttua Pietrangelo laukoi viivasta maalille, mutta Heiskanen piti Karlssonin irti reboundista jämäkästi. Minuutin päästä toisessa päässä Hill otti ensimmäisen koppinsa Harleyn laukaukseen siniviivan kulmasta. Seitsemännellä minuutilla Pavelski riisti Vegasin maalin takana kiekon Martinezilta. Robertson siirsi irtopalan heti maalin eteen Hintzille, mutta tämä tuhlasi hyvän maalipaikan. Hetkeä myöhemmin Vegasin 1-2-2 puhkottiin siten, että Johnston kuljetti jalalla keskimmäisen tason hyökkääjien välistä ja siirsi keskialueen ylitettyään kiekon laitaan Seguinille, joka laukoi McNabbin blokkiin. Karlssonin vitja vuoti tuossa kohden ja kyseessä oli juuri se vaihto, jota se ei pelannut Hintzia vastaan. Vaihdon lopussa Hakanpää siirsi kiekon ränniin Royn taklauksen alta, mutta ketään Dallasin hyökkääjää ei ollut jatkamassa sitä keskialueelle. Vegas pääsi väliin ja Hague nousi vasemmasta laidasta syvyyteen, mutta kuti osui sivuverkkoon.

Yhdeksännellä minuutilla ykkösketjut olivat taas vastakkain, mutta peli kääntyi keskialueelta omiin. Pavelskin lätty oikeasta laidasta tavoitti maalille ajaneen Hintzin, kun Pietrangelo huitoi ohi kiekosta. Hintz nappasi kiekon ilmasta alas ja pääsi nokikkain Hillin kanssa, mutta tämä otti komean hanskakopin. Pari minuuttia myöhemmin Hintz puolestaan pyyhälsi päätykiekolle ennen Whitecloudia, mutta Vegas sai kuitenkin kulmarallin nopeasti poikki omissa. Ylivoiman jälkeen ote kuitenkin kääntyi Dallasille ja laukaukset tasoittuivat. 12. minuutilla Pietrangelo dumppasi kiekon punaviivalta päätyyn. Kolesar oli ensimmäisenä vastassa painottomalla puolella. Amadio haki vanhanaikaista kulmarallin keskellä, mutta kiekko valui aina Kolesarille saakka oikealle b-pisteelle. Tämä laukoi kuitenkin ohi takakulman. Vegas ei oikein päässyt keskialueen yli pelaamalla niin hyvin kuin aiemmissa kotipeleissä, joten selustaa olisi pitänyt käyttää hyödyksi entistä enemmän kuten tässä vaihdossa tapahtui.

Golden Knights siirtyi 1-0 johtoon kotva myöhemmin. Barbashev haki laidasta irtokiekon omalla alueella ja tutusti ei lähtenyt itse nostamaan jalalla vastaiskua, vaan antoi kiekon suosiolla eteenpäin Eichelin lapaan. Tuo pisti silmään jo silloin Barbashevin Vegas-debyytissä aikoinaan Coloradossa. Eichel veikin sitten voimaluistelullaan painopisteen toiseen päätyyn Johnstonin rajusta takapaineesta huolimatta. Heiskanen tuli tuplaamaan oikeaan laitaan, mutta Eichel sai Dallas-pelureiden välistä ujutettua kiekon takaisin Barbasheville. Tämä kurvasi vapaasti maalille, kun Suter lähti ennakoimaan syöttöä Marchessaultille sen sijaan, että olisi jäänyt maalin eteen puolustamaan suurinta uhkaa. Kyseessä oli väärä valinta ja niinpä Ivan uitti kämmeneltä kiekon alakulmaan:

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1662621586623700992?s=20

14. minuutilla ykkösketjut olivat taas napit vastakkain. Roy takakarvasi loistavasti kiekon Hakanpäältä siniviivan alla ja lätytti kiekon Karlssonille vasempaan laitaan. Tämä punnersi itse maalille 2v1-tilanteessa, mutta rystyviimeistely meni ohi maalin. Minuutti myöhemmin Vegasin nelonen oli ongelmissa omissa Dallasin vastaavaa vastaan. Ensin Dallas 3v2-ylivoiman turvin tuli kiekon kanssa ulos vasemmasta kulmasta. Kolesar oli hetkellisesti sentterin tontilla kun Howden oli laiturina ylempänä. Keegan ja McNabb eivät kahdestaan tilannetta pystyneet voittamaan ja kun Carrier oli painottomana laiturina pudonnut tukkimaan keskustan, Faksalle jäi tilaa syöttää kulmasta painottomalta puolelta nousseelle Heiskaselle, joka laukoi takapatjaan. Jatkotilanteessa Dallas tasoitti 1-1:een, kun Harleyn viivakuti meni ohi Howdenin peiton. Kolesar pelasi slotissa pois yhden vastustajan mailan, mutta maalin edessä Theodore ei saanut kuriin Glendeningia, joka ohjasi kiekon ohi Hillin. Harvinainen takaisku nelosketjulle tänä keväänä.

16. minuutilla Karlssonin aloitusvoiton jälkeen Martinezin pakki-pakkisiirto maalin takana katkottiin jälleen. Dallasin ykkönen loi salamana tekopaikan Robertsonille maalin eteen, mutta Hill kesti. Minuutti myöhemmin puolestaan Marchment jatkoi keskialueelta kiekon selustaan ohi Pietrangelon. Martinez alimpana miehenä pärjäsi kyllä luistelukisassa jotenkin Johnstonia vastaan, mutta suti sitten ohi kiekosta ja tämä pääsi kuitenkin nokikkain Hillin kanssa, mutta Adin nollasi nuorukaisen. Viime pelin tapaan Martinez oli pakiston vuotokohta. Hillin ansiosta tauolle mentiin 1-1 numeroissa. Ylivoiman jälkeen Dallas vei vedot 13-4 ja paria hajavaihtoa lukuun ottamatta se oli pelin päällä. Vegas joutui hieman liikaa kuluttamaan voimia omissa puolustamiseen eikä jaksanut sitten enää hyökätä, jolloin Dallas ilmaiseksi siirtokiekon saatuaan pystyi vyörymään takaisin nopeasti. Keskialue ei pysynyt tukossa optimaalisesti ja päätykiekoissa vieraiden ajoitukset toimivat aika ajoin ihan OK aiheuttaen vaikeuksia paineen alta lähdöissä kotijoukkueelle.

2. erä

22. minuutilla Roy laukoi suoraluistelusta Harleyn jaloista päin Oettingia ykkösketjujen tutusti kohdattua. Hetken päästä Hill pomputti Lindellin viivatoimituksen eteensä ja pitkästä vaihdosta väsynyt Karlsson ei saanut kuriin Glendeningia, joka laukoi onneksi läheltä syliin. 24. minuutilla Vegas siirtyi takaisin johtoon. Stephenson hyppäsi suoraan vaihdosta Eichelin tilalle hyökkäysalueen pyöritykseen. Theodore näki hänet, syötti poikittain ja Stephenson viimeisteli yläriman alle painottomalta puolelta. Heiskanen reagoi liian myöhään ja jos jonkun piikkiin osuma on laitettava niin hänen, koska muilla pelaajilla alakolmiossa oli omat miehensä vartioinnissa, mutta Miro siis havaitsi vaihdosta tulleen Chandlerin liian myöhään.

Dallas kuitenkin tasoitti lähes välittömästi 2-2:een. Eichelin ketju taisi pelata ensimmäisen vaihtonsa Hintzia vastaan ja heti omissa kolisi. Parjattu Suter mursi 1-2-2:n ihan samalla tavalla kuin Johnston avauserässä eli hän kuljetti röyhkeästi kahden hyökkääjän (Eichel+Marchessault) välistä itse kiekon yli keskialueen, kun nämä vielä peruuttivat sopivasti. Kuskausta seurasi pieni siirto vasempaan laitaan Robertsonille. Theodore blokkasi ensimmäisen rannelaukauksen, mutta kakkoskiekon Robbo suti hänen jaloistaan takayläkulmaan ohi paikoilleen jäätyneen Hillin:

Linkki: https://twitter.com/ViaplayUrheilu/status/1662703053043113984?s=20

26. minuutilla Eichelin ketju sai taa suotuisamman vastinparin Domin ketjusta. Jackin laukaus vasemmasta laidasta melkein lirui sisään Oettingerin läpi, mutta Domi pelasti tilanteen maaliviivalta. Hetken päästä Carrier käänsi vanhanaikaissyötön slottiin Kolesarille, joka laukoi suoraan rintapanssariin avopaikasta. Puolivälissä iltaa puolestaan Pietrangelo nousi oikeasta laidasta maalia kohden. Kiekko karkasi sopivasti Barbasheville, joka laukoi yli. Jälleen Eichelin ketju dominoi Domia vastaan. 32. minuutilla puolestaan Stephenson käänsi hyökkäysalueella poikittaissyötön Stonelle, joka haki vielä takatolpalta Amadiota tuloksetta. Johnstonin ketju juoksi vuorostaan tuossa vaihdossa kiekon perässä. Erän viimeiset 6-7 minuuttia olivat aika sekavaa vaihetta ja kiekko vaihtoi paljon omistajaa ilman, että kumpikaan loi mitään. Toisessa erässä Vegasin luistin sentään kulki jo vähän paremmin ja hyökkäysalueen irtokiekoissa joukkue oli terävämpi. Kahden erän jälkeiset vedot kohti maalia olivat silti 19-24 ja blokit 20-5, joten tasatulos varmasti kelpasi kotijoukkueelle ennen päätöserää.

3. erä

41. minuutilla Whitecloud ehti ensin siirtokiekkoon päädyssä ja löi sen pelin puolen ränniin kuten on sovittu, mutta sielläpä ei ollutkaan ketään hyökkääjää valmiina, vaan ainoastaan Domi, joka siirsi kiekon heti maalin kulmalle Dellandrealle ja tämä löysi vielä syötöllään ohi Haguen takatolpalta Kivirannan, mutta Hill otti yhden pudotuspelien komeimmista torjunnoista venyttämällä hanskansa kiekon tielle. Samassa vaihdossa vielä toisessa päässä Amadio ohitti seinäsyötöllä ohi rynnineen Hakanpään ja saatuaan Stonelta vasemmasta kulmasta syötön takaisin keskustaan, hän kuitenkin laukoi päin Oettingeria maukkaasta tekopaikasta:

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1662642275573469184?t=3wGvKrCPG8GOt2_iqrNdMA&s=19

42. minuutilla Eichelia kokeiltiin vielä Hintzia vastaan, mutta tämä meni heittämällä hyökkäysalueelle vasemmasta laidasta laukoen päin Hillia. Pari minuuttia myöhemmin Karlsson laukoi mailaviidakosta yli maalin Smithin kulmapassista. 48. minuutilla puolestaan Martinez laukoi siniviivasta päin lähintä pelaajaa ja peli kääntyi omiin. Marchessault kyllä polki Seguinin kiinni ja hidasti laitaan, muttei saanut lopullista pysäytystä aikaan, vaan tämä löysi maalille leikanneen Johnstonin, jota Martinez ei ehtinyt takakarvata, mutta Hill kuitenkin nollasi jo toistamiseen pelin aikana Johnstonin läpiajon.

Päätöskympin alussa tuli kylmää vettä saavikaupalla niskaan ja paidan sisään. Ensin Heiskanen puolusti mainiosti Barbashevin sisäänviennin vasemmasta laidasta ja käänsi kiekon Harleylle. Tämä ohitti yhdellä pystysyötöllä Vegasin kolme hyökkääjää löytäen keskialueelta Kivirannan, joka siirsi kiekon eteenpäin Dellandrealle. Pietrangelo puolusti suunnanmuutoksen ihan OK ohjaten vastustajan laukomaan pienestä kulmasta, mutta valitettavasti matala laukaus livahti silti etukulmasta sisään. Ehkä välissä oli pieni hipaisu Pietrangelon lapaan, muttei laukaus siltikään olisi saanut maaliin mennä niin pienestä raosta. Eichelin ketjulle takaisku oli illan toinen. Kahdeksan minuuttia ennen loppua puolestaan Whitecloud ehti helposti ensimmäisenä päätykiekkoon, mutta jätti sen huolimattomasti suoraan Domille maalin takana. Tämä löysi maalin edestä Dellandrean, joka kiitti lahjasta illan toisellaan. Kolmosparin kommunikaatio petti, kun Hague ei tullutkaan hakemaan pelivälinettä maalin takaa.

Päätösvitosen alussa Eichelin jätöstä Martinez kilautti kaukaa ylärimaan lämärillä. Hill otettiin maaliltaan kolme minuuttia ennen loppua, mutta kirivaihde jäi ulkokehäkierrättämiseksi Dallasin tukittua keskustan seisovin jaloin eikä Oettingerille juuri uhkaa luotu, vaan loppuluvut olivat 2-4.

Vegas sivusi playoffennätystään 24 tilastoidulla kiekonmenetyksellä. Keskialueen ylittäminen oli hankalaa ja peli oli pakottamista ja puskemista kuten silloin tammikuun kohtaamisessa. Joukkue ei ollut tarpeeksi kurinalainen pelatakseen enemmän päädyn kautta. Se näkyi mm. voittomaalissa, kun Barbashev yritti väkisin livahtaa Heiskasen ohi kuljettamalla, vaikkei tilaa ollut. Suunnanmuutoksia tuli liikaa omiin yksinkertaisesti ja oli ajan kysymys, koska Dallas rankaisisi niistä. Perusasiat on täten saatava taas kuntoon seuraavaan otteluun. Cassidynkin mukaan joukkue yritti ratkaisuja, jotka eivät olleet olemassa. Lisäksi hän mainitsi termin "lack of urgency" eli pelaajille ei jotenkin ollut selvää se, mitä he halusivat tehdä. Minusta yksi kehityskohde on myös 1-2-2:ssa se, että keskimmäisen tason hyökkääjien on kyettävä olemaan jatkossa vähän lähempänä toisiaan, jottei heidän välistään Dallas enää pääsisi ylittämään keskialuetta, vaan Vegas saisi halutusti ohjattua pelin selvästi jompaan kumpaan laitaan ja tekemään ansan siniviivan kulmaan.

Hill olisi saanut plussan ilman voittomaalilipsahdusta. Whitecloudille menee miinus 4-2 maalista, vaikkei se nyt suoranaisesti hänen vikansa ollut, ettei Hague tullutkaan hakemaan kiekkoa maalin takaa, mutta jos jättösyötön antaa, sen on oltava varma. Martinez puolestaan oli ongelmissa ottelun ensimmäisellä puolikkaalla useasti niin kiekollisena kuin kiekottomana omalla alueella. Hänen heikosta viivakudistaan aiheutui myös päätöserän vastaisku, josta Johnston oli naulata jo johto-osuman. Jospa enää kolmatta heikkoa matsia Martinezilta ei nähtäisi, vaan hän pelaisi yhtä viileästi paineen alla kuin Oilersia vastaan kutospelissä. Ykkösparin ollessa jäällä nimittäin tässä matsissa se hävisi maaliodottaman 17 minuutissa 0.74-1.4 ja suurin syyllinen siihen oli Martinez.

Ainoan plussan keksin antaa Stephensonille viimeistelystä 2-1 maalissa. Hänen ketjunsa ei myöskään ainoana hävinnyt maaliodottamaa, vaan luvut olivat 0.67-0.68 eli tasan. Eichelin ketju pelasi hyvän avauserän tehden avausmaalin, mutta sitten se otti myöhemmin kaksi osumaa nimiinsä puolustettuaan heikosti ensin suorahyökkäystä ja sen perään suunnanmuutosta, joten loppuarvio on neutraali. Ja vaikka ajoittain se dominoi Domin ketjua, lopulta maaliodottamat jäivät pakkaselle 0.54-0.84. Karlssonin ketju puolestaan oli maalipaikkojen laadussa hieman alakynnessä Dallasin ykköstä vastaan, mutta piti sen kuitenkin nollilla keskinäisissä vaihdoissa jälleen, joten arvio on sikäli neutraali, vaikka maaliodottaman Vegasin ykkönen hävisi 0.22-0.72. Ei kuitenkaan hyökkääjiä voinut varsinaisesti syyttää esim. siitä, että Karlssonin aloitusvoiton jälkeen Martinez lahjoitti kiekon vastustajalle ja siitä tuli Robertsonille tekopaikka luukulle.

Nelosketju puolestaan pelasi muuten tutusti eli odottamat olivat molempiin suuntiin pienet, mutta yksi huono vaihto avauserässä johti takaiskuun. Toki en siitäkään takaiskusta syyttäisi kuin ehkä Theodorea, joka ei saanut Glendeningin lapaa kuriin maalin edessä. Tuon takia Theodorenkin arvio jää neutraaliksi, vaikka hän oli alustamassa Stephensonin osumaa, mutta sitten toisaalta lisäksi hänen jaloistaan Robertson kiskaisi 2-2 tasoituksen toisella yrittämällä. Mitä tulee lopuksi Amadioon, en tiedä toiko hän hirveästi lisäarvoa kokoonpanoon lopulta muutamaa energistä kiekonsuojausta hyökkäysalueella lukuun ottamatta. Mielestäni nelosketju oli ainakin vähän haavoittuvaisempi Howdenin kuin Bluegerin kanssa, joten palauttaisin Howdenin takaisin Stephensonin laidalle ja Bluegerin nelosen keskelle.

 

[Amerikanihme]

Cassidynkin mukaan joukkue yritti ratkaisuja, jotka eivät olleet olemassa. Lisäksi hän mainitsi termin "lack of urgency" eli pelaajille ei jotenkin ollut selvää se, mitä he halusivat tehdä.

Kyllä "lack of urgency" käsittääkseni tarkoittaa lähinnä sitä, mitä itse aina peräänkuulutan, eli neppaillaan rauhallisesti pikkusomaa siirtelykiekkoilua, kun pitäisi pelata desperaatiokiekkoilua tai ainakin paljon kovemmalla energiatasolla, sykkeellä, vauhdilla ja yrityksellä. Google löysi sellaisia synonyymejä "lack of urgency":lle kuin "apatia", "välinpitämättömyys", "liiallinen" (oma huomautus) "rauhallisuus".

ESPN:n dokumenttifilmin mukaan Cotter olisi saanut "hole-in-one":n golfissa hiljattain. Olisi kiva kokeilla miestä playoffs-vauhdissa, josko onnekkuus tarttuisi kiekkoiluunkin. Mutta ei kai sitten, Amadio, Blueger, Howden ja Kessel ovat kai kaikki arvoasteikossa Cotterin edellä, syystä tai toisesta.

 

[Salming]

Kyllä "lack of urgency" käsittääkseni tarkoittaa lähinnä sitä, mitä itse aina peräänkuulutan, eli neppaillaan rauhallisesti pikkusomaa siirtelykiekkoilua, kun pitäisi pelata desperaatiokiekkoilua tai ainakin paljon kovemmalla energiatasolla, sykkeellä, vauhdilla ja yrityksellä. Google löysi sellaisia synonyymejä "lack of urgency":lle kuin "apatia", "välinpitämättömyys", "liiallinen" (oma huomautus) "rauhallisuus".

ESPN:n dokumenttifilmin mukaan Cotter olisi saanut "hole-in-one":n golfissa hiljattain. Olisi kiva kokeilla miestä playoffs-vauhdissa, josko onnekkuus tarttuisi kiekkoiluunkin. Mutta ei kai sitten, Amadio, Blueger, Howden ja Kessel ovat kai kaikki arvoasteikossa Cotterin edellä, syystä tai toisesta.

Niin, kun pelaajat eivät ole samalla pelikirjan sivulla ja keskittyminen tapissa, se johtaa mainitsemiesi adjektiivien kaltaiseen lopputulokseen. Vauhtikiekkoa ei voi pelata, jos joku pelaa eri rytmissä kuin muu viisikko, vaan silloin peli näyttää hitaalta.

Cotter voisi tosiaan tuoda piristystä, mutta pelituntuma on niin olematon, että enpä usko häntä tänä keväänä askissa valitettavasti nähtävän ilman loukkaantumisia. Huhut kertovat, että Roy palaisi nelosen keskelle ja Amadio nousisi Smithin ja Karlssonin vierelle. En oikein tiedä, että mitä olisin tuosta mieltä. Jotain nelosketjulle piti tehdä tuon vitospelin jälkeen, koska Howden ei tosiaan siinä keskellä toiminut kovinkaan hyvin. Ehkä Carrier-Roy-Kolesar kolmikosta saadaan yksi mahdollinen Hintzin pimennysketju, kun DeBoer varmaankin jälleen välttelee sitä skenaariota, että Karlsson olisi askissa samaan kuin Dallasin ykkönen.

Mainittakoot lopuksi tässäkin ketjussa se, että kävin viikonloppuna bongaamassa Glassin ja Krebsin isolla kirkolla, kun ainutlaatuinen sauma siihen kerran oli. Mielenkiintoistahan heidän NHL-uriaan on tulevaisuudessakin seurata, vaikkeivat he enää Golden Knightsin organisaatioon kuulukaan.

Kanada

Glass 8
- Paperilla ykkössentteri, mutta todellisuudessa vaihtokierrossa Glassin ketju oli vuorossa viimeisenä McBainin, Laughtonin ja Krebsin ketjujen jälkeen ihan kuten Suomeakin vastaan. Siksi jääaika oli aika linjassa turnauksen aiempiin peleihin eli 12:46. Alkulämmittelyssä Glass neppaili kiekkoja rystyltä tyhjään maaliin, mutta maalivahtia vastaan viimeistely oli vaikeampaa. Aika rennosti Kanada muutenkin lämmittelyn otti, kun he tutusti saapuivat askiin vasta viisi minuuttia lämmittelyajan alkamisen jälkeen ja mitään kunnollisia kiertoharjoitteita kentällisittäin ei pidetty. Ero oli iso silmieni edessä lämmitelleeseen Latviaan, kun Kanada lähinnä laukoi jonoista vuorotellen ja taisi vain jonkun pikaisen 2v1-harjoitteen pitää. Siksi päätin tosiaan betsata Latviaa tasoituksella.

Itse pelissä otin nauhalle Krebsin ja Glassin avausvaihdot, kun ne perätysten olivat. Glass omassa lentävässä avausvaihdossaan hyppäsi mukaan hyökkäysalueen pyöritykseen, muttei saanut ohjattua matkalla Huntin laukausta verkkoon. Sitten hän jatkokarvasi Blaisin apuna syvällä, kun muut vaihtoivat alempana. Kanadan tuoreet miehet saivat Latvian hyökkäyksen katki siniviivalla (Myers). Glass haki vauhtia alhaalta ja kuljetti sitten kiekon pujotellen keskialueen halki, hyvä. Fantillin haltuunotto vasemmassa laidassa oli kuitenkin jäinen ja laukaus Glassin levityksestä jäi ampumatta. Vaihtonsa lopussa Glass pudotti alemmas varmistamaan, kun Fantilli ja Lucic karvasivat kiekkoa takaisin Kanadalle syvällä tuloksetta. Latvia sai ohitettua heidät rännisiirrolla, jota oli vastassa Smirnovs ja tämä jatkoi kiekon keskialueelle ennen kuin Glass ehti iholle, jonka jälkeen Cody aitioiden edessä ollessaan valui omaan vaihtoaitioon.


Glassin avausvaihto.

Toisessa vaihdossa Glass mailapuolusti hyvin omalla alueella ja irrotti oman maalin takana vastustajan kiekosta napakalla iskulla. Toisessa päässä hän kurvasi maalille irtokiekon toivossa, muttei päässyt siihen käsiksi, kun Zile puolusti hänet jämäkästi irti siitä. Hanakkuus pelitavan mukaisesti sijoittua ohjaamisvalmiuteen puolustajien viivatoimituksiin oli kuitenkin hyvällä tasolla eikä Glass arkaillut mennä ottamaan iskuja keskilinjalle vastustajan "muodon" sisälle. Avauserän puolivälissä mieleen jäi toistamiseen hyvä apupelaaminen omalla alueella syvyydessä ja jälleen hän oli katkossa siellä eikä fuskannut puolustusvelvoitteista. Vaihdon lopuksi hän haki irtokiekon oman alueen oikeasta laidasta ja jo toistamiseen vei jalalla kiekon itse yli keskialueen, mutta leikattuaan keskemmälle, laukaus sivuttaisliikkeestä ranteella meni kuitenkin niukasti ohi vasemmalta. Fantilli suti päätylautapompun maalin kulmalta Silovsin varusteiden alle. Oli kuitenkin ilo havaita se, että Glass pystyi murtamaan hyökkäyssiniviivan jalalla jo kahdesti avauskympillä eikä heikkoutena pidetty jalkanopeuden puute vaivannut ainakaan silloin, kun hän pääsi rauhassa alhaalta asti kiihdyttämään vauhtia. Kovassa vauhdissa myös pää peli ja hän kykeni tekemään peliä kuten avausvaihdossa syöttö Fantillille laitaan osoitti.

13. minuutilla Latvian pitkän kiekon jälkeen Glass otti aloitusvoiton Abolsista ja Fantilli laukoi kaarelta oikealta välittömästi latvialaispelaajan lavan kautta kiekon päätyverkkoon. Sitten sisään vaihdettiinkin puolustusspealisti Batna, joka voitti perättäiset aloitukset Glassia ja toiselta puolelta Lucicia vastaan. Vaihdon lopussa Fantilli tarjoili oivan poikittaissyötön vasemmasta laidasta takatolpalle hiipineelle Glassille, mutta lapa petti kovaa syöttöä vastaanotettaessa ja laukaus jäi kokonaan piippuun valitettavasti. Codyn maali olisi ollut hienoa nähdä vieläpä siihen päätyyn, jossa istuin, mutta nyt niin ei tapahtunut. Kaikkinensa avauserä oli ihan mallikas Glassin ketjulta ja melkein jokaisessa vaihdossa se sai jonkinlaisen mylläkän aikaiseksi Latvian alueella.

Toinen erä oli rikkonainen jäähyjen myötä. Glass ei pelannut ollenkaan alivoimaa, vaan oli mukana vain kakkosylivoimassa oikeassa siivessä. Sieltä hän ensimmäisellä ylivoimalla laukoi kahdesti matalan rannelaukauksen. Ensimmäinen viuhui ohi takakulman ja toinen osui patjaan. Toisesta erästä ei muuta kummallista jäänyt mieleen, vaikka Glass lopulta pelasikin siinä itse asiassa lähes sekunnilleen saman verran kuin muissakin erissä eli rahtusen päälle neljä minuuttia.

Päätöserän alussa Glassin ketju komennettiin askiin peluutusedun turvin jälleen Smirnovsin ketjua vastaan, joka oli se vitja, jota vastaan Tourigny halusi Glassin ketjua useimmiten peluuttaa. Glassin aloitusvoitosta hyökkäysalueella seurasi kulmaralli, muttei maalipaikkaa. Glass pysyi hetken aikaa kulmassa kiekossa tuplattunakin, mikä oli positiivista. Päätöskympin alussa samat ketjut olivat taas nokikkain ja Glass kaapi aloituksen oikeasta ympyrästä taaksepäin, mutta Fantilli toistamiseen laukoi kaarelta mailojen kautta yli maalin. Jatkotilanteessa Glass ei pysynyt enää niin hyvin kiekossa, vaan menetti sen laidan lähellä ahdistettuna. Koko pelin viimeisestäkin vaihdosta jäi se mieleen omalla alueella vajaat kaksi minuuttia ennen loppua, että hän kyllä yritti kiilata vastustajan irti kiekosta laidan lähellä, muttei voittanut vääntöä ja keskusta jäi täten hetkeksi auki, mutta kanadalaispuolustaja paikkasi tilanteen tukkimalla raon mailallaan. Kehityskohteena on yhä fysiikan parantaminen, jotta Glass jaksaisi vääntää paremmin laitojen lähettyvillä ja tehdä itsestään samalla paremman maalineduspelaajankin.

Jääaikaa tuli tosiaan vajaat 13 minuuttia. Glass oli vaihtokuriltaan erittäin tiukka eli heti kun vähänkin paikka oli, hän suuntasi vaihtoon eikä venyttänyt vaihtojaan ylipitkiksi tai lähtenyt turhaan hyökkäämään väsyneenä. Vaihtojen keskipituus oli tasan 40 sekuntia. Se muistutti Sapovalivin sentteritoimintaa viime kesänä VIerumäellä. Aloitusdominanssia oli hieno katsoa pari erää läheltä varsinkin hyökkäyspäässä. Glass voitti 11/14 aloitusta eli prosentti oli 78,57%. Jos Fantillin sihti olisi ollut kuivaa, kenties jonkun syöttöpisteen hän olisi saanut. Teholukema jäi silti plussalle, kun Glass oli jäällä voittomaalin aikana, mutta siihen hänellä ei ollut osaa tai arpaa, kun Barron avasi suoraan Lucicille, joka sitten jatkoi kiekon vauhtiin Fantillille. Laukauksia Glassille merkittiin kaksi. Kunhan fysiikka vielä petraantuu ja vääntövoimaa tulee lisää, uskon Glassin sentteriuraan NHL:ssä. Hänellä on halukkuutta mennä painimaan maalin eteen ja ohjaamaan kiekkoa slottiin. Lisäksi suoraluistelunopeus ei kalpene silloin, kun hän pääsee kunnolla vauhtiin ja pelinteko kovassa vauhdissakaan ei ole ongelma. Kiekottomana hän oli vastuullinen ja kurinalainen tiedostaen roolinsa joko varmistavana hyökkääjänä tai toisena korkealta karvaavana pelurina tilanteesta riippuen. Oman alueen apupelaaminen oli miellyttävää katsottavaa ja mailakamppailut myös yksi vahvuus.

Krebs 19
- Oi Peyton. Eräs rannelaukaus keskeltä kilahti ylärimaan lämmittelyssä. Terävien rannareiden lisäksi muuta kummallista ei mieleen jäänyt. Itse ottelussa Krebs sai aloittaa ensimmäiset vaihdot hyökkäyspäästä. Ihkaensimmäisessä vaihdossa aloitustappion jälkeen peli kääntyi omiin. Krebs oli kurinalainen 1-1-3 karvauksessa osana alakolmikkoa ja Kanadan saatua riiston, hän siirsi vasemmasta laidasta kiekon ykkösellä takaisin keskikaistalle Neighboursille, joka kuljetti sen hyökkäysalueelle. Muita kiekkokosketuksia ei tullut ja niinpä Krebs valui 35 sekunnin kohdalla jo ajoissa vaihtoon, kun peli pyöri päädyssä ja hän oli siniviivassa varmistamassa. Viidennellä minuutilla jäi mieleen se, että Latvian ohitettua ylimmät karvaajat rännisiirrolla, Krebs pumppasi eteenpäin kohti Locmelisia, mutta tämä onnistui pujahtamaan ohi Krebsin Latvian siniviivan kohdalla. Krebs kyllä sitten paikkasi ohi ryntäämisensä polkien lujaa alas eikä Latvian suorahyökkäys johtanut mihinkään.

Ehtymätöntä "moottoria" kiekottomana on pidetty Krebsin vahvuutena jo silloin, kun hän oli osa Vegasin organisaatiota. Se näkyi esim. 18. minuutilla, kun hän jaksoi raastaa syvällä karvaamassa edestakaisin, vaikka Daugavins ja Jaks kiekottelivat hänen ohitseen maalin takana. Keskialueella puolestaan hän kiilaamalla kykeni hidastamaan vastustajien hyökkääjien kuljetuksia pysyen vaivatta näiden rinnalla.

Kiekollisena puolestaan Krebs ylitti jo avauserässä pari kertaa keskialueen todella vauhdikkaasti ja pystyi Glassin tapaan jakamaan kiekkoa kovassakin vauhdissa laitureille. Suoraluistelunopeus oli loistava eikä hänen tarvinnut glassmaisesti kerätä alhaalta saakka vauhtia vauhtieron aikaansaamiseksi. Kakkoserässä sitten varsinkin Krebs loisti sisäänvienneissä. Ensin ylivoimalla hän toi kiekon vaivatta sisään ja siirsi sen oikealle Glassille, joka laukoi ohi takakulman. Ajassa 35:32 hän puolestaan alusti 1-1 tasoituksen soolollaan. Middleton avasi keskialueelle, Krebs puijasi täydessä vauhdissa Locmelisin ja siniviivan ylitettyään hän antoi latvialaisten välistä osin onnekkaan rystylätyn Blaisille, joka viimeisteli takayläkulmaan. Oli hienoa nähdä livenä edes toisen ex-vegasjuniorin tehopiste. Visiitti Tampereelle ei täten ollut turha. Päätöserässä 48. minuutilla puolestaan vielä Krebs eteni vasemmasta laidasta sisään harhauttaen viivan päällä latvialaispelurin. Sen jälkeen Krebs vaihtoi puolta päätylaudan kautta Blaisille. Tämä palautti kiekon takaisin Krebsille, joka oli jatkanut liikettään maalin taakse. Krebs antoi uuden seinäsyötön Blaisille, joka laukoi oikealta b-pisteeltä hanskaan. Kyky vaihtaa suuntaa ja löytää oikea väli sisäänviennille kv-temmossa vakuutti:

Linkki: https://twitter.com/HockeyCanada/status/1662441611022815232?s=20

Hyökkäysalueella muutoin sen sijaan Krebs oli ajoittain vähän "rättimäinen" kaksinkamppailuissa. Häntä oli vielä liian helppo riepotella, kun hän yritti liikkeellään pyristellä eroon vartioijastaan. Tietyt syöttövalinnat eivät myöskään olleet hyviä, vaan eräskin poikittaissyöttö rystyltä kohti Blaisia oli vähän pakotettu eikä mennyt perille. Ylivoimallakin hänellä oli vähän kiire vasemmassa siivessä ja aika ajoin kiekko poltteli lavassa. Aloituksistakin annan miinusta, vaikka tilastojen mukaan hän voitti niistä seitsemän ja hävisi kuusi, mutta valmennus ei silti häneen ihan hirveästi luottanut tosiaan kuin hyökkäyspäässä. Esimerkiksi toisen erän alussa tasavajaalla Krebs vaihdettiin sivuun oman pään aloituksesta ja Glass tuli ottamaan sen hänen sijastaan. Tämäkin toki hävisi sen Abolsille ja suuntasi sitten heti vaihtoon, jolloin Krebs palasi askiin Quinnin hyökkääjäpariksi.

Kokonaisuutena Krebsin iltapuhde oli kuitenkin positiivinen. Jääaikaa tuli 14:12, laukauksia oli yksi, tehot 0+1 ja teholukema +0, kun hän oli jäällä Latvian avausmaalin aikana. Glassin tapaan vaihtoja oli 19, mutta keskipituus neljä sekuntia enemmän.

Hunt 77
- Kolmas entinen kultainen ritari, joka pelasi aikoinaan jopa 45 runkosarjamatsia kaudella 17-18. Toisella kaudella roolia ei ollut ja hän oli liian hyvä mies seiskapakiksi, joten edessä oli treidi Minnesotaan. Tässä pelissä parasta antia oli yhä Huntin vaistot hyökkäysalueella. Hän teki mielellään vastaliikkeitä syvyyteen ja suojasi kiekkoa hyvin liikkeessä patukkamaisuutensa ansiosta. Liuku oli kevyt. Tasavajaalla hän kertaalleen kiersi koko hyökkäysalueen. Kakkosylivoimalla jäi mieleen yksi lämäri Krebsin pudotuksesta suoraan päin lähintä blokkaajaa. Jääaikaa tuli lopulta 12:50 ja teholukema oli +1, kun hän oli askissa voittomaalin aikana.

 

[Amerikanihme]

Niin, kun pelaajat eivät ole samalla pelikirjan sivulla ja keskittyminen tapissa, se johtaa mainitsemiesi adjektiivien kaltaiseen lopputulokseen. Vauhtikiekkoa ei voi pelata, jos joku pelaa eri rytmissä kuin muu viisikko, vaan silloin peli näyttää hitaalta.

Olen samaa mieltä tuosta toteamuksestasi, mutta en vain kuvailisi "eri pelikirjan sivuilla olemista" ja "keskittymisen puutetta" sanoilla "lack of urgency". Mutta en nyt ole sataprosenttisen varma tuosta.

Stanley Cupin finaaleihin siis vei tie, toista kertaa kuuden kauden sisään. Vegasilla oli kai se "kuudessa vuodessa mestariksi" -projekti, kun joukkue aloitti, ja se on vielä saavutettavissa. Saas nähdä. Inhottava vastustaja Florida tulee olemaan. Kieli pitkällä odotan lopputulosennustettasi tähän sarjaan, @Salming.

Joitakin havaintoja Vegasin pelaajista playoffseissa tänä vuonna tähän saakka. Wild Bill on ollut kyllä liekeissä. Vakuuttavaa pelaamista melkeinpä joka pelissä. Yrittääkin koko ajan kunnolla. Sitä ei joka pelaajan kohdalla voi sanoa. Ja maalintekotehot kohdallaan, kuten ensimmäisen vuoden runkosarjassa.

Stoner, katoaa kuvasta aina mitä pidemmälle pleijareissa mennään. En tiedä onko sitten kunnon puutetta, vai onko sittenkin jotain vammaa jäljellä, vai eikö pää vain enää toimi kun pelit ja panokset kovenevat. Epäilisin kahta ensimmäista syytä. Ja iloksesi, @Salming, Stoneria käytetään edelleen alivoimalla, vaikka näyttää olevan siellä ihan hukassa, kuten olet ansiokkaasti todennut pari kertaa.

Smith, ei oikein mitään käytttöä näissä peleissä. Joitain pisteitä saanut joo, mutta todella turhauttavaa katsoa, kun hänet kiilataan laitaa vasten melkein jokaisessa kiekon kuljetuksessa ja otetaan kiekko pois helposti kuin tikkari lapsen kädestä. Amadio oli puolestaan mies paikallaan taas tässä sarjan viimeisessä pelissä, joskin tietty epätasaisuus häntä vielä vaivaa ja välillä tulee heikkojakin suorituksia.

Hill on yllättänyt minut positiivisesti. Toivottavasti jaksaisi tuolla tasolla. Tkachuk erityistarkkailuun, joka hetki valmiina torjumaan kuteja häneltä.

Eichelilla ei ole tuuriakaan enää maalinteossa. Siltikin toivoisin hänen laukovan enemmän.

Nelosketjulta huippusuoritus tässä viimeisessä Dallas-sarjan pelissä. Jokainen heistä pelasi upeasti.

 

[Salming]

6/7 Dallas vs. Vegas

Hill jatkoi maalissa. Roy tosiaan siirtyi nelosen keskelle, Howden takaisin kolmosen laitaan ja Amadio täydensi ykkösen. Eichelin kakkoslinjasto pysyi vain ennallaan.

Arvosanataulukko
++
+ Carrier, Roy, Kolesar, Karlsson, Smith, Amadio, Barbashev, Marchessault, Martinez, Theodore, McNabb, Hague
+/- Hill, Pietrangelo, Whitecloud, Stone, Stephenson, Howden, Eichel
-
--

1. erä

Peluutus:

Hintz vs. Roy
Johnston vs. Eichel
Domi vs. Stephenson
Faksa vs. Karlsson

Johnston vs. Roy
Johnston vs. Eichel
Domi vs. Stephenson
Faksa vs. Karlsson

Hintz vs. Roy
Johnston vs. Eichel
Johnston vs. Stephenson
Domi vs. Karlsson

Hintz vs. Roy
Johnston vs. Eichel
Domi vs. Stephenson
Faksa vs. Karlsson

Sisäinen kello herätti sopivasti kolmen maissa enkä malttanut olla avaamatta lähetystä, kun kyseessä oli potentiaalinen ratkaisupeli. Ennen ottelua oli kiinnostavaa kuulla Cassidyn sanovan pelaajille kopissa, ettei luvassa ole erityistä peluutusta, vaan pelaajien on pärjättävä kulloinkin sitä ketjua vastaan, joka vastaan tulee. Neljän ketjun tasainen rotaatio jylläsikin avauserässä erinomaisesti. Okei, muutaman kerran sopivasti Karlssonin ketjun vaihto venyi Dallasin nelosta pidemmäksi siten, että he pääsivät pelaamaan hetken aikaa tutusti Hintzia vastaan ennen kuin Royn nelonen jatkoi siitä, mihin Karlssonin ketju jäi. Samalla sitten Royn vitja pelasi osittain välillä Johnstonin ketjua vastaan ja sekin oli suotuisa asetelma avauserässä. DeBoerin haluama peluutus sopi kuitenkin siis Vegasille eikä ketjujärjestystä muokattu missään vaiheessa avauserää.

40 sekunnin kohdalla Theodore laukoi vastakiekkolämärin siniviivasta. Carrier pääsi karoille keskustaan, mutta laukoi rystyltä ohi. Avausvaihto oli kuitenkin nelosketjulta vahva ja pelin suuntaa määrittävä. Eichelin ketjukin sai painopisteen isäntien päätyyn. Jackin pudotuksesta McNabb vuorostaan laukoi siniviivasta ohi kehikon. Kahden minuutin kohdalla Stonen jatkosiirto oman alueen laidasta katkesi Dellandreaan, joka riiston tehtyään laukoi heti terävästi kohti Hillia, mutta tämä otti illan ensimmäisen torjuntansa. Minuutti myöhemmin Karlsson yritti puskea laidan puolelta hyökkäysalueelle ohi Hakanpään, mutta se ei onnistunut ja peli kääntyi omiin. Vastahyökkäyksestä Hintz laukoi suoraluistelusta yli maalin ja päätypomppu oli kimmota Pavelskin lapaan maalin kulmalle. Tuossa tilanteessa Vegas ei ollut riittävän huolellinen kiekollisena, mutta muita vastaavia lepsumisia ei onneksi avauserässä enää nähty keskialueella.

Voittomaali syntyi ajassa 3:41. Johnston oli metrin päässä siniviivasta, mutta halusi pitää kiekkokontrollin ja palautti siksi vielä kiekon alas. Syöttö meni kuitenkin ohi Lindellin lavan. Tämä kuitenkin haki kiekon päädystä ja siirsi sen päädyn kautta Harleylle. Seguin tuli pystysyöttöä vastaan sinisen kulmaan, mutta McNabb oli iholla eikä Seguinkaan saanut täten hoidettua kiekkoa keskialueen puolelle. Niinpä sitten Kolesar ja Roy onnistuivat 2v3-alivoimasta huolimatta rouhimaan päädyssä kiekon Vegasille Lindellia, Harleyta ja Seguinia vastaan. Samalla Johnston ei havainnoinut pimeää puoltaan riittävän hyvin. Kolesar onnistui siirtämään kiekon Harleyn jaloista maalin eteen lipuneelle Carrierille, joka sai rauhassa jäädyttää Oettingerin ja nostaa rystyltä kiekon yläkulmaan. Roylle ei syöttöpistettä merkitty, vaikka hänkin sellaisen olisi ansainnut. Osin maali oli Dallasin antama lahja, mutta Jets- ja Oilers-sarjojen katkaisupeleissäkin ainakin yksi osuma syntyi hyökkäysalueen kiekonriiston seurauksena ja niin tapahtui nytkin.

Neljän minuutin jälkeen Vegas pääsi puolestaan 2v1-hyökkäykseen, mutta Marchessault laukoi niukasti ohi takakulman. Kuten sarjan nelospelin jälkeen ylempänä ketjussa kirjoitin, kun kiekon saa vain siirrettyä eteenpäin ohi Dallasin pelin puolen pinchaavan puolustajan, tilaa aukeaa hyökätä reippaasti. Niin kävi tuossakin, kun Barbashev sai jatkettua pelivälineen oikeasta laidasta ohi myöhässä olleen Suterin ja Eichel jatkoi sen pystyyn Joonatanille, jonka seuraksi ylivoimahyökkäykseen liittyi Hague.

Avausvitosen lopuksi vielä Stephenson ylitti keskialueen heittämällä jalalla puhkoen siten Domin johtaman viisikon. Hän kiersi jopa puolittain puolustajat ja pääsi nokikkain Oettingerin kanssa, mutta kämmenviimeistely ei uponnut. Laukaukset maalia kohden olivat 2-6 tuossa vaiheessa. Seitsemännellä minuutilla Seguin laukoi kaukaa vasemmasta laidasta syliin keskialueen katkon jälkeen. Minuutti siitä ja Stone puolestaan laukoi oikealta pienestä kulmasta takapatjaan, kun hänelle annettiin aikaa kiekollisena yllättävän paljon hyökkäysalueella.

Puoli minuuttia myöhemmin Vegas loi taas ylivoimahyökkäyksen Dallasin jatkokarvauksen vuodettua. Tällä kertaa Hakanpää pinchasi myöhässä ja aiheutti omiin 3v2-tilanteen. Karlsson löysi takaviistosta Theodoren, joka laukoi terävästi ranteella keskeltä. Oettingerin räpylästä kiekko oli lentää hänen ylitseen omaan maaliin, mutta Lindell huitoi kiekon ilmasta katsomoon. Tämä pelasti maalin, mutta joutui samalla jäähylle.

Kakkosylivoima vei Vegasin 0-2 johtoon ylivoiman lopussa. Dellandrealla oli puolittainen sauma purkaa, mutta Karlssonin ja Barbashevin yhtäaikainen isku häneen esti sen ja paine jäi Dallasin alueelle. Barbashev syötti heti ristiin Smithille, joka oikeasta laidasta antoi jäänuoliaissyötön maalin eteen. Royn luistimesta se kaiketi kimposi takapatjaan ja siitä Karlssonin lapaan, joka laukoi reboundin varmasti sisään vasemmalta takatolpalta vapaana pelaajana, kun Hanley sitoi Royta maalin edessä. Samalla Karlssonista tuli ensimmäinen ritari, joka on tehnyt yhdeksän maalia yhden playoffkampanjan aikana. Avauskymppi oli kaikkiaan erinomainen. Vegas ei neppaillut, jos tilaa ei ollut, vaan löi kiekkoa syvään ja paineisti perään. Keskialueen menetyksiä ei samassa mittakaavassa täten tullut kuin esim. viime pelissä. Ainoa kauneusvirhe oli se Karlssonin puskeminen, josta seurasi puolittainen Hintzin vastahyökkäyspaikka.

11. minuutilla Vegasin nelonen jatkoi painopisteen pitämistä oikeassa päässä Dallasin ykköstä vastaan. Roy kieputti Pavelskia laidassa ja liikkui sieltä maalin taakse, mutta syöttö ei enää omia löytänyt. Minuutin päästä puolestaan Vegas tuli jo kolmatta kertaa paineen alta pois siten, että se johti vaaralliseen suorahyökkäykseen. McNabb laittoi kiekon maalin takaa ränniin ja Marchessault jatkoi sen laidan kautta keskialueelle täyteen vauhtiin Eichelille. Tämä punnersi vasemmasta laidasta maalin eteen ohi Lindell-Hakanpää parin. Lindell sai toki sen verran lyötyä kiilaa mailallaan, että Eichelin kämmenviimeistely ei ihan puhdas ollut ja Oettinger otti lähitorjunnan. Vaikeahan Eichelia on pysäyttää, kun hän tuolla tavoin pääsee hyödyntämään isoa jäätä. 13. minuutilla puolestaan Dallasin nelosketjun paine oli myöhässä ja Hague ehti helposti noukkia päätykiekon ja avata peliä. Avausvartilla siis sitä yhtä Stonen menetystä lukuun ottamatta ongelmia Dallasin karvauksen purkamisessa ei ollut.

Tasan 14 minuutin kohdalla peli oli jo 0-3. Vegas rouhi päätykamppailuvoiton oman maalin takana. Martinez avasi pystyyn ohi Bennin. Kolesar kuljetti vasenta laitaa pitkin yli keskialueen ja neppasi sitten kiekon eteenpäin Carrierille ohi vastaan ajaneen Lindellin. Carrier käänsi laidasta kiekon maalin eteen takaisin Kolesarille eikä Heiskanen saanut syöttöä katki. Lindell puolestaan jäi rumasti telineisiin Kolesaria vastaan. Tämä nosti hallitusti kiekon läheltä ylös. Nelosketjun oma peli oli siis tässä vaiheessa iltaa 2-0 ja Johnston-Benn kaksikon 0-2 (Pavelski oli vielä jäällä ykkösketjusta, joten hänen ja Seguinin lukema oli -1). Avausvartin hyökkäysalueajat kertoivat sen, että johto oli ansaittu (~DAL 1:35 - VGK 5:10). Laukaukset kohti maalia olivat 4-15 ja kaikki vedot 8-28. Valtaisaa vyörytystä:

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1663346036364984320?s=20

Päätösvitosella merkittävin juttu oli Domin vitjan yli minuutin paine Stephensonin ketjua vastaan, mutta Vegasin kolmosketju selviytyi takaiskutta. McNabb otti ison blokin Dellandrean rannelaukaukseen vasemmalta puolelta. Muuta ihmeellistä ei tapahtunut, joten tauolle poistuttiin 0-3 luvuissa. Golden Knights pelasi oikeaan saumaan jopa yhden seurahistoriansa parhaista eristä. Paineen alta lähtöihin Dallasin pelin puolen pinchaavan puolustajaa vastaan oli löydetty toimivat ajoitukset. Kuvio sinällään oli ennallaan eli ykkösellä vain laidasta kiekko siirrettiin eteenpäin keskikaistalle/laidan kautta keskialueelle. Kotijoukkueen karvaus vuoti kuin puhkottu sateenvarjo. Niinpä Vegas pääsi kuljettamalla sisään hyökkäysalueelle todella monesti ja niinä hetkinä kun tilaa ei ollut, se ymmärsi tosiaan pelata päädyn kautta, jottei peli kääntyisi omiin keskialueelta. Kiekolliset valinnat olivat siis viime peliä paljon viisaampia ja kiekonmenetyksiä tilastoitiinkin vain kolme, kun viime pelissä niitä oli yhteensä se 24 kappaletta. Kiekottomanakin keskialue oli mukavasti tukossa ja täten Dallasin halli oli melko hiljainen taukosummerin soidessa.

Linkki: https://twitter.com/SinBinVegas/status/1663347551444017153?t=JGT2psXO2DD2GQC9K41EnA&s=19

2. erä

21. minuutilla Martinezille sattui lepsus omissa ja hän avasi suoraan vastustajan lapaan. Pavelski laukoikin heti terävästi oikeasta laidasta, mutta Hill selvitti tilanteen. Noita ei kuitenkaan avauserässä nähty. Hetken päästä toisessa päässä Stone vuorostaan riisui vastustajan kiekosta siniviivan alla, mutta maskiton rannelaukaus kaukaa meni yli maalin. 23. minuutilla Dallas puolestaan jo tiivisti peluutustaan ja nelosketju jäi rotaatiosta hetkeksi pois, kun Hintzin ketju tuli askiin Stephensonin ketjun pitkän kiekon jälkeen, mutta nopeasti Vegas sai vaihdettua seuraavana vuorossa olleen Karlssonin ketjun askiin nollaamaan Dallasin ykkösen. 24 minuutin kohdalla Eichel otti huolimattoman jäähyn korkeasta mailasta 60 metriä omasta maalista, kun tasapaino petti kamppailutilanteessa.

Alivoimassa oli palattu siihen, että hyökkääjät olivat vaihteeksi enemmän peräkkäin ja alempi heistä oli vastuussa slottipelaajasta. Alussa McNabb luki ajoissa passin siipeen ja ehti blokkaamaan Robertsonin one-timerin vaivatta. Tuohon mennessä Vegas oli blokannut jo 14 laukausta. Sen perään Benn laukoi kilpeen toisesta laidasta. Aloitusvoiton jälkeen puolestaan Johnstonin matala kuti oikeasta laidasta aiheutti maalinedushässäkän, mutta Marchment ei saanut hakattua kiekkoa sisään, kun Hague tuuppasi ja sitoi häntä takaa päin sekä Whitecloudinkin välissä olleella mailalla oli oma osansa tilanteen pelastamisessa. Mielenkiintoista oli se, että Martinez ei pelannutkaan kakkosalivoimassa Whitecloudin parina, vaan Hague. Johtuiko tuo kenties viime pelien otteista ja siitä, että Martinezin kuormaa haluttiin pienentää, jotta hänellä riittäisi virtaa pelata virheettömämmin tasaviisikoin? Pidin joka tapauksessa muutoksesta, koska samalla Hague toi enemmän vääntövoimaa kakkoskiekkoihin maalin eteen ja se näkyi tuossakin tilanteessa heti. Joka tapauksessa oli hienoa nähdä Hague-Whitecloud kaksikko pelaamassa yhdessä alivoimaa ratkaisevassa konferenssifinaalissa kuin aikoinaan AHL:ssä Wolvesin paidassa konsanaan. Ne yhteiset alivoimakokemukset kantoivat nyt hedelmää 4-5 vuotta myöhemmin.

Dallasin momentum katkesi siihen, kun Suter murjoi kulmassa Kolesaria jäähyn arvoisesti pari minuuttia ennen erän puoliväliä. Tuohon mennessä Vegas ei ollut laukonut kertaakaan kohti maalia eikä se tehnyt ylivoimallakaan niin, vaikka Eichel sivuttaisliikkeestä kertaalleen kilauttikin matalan rannelaukauksen oikeaan tolppaan. Pietrangelon kiekonkäsittelyvirheen puolestaan paikkasi Karlsson polkemalla Hintzin heti kiinni. Avauskympin vedot kohti maalia olivat 5-0, kun tosiaan tolppaa ei laskettu maalia kohden menneeksi vedoksi.

Erän jälkimmäisellä puolikkaalla vedot kohti maalia menivät puolestaan vieraille 0-7, joten kyseessä oli kaksijakoinen erä. Ensimmäinen laukaus kohti maalia tuotti 0-4 maalin. Se oli lähes identtinen 0-3 maalin kanssa. Oman alueen aloitusvoiton jälkeen Hague löi kiekon ränniin maalin takaa. Heiskanen vuoti keskialueella Barbashevia vastaan, joka livahti vasemman laidan puolelta hänen ohitseen. Puolittaisesta 2v1-tilanteesta Barbashev sai syötettyä Harleyn läpi maalille ajaneelle Marchessaultille, joka biittasi Hintzin luistelemalla ja iski sitten längistä kiekon sisään. Samalla hän nousi Karlssonin rinnalle yhdeksään playoffmaaliin tekemään seurahistoriaa:

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1663358548737236992?t=w6daQ6yLHteoGrhlBUztuQ&s=19

35. minuutilla Vegasin ykkönen ylitti keskialueen vaihteeksi vaivatta Dallasin löyhää viisikkoa vastaan, mutta Karlssonin passi jäi vähän taakse, joten Smith ei päässyt laukomaan kunnolla vasemmasta laidasta. Pari minuuttia ennen taukoa puolestaan kolmospari hieman hapuili oman maalin takana, mutta lopulta he pääsivät pois Domin ketjun karvauksen alta. Toisessa päässä Carrier tuli painottomalta puolelta vastaan päätydumppausta. Hän onnistui vasemmassa laidassa Kolesarin avustuksella rouhimaan kiekon keskelle Roylle, joka oli unohtunut vapaaksi kuten Carrier avausmaalissa, mutta Oettinger otti loistavan torjunnan, kun hän venytti käsivartensa jään pinnassa Royn kämmentaivutuksen tielle. Laukaukset kahden erän jälkeen olivat lopulta kohti maalia 12-23 ja tosiaan kakkoserän laukausten kaksijakoisuus kertoi hyvin siitä, miten Suterin rangaistus tosiaan käänsi momentumin totaalisesti. Plussaa oli sekin, ettei Golden Knights ollut sallinut yhtään vaarallista maalipaikkaa kahteen erään.

 

[Salming]

3. erä

Olo oli luottavainen ennen päätöserää, koska tehtyään neljä maalia tai enemmän pudotuspeleissä, Vegasin saldo seurahistoriassa oli ennen tätä iltaa 32 voittoa ja vain yksi tappio. Eikä sitä toista tappiota tullut. 42. minuutilla lähtö omista oli taas komea ja Howden päätti suorahyökkäyksen laukaukseen vasemmasta laidasta ohi takakulman. Hetki siitä ja peli oli 0-5, kun Amadio takakarvasi kiekon Hanleylta ja käännöstä Karlsson laukoi Heiskasen jaloista kiekon kilpikäden yläkulmaan. 10. playoffmaalillaan hän siirtyi takaisin yksin sisäisen maalipörssin kärkeen. Amadion syöttöpisteen myötä jokainen tässä sarjassa kentällä käynyt Vegasin kenttäpelaaja oli päässyt tehopisteille, joten leveyttä löytyi rosterista.

Linkki: https://twitter.com/VGK_PR/status/1663369599822229504?t=jDielqb02mxuZlm-C9CQSg&s=19

46. minuutilla Dallas voitti miekkailun Vegasin siniviivan alla ja Dellandrea sai syötön kulmaan, josta hän nousi maalille. Hill torjui kuitenkin ykköskiekon ja Hague lanasi vastustajan kumoon irti reboundista. Jäähyn tämä toki sai. Ylivoimalla Heiskasen nopean vedon jälkeen Pavelski ohjasi slotista kiekon yli maalin ja Hill puolestaan otti kilpitorjunnan Seguinin one-timeriin. Päätöskympillä tärkeintä oli enää välttää loukkaantumisia ja siinä joukkue onnistui. Kolmatta kertaa maalinteko ei enää samassa pelissä onnistunut tasan ajassa 10:25 kuten aiemmissa erissä oli käynyt, vaan 0-6 maali tehtiin vasta, kun erää oli pelattu jo reippaat 12 minuuttia. Whitecloud avasi pystyyn ja Amadio pujahti oikeasta laidasta sisään. Hän vieritti kiekon päätyyn ennen kuin Harley taklasi iholle. Päädyssä Hanleyn huono erä sai jatkoa, kun hän hävisi kamppailun Smithille, joka siirsi kiekon maalin eteen Karlssonille. Tämä näki vielä takatolpalle hiipineen Amadion, joka viimeisteli sarjan viimeisen maalin. Loppu olikin sitten pelailua ja nelosketju+kolmospakkipari sai jääaikaa ylivoimalla, kun lopputulokseksi jäi murskaavasti 0-6.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1663373908014137348?t=-CRxTkDiROA5JKDlv4BeUA&s=19

Tiivistetysti voisi sanoa, että kutospeli ratkesi ottelusarjaketjun ennakkosummaukseeni eli Vegasin maalinteon tehokkuuteen ja tiiviimpään viisikkopuolustamiseen. Neljä maalia 17 ensimmäisellä laukauksella kohti maalia oli tehokasta. Viisikkopuolustaminen oli puolestaan Dallasia paljon tiiviimpää eikä vierailta nähty myöhästyneitä pinchauksia tai muita henkilökohtaisia erheitä. Oilers-sarjan tapaan kaudenaikainen vahva vieraspelaaminen näkyi myös nyt tosipaikassa kutospelissä, kun tosiaan Dallasilla ei ollut yhtään vaarallista paikkaa kahteen erään. Ottelu oli kirjaimellisesti mestariteos.

Foleyn suunnitelma kannusta kuudessa kaudessa on tosiaan aikataulussa kuten @Amerikanihme mainitsi. Konferenssin voittopokaaliin joukkue ei koskenut, joten se oli ottanut opikseen viiden vuoden takaisesta virheestään, heh. Kokematon Barkovhan suorastaan kaappasi idän pokaalin kainaloonsa, joten jokainen voi siitä tehdä omat johtopäätökset. Syytä liialliseen juhlaan ei vielä ole, kun urakka on kesken ja lopullinen maali vasta häämöttää. Sen Stonekin totesi koskemattomuuden syyksi, koska tosiaan ne pelaajat, jotka ovat aiemmin voittaneet Stanley Cupin olivat sanoneet, että ultimaattinen tavoite on mestaruus: "Ota kuva ja mene eteenpäin".

Yksilöistä kukaan ei tietenkään saa miinusta, koska syytä siihen ei ollut. Onnistujia oli sen sijaan useita. MVP-Karlsson iski tehot 2+1 ja johti ketjunsa pelaamista erinomaisesti. Pudotuspeleissä 5v5-pelissä maalisuhde on hänen jäällä ollessaan nyt 14-5, vaikka vastassa on ollut yli 40% ajasta vastustajan ykkösketju. Smith (0+2) ja Amadio (1+1) säestivät. Eiköhän Amadio lunastanut pelipaikkansa finaalien avausmatsiin päätöserän tehoilullaan.

Linkki: https://twitter.com/DimFilipovic/status/1663381608991449088?s=20

Olin hieman varautunut Cassidyn ketjumuutoksista, mutta loistavastihan ne lopulta toimivat. Koko nelosketjukin saa luonnollisesti plussat, kun se voitti oman pelinsä 2-0 ja määritti pelin suunnan avauserän vahvoilla vaihdoillaan Dallasin puolustusalueella. Se eilinen arvuuttelu sentään osui maaliin, että vastassa olisi monesti Hintzin ketju ja sitä vastaan he selviytyivät tosiaan erinomaisesti, vaikkei kumpikaan ketju toisiaan vastaan osunut, vaan Johstonin ketju oli ehtinyt tulla jäälle, kun Royn vitja nuo maalinsa iski. Carrierille kahden tehopisteen playoffpeli oli muuten uran ensimmäinen. Hienoa, että vähän vaisumpien ensimmäisten sarjojen jälkeen hän heräsi nyt samaan liekkiin tässä sarjassa kuin runkosarjassa.

Linkki: https://twitter.com/VGK_PR/status/1663352399254241281?t=KrW5PBDoh0XiVivHrZvOaw&s=19

Marchessaultille menee plussa kiintiömaalista. Barbashev oli puolestaan rakentamassa sekä ylivoimamaalia että 0-4 osumaa. Eichel väläytti pari kertaa laukoen tolppaan ja punnertaen avauserässä lentämällä maalin eteen ohi suomalaisten, mutta kiikaritehojen takia arvio on vain neutraali. Tuskin se haitannee, kun ensimmäisissä pudotuspeleissään hän pääsee saman tien kokemaan Stanley Cupin finaalit. Helppoa tuo pudotuspelijääkiekko, kun sen osaa. Mielenkiintoisena tilastonostona hyökkääjistössä oli lopuksi se, että Stephenson, Howden ja Kolesar voittivat aloitukset 100-prosenttisesti.

Puolustuksessa McNabbille menee plussa muutamasta kriittisestä blokista. Theodore puolestaan oli mukavan aktiivinen ylöspäin avauserässä, vaikkei tehoille päässyt. Ykkösparissa Martinez nosti hieman odotetustikin tasoaan ja kakkoserän alun harhasyöttöä lukuun ottamatta hän oli yhtä viileä kuin Oilers-sarjankin kutospelissä paineen alla. Plussana oli vielä kakkossyöttö 0-3 maaliin. Hague puolestaan kirjasi kakkossyötön neljänteen maaliin ja jakoi mukavasti kovuutta oman maalin edessä. Sitä tarvitaan finaaleissakin. Maalissa Hill selvisi vuorostaan niin helpolla, että nollapelistä huolimatta plussaa ei heru, koska kahteen erään koppeja oli tosiaan vain 12 eikä häntä päätöserässäkään juuri uhattu kuin Seguinin one-timerilla ylivoimalla ja sillä Dellandrean voimanousulla.

Stoner, katoaa kuvasta aina mitä pidemmälle pleijareissa mennään. En tiedä onko sitten kunnon puutetta, vai onko sittenkin jotain vammaa jäljellä, vai eikö pää vain enää toimi kun pelit ja panokset kovenevat. Epäilisin kahta ensimmäista syytä. Ja iloksesi, @Salming, Stoneria käytetään edelleen alivoimalla, vaikka näyttää olevan siellä ihan hukassa, kuten olet ansiokkaasti todennut pari kertaa.

Smith, ei oikein mitään käytttöä näissä peleissä. Joitain pisteitä saanut joo, mutta todella turhauttavaa katsoa, kun hänet kiilataan laitaa vasten melkein jokaisessa kiekon kuljetuksessa ja otetaan kiekko pois helposti kuin tikkari lapsen kädestä. Amadio oli puolestaan mies paikallaan taas tässä sarjan viimeisessä pelissä, joskin tietty epätasaisuus häntä vielä vaivaa ja välillä tulee heikkojakin suorituksia.

Varmaan selkä vaikuttaa jonkin verran Stonen suorittamiseen, mutta onneksi leveyttä löytyy, joten se ei haittaa. Odotan silti häneltä finaaleissa ainakin yhtä monsteri-iltaa, vaikka tässä sarjassa viimeiset neljä matsia menivät kiikareilla. Huomiosi puolestaan siitä, että välillä Smithilta viedään kiekko liian helposti on kieltämättä totta, mutta mutuilen hänelläkin olevan pankissa vielä pari isoa maalia finaalisarjaan, kun nyt niitä on toistaiseksi syntynyt vain kaksi 17 playoffmatsiin tänä keväänä.

Ottelun päätyttyä aamukuudelta piti itsekin laittaa muuten soimaan pari voittobiisiä, joita Vegasin kopissakin on raportoitu soitettavan. Ne olivat Never Going Home ja Toton Hold The Line. The Athleticista löytyi tarina ensin mainitun taustalta. Marraskuussa vieraskiertueella ollessa biisin sanat kirjaimellisesti sopivat täydellisesti ajankohtaan, koska joukkue voitti eikä ollut menossa kotiin. Koppi-DJ Theodore kaiketi oli biisistä muutamien muiden kanssa innostunut viime kesänä ja lopulta se valittiin hänen johdollaan voittokappaleeksi, koska myöskin sanat ovat riittävän helpot mukana laulettavaksi.

Linkki: https://twitter.com/GoldenKnights/status/1663374173643603968?t=7G-QHZ-nlEKT6fw3gNjh9Q&s=19

 

[ritaripervonen]

Uumoiluni, joita esitin ennen playoff-pelejä Vegasin hyvästä vireestä osuivat aika hyvin tällä kertaa ja joukkue on jopa ylittänyt odotukseni. Peli ei ole aina ollut kaunista, mutta riittävän tuotteliasta.

Onhan tämä aika erilainen joukkue kuin debyyttikaudella finaaliin yltänyt poppoo. Toki joitakin samoja pelaajia on yhä mukana ( Marchessault, Smith, Karlsson, Carrier, Theodore ja McNabb), mutta vaihtuvuus on ollut joka vuosi aika iso. Onneksi tällä kaudella osattiin olla maltillisia, eikä isoja siirtoja tehty, vaan luotettiin vahvaan runkoon.

Avauskauden herhiläismäinen vauhti- ja riistopeli on vaihtunut energiaa säästävämpään ja puolustusvoittoisempaan pelitapaan. NykyJoukkue on huomattavasti isokokoisempi ja fyysisempi kuin avauskauden tiimi. Silloin Vegasissa ei ollut lainkaan meritoituneita profiilikenttäpelaajia, viime vuosina heitä on hankittu (Stone, Pietrangelo, Eichel yms.). Avuskaudella Vegasin menestys nojasi vahvaan maalivahtipeliin (Fleury). Nykyjoukkueessa veskariosasto on etukäteen ajatellen epävarmin osa-alue. Aiempia Stanley Cup -sormuksiakaan ei tainnut komeilla edellisessä finaalijoukkueessa kenenkään muun kuin Fleuryn kätösissä, nyt vähintään kuudella pelaajalla jo sellainen/sellaisia löytyy.

Avauskauden joukkue oli ikärakenteeltaan optimaalinen pitkälti suosiollisen laajennusdraftin ja siihen liittyneiden onnistuneiden kauppojen ansiosta. Nykyjoukkue on jo suhteellisen iäkäs, eikä mitään pitkäaikaista dynastiaa voi tällä rungolla tavoitella.

Merkittävin yhdistävä tekijä Vegasin 2018 ja 2023 finaalijoukkueissa on materiaalin laajuus ja tasaisuus. Kun nyt kärki on terävämpi kuin aiemmalla yrityskerralla, niin optimistinen voi olla sen suhteen, että kannu on lähempänä kuin edellisellä yrittämällä.