Krediitit toki myös sinne suuntaan lahjakkuuden tunnistamisesta. Mutta tarkoitin siis vain sitä, että jos Boehlken elokuun listassa Cotter olisi ollut esim. edes kolmas tai neljäs, luottaisin enemmän hänen arvioonsa ja näkemykseensä. Kun niin ei kuitenkaan ollut, olen siksi mielelläni eri mieltä ja nojaan enemmän omaan näkemykseeni tietyistä yksilöistä sen perusteella, mitä olen näiltä vaikkapa AHL:ssä tai U20-kisoissa nähnyt. Yhtenä erikoisuutena noissa listoissa pisti silmään myös se, että vielä elokuussa Vikman oli veskarirankingin kärki, mutta nyt Boehlke oli pudottanut häntä kolme sijaa alemmas. Ihan ansaitusti toki minusta, mutta jotenkin outoa, että puoli vuotta sitten näkemys oli vielä kovin erilainen ja perustui oikeastaan vain kesän kehitysleirin näyttöihin sisäisissä harjoituspeleissä.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Kotikaupunkiinsa palannut Kasper Kotkansalo kiitollisena: "Olemme saaneet läheisen nipun lyhyessä ajassa"Lue lisää »
-
Oululaista historiaa tekevä Saija Tarkki kasvoi kärppäuransa aikana teinitytöstä perheenäidiksiLue lisää »
-
Marko Anttila pelasi ottelun varapaidalla − "Jos joku tietää, tuokaa se hallille"Lue lisää »
-
Liiga-kierros: SaiPalle ei löydy pysäyttäjää – perjantaina oli kotijoukkueiden iltaLue lisää »
-
Klotenin uutta toimintakulttuuria rakentava Lauri Marjamäki on noussut Sveitsissä lähes sateentekijän asemaan – “Intohimo valmentamiseen on palannut"Lue lisää »
-
Patrik Laine ja Mikko Viitanen tekivät lätkäkulttuurille valtavan palveluksen suorasanaisella mielenterveyspuheellaLue lisää »
Vegas Golden Knights 2022–2023
- Viestiketjun aloittaja Salming
- Alkaa
- 85 043
- 373
Niedermayer
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kärpät, Hokki, Chicago Blackhawks
Onkohan Sakari Mannisella mahkuja päästä pelaamaan tällä kaudella ylhäällä? Mitenhän jatkosopimus? Nyt taitaa olla 1:n vuoden 1:n suunnan soppari?
Amerikanihme
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Kyllä Vikman oli minun mielestäni paljon parempi kuin esim. Saville vielä syksyn harjoitusleirillä juuri ennen kauden alkua.
Tuskin ilman loukkaantumisia Mannista kutsutaan ylös. Varmasti hän olisi NHL-debyyttinsä tehnyt vuodenvaihteessa, jos olisi ollut silloin terveenä, kun Golden Knights tarvitsi apuja farmista ja mm. Rempal ja Froese saivat kutsut ylös. En jotenkin jaksa uskoa jatkosopimukseen, koska NHL:ssä keskikaista tulee pysymään tukossa Eichelin, Karlssonin, Stephensonin, Royn ja Howdeninkin myötä. Tokkopa Mannista motivoi pelailla ensi kausikin AHL-joukkueessa, joka ei taistele Calder Cupista.
Uskon tuon arvion, kun paikan päällä olit. Siltikin olisin antanut enemmän painoarvoa Savillen kevään AHL-näytöille kuin pelkille harjoituksille maalivahtivertailua tehtäessä. Lisäksi ennen tuota elokuun listausta kävi ilmi se, että Vikman ei mahtunut Ruotsin kolmosveskariksi U20-kesäkisoihin kuten vielä aiemmin vuodenvaihteessa 2021-2022, vaan Lindbom nappasi tuon kolmoskassarin paikan.
55/82 Vegas vs. San Jose
Voittavaa kokoonpanoa ei muutettu. Hill jatkoi uunissa Kähköstä vastaan. Ylivoimia oli sen sijaan muokattu, koska Golden Knightsilla oli alla vain yksi onnistuminen 21 yrityksestä ennen tätä iltaa.
Roy
Eichel Marchessault Smith
Theodore
Carrier
Kessel/Amadio Karlsson Stephenson
Pietrangelo
Arvosanataulukko
++
+ Cotter, Eichel, Theodore, Carrier, Stephenson, Karlsson
+/- Hill, Pietrangelo, Hague, Whitecloud, McNabb, Smith, Marchessault, Amadio, Howden, Kolesar, Kessel, Roy
- Martinez
--
Avauserässä hyvä viisikkopuolustaminen keskialueella jatkui ja vedot olivat vartin jälkeen 12-2. Vegasin alakerta ehti ensimmäisenä San Josen päätykiekkoihin ja käänsi sitten pelin pystyyn vikkelästi. Kun puolustat hyvin, hyökkäät hyvin. Hallinta ja tekopaikat eivät kuitenkaan kumuloituneet maaleiksi Kähkösen unelmaillan takia. Toisessa erässä Sharks tiukensi pakettiaan ja avauskympillä vedot kohti maalia olivatkin vieraille 0-3. Lopulta San Jose myös vastasi avausmaalista ajassa 37:04. Vlasic ampui viivasta ja Hill antoi löysän reboundin eteensä. Barabanov irtosi Martinezin kontrollista ja viimeisteli paluukiekon pussiin. Kahden erän jälkeen Vegasin ylivoima oli 0/5, joten kun et itse tee, kaveri tekee.
Päätöserässä vihdoin Kähkönen saatiin ohitetuksi ajassa 46:22, kun Eichel riisti omalla alueella pelivälineen ja lähetti laiturit 2v1-vastaiskuun. Cotter teki oman ratkaisun ja rannelaukaus viuhui ohi Kähkösen, kun E. Karlsson piti syötön kiinni Marchessaultille. Ensimmäistä kertaa urallaan Cotter venytti maaliputken kolmeen peliin. 17 sekuntia ennen loppua puolestaan syntyi 2-1 voittomaali. NHL:n kolmanneksi paras aloittaja Toewsin ja Bergeronin jälkeen eli Stephenson kaapi jälleen yhden aloitusvoiton hyökkäysalueella. Vastassa oli Bonino. Pietrangelo siirsi kiekon viivassa viereen Theodorelle, jonka lämäri painui ohi maalin, mutta kimposi päädystä maalin eteen. Stephenson reagoi siihen ensimmäisenä ja löysi takatolpalta Carrierin, joka sai iskeä kiekon vapaasti tyhjiin, koska aloitustappionsa jälkeen Bonino meni E. Karlssonin kanssa kiinni samaan mieheen Royhin keskelle eikä kumpikaan merkannut Carrieria, joten Vlasic jäi 1v2-tilanteeseen maalin eteen eikä saanut poikkisyöttöä katkaistua. Golden Knightsin ylivoima oli lopulta 0/7 ja se sivusi seurahistorian surkeinta suoritusta. Aikoinaan kaikkien aikojen ensimmäisessä pelissä Dallasissa kaudella 17-18 YV oli myös 0/7, mutta mikä ihmeellisintä, jälleen lopputuloksena oli kuitenkin 2-1 voitto, joten peleissä joissa YV-saldo on 0/7, Vegasin voittoprosentti on kuitenkin 100%, heh. Liekö kuitenkin tuosta ensimmäisestä pelistä jo langennut jokakautinen YV-kirous Vegasin ylle.
Martinezille menee miinus Sharksin ainoan maalin hävitystä kaksinkamppailusta. Hill puolestaan oli maalissa neutraali päästen aika helpolla. Avauserässä vaativin torjunta oli kuudennella minuutilla Theodoren harhasyötön jälkeen, kun hän torjui patjallaan Svechnikovin matalan vedon. 36. minuutilla 2v2-vastaiskussa Barabanovin syöttöyritys kimposi puolestaan Theodoren mailasta vaarallisesti kohti omaa maalia, mutta Hill oli hereillä. Päätöserän alussa tuli illan paras pelastus, kun Meier sai syötön päädystä maalin vasemmalle kulmalle, mutta Hill liukui poikittain kilpitorjuntaan. Hetki ennen voittomaalia hän vielä nollasi Labancin lämärin slotista E. Karlssonin poikittaissyötöstä.
Plussat menevät tehoilijoille ja Karlssonille. Tekopaikkoja oli niin paljon, että kaikkien luetteleminen on mahdotonta. Puolustuksesta Theodore alusti voittomaalin, mutta oli heti alusta asti hyvin pelissä sisällä. Avausminuutilla nelosketjun karvauksen jälkeen hänen lyöntilaukauksensa siniviivasta jäi Kähkösen haltuun. Kahdeksannella minuutilla hän puolestaan pujotteli upeasti ylivoiman lopuksi keskeltä vetopaikkaan kärkimiinalla, mutta viimeistely kämmeneltä kilpistyi kilpeen. E. Karlsson ja Vlasic avasivat kunniakujan eikä Hertlin takapainekaan estänyt Theodorea aukkoa hyödyntämästä. Theodorella oli neljä minuuttia ennen loppua myös loistava tekopaikka Karlssonin poikittaissyötöstä, mutta vaikka hän malttoi jäädyttää Kähkösen jäihin, tämä sai silti työnnettyä kilpensä vedon tielle. Tuon paikan lisäksi Karlsson petasi pari muutakin paikkaa. Kolmannella minuutilla hän syötti kulmasta maalin eteen vaihdosta liukuneelle Marchessaultille, joka ampui läheltä päin veskaria. Päätöserässä puolestaan Karlssonin keskialueen katkosta Amadio karkasi läpiajoon, mutta Kähkönen nollasi tämän. Karlssonilla itsellään oli loistava maalipaikka päätöskympin aluksi ylivoimalla, kun Carrier syötti päädystä hänelle maalin eteen, mutta Kähkönen venytti sensaatiomaisesti patjansa etukulman eteen ja heti perään vielä ryösti Stephensonin Pietrangelon levityksestä:
Carrier voittomaalinsa lisäksi tosiaan alusti tuon yllänäkyvän Karlssonin avopaikan ja kirjasi itse kaikkiaan kolme kutia reilussa 16 minuutissa. Stephenson kaapi aloituksista kotiin 77%, mutta laatua olisi kaivattu lisää kakkosylivoimassa laukauksiin oikeasta siivestä. Toki voittomaalin alustus riitti plussaan siltikin.
Ehkä kaikkein näkyvin ketju oli Eichelin johtama kakkonen, joka ensi kertaa tähdistötauon jälkeen tuntui toimivan hyvin nykyisessä koostumuksessaan Marchessault-Eichel-Cotter. Kuudennella minuutilla Eichel lätytti Cotterin läpiajoon vastaiskussa, mutta Kähkönen piti luukut kiinni rystyuiton tiellä. 12. minuutilla Cotter puolestaan poimi suunnanmuutoshyökkäyksessä toisesta aallosta Whitecloudin, joka ampui keskeltä ohi maalin. 26. minuutilla Cotter puolestaan oli vapauttaa keskialueelta Eichelin läpi, mutta Barabanov ehti viime hetkellä takakarvaamaan kiekon pois. 44. minuutilla puolestaan 3v2-hyökkäyksessä Marchessault syötti rystyltä poikittain ja Cotter laukoi oikealta takatolpalta, mutta Kähkönen venyi tietysti tielle, kunnes sitten hetkeä myöhemmin kiekko löytyi vihdoin suomalaisen selän takaa. Ylivoimilta pitää mainita myös 11. minuutilta se, kun Eichel syötti vasemmalta maalin kulmalle Marchessaultille, jonka kääntösyöttö meni tuurilla perille Smithille, mutta Bonino heittäytyi blokkaamaan puolityhjän maalin. Normaalistihan Marchessault oli ylivoimalla uusvanhalla paikalla slotissa, mutta tuossa tilanteessa hetkellisesti maalin kulmalla Royn sijasta. Päätöserän alussa Vegasilta hylättiin maali, kun Roy jatkoi maalin kulmalta syötön maalin eteen, mutta se kimposi Kähkösen patjan alle. Marchessault liikkui keskeltä maalin eteen ja survoi kiekon maaliin, mutta osuma tosiaan hylättiin, kun kiekko oli jo Kaapon varusteissa sitä ennen.
Voittavaa kokoonpanoa ei muutettu. Hill jatkoi uunissa Kähköstä vastaan. Ylivoimia oli sen sijaan muokattu, koska Golden Knightsilla oli alla vain yksi onnistuminen 21 yrityksestä ennen tätä iltaa.
Roy
Eichel Marchessault Smith
Theodore
Carrier
Kessel/Amadio Karlsson Stephenson
Pietrangelo
Arvosanataulukko
++
+ Cotter, Eichel, Theodore, Carrier, Stephenson, Karlsson
+/- Hill, Pietrangelo, Hague, Whitecloud, McNabb, Smith, Marchessault, Amadio, Howden, Kolesar, Kessel, Roy
- Martinez
--
Avauserässä hyvä viisikkopuolustaminen keskialueella jatkui ja vedot olivat vartin jälkeen 12-2. Vegasin alakerta ehti ensimmäisenä San Josen päätykiekkoihin ja käänsi sitten pelin pystyyn vikkelästi. Kun puolustat hyvin, hyökkäät hyvin. Hallinta ja tekopaikat eivät kuitenkaan kumuloituneet maaleiksi Kähkösen unelmaillan takia. Toisessa erässä Sharks tiukensi pakettiaan ja avauskympillä vedot kohti maalia olivatkin vieraille 0-3. Lopulta San Jose myös vastasi avausmaalista ajassa 37:04. Vlasic ampui viivasta ja Hill antoi löysän reboundin eteensä. Barabanov irtosi Martinezin kontrollista ja viimeisteli paluukiekon pussiin. Kahden erän jälkeen Vegasin ylivoima oli 0/5, joten kun et itse tee, kaveri tekee.
Päätöserässä vihdoin Kähkönen saatiin ohitetuksi ajassa 46:22, kun Eichel riisti omalla alueella pelivälineen ja lähetti laiturit 2v1-vastaiskuun. Cotter teki oman ratkaisun ja rannelaukaus viuhui ohi Kähkösen, kun E. Karlsson piti syötön kiinni Marchessaultille. Ensimmäistä kertaa urallaan Cotter venytti maaliputken kolmeen peliin. 17 sekuntia ennen loppua puolestaan syntyi 2-1 voittomaali. NHL:n kolmanneksi paras aloittaja Toewsin ja Bergeronin jälkeen eli Stephenson kaapi jälleen yhden aloitusvoiton hyökkäysalueella. Vastassa oli Bonino. Pietrangelo siirsi kiekon viivassa viereen Theodorelle, jonka lämäri painui ohi maalin, mutta kimposi päädystä maalin eteen. Stephenson reagoi siihen ensimmäisenä ja löysi takatolpalta Carrierin, joka sai iskeä kiekon vapaasti tyhjiin, koska aloitustappionsa jälkeen Bonino meni E. Karlssonin kanssa kiinni samaan mieheen Royhin keskelle eikä kumpikaan merkannut Carrieria, joten Vlasic jäi 1v2-tilanteeseen maalin eteen eikä saanut poikkisyöttöä katkaistua. Golden Knightsin ylivoima oli lopulta 0/7 ja se sivusi seurahistorian surkeinta suoritusta. Aikoinaan kaikkien aikojen ensimmäisessä pelissä Dallasissa kaudella 17-18 YV oli myös 0/7, mutta mikä ihmeellisintä, jälleen lopputuloksena oli kuitenkin 2-1 voitto, joten peleissä joissa YV-saldo on 0/7, Vegasin voittoprosentti on kuitenkin 100%, heh. Liekö kuitenkin tuosta ensimmäisestä pelistä jo langennut jokakautinen YV-kirous Vegasin ylle.
Martinezille menee miinus Sharksin ainoan maalin hävitystä kaksinkamppailusta. Hill puolestaan oli maalissa neutraali päästen aika helpolla. Avauserässä vaativin torjunta oli kuudennella minuutilla Theodoren harhasyötön jälkeen, kun hän torjui patjallaan Svechnikovin matalan vedon. 36. minuutilla 2v2-vastaiskussa Barabanovin syöttöyritys kimposi puolestaan Theodoren mailasta vaarallisesti kohti omaa maalia, mutta Hill oli hereillä. Päätöserän alussa tuli illan paras pelastus, kun Meier sai syötön päädystä maalin vasemmalle kulmalle, mutta Hill liukui poikittain kilpitorjuntaan. Hetki ennen voittomaalia hän vielä nollasi Labancin lämärin slotista E. Karlssonin poikittaissyötöstä.
Plussat menevät tehoilijoille ja Karlssonille. Tekopaikkoja oli niin paljon, että kaikkien luetteleminen on mahdotonta. Puolustuksesta Theodore alusti voittomaalin, mutta oli heti alusta asti hyvin pelissä sisällä. Avausminuutilla nelosketjun karvauksen jälkeen hänen lyöntilaukauksensa siniviivasta jäi Kähkösen haltuun. Kahdeksannella minuutilla hän puolestaan pujotteli upeasti ylivoiman lopuksi keskeltä vetopaikkaan kärkimiinalla, mutta viimeistely kämmeneltä kilpistyi kilpeen. E. Karlsson ja Vlasic avasivat kunniakujan eikä Hertlin takapainekaan estänyt Theodorea aukkoa hyödyntämästä. Theodorella oli neljä minuuttia ennen loppua myös loistava tekopaikka Karlssonin poikittaissyötöstä, mutta vaikka hän malttoi jäädyttää Kähkösen jäihin, tämä sai silti työnnettyä kilpensä vedon tielle. Tuon paikan lisäksi Karlsson petasi pari muutakin paikkaa. Kolmannella minuutilla hän syötti kulmasta maalin eteen vaihdosta liukuneelle Marchessaultille, joka ampui läheltä päin veskaria. Päätöserässä puolestaan Karlssonin keskialueen katkosta Amadio karkasi läpiajoon, mutta Kähkönen nollasi tämän. Karlssonilla itsellään oli loistava maalipaikka päätöskympin aluksi ylivoimalla, kun Carrier syötti päädystä hänelle maalin eteen, mutta Kähkönen venytti sensaatiomaisesti patjansa etukulman eteen ja heti perään vielä ryösti Stephensonin Pietrangelon levityksestä:
Carrier voittomaalinsa lisäksi tosiaan alusti tuon yllänäkyvän Karlssonin avopaikan ja kirjasi itse kaikkiaan kolme kutia reilussa 16 minuutissa. Stephenson kaapi aloituksista kotiin 77%, mutta laatua olisi kaivattu lisää kakkosylivoimassa laukauksiin oikeasta siivestä. Toki voittomaalin alustus riitti plussaan siltikin.
Ehkä kaikkein näkyvin ketju oli Eichelin johtama kakkonen, joka ensi kertaa tähdistötauon jälkeen tuntui toimivan hyvin nykyisessä koostumuksessaan Marchessault-Eichel-Cotter. Kuudennella minuutilla Eichel lätytti Cotterin läpiajoon vastaiskussa, mutta Kähkönen piti luukut kiinni rystyuiton tiellä. 12. minuutilla Cotter puolestaan poimi suunnanmuutoshyökkäyksessä toisesta aallosta Whitecloudin, joka ampui keskeltä ohi maalin. 26. minuutilla Cotter puolestaan oli vapauttaa keskialueelta Eichelin läpi, mutta Barabanov ehti viime hetkellä takakarvaamaan kiekon pois. 44. minuutilla puolestaan 3v2-hyökkäyksessä Marchessault syötti rystyltä poikittain ja Cotter laukoi oikealta takatolpalta, mutta Kähkönen venyi tietysti tielle, kunnes sitten hetkeä myöhemmin kiekko löytyi vihdoin suomalaisen selän takaa. Ylivoimilta pitää mainita myös 11. minuutilta se, kun Eichel syötti vasemmalta maalin kulmalle Marchessaultille, jonka kääntösyöttö meni tuurilla perille Smithille, mutta Bonino heittäytyi blokkaamaan puolityhjän maalin. Normaalistihan Marchessault oli ylivoimalla uusvanhalla paikalla slotissa, mutta tuossa tilanteessa hetkellisesti maalin kulmalla Royn sijasta. Päätöserän alussa Vegasilta hylättiin maali, kun Roy jatkoi maalin kulmalta syötön maalin eteen, mutta se kimposi Kähkösen patjan alle. Marchessault liikkui keskeltä maalin eteen ja survoi kiekon maaliin, mutta osuma tosiaan hylättiin, kun kiekko oli jo Kaapon varusteissa sitä ennen.
56/82 Vegas vs. Tampa Bay
Hill pysyi maalissa eikä kenttäpelaajiinkaan edelleenkään koskettu voittoputkessa.
Arvosanataulukko
++
+ Theodore, McNabb, Marchessault, Smith, Amadio, Howden
+/- Hill, Pietrangelo, Hague, Whitecloud, Martinez, Eichel, Cotter, Karlsson, Carrier, Stephenson, Kessel, Roy, Kolesar
-
--
Kahden minuutin jälkeen Cotter syötti päädystä Martinezille, joka kilautti tolppaan vasemmasta laidasta. Minuutti myöhemmin Pietrangelo aikaili hieman päätykiekon purkamisessa ja Bellemare ehti karvaamaan päätydumppauksen takaisin vieraille. Jatkotilanteessa Bogosianin viivatoimituksessa oli ohjuri välissä, mutta Vegasin onneksi kiekko meni ohi takakulman. Neljännellä minuutilla puolestaan Hill otti ensimmäisen laadukkaan torjunnan, kun Sergachev haki irtokiekon vasemmasta laidasta ja syötti poikittain Kucheroville, mutta Hill vangitsi hyvin one-timerin.
Ajassa 6:10 Tampa Bay siirtyi kuitenkin 0-1 johtoon. Pitkän kiekon jälkeen Eichel hävisi oman pään aloituksen. Perry lähti kiertämään maalia ja suojasi pelivälinettä McNabbia vastaan ennen kääntöä maalin eteen, jossa Namestnikov sai juuri tarpeeksi lapaa auki Theodoren pihdeistä. Tiiviin noppavitosen murtamisessa ohjurit "muodon" sisään ovat yksi pätevä tapa ja se toimi vierasjoukkueellakin. Vain seitsemän sekuntia myöhemmin Vegas tasoitti. Roy kaapi aloitusvoiton, Pietrangelo syötti laitaa pitkin pystyyn ohi eteenpäin rynnänneen Sergachevin ja Perbix jäi vähän kuin 1v2-tilanteeseen. Kolesarin passi löysi takatolpalta Howdenin ja tämä runnoi kiekon verkkoon, kun Pointkin vähän lopetti puolustamisen kesken. Kyseessä oli Golden Knightsin seurahistorian nopein maali vastustajan tekemän maalin jälkeen. Tasatilanne kesti 40 sekuntia, kunnes Lightning iski heti ylivoimansa alkuun. Toinen oman pään aloitustappio maksoi sekin, kun Stephenson ei saanut sillä kertaa raavittua kiekkoa omille ja Kucherov-Hedman kaksikko kierrätti kiekon Stamkosille vasempaan siipeen, josta luja lyöntilaukaus painui ohi Hillin. Pietrangelo ei ollut edes maskissa, joten veskarin maaliksi tuon laittaisin, jos se jonkun piikkiin on pistettävä. Toki veto oli laadukas. Vegasin 2-2 tasoituksessa kesti 80 sekuntia. Ensin suunnanmuutoksen lopuksi Eichel syötti takaviistoon ja Marchessault ampui keskeltä Vasilevskin solisluuhun. Kiekko kimposi siniviivaan ja Theodore ehti pitämään viivan kiinni ennen Cirellin purkukurotusta. Shea syötti kulmaan Cotterille, joka löysi slotista uudelleen Marchessaultin. Toinen viimeistely-yritys oli tarkempi ja upposi etuyläkulmaan. Yhteensä seitsemällä vedolla kohti maalia joukkueet olivat tehneet neljä maalia tuossa vaiheessa iltaa.
Puolivälissä avauserää Kucherov yritti tanssia keskeltä läpi, mutta kiekko jäi Hagelille, joka ampui läheltä patjaan. Pari minuuttia myöhemmin McNabb pelasi 2v1-hyökkäyksen liukuen Killornin syötön tielle. Vastaisku syntyi kolmosvitjan hyökkäysalueen menetyksestä. Hetkeä myöhemmin Vegas siirtyi 3-2 johtoon, kun Hill pysäytti dumppauksen ja käänsi pelin pystyyn syöttäen laitaan McNabbille, joka jatkoi kiekon eteenpäin ohi seuraavien karvaajien. Amadio vei kiekon sisään hyökkäysalueelle vasemmalta Footen peruutettua. Sitten hän syötti keskelle Karlssonille, joka jätti yhdellä kosketuksella kiekon Smithille ja tämä jatkoi vielä poikittain toiseen aaltoon Theodorelle, jonka one-timer valui Vasilevskin kainalosta yli maaliviivan. Avauserässä molempien joukkueiden karvaukset olivat vähän myöhässä ja siten kumpikin pääsi omista ulos aika helposti, mutta sitten kuitenkaan hyökkäyssinisten murtaminen toisteisesti ei onnistunut.
16. minuutilla Hill otti seuraavan hyvän torjunnan, kun hän torjui keskeltä Killornin laukauksen. Kakkoskiekko kimposi torjunnasta ilmaan, mutta Hill sai sen vangittua haltuunsa samalla, kun Hague paini maalilla Cirelliä vastaan. Pari minuuttia ennen taukoa Vegas teki 4-2 maalin ylivoimalla. Kun Marchessault sai 13 ottelun maalittoman putken katki, hän teki heti toisen maalin samaan erään ohjattuaan ensin Theodoren viivakudin päin Vasilevskia ja nostaen sitten kakkoskiekon verkon perukoille. Tilanteessa tutkittiin pitkään mahdollista korkeaa mailaa, mutta osuma jäi voimaan. Normaali paikka ylivoimalla Marchessaultille oli oikea siipi, mutta tuossa tilanteessa hän oli hetkellisesti maalilla muiden rouhittua kulmasta irtokiekon viivaan. Laukaukset avauserässä olivat lopulta tasan 10-10. Jossain luki, että Vasilevski olisi ensimmäisen kerran päästänyt neljä maalia avauserässä, mutten tiedä, voiko tuo pitää paikkaansa.
Toisen erän alussa Kessel karkasi läpi, mutta ampui suoraan Vasilevskin syliin. Heti perään Marchessault katkaisi Maroonin avaussyötön, muttei saanut viimeisteltyä hattutemppua keskeltä. Tampa Bay kavensi 4-3:een avausvitosen lopuksi. Roy antoi harhasyötön omalla alueella suoraan Hedmanille ja käännöstä Perry ampui ranteella takakulmaan Hillin räpylän kautta. 26. minuutilla Vegas joutui puolustamaan pitkään omissa. Cotterilla oli paikka purkaa, mutta rystynosto jäi viivaan. Hetki siitä ja Whitecloud lähti boksiin pidettyään kulmassa liiaksi kiinni Paulista. Tampan ykkösylivoima liikutti kiekkoa huikeasti Karlsson-Smith-McNabb-Pietrangelo nelikkoa vastaan. Kucherovin vedon paluukiekosta Hagelille avautui avopaikka maalin eteen, mutta hän laukoi kakkoskiekon ohi maalin. McNabb puolestaan otti ison blokin Kucherovin one-timeriin oikeasta siivestä lopuksi. Puolivälissä iltaa vedot olivat 18-16. Vegasin laukauksista seitsemän oli merkitty Joonatanille. Kakkoserän jälkimmäinen puolisko oli hieman rauhallisempi ja molemmille joukkueille avautui vain pari puolittaista maalipaikkaa. 37. minuutilla Whitecloud nousi painottomalta puolelta esiin ja sai poikittaissyötön, mutta lämäri kohti etukulmaa painui Vasilevskin hanskaan. Minuutti ennen taukoa Theodorella puolestaan poltti kiekko siniviivassa ja Cirelli pääsi puolittain karkuun, mutta hän ja Marchessault kuitenkin polkivat tämän kiinni. Kiekon karattua lavasta Cirelli vielä lensi päin tolppaa ikävästi.
43. minuutilla Theodore tuki hyökkäystä vaihteeksi hyvin toisesta aallosta, mutta kuti keskeltä blokattiin. Pari minuuttia myöhemmin tasavajaalla Karlsson riisui omalla alueella laidassa Hedmanin kiekosta ja käynnisti 3v1-vastaiskun, mutta se kuihtui Martinezin huonoon haltuunottoon keskikaistalla. Puolivälissä erää Stephensonin katkosta syntyi seuraava transitio, jonka lopuksi Pietrangelo tykitti takapatjaan ja rebound ei ihan kimmonnut maalille ajaneen Carrierin lapaan. Minuutti myöhemmin Whitecloud nousi oikeasta laidasta syvyyteen ja syötti ruuhkaan, josta Cotter ohjasi niukasti ohi takakulman. 52. minuutilla Vasilevski puolestaan ryösti Cotterin, kun Marchessault tarjoili poikittaissyötön 2v1-vastaiskussa. Eichelin oman alueen stopista syntyi puolestaan tuo vastaisku, joten Vegas pelasi johtoasemassa viisaasti. Se puolusti omissa tarkasti ja sai puolen tusinaa maalipaikkaa suunnanmuutoksista, kun Lightningin piti nostaa riskitasoja tappiolla. Vierailla oli vain kaksi vetoa kohti maalia 14 minuutissa. Seuraava maalipaikka tuli Stephensonille, jonka Whitecloud vapautti karkuun pitkällä syötöllä, mutta viimeistely kämmeneltä kilpistyi rintapanssariin.
Päätösvitosella Vegas joutui vielä kertaalleen alivoimalle Martinezin huolimattomuuden vuoksi. Roy alempana hyökkääjänä ennakoi liiaksi syöttöä Stamkosille ja jätti slotissa Pointin lavan auki. Tämä pääsikin ohjaamaan estelyittä Hedmanin syötön siniviivasta, mutta Hill koppasi sen syliinsä. Muita kovin vaarallisia paikkoja Tampa Bayn ykkösylivoima ei sillä kertaa luonut. Pari minuuttia ennen loppua Vasilevski otti vielä yhden paraatipelastuksen ryöstäen Royn vasemmalta takatolpalta seinäsyöttelyn päätteeksi, mutta hetken päästä Nic ampui omasta päästä kiekon tyhjiin. 10 sekuntia ennen loppua Lightning iski vielä lohtumaalin, kun Sergachevin rannelaukauksen siniviivasta ohjasi maaliin ex-ritari Bellemare, mutta sen lähemmäksi vieraat eivät enää tulleet. Kyllähän nämä runkosarjaväännöt Tampa Bayta vastaan ovat aina pitkän kauden kohokohtia eikä tämäkään kiekkopeli kylmäksi jättänyt, vaan oli erittäin viihdyttävä. Cassidyn tähdistötauolla pitämä joukkuepalaveri on toiminut, koska voittoputki venyi viiteen peliin.
Theodore saa plussan kolmen pisteen illastaan, vaikka avausmaalissa hieman puolustikin lepsusti omissa. McNabb puolestaan oli puolustussuuntaan minusta hyvä mm. AV-blokeillaan (4) ja oli myös käynnistämässä Theodoren maaliin johtanutta hyökkäystä. Smithille menee plussa avauserän kahden viimeisen maalin alustuksista, mutta Marchessault oli se kaikkein energisin hyökkääjä kahdella maalillaan ja peräti seitsemällä laukauksella kohti maalia. Jälkimmäisellä puolikkaalla hän toki vähän viileni, mutta iski tarvittavat maalit avauserässä. Howdenin kohdalla pidin hänen sahaamisestaan kenttää ylös-alas kestävästi. Suoraviivaisuus ja maalille ajaminen tuotti yhden maalinkin. Amadio puolestaan alusti niin hyvällä kuljetuksella kolmannen Vegas-maalin, että se on palkittava plussalla. Neutraaleista pelaajista ehkä Whitecloudille olisi voinut antaa plussan hyökkäysalueen aktiivisuudestaan, mutta tuotanto jäi piippuun. Cotter oli myös lähellä plussaa hyökkäysalueen viekkaudestaan.
49/72 Tucson vs. Henderson
Silver Knights sai vahvistuksen Tampa Bayn organisaatiosta, kun Gemel Smith saapui lainalle. Ilmeisesti hänellä ja organisaatiolla on ollut erimielisyyksiä hänen pelityylistään, joten siksi Syracuse Crunchin pörssikolmonen (35gp 13+24=37) oli saatavilla. Jäähyminuutteja on tullut rutkasti ja ehkä temperamenttisuus oli yksi syy huhuiltuun välirikkoon. Quinney puolestaan palasi pienen vamman jälkeen takaisin rosteriin. Brisson ja Loewen olivat sivussa yläkerrasta ja DiLiberatore korvasi Hickeyn.
Dorofeyev - Manninen - Rempal
Quinney - Morozov - Rondbjerg
Smith - Froese - Marushev
Foo - Ford - Conrad
Bischoff - Cormier
Chayka - Pachal
DiLiberatore - Korczak
Patera
Hutchinson
Plussat ja miinukset
++
+ Smith, Patera, Quinney, Cormier
+/- DiLiberatore, Korczak, Chayka, Pachal, Bischoff, Foo, Ford, Conrad, Froese, Marushev, Morozov, Rondbjerg, Manninen, Dorofeyev
- Rempal
--
Smith tuli ryminällä sisään uuteen seuraan, kun hän alusti kuudennella minuutilla avausmaalin. Ensin Patera torjui toisessa päässä patjallaan Dauphinin kudin keskeltä patjallaan ja vastaiskusta Smithin rystylätty oikeasta laidasta tavoitti maalille ajaneen Froesen, joka ohjasi kiekon ohi Prosvetovin. Marushev sai kakkossyötön. Kotijoukkue tasoitti avauserän puolivälissä. McGregor laukoi viivasta, Patera sylki eteensä ja Mayo pääsi reboundiin, mutta Jiri venyi upeaan tuplatorjuntaan. Jatkotilanne oli kuitenkin liikaa. Dea pudotti irtokiekon taustalle vasemmalle kaarelle Stephensille, jonka rannelaukaus painui ohi vielä jäässä olleen Pateran. Pari minuuttia myöhemmin Smith otti uuden joukkueensa entistä isommin haltuun pudottamalla hanskat McCartneyta vastaan. Hän vastaanotti tältä taklauksen, josta ei pitänyt ja sitten nuhjattiin nyrkkitasapeli.
Toisessa erässä vedot olivat 17-3, mutta Pateran ansiosta maalit vain 1-0. Johtomaali syntyi tasan 25 minuutin kohdalla ylivoimalla. Alivoima ylipäätään oli turha, kun Conrad otti jäähyn kampattuaan karvatessaan vastustajan maalivahdin. Seitsemän sekuntia ehti vain rangaistusta kulua, kun Ford hävisi aloituksen, Kolyachonok laukoi vasemmasta laidasta maalille, Patera torjui eteensä ja McCartney reagoi kakkoskiekkoon Bischoffia nopeammin nostaen sen patjan yli. Vedot olivat yhteensä 29-13 40 minuutissa, joten kotijohto oli ansaittu. Varsinkaan toisessa erässä HSK ei meinannut päästä keskialueen yli millään ahnaan taka- ja sivupaineen vuoksi.
Päätöserän alussa Patera otti pari pelastusta lisää, mutta antautui sitten viiden minuutin tienoilla, kun Cracknell ampui oikeasta laidasta painavan lämärin verkkoon 3v1-vastaiskusta. Rempalin syöttö hyökkäyssinisellä jäi luistimiin ja peli kääntyi siitä sitten omiin kohtalokkaasti. Päätöskympillä HSK kavensi ylivoimalla loppulukemiksi 3-2. Rosteriin palannut Quinney ampui tarkasti vasemmasta siivestä etualakulmaan ohi peiton Cormierin ja Rempalin takakolmiokierrätyksestä. Manninen teki maskia maalin edessä. Sen lähemmäs pikkuritarit eivät päässeet, vaikka lopussa he saivatkin mukavasti painetta aikaan maalin eteen ilman maalivahtia pelatessa.
Patera saa plussan 36 torjunnasta. Toisessa erässä jumalamoodissaan hän pysäytti peräkkäin samalla 32. minuutilla Carconen ja Elynuikin läpiajot. Hetken päästä tasavajaalla puolestaan Dauphin antoi syötön laidasta maalille ja Stephens ohjasi läheltä logoon. Erän lopussa vielä Knot oli maalin kulmalla yksin irtokiekossa, mutta Jiri venyi eteen. Päätöserän alussa puolestaan hän torjui jään pinnasta McCartneyn paluuvedon keskeltä. Avauserän paras pysäytys oli varmaankin erän lopussa alivoimalla, kun Dauphin yritti kotijoukkueen ylivoimalla survoa kiekkoa maalin kulmalta sisään.
Kenttäpelaajissa oli kolme onnistujaa. Smith saa plussan debyyttipisteestään ja nyrkkihipasta. Päällimmäisenä ominaisuutena jäi mieleen todella vahva suoraluistelu, jonka ansiosta hän sen Froesenkin osuman pohjusti. Quinney puolestaan maalinsa lisäksi alusti päädystä kakkoserän parhaan tekopaikan poikittaissyötöllä Cormierille, mutta Prosvetov ehti liukua one-timerin eteen. Lisäksi avauserän lopussa kakkosketju pelasi HSK:n parhaan vaihdon koko pelissä. Ensin suorahyökkäyksestä Quinney laukoi keskeltä logoon. Jatkotilanteessa Rempal haki poikkarilla takatolpalta Morozovia, mutta tämä ei saanut kiekkoa asettumaan lapaansa. Tuotakin möhlittyä mestaa seurasi vielä kohtalaisen pitkä paine Tucsonin alueella. Cormier puolestaan yhden syöttöpisteen lisäksi puolusti todella hyvin suunnanmuutoksia. Kakkoserässä hän pelasti yhden vastaiskun heittäytymällä Carconen rystylätyn väliin ja päätöserässä puolestaan oikea-aikaisesti kavensi kohti Kelemenia ja blokkasi mailallaan tämän laukauksen oikeasta laidasta päätyverkkoon 2v1-tilanteessa.
Mannisen vitja oli kesy. Dorofeyev ampui avauserässä kerran rystykudin oikealta yli maalin ja kakkoserässä Manninen antoi keskialueelta yhden hidastetun lätyn pakkien selustaan, mutta Rempal ajautui viimeistelyssään liian lähelle veskaria. Tälle menee miinus osin tuosta tilanteesta, mutta ennen kaikkea 3-1 maalista. Jotenkin vaihteeksi Rempalin pelissä oli enemmän yritystä ja turhaa puskemista kuin järkeä.
50/72 Tucson vs. Henderson
Hutchinson torjui jälkimmäisen matsin. Ottelu oli hänelle ensimmäinen sitten joulukuun puolivälin. Välissä hän toki kävi Spengler Cupissa. Marino korvasi nelosessa Conradin.
Dorofeyev - Manninen - Rempal
Quinney - Morozov - Rondbjerg
Smith - Froese - Marushev
Foo - Ford - Marino
Bischoff - Korczak
Chayka - Pachal
DiLiberatore - Cormier
Hutchinson
Patera
Plussat ja miinukset
++
+ Rempal, Manninen, Dorofeyev, Cormier
+/- Hutchinson, Chayka, Bischoff, Korczak, Foo, Ford, Marino, Marushev, Froese, Smith, Quinney, Morozov, Rondbjerg
- Diliberatore, Pachal
--
Toisestakin kohtaamisesta tuli 3-2 tappio. HSK johti 0-2 kahdeksan minuutin jälkeen, mutta sitten maalinteko tyrehtyi. Avausmaalissa Manninen jatkoi punaviivalta kiekon päätyyn. Prosvetov pysäytti kiekon maalin takana, mutta aikaili liiaksi, jolloin Rempal karvasi häneltä kiekon ja kiepsautti sen vanhanaikaisella tyhjiin. Sama ketju vastasi toisestakin ritarikihauksesta. Suorahyökkäyksen jälkeen Manninen siirsi päädystä kiekon ränniä pitkin viivaan Dorofeyeville, joka varmisti Korczakin nousun. Pavel levitti Cormierille, joka otti vasenta laitaa pitkin muutaman potkun eteenpäin ja laukoi sitten tarkasti ranteella aivan takayläkulmaan ruuhkan läpi. Laukaukset olivat 2-10, joten johto oli ansaittu, koska useampi ketju sai kulmapelejä aikaan isäntien alueella avauskympillä. Esimerkiksi maalien välissä Smith ja Marushev etenivät seinäsyöttelyllä hyökkäysalueelle oikeasta laidasta, mutta lopuksi Smithin tarjoilu maalin kulmalta maalin eteen ei löytänyt Froesen lapaa. Jatkotilanteessa kuitenkin Marushev syötti kulmasta slottiin ja Froese kiskaisi tolppaan.
Roadrunners kavensi kuitenkin ajassa 12:10 ylivoimalla. Carcone piti siniviivan ensin taitavasti tukossa Pachalin yritettyä purkaa blokkinsa jälkeen kiekon kulmasta laitaa pitkin keskialueelle eikä häntä Rondbjergin painekaan vavisuttanut siniviivan tuntumassa. Carcone levitti poikittain ja sai poikittaissyötön takaisin Cracknellilta eikä Rondberg AV-nelikon kärkenä saanut sitä katki. Siltikin one-timer lähti niin kaukaa oikeasta laidasta ja oli melko löysä, ettei se olisi saanut livahtaa etukulmasta pienestä raosta sisään kuten tapahtui. 23. minuutilla 2-2 tasoitus näki yön pimeyden. Kakkosketju juoksi omissa kiekon perässä melko kauan. Cormierilla oli yksi paikka purkaa kulmasta, mutta hänelle sattui kiekonkäsittelyvirhe ja paine jäi alueelle. Kolyachonok nousi jo kertaalleen viivasta vetopaikkaan, mutta kilautti maalirautaan. Seuraavasta pakki-pakkilevityksestä hän vain ampui siniviivan vasemmasta kulmasta kiekon maalille ja Kelemen ohjasi sen Hutchinsonin naaman edestä verkkoon, kun Diliberatore ei saanut tätä boksattua riittävän vaarattomaksi, vaan tuuppi vain hieman selästä jättäen lavan vapaaksi. Heti maalinjälkeisessä vaihdossa seuraava takaisku oli lähellä, kun Pachal avasi suoraan Imamalle, jonka veto keskeltä läheltä siniviivaa kolahti ylärimaan.
Päätöserässä HSK palasi pelin päälle ylivoimien ansiosta voittaen laukaukset 6-15, mutta ainoan maalin teki kotijoukkue ajassa 54:58. Morozovin ketjun karvaus oli vähän myöhässä ja Roadrunners pääsi sen alta kääntämään pelin. Keskialueelta se dumppasi kiekon päätyyn, jonne kuitenkin ehti ensimmäisenä Chayka. Tämä tuuppasi kiekon rystyltä ränniin, mutta kakkoskiekkoon pääsi väliin Carcone ennen Rondbjergia, joka ei täten laiturina saanut jatkettua kiekkoa keskialueelle, vaan Carcone pudotti viivaan Dineenille. Hutchinson torjui eteensä viivakudin. Chaykan ja Pachalin välistä Cracknell sai taisteltua reboundin Elynuikille, joka ohitti läheltä Hutchinsonin. Laukaukset olivat lopulta vieraille 26-38, mutta silti lopputulemana oli taas häviö.
Diliberatore saa miinuksen 2-2 tasoituksesta. Pachalille sattui puolestaan muutama paha harhasyöttö omalla alueella sen lisäksi, että hän hävisi maalineduskamppailun juuri ennen voittomaalia. Ensimmäisestä harhasyötöstähän Imama tosiaan laukoi maalirautaan ja jälkimmäisen pelasti Hutchinson lähitorjunnallaan, kun vastustaja pääsi laukomaan maalin edestä.
Mannisen ketjulle menee puolestaan plussat kokonaisuudessaan kahdesta tehdystä maalista. Dorofeyev oli pitkästä aikaa melko pirteä ja loi esim. 13. minuutilla oman vetopaikan 2v2-vastaiskusta röyhkeällä haastolla laidan puolelta, mutta kuti meni yli maalin kämmeneltä. Kakkoserän lopussa ylivoimalla painava one-timer pysähtyi Cormierin levityksestä blokkiin. Mannisen paras maalipaikka oli heti pelin alussa, mutta Prosvetov torjui patjoillaan kääntökudin slotista. Rempal puolestaan oli ahnas ja ratkaisuhalukas, josta pidin. Tällä kertaa peli ei mennyt liiaksi puskemiseksi, vaan kiekolliset valinnat olivat oikeita. Lopussakin hän vielä ruokki Cormieria poikittaissyötöllä, mutta ilman maalivahtia pelatessa tämä paukutti yli maalin. Cormier saa silti plussan, koska teki yhden maalin ja sai kuusi vetoa kohti maalia. Laukauksia oli kuitenkin varmaan kymmenkunta, koska niin ratkaisuhalukas hänkin oli. Ja kun hänellä on hyvä kuti, sitä pitääkin käyttää, kun rooli on pyörittää ykkösylivoimaa Miromanovin poissaollessa. Hän ei arkaile ottaa vastuuta ja se on hyvä merkki, koska parhaiden pelaajien pitää ottaa roolia. Muutama kiekollisesti löperö suorite omalla alueella Cormierinkin iltapuhteeseen mahtui, mutta hyökkäyssuuntaan hän oli niin hyvä, etten anna niiden häiritä.
Mannisen ketjun lisäksi Froesen kolmikko toimi ja loi paljon paikkoja 5v5-pelissä, mutta juuri Froese kunnostautui tuhlaajana (viisi laukausta), joten en voi palkita häntä, Smithia tai Marushevia plussalla. Koko kolmikko oli vahva laidoissa hyökkäysalueella ja lisäksi muutamista vastaiskuista Marushev ja Froese loivat omat vetopaikat leikkaamalla laidasta keskustaan, mutta molempien viimeistelyt Prosvetov koppasi syliinsä. Morozovin ketjusta Quinneyn pisteputki katkesi, mutta hänelläkin oli paikkoja. Avauserässä hän ylivoimalla pujotteli vauhdilla keskeltä läpi, mutta kuti viiksiltä jäi sekin Prosvetovin vatsaan. Päätöserässä hän puolestaan tasavajaalla leikkasi oikeasta laidasta slottiin ja kilautti tolppaan harmillisesti. Rondbjerg oli kahdessa takaiskussa hieman osasyyllinen, mutta toisaalta hankki avauserässä vahvalla punnerruksellaan yhden ylivoiman, joten lopputuomio on neutraali. Morozov puolestaan jäi mieleen kakkosylivoiman oikeasta siivestä, josta hän ampui terävästi pari rannelaukausta. Smith oli toisella puolella tarjoilemassa poikittaissyöttöjä ja Korczak takakolmion täydentäjänä siniviivassa.
Maalissa Hutchinson olisi voinut torjua isäntien ensimmäisen maalin, mutta paikkasi sen jo ottelun alussa torjumalla patjallaan Dineenin läpiajon, kun keskialueella Bischoff meni turhaan tuplaamaan laitaan ja jätti selustan auki. Avauserän lopussa Hutchinsonin irtokiekkokontrolli oli prosvetovmaista eikä hän pudottanut kiekkoja eteensä. Kakkoserässä hän puolestaan paikkasi tosiaan lähitorjunnallaan yhden Pachalin kiekonkäsittelyerheen ja 34. minuutilla myös koppasi näyttävästi Dauphinin laukauksen keskeltä hanskaansa McGregorin esityöstä.
Hill pysyi maalissa eikä kenttäpelaajiinkaan edelleenkään koskettu voittoputkessa.
Arvosanataulukko
++
+ Theodore, McNabb, Marchessault, Smith, Amadio, Howden
+/- Hill, Pietrangelo, Hague, Whitecloud, Martinez, Eichel, Cotter, Karlsson, Carrier, Stephenson, Kessel, Roy, Kolesar
-
--
Kahden minuutin jälkeen Cotter syötti päädystä Martinezille, joka kilautti tolppaan vasemmasta laidasta. Minuutti myöhemmin Pietrangelo aikaili hieman päätykiekon purkamisessa ja Bellemare ehti karvaamaan päätydumppauksen takaisin vieraille. Jatkotilanteessa Bogosianin viivatoimituksessa oli ohjuri välissä, mutta Vegasin onneksi kiekko meni ohi takakulman. Neljännellä minuutilla puolestaan Hill otti ensimmäisen laadukkaan torjunnan, kun Sergachev haki irtokiekon vasemmasta laidasta ja syötti poikittain Kucheroville, mutta Hill vangitsi hyvin one-timerin.
Ajassa 6:10 Tampa Bay siirtyi kuitenkin 0-1 johtoon. Pitkän kiekon jälkeen Eichel hävisi oman pään aloituksen. Perry lähti kiertämään maalia ja suojasi pelivälinettä McNabbia vastaan ennen kääntöä maalin eteen, jossa Namestnikov sai juuri tarpeeksi lapaa auki Theodoren pihdeistä. Tiiviin noppavitosen murtamisessa ohjurit "muodon" sisään ovat yksi pätevä tapa ja se toimi vierasjoukkueellakin. Vain seitsemän sekuntia myöhemmin Vegas tasoitti. Roy kaapi aloitusvoiton, Pietrangelo syötti laitaa pitkin pystyyn ohi eteenpäin rynnänneen Sergachevin ja Perbix jäi vähän kuin 1v2-tilanteeseen. Kolesarin passi löysi takatolpalta Howdenin ja tämä runnoi kiekon verkkoon, kun Pointkin vähän lopetti puolustamisen kesken. Kyseessä oli Golden Knightsin seurahistorian nopein maali vastustajan tekemän maalin jälkeen. Tasatilanne kesti 40 sekuntia, kunnes Lightning iski heti ylivoimansa alkuun. Toinen oman pään aloitustappio maksoi sekin, kun Stephenson ei saanut sillä kertaa raavittua kiekkoa omille ja Kucherov-Hedman kaksikko kierrätti kiekon Stamkosille vasempaan siipeen, josta luja lyöntilaukaus painui ohi Hillin. Pietrangelo ei ollut edes maskissa, joten veskarin maaliksi tuon laittaisin, jos se jonkun piikkiin on pistettävä. Toki veto oli laadukas. Vegasin 2-2 tasoituksessa kesti 80 sekuntia. Ensin suunnanmuutoksen lopuksi Eichel syötti takaviistoon ja Marchessault ampui keskeltä Vasilevskin solisluuhun. Kiekko kimposi siniviivaan ja Theodore ehti pitämään viivan kiinni ennen Cirellin purkukurotusta. Shea syötti kulmaan Cotterille, joka löysi slotista uudelleen Marchessaultin. Toinen viimeistely-yritys oli tarkempi ja upposi etuyläkulmaan. Yhteensä seitsemällä vedolla kohti maalia joukkueet olivat tehneet neljä maalia tuossa vaiheessa iltaa.
Puolivälissä avauserää Kucherov yritti tanssia keskeltä läpi, mutta kiekko jäi Hagelille, joka ampui läheltä patjaan. Pari minuuttia myöhemmin McNabb pelasi 2v1-hyökkäyksen liukuen Killornin syötön tielle. Vastaisku syntyi kolmosvitjan hyökkäysalueen menetyksestä. Hetkeä myöhemmin Vegas siirtyi 3-2 johtoon, kun Hill pysäytti dumppauksen ja käänsi pelin pystyyn syöttäen laitaan McNabbille, joka jatkoi kiekon eteenpäin ohi seuraavien karvaajien. Amadio vei kiekon sisään hyökkäysalueelle vasemmalta Footen peruutettua. Sitten hän syötti keskelle Karlssonille, joka jätti yhdellä kosketuksella kiekon Smithille ja tämä jatkoi vielä poikittain toiseen aaltoon Theodorelle, jonka one-timer valui Vasilevskin kainalosta yli maaliviivan. Avauserässä molempien joukkueiden karvaukset olivat vähän myöhässä ja siten kumpikin pääsi omista ulos aika helposti, mutta sitten kuitenkaan hyökkäyssinisten murtaminen toisteisesti ei onnistunut.
16. minuutilla Hill otti seuraavan hyvän torjunnan, kun hän torjui keskeltä Killornin laukauksen. Kakkoskiekko kimposi torjunnasta ilmaan, mutta Hill sai sen vangittua haltuunsa samalla, kun Hague paini maalilla Cirelliä vastaan. Pari minuuttia ennen taukoa Vegas teki 4-2 maalin ylivoimalla. Kun Marchessault sai 13 ottelun maalittoman putken katki, hän teki heti toisen maalin samaan erään ohjattuaan ensin Theodoren viivakudin päin Vasilevskia ja nostaen sitten kakkoskiekon verkon perukoille. Tilanteessa tutkittiin pitkään mahdollista korkeaa mailaa, mutta osuma jäi voimaan. Normaali paikka ylivoimalla Marchessaultille oli oikea siipi, mutta tuossa tilanteessa hän oli hetkellisesti maalilla muiden rouhittua kulmasta irtokiekon viivaan. Laukaukset avauserässä olivat lopulta tasan 10-10. Jossain luki, että Vasilevski olisi ensimmäisen kerran päästänyt neljä maalia avauserässä, mutten tiedä, voiko tuo pitää paikkaansa.
Toisen erän alussa Kessel karkasi läpi, mutta ampui suoraan Vasilevskin syliin. Heti perään Marchessault katkaisi Maroonin avaussyötön, muttei saanut viimeisteltyä hattutemppua keskeltä. Tampa Bay kavensi 4-3:een avausvitosen lopuksi. Roy antoi harhasyötön omalla alueella suoraan Hedmanille ja käännöstä Perry ampui ranteella takakulmaan Hillin räpylän kautta. 26. minuutilla Vegas joutui puolustamaan pitkään omissa. Cotterilla oli paikka purkaa, mutta rystynosto jäi viivaan. Hetki siitä ja Whitecloud lähti boksiin pidettyään kulmassa liiaksi kiinni Paulista. Tampan ykkösylivoima liikutti kiekkoa huikeasti Karlsson-Smith-McNabb-Pietrangelo nelikkoa vastaan. Kucherovin vedon paluukiekosta Hagelille avautui avopaikka maalin eteen, mutta hän laukoi kakkoskiekon ohi maalin. McNabb puolestaan otti ison blokin Kucherovin one-timeriin oikeasta siivestä lopuksi. Puolivälissä iltaa vedot olivat 18-16. Vegasin laukauksista seitsemän oli merkitty Joonatanille. Kakkoserän jälkimmäinen puolisko oli hieman rauhallisempi ja molemmille joukkueille avautui vain pari puolittaista maalipaikkaa. 37. minuutilla Whitecloud nousi painottomalta puolelta esiin ja sai poikittaissyötön, mutta lämäri kohti etukulmaa painui Vasilevskin hanskaan. Minuutti ennen taukoa Theodorella puolestaan poltti kiekko siniviivassa ja Cirelli pääsi puolittain karkuun, mutta hän ja Marchessault kuitenkin polkivat tämän kiinni. Kiekon karattua lavasta Cirelli vielä lensi päin tolppaa ikävästi.
43. minuutilla Theodore tuki hyökkäystä vaihteeksi hyvin toisesta aallosta, mutta kuti keskeltä blokattiin. Pari minuuttia myöhemmin tasavajaalla Karlsson riisui omalla alueella laidassa Hedmanin kiekosta ja käynnisti 3v1-vastaiskun, mutta se kuihtui Martinezin huonoon haltuunottoon keskikaistalla. Puolivälissä erää Stephensonin katkosta syntyi seuraava transitio, jonka lopuksi Pietrangelo tykitti takapatjaan ja rebound ei ihan kimmonnut maalille ajaneen Carrierin lapaan. Minuutti myöhemmin Whitecloud nousi oikeasta laidasta syvyyteen ja syötti ruuhkaan, josta Cotter ohjasi niukasti ohi takakulman. 52. minuutilla Vasilevski puolestaan ryösti Cotterin, kun Marchessault tarjoili poikittaissyötön 2v1-vastaiskussa. Eichelin oman alueen stopista syntyi puolestaan tuo vastaisku, joten Vegas pelasi johtoasemassa viisaasti. Se puolusti omissa tarkasti ja sai puolen tusinaa maalipaikkaa suunnanmuutoksista, kun Lightningin piti nostaa riskitasoja tappiolla. Vierailla oli vain kaksi vetoa kohti maalia 14 minuutissa. Seuraava maalipaikka tuli Stephensonille, jonka Whitecloud vapautti karkuun pitkällä syötöllä, mutta viimeistely kämmeneltä kilpistyi rintapanssariin.
Päätösvitosella Vegas joutui vielä kertaalleen alivoimalle Martinezin huolimattomuuden vuoksi. Roy alempana hyökkääjänä ennakoi liiaksi syöttöä Stamkosille ja jätti slotissa Pointin lavan auki. Tämä pääsikin ohjaamaan estelyittä Hedmanin syötön siniviivasta, mutta Hill koppasi sen syliinsä. Muita kovin vaarallisia paikkoja Tampa Bayn ykkösylivoima ei sillä kertaa luonut. Pari minuuttia ennen loppua Vasilevski otti vielä yhden paraatipelastuksen ryöstäen Royn vasemmalta takatolpalta seinäsyöttelyn päätteeksi, mutta hetken päästä Nic ampui omasta päästä kiekon tyhjiin. 10 sekuntia ennen loppua Lightning iski vielä lohtumaalin, kun Sergachevin rannelaukauksen siniviivasta ohjasi maaliin ex-ritari Bellemare, mutta sen lähemmäksi vieraat eivät enää tulleet. Kyllähän nämä runkosarjaväännöt Tampa Bayta vastaan ovat aina pitkän kauden kohokohtia eikä tämäkään kiekkopeli kylmäksi jättänyt, vaan oli erittäin viihdyttävä. Cassidyn tähdistötauolla pitämä joukkuepalaveri on toiminut, koska voittoputki venyi viiteen peliin.
Theodore saa plussan kolmen pisteen illastaan, vaikka avausmaalissa hieman puolustikin lepsusti omissa. McNabb puolestaan oli puolustussuuntaan minusta hyvä mm. AV-blokeillaan (4) ja oli myös käynnistämässä Theodoren maaliin johtanutta hyökkäystä. Smithille menee plussa avauserän kahden viimeisen maalin alustuksista, mutta Marchessault oli se kaikkein energisin hyökkääjä kahdella maalillaan ja peräti seitsemällä laukauksella kohti maalia. Jälkimmäisellä puolikkaalla hän toki vähän viileni, mutta iski tarvittavat maalit avauserässä. Howdenin kohdalla pidin hänen sahaamisestaan kenttää ylös-alas kestävästi. Suoraviivaisuus ja maalille ajaminen tuotti yhden maalinkin. Amadio puolestaan alusti niin hyvällä kuljetuksella kolmannen Vegas-maalin, että se on palkittava plussalla. Neutraaleista pelaajista ehkä Whitecloudille olisi voinut antaa plussan hyökkäysalueen aktiivisuudestaan, mutta tuotanto jäi piippuun. Cotter oli myös lähellä plussaa hyökkäysalueen viekkaudestaan.
49/72 Tucson vs. Henderson
Silver Knights sai vahvistuksen Tampa Bayn organisaatiosta, kun Gemel Smith saapui lainalle. Ilmeisesti hänellä ja organisaatiolla on ollut erimielisyyksiä hänen pelityylistään, joten siksi Syracuse Crunchin pörssikolmonen (35gp 13+24=37) oli saatavilla. Jäähyminuutteja on tullut rutkasti ja ehkä temperamenttisuus oli yksi syy huhuiltuun välirikkoon. Quinney puolestaan palasi pienen vamman jälkeen takaisin rosteriin. Brisson ja Loewen olivat sivussa yläkerrasta ja DiLiberatore korvasi Hickeyn.
Dorofeyev - Manninen - Rempal
Quinney - Morozov - Rondbjerg
Smith - Froese - Marushev
Foo - Ford - Conrad
Bischoff - Cormier
Chayka - Pachal
DiLiberatore - Korczak
Patera
Hutchinson
Plussat ja miinukset
++
+ Smith, Patera, Quinney, Cormier
+/- DiLiberatore, Korczak, Chayka, Pachal, Bischoff, Foo, Ford, Conrad, Froese, Marushev, Morozov, Rondbjerg, Manninen, Dorofeyev
- Rempal
--
Smith tuli ryminällä sisään uuteen seuraan, kun hän alusti kuudennella minuutilla avausmaalin. Ensin Patera torjui toisessa päässä patjallaan Dauphinin kudin keskeltä patjallaan ja vastaiskusta Smithin rystylätty oikeasta laidasta tavoitti maalille ajaneen Froesen, joka ohjasi kiekon ohi Prosvetovin. Marushev sai kakkossyötön. Kotijoukkue tasoitti avauserän puolivälissä. McGregor laukoi viivasta, Patera sylki eteensä ja Mayo pääsi reboundiin, mutta Jiri venyi upeaan tuplatorjuntaan. Jatkotilanne oli kuitenkin liikaa. Dea pudotti irtokiekon taustalle vasemmalle kaarelle Stephensille, jonka rannelaukaus painui ohi vielä jäässä olleen Pateran. Pari minuuttia myöhemmin Smith otti uuden joukkueensa entistä isommin haltuun pudottamalla hanskat McCartneyta vastaan. Hän vastaanotti tältä taklauksen, josta ei pitänyt ja sitten nuhjattiin nyrkkitasapeli.
Toisessa erässä vedot olivat 17-3, mutta Pateran ansiosta maalit vain 1-0. Johtomaali syntyi tasan 25 minuutin kohdalla ylivoimalla. Alivoima ylipäätään oli turha, kun Conrad otti jäähyn kampattuaan karvatessaan vastustajan maalivahdin. Seitsemän sekuntia ehti vain rangaistusta kulua, kun Ford hävisi aloituksen, Kolyachonok laukoi vasemmasta laidasta maalille, Patera torjui eteensä ja McCartney reagoi kakkoskiekkoon Bischoffia nopeammin nostaen sen patjan yli. Vedot olivat yhteensä 29-13 40 minuutissa, joten kotijohto oli ansaittu. Varsinkaan toisessa erässä HSK ei meinannut päästä keskialueen yli millään ahnaan taka- ja sivupaineen vuoksi.
Päätöserän alussa Patera otti pari pelastusta lisää, mutta antautui sitten viiden minuutin tienoilla, kun Cracknell ampui oikeasta laidasta painavan lämärin verkkoon 3v1-vastaiskusta. Rempalin syöttö hyökkäyssinisellä jäi luistimiin ja peli kääntyi siitä sitten omiin kohtalokkaasti. Päätöskympillä HSK kavensi ylivoimalla loppulukemiksi 3-2. Rosteriin palannut Quinney ampui tarkasti vasemmasta siivestä etualakulmaan ohi peiton Cormierin ja Rempalin takakolmiokierrätyksestä. Manninen teki maskia maalin edessä. Sen lähemmäs pikkuritarit eivät päässeet, vaikka lopussa he saivatkin mukavasti painetta aikaan maalin eteen ilman maalivahtia pelatessa.
Patera saa plussan 36 torjunnasta. Toisessa erässä jumalamoodissaan hän pysäytti peräkkäin samalla 32. minuutilla Carconen ja Elynuikin läpiajot. Hetken päästä tasavajaalla puolestaan Dauphin antoi syötön laidasta maalille ja Stephens ohjasi läheltä logoon. Erän lopussa vielä Knot oli maalin kulmalla yksin irtokiekossa, mutta Jiri venyi eteen. Päätöserän alussa puolestaan hän torjui jään pinnasta McCartneyn paluuvedon keskeltä. Avauserän paras pysäytys oli varmaankin erän lopussa alivoimalla, kun Dauphin yritti kotijoukkueen ylivoimalla survoa kiekkoa maalin kulmalta sisään.
Kenttäpelaajissa oli kolme onnistujaa. Smith saa plussan debyyttipisteestään ja nyrkkihipasta. Päällimmäisenä ominaisuutena jäi mieleen todella vahva suoraluistelu, jonka ansiosta hän sen Froesenkin osuman pohjusti. Quinney puolestaan maalinsa lisäksi alusti päädystä kakkoserän parhaan tekopaikan poikittaissyötöllä Cormierille, mutta Prosvetov ehti liukua one-timerin eteen. Lisäksi avauserän lopussa kakkosketju pelasi HSK:n parhaan vaihdon koko pelissä. Ensin suorahyökkäyksestä Quinney laukoi keskeltä logoon. Jatkotilanteessa Rempal haki poikkarilla takatolpalta Morozovia, mutta tämä ei saanut kiekkoa asettumaan lapaansa. Tuotakin möhlittyä mestaa seurasi vielä kohtalaisen pitkä paine Tucsonin alueella. Cormier puolestaan yhden syöttöpisteen lisäksi puolusti todella hyvin suunnanmuutoksia. Kakkoserässä hän pelasti yhden vastaiskun heittäytymällä Carconen rystylätyn väliin ja päätöserässä puolestaan oikea-aikaisesti kavensi kohti Kelemenia ja blokkasi mailallaan tämän laukauksen oikeasta laidasta päätyverkkoon 2v1-tilanteessa.
Mannisen vitja oli kesy. Dorofeyev ampui avauserässä kerran rystykudin oikealta yli maalin ja kakkoserässä Manninen antoi keskialueelta yhden hidastetun lätyn pakkien selustaan, mutta Rempal ajautui viimeistelyssään liian lähelle veskaria. Tälle menee miinus osin tuosta tilanteesta, mutta ennen kaikkea 3-1 maalista. Jotenkin vaihteeksi Rempalin pelissä oli enemmän yritystä ja turhaa puskemista kuin järkeä.
50/72 Tucson vs. Henderson
Hutchinson torjui jälkimmäisen matsin. Ottelu oli hänelle ensimmäinen sitten joulukuun puolivälin. Välissä hän toki kävi Spengler Cupissa. Marino korvasi nelosessa Conradin.
Dorofeyev - Manninen - Rempal
Quinney - Morozov - Rondbjerg
Smith - Froese - Marushev
Foo - Ford - Marino
Bischoff - Korczak
Chayka - Pachal
DiLiberatore - Cormier
Hutchinson
Patera
Plussat ja miinukset
++
+ Rempal, Manninen, Dorofeyev, Cormier
+/- Hutchinson, Chayka, Bischoff, Korczak, Foo, Ford, Marino, Marushev, Froese, Smith, Quinney, Morozov, Rondbjerg
- Diliberatore, Pachal
--
Toisestakin kohtaamisesta tuli 3-2 tappio. HSK johti 0-2 kahdeksan minuutin jälkeen, mutta sitten maalinteko tyrehtyi. Avausmaalissa Manninen jatkoi punaviivalta kiekon päätyyn. Prosvetov pysäytti kiekon maalin takana, mutta aikaili liiaksi, jolloin Rempal karvasi häneltä kiekon ja kiepsautti sen vanhanaikaisella tyhjiin. Sama ketju vastasi toisestakin ritarikihauksesta. Suorahyökkäyksen jälkeen Manninen siirsi päädystä kiekon ränniä pitkin viivaan Dorofeyeville, joka varmisti Korczakin nousun. Pavel levitti Cormierille, joka otti vasenta laitaa pitkin muutaman potkun eteenpäin ja laukoi sitten tarkasti ranteella aivan takayläkulmaan ruuhkan läpi. Laukaukset olivat 2-10, joten johto oli ansaittu, koska useampi ketju sai kulmapelejä aikaan isäntien alueella avauskympillä. Esimerkiksi maalien välissä Smith ja Marushev etenivät seinäsyöttelyllä hyökkäysalueelle oikeasta laidasta, mutta lopuksi Smithin tarjoilu maalin kulmalta maalin eteen ei löytänyt Froesen lapaa. Jatkotilanteessa kuitenkin Marushev syötti kulmasta slottiin ja Froese kiskaisi tolppaan.
Roadrunners kavensi kuitenkin ajassa 12:10 ylivoimalla. Carcone piti siniviivan ensin taitavasti tukossa Pachalin yritettyä purkaa blokkinsa jälkeen kiekon kulmasta laitaa pitkin keskialueelle eikä häntä Rondbjergin painekaan vavisuttanut siniviivan tuntumassa. Carcone levitti poikittain ja sai poikittaissyötön takaisin Cracknellilta eikä Rondberg AV-nelikon kärkenä saanut sitä katki. Siltikin one-timer lähti niin kaukaa oikeasta laidasta ja oli melko löysä, ettei se olisi saanut livahtaa etukulmasta pienestä raosta sisään kuten tapahtui. 23. minuutilla 2-2 tasoitus näki yön pimeyden. Kakkosketju juoksi omissa kiekon perässä melko kauan. Cormierilla oli yksi paikka purkaa kulmasta, mutta hänelle sattui kiekonkäsittelyvirhe ja paine jäi alueelle. Kolyachonok nousi jo kertaalleen viivasta vetopaikkaan, mutta kilautti maalirautaan. Seuraavasta pakki-pakkilevityksestä hän vain ampui siniviivan vasemmasta kulmasta kiekon maalille ja Kelemen ohjasi sen Hutchinsonin naaman edestä verkkoon, kun Diliberatore ei saanut tätä boksattua riittävän vaarattomaksi, vaan tuuppi vain hieman selästä jättäen lavan vapaaksi. Heti maalinjälkeisessä vaihdossa seuraava takaisku oli lähellä, kun Pachal avasi suoraan Imamalle, jonka veto keskeltä läheltä siniviivaa kolahti ylärimaan.
Päätöserässä HSK palasi pelin päälle ylivoimien ansiosta voittaen laukaukset 6-15, mutta ainoan maalin teki kotijoukkue ajassa 54:58. Morozovin ketjun karvaus oli vähän myöhässä ja Roadrunners pääsi sen alta kääntämään pelin. Keskialueelta se dumppasi kiekon päätyyn, jonne kuitenkin ehti ensimmäisenä Chayka. Tämä tuuppasi kiekon rystyltä ränniin, mutta kakkoskiekkoon pääsi väliin Carcone ennen Rondbjergia, joka ei täten laiturina saanut jatkettua kiekkoa keskialueelle, vaan Carcone pudotti viivaan Dineenille. Hutchinson torjui eteensä viivakudin. Chaykan ja Pachalin välistä Cracknell sai taisteltua reboundin Elynuikille, joka ohitti läheltä Hutchinsonin. Laukaukset olivat lopulta vieraille 26-38, mutta silti lopputulemana oli taas häviö.
Diliberatore saa miinuksen 2-2 tasoituksesta. Pachalille sattui puolestaan muutama paha harhasyöttö omalla alueella sen lisäksi, että hän hävisi maalineduskamppailun juuri ennen voittomaalia. Ensimmäisestä harhasyötöstähän Imama tosiaan laukoi maalirautaan ja jälkimmäisen pelasti Hutchinson lähitorjunnallaan, kun vastustaja pääsi laukomaan maalin edestä.
Mannisen ketjulle menee puolestaan plussat kokonaisuudessaan kahdesta tehdystä maalista. Dorofeyev oli pitkästä aikaa melko pirteä ja loi esim. 13. minuutilla oman vetopaikan 2v2-vastaiskusta röyhkeällä haastolla laidan puolelta, mutta kuti meni yli maalin kämmeneltä. Kakkoserän lopussa ylivoimalla painava one-timer pysähtyi Cormierin levityksestä blokkiin. Mannisen paras maalipaikka oli heti pelin alussa, mutta Prosvetov torjui patjoillaan kääntökudin slotista. Rempal puolestaan oli ahnas ja ratkaisuhalukas, josta pidin. Tällä kertaa peli ei mennyt liiaksi puskemiseksi, vaan kiekolliset valinnat olivat oikeita. Lopussakin hän vielä ruokki Cormieria poikittaissyötöllä, mutta ilman maalivahtia pelatessa tämä paukutti yli maalin. Cormier saa silti plussan, koska teki yhden maalin ja sai kuusi vetoa kohti maalia. Laukauksia oli kuitenkin varmaan kymmenkunta, koska niin ratkaisuhalukas hänkin oli. Ja kun hänellä on hyvä kuti, sitä pitääkin käyttää, kun rooli on pyörittää ykkösylivoimaa Miromanovin poissaollessa. Hän ei arkaile ottaa vastuuta ja se on hyvä merkki, koska parhaiden pelaajien pitää ottaa roolia. Muutama kiekollisesti löperö suorite omalla alueella Cormierinkin iltapuhteeseen mahtui, mutta hyökkäyssuuntaan hän oli niin hyvä, etten anna niiden häiritä.
Mannisen ketjun lisäksi Froesen kolmikko toimi ja loi paljon paikkoja 5v5-pelissä, mutta juuri Froese kunnostautui tuhlaajana (viisi laukausta), joten en voi palkita häntä, Smithia tai Marushevia plussalla. Koko kolmikko oli vahva laidoissa hyökkäysalueella ja lisäksi muutamista vastaiskuista Marushev ja Froese loivat omat vetopaikat leikkaamalla laidasta keskustaan, mutta molempien viimeistelyt Prosvetov koppasi syliinsä. Morozovin ketjusta Quinneyn pisteputki katkesi, mutta hänelläkin oli paikkoja. Avauserässä hän ylivoimalla pujotteli vauhdilla keskeltä läpi, mutta kuti viiksiltä jäi sekin Prosvetovin vatsaan. Päätöserässä hän puolestaan tasavajaalla leikkasi oikeasta laidasta slottiin ja kilautti tolppaan harmillisesti. Rondbjerg oli kahdessa takaiskussa hieman osasyyllinen, mutta toisaalta hankki avauserässä vahvalla punnerruksellaan yhden ylivoiman, joten lopputuomio on neutraali. Morozov puolestaan jäi mieleen kakkosylivoiman oikeasta siivestä, josta hän ampui terävästi pari rannelaukausta. Smith oli toisella puolella tarjoilemassa poikittaissyöttöjä ja Korczak takakolmion täydentäjänä siniviivassa.
Maalissa Hutchinson olisi voinut torjua isäntien ensimmäisen maalin, mutta paikkasi sen jo ottelun alussa torjumalla patjallaan Dineenin läpiajon, kun keskialueella Bischoff meni turhaan tuplaamaan laitaan ja jätti selustan auki. Avauserän lopussa Hutchinsonin irtokiekkokontrolli oli prosvetovmaista eikä hän pudottanut kiekkoja eteensä. Kakkoserässä hän puolestaan paikkasi tosiaan lähitorjunnallaan yhden Pachalin kiekonkäsittelyerheen ja 34. minuutilla myös koppasi näyttävästi Dauphinin laukauksen keskeltä hanskaansa McGregorin esityöstä.
57/82 Chicago vs. Vegas
Brossoit pelasi ensimmäisen NHL-pelinsä tällä kaudella. Hillillä oli pieni kolhu, joten Hutchinson oli luukulla. Kenttäpelaajisto oli ennallaan.
Arvosanataulukko
++
+ Brossoit, Roy, Kolesar, Eichel
+/- Pietrangelo, Martinez, McNabb, Hague, Whitecloud, Karlsson, Amadio, Howden, Cotter, Marchessault, Carrier, Stephenson, Kessel
- Theodore, Smith
--
Nelosketju vei toisessa vaihdossaan Vegasin johtoon. Keskialue ylittyi Royn ristipistolla Kolesarille, joka vei kiekon sisään vasemmalta. C. Jones ohjasi hänet päätyyn ja Kolesar jättikin kiekon kulmaan Howdenille. Tämän syöttöyritys taakse Roylle epäonnistui, mutta kiekon napannut Kane antoi heti perään harhasyötön, jonka juuri Roy katkaisi. Samalla Kolesar irtaantui C. Jonesista ja teki itsensä pelattavaksi oikealle takatolpalle, jonne Roy tarjoili passin. Kyseessä oli ensimmäinen veto kohti maalia koko pelissä. Chicago tasoitti vajaan 13 minuutin kohdalla. Hyökkäyspään aloitusvoiton jälkeen Smith haki syötöllään keskustasta Amadiota, mutta mailaviidakko oli liian tiivis. Chicago pääsi vastaiskuun ja minusta Theodore vain reagoi liian hitaasti siihen, jolloin Guttman pääsi spurttaamaan tämän selustaan ja Johnson vapautti hänet läpiajoon. Viimeistely kämmeneltä längistä oli tarkka, mutta Theodoren vähän paremmalla ennakoinnilla ja pelinluvulla osuma olisi jäänyt syntymättä. Hän ei ollut riittävän kurinalainen valumaan pelin alle, sanotaanko vaikka niin. Puolustaminen vaatii asennetta ja näytti siltä, että hän pelasi tuon tilanteen liian optimisesti toivoen, ettei vastustaja kuitenkaan saisi syöttöä perille, mutta laidan kautta Johnson poimi Guttmanin. Tauolle mentiin 1-1 lukemissa ansaitusti vetojen oltua 9-9. Avauskymppi oli Vegasilta hyvä, mutta jälkimmäisellä puoliskolla maalipaikkoja ei enää juuri syntynyt.
32. minuutilla Vegas meni takaisin johtoon. Theodore avasi pitkän syötön keskialueelle, joka pysähtyi S. Jonesiin. Tämän kääntö toiseen suuntaan epäonnistui sekin ja Theodore jatkettuaan liikettä eteenpäin pääsi takaisin käsiksi pelivälineeseen aitioiden edessä. Hän tökkäsi kiekon eteenpäin Eichelille, joka teki YV-hyökkäyksessä oman ratkaisun laukoen tarkasti kilpikäden kainalosta kiekon takakulmaan. Chicago tasoitti kuitenkin ilman maalivahtia, kun Pietrangelo oli boksissa pelin viivyttämisen takia. Karlsson hävisi aloituksen Domille, Kane syötti poikittain ja Johnson tinttasi vasemmalta kaarelta takayläkulmaan ennen kuin Martinez ehti blokkaamaan vetoa.
Jatkoajalla Vegasille oli käydä kylmät, kun ensin Roy jätti 3v2-vastaiskussa kiekon Pietrangelolle, jonka veto meni blokin kautta maalin taakse. Stephenson haki kiekon sieltä ja yritti löytää maalilta Royn, mutta syöttö meni pakan läpi Kanelle, joka viimeisillä sekunneilla karkasi läpiajoon. Tämä joutui laukomaan kaukaa lämärin suoraluistelusta, mutta upotti kudin vasempaan kulmaan. Vegasin onneksi aika ehti kuitenkin juuri parahiksi umpeutui tarkastelun jälkeen. Lopputulos oli kuitenkin pilkkujen jälkeen sama, kun ainoan maalin teki viimeinen laukoja Johnson. Tämä upotti längistä suoralla laukauksella kiekon verkkoon. Jatkuvasti Chicago näytti hakevan Brossoitinkin längejä varsinaisellakin peliajalla kuten avausmaalissa, joten ilmeinen heikko kohta oli scoutattu toimivasti. Vegasin laukojista Eichel laukoi suoraan päin Mrazekia, Cotter teki patenttiliikkeensä eli viime hetkellä käänsi kiekon kämmenelle, mutta patja oli jäässä välissä ja viimeisenä Marchessault niin ikään teki tutun ratkaisun eli ampui suoraluistelusta kämmeneltä, mutta valitettavasti oikealta ohi, joten kuudes voitto putkeen jäi haaveeksi.
Brossoit oli kausidebyytissään hyvä. Iso osa Chicagon maalipaikoista tuli suunnanmuutoksista Golden Knightsin osin löperön kiekollisen pelin vuoksi. Heti kuuden minuutin kohdalla kauden ensimmäinen torjunta oli vaativa, kun Johnson antoi vasemmalta poikittaissyötön ja Raddysh päätti vastaiskun esteettömän laukaukseen painottomalta puolelta, mutta Brosssoit piti längit tukossa vielä tuolloin. 11. minuutilla Whitecloud puolestaan yritti nostaa jalalla punaviivalle, mutta menetti kiekon keskialueella. Lafferty ampui itse 2v1-käännöstä kohti etukulmaa, mutta Brossoitin patja oli välissä. 19. minuutilla puolestaan Blackwell punnersi puoliksi ohi Theodoren suunnanmuutoksessa, mutta Brossoit oli etukulman tiellä. 23. minuutilla Smithille sattui omissa kiekonkäsittelyvirhe ja Blackwell laukoi slotista oikealta ohi napakasti. Kolme minuuttia myöhemmin ylivoimalla Eichel haki keskeltä Stephensonia, mutta syöttö jäi löysäksi. Vastaiskussa S. Jones pysyi kiekossa oikeassa laidassa huolimatta Stephensonin ja Theodoren tuplauksesta sekä poimi sitten Laffertyn toisesta laidasta, mutta Brossoit potki vastaan ja nollasi avopaikan. Aika verkkaisesti Golden Knightsin pelaajat tulivat alaspäin tuossa tilanteessa. Cotter sen sijaan näytti esimerkkiä suunnanmuutospuolustamisesta 35. minuutilla, kun hän polki lujaa alas ja sai lavan väliin viime hetkellä maalin eteen annettuun syöttöön. Samoin Amadio päätöserän alkupuolella muutti yhden 3v2-vastaiskun 3v3-tilanteeksi ja blokkasi mailallaan takamiehenä olleen Guttmanin vedon keskeltä. Päätöserän alussa kuitenkin vielä Brossoitia tarvittiin transition pysäyttäjänä, kun Kane kiersi McNabbin kuin keilan ja yritti sitten uittaa etukulmasta kiekon sisään tuloksetta. Muista torjunnoista jäi mieleen kakkoserän alussa kilpitorjunta Athanasioun matalaan rannelaukaukseen, kun tämä leikkasi keskustaan ohi rynnänneen Eichelin.
Smithille menee miinus 3-4 tuhlatusta maalipaikasta ja hän oli myös harhasyötön antaja avausmaalissa. Yhdeksännellä minuutilla joko C. Jones tai Phillips kompuroi puolustussinisellä ja Smith pääsi paraatiovista nokikkain Mrazekin kanssa, mutta rystykuti oli vaisu. 33. minuutilla Karlsson puolestaan syötti laidasta slottiin, mutta A-luokan paikasta Smith ampui päin puolustajaa. 37. minuutilla Pietrangelo piti siniviivan kiinni ja Karlsson käänsi irtokiekon poikittain Smithille, joka pääsi vasemmalta kävelemään kohti maalia, mutta ampui suoraan logoon. Neljä minuuttia ennen loppua puolestaan vielä Kane kompuroi omalla alueella ja Karlsson nappasi irtokiekon. Hän löysi pitkällä poikittaissyötöllä Smithin takatolpalta, mutta tämän veto osui ylärimaan, vaikka mies jo tuuletti osumaa. Theodore puolestaan saa miinuksen avausmaalista, mutta myös siitä, että puolustussuuntaan muutenkaan hän ei vakuuttanut. Ylöspäin oli joitain väläytyksiä, mutta viime hetkillä usein kiekko karkasi lavasta siltikin esim. päätöserässä eräässä vaihdossa jopa kahdesti, kun piti ampua keskeltä ensin oman nousun ja sitten vastaiskun lopuksi. Jatkoajalla toki kertaalleen hän kilautti nousunsa lopuksi maalirautaan keskeltä pakin jaloista, mutta vastaavasti perään omissa S. Jones kiersi hänet osin toki vauhtieronkin vuoksi, mutta aika laiskasti Theodore edes yritti mailapuolustaa vastustajaa ja Brossoitin piti ottaa lähitorjunta pitääkseen ritarit elossa.
Nelosketju oli hyvä ja varsinkin Roy-Kolesar -kaksikko. Maalin lisäksi 25. minuutilla Kolesar petasi laidasta tekopaikan keskustaan Roylle, mutta tämä ampui yhdellä kosketuksella torsoon. Päätöserän alussa Kolesar puolestaan jatkoi keskialueelta kiekon eteenpäin Howdenille, joka laukoi suoraluistelusta vasemmasta laidasta yli maalin. Päätöskympillä puolestaan Roy nappasi pelivälineen omissa ja käynnisti jalalla 3v1-vastaiskun, joka kuitenkin kuihtui Kolesarin heikkoon lättysyöttöön Howdenille.
Eichelille kirjaan plussan yhdestä heikosta puolustusteosta huolimatta, koska hän mätti yhden maalin ja oli sen verran säihkyvä ylöspäin. Jatkoajan alussa esimerkiksi hän heti melkein veivasi itsensä keskeltä maalipaikkaan. Päätöserässä puolestaan oli paikka toiseen maaliin 2v1-hyökkäyksestä, mutta sillä kertaa Mrazek torjui laukauksen vasemmalta puolelta patjallaan. Eichelin pelaamisessa oli kuitenkin nyt alkukauden tapaan itseluottamusta ja yritteliäisyyttä.
Samassa ketjussa Cotterin neljän pelin pisteputki tuli päätökseensä, vaikka hänellä oli pari paikkaa. Kahdeksannella minuutilla Marchessault laukoi oikealta takapatjaan ja Cotter ajoi maalille, mutta viimeisteli reboundista ohi maalin. Päätöserän alussa puolestaan laukaus vasemmalta meni liiaksi päin Mrazekia. Kolmosketjun antina oli tällä kertaa vain pari puolittaista maalipaikkaa keskialueen käännöistä. Avauserän puolivälissä Stephenson pysäytti hyökkäyksen punaviivalla. Kessel siirsi irtokiekon Carrierille, joka latoi rannelaukauksen ohi maalin vasemmalta puolelta. Kakkoserän alussa puolestaan Kessel oli katkon tekijänä keskialueella. Carrier tarjoili käännöstä rystylätyn vasemmalle takatolpalle, mutta syöttö oli sen verran hankala, ettei Stephenson saanut kunnon viimeistelyä aikaan.
Brossoit pelasi ensimmäisen NHL-pelinsä tällä kaudella. Hillillä oli pieni kolhu, joten Hutchinson oli luukulla. Kenttäpelaajisto oli ennallaan.
Arvosanataulukko
++
+ Brossoit, Roy, Kolesar, Eichel
+/- Pietrangelo, Martinez, McNabb, Hague, Whitecloud, Karlsson, Amadio, Howden, Cotter, Marchessault, Carrier, Stephenson, Kessel
- Theodore, Smith
--
Nelosketju vei toisessa vaihdossaan Vegasin johtoon. Keskialue ylittyi Royn ristipistolla Kolesarille, joka vei kiekon sisään vasemmalta. C. Jones ohjasi hänet päätyyn ja Kolesar jättikin kiekon kulmaan Howdenille. Tämän syöttöyritys taakse Roylle epäonnistui, mutta kiekon napannut Kane antoi heti perään harhasyötön, jonka juuri Roy katkaisi. Samalla Kolesar irtaantui C. Jonesista ja teki itsensä pelattavaksi oikealle takatolpalle, jonne Roy tarjoili passin. Kyseessä oli ensimmäinen veto kohti maalia koko pelissä. Chicago tasoitti vajaan 13 minuutin kohdalla. Hyökkäyspään aloitusvoiton jälkeen Smith haki syötöllään keskustasta Amadiota, mutta mailaviidakko oli liian tiivis. Chicago pääsi vastaiskuun ja minusta Theodore vain reagoi liian hitaasti siihen, jolloin Guttman pääsi spurttaamaan tämän selustaan ja Johnson vapautti hänet läpiajoon. Viimeistely kämmeneltä längistä oli tarkka, mutta Theodoren vähän paremmalla ennakoinnilla ja pelinluvulla osuma olisi jäänyt syntymättä. Hän ei ollut riittävän kurinalainen valumaan pelin alle, sanotaanko vaikka niin. Puolustaminen vaatii asennetta ja näytti siltä, että hän pelasi tuon tilanteen liian optimisesti toivoen, ettei vastustaja kuitenkaan saisi syöttöä perille, mutta laidan kautta Johnson poimi Guttmanin. Tauolle mentiin 1-1 lukemissa ansaitusti vetojen oltua 9-9. Avauskymppi oli Vegasilta hyvä, mutta jälkimmäisellä puoliskolla maalipaikkoja ei enää juuri syntynyt.
32. minuutilla Vegas meni takaisin johtoon. Theodore avasi pitkän syötön keskialueelle, joka pysähtyi S. Jonesiin. Tämän kääntö toiseen suuntaan epäonnistui sekin ja Theodore jatkettuaan liikettä eteenpäin pääsi takaisin käsiksi pelivälineeseen aitioiden edessä. Hän tökkäsi kiekon eteenpäin Eichelille, joka teki YV-hyökkäyksessä oman ratkaisun laukoen tarkasti kilpikäden kainalosta kiekon takakulmaan. Chicago tasoitti kuitenkin ilman maalivahtia, kun Pietrangelo oli boksissa pelin viivyttämisen takia. Karlsson hävisi aloituksen Domille, Kane syötti poikittain ja Johnson tinttasi vasemmalta kaarelta takayläkulmaan ennen kuin Martinez ehti blokkaamaan vetoa.
Jatkoajalla Vegasille oli käydä kylmät, kun ensin Roy jätti 3v2-vastaiskussa kiekon Pietrangelolle, jonka veto meni blokin kautta maalin taakse. Stephenson haki kiekon sieltä ja yritti löytää maalilta Royn, mutta syöttö meni pakan läpi Kanelle, joka viimeisillä sekunneilla karkasi läpiajoon. Tämä joutui laukomaan kaukaa lämärin suoraluistelusta, mutta upotti kudin vasempaan kulmaan. Vegasin onneksi aika ehti kuitenkin juuri parahiksi umpeutui tarkastelun jälkeen. Lopputulos oli kuitenkin pilkkujen jälkeen sama, kun ainoan maalin teki viimeinen laukoja Johnson. Tämä upotti längistä suoralla laukauksella kiekon verkkoon. Jatkuvasti Chicago näytti hakevan Brossoitinkin längejä varsinaisellakin peliajalla kuten avausmaalissa, joten ilmeinen heikko kohta oli scoutattu toimivasti. Vegasin laukojista Eichel laukoi suoraan päin Mrazekia, Cotter teki patenttiliikkeensä eli viime hetkellä käänsi kiekon kämmenelle, mutta patja oli jäässä välissä ja viimeisenä Marchessault niin ikään teki tutun ratkaisun eli ampui suoraluistelusta kämmeneltä, mutta valitettavasti oikealta ohi, joten kuudes voitto putkeen jäi haaveeksi.
Brossoit oli kausidebyytissään hyvä. Iso osa Chicagon maalipaikoista tuli suunnanmuutoksista Golden Knightsin osin löperön kiekollisen pelin vuoksi. Heti kuuden minuutin kohdalla kauden ensimmäinen torjunta oli vaativa, kun Johnson antoi vasemmalta poikittaissyötön ja Raddysh päätti vastaiskun esteettömän laukaukseen painottomalta puolelta, mutta Brosssoit piti längit tukossa vielä tuolloin. 11. minuutilla Whitecloud puolestaan yritti nostaa jalalla punaviivalle, mutta menetti kiekon keskialueella. Lafferty ampui itse 2v1-käännöstä kohti etukulmaa, mutta Brossoitin patja oli välissä. 19. minuutilla puolestaan Blackwell punnersi puoliksi ohi Theodoren suunnanmuutoksessa, mutta Brossoit oli etukulman tiellä. 23. minuutilla Smithille sattui omissa kiekonkäsittelyvirhe ja Blackwell laukoi slotista oikealta ohi napakasti. Kolme minuuttia myöhemmin ylivoimalla Eichel haki keskeltä Stephensonia, mutta syöttö jäi löysäksi. Vastaiskussa S. Jones pysyi kiekossa oikeassa laidassa huolimatta Stephensonin ja Theodoren tuplauksesta sekä poimi sitten Laffertyn toisesta laidasta, mutta Brossoit potki vastaan ja nollasi avopaikan. Aika verkkaisesti Golden Knightsin pelaajat tulivat alaspäin tuossa tilanteessa. Cotter sen sijaan näytti esimerkkiä suunnanmuutospuolustamisesta 35. minuutilla, kun hän polki lujaa alas ja sai lavan väliin viime hetkellä maalin eteen annettuun syöttöön. Samoin Amadio päätöserän alkupuolella muutti yhden 3v2-vastaiskun 3v3-tilanteeksi ja blokkasi mailallaan takamiehenä olleen Guttmanin vedon keskeltä. Päätöserän alussa kuitenkin vielä Brossoitia tarvittiin transition pysäyttäjänä, kun Kane kiersi McNabbin kuin keilan ja yritti sitten uittaa etukulmasta kiekon sisään tuloksetta. Muista torjunnoista jäi mieleen kakkoserän alussa kilpitorjunta Athanasioun matalaan rannelaukaukseen, kun tämä leikkasi keskustaan ohi rynnänneen Eichelin.
Smithille menee miinus 3-4 tuhlatusta maalipaikasta ja hän oli myös harhasyötön antaja avausmaalissa. Yhdeksännellä minuutilla joko C. Jones tai Phillips kompuroi puolustussinisellä ja Smith pääsi paraatiovista nokikkain Mrazekin kanssa, mutta rystykuti oli vaisu. 33. minuutilla Karlsson puolestaan syötti laidasta slottiin, mutta A-luokan paikasta Smith ampui päin puolustajaa. 37. minuutilla Pietrangelo piti siniviivan kiinni ja Karlsson käänsi irtokiekon poikittain Smithille, joka pääsi vasemmalta kävelemään kohti maalia, mutta ampui suoraan logoon. Neljä minuuttia ennen loppua puolestaan vielä Kane kompuroi omalla alueella ja Karlsson nappasi irtokiekon. Hän löysi pitkällä poikittaissyötöllä Smithin takatolpalta, mutta tämän veto osui ylärimaan, vaikka mies jo tuuletti osumaa. Theodore puolestaan saa miinuksen avausmaalista, mutta myös siitä, että puolustussuuntaan muutenkaan hän ei vakuuttanut. Ylöspäin oli joitain väläytyksiä, mutta viime hetkillä usein kiekko karkasi lavasta siltikin esim. päätöserässä eräässä vaihdossa jopa kahdesti, kun piti ampua keskeltä ensin oman nousun ja sitten vastaiskun lopuksi. Jatkoajalla toki kertaalleen hän kilautti nousunsa lopuksi maalirautaan keskeltä pakin jaloista, mutta vastaavasti perään omissa S. Jones kiersi hänet osin toki vauhtieronkin vuoksi, mutta aika laiskasti Theodore edes yritti mailapuolustaa vastustajaa ja Brossoitin piti ottaa lähitorjunta pitääkseen ritarit elossa.
Nelosketju oli hyvä ja varsinkin Roy-Kolesar -kaksikko. Maalin lisäksi 25. minuutilla Kolesar petasi laidasta tekopaikan keskustaan Roylle, mutta tämä ampui yhdellä kosketuksella torsoon. Päätöserän alussa Kolesar puolestaan jatkoi keskialueelta kiekon eteenpäin Howdenille, joka laukoi suoraluistelusta vasemmasta laidasta yli maalin. Päätöskympillä puolestaan Roy nappasi pelivälineen omissa ja käynnisti jalalla 3v1-vastaiskun, joka kuitenkin kuihtui Kolesarin heikkoon lättysyöttöön Howdenille.
Eichelille kirjaan plussan yhdestä heikosta puolustusteosta huolimatta, koska hän mätti yhden maalin ja oli sen verran säihkyvä ylöspäin. Jatkoajan alussa esimerkiksi hän heti melkein veivasi itsensä keskeltä maalipaikkaan. Päätöserässä puolestaan oli paikka toiseen maaliin 2v1-hyökkäyksestä, mutta sillä kertaa Mrazek torjui laukauksen vasemmalta puolelta patjallaan. Eichelin pelaamisessa oli kuitenkin nyt alkukauden tapaan itseluottamusta ja yritteliäisyyttä.
Samassa ketjussa Cotterin neljän pelin pisteputki tuli päätökseensä, vaikka hänellä oli pari paikkaa. Kahdeksannella minuutilla Marchessault laukoi oikealta takapatjaan ja Cotter ajoi maalille, mutta viimeisteli reboundista ohi maalin. Päätöserän alussa puolestaan laukaus vasemmalta meni liiaksi päin Mrazekia. Kolmosketjun antina oli tällä kertaa vain pari puolittaista maalipaikkaa keskialueen käännöistä. Avauserän puolivälissä Stephenson pysäytti hyökkäyksen punaviivalla. Kessel siirsi irtokiekon Carrierille, joka latoi rannelaukauksen ohi maalin vasemmalta puolelta. Kakkoserän alussa puolestaan Kessel oli katkon tekijänä keskialueella. Carrier tarjoili käännöstä rystylätyn vasemmalle takatolpalle, mutta syöttö oli sen verran hankala, ettei Stephenson saanut kunnon viimeistelyä aikaan.
Vegas Golden Knights Acquire Dysin Mayo From Arizona | Vegas Golden Knights
Mayo is a seventh-year professional who has played 82 NHL games for the Coyotes in the past two seasons, including 15 in 2022-23.
www.nhl.com
Kauden ensimmäinen kauppa näki päivänvalon eilen illalla. Weberin sopimus ja viidennen kierroksen vuoro vaihtuivat Dysin Mayoon. Tämä ohjattiin Silver Knightsiin. Arizona pääsee jatkossa helpommin siis palkkalattiaan ja Vegas sai LTIR-kuormaa keveämmäksi sekä kesäksi joustoa palkkakaton ylitykseen. Mayo itsessään ei ole sateentekijä enkä odota hänen olevan kuin kasi- tai ysipakki, kun Holdenkin on vielä ylhäällä poppareilla ja Miromanov loukkaantuneena. Mutta jos pleijareissa tulee paljon loukkaantumisia, Mayo on kohtalainen hätävara. Sikäli hän on tuttu peluri, että sain nähdä hänet viidesti keväällä MM-kisoissa Kanadan paidassa. Alla on joitakin arvioitani hänestä tuolloin. Mayohan aloitti kisat Holdenin vierellä kolmosparissa, mutta putosi sitten ansaitusti seiskapakiksi turnauksen edetessä:
51/72 Wranglers vs. Silver Knights
Patera palasi maaliin seurahistorian ensimmäisessä visiitissä Saddledomeen. Froese oli pudonnut sivuun viime hetkellä, joten Ford nousi kolmossentteriksi ja D'Amato tuli nelosen keskelle.
Dorofeyev - Manninen - Rempal
Quinney - Morozov - Rondbjerg
Smith - Ford - Marushev
Foo - D'Amato - Marino
Bischoff - Korczak
Chayka - Pachal
Hickey - Cormier
Patera
Papirny
Plussat ja miinukset
++ Rempal
+ Dorofeyev, Smith, Rondbjerg, Cormier
+/- Patera, Bischoff, Korczak, Pachal, Hickey, Chayka, Foo, D'Amato, Marino, Ford, Marushev, Quinney. Morozov, Manninen
-
--
Hopearitarit haki komean 4-5 vierasvoiton divisioonan kärkiporukasta. Avauserässä onnistui vain kotijoukkue ylivoimalla. DeSimone kierrätti viivasta kiekon vasempaan siipeen Zarylle. Korczakin peitto oli vinossa ja rannelaukaus meni hänen lävitseen, jolloin se painui myös Pateran kainalosta sisään taka-alakulmaan. Manninen oli jäällä peittämässä syöttöä slottiin alempana hyökkääjänä, joten hänen piikkiinsä takaisku ei mennyt. Marushev puolestaan paineisti kiekollista pelaajaa DeSimonea ennen kuin tämä siirsi kiekon laitaan.
Toisessa erässä nähtiin viisi maalia 12 minuuttiin. Ensin ykkösylivoima tasoitti 1-1:een. Cormier siirsi kiekon rystyltä vasemmalle Quinneylle, jonka poikkisyöttö löysi Smithin. Tämä antoi oikeasta siivestä jäänuoliaissyötön maalin eteen. Rempal ohjasi syötön patjaan, Manninen survoi kakkoskiekon niin ikään patjaan, mutta kolmoskiekon Rempal sai nostettua Wolfin patjan yli. Kolme minuuttia myöhemmin sama mies osui uudelleen. Wolf torjui Hickeyn laukauksen aina keskialueelle saakka, josta Cormier haki kiekon ja nosti jalalla pelin takaisin kohti isäntien päätyä. Hän jätti kiekon vaihdosta tulleelle Rempalille, joka takakierron tehtyään harhautti Phillipsin, nousi vasemmalta puolelta maalin kulmalle ja nosti rystyltä kiekon ohi Wolfin hivenen helposti. Jälleen kolme minuuttia myöhemmin oli seuraavan maalin aika. Poirier siirsi ylivoimalla kiekon vasempaan siipeen, josta tuli taas rannelaukaus, joka ohitti Pateran. Sillä kertaa kulma oli kuitenkin paljon pienempi ja laukojana Pettersen, joten laittaisin osuman osittain Pateran piikkiin, vaikka aivan takayläkulmaan kiekko upposikin. 29. minuutilla HSK palasi johtoon, kun sekin onnistui toistamiseen ylivoimalla jäähyjen värittämässä ottelussa. Sisäänvienti oli hieman rikkonainen, mutta Rempal sai jätettyä vasemmassa laidassa kiekon Manniselle, joka siirsi viereen viivaan Cormierille. Tämä palautti pelivälineen vasempaan kulmaan Rempalille, joka nousi maalille ja antoi vielä poikkisyötön Smithille, joka naulasi one-timerin puolityhjään verkkoon oikealta takatolpalta. Toiselle tauolle poistuttiin kuitenkin 3-3 lukemissa, kun Calgary teki jo kolmannen YV-pöntön Hickeyn istuessa boksissa estettyään kiekotonta pelaajaa suorahyökkäystä puolustettuaan. Peli puuroutui oikeaan laitaan, mutta Sutter ja Jones saivat kaivettua kiekon isännille staattisesta kamppailutilanteesta. Nopea poikittaissyöttö löysi painottomalta puolelta Pettersenin, joka vaihteeksi viritti hurjan lämärin vasemmasta ympyrästä yläriman alle. Patera oli tuolle vedolle kyllä melko voimaton.
45. minuutilla HSK meni 3-4 johtoon, kun vuorostaan se teki kolmannen YV-kihauksensa. 5v3-ylivoimalla Quinney syötti vasemmalta puolelta syvyyteen Rempalille, jonka poikittaissyöttö maalialueen halki löysi toistamiseen Smithin ja tämä latoi taas takatolpalta kiekon sisään. Reilut kolme minuuttia ennen loppua Wranglers kiipesi vielä tasoihin. Kuznetsov sai siniviivassa pakki-pakkisyötön ja rannelaukaus leijaili ohi Pateran, kun Zohorna teki tälle erinomaisen maskin. Morozov puolestaan hetkellisesti laiturina ollessaan ei ehtinyt peittämään vetoa ajoissa. Käytännössä tuokin maali tuli taas vasemmasta laidasta lähteneellä laukauksella ja painui räpyläkäden puolelle. Jatkoajalla kolmas vaihto toi tuloksen. Dorofeyev näytti menettävän jo kiekon hyökkäysalueella, mutta karvasi sen takaisin Solovyovilta. Sitten hän jätti kiekon viivaan Rondbjergille, joka syötti vasempaan kulmaan Korczakille. Tämä jatkoi maalin eteen ja Dorofeyev taiteili maltilla kiekon sisään Solovyovin ja Phillipsin välistä.
Neljän pisteen Rempal saa kaksi plussaa, koska kaikki pisteet olivat primääripisteitä eivätkä kakkossyöttöjä. Kahden maalin Smith saa myös plussan tehokkuudestaan ja hän oli ihan hyvä lisä ykkösylivoimaan. Dorofeyev saa plussan voittomaalista ja siitä, että mm. päätöserässä hän oli puolivaarallinen suunnanmuutoksissa tarjoillen mm. yhden syötön takatolpalle Rempalille, mutta tämä ei ihan yltänyt kiekkoon. Ylipäätään Mannisen ketju pääsi toisteisesti yli keskialueen, mutta vielä avauserässä keinot loppuivat sen jälkeen vähän kesken ja hyökkäykset puuroutuivat laidoille, mutta kahdessa viimeisessä erässä ne päätettiin vähintään laukaukseen kohti maalia. Rondbjerg saa plussan puolestaan oltuaan osa voittomaalia, mutta hän teki pari hyvää riistoa mailapaineensa ansiosta ja pääsi vastaiskuihin niiden myötä. Heti pelin alussa 3v1-vasturista alivoimalla Rondbjerg haki alakulmaa, mutta Wolf torjui kilvellään. Päätöserässä puolestaan keskialueen katkosta Rondbjerg spurttasi pystyyn ja kilautti tolppaan. Cormier oli puolestaan tutun hyvä ykkösylivoimassa viivassa, mutta toi myös jalalla kiekkoa hyökkäysalueelle tarvittaessa itse useamman kerran. Itseluottamus vain kasvaa peli peliltä ja nytkin saldona oli pari syöttöpistettä. Neutraaleista hyökkääjistä jäi mieleen kakkoserässä Foo, joka väläytti pari kertaa hyökkäysalueella kiekonriistotaitojaan ja teräviä kuteja niiden jälkeen. Morozov puolestaan päätti suorahyökkäyksiä suoraviivaisiin laukauksiin keskikaistalta, mutta valitettavasti lähes kaikki vedot kilpistyivät puolustajien säärisuojiin.
Patera torjui 40 minuutissa vain 11 kertaa. Ainoa merkittävä pelastus oli Zaryn nollaus 2v1-hyökkäyksessä avauserässä. Päätöserässä torjunnat yli tuplaantuivat ja hän joutui venymään alivoimalla viimeisenä lukkona jään pinnassa pari kertaa. Siltikin Sutter pääsi slotista kilauttamaan tolppaan, joten neljäskin YV-maali isännille oli lähellä. Voittavat torjunnat Patera kuitenkin kaivoi torjuen Poirierin ja Solovyovin laukaukset suoraluistelusta pakkien jaloista sekä pari minuuttia ennen loppua Phillipsin nousun maalille oikeasta laidasta. Räpyläkäsi oli heikko kohta ja jokunen takaiskuista olisi ollut hyvänä päivänä torjuttavissa.
Mainitaan lopuksi, että ainoa Euroopassa pelaava varaus Carl Lindbom iski eilen tyhjiin 5-1 maalin, kun Djurgården kaatoi paikallispelissä AIK:n. Huikea suoritus:
Viimeksi muokattu:
58/82 Vegas vs. Calgary
Syy Froesen poissaoloon eilen farmipelistä selvisi, kun hänet kutsuttiin ylös stunttaamaan Royta nelosen keskelle. Brossoit pelasi toisen pelin putkeen maalissa, kun Hill kärsi yhä kolhusta ja Hutchinson avasi luukkua.
Arvosanataulukko
++
+ Eichel, Carrier, Pietrangelo, Whitecloud
+/- Brossoit, Martinez, Theodore, McNabb, Hague, Karlsson, Smith, Amadio, Cotter, Stephenson, Kessel, Howden, Kolesar, Froese,
- Marchessault
--
Flames meni johtoon toisella ylivoimallaan. Hanifinin levityksestä Backlund syötti/laukoi oikeasta siivestä yhdellä kosketuksella maalille. Samalla Hague työnsi Pelletieriä hieman päin Brossoitia, joka ei kyennyt kunnolla torjumaan reboundia kontaktin seurauksena. Laukaukset olivat tuossa vaiheessa noin 2-15, joten maali oli ajan kysymys, kun vieraat laukoivat ahkerasti ja Vegas vietti ison osan avauserästä omalla alueellaan puolustaen.
Toisen erän alussa 3v3-vastahyökkäyksestä Calgary meni 0-2 edelle. Marchessault seurasi hieman puolivillaisesti alaspäin oman miehensä Huberdeaun, joka sai syötön Pelletieriltä maalin eteen ja veivasi sitten vastaliikkeellä Brossoitin kahville. Muutamalla terävämmällä potkulla Joonatan olisi päässyt väliin viimeiseen syöttöön. McNabb hidasti kohtalaisesti kuitenkin Kadrin sisäänviennissä ja pakotti tämän löytämään toisesta aallosta Pelletierin, joka sitten sai syötettyä Theodoren lavan vierestä luukulle. Vegas tuli peliin kuusi minuuttia ennen toista taukoa, kun Eichelin räväkkä rannelaukaus ylivoimalla vasemmalta puolelta painui etualakulmaan ohi Tanevin peiton. Kyseessä oli toinen YV-maali viimeisiin 33 kertaan, joten oli jo aikakin. Calgary kuittasi takaiskun kuitenkin pian. Marchessault hävisi kaksinkamppailun irtokiekosta vasemmassa laidassa ja pinchannut Weegar jätti kiekon varmistamaan pudonneelle Colemanille, jonka heitto maalille painui ruuhkan läpi sisään, kun oivan maskin tehnyt Backlund ohjasi kiekon ohi Brossoitin.
Päätöserässä Calgary sai vain yhden vedon kohti maalia ja Vegas kiipesi rinnalle. Ensin 3v3-vastaiskussa Whitecloud ajoi viisaasti keskikaistaa pitkin maalille ja sai syötön oikeasta laidasta Smithilta lapaansa. Viimeistely toisella kosketuksella takayläkulmaan oli tarkka tolpan kautta. Golden Knights loi aika parhaat maalipaikkansa suunnanmuutoksissa takaviistoon toiseen aaltoon, joten ehkä Calgary hieman yllättyi, kun nyt Smith syöttikin eteenpäin ahtaasta tilasta eikä Whitecloudkaan jäänyt päivystämään toiseen aaltoon. Ennen tuota maalia esim. 15. minuutilla Amadio laukoi toisesta aallosta päin Hanifinin blokkia slotista ja 31. minuutilla Pietrangelo tinttasi takamiehenä laukauksen ohi maalin avopaikasta. Eichelin vitjakin loi monta paikkaa toiseen aaltoon. Heti avausminuutilla Cotter voitti luistelukisan ja sai jätettyä kiekon Eichelille, joka nousi maalin kulmalle, mutta rystykuti meni puolustajan mailasta yli maalin. 19. minuutilla Marchessault puolestaan rouhi kiekon päädystä taaksepäin Eichelille, joka ampui vasemmasta laidasta Vladarin patjaan. Ja toisen erän alkupuolella suunnanmuutoksen lopuksi oli Eichelin vuoro poimia toisesta aallosta Cotter, joka nousi keskikaistaa pitkin maalille, mutta Vladar työnsi vasemman patjansa rystylaukauksen tielle. Mutta palatakseni päätöserään, 3-3 tasoituksen teki energisesti esiintynyt Carrier seitsemisen minuuttia ennen loppua. Tuotakin maalia edelsi takaviistopetaus, kun Stephenson karvasi kiekon itselleen hyökkäysalueella ja poimi toisesta aallosta Kesselin, joka tinttasi patjaan. Jatkotilanteessa Stephenson haki irtokiekon vasemmasta laidasta, pudotti viivaan Martinezille ja Carrier survoi reboundin säkkiin Hanifinin vierestä. Osuma oli kauden sensaatiopelaajalle jo kuudestoista, huh. Päätösvitosella Calgaryn ylivoimalla Andersson kilautti siniviivasta rannelaukauksen tolppaan, mutta lopulta edessä oli jatkoaika.
Jatkoajalla ilta huipentui voittoon, kun Flames vaihtoi heikossa kohtaa ja Vegas sai ilmaisen 3v2-hyökkäyksen. Eichel tietysti noukki toisesta aallosta Marchessaultin, joka kilautti keskikaistalta tolppaan, mutta maalille ajanut Pietrangelo tuuppasi kakkoskiekon rysään. Täten Golden Knightsin seurahistorian kotisaldo säilyi tahraamattomana Flamesia vastaan (8-0-0).
Eichelille menee plussa 1+1 tehoista ja kun hänen ketjunsa myös tuotti muitakin maalipaikkoja, ilta oli onnistunut. Carrier puolestaan oli tosiaan erittäin energinen läpi illan ja jo kolmannella minuutilla oli päästä käsiksi Theodoren viivavedon reboundiin, mutta vielä silloin kiekko pomppasi turhan etäälle hänestä, vaikka muutoin Anderssonin sisäpuolelle Carrier onnistuikin pääsemään. Tuota vaihtoa kuvattiin päätykamerasta ja siitä kyllä kävi hyvin ilmi se, että millaista painimista pienessä tilassa NHL-jääkiekko hyökkäysalueella on ja 1v1-tilanteiden voittaminen on pirskatin arvokasta. Samasta syystä annan miinuksen Marchessaultille, vaikka tämä olikin alustamassa voittomaalia tolppakudillaan, mutta kuitenkin kahdessa Flamesin maalissa hänen puolustusalueen puolustuspelaamisensa jätti toivomisen varaa ja edes vähän terävämmällä jalalla hän olisi tappioiden sijaan voittanut 1v1-tilanteet ja takaiskut olisivat jääneet näkemättä. Puolustuksesta plussat menevät hyökkäyssuuntaan akvitoituneille Pietrangelolle ja Whitecloudille. Kuten todettua, Vegas loi paljon mestoja toiseen aaltoon ja siten puolustajien tuki hyökkäyksille oli elintärkeää. Pietrangelo ja Whitecloud näyttivät siitä mallia ajaen jopa maalille saakka osumissaan. Whitecloudilta jäi mieleen myös neljännen peliminuutin iso blokki, kun Weegar pääsi ampumaan slotista toisesta aallosta niin ikään.
Brossoit otti avauserässä hyviä torjuntoja varsinkin Golden Knightsin alivoimalla. Ensimmäisellä alivoimalla hän nollasi ensin kilvellään Toffolin rannarin oikeasta siivestä ja sitten Mangiapanen avopaikan slotista. Jälkimmäinen pelastus yläkulmasta oli loistava. Avauserän lopussa puolestaan ylivoiman lopuksi Pelletier syötti päädystä maalille Mangiapanelle, mutta Brossoit otti lähitorjunnan. Toisen erän alussa puolestaan Toffolo pujahti vasemmalta ohi Theodoren vetopaikkaan, mutta Brossoit torjui laukauksen suoraluistelusta. Vieraiden alivoimalla puolestaan Lindholm pääsi puolittain karkuun, kun Kessel ja Pietrangelo sähläsivät siniviivassa, mutta Brossoit potki vastaan ja torjui patjallaan rannelaukauksen kohti alakulmaa. Ottelun jälkimmäiseltä puoliskolta ei mitään hirveän vaativia torjuntoja jäänyt enää mieleen ja tosiaan päätöserässä kiekot eivät hänelle asti edes tulleet, kun kenttäpelaajat blokkasivat seitsemän vetoa.
Syy Froesen poissaoloon eilen farmipelistä selvisi, kun hänet kutsuttiin ylös stunttaamaan Royta nelosen keskelle. Brossoit pelasi toisen pelin putkeen maalissa, kun Hill kärsi yhä kolhusta ja Hutchinson avasi luukkua.
Arvosanataulukko
++
+ Eichel, Carrier, Pietrangelo, Whitecloud
+/- Brossoit, Martinez, Theodore, McNabb, Hague, Karlsson, Smith, Amadio, Cotter, Stephenson, Kessel, Howden, Kolesar, Froese,
- Marchessault
--
Flames meni johtoon toisella ylivoimallaan. Hanifinin levityksestä Backlund syötti/laukoi oikeasta siivestä yhdellä kosketuksella maalille. Samalla Hague työnsi Pelletieriä hieman päin Brossoitia, joka ei kyennyt kunnolla torjumaan reboundia kontaktin seurauksena. Laukaukset olivat tuossa vaiheessa noin 2-15, joten maali oli ajan kysymys, kun vieraat laukoivat ahkerasti ja Vegas vietti ison osan avauserästä omalla alueellaan puolustaen.
Toisen erän alussa 3v3-vastahyökkäyksestä Calgary meni 0-2 edelle. Marchessault seurasi hieman puolivillaisesti alaspäin oman miehensä Huberdeaun, joka sai syötön Pelletieriltä maalin eteen ja veivasi sitten vastaliikkeellä Brossoitin kahville. Muutamalla terävämmällä potkulla Joonatan olisi päässyt väliin viimeiseen syöttöön. McNabb hidasti kohtalaisesti kuitenkin Kadrin sisäänviennissä ja pakotti tämän löytämään toisesta aallosta Pelletierin, joka sitten sai syötettyä Theodoren lavan vierestä luukulle. Vegas tuli peliin kuusi minuuttia ennen toista taukoa, kun Eichelin räväkkä rannelaukaus ylivoimalla vasemmalta puolelta painui etualakulmaan ohi Tanevin peiton. Kyseessä oli toinen YV-maali viimeisiin 33 kertaan, joten oli jo aikakin. Calgary kuittasi takaiskun kuitenkin pian. Marchessault hävisi kaksinkamppailun irtokiekosta vasemmassa laidassa ja pinchannut Weegar jätti kiekon varmistamaan pudonneelle Colemanille, jonka heitto maalille painui ruuhkan läpi sisään, kun oivan maskin tehnyt Backlund ohjasi kiekon ohi Brossoitin.
Päätöserässä Calgary sai vain yhden vedon kohti maalia ja Vegas kiipesi rinnalle. Ensin 3v3-vastaiskussa Whitecloud ajoi viisaasti keskikaistaa pitkin maalille ja sai syötön oikeasta laidasta Smithilta lapaansa. Viimeistely toisella kosketuksella takayläkulmaan oli tarkka tolpan kautta. Golden Knights loi aika parhaat maalipaikkansa suunnanmuutoksissa takaviistoon toiseen aaltoon, joten ehkä Calgary hieman yllättyi, kun nyt Smith syöttikin eteenpäin ahtaasta tilasta eikä Whitecloudkaan jäänyt päivystämään toiseen aaltoon. Ennen tuota maalia esim. 15. minuutilla Amadio laukoi toisesta aallosta päin Hanifinin blokkia slotista ja 31. minuutilla Pietrangelo tinttasi takamiehenä laukauksen ohi maalin avopaikasta. Eichelin vitjakin loi monta paikkaa toiseen aaltoon. Heti avausminuutilla Cotter voitti luistelukisan ja sai jätettyä kiekon Eichelille, joka nousi maalin kulmalle, mutta rystykuti meni puolustajan mailasta yli maalin. 19. minuutilla Marchessault puolestaan rouhi kiekon päädystä taaksepäin Eichelille, joka ampui vasemmasta laidasta Vladarin patjaan. Ja toisen erän alkupuolella suunnanmuutoksen lopuksi oli Eichelin vuoro poimia toisesta aallosta Cotter, joka nousi keskikaistaa pitkin maalille, mutta Vladar työnsi vasemman patjansa rystylaukauksen tielle. Mutta palatakseni päätöserään, 3-3 tasoituksen teki energisesti esiintynyt Carrier seitsemisen minuuttia ennen loppua. Tuotakin maalia edelsi takaviistopetaus, kun Stephenson karvasi kiekon itselleen hyökkäysalueella ja poimi toisesta aallosta Kesselin, joka tinttasi patjaan. Jatkotilanteessa Stephenson haki irtokiekon vasemmasta laidasta, pudotti viivaan Martinezille ja Carrier survoi reboundin säkkiin Hanifinin vierestä. Osuma oli kauden sensaatiopelaajalle jo kuudestoista, huh. Päätösvitosella Calgaryn ylivoimalla Andersson kilautti siniviivasta rannelaukauksen tolppaan, mutta lopulta edessä oli jatkoaika.
Jatkoajalla ilta huipentui voittoon, kun Flames vaihtoi heikossa kohtaa ja Vegas sai ilmaisen 3v2-hyökkäyksen. Eichel tietysti noukki toisesta aallosta Marchessaultin, joka kilautti keskikaistalta tolppaan, mutta maalille ajanut Pietrangelo tuuppasi kakkoskiekon rysään. Täten Golden Knightsin seurahistorian kotisaldo säilyi tahraamattomana Flamesia vastaan (8-0-0).
Eichelille menee plussa 1+1 tehoista ja kun hänen ketjunsa myös tuotti muitakin maalipaikkoja, ilta oli onnistunut. Carrier puolestaan oli tosiaan erittäin energinen läpi illan ja jo kolmannella minuutilla oli päästä käsiksi Theodoren viivavedon reboundiin, mutta vielä silloin kiekko pomppasi turhan etäälle hänestä, vaikka muutoin Anderssonin sisäpuolelle Carrier onnistuikin pääsemään. Tuota vaihtoa kuvattiin päätykamerasta ja siitä kyllä kävi hyvin ilmi se, että millaista painimista pienessä tilassa NHL-jääkiekko hyökkäysalueella on ja 1v1-tilanteiden voittaminen on pirskatin arvokasta. Samasta syystä annan miinuksen Marchessaultille, vaikka tämä olikin alustamassa voittomaalia tolppakudillaan, mutta kuitenkin kahdessa Flamesin maalissa hänen puolustusalueen puolustuspelaamisensa jätti toivomisen varaa ja edes vähän terävämmällä jalalla hän olisi tappioiden sijaan voittanut 1v1-tilanteet ja takaiskut olisivat jääneet näkemättä. Puolustuksesta plussat menevät hyökkäyssuuntaan akvitoituneille Pietrangelolle ja Whitecloudille. Kuten todettua, Vegas loi paljon mestoja toiseen aaltoon ja siten puolustajien tuki hyökkäyksille oli elintärkeää. Pietrangelo ja Whitecloud näyttivät siitä mallia ajaen jopa maalille saakka osumissaan. Whitecloudilta jäi mieleen myös neljännen peliminuutin iso blokki, kun Weegar pääsi ampumaan slotista toisesta aallosta niin ikään.
Brossoit otti avauserässä hyviä torjuntoja varsinkin Golden Knightsin alivoimalla. Ensimmäisellä alivoimalla hän nollasi ensin kilvellään Toffolin rannarin oikeasta siivestä ja sitten Mangiapanen avopaikan slotista. Jälkimmäinen pelastus yläkulmasta oli loistava. Avauserän lopussa puolestaan ylivoiman lopuksi Pelletier syötti päädystä maalille Mangiapanelle, mutta Brossoit otti lähitorjunnan. Toisen erän alussa puolestaan Toffolo pujahti vasemmalta ohi Theodoren vetopaikkaan, mutta Brossoit torjui laukauksen suoraluistelusta. Vieraiden alivoimalla puolestaan Lindholm pääsi puolittain karkuun, kun Kessel ja Pietrangelo sähläsivät siniviivassa, mutta Brossoit potki vastaan ja torjui patjallaan rannelaukauksen kohti alakulmaa. Ottelun jälkimmäiseltä puoliskolta ei mitään hirveän vaativia torjuntoja jäänyt enää mieleen ja tosiaan päätöserässä kiekot eivät hänelle asti edes tulleet, kun kenttäpelaajat blokkasivat seitsemän vetoa.
Amerikanihme
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Pitkästä aikaa näkyi Vegas-kiekkoa telkusta. Ensimmäinen erä meni ohi. Toisessa erässä lähinnä ihailin Calgaryn pelityyliä, joka muistutti ensimmäisen kauden Kultaritareita. Ylös tultiin vauhdilla ja kiekko saatiin vaaralliseen maalintekopaikkaan lähes aina. Toisenlaista oli Vegasin hidastelu ja väkisin yritettyjen pitkien syöttöjen "toivotaan, toivotaan" jakelu.
Kolmanteen erään Calgary jostain syystä tuli jarrut päällä. Kai se oli se tuttu voiton varmistelu kahden maalin johtoasemasta laitettu päälle. Kovin oli verkkaista hyökkäyspäähän yrittäminen. Kauan kesti Ritareillakin sen kavennusmaalin tekeminen. Sen jälkeen Calgary taas heräsi, mutta Vegasin pojat laittoivat vielä paremmaksi. Kolmannen erän loppupuolelta eteenpäin oli kiva katsoa Vegasin peliä. Mikseivät voi aina pelata tuollaisella yrityksellä, vauhdilla ja hurmiolla? Kiitokseksi siitä tuli tasoitusmaali ja sitten iloisesti jatkoajalla vielä voittomaali. Ottaisivat opikseen, huokaus.
Pelaajista vähän. Kyllä tuo Petro on sitten hidas, kuten @Salming on täällä monesti todennut. Ei millään pysy karkuun karkaavan vastustajan hyökkääjän perässä. Mikäköhän siinäkin on, ettei kaveri vaan saa nopeuttaan millään kehitettyä paremmaksi.
Martinez ei myöskään vakuuttanut, joten @Salming:in useasta pelistä hänelle antamat miinukset ovat ymmärrettäviä. Olisiko sittenkin pitänyt pitää Mad-Max ja antaa Martinezin mennä? No, Mad-Max on näköjään nykyisin aina rikki, joten ehkä ei olisi ollut hyvä valinta sekään.
Smithia olen soimannut näkemissäni peleissä viime aikoina, ja sama soimaus jatkuu. Kovin on hävinnyt kuvasta tämä suosikkihyökkääjäni. Harmin paikka. Samoin Karlsson taantuu kausi kaudelta sen ensimmäisen loisteliaan Vegas-kautensa jälkeen.
Plussapuolella sitten mielestäni Cotteri, (en ole ehkä ihan puolueeton tämän kultapojuni suhteen), jolta näkyi yritystä ja taitoakin on jonkin verran. Oli kiva katsella. Tuo Cotteri-Eichel-Marchessault näyttäisi aika hyvältä koostumukselta, jota olisi ehkä hyvä pitää yhdessä pidempäänkin.
Maalilla Broissot oli vakuuttava, vaikka pari kiekkoa päästikin selkänsä taakse.
Ja ai niin, olen aina ollut sitä mieltä, että Carrier näyttää todella hyvältä NHL-pelaajalta harjoitusleireillä, ja nyt se alkaa vihdoin sitten näkyä tuloksenakin. Kiva juttu.
Kolmanteen erään Calgary jostain syystä tuli jarrut päällä. Kai se oli se tuttu voiton varmistelu kahden maalin johtoasemasta laitettu päälle. Kovin oli verkkaista hyökkäyspäähän yrittäminen. Kauan kesti Ritareillakin sen kavennusmaalin tekeminen. Sen jälkeen Calgary taas heräsi, mutta Vegasin pojat laittoivat vielä paremmaksi. Kolmannen erän loppupuolelta eteenpäin oli kiva katsoa Vegasin peliä. Mikseivät voi aina pelata tuollaisella yrityksellä, vauhdilla ja hurmiolla? Kiitokseksi siitä tuli tasoitusmaali ja sitten iloisesti jatkoajalla vielä voittomaali. Ottaisivat opikseen, huokaus.
Pelaajista vähän. Kyllä tuo Petro on sitten hidas, kuten @Salming on täällä monesti todennut. Ei millään pysy karkuun karkaavan vastustajan hyökkääjän perässä. Mikäköhän siinäkin on, ettei kaveri vaan saa nopeuttaan millään kehitettyä paremmaksi.
Martinez ei myöskään vakuuttanut, joten @Salming:in useasta pelistä hänelle antamat miinukset ovat ymmärrettäviä. Olisiko sittenkin pitänyt pitää Mad-Max ja antaa Martinezin mennä? No, Mad-Max on näköjään nykyisin aina rikki, joten ehkä ei olisi ollut hyvä valinta sekään.
Smithia olen soimannut näkemissäni peleissä viime aikoina, ja sama soimaus jatkuu. Kovin on hävinnyt kuvasta tämä suosikkihyökkääjäni. Harmin paikka. Samoin Karlsson taantuu kausi kaudelta sen ensimmäisen loisteliaan Vegas-kautensa jälkeen.
Plussapuolella sitten mielestäni Cotteri, (en ole ehkä ihan puolueeton tämän kultapojuni suhteen), jolta näkyi yritystä ja taitoakin on jonkin verran. Oli kiva katsella. Tuo Cotteri-Eichel-Marchessault näyttäisi aika hyvältä koostumukselta, jota olisi ehkä hyvä pitää yhdessä pidempäänkin.
Maalilla Broissot oli vakuuttava, vaikka pari kiekkoa päästikin selkänsä taakse.
Ja ai niin, olen aina ollut sitä mieltä, että Carrier näyttää todella hyvältä NHL-pelaajalta harjoitusleireillä, ja nyt se alkaa vihdoin sitten näkyä tuloksenakin. Kiva juttu.
52/72 Wranglers vs. Silver Knights
Patera jatkoi maalissa, kun luukulla oli ECHL-tasoinen Papirny.
Dorofeyev - Manninen - Rempal
Quinney - Morozov - Rondbjerg
Smith - Ford - Marushev
Foo - D'Amato - Marino
Bischoff - Korczak
Chayka - Pachal
Hickey - Cormier
Patera
Papirny
Plussat ja miinukset
++
+ Manninen, Dorofeyev, Rempal, Bischoff, Korczak
+/- Patera, Hickey, Cormier, Chayka, Pachal, Ford, Smith, Marushev, Foo, Marino, D'Amato, Quinney, Morozov, Rondbjerg
-
--
Avauserän puolivälin jälkeen Zohorna käytti Korczakia skriininä ja ampui tämän jaloista kiekon oikeaan kulmaan suorahyökkäyksestä. Sen verran kaukaa laukaus lähti, että Pateran olisi pitänyt torjua se. HSK tasoitti kuitenkin puolitoista minuuttia myöhemmin. Manninen kaapi aloitusvoiton hyökkäysalueella. Cormier tykitti heti lämärin patjaan. Dorofeyev käänsi slotista reboundin niin ikään päin Chechelevia. Manninen pääsi maalin oikealla kulmalla käsiksi kolmoskiekkoon ja pomputti sen rystyltä poikittain kohti Rempalia, joka löi tyylikkäästi ilmasta pelivälineen sisään vasemmalta takatolpalta:
Toisen erän alussa ylivoimalla puolestaan Rooneyn purku jäi siniviivaan Korczakille, joka levitti heti oikeaan laitaan ja Dorofeyevin one-timer painui verkkoon etukulmasta. Erän lopussa Manninen lisäsi johdon 1-3:een. Hän kaapi yhden aloitusvoiton lisää hyökkäyspäässä ja sillä kertaa Rempal ei pudottanut kiekkoa viivaan, vaan kiersi sinne itse ja laukoi kohti maalia. Manninen reagoi maalin edessä Zohornaa terävämmin reboundiin ja siirsi sen reppuun.
Päätöskympin aluksi Calgary tuli vielä maalin päähän. Poolman pinchasi viivasta vastaan vasenta laitaa pitkin ja syötti irtokiekon kohti maalia. Zary oli maaliviivan tasalla ja jotenkin ohjasi kiekon etukulmasta sisään. Maalia edelsi hävitty staattinen 2v2-kamppailu vasemmassa kulmassa, mutta niitä nyt sattuu ja enemmän tuonkin maalin Pateran piikkiin laittaisin. Seuraavassa vaihdossa puolestaan isänniltä vietiin 3-3 tasoitus, kun Rooney maalin edessä otti liian ison kontaktin Pateraan eikä tämä pystynyt siksi kunnolla torjumaan hänen reboundkääntöä. Lopussa HSK kaunisteli luvut 2-5:een kahdella maalilla tyhjiin. Ensin Marushev ja Smith vapauttivat omalta alueelta Fordin vastaiskuun eikä tämä erehtynyt keskialueelta. Sen perään Manninen jatkoi aloitusdominanssiaan ja vaihteeksi oman pään nitisti McLainin, jonka jälkeen Rondbjerg roikutti kiekon tyhjiin omalta alueelta.
Mannisen vitja saa plussat yläkerrasta. Sakari vietti kolmen pisteen iltaa ja dominoi aloituksissa. Lisäksi hän oli luottohevonen alivoimalla Quinneyn parina. Ford-Rondbjerg oli toinen kärkihyökkääjäpari alivoimalla. Kotikaupungin poika Rempal jatkoi lähipiirinsä edessä hienoja otteita ja keräsi yhteensä kuusi pistettä Calgaryn reissulta. Avauserässä oli paikka toiseenkin maaliin, kun tasavajaalla Foo tarjosi passin maalin takaa avopaikkaan, mutta Rempal tinttasi kiekon suoraan veskarin logoon. Dorofeyev puolestaan on hiljalleen palaamassa iskuun loukkaantumisen jälkeen. Puolustuksesta plussat menevät Korczakille ja Bischofille. Ensin mainittu alusti yhden maalin, mutta pelasi myös rutkasti alivoimaa ja yhdessä Bischoffin sekä Mannisen kanssa tappoi kahden miehen alivoiman kakkoserässä maalin johtoasemassa. Se oli kriittistä voiton kannalta. Pidin Korczakin sijoittumisesta eivätkä vastustajat edes yrittäneet turhaan laukoa hänen lävitseen. Bischoff sen sijaan otti pari isoa blokkia tuon 5v3-alivoiman aikana.
Maalissa Patera olisi voinut torjua molemmat takaiskut, mutta neljä minuuttia ennen loppua otti voittavan pelastuksen, kun Phillips tarjoili poikittaissyötön Zarylle vasemmalle takatolpalle, mutta Jiri venytti patjansa tielle. Avauserän lopussa nähtiin puolestaan toinen hyvä torjunta, kun Phillips sai syötön kulmasta slottiin, mutta Pateran räpylä heilahti yläkulman eteen.
Mainittakoot lopuksi se, että Hill oli reeneissä mukana eilen normaalisti ja Miromanovkin on taas jalkeilla (joskin vielä ilman kontaktia).
Patera jatkoi maalissa, kun luukulla oli ECHL-tasoinen Papirny.
Dorofeyev - Manninen - Rempal
Quinney - Morozov - Rondbjerg
Smith - Ford - Marushev
Foo - D'Amato - Marino
Bischoff - Korczak
Chayka - Pachal
Hickey - Cormier
Patera
Papirny
Plussat ja miinukset
++
+ Manninen, Dorofeyev, Rempal, Bischoff, Korczak
+/- Patera, Hickey, Cormier, Chayka, Pachal, Ford, Smith, Marushev, Foo, Marino, D'Amato, Quinney, Morozov, Rondbjerg
-
--
Avauserän puolivälin jälkeen Zohorna käytti Korczakia skriininä ja ampui tämän jaloista kiekon oikeaan kulmaan suorahyökkäyksestä. Sen verran kaukaa laukaus lähti, että Pateran olisi pitänyt torjua se. HSK tasoitti kuitenkin puolitoista minuuttia myöhemmin. Manninen kaapi aloitusvoiton hyökkäysalueella. Cormier tykitti heti lämärin patjaan. Dorofeyev käänsi slotista reboundin niin ikään päin Chechelevia. Manninen pääsi maalin oikealla kulmalla käsiksi kolmoskiekkoon ja pomputti sen rystyltä poikittain kohti Rempalia, joka löi tyylikkäästi ilmasta pelivälineen sisään vasemmalta takatolpalta:
Toisen erän alussa ylivoimalla puolestaan Rooneyn purku jäi siniviivaan Korczakille, joka levitti heti oikeaan laitaan ja Dorofeyevin one-timer painui verkkoon etukulmasta. Erän lopussa Manninen lisäsi johdon 1-3:een. Hän kaapi yhden aloitusvoiton lisää hyökkäyspäässä ja sillä kertaa Rempal ei pudottanut kiekkoa viivaan, vaan kiersi sinne itse ja laukoi kohti maalia. Manninen reagoi maalin edessä Zohornaa terävämmin reboundiin ja siirsi sen reppuun.
Päätöskympin aluksi Calgary tuli vielä maalin päähän. Poolman pinchasi viivasta vastaan vasenta laitaa pitkin ja syötti irtokiekon kohti maalia. Zary oli maaliviivan tasalla ja jotenkin ohjasi kiekon etukulmasta sisään. Maalia edelsi hävitty staattinen 2v2-kamppailu vasemmassa kulmassa, mutta niitä nyt sattuu ja enemmän tuonkin maalin Pateran piikkiin laittaisin. Seuraavassa vaihdossa puolestaan isänniltä vietiin 3-3 tasoitus, kun Rooney maalin edessä otti liian ison kontaktin Pateraan eikä tämä pystynyt siksi kunnolla torjumaan hänen reboundkääntöä. Lopussa HSK kaunisteli luvut 2-5:een kahdella maalilla tyhjiin. Ensin Marushev ja Smith vapauttivat omalta alueelta Fordin vastaiskuun eikä tämä erehtynyt keskialueelta. Sen perään Manninen jatkoi aloitusdominanssiaan ja vaihteeksi oman pään nitisti McLainin, jonka jälkeen Rondbjerg roikutti kiekon tyhjiin omalta alueelta.
Mannisen vitja saa plussat yläkerrasta. Sakari vietti kolmen pisteen iltaa ja dominoi aloituksissa. Lisäksi hän oli luottohevonen alivoimalla Quinneyn parina. Ford-Rondbjerg oli toinen kärkihyökkääjäpari alivoimalla. Kotikaupungin poika Rempal jatkoi lähipiirinsä edessä hienoja otteita ja keräsi yhteensä kuusi pistettä Calgaryn reissulta. Avauserässä oli paikka toiseenkin maaliin, kun tasavajaalla Foo tarjosi passin maalin takaa avopaikkaan, mutta Rempal tinttasi kiekon suoraan veskarin logoon. Dorofeyev puolestaan on hiljalleen palaamassa iskuun loukkaantumisen jälkeen. Puolustuksesta plussat menevät Korczakille ja Bischofille. Ensin mainittu alusti yhden maalin, mutta pelasi myös rutkasti alivoimaa ja yhdessä Bischoffin sekä Mannisen kanssa tappoi kahden miehen alivoiman kakkoserässä maalin johtoasemassa. Se oli kriittistä voiton kannalta. Pidin Korczakin sijoittumisesta eivätkä vastustajat edes yrittäneet turhaan laukoa hänen lävitseen. Bischoff sen sijaan otti pari isoa blokkia tuon 5v3-alivoiman aikana.
Maalissa Patera olisi voinut torjua molemmat takaiskut, mutta neljä minuuttia ennen loppua otti voittavan pelastuksen, kun Phillips tarjoili poikittaissyötön Zarylle vasemmalle takatolpalle, mutta Jiri venytti patjansa tielle. Avauserän lopussa nähtiin puolestaan toinen hyvä torjunta, kun Phillips sai syötön kulmasta slottiin, mutta Pateran räpylä heilahti yläkulman eteen.
Mainittakoot lopuksi se, että Hill oli reeneissä mukana eilen normaalisti ja Miromanovkin on taas jalkeilla (joskin vielä ilman kontaktia).
59/82 Vegas vs. Dallas
Brossoit torjui kolmannen pelin putkeen. Hill oli tervehtynyt luukkuvahdiksi. Kenttäpelaajisto oli ennallaan.
Arvosanataulukko
++
+ Brossoit, Eichel, Amadio, McNabb
+/- Martinez, Pietrangelo, Theodore, Hague, Whitecloud, Karlsson, Smith, Cotter, Marchessault, Stephenson, Carrier, Kessel, Howden, Froese, Kolesar
-
--
Ottelun puolivälin jälkeen Vegas osui lopulta ensimmäisenä, kun McNabb tarjoili vetosyötön viivasta maalin kulmalle ja Amadio laittoi lavan väliin. Ohjaus etukulmaan ohi Oettingerin pehmeällä kosketuksella oli taidokas. Tasoitus tuli muutamaa minuuttia myöhemmin, kun Benn käänsi kiekon oikeasta laidasta maalille, mutta se jäi matkalle Dellandreaan, joka nopeilla reflekseillään käänsi kiekon McNabbin läpi takatolpalle Johnstonille, jossa tämä oli ypöyksin, kun Theodore höntyili paineistamaan laitaan juuri Bennia, vaikka periaatteessa sentterin eli tässä tapauksessa Eichelin tehtävä olisi ollut liikkua kohti Bennia. Tai sitten edes pudottaa alemmas varmistamaan Theodoren ryntäys, mutta kommunikaatio ei pelannut ja McNabb jäi maalin eteen 1v2-tilanteeseen.
Päätösvitosen aluksi Hague haki päätydumppauksen ja jätti kiekon Whitecloudille, joka löi sen ränniin. Marchessault oli vastassa ja poimi pystysyötöllä Stephensonin, joka jatkoi yhdellä kosketuksella kiekon vasemmalle Eichelille. Tämä kiihdytti Hanleyn selustaan ja viimeisteli läpiajosta kämmenuitolla kiekon tolpan ja patjan välistä sisään. Viime ajoilta tuttu hyökkäykseenlähtökuvio toimi tuollakin kertaa. Minnesotassahan VGK teki pari maalia vastaavalla avauspelillä. Dallas kuitenkin tasoitti ilman maalivahtia, kun Robertson tarjoili oikeasta laidasta passin keskustaan ja Hintz ohitti maskissa olleen Brossoitin. Tuossa Eichel lähti minusta oikein paineistamaan kiekollista pelaajaa laitaan kuten Cassidyn PAPP-systeemiin kuuluu, mutta painoton laituri Stephenson ei vain ehtinyt pudota varmistamaan keskustaa, jonka Eichel jätti tyhjäksi. Roopen kuti lähti lavasta salamannopeasti. Rankkareissa tarvittiin vain kaksi paria vieraiden voiton varmistamiseksi. Cotterilta karkasi kiekon harhautuksensa lopuksi ja Eichelin kämmenuitto ei toistamiseen tepsinyt, vaan pysähtyi ojennettuun patjaan. Robertson nosti puolestaan kliinisesti läheltä kiekon oikeaan yläkulmaan ja Hintz ampui tarkasti vasempaan alakulmaan.
Brossoitille merkittiin avauserässä viisi torjuntaa ja käytännössä kaikki niistä olivat vaativia. Kahdeksan minuutin kohdalla tuli ensimmäinen tilastomerkintä, kun Hintz ampui pakin jaloista solisluuhun. Heiskanen ajoi maalille, mutta riparia ei pudonnut tälle. 12. minuutilla Benn ampui vasemmalta räväkästi kilpeen suoraluistelusta ja parin minuutin päästä Hintzin ketju sai aikaan pitkän pyörityksen Vegasin alueella. Se huipentui siihen, että Suter syötti siniviivasta poikittain oikealle takatolpalle Robertsonille, mutta Brossoit liukui one-timerin tielle. Päätösvitosella vieraiden ylivoimalla Pavelski punnersi kerran keskeltä läpi ohi McNabbin ja pääsi nokikkain Brossoitin kanssa, mutta rystyuitto jäi patjaan. Sen perään toistamiseen Brossoit ryösti takatolpalta Robertsonin.
Toisessa erässä Brossoit torjui ainakin LiveTulosten mukaan 21 kertaa, joka olisi uusi seuraennätys. Vegasin PR-tili twiittasi kuitenkin vain 20 torjunnasta, jolla Brossoit jakaisi yhden erän torjuntaennätyksen Fleuryn kanssa, joka pystyi tuohon kahdesti ja niistä ensimmäinen kerta oli samaista Dallasia vastaan seurahistorian ihkaensimmäisessä pelissä lokakuussa 2017. 23. minuutilla Brossoit jatkoi muuriuttaan nollaamalla Pavelskin slotista, kun Benn tarjoili syötön päädystä AV-nelikon keskelle. Sen perään 5v3-ylivoimalla osat vaihtuivat, mutta Bennkään ei Brossoitia kyennyt ohittamaan keskustasta suoraan syötöstä. Stephenson-Martinez-Pietrangelo kolmikon takana Laurent oli viimeinen lukko. Kakkoserän torjunnoista jäivät mieleen myös Hintzin ja Faksan vasemman laidan rannelaukausten pysäytykset kilvellä etukulmasta. Päätöserän puolivälissä hän puolestaan koppasi syliinsä Gurianovin ohjauksen maalin edestä suunnanmuutoksen päätteeksi Bennin tarjoilusta. Jatkoajalla puolestaan Brossoit otti yhden kauden parhaista torjunnoista pysäytettyään vasemmalla kädellään Seguinin maalin edestä:
Summa summarum, 41 torjunnalla Brossoit oli Vegasin suurin onnistuja. Jotkut nostivat Brossoitin esityksen jopa seurahistorian parhaaksi maalivahtisuoritukseksi yksittäisessä pelissä, mutta minusta se oli hieman liioittelua, koska a) hän ei pelannut nollapeliä ja b) Fleurylta nähtiin muutama yli 40 torjunnan nollapeli, joissa hän otti yhtä lailla rutkasti atleettisia pelastuksia.
Amadiolle menee plussa taidokkaasti avausmaalista. Hän on ollut kokoonpanossa nyt 30 pelissä putkeen, joten asema on vakiintunut eikä pelkoa rotaatiosta enää oikein ole. Päätöserässä oli mahdollisuus toiseen maaliin, kun Smith tarjoili hänelle poikittaislätyn oikealle takatolpalle, mutta Oettinger venytti patjan tielle. Avauserässä ylivoimalla Amadio puolestaan syötti Stonen tuuraajana maalin kulmalta poikittain maalialueen halki Smithille, mutta Oettinger ryösti tämänkin takatolpalta patjallaan. Eichel puolestaan maalinsa lisäksi merkkautti seitsemän kutia. Kakkoserän lopussa esim. hän punnersi vahvasti kulmasta esiin ja haki viimeistelyä etukulmaan tuloksetta. Lisäksi hän petasi ylivoimalla Stephensonille jokusen one-timerin, kun tämä liikkui slotista lähemmäs siniviivaa, mutta tykitti sitten yli maalin. Heti pelin alussa puolestaan Eichel antoi 2v1-tilanteessa rystylätyn Cotterille, mutta tämä ei saanut puhdasta vetoa aikaan, kun Seguin taisi polkea ajoissa alas ja sai hieman lapaa väliin syöttöön. McNabb kirjaa plussan viidestä blokista ja avausmaalin esityöstä.
Neutraaleista pelureista Smith sivusi yhden pelin laukausennätystään, joka on kahdeksan. Ehkä paras paikka oli jatkoajan lopussa maalin edestä, mutta Karlssonin sivusiirrosta hän laukoi logoon. Wiljamin kamppailupelaamisesta pidin läpi illan ja hän vastasi hyvin Dallasin fyysisyyteen. Kertaalleen hän pääsi myös ampumaan itse 2v1-hyökkäyksestä, mutta Suter oli tiellä. Melkein heti perään Vegas sai uuden vastaiskun, mutta Froese tuhlasi takatolpalta Howdenin lättysyötön, kun jälleen kerran Oettingerin vasen patja työntyi laukauksen eteen. Theodore puolestaan venytti pisteputkensa kuuteen matsiin avausmaalin kakkossyötöllä, mutta rynni itsensä pihalle 1-1 tasoituksessa. Jatkoajalla hän oli näkyvä, mutta ei saanut muutamaa maalineduspunnerrustaan viimeistellyksi. Pietrangelo puolestaan kilautti kertaalleen tolppaan vastaiskusta päätöserän alkupuolella. Hague-Whitecloud -parista ei jäänyt mieleen oikein muuta kuin 2-1 maalin hyvä alustus yhteistyöllä oman maalin takana.
*****
www.nhl.com
Eilen ilmoitettiin siitä, että Zach Dean on kaupattu Bluesiin vaihdossa Ivan Barbasheviin. Tuo kyllä harmittaa isosti, sillä Deanin luistelu teki vaikutuksen U20-kisoissa eikä kellään muulla ritarilupauksella ollut hänen veroisiaan ensimmäisiä luistelupotkuja. Edellisen sivun lupausrankingissa Dean löytyi minulta sijalta kaksi ja The Athleticin Scott Wheelerin listalta sijalta kolme, joten turhan hyvän nuorukaisen St. Louis sai vaihdossa pelaajasta, joka on NHL:n pudotuspeleissä tehnyt yhdeksän pistettä 50 matsiin. Toki viime kaudella Barbashev iski runkosarjassa 60 pistettä korkealla laukausprosentilla ja on nyt n. 40 pisteen tahdissa, mutta mieluummin olisin luopunut vaikkapa Brabenecista. Barbashev on pelaajana melko tuntematon minulle, mutta ilmeisesti hän tykkää ajaa maalille (yhden sellaisen pelaajan Cassidy haluaa joka ketjuun), menee ytimeen vastustajan sisäpuolelle ja voi pelata keskellä tai laidassa, mutta puolustussuuntaan edistyneet tilastot eivät ole ilmeisesti kovin kehuttavat. Lisäksi hän on pelannut 115 minuuttia ylivoimaa tekemättä maaliakaan tällä kaudella ja viime superkaudellakaan hänellä ei ollut osaa tai arpaa puoleen niistä YV-maaleista, jotka Blues teki hänen ollessaan jäällä. @Nikke tai muut Blues-kannattajat voivat halutessaan täydentää tietoja Barbashevista vastavuoroisesti.
Summa summarum, ensituntumalla suhtaudun kauppaan varauksella siksi, että juuri Dean oli vastine. The Athleticin treidiarvosanoissakin (B+, B-, C+ vs. A-, A-, B) Bluesia pidetään kaupan lievänä voittajana. Varmasti kuitenkin Vegasilla on käyttöä Ivanille, joka koostevideon perusteella vaikuttaa pitkälti Carrierin tyyliseltä pelaajalta ja tämähän on ollut kauden isoin onnistuja, joten jos Barbashev esittää samanlaisia otteita, olen valmis heltymään. Jonkun Twitter-tilastonoston perusteella hän on myös hyvä suunnanmuutospelaaja ja sopii toki siten Golden Knightsin pelaajamuottiin. Kenties pelipaikka löytyy alkuun Eichelin ja Marchessaultin viereltä, jolloin Cotter putoaisi neloseen ja Howden siirtyisi keskelle Froesen paikalle, kunnes Roy palaa askiin. Eiköhän Barbashev pyritä joka tapauksessa kiinnittämään jatkosopimuksella, koska Dean oltiin valmiina lähettämään toiseen suuntaan.
Brossoit torjui kolmannen pelin putkeen. Hill oli tervehtynyt luukkuvahdiksi. Kenttäpelaajisto oli ennallaan.
Arvosanataulukko
++
+ Brossoit, Eichel, Amadio, McNabb
+/- Martinez, Pietrangelo, Theodore, Hague, Whitecloud, Karlsson, Smith, Cotter, Marchessault, Stephenson, Carrier, Kessel, Howden, Froese, Kolesar
-
--
Ottelun puolivälin jälkeen Vegas osui lopulta ensimmäisenä, kun McNabb tarjoili vetosyötön viivasta maalin kulmalle ja Amadio laittoi lavan väliin. Ohjaus etukulmaan ohi Oettingerin pehmeällä kosketuksella oli taidokas. Tasoitus tuli muutamaa minuuttia myöhemmin, kun Benn käänsi kiekon oikeasta laidasta maalille, mutta se jäi matkalle Dellandreaan, joka nopeilla reflekseillään käänsi kiekon McNabbin läpi takatolpalle Johnstonille, jossa tämä oli ypöyksin, kun Theodore höntyili paineistamaan laitaan juuri Bennia, vaikka periaatteessa sentterin eli tässä tapauksessa Eichelin tehtävä olisi ollut liikkua kohti Bennia. Tai sitten edes pudottaa alemmas varmistamaan Theodoren ryntäys, mutta kommunikaatio ei pelannut ja McNabb jäi maalin eteen 1v2-tilanteeseen.
Päätösvitosen aluksi Hague haki päätydumppauksen ja jätti kiekon Whitecloudille, joka löi sen ränniin. Marchessault oli vastassa ja poimi pystysyötöllä Stephensonin, joka jatkoi yhdellä kosketuksella kiekon vasemmalle Eichelille. Tämä kiihdytti Hanleyn selustaan ja viimeisteli läpiajosta kämmenuitolla kiekon tolpan ja patjan välistä sisään. Viime ajoilta tuttu hyökkäykseenlähtökuvio toimi tuollakin kertaa. Minnesotassahan VGK teki pari maalia vastaavalla avauspelillä. Dallas kuitenkin tasoitti ilman maalivahtia, kun Robertson tarjoili oikeasta laidasta passin keskustaan ja Hintz ohitti maskissa olleen Brossoitin. Tuossa Eichel lähti minusta oikein paineistamaan kiekollista pelaajaa laitaan kuten Cassidyn PAPP-systeemiin kuuluu, mutta painoton laituri Stephenson ei vain ehtinyt pudota varmistamaan keskustaa, jonka Eichel jätti tyhjäksi. Roopen kuti lähti lavasta salamannopeasti. Rankkareissa tarvittiin vain kaksi paria vieraiden voiton varmistamiseksi. Cotterilta karkasi kiekon harhautuksensa lopuksi ja Eichelin kämmenuitto ei toistamiseen tepsinyt, vaan pysähtyi ojennettuun patjaan. Robertson nosti puolestaan kliinisesti läheltä kiekon oikeaan yläkulmaan ja Hintz ampui tarkasti vasempaan alakulmaan.
Brossoitille merkittiin avauserässä viisi torjuntaa ja käytännössä kaikki niistä olivat vaativia. Kahdeksan minuutin kohdalla tuli ensimmäinen tilastomerkintä, kun Hintz ampui pakin jaloista solisluuhun. Heiskanen ajoi maalille, mutta riparia ei pudonnut tälle. 12. minuutilla Benn ampui vasemmalta räväkästi kilpeen suoraluistelusta ja parin minuutin päästä Hintzin ketju sai aikaan pitkän pyörityksen Vegasin alueella. Se huipentui siihen, että Suter syötti siniviivasta poikittain oikealle takatolpalle Robertsonille, mutta Brossoit liukui one-timerin tielle. Päätösvitosella vieraiden ylivoimalla Pavelski punnersi kerran keskeltä läpi ohi McNabbin ja pääsi nokikkain Brossoitin kanssa, mutta rystyuitto jäi patjaan. Sen perään toistamiseen Brossoit ryösti takatolpalta Robertsonin.
Toisessa erässä Brossoit torjui ainakin LiveTulosten mukaan 21 kertaa, joka olisi uusi seuraennätys. Vegasin PR-tili twiittasi kuitenkin vain 20 torjunnasta, jolla Brossoit jakaisi yhden erän torjuntaennätyksen Fleuryn kanssa, joka pystyi tuohon kahdesti ja niistä ensimmäinen kerta oli samaista Dallasia vastaan seurahistorian ihkaensimmäisessä pelissä lokakuussa 2017. 23. minuutilla Brossoit jatkoi muuriuttaan nollaamalla Pavelskin slotista, kun Benn tarjoili syötön päädystä AV-nelikon keskelle. Sen perään 5v3-ylivoimalla osat vaihtuivat, mutta Bennkään ei Brossoitia kyennyt ohittamaan keskustasta suoraan syötöstä. Stephenson-Martinez-Pietrangelo kolmikon takana Laurent oli viimeinen lukko. Kakkoserän torjunnoista jäivät mieleen myös Hintzin ja Faksan vasemman laidan rannelaukausten pysäytykset kilvellä etukulmasta. Päätöserän puolivälissä hän puolestaan koppasi syliinsä Gurianovin ohjauksen maalin edestä suunnanmuutoksen päätteeksi Bennin tarjoilusta. Jatkoajalla puolestaan Brossoit otti yhden kauden parhaista torjunnoista pysäytettyään vasemmalla kädellään Seguinin maalin edestä:
Summa summarum, 41 torjunnalla Brossoit oli Vegasin suurin onnistuja. Jotkut nostivat Brossoitin esityksen jopa seurahistorian parhaaksi maalivahtisuoritukseksi yksittäisessä pelissä, mutta minusta se oli hieman liioittelua, koska a) hän ei pelannut nollapeliä ja b) Fleurylta nähtiin muutama yli 40 torjunnan nollapeli, joissa hän otti yhtä lailla rutkasti atleettisia pelastuksia.
Amadiolle menee plussa taidokkaasti avausmaalista. Hän on ollut kokoonpanossa nyt 30 pelissä putkeen, joten asema on vakiintunut eikä pelkoa rotaatiosta enää oikein ole. Päätöserässä oli mahdollisuus toiseen maaliin, kun Smith tarjoili hänelle poikittaislätyn oikealle takatolpalle, mutta Oettinger venytti patjan tielle. Avauserässä ylivoimalla Amadio puolestaan syötti Stonen tuuraajana maalin kulmalta poikittain maalialueen halki Smithille, mutta Oettinger ryösti tämänkin takatolpalta patjallaan. Eichel puolestaan maalinsa lisäksi merkkautti seitsemän kutia. Kakkoserän lopussa esim. hän punnersi vahvasti kulmasta esiin ja haki viimeistelyä etukulmaan tuloksetta. Lisäksi hän petasi ylivoimalla Stephensonille jokusen one-timerin, kun tämä liikkui slotista lähemmäs siniviivaa, mutta tykitti sitten yli maalin. Heti pelin alussa puolestaan Eichel antoi 2v1-tilanteessa rystylätyn Cotterille, mutta tämä ei saanut puhdasta vetoa aikaan, kun Seguin taisi polkea ajoissa alas ja sai hieman lapaa väliin syöttöön. McNabb kirjaa plussan viidestä blokista ja avausmaalin esityöstä.
Neutraaleista pelureista Smith sivusi yhden pelin laukausennätystään, joka on kahdeksan. Ehkä paras paikka oli jatkoajan lopussa maalin edestä, mutta Karlssonin sivusiirrosta hän laukoi logoon. Wiljamin kamppailupelaamisesta pidin läpi illan ja hän vastasi hyvin Dallasin fyysisyyteen. Kertaalleen hän pääsi myös ampumaan itse 2v1-hyökkäyksestä, mutta Suter oli tiellä. Melkein heti perään Vegas sai uuden vastaiskun, mutta Froese tuhlasi takatolpalta Howdenin lättysyötön, kun jälleen kerran Oettingerin vasen patja työntyi laukauksen eteen. Theodore puolestaan venytti pisteputkensa kuuteen matsiin avausmaalin kakkossyötöllä, mutta rynni itsensä pihalle 1-1 tasoituksessa. Jatkoajalla hän oli näkyvä, mutta ei saanut muutamaa maalineduspunnerrustaan viimeistellyksi. Pietrangelo puolestaan kilautti kertaalleen tolppaan vastaiskusta päätöserän alkupuolella. Hague-Whitecloud -parista ei jäänyt mieleen oikein muuta kuin 2-1 maalin hyvä alustus yhteistyöllä oman maalin takana.
*****
Vegas Golden Knights Acquire Barbashev from Blues
Vegas Golden Knights General Manager Kelly McCrimmon announced today, February 26, that the team has acquired forward Ivan Barbashev from the St. Louis Blues in exchange for forward Zach Dean.
www.nhl.com
Eilen ilmoitettiin siitä, että Zach Dean on kaupattu Bluesiin vaihdossa Ivan Barbasheviin. Tuo kyllä harmittaa isosti, sillä Deanin luistelu teki vaikutuksen U20-kisoissa eikä kellään muulla ritarilupauksella ollut hänen veroisiaan ensimmäisiä luistelupotkuja. Edellisen sivun lupausrankingissa Dean löytyi minulta sijalta kaksi ja The Athleticin Scott Wheelerin listalta sijalta kolme, joten turhan hyvän nuorukaisen St. Louis sai vaihdossa pelaajasta, joka on NHL:n pudotuspeleissä tehnyt yhdeksän pistettä 50 matsiin. Toki viime kaudella Barbashev iski runkosarjassa 60 pistettä korkealla laukausprosentilla ja on nyt n. 40 pisteen tahdissa, mutta mieluummin olisin luopunut vaikkapa Brabenecista. Barbashev on pelaajana melko tuntematon minulle, mutta ilmeisesti hän tykkää ajaa maalille (yhden sellaisen pelaajan Cassidy haluaa joka ketjuun), menee ytimeen vastustajan sisäpuolelle ja voi pelata keskellä tai laidassa, mutta puolustussuuntaan edistyneet tilastot eivät ole ilmeisesti kovin kehuttavat. Lisäksi hän on pelannut 115 minuuttia ylivoimaa tekemättä maaliakaan tällä kaudella ja viime superkaudellakaan hänellä ei ollut osaa tai arpaa puoleen niistä YV-maaleista, jotka Blues teki hänen ollessaan jäällä. @Nikke tai muut Blues-kannattajat voivat halutessaan täydentää tietoja Barbashevista vastavuoroisesti.
Summa summarum, ensituntumalla suhtaudun kauppaan varauksella siksi, että juuri Dean oli vastine. The Athleticin treidiarvosanoissakin (B+, B-, C+ vs. A-, A-, B) Bluesia pidetään kaupan lievänä voittajana. Varmasti kuitenkin Vegasilla on käyttöä Ivanille, joka koostevideon perusteella vaikuttaa pitkälti Carrierin tyyliseltä pelaajalta ja tämähän on ollut kauden isoin onnistuja, joten jos Barbashev esittää samanlaisia otteita, olen valmis heltymään. Jonkun Twitter-tilastonoston perusteella hän on myös hyvä suunnanmuutospelaaja ja sopii toki siten Golden Knightsin pelaajamuottiin. Kenties pelipaikka löytyy alkuun Eichelin ja Marchessaultin viereltä, jolloin Cotter putoaisi neloseen ja Howden siirtyisi keskelle Froesen paikalle, kunnes Roy palaa askiin. Eiköhän Barbashev pyritä joka tapauksessa kiinnittämään jatkosopimuksella, koska Dean oltiin valmiina lähettämään toiseen suuntaan.
Olen toki ehkä hieman puolueellinen mutta omasta mielestäni Blues vei tämän kaupan nimiinsä. Armstrong paljasti että Barbashev ei halunnut neuvotella jatkosopimuksesta vaan haluaa testata markkinat. Tämä ei tietenkään poista sitä etteikö Vegasin kannata yrittää. Väitän kuitenkin että Barbashevista maksetaan ensi kesänä liikaa mutta se jää toki nähtäväksi. Voihan Barby tehdä "Lehkoset" kuten TSN:llä aiemmin helmikuussa pohtivat. Armstrong kertoi myös että Blues oli halunnut vastineena ennemmin lupauksen kuin tämän kevään ykkösen.
Barbashev sitten? Kevään 2019 mestaruusjoukkueen nelosketjun olennainen osa ja monipuolinen kaveri, siinäkin mielessä vertaus Lehkoseen olisi ehkä paikallaan. Sitten taas Barbashevilta ehkä puuttuu se joku tietty erityisominaisuus joka sitten näkyi siinä, ettei mies tuntunut oikein pysyvää roolia Bluesin kahdesta ylimmästä ketjusta saada ja jumittui hieman tällaiseksi 0,5 ppg kaveriksi viime kautta lukuunottamatta. Parhaimmassa tapauksessa saitte monipuolisen kaverin kevään pudotuspeleihin (ja mahdollisesti tulevaisuuteen), huonossa tapauksessa maksoitte aika kovan hinnan rentalista mutta näinhän se menee.
Oli rental tai ei, niin minusta erinomainen haku tuoda Barbashev mukaan playoff runiin. Monipuolinen pelaaja, joka tuo tiettyä särmää keskiketjuihin vastapainoksi noille taitopelaajille. Ei ole välttämättä mikään kliinisin maalintekijä, mutta viime kausi osoitti, että tietää kyllä missä vastustajan maali sijaitsee ja löytää itse tiensä sinne kuten myös kiekko hänen lavastaan.
Zach Dean on ihan kiva lupaus, mutta ei mitään poikkeuksellista. Tuskin olisi ollut ainakaan pariin vuoteen käyttöä Vegasissa.
Zach Dean on ihan kiva lupaus, mutta ei mitään poikkeuksellista. Tuskin olisi ollut ainakaan pariin vuoteen käyttöä Vegasissa.
ritaripervonen
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Vegas Golden Knights
Ihan ok kauppa, kun on jo tottunut Vegasin strategiaan: kaikki ykköskierroksen varaukset kiertoon mahdollisimman pian. Ritarihistorian aikana on päästy varaamaan kuusi pelaajaa ykköskierroksella, viisi näistä on nyt kaupattu. Useammin ei ykköskiekalla ole päästy varaamaan, koska muut varausvuorot on lyöty lihoiksi jo sitä ennen.
Barbashev vaikuttaa pelityyliiltään sopivalta haulta Vegasin systeemiin. Miekkkosen kansalaisuus kylläkin karsastaa, sillä venäläispelaajien onnistumisprosentti Vegasin riveissä on heikko, liki olematon. Toivottavasti tilanne nyt muuttuu ja Barbashev on merkittävä vahvistus tänä keväänä.
Barbashev vaikuttaa pelityyliiltään sopivalta haulta Vegasin systeemiin. Miekkkosen kansalaisuus kylläkin karsastaa, sillä venäläispelaajien onnistumisprosentti Vegasin riveissä on heikko, liki olematon. Toivottavasti tilanne nyt muuttuu ja Barbashev on merkittävä vahvistus tänä keväänä.
Piti oikein pysähtyä miettimään tätä. Noin asia tosiaan on, että ykköskierroksella varatuista ainoastaan Brendan Brisson on Vegas-organisaatiossa. Nick Suzuki meni Paciorettyn treidissä, Brännström Stonen treidissä, Glass lähti Nashvilleen kaupassa, mikä toi Nolan Patrickin Vegasiin, Krebs meni Eichelin treidissä ja nyt Dean kaupattiin. Ei kovin kestävää pidemmän päälle, mutta toki hyviä valmiita pelaajia on saatu sisään. Ainoastaan tuo Patrickin treidi näyttää surkealta, koska mies ei pysty pelaamaan ja Glass on ottanut treidin jälkeen ihan hyviä askeleita kehityksessään.
Seuraaville kolmelle kesälle on ainakin vielä ykkösvuorot jäljellä, joten kenties nämä kaupataan sitten myöhemmin varauksen jälkeen muualle.
60/82 Colorado vs. Vegas
Brossoit vuorostaan oli sivussa päivittäin tarkkailtavan vamman vuoksi, joten Hutchinson kutsuttiin takaisin ylös. Hill palasi maaliin. Barbashev debytoi odotetusti Eichelin ja Marchessaultin vierellä, jolloin Cotter tosiaan valui neloseen ja Howden pudotti Froesen katsomoon.
Arvosanataulukko
++
+ Karlsson, McNabb
+/- Hill, Pietrangelo, Martinez, Hague, Whitecloud, Theodore, Smith, Amadio, Marchessault, Eichel, Barbashev, Cotter, Howden, Kolesar, Carrier, Kessel, Stephenson
-
--
14 sekuntia kului avausmaaliin. Hill pysäytti maalinsa takana päätykiekon, mutta Rantanen katkaisi ilmasta tylysti purun ja iski tyhjiin maalin edestä. Sama mies onnistui toisen erän lopulla. Theodore hävisi päädyssä kamppailun Rodriguesille. Compher sai kiekon vasempaan laitaan ja poikkisyöttö lävisti keskilinjan. Rantanen naulasi one-timerin lootaan. Pyörityksen aikana aluksi Marchessault oli sentterinä, mutta he vaihtoivat lennosta Eichelin kanssa omiin rooleihinsa. Tämä paineisti oikeaoppisesti Compheria, mutta ei vain kyennyt sijoittumaan samalla syöttölinjalle niin ettei passi olisi löytänyt Mikkoa. Theodore puolestaan jätti liiaksi etäisyyttä Rantaseen, joka peruutti oikea-aikaisesti irti Theodoresta. 3-0 maalin iski tyhjiin puolestaan omalta alueelta MacKinnon, kun Hill otettiin maaliltaan pois vajaat neljä minuuttia ennen loppua. Näin ollen Vegas jäi toistamiseen tällä kaudella maaleitta.
Golden Knights ei saanut hyökkäystään klikkaamaan oikein missään vaiheessa ja Avalanchen transitiopuolustaminen oli eritoten priimaa Toewsin johdolla. Hyvä esimerkki oli 56. minuutilla, kun Karlsson jatkoi oman sinisen kulmasta kiekon eteenpäin keskikaistalle Whitecloudille, joka lähti tukemaan vastaiskua. Hän levitti kiekon vasemmalle Smithille ja jatkoi sitten itse keskikaistaa pitkin maalille. Amadio tuli painottomalta puolelta mukaan, mutta molemmat herrat olivat tiukasti pidettyinä ja Smithin epätoivoinen heitto maalille meni täten suoraan Georgieville. Suurin osa vastaiskuista päättyi samalla tavoin kentällisestä riippumatta.
Karlsson oli paras hyökkääjä ja hänen vitjansa vastasi parhaiten kaksinkamppailukovuuteen, joten William saa siksi plussan. Yhdeksännellä minuutilla Smith petasi oikeasta kulmasta tekopaikan Karlssonille slottiin, mutta tämä ampui patjaan Vegasin avauserän parhaasta maalipaikasta. 25. minuutilla Theodore ampui viivasta ohi maalin ja Karlsson haki reboundin vasemmasta laidasta MacKinnonin edestä, käveli keskustaan ja ampui sitten rystyltä Georgievin syliin. 36. minuutilla pitkän 3v4-alivoimavaihdon jälkeen puolestaan Karlsson jatkoi vielä luistella toiseen suuntaan ja jättää kiekon vaihdosta tulleelle Theodorelle, joka pujotteli maalille, mutta ampui läheltä logoon. Toinen plussa menee McNabbille, joka otti varsinkin kakkoserän 4v3-alivoimalla pari uhrautuvaa blokkia ja päätöserässä pelasti yhden 2v1-tilanteen heittäytymällä täydellisen oikea-aikaisesti laukauksen tielle peittäen samalla syöttölinjankin. Kolesarin menetyksestä hyökkäyssinisellä käynnistyi tuo tilanne. Keeganilla oli ottelun alussa yksi maalipaikka, kun Whitecloudin viivavedon jälkeinen kakkoskiekko ponnahti hänelle b-pisteiden väliin, mutta Georgiev venytti patjansa alakulman eteen.
Theodorelle olisi voinut ehkä antaa miinuksen 2-0 maalista, mutta hän oli kuitenkin hyökkäysalueella sen verran aktiivinen, etten siihen sorru. Esimerkiksi kuudennella minuutilla hän pinchasi hyvin eteenpäin ja katkaisi avaussyötön. Laukaus keskeltä meni sitten vain turhan päin veskaria. Pietrangelosta jäi mieleen se, että 4v3-alivoiman alkuun hän joutui ottamaan aloituksen, kun Karlsson vaihdettiin siitä pois. Kyseessä oli kaiketi 930 ottelua kestäneen NHL-uran kolmas aloitus ja vihdoin hän sai ensimmäisen aloitusvoittonsakin, kun melko pysty aloitusasento oli toimiva. Päätöskympillä ylivoimalla Pietrangelon matalasta viivalämäristä aiheutui puolestaan ruuhka Georgievin eteen, mutta tämä selvitti jatkokiekot.
Maalissa Hill oli ihan OK sen alun lahjan jälkeen. Avauserä oli kaksijakoinen, kun avauskympillä Vegas vei vedot noin 10-3, mutta lopulta ne olivat tauolle mentäessä 11-11. Hill otti pari etukulmapysäytystä ja 14. minuutilla nollasi Meyersin maalin edestä, kun tämä sai syötön päädystä. Toisessa erässä 33. minuutilla nähtiin Adinin illan paras pysäytys, kun kiekko ponnahti sopivasti Rodriguesille vasemmalle takatolpalle, mutta Hill liukui atleettisesti laukauksen tielle. 4v3-alivoimalla puolestaan Toews kilautti tolppaan korkealta b-pisteiden välistä, mutta MacKinnonin ja Byramin laukaukset samoilta jalansijoilta Hill torjui.
Barbashev pelasi debyytissään 16:40, teholukema oli -1, laukauksia ja taklauksia oli yksi sekä aloitusprosentti oli 100%. Erikoistilanneaikaa ei tullut. Avausvaihto tuli minuutin kohdalla lentävänä. Hän sai keskialueelle avaussyötön alhaalta Pietrangelolta ja jatkoi sen haltuunoton jälkeen vasempaan laitaan Eichelille. Sitten hän polki keskikaistaa pitkin maalille kuten oli etukäteen mainostettu. Syöttöä ei kuitenkaan kuulunut takaisin, kun Colorado jo tuolloin puolusti vankasti suunnanmuutokset ja tyrehdytti siten Vegasin parhaat haavoitussaumat. Jatkotilanteessa Barbashev kuitenkin taklasi väkevästi hieman selän puolelta Girardia Avs-maalin takana, kun hän meni auttamaan sinne Eichelia. Colorado pääsi kuitenkin omista ulos. Vegas haki uudelleen vauhtia omalta alueelta. Barbashev meni rännikiekkoa vastaan siniviivan kulmaan ja yritti vaihtoaitioiden edestä jatkaa ristipiston Marchessaultille, mutta se jäi liian taakse, joten keskialueen kiekollinen suoritusvarmuus oli 50-prosenttista ritariuran avausvaihdossa.
Toinen vaihto kului omissa ja saimme ensipuraisun Barbashevin puolustusalueen puolustuspelaamisesta. Eichel blokkasi vaihdon aluksi yhden laukauksen slotista mailallaan sijoittuen hyvin. Barbashev pitkälti kellui vain painottomalla puolella, kun peli oli vasemmassa laidassa. Lopuksi hän irtosi oikeaan laitaan, kun kiekko vieritettiin sinne ränniä pitkin. Ivan ehti tuuppaamaan Mansonia sen verran, että tämän haltuunotto vaikeutui ja kiekko karkasi keskialueelle, joten toinenkin vaihto osoitti sen, ettei Barbashev ainakaan fyysistä kontaktia kaihda. Kolmosvaihdossa hyökkäysalueella hän syötti oikeasta kulmasta hyvin ristiin viivaan, mutta toisaalta hävisi myös yhden kamppailun maalin takana ja hänellä oli hieman vaikeuksia pysyä kiekossa vasemmassa laidassa, kun puolustaja oli hiillostamassa selässä, mutta Barbashev sai lopulta syötön takaisin puolustajalta ja yritti poimia oikealta takatolpalta Eichelin pitkällä poikittaissyötöllä, mutta lapoja oli liikaa välissä.
Neljännessä vaihdossa Barbashev luovutti kiekon omalla siniviivalla vastaiskun alkajaisiksi Eichelille ja paineli sitten itse keskikaistaa pitkin jälleen maalille sitoen puolustajia itseensä ja tehden tilaa muille, mutta tuotakaan vastaiskua ei saatu päätettyä laukaukseen. Seuraavassa vaihdossa omalla alueella Barbashev voitti oikeassa laidassa pinchanneen puolustajan ja ehti tökätä kiekon keskialueelle, joten avauserän toistuvat teemat olivat maalille ajaminen sekä jonkinlainen luotettavuus puolustusalueen puolustuspelissä siinä mielessä, että Barbashev ei vuotanut siniviivan lähellä, vaan sai hoidettua hänen vastuullaan olleet kiekot keskialueen puolelle.
Sen sijaan muutoin intensiteetti PAPP:ssa oli aika heikkoa eikä se vaikuttanut siltä, että hän kykenisi juurikaan varsinaisiin stoppeihin, joten ehkä etukäteen oletettu huono puolustusalueen puolustuspelaaminen viittasi sitten tuohon osa-alueeseen. Barbashev ikään kuin katseli pitkälti vierestä muiden touhuamista. En tarkoita sitä, että hänen olisi pitänyt rynniä pois omalta paikaltaan, mutta sitten kun oli hänen vuoronsa esimerkiksi paineistaa oman puolen puolustajaa, hän jäi vähän etäälle ja katseli vierestä pl. toisen vaihdon Mansonin iholle meneminen. Yksi hyvä esimerkki intensiteetin puutteesta kiekottomana oli myös se, että 1-2-2:ssa seistessä keskialueella keskimmäisessä tasossa toisena hyökkääjänä, Barbashevia ei oman siniviivan puolustaminen tai vastustajan kunnollinen kiilaaminen kohti laitaa juuri kiinnostanut, vaan hän oli melko kapealla ja jätti siniviivan puolustamisen alapuolella olleen puolustajan tehtäväksi sen sijaan, että hän olisi auttanut tätä enemmän ja tehnyt vastustajan hyökkääjälle tilan pienemmäksi. Tuossa 1-2-2:ssa kuitenkin se "alanelikon" tiiviys on ollut avainasemassa, jotta vastustajan hyökkäykset on saatu pysähtymään siniviivalle tai pakotettua vastustaja dumppaamaan kiekko päätyyn. Kertaalleen esimerkiksi Rodrigues pääsi livahtamaan vasemmasta laidasta hyökkäysalueelle ja vasta sitten Barbashev antoi näennäisesti pientä takakarvausta, kun tämä lähti leikkaamaan keskelle puolustajan edestä.
Toisen erän alussa Barbashev oli hääräämässä maalin edustalla suoraan aloitusvoittojen jälkeen. McNabbin viivavedon reboundiin hän ei päässyt käsiksi, mutta seuraavassa tilanteessa kylläkin ja jätti pelivälineen Marchessaultille, joka yritti vasemmalta puolelta nousta maalin eteen röyhkeästi tuloksetta. 26. minuutilla vastaiskussa Barbashev jälleen nopeasti luovutti kiekon Eichelille keskialueella eikä yrittänyt itse murtaa siniviivaa, vaan tiesi roolinsa ja ajoi maalille, kun Eichel ampui oikeasta laidasta kiekon Georgievin haltuun. Erän loppupuolella Eichelin ketju oli tosiaan jäällä 2-0 maalin aikana. Barbashev oli siinäkin vaihdossa vähän flegmaattinen PAPP:ssa, mutta toisaalta hänen tehtävä oli vain hoitaa vastustajan puolustaja ja jättää Compherin paineistaminen Eichelin huoleksi, joten ihan systeemin mukaan Barbashev tuossa toimi eikä siten ollut syyllinen takaiskuun.
Päätöserässä 50. minuutilla jäi mieleen jälleen varmaotteinen purku omalta alueelta keskialueella laidan vierestä vuotamatta. Samassa vaihdossa Colorado palautti paineen kuitenkin nopeasti Vegasin alueella ja Barbashev valui ehkä vähän turhan alas, jolloin hän ei ehtinyt nousta takaisin ylemmäs blokkaamaan kahta perättäistä siniviivatoimitusta. Neljä minuuttia myöhemmin puolestaan keskialueella selkä kohti vastustajan maalia Barbasbev jatkoi kiekon onnistuneelle omille, joten melkeinpä sanoisin, että parasta antia Barbashevin debyytissä oli hänen kiekollinen suoritusvarmuutensa, koska heikkoja valinta oli oikeastaan vain se avausvaihdon epäonnistunut ristipisto Marchessaultille ja muutoin varsinkin omalla alueella valmennus pystyi luottamaan siihen, että tilaisuuden tullen Barbashev saa rouhittua kiekon keskialueen puolelle. Noin muutoin maalille ajamisen säännöllisyydestä voi antaa plussan. Hyökkäysalueen hyökkäyspelaamisesta, kiekossa pysymisestä ja oveluudesta siellä pitää saada tulevissa peleissä vielä suurempi otanta mielipiteen muodostamiseksi. Nyt se oli kohtalaista, sanotaanko vaikka niin. Kiekottomana häiritsi lähinnä intensiteetin puute ja ajoittainen flegmaattisuus eikä Barbashevista oikein vaikuta olevan pelaajaksi, joka kykenisi tekemään hirveästi pysäytyksiä/stoppeja omissa saatika keskialueellakaan hidastamaan vastustajia tai kiilaamaan näitä, vaan kiekonriistot ovat viisikon neljän muun pelaajan vastuulla Barbashevin ollessa jäällä.
53/82 Henderson vs. Calgary
Miromanov oli taas pelikunnossa ja haki pelituntumaa farmista. Hutchinson palasi myös alas tähän peliin ennen kutsua takaisin ylös tuohon Colorado-matsiin. Mayo puolestaan teki HSK-debyytin ja Brisson palasi muutaman väliin jääneen matsin jälkeen rosteriin.
Dorofeyev - Manninen - Rempal
Quinney - Morozov - Rondbjerg
Smith - Ford - Brisson
Marushev - Foo - Marino
Cormier - Pachal
Bischoff - Korczak
Mayo - Miromanov
Patera
Hutchinson
Plussat ja miinukset
++
+ Patera, Brisson, Marino, Ford
+/- Miromanov, Korczak, Bischoff, Cormier, Pachal, Smith, Dorofeyev, Manninen, Rempal, Quinney, Morozov, Rondbjerg, Marushev, Foo
- Mayo
--
Kolmas perättäinen voitto Calgarysta viikon sisään irtosi tällä kertaa kotona maalein 2-1. Playoffunelma elää, vaikka matkaa seitsemän parhaan sakkiin divisioonassa on vielä yhdeksän pistettä. Wranglersin ainokainen syntyi jo kolmen minuutin jälkeen. Poolman harhautti siniviivassa Rempalin ja lähti nousuun oikeaa laitaa pitkin. Nopeasti hän syötti kuitenkin Zarylle, joka pudotti Mannisen paineistaessa takaisin viivaan Kuznetsoville. Dorofeyev irtosi keskeltä paineistamaan tätä, muttei saanut kutia blokatuksi. Maalin edessä Mayo ei saanut boksattua Bishopia sivuun, vaan tämä ohjasi taidokkaasti kiekon viereen McLainille, joka jatko-ohjasi sen tyhjiin, kun Miromanov oli poissa paikaltaan. Tasoitusmaali syntyi päätöserän alussa, kun Bischoffin avaussyöttö tavoitti keskialueelta Brissonin. Tämä jatkoi oikeaan laitaan Fordille, sai seinäsyötön onnekkaasti takaisin keskikaistalle Melochen luistimesta ja nosti sitten läheltä kiekon maalin kattoon. Voittomaali syntyi päätöserän puolivälisssä, kun Marino ohjasi maalin edestä painiessaan Poirierin kanssa Cormierin rannelaukauksen verkkoon. Marushev nappasi kakkossyötön. Maali oli Marinolle ensimmäinen sitten Silver Knights -debyytin, joten aika pitkään kauden toista maalia saatiin odotella. Molemmat veskarit olivat kaikkinensa kentän parhaimmistoa tässä melko tasaisessa kiekkopelissä.
Patera oli maalissa hyvä kirjaten 31 torjuntaa. Kakkoserässä hän nollasi ensin Gallantin takatolpalta ja perään torjui Rooneyn läpiajon. Lisäksi hän venyi kumiukkomaisesti Phillipsin laukauksen tielle oikeasta siivestä vieraiden ylivoimalla torjuen kiekon maskillaan. Päätöserässä puolestaan Jonesin eräs voimanousu maalille oli tulokseton Pateran ansiosta. Lähinnä maalintekoa takaiskun lisäksi oli avauserässä Pettersen, jonka rannelaukaus vasemmasta laidasta suoraluistelusta kilahti maalirautaan.
Brissonille menee plussa maalista Marinon tavoin. Muutoin kumpikaan ei maalipaikoille päässyt. Ford oli sitten 1-1 tasoituksen lisäksi alustamassa paria muuta maalipaikkaa kakkoserässä, mutta Marushevkin tuhlasi yhden vastaiskupoikittaissyötön Fordilta eikä tämä onnistunut alivoimalla viimeistelemään läpiajostakaan kiekkoa ohi Wolfin. Suurin tuhlaaja oli kuitenkin Manninen, joka laukoi viidesti kohti maalia. 16. minuutilla hän ohjasi sen slotista viivakudin Wolfin syliin. Minuutti myöhemmin ylivoimalla Smith syötti päädystä Sakarille maalin eteen, mutta Wolf jäädytti tämän. Toisen erän alussa vastaiskusta Manninen ampui keskeltä taas liiaksi päin veskaria ja Rempal tuhlasi reboundin ampumalla kilpeen. 29. minuutilla puolestaan Dorofeyev antoi vastaiskun lopuksi lätyn vasemmasta laidasta maalille ajaneelle Manniselle, joka ohjasi läheltä rintapanssariin. Hetken päästä osat vaihtuivat, kun Manninen kamppaili kiekon keskialueella eteenpäin Pavelille, joka päätti vastaiskun laukaukseen päin Wolfia.
Kakkossentteri Morozovkin oli ajoittain esillä. Avauserän lopussa tasavajaalla hän polki ohi Melochen läpiajoon, mutta rystynosto ei tepsinyt Wolfiin. Toisessa erässä puolestaan Morozov jakoi hyvän rystylätyn viereen suorahyökkäyksestä, mutta Quinney suti ohi kiekosta, kun piti laukoa suoraan syötöstä. Mayolle annan miinuksen avausmaalista, koska hän hävisi maalineduspainin. Muutoinkaan hän ei ylöspäin väläytellyt oikein mitään ja oman alueen puolustuspelissä stopit olivat vähäisiä, kun hän tyytyi vain hiillostamaan vastustajaa selästä yrittämättä oikein edes kunnolla riistää kiekkoa. Ensivaikutelma oli täten hieman negatiivinen. Miromanovia ei puolestaan paluussaan istutettu rikkomaan ykkösylivoimaa, vaan hän oli kakkosylivoimassa viivamiehenä ja laukoi pari lämäriä päin Wolfia siniviivasta.
Brossoit vuorostaan oli sivussa päivittäin tarkkailtavan vamman vuoksi, joten Hutchinson kutsuttiin takaisin ylös. Hill palasi maaliin. Barbashev debytoi odotetusti Eichelin ja Marchessaultin vierellä, jolloin Cotter tosiaan valui neloseen ja Howden pudotti Froesen katsomoon.
Arvosanataulukko
++
+ Karlsson, McNabb
+/- Hill, Pietrangelo, Martinez, Hague, Whitecloud, Theodore, Smith, Amadio, Marchessault, Eichel, Barbashev, Cotter, Howden, Kolesar, Carrier, Kessel, Stephenson
-
--
14 sekuntia kului avausmaaliin. Hill pysäytti maalinsa takana päätykiekon, mutta Rantanen katkaisi ilmasta tylysti purun ja iski tyhjiin maalin edestä. Sama mies onnistui toisen erän lopulla. Theodore hävisi päädyssä kamppailun Rodriguesille. Compher sai kiekon vasempaan laitaan ja poikkisyöttö lävisti keskilinjan. Rantanen naulasi one-timerin lootaan. Pyörityksen aikana aluksi Marchessault oli sentterinä, mutta he vaihtoivat lennosta Eichelin kanssa omiin rooleihinsa. Tämä paineisti oikeaoppisesti Compheria, mutta ei vain kyennyt sijoittumaan samalla syöttölinjalle niin ettei passi olisi löytänyt Mikkoa. Theodore puolestaan jätti liiaksi etäisyyttä Rantaseen, joka peruutti oikea-aikaisesti irti Theodoresta. 3-0 maalin iski tyhjiin puolestaan omalta alueelta MacKinnon, kun Hill otettiin maaliltaan pois vajaat neljä minuuttia ennen loppua. Näin ollen Vegas jäi toistamiseen tällä kaudella maaleitta.
Golden Knights ei saanut hyökkäystään klikkaamaan oikein missään vaiheessa ja Avalanchen transitiopuolustaminen oli eritoten priimaa Toewsin johdolla. Hyvä esimerkki oli 56. minuutilla, kun Karlsson jatkoi oman sinisen kulmasta kiekon eteenpäin keskikaistalle Whitecloudille, joka lähti tukemaan vastaiskua. Hän levitti kiekon vasemmalle Smithille ja jatkoi sitten itse keskikaistaa pitkin maalille. Amadio tuli painottomalta puolelta mukaan, mutta molemmat herrat olivat tiukasti pidettyinä ja Smithin epätoivoinen heitto maalille meni täten suoraan Georgieville. Suurin osa vastaiskuista päättyi samalla tavoin kentällisestä riippumatta.
Karlsson oli paras hyökkääjä ja hänen vitjansa vastasi parhaiten kaksinkamppailukovuuteen, joten William saa siksi plussan. Yhdeksännellä minuutilla Smith petasi oikeasta kulmasta tekopaikan Karlssonille slottiin, mutta tämä ampui patjaan Vegasin avauserän parhaasta maalipaikasta. 25. minuutilla Theodore ampui viivasta ohi maalin ja Karlsson haki reboundin vasemmasta laidasta MacKinnonin edestä, käveli keskustaan ja ampui sitten rystyltä Georgievin syliin. 36. minuutilla pitkän 3v4-alivoimavaihdon jälkeen puolestaan Karlsson jatkoi vielä luistella toiseen suuntaan ja jättää kiekon vaihdosta tulleelle Theodorelle, joka pujotteli maalille, mutta ampui läheltä logoon. Toinen plussa menee McNabbille, joka otti varsinkin kakkoserän 4v3-alivoimalla pari uhrautuvaa blokkia ja päätöserässä pelasti yhden 2v1-tilanteen heittäytymällä täydellisen oikea-aikaisesti laukauksen tielle peittäen samalla syöttölinjankin. Kolesarin menetyksestä hyökkäyssinisellä käynnistyi tuo tilanne. Keeganilla oli ottelun alussa yksi maalipaikka, kun Whitecloudin viivavedon jälkeinen kakkoskiekko ponnahti hänelle b-pisteiden väliin, mutta Georgiev venytti patjansa alakulman eteen.
Theodorelle olisi voinut ehkä antaa miinuksen 2-0 maalista, mutta hän oli kuitenkin hyökkäysalueella sen verran aktiivinen, etten siihen sorru. Esimerkiksi kuudennella minuutilla hän pinchasi hyvin eteenpäin ja katkaisi avaussyötön. Laukaus keskeltä meni sitten vain turhan päin veskaria. Pietrangelosta jäi mieleen se, että 4v3-alivoiman alkuun hän joutui ottamaan aloituksen, kun Karlsson vaihdettiin siitä pois. Kyseessä oli kaiketi 930 ottelua kestäneen NHL-uran kolmas aloitus ja vihdoin hän sai ensimmäisen aloitusvoittonsakin, kun melko pysty aloitusasento oli toimiva. Päätöskympillä ylivoimalla Pietrangelon matalasta viivalämäristä aiheutui puolestaan ruuhka Georgievin eteen, mutta tämä selvitti jatkokiekot.
Maalissa Hill oli ihan OK sen alun lahjan jälkeen. Avauserä oli kaksijakoinen, kun avauskympillä Vegas vei vedot noin 10-3, mutta lopulta ne olivat tauolle mentäessä 11-11. Hill otti pari etukulmapysäytystä ja 14. minuutilla nollasi Meyersin maalin edestä, kun tämä sai syötön päädystä. Toisessa erässä 33. minuutilla nähtiin Adinin illan paras pysäytys, kun kiekko ponnahti sopivasti Rodriguesille vasemmalle takatolpalle, mutta Hill liukui atleettisesti laukauksen tielle. 4v3-alivoimalla puolestaan Toews kilautti tolppaan korkealta b-pisteiden välistä, mutta MacKinnonin ja Byramin laukaukset samoilta jalansijoilta Hill torjui.
Barbashev pelasi debyytissään 16:40, teholukema oli -1, laukauksia ja taklauksia oli yksi sekä aloitusprosentti oli 100%. Erikoistilanneaikaa ei tullut. Avausvaihto tuli minuutin kohdalla lentävänä. Hän sai keskialueelle avaussyötön alhaalta Pietrangelolta ja jatkoi sen haltuunoton jälkeen vasempaan laitaan Eichelille. Sitten hän polki keskikaistaa pitkin maalille kuten oli etukäteen mainostettu. Syöttöä ei kuitenkaan kuulunut takaisin, kun Colorado jo tuolloin puolusti vankasti suunnanmuutokset ja tyrehdytti siten Vegasin parhaat haavoitussaumat. Jatkotilanteessa Barbashev kuitenkin taklasi väkevästi hieman selän puolelta Girardia Avs-maalin takana, kun hän meni auttamaan sinne Eichelia. Colorado pääsi kuitenkin omista ulos. Vegas haki uudelleen vauhtia omalta alueelta. Barbashev meni rännikiekkoa vastaan siniviivan kulmaan ja yritti vaihtoaitioiden edestä jatkaa ristipiston Marchessaultille, mutta se jäi liian taakse, joten keskialueen kiekollinen suoritusvarmuus oli 50-prosenttista ritariuran avausvaihdossa.
Toinen vaihto kului omissa ja saimme ensipuraisun Barbashevin puolustusalueen puolustuspelaamisesta. Eichel blokkasi vaihdon aluksi yhden laukauksen slotista mailallaan sijoittuen hyvin. Barbashev pitkälti kellui vain painottomalla puolella, kun peli oli vasemmassa laidassa. Lopuksi hän irtosi oikeaan laitaan, kun kiekko vieritettiin sinne ränniä pitkin. Ivan ehti tuuppaamaan Mansonia sen verran, että tämän haltuunotto vaikeutui ja kiekko karkasi keskialueelle, joten toinenkin vaihto osoitti sen, ettei Barbashev ainakaan fyysistä kontaktia kaihda. Kolmosvaihdossa hyökkäysalueella hän syötti oikeasta kulmasta hyvin ristiin viivaan, mutta toisaalta hävisi myös yhden kamppailun maalin takana ja hänellä oli hieman vaikeuksia pysyä kiekossa vasemmassa laidassa, kun puolustaja oli hiillostamassa selässä, mutta Barbashev sai lopulta syötön takaisin puolustajalta ja yritti poimia oikealta takatolpalta Eichelin pitkällä poikittaissyötöllä, mutta lapoja oli liikaa välissä.
Neljännessä vaihdossa Barbashev luovutti kiekon omalla siniviivalla vastaiskun alkajaisiksi Eichelille ja paineli sitten itse keskikaistaa pitkin jälleen maalille sitoen puolustajia itseensä ja tehden tilaa muille, mutta tuotakaan vastaiskua ei saatu päätettyä laukaukseen. Seuraavassa vaihdossa omalla alueella Barbashev voitti oikeassa laidassa pinchanneen puolustajan ja ehti tökätä kiekon keskialueelle, joten avauserän toistuvat teemat olivat maalille ajaminen sekä jonkinlainen luotettavuus puolustusalueen puolustuspelissä siinä mielessä, että Barbashev ei vuotanut siniviivan lähellä, vaan sai hoidettua hänen vastuullaan olleet kiekot keskialueen puolelle.
Sen sijaan muutoin intensiteetti PAPP:ssa oli aika heikkoa eikä se vaikuttanut siltä, että hän kykenisi juurikaan varsinaisiin stoppeihin, joten ehkä etukäteen oletettu huono puolustusalueen puolustuspelaaminen viittasi sitten tuohon osa-alueeseen. Barbashev ikään kuin katseli pitkälti vierestä muiden touhuamista. En tarkoita sitä, että hänen olisi pitänyt rynniä pois omalta paikaltaan, mutta sitten kun oli hänen vuoronsa esimerkiksi paineistaa oman puolen puolustajaa, hän jäi vähän etäälle ja katseli vierestä pl. toisen vaihdon Mansonin iholle meneminen. Yksi hyvä esimerkki intensiteetin puutteesta kiekottomana oli myös se, että 1-2-2:ssa seistessä keskialueella keskimmäisessä tasossa toisena hyökkääjänä, Barbashevia ei oman siniviivan puolustaminen tai vastustajan kunnollinen kiilaaminen kohti laitaa juuri kiinnostanut, vaan hän oli melko kapealla ja jätti siniviivan puolustamisen alapuolella olleen puolustajan tehtäväksi sen sijaan, että hän olisi auttanut tätä enemmän ja tehnyt vastustajan hyökkääjälle tilan pienemmäksi. Tuossa 1-2-2:ssa kuitenkin se "alanelikon" tiiviys on ollut avainasemassa, jotta vastustajan hyökkäykset on saatu pysähtymään siniviivalle tai pakotettua vastustaja dumppaamaan kiekko päätyyn. Kertaalleen esimerkiksi Rodrigues pääsi livahtamaan vasemmasta laidasta hyökkäysalueelle ja vasta sitten Barbashev antoi näennäisesti pientä takakarvausta, kun tämä lähti leikkaamaan keskelle puolustajan edestä.
Toisen erän alussa Barbashev oli hääräämässä maalin edustalla suoraan aloitusvoittojen jälkeen. McNabbin viivavedon reboundiin hän ei päässyt käsiksi, mutta seuraavassa tilanteessa kylläkin ja jätti pelivälineen Marchessaultille, joka yritti vasemmalta puolelta nousta maalin eteen röyhkeästi tuloksetta. 26. minuutilla vastaiskussa Barbashev jälleen nopeasti luovutti kiekon Eichelille keskialueella eikä yrittänyt itse murtaa siniviivaa, vaan tiesi roolinsa ja ajoi maalille, kun Eichel ampui oikeasta laidasta kiekon Georgievin haltuun. Erän loppupuolella Eichelin ketju oli tosiaan jäällä 2-0 maalin aikana. Barbashev oli siinäkin vaihdossa vähän flegmaattinen PAPP:ssa, mutta toisaalta hänen tehtävä oli vain hoitaa vastustajan puolustaja ja jättää Compherin paineistaminen Eichelin huoleksi, joten ihan systeemin mukaan Barbashev tuossa toimi eikä siten ollut syyllinen takaiskuun.
Päätöserässä 50. minuutilla jäi mieleen jälleen varmaotteinen purku omalta alueelta keskialueella laidan vierestä vuotamatta. Samassa vaihdossa Colorado palautti paineen kuitenkin nopeasti Vegasin alueella ja Barbashev valui ehkä vähän turhan alas, jolloin hän ei ehtinyt nousta takaisin ylemmäs blokkaamaan kahta perättäistä siniviivatoimitusta. Neljä minuuttia myöhemmin puolestaan keskialueella selkä kohti vastustajan maalia Barbasbev jatkoi kiekon onnistuneelle omille, joten melkeinpä sanoisin, että parasta antia Barbashevin debyytissä oli hänen kiekollinen suoritusvarmuutensa, koska heikkoja valinta oli oikeastaan vain se avausvaihdon epäonnistunut ristipisto Marchessaultille ja muutoin varsinkin omalla alueella valmennus pystyi luottamaan siihen, että tilaisuuden tullen Barbashev saa rouhittua kiekon keskialueen puolelle. Noin muutoin maalille ajamisen säännöllisyydestä voi antaa plussan. Hyökkäysalueen hyökkäyspelaamisesta, kiekossa pysymisestä ja oveluudesta siellä pitää saada tulevissa peleissä vielä suurempi otanta mielipiteen muodostamiseksi. Nyt se oli kohtalaista, sanotaanko vaikka niin. Kiekottomana häiritsi lähinnä intensiteetin puute ja ajoittainen flegmaattisuus eikä Barbashevista oikein vaikuta olevan pelaajaksi, joka kykenisi tekemään hirveästi pysäytyksiä/stoppeja omissa saatika keskialueellakaan hidastamaan vastustajia tai kiilaamaan näitä, vaan kiekonriistot ovat viisikon neljän muun pelaajan vastuulla Barbashevin ollessa jäällä.
Hyvä nosto. Dadonovilla ja Miromanovilla on ollut omat hetkensä, mutta eivät hekään tasaisen loistavia suorittajia ole olleet. Jos Barbashevista tulee seurahistorian paras venäläispelaaja, kauppaa voi silloin pitää ihan onnistuneena.
53/82 Henderson vs. Calgary
Miromanov oli taas pelikunnossa ja haki pelituntumaa farmista. Hutchinson palasi myös alas tähän peliin ennen kutsua takaisin ylös tuohon Colorado-matsiin. Mayo puolestaan teki HSK-debyytin ja Brisson palasi muutaman väliin jääneen matsin jälkeen rosteriin.
Dorofeyev - Manninen - Rempal
Quinney - Morozov - Rondbjerg
Smith - Ford - Brisson
Marushev - Foo - Marino
Cormier - Pachal
Bischoff - Korczak
Mayo - Miromanov
Patera
Hutchinson
Plussat ja miinukset
++
+ Patera, Brisson, Marino, Ford
+/- Miromanov, Korczak, Bischoff, Cormier, Pachal, Smith, Dorofeyev, Manninen, Rempal, Quinney, Morozov, Rondbjerg, Marushev, Foo
- Mayo
--
Kolmas perättäinen voitto Calgarysta viikon sisään irtosi tällä kertaa kotona maalein 2-1. Playoffunelma elää, vaikka matkaa seitsemän parhaan sakkiin divisioonassa on vielä yhdeksän pistettä. Wranglersin ainokainen syntyi jo kolmen minuutin jälkeen. Poolman harhautti siniviivassa Rempalin ja lähti nousuun oikeaa laitaa pitkin. Nopeasti hän syötti kuitenkin Zarylle, joka pudotti Mannisen paineistaessa takaisin viivaan Kuznetsoville. Dorofeyev irtosi keskeltä paineistamaan tätä, muttei saanut kutia blokatuksi. Maalin edessä Mayo ei saanut boksattua Bishopia sivuun, vaan tämä ohjasi taidokkaasti kiekon viereen McLainille, joka jatko-ohjasi sen tyhjiin, kun Miromanov oli poissa paikaltaan. Tasoitusmaali syntyi päätöserän alussa, kun Bischoffin avaussyöttö tavoitti keskialueelta Brissonin. Tämä jatkoi oikeaan laitaan Fordille, sai seinäsyötön onnekkaasti takaisin keskikaistalle Melochen luistimesta ja nosti sitten läheltä kiekon maalin kattoon. Voittomaali syntyi päätöserän puolivälisssä, kun Marino ohjasi maalin edestä painiessaan Poirierin kanssa Cormierin rannelaukauksen verkkoon. Marushev nappasi kakkossyötön. Maali oli Marinolle ensimmäinen sitten Silver Knights -debyytin, joten aika pitkään kauden toista maalia saatiin odotella. Molemmat veskarit olivat kaikkinensa kentän parhaimmistoa tässä melko tasaisessa kiekkopelissä.
Patera oli maalissa hyvä kirjaten 31 torjuntaa. Kakkoserässä hän nollasi ensin Gallantin takatolpalta ja perään torjui Rooneyn läpiajon. Lisäksi hän venyi kumiukkomaisesti Phillipsin laukauksen tielle oikeasta siivestä vieraiden ylivoimalla torjuen kiekon maskillaan. Päätöserässä puolestaan Jonesin eräs voimanousu maalille oli tulokseton Pateran ansiosta. Lähinnä maalintekoa takaiskun lisäksi oli avauserässä Pettersen, jonka rannelaukaus vasemmasta laidasta suoraluistelusta kilahti maalirautaan.
Brissonille menee plussa maalista Marinon tavoin. Muutoin kumpikaan ei maalipaikoille päässyt. Ford oli sitten 1-1 tasoituksen lisäksi alustamassa paria muuta maalipaikkaa kakkoserässä, mutta Marushevkin tuhlasi yhden vastaiskupoikittaissyötön Fordilta eikä tämä onnistunut alivoimalla viimeistelemään läpiajostakaan kiekkoa ohi Wolfin. Suurin tuhlaaja oli kuitenkin Manninen, joka laukoi viidesti kohti maalia. 16. minuutilla hän ohjasi sen slotista viivakudin Wolfin syliin. Minuutti myöhemmin ylivoimalla Smith syötti päädystä Sakarille maalin eteen, mutta Wolf jäädytti tämän. Toisen erän alussa vastaiskusta Manninen ampui keskeltä taas liiaksi päin veskaria ja Rempal tuhlasi reboundin ampumalla kilpeen. 29. minuutilla puolestaan Dorofeyev antoi vastaiskun lopuksi lätyn vasemmasta laidasta maalille ajaneelle Manniselle, joka ohjasi läheltä rintapanssariin. Hetken päästä osat vaihtuivat, kun Manninen kamppaili kiekon keskialueella eteenpäin Pavelille, joka päätti vastaiskun laukaukseen päin Wolfia.
Kakkossentteri Morozovkin oli ajoittain esillä. Avauserän lopussa tasavajaalla hän polki ohi Melochen läpiajoon, mutta rystynosto ei tepsinyt Wolfiin. Toisessa erässä puolestaan Morozov jakoi hyvän rystylätyn viereen suorahyökkäyksestä, mutta Quinney suti ohi kiekosta, kun piti laukoa suoraan syötöstä. Mayolle annan miinuksen avausmaalista, koska hän hävisi maalineduspainin. Muutoinkaan hän ei ylöspäin väläytellyt oikein mitään ja oman alueen puolustuspelissä stopit olivat vähäisiä, kun hän tyytyi vain hiillostamaan vastustajaa selästä yrittämättä oikein edes kunnolla riistää kiekkoa. Ensivaikutelma oli täten hieman negatiivinen. Miromanovia ei puolestaan paluussaan istutettu rikkomaan ykkösylivoimaa, vaan hän oli kakkosylivoimassa viivamiehenä ja laukoi pari lämäriä päin Wolfia siniviivasta.
61/82 Vegas vs. Carolina
Hill jatkoi maalissa. Thompson ei ole vielä lähellä paluuta ja Brossoitin vamma ei liity kesän lonkkaleikkaukseen. Cassidy totesi aamujäiden jälkeen sen, että Barbashevia tullaan kokeilemaan ennemmin ali- kuin ylivoimalla.
Arvosanataulukko
++
+ Eichel, Barbashev, Amadio, Smith, Karlsson, Theodore
+/- Hill, Whitecloud, Pietrangelo, Martinez, McNabb, Marchessault, Carrier, Stephenson, Kessel, Howden, Cotter, Kolesar
- Hague
--
Golden Knights raapi tiukan 3-2 voiton Hurricanesista. Avauserä oli maaliton ja virtaava, kun peli eteni vauhdikkaasti päästä päähän eikä kulmaralleja juuri nähty kummaltakaan. Minut vakuutti kotijoukkueen suunnanmuutospuolustaminen. Se oli samalla tasolla kuin Coloradolla pari päivää aiemmin juuri Vegasia vastaan. Puolustajat eivät liiaksi peruuttaneet, vaan säilyttivät tiukan etäisyyden ja samalla hyökkääjien takakarvaaminen oli mallikelpoista, joten viisikko pysyi tiiviinä. Esimerkiksi avausvitosella Stephenson katkaisi kahdesti takakarvaamalla Canesin vastaiskun omalla alueella. Toisella noista kerroista Aho yritti leikata keskustaan vetopaikkaan jätöstä. Barbashev ja Carrier puolestaan kertaalleen kumpikin pitivät lavan jäässä eikä takaviistosyöttö onnistunut vastaiskun päätteeksi.
Carolinakin puolusti suunnanmuutokset muutoin hyvin, mutta Karlssonin ketjua se ei kuriin saanut. Viidennellä minuutilla Amadio jatkoi keskialueelta syötön eteenpäin oikeaan laitaan vauhtiin Smithille, joka ampui patjaan. 11. minuutilla Amadio puolestaan syötti eteenpäin keskikaistalle Pietrangelolle, joka tuki vastaiskua ja käänsi rystyltä syötön oikealle takatolpalle, josta Smith ohjasi kiekon ohi maalin. Hetken päästä Karlsson puolestaan 2v2-hyökkäyksessä punnersi keskeltä alueella ja jätti kiekon Amadiolle, joka jarrutti ja laukoi sitten pakin jaloista takapatjaan. Wiljami ei ihan reboundiin päässyt kiinni. Ja vielä minuutti ennen taukoa Smithin lätty tavoitti Theodoren, joka kilautti oikeasta laidasta tolppaan. Karlssonin kamppailuvoitto omalla sinisellä käynnisti tuon transition.
Ajassa 25:11 Vegas teki 1-0 maalin. Ensin Eichelin ketju mylläsi aikansa hyökkäysalueella ja mm. Barbashev käänsi slotista kiekon patjaan ja Marchessault oli maalin kulmalla reboundissa. Sen perään Barbashev ampui oikeasta laidasta ohi maalin ja Canes purki keskialueelle, muttei päässyt vaihtamaan puolustajia, vaan Theodore palautti kiekon takasiniselle. Tuoreena kehiin tullut Carrier poimi takaviistosta Eichelin, jonka rannelaukaus keskikaistalta painui Pescen jaloista etuyläkulmaan 3v2-hyökkäyksen lopuksi ennen kuin Hurricanesin tuoreet hyökkääjät ehtivät omalle alueelle antamaan takapainetta. Carolina tasoitti 33. minuutilla 3v3-vastahyökkäyksestä, kun Necas leikkasi ovelasti keskelle Pietrangelon edestä siten, että hän käytti kiekon takapaineen antaneen Karlssonin lavan alta ja laukoi sitten terävästi. Hill ei ehtinyt kissaa sanoa. Minuutti ennen toista taukoa Golden Knights osui toistamiseen. Slavin nousi viivasta esiin ja sai syötön kulmasta, mutta haltuunotto epäonnistui ja kiekko karkasi ritareille. Kessel syötti eteenpäin Barbasheville, joka jo tuttuun tapaan luopui keskialueella ajoissa kiekosta antaakseen sen Eichelille. Tällä kertaa syöttö oli vapauttava ohi alimman pelaajan Burnsin hölmön vastaantulon ja Eichel pääsi läpiajoon, josta tämä viimeisteli alakulmaan. Toisessa erässä molempien joukkueiden pyöritykset hieman lisääntyivät ja staattista kamppailupelaamista puolustusalueilla oli enemmän, mutta siltikin suunnanmuutokset olivat yhä pääosassa.
Päätöserä muistutti jälleen enemmän avauserää. Kiekko vaihtoi ahkerasti omistajaa, kun peli virtasi päästä päähän eikä pidempiä kulmaralleja juuri nähty varsinkaan kotijoukkueelta. Carolina tasoitti päätöskympillä, vaikka Karlsson kaapi omissa aloitusvoiton Staalista. Hague kuitenkin aikaili ja Fast ehti iskeä häneen kiinni. Toki Nic sai siirrettyä kiekon maalin taakse Whitecloudille, mutta samalla kun tämä otti syötön haltuun, Martinook oli jo iholla karvaamassa. Vieraiden hyökkääjät kamppailivat päädyssä kiekon vieraille ja syöttivät viivaan, josta Burns ampui ohi takakulman. Kiekko kiersi ränniä pitkin Slavinille, joka levitti Burnsille. Toinen kuti oli parempi ja Staal ohjasi sen slotista matkalla verkkoon. Smith ei saanut vain peitetyksi viivavetoa ja toisaalta Hague ei saanut sidottua mailaa, vaikka oli miehessään muutoin kiinni.
Kotijoukkueen onneksi Karlssonin vitja paikkasi tehotilaston kaksi miinustaan iskemällä voittomaalin päätösvitosella. Tietysti maali syntyi vastaiskusta. Karlsson avasi upeasti pystyyn laidan kautta ohi De Haanin ja vapautti laiturit 2v1-tilanteeseen. Amadio kärkimiinan avulla sai syötön jagrtukkaisen Chatfieldin läpi vasemmalle takatolpalle ja Smith puttasi varmasti kiekon sisään etukulmasta. Summa summarum, peli oli viihdyttävä aaltoillen päästä päähän ja pidempiä hallintajaksoja puolustusalueilla oli vähän. Pidin Golden Knightsin transitiopuolustamisesta rahtusen vieraita enemmän ja se erotti joukkueet yhdellä maalilla tässä kiekkotrillerissä. Päätöserässäkin esim. 45. minuutilla Svechnikov haki Ahoa slotista poikittaissyötöllä, mutta viisikko oli tiivis ja mailaviidakko liian sumea, jotta vastaisku olisi päättynyt kutiin.
Eichelille menee plussa kahdesta maalista. Viimeistelyt olivat kylmiä. Hän otti askeleen lähemmäs uransa ensimmäisiä pudotuspelejä. Kiekottomanakin Eichel oli hyvä ja mm. 30. minuutilla oli hänen vuoronsa takapaineen annolla estää Carolinaa päättämästä vastaiskua laukaukseen. Ketjutoveri Barbasheville menee plussa esityöstä toiseen osumaan. Jo toisella minuutilla hän luopui keskialueella ajoissa kiekosta laittaen Eichelin laidasta vauhtiin, mutta tämä ampui silloin pakin jaloista yli maalin. Mutta joo, ehkä on ihan hyvä, ettei Barbashev yritä itse nostaa jalalla keskialueen yli, vaan antaa kiekon heti taitavammalle pelaajalle. Kiekollinen suoritusvarmuus oli hyvää tässäkin pelissä ja omissa jäi mieleen se yksi takaviistokatko häneltäkin avauserästä. Kotidebyytti T-Mobilella oli positiivinen.
Ykkösvitja jäi miinuksille tehotilastossa, mutta ansaitsee plussan. Voittomaali oli ansaittu palkinto lukuisista puolivaarallisista vastaiskuista. Ja noissa takaiskuissa ensimmäisessä Necasin yksilösuoritus ansaitsee tunnustusta ja jälkimmäisessä Hague puppeloi eniten, jos joku syyllinen on mainittava. Siksi tälle meneekin miinus, kun keskittyminen ei ollut tapissa 2-2 maaliin johtaneessa vaihdossa omalla alueella. Kertaalleen Hague tuki hyvin vastahyökkäystä toisaalta ja Smithin poikkisyötöstä laukoi logoon vasemmasta laidasta. Smith oli niin monessa maalipaikassa mukana ja teki lopulta sen voittomaalinkin, että Burnsin viivakudin blokkaamattomuus ei pudota arvosanaa neutraaliksi.
Puolustuksesta plussa menee Theodorelle, joka liikutti kiekkoa hyvin ja käynnisti vastahyökkäyksiä. Yhden syötön lisäksi hän tosiaan ampui tolppaan (kuten toisen erän alussa aloitusvoiton jälkeen pakkipari McNabbkin) ja päätöserässä selustachipillään lähes vapautti pystyyn spurtanneet Carrierin ja Stephensonin 2v0-tilanteeseen, mutta Carrier ei saanut kunnolla kiekkoa kuoletettua ja syöttö viereen oli turhan pomppiva. Kolmosketju piristyi parin hiljaisemman matsin jälkeen ja sillä oli juuri tuollaisia puolittaisia tekopaikkoja useampi. Kakkoserän lopusta jäi mieleen Carrierin tulokseton vanhanaikainen. Stephenson puolestaan oli hyvä takapaineen antaja menetysten jälkeen kuten tulikin jo todettua avauserästä. Nelosketjun paras oli varmaankin Kolesar, joka mm. päätöserässä punnersi ohi Pescen maalille, mutta Andersen torjui kämmenviimeistelyn.
Hill oli maalissa neutraali. Avauserässä hän torjui vaivatta maskittomat kudit oikeasta laidasta Fastilta, Stepanilta ja Svechnikovilta. Vaativin pelastus oli Theodoren harhasyötön paikkaaminen, kun Necas kiersi tämän ja nousi maalille, mutta kämmenuitto jäi patjaan. Myöhemmissä erissä ei jäänyt mieleen mitään yksittäistä haamuvenytystä, mutta aika hyvin Hill näki ruuhkan läpi tulleet vedot ja selvitti kakkoskiekot, jos niitä eteen putosi.
*****
www.nhl.com
Toisena siirtotakarajakauppana Golden Knights värväsi Teddy Bluegerin vaihdossa ensi kesän kolmannen kierroksen varausvuoroon ja Peter Diliberatoreen. Diliberatoren menetys ei kirpaise, sillä ei hänestä NHL-puolustajaa tule, vaan mies jämähti tällä kaudella AHL:n ja ECHL:n välillä seilaavaksi puolustajaksi. Erikoisosaaminen puuttuu eikä hän ole riittävän hyvä yleispuolustaja luodakseen NHL-uran. Blueger on tuohon hintaan tervetullut lisäys syvyysosastolle, kun Roy saattaa olla pois pidempään. Jotkut ovat vertailleet häntä Bellemareen ja voi olla, että latvialaisenkin pelipaikka löytyy nelosen keskeltä. Blueger pelasi Penguinsissa hyökkääjistä eniten alivoimaa, joten sikälikin hän täyttää Royn jättämän aukon tuolla osa-alueella. On myös mukava saada lisää eurooppalaisväriä pohjoisamerikkavetoiseen kokoonpanoon, vaikka toisaalta Mannisen NHL-debyytti on täten entistä epätodennäköisempi.
Hill jatkoi maalissa. Thompson ei ole vielä lähellä paluuta ja Brossoitin vamma ei liity kesän lonkkaleikkaukseen. Cassidy totesi aamujäiden jälkeen sen, että Barbashevia tullaan kokeilemaan ennemmin ali- kuin ylivoimalla.
Arvosanataulukko
++
+ Eichel, Barbashev, Amadio, Smith, Karlsson, Theodore
+/- Hill, Whitecloud, Pietrangelo, Martinez, McNabb, Marchessault, Carrier, Stephenson, Kessel, Howden, Cotter, Kolesar
- Hague
--
Golden Knights raapi tiukan 3-2 voiton Hurricanesista. Avauserä oli maaliton ja virtaava, kun peli eteni vauhdikkaasti päästä päähän eikä kulmaralleja juuri nähty kummaltakaan. Minut vakuutti kotijoukkueen suunnanmuutospuolustaminen. Se oli samalla tasolla kuin Coloradolla pari päivää aiemmin juuri Vegasia vastaan. Puolustajat eivät liiaksi peruuttaneet, vaan säilyttivät tiukan etäisyyden ja samalla hyökkääjien takakarvaaminen oli mallikelpoista, joten viisikko pysyi tiiviinä. Esimerkiksi avausvitosella Stephenson katkaisi kahdesti takakarvaamalla Canesin vastaiskun omalla alueella. Toisella noista kerroista Aho yritti leikata keskustaan vetopaikkaan jätöstä. Barbashev ja Carrier puolestaan kertaalleen kumpikin pitivät lavan jäässä eikä takaviistosyöttö onnistunut vastaiskun päätteeksi.
Carolinakin puolusti suunnanmuutokset muutoin hyvin, mutta Karlssonin ketjua se ei kuriin saanut. Viidennellä minuutilla Amadio jatkoi keskialueelta syötön eteenpäin oikeaan laitaan vauhtiin Smithille, joka ampui patjaan. 11. minuutilla Amadio puolestaan syötti eteenpäin keskikaistalle Pietrangelolle, joka tuki vastaiskua ja käänsi rystyltä syötön oikealle takatolpalle, josta Smith ohjasi kiekon ohi maalin. Hetken päästä Karlsson puolestaan 2v2-hyökkäyksessä punnersi keskeltä alueella ja jätti kiekon Amadiolle, joka jarrutti ja laukoi sitten pakin jaloista takapatjaan. Wiljami ei ihan reboundiin päässyt kiinni. Ja vielä minuutti ennen taukoa Smithin lätty tavoitti Theodoren, joka kilautti oikeasta laidasta tolppaan. Karlssonin kamppailuvoitto omalla sinisellä käynnisti tuon transition.
Ajassa 25:11 Vegas teki 1-0 maalin. Ensin Eichelin ketju mylläsi aikansa hyökkäysalueella ja mm. Barbashev käänsi slotista kiekon patjaan ja Marchessault oli maalin kulmalla reboundissa. Sen perään Barbashev ampui oikeasta laidasta ohi maalin ja Canes purki keskialueelle, muttei päässyt vaihtamaan puolustajia, vaan Theodore palautti kiekon takasiniselle. Tuoreena kehiin tullut Carrier poimi takaviistosta Eichelin, jonka rannelaukaus keskikaistalta painui Pescen jaloista etuyläkulmaan 3v2-hyökkäyksen lopuksi ennen kuin Hurricanesin tuoreet hyökkääjät ehtivät omalle alueelle antamaan takapainetta. Carolina tasoitti 33. minuutilla 3v3-vastahyökkäyksestä, kun Necas leikkasi ovelasti keskelle Pietrangelon edestä siten, että hän käytti kiekon takapaineen antaneen Karlssonin lavan alta ja laukoi sitten terävästi. Hill ei ehtinyt kissaa sanoa. Minuutti ennen toista taukoa Golden Knights osui toistamiseen. Slavin nousi viivasta esiin ja sai syötön kulmasta, mutta haltuunotto epäonnistui ja kiekko karkasi ritareille. Kessel syötti eteenpäin Barbasheville, joka jo tuttuun tapaan luopui keskialueella ajoissa kiekosta antaakseen sen Eichelille. Tällä kertaa syöttö oli vapauttava ohi alimman pelaajan Burnsin hölmön vastaantulon ja Eichel pääsi läpiajoon, josta tämä viimeisteli alakulmaan. Toisessa erässä molempien joukkueiden pyöritykset hieman lisääntyivät ja staattista kamppailupelaamista puolustusalueilla oli enemmän, mutta siltikin suunnanmuutokset olivat yhä pääosassa.
Päätöserä muistutti jälleen enemmän avauserää. Kiekko vaihtoi ahkerasti omistajaa, kun peli virtasi päästä päähän eikä pidempiä kulmaralleja juuri nähty varsinkaan kotijoukkueelta. Carolina tasoitti päätöskympillä, vaikka Karlsson kaapi omissa aloitusvoiton Staalista. Hague kuitenkin aikaili ja Fast ehti iskeä häneen kiinni. Toki Nic sai siirrettyä kiekon maalin taakse Whitecloudille, mutta samalla kun tämä otti syötön haltuun, Martinook oli jo iholla karvaamassa. Vieraiden hyökkääjät kamppailivat päädyssä kiekon vieraille ja syöttivät viivaan, josta Burns ampui ohi takakulman. Kiekko kiersi ränniä pitkin Slavinille, joka levitti Burnsille. Toinen kuti oli parempi ja Staal ohjasi sen slotista matkalla verkkoon. Smith ei saanut vain peitetyksi viivavetoa ja toisaalta Hague ei saanut sidottua mailaa, vaikka oli miehessään muutoin kiinni.
Kotijoukkueen onneksi Karlssonin vitja paikkasi tehotilaston kaksi miinustaan iskemällä voittomaalin päätösvitosella. Tietysti maali syntyi vastaiskusta. Karlsson avasi upeasti pystyyn laidan kautta ohi De Haanin ja vapautti laiturit 2v1-tilanteeseen. Amadio kärkimiinan avulla sai syötön jagrtukkaisen Chatfieldin läpi vasemmalle takatolpalle ja Smith puttasi varmasti kiekon sisään etukulmasta. Summa summarum, peli oli viihdyttävä aaltoillen päästä päähän ja pidempiä hallintajaksoja puolustusalueilla oli vähän. Pidin Golden Knightsin transitiopuolustamisesta rahtusen vieraita enemmän ja se erotti joukkueet yhdellä maalilla tässä kiekkotrillerissä. Päätöserässäkin esim. 45. minuutilla Svechnikov haki Ahoa slotista poikittaissyötöllä, mutta viisikko oli tiivis ja mailaviidakko liian sumea, jotta vastaisku olisi päättynyt kutiin.
Eichelille menee plussa kahdesta maalista. Viimeistelyt olivat kylmiä. Hän otti askeleen lähemmäs uransa ensimmäisiä pudotuspelejä. Kiekottomanakin Eichel oli hyvä ja mm. 30. minuutilla oli hänen vuoronsa takapaineen annolla estää Carolinaa päättämästä vastaiskua laukaukseen. Ketjutoveri Barbasheville menee plussa esityöstä toiseen osumaan. Jo toisella minuutilla hän luopui keskialueella ajoissa kiekosta laittaen Eichelin laidasta vauhtiin, mutta tämä ampui silloin pakin jaloista yli maalin. Mutta joo, ehkä on ihan hyvä, ettei Barbashev yritä itse nostaa jalalla keskialueen yli, vaan antaa kiekon heti taitavammalle pelaajalle. Kiekollinen suoritusvarmuus oli hyvää tässäkin pelissä ja omissa jäi mieleen se yksi takaviistokatko häneltäkin avauserästä. Kotidebyytti T-Mobilella oli positiivinen.
Ykkösvitja jäi miinuksille tehotilastossa, mutta ansaitsee plussan. Voittomaali oli ansaittu palkinto lukuisista puolivaarallisista vastaiskuista. Ja noissa takaiskuissa ensimmäisessä Necasin yksilösuoritus ansaitsee tunnustusta ja jälkimmäisessä Hague puppeloi eniten, jos joku syyllinen on mainittava. Siksi tälle meneekin miinus, kun keskittyminen ei ollut tapissa 2-2 maaliin johtaneessa vaihdossa omalla alueella. Kertaalleen Hague tuki hyvin vastahyökkäystä toisaalta ja Smithin poikkisyötöstä laukoi logoon vasemmasta laidasta. Smith oli niin monessa maalipaikassa mukana ja teki lopulta sen voittomaalinkin, että Burnsin viivakudin blokkaamattomuus ei pudota arvosanaa neutraaliksi.
Puolustuksesta plussa menee Theodorelle, joka liikutti kiekkoa hyvin ja käynnisti vastahyökkäyksiä. Yhden syötön lisäksi hän tosiaan ampui tolppaan (kuten toisen erän alussa aloitusvoiton jälkeen pakkipari McNabbkin) ja päätöserässä selustachipillään lähes vapautti pystyyn spurtanneet Carrierin ja Stephensonin 2v0-tilanteeseen, mutta Carrier ei saanut kunnolla kiekkoa kuoletettua ja syöttö viereen oli turhan pomppiva. Kolmosketju piristyi parin hiljaisemman matsin jälkeen ja sillä oli juuri tuollaisia puolittaisia tekopaikkoja useampi. Kakkoserän lopusta jäi mieleen Carrierin tulokseton vanhanaikainen. Stephenson puolestaan oli hyvä takapaineen antaja menetysten jälkeen kuten tulikin jo todettua avauserästä. Nelosketjun paras oli varmaankin Kolesar, joka mm. päätöserässä punnersi ohi Pescen maalille, mutta Andersen torjui kämmenviimeistelyn.
Hill oli maalissa neutraali. Avauserässä hän torjui vaivatta maskittomat kudit oikeasta laidasta Fastilta, Stepanilta ja Svechnikovilta. Vaativin pelastus oli Theodoren harhasyötön paikkaaminen, kun Necas kiersi tämän ja nousi maalille, mutta kämmenuitto jäi patjaan. Myöhemmissä erissä ei jäänyt mieleen mitään yksittäistä haamuvenytystä, mutta aika hyvin Hill näki ruuhkan läpi tulleet vedot ja selvitti kakkoskiekot, jos niitä eteen putosi.
*****
VGK Acquire Forward Teddy Blueger From Pittsburgh Penguins | Vegas Golden Knights
Vegas Golden Knights General Manager Kelly McCrimmon announced today that the team has acquired forward Teddy Blueger
www.nhl.com
Toisena siirtotakarajakauppana Golden Knights värväsi Teddy Bluegerin vaihdossa ensi kesän kolmannen kierroksen varausvuoroon ja Peter Diliberatoreen. Diliberatoren menetys ei kirpaise, sillä ei hänestä NHL-puolustajaa tule, vaan mies jämähti tällä kaudella AHL:n ja ECHL:n välillä seilaavaksi puolustajaksi. Erikoisosaaminen puuttuu eikä hän ole riittävän hyvä yleispuolustaja luodakseen NHL-uran. Blueger on tuohon hintaan tervetullut lisäys syvyysosastolle, kun Roy saattaa olla pois pidempään. Jotkut ovat vertailleet häntä Bellemareen ja voi olla, että latvialaisenkin pelipaikka löytyy nelosen keskeltä. Blueger pelasi Penguinsissa hyökkääjistä eniten alivoimaa, joten sikälikin hän täyttää Royn jättämän aukon tuolla osa-alueella. On myös mukava saada lisää eurooppalaisväriä pohjoisamerikkavetoiseen kokoonpanoon, vaikka toisaalta Mannisen NHL-debyytti on täten entistä epätodennäköisempi.
Jäi mieleen, kun kommentaatti Eddie Olczyk taisi sanoa, että tämä ottelu Canesia vastaan oli parhaita pelejä Jack Eicheliltä, mitä hän oli nähnyt Eicheliltä Golden Knightissa.
VGK Acquire Goaltender Jonathan Quick From Columbus Blue Jackets
<b>VEGAS (March 2, 2023)</b> - Vegas Golden Knights General Manager <b>Kelly McCrimmon</b> announced today, March 2, that the team has acquired goaltender <b>Jo...
www.nhl.com
Columbus Blue Jacketsin Jonathan Quick saapui vahvistamaan maalivahtiosastoa kuten oli huhuiltu. Hutchinson ja seitsemännen kierroksen vuoro vuodelle 2025 matkasivat toiseen suuntaan, joten samapa tuo oli naarata Quick kaiken varalta rosteriin. Cassidy kommentoi kauppaa siten, että se ei tarkoita sitä, että nyt telakalla olevat veskarit olisivat pitkäaikaisloukkaantuneita, vaan Thompsoninkin pitäisi yhä palata askiin ennen pudotuspelejä. McCrimmon komppasi, että Quickin hankinnassa on kyse muiden veskareiden tämänhetkisestä terveystilanteesta ja riskien minimoimisesta eikä niinkään torjumisen tasosta. Bluegerin hankinta puolestaan vapauttaa Cassidyn mukaan Royn hyökkäävämpään rooliin. Tuo oli mielenkiintoinen tieto. McCrimmon puolestaan jutteli medialle sellaista, että organisaatiolla oli lista koskemattomista asioista, mutta tämän kesän ykköskierroksen vuoro ei ollut yksi niistä. Jos se olisi kaupattu, vastineen olisi pitänyt olla pelaaja, jonka sopimus ei päättyisi tähän kauteen.
Positiivisena yllätyksenä Golden Knights myös kiinnitti seurahistorian kolmanneksi suomalaiseksi Christoffer Sedoffin vapaana agenttina. Kun olin koronasyksynä katsomassa silloin kerran livenä Kallionkieltä, Sedoff pelasi samassa HIFK:n A-juniorijoukkueessa puolustajana. Hauska yhteensattuma ja ehkä hän pääsee pelaamaan ensi kaudella jälleen yhdessä Marcuksen kanssa Silver Knightsissa. Kallionkielihän on pelannut vain viisi ECHL-matsia tällä kaudella, koska jostain loukkaantumisesta hän on kärsinyt. McCrimmon totesi Sedoffista medialle sen, että tämä on ollut hyvässä kehitysohjelmassa Red Deerissä ja uskoo, että tästä tulee hyvä aikuiskiekkoilija. Samassa hän mainitsi sen, että Whitecloud, Coghlan, Pachal ja Miromanov ovat aiempia vapaina agentteina tulleita puolustajia, jotka ovat sittemmin olleet tehokkaita pelaajia organisaatiolle. Kuvailin itse Sedoffia vajaat kolme vuotta sitten siten, että nykytiedolla pelaajaprofiili on kuin köyhän miehen Cormier:
62/82 Vegas vs. New Jersey
Cotter siirtyi katsomoon ja Howden laitaan, kun Blueger tuli nelosen keskelle. Kolme kärkiketjua pysyivät ennallaan ja Hill jatkoi maalissa.
Arvosanataulukko
++
+ Hill, Marchessault, Eichel, Barbashev
+/- McNabb, Pietrangelo, Martinez, Hague, Whitecloud, Theodore, Karlsson, Smith, Amadio, Carrier, Kessel, Howden, Blueger, Kolesar, Stephenson
-
--
Vegas meni johtoon kahdeksan minuutin kohdalla. Barbashev syötti kulmasta viivaan, McNabb ampui päätylautaan ja paluukiekon maalin kulmalta iski sisään heittäytymällä Marchessault irrottuaan Hamiltonin kontrollista. Tehopiste oli Joonatanin NHL-uran 400. Maalia edelsi toisessa päässä vielä McNabbin takaiskun pelastanut blokki oman maalin kulmalla. Devils tasoitti ylivoimalla päätösvitosella. Hamilton levitti vasempaan siipeen ennen kuin Blueger ehti lähemmäs antamaan painetta. Stephenson alempana hyökkääjänä jätti slottipelaajan mielestäni hyvin syöttövarjoon samalla, kun hän lähestyi Hughesia. Pietrangelokin oli peittovalmiudessa, joten Hughes valitsi lähettää Stephensonin lähestymisestä huolimatta poikittaissyötön ja Bratt naulasi oikeasta laidasta suoraan syötöstä kiekon verkkoon. Toki jos jonkun niin Stephensonin tuo keskilinjan puhkonut passi olisi pitänyt katkaista, mutta olihan passi viimeiseen asti hyvin salattu. Harmi, että Bluegerin ensimmäinen AV-vaihto tuotti heti takaiskun. Päätösminuutilla vielä McNabb ei saanut kunnolla haltuun Pietrangelon pudotusta, vaan jätti kiekon omalla alueella suoraan Mercerille, joka kiitti ja laukoi tarkasti sivuttaisliikkeestä yläriman alle. Tuo ei suinkaan ollut Vegasin erän ainoa harhasyöttö/menetys, josta peli kääntyi omiin päin ja kun vedot olivat 4-16, vierasjohto oli ansaittu.
Vegas tasoitti 33. minuutilla, kun ensin Marchessault takakarvasi keskialueella kiekon kotijoukkueelle. Hyökkäyssinisen päällä Eichel ja Barbashev kamppailivat jatkotilanteessa kiekon takaisin keskikaistalle Marchessaultille, joka viimeisteli suunnanmuutoksen laukomalla kiekon etuyläkulmaan. Kyseessä oli Vegas-uran 19. kahden maalin peli ja se sivuaa Paciorettyn ennätystä. Päätöserän alkupuolella Tatar puolestaan laukoi ohi takakulman ja kiekko kiersi keskialueelle. Marchessault tarjoili 2v1-hyökkäyksessä syötön Eichelille ja tämä viimeisteli pehmeillä käsillä vasemmalta puolelta kiekon ohi Schmidin. Päätöskympillä Devils vielä tasoitti, kun Theodore ei ylettynyt kurottamaan irtokiekkoon niin, että olisi saanut sen puretuksi. Sitten hän olikin poissa paikaltaan maalin edestä ja Boqvist tarjoili päädystä syötön Woodille, joka ohitti läheltä Hillin. Toki Howden paikkasi ja valui maalin eteen, mutta sekä hänen että Haguen huomio kiinnittyi syöttäjään eikä kumpikaan puolustanut maalille hiipinyttä Woodia.
Jatkoaika oli maaliton Hillin ansiosta. Pilkut aloitti Tatar ampuen patjaan. Marchessault tavoista poiketen yritti harhautusta, mutta kiekko eli liikaa lavassa. Hamilton ampui sivuttaisliikkeestä keskeltä liiaksi päin Hilliä ja Eichel kokonaan ohi keksinnöstä ehkä kilven kautta. Mercer nosti läheltä yli räpylän reunan kautta ja Smith samoin rystyltä. Bratt hidasti liian ajoissa ja Hill ehti liukua patjoineen kämmenuiton tielle. Theodoren patenttirysty lopulta upposi vähän tuurillakin verkkoon Schmidin varusteiden läpi.
Hill oli maalissa loistava torjuen 47 kiekkoa. Toki Mercerin kuti oli maskittomana torjuttavissa, mutta muutoin huomautettavaa ei juuri ollut. Hän aloitti illan torjumalla heti Hischierin läpiajon pitämällä längit kiinni Theodoren harha-avauksen jälkeen. 10. minuutilla tuli toinen huono avaus, josta peli kääntyi ja Hughes ampui rystyltä patjaan puolittaisesta läpiajosta. Haula puolestaan välissä ajoi keskeltä maalille ja ohjasi laidasta tulleen syötön rintaan. Toisen erän toisella puoliskolla Hill piti Mercerin rintataskussa. Ensin tämä sai pitkän avauksen takasiniselle ja nousi oikeasta laidasta maalille, mutta Hill piti etukulman tukossa. Minuutti ennen taukoa Mercer puolestaan siirsi Eichelin puolittain sivuun ja luisteli keskeltä maalille, mutta kääntörysty takakulmaan ei uponnut, vaikka Hill oli jo liukumassa toiselle tolpalle. Viime sekunneilla puolestaan Hill nollasi vielä yhden Devils-pelaajan laukauksen takatolpalta atleettisella venytyksellään.
Illan kohokohta oli kuitenkin jatkoaika, jossa Hill piti isännät elossa vetojen oltua 0-8. Ensin Hughes syötti oikeasta laidasta maalille leikanneelle Hischierille, joka ohjasi läheltä lohoon. Sitten Hughes antoi poikittaissyötön painottomalle puolelle Seversonille, joka nousi maalin kulmalle, mutta etukulmauiton tiellä oli Hillin käsi jään pinnassa. Hetken päästä Boqvist haki vapaasti etuyläkulmaa Hillistä katsottuna oikealta puolelta ja sen perään Boqvist käveli vapaasti siniviivan kautta kierrettyään maalille, mutta syötti vielä viereen Mercerille, joka laukoi Hillin syliin. Lopuksi vielä Theodore hieman kompuroi ja jäi jälkeen Hischieristä, jonka voimanousu päättyi rystysurvontaan, mutta Hill piti patjan jäässä.
Muut plussat menevät kakkosketjulle, joka vastasi kaikista Vegasin maaleista. Marchessaultin lapa oli kuuma ja hattutemppuunkin oli ainekset, kun avauserässä 2v1-tilanne päättyi laukaukseen Schmidin räpylän reunaan ja kakkoserässä Palatin oman alueen harhasyöttö tarjosi hänelle avopaikan maalin eteen, mutta Schmid potki nopeasti vastaan peittäen maalin hyvin. Eichel oli hyvä suunnanmuutoksissa jättäen mm. pelin alussa kiekon Pietrangelolle, joka ampui keskeltä suoraan päin ja Barbashev pelasi aika samanlaisen ehjän pelin kuin pari päivää aiemmin Carolinaa vastaan. Kiekollinen suoritusvarmuus oli korkealuokkaista ja jälleen hän myös katkaisi pari takaviistosyöttöä vieraiden vastaiskuissa. Carrierin pudottua sivuun avauserän lopussa alavartalovamman vuoksi, Barbashev sai myös ensimmäiset YV-minuuttinsa ritariurallaan osana kakkosylivoimaa.
Karlssonin vitjasta William ja Reilly väläyttelivät pari kertaa. Smith ampui kaksi hyvää one-timeria kaukaa oikeasta laidasta, joista toinen viisi minuuttia ennen loppua kilahti ylärimaan. Karlsson puolestaan kakkoserän lopussa ylivoimalla livahti keskeltä läpiajoon, mutta kuti kilpistyi kilpeen. Kolmoserän alussa Theodore melkein poimi hänet takatolpalta, mutta syöttö jäi vähän taakse. Alivoimalla puolestaan Karlsson karkasi läpi ja Palat rikkoi huitomalla käsille, mutta Schmid torjui olkapäällään pelitilannerankkarin. Kolmosketjusta jäi mieleen puolestaan Stephensonin tuhlattu läpiajo, kun Kessel vapautti tämän Siegenthalerin selustaan, mutta kunnon laukaus jäi piippuun vauhdin oltua liian kova eivätkä kädet pysyneet perässä.
Debytantti Blueger pelasi 15:42, josta alivoimalla 55 sekuntia. Aloitusprosentti oli 64%, teholukema -1, laukauksia kaksi ja taklauksia yksi. Sen verran nopeasti kelasin pelin läpi tällä kertaa, että teen hänestä tarkempia huomioita myöhemmissä peleissä, mutta aika paljon jo avauserässä Bluegerin ketju sai vastuulleen oman alueen startteja ja tosiaan alivoimaa Blueger pelasi toisessa kärkiparissa Stephensonin kanssa. Teholukeman miinus tuli vieraiden 3-3 maalista, mutta se meni tosiaan enemmän Theodoren, Howdenin ja Haguen piikkiin. Avausvaihdosta jäi mieleen se, että kun Teddy sen voitti ja Howden ohjasi Martinezin avauksen päätyyn, siellä ensimmäisenä oli Blueger, joten suoraluistelunopeuttaan hän väläytti heti. Hän voitti myös kamppailun päädyssä ja pudotti kiekon viivaan, mutta Martinezin kuti jäi blokkiin. Blueger kuitenkin oli varmistamassa jo keskialueella puolustavalle sentterille uskollisesti ja nappasi irtopalan takaisin Vegasille. Uusi haku johti ristipistoon oikeaan laitaan, jossa Blueger jätti kiekon Kolesarille ennen kuin sai sen tältä takaisin maalin taakse, mutta syöttö sieltä maalin eteen ei omia tavoittanut. Vartin kohdalla puolestaan Carrier syötti hänelle kulmasta slottiin, mutta kääntörysty jäitä pitkin ei jaksanut edes maalille asti.
63/82 Vegas vs. Montreal
Quick teki maalissa VGK-debyyttinsä. Carrier on puolestaan sivussa pidemmän aikaa alavartalovammansa vuoksi, joten Cotter palasi kokoonpanoon heti yhden huilipelin jälkeen ja otti kolmosessa Carrierin paikan.
Arvosanataulukko
++
+ Theodore, Blueger, Barbashev, Smith, Karlsson
+/- Pietrangelo, Martinez, Hague, Whitecloud, McNabb, Eichel, Amadio, Marchessault, Stephenson, Kessel, Kolesar, Howden, Quick
- Cotter
--
Montreal kaatui maalein 4-3. 12. minuutilla Theodore ampui ensin kauempaa one-timerin McNabbin levityksestä. Allen torjui sen eteensä. Blueger reagoi irtokiekkoon ensimmäisenä ja kiersi maalin puolustaja Harris selässään. Sitten hän käänsi rystyltä kiekon takaisin maalille ruuhkaan, mutta Allenin patja oli välissä. Kiekko pomppasi kuitenkin takaisin latvialaiselle ja tämä pudotti sitten suosiolla tyhjään tilaan taustalle Theodorelle, jonka toinen laukaus painui etualakulmaan ihmismeren läpi. Tehopiste oli Bluegerille ensimmäinen kultaisena ritarina. Päätösminuutilla puolestaan hyökkäyspään aloituksen jälkeen Pietrangelo piti viivan taitavasti kiinni koppaamalla purun ilmasta alas ja levitti Eichelille vasempaan laitaan. Tämä löysi keskeltä Barbashevin, joka jatkoi kiekon Marchessaultille ja liikkui itse takatolpalle. Marchessault syötti uudelleen Eichelille ja sen jälkeen Montrealin viisikko oli jo sahattu niin nippuun, että Eichelin piti enää tarjoilla helpohko syöttö takatolpalle tyhjiin Barbasheville, joka teki ensimmäinen maalinsa kultaisena ritarina. Avauserän vedot olivat 13-5, joten johto ei ollut vääryys. Toki avauskymppi oli vielä nuhaista hyökkäämistä ja Montreal onnistui puolustamaan sisäänviennit kohtalaisesti, mutta jälkimmäinen puolikas kului pitkälti vieraiden puolustusalueella myllätessä:
Toisessa erässä Golden Knightsin ensimmäinen veto kohti maalia upposi sisään. Smith katkaisi keskialueella kehnon avauksen ja 2v1-käännöstä hän leikitteli Karlssonin kanssa seinäsyötöllä Edmundsonin pihalle ja puttasi sitten tyhjiin, klassista.
Päätöserän alussa aloitusvoiton jälkeen Matheson harhautti Cotterin rumasti kahville siniviivassa ja nousi vapaasti vetopaikkaan. Rannelaukaus painui takakulmaan ohi Quickin. Vegas kuittasi maalin 47. minuutilla. Barbashev ristipisto keskialueella löysi Eichelin, joka vei kiekon sisään vasemmalta ja pudotti viivaan Haguelle. Amadio ja Barbashev olivat maalilla kärkkymässä reboundia. Ensin mainitun ohjauksesta kiekko kimposi sopivasti Barbashevin rintaan ja siitä sisään, kun Gurianov jäi painissa väärälle puolelle. Jälleen Montrealia vastaan VGK teki vähintään neljä osumaa ja kyseessä onkin vastustaja, jota vastaan Vegasilla on seurahistorian paras maalikeskiarvo eli 4,22 maalia per kohtaaminen. Alle minuutissa Montreal tuli kuitenkin vielä peliin mukaan kahdella nopealla kavennusmaalilla. Ensin Belzilen maskiton rannelaukaus suoraluistelusta oikealta b-pisteeltä upposi liian helposti etuyläkulmaan. Sitten Ylösen vitjan hyökkäysalueen pyöritys tuotti osuman, kun Jesse vastaanotti päädyssä rännikiekon ja syötti keskustaan Harvey-Pinardille, joka ohitti ykkösellä Quickin. Karlsson irtosi noppavitosen keskeltä paineistamaan laitaan, mutta oli myöhässä ja jätti täten keskustan auki, johon Amadio ei painottomalta puolelta älynnyt ajoissa pudota. Hienosti avattu tila vierailta keskustaan enkä Karlssonia syytä rynnimisestä, koska hänen pitikin irrota paineistamaan laitaan sentterinä Suzukia. Tuon lähemmäs vieraat eivät enää päässeet, joten tuloksena oli kolmas maalin voitto putkeen.
Quick oli neutraali torjuen 25 kertaa. Yksi helppo livahti sisään, mutta otti hän muutaman hyvän torjunnan vastapainoksi. Ensimmäinen torjunta uudessa seurassa tuli vajaan kuuden minuutin kohdalla, kun jättösyötöstä Savard laukoi ranteella kaukaa vasemmasta laidasta kilpeen. Toinen torjunta olikin sitten jo maailmanluokkaa, kun Whitecloud paini yksin päädyssä kahta vastustajaa vastaan Eichelin katseltua vain vieressä, jolloin keskustakin jäi tyhjäksi. Dvorak löysikin maalin edestä Pitlickin, joka kiskaisi ykkösellä kiekon Quickin haltuun. Toisen erän alussa Quick otti toisen slottiliimauksen, kun hän siirsi maalin takana kiekon suoraan vastustajalle kulmaan, mutta ehti palata ajoissa maalilleen ja torjua Ylösen lämärin. Myöhemmin pelaajat kommentoivat, että Quick on niin nopea liikuttamaan kiekkoa mailallaan, että puolustajilla on siihen tottumista ja siitä tuo harhasyöttökin johtui. Kakkoserässä Quick tuli myös riittävästi Andersonia vastaan läpiajossa ja pakotti tämän nostamaan yli maalin. Päätöserässä alivoimalla hän puolestaan piti längit kiinni, kun Hoffman laukoi oikeasta siivestä matalan kudin ja 15 sekuntia ennen loppua Quick otti vielä voittavan torjunnan liukuen Drouinin one-timerin tielle. Ehkä turhan helposti Quick muutamassa tilanteessa meni jäihin, mutta vastapainona sitten nuo pari A-luokan torjuntaa olivat komeita.
Cotterille menee miinus 3-1 kavennuksesta, vaikka avauserän lopussa hän petasikin poikkisyötöllään oivan paikan painottomalle puolelle Whitecloudille, joka nousunsa lopuksi ampui ranteella yli maalin. Barbashev saa plussan kahdesta maalista. Carrierin poissaollessa hän jatkoi kakkosylivoimassa maskimiehenä. Lisäksi hän sai nähdäkseni ensimmäiset AV-minuuttinsa myös. Hän pelasi joko Bluegerin tai Stephensonin kanssa alivoimien lopussa jämäsekunnit ja kertaalleen mailapuolusti hyvin omaa sinistä Ylösen sisäänvientiä vastaan. Intensiteetti kiekottomana oli jo parempaa kuin vaikkapa debytissä Coloradossa.
Toinen uusi vahvistus saa myös plussan. Blueger kirjasi avauspisteensä tosiaankin ja hänen ketjunsa sai joka erässä pari pidempää kulmarallia aikaan Montrealin alueella. Yhtä maalia enempää niistä ei kuitenkaan syntynyt, vaikka Howdenkin kertaalleen pääsi vapaasti kääntymään vanhanaikaisella maalin eteen avauserän lopussa, mutta nosti kiekon ohi takakulman. Bluegerin pelistä jäi yksityiskohtana mieleen se, että hänellä oli todella vahva maila karvatessa. Ika Lehkonenhan on sanonut, että kun karvaa, lapa on pidettävä jäässä syöttöjen katkaisemiseksi eikä ilmassa. Blueger oli ainakin tuon neuvon sisäistänyt loistavasti, koska hän kiilasi todella taitavasti puolustajan avauslinjan tielle suoraan iholle ja sai pari stoppia siten aikaan hyökkäysalueella, kun hätäiset syötöt tussahtivat hänen lapaansa. Yksi katko tuli jo avausvaihdossa ja myöhempi avauserän lopussa. Keskialueen kiekollinen suoritusvarmuus vakuutti myös. Esimerkiksi kahdeksannella minuutilla Blueger jatkoi hyvin ahdistettunakin selin kohti maalia kiekon keskikaistalle Kolesarille, joka päätti vastaiskun laukaukseen suoraluistelusta patjaan. Muutaman pelin otannalla alan lämpenemään molemmille uusille hankinnoille entistä enemmän.
Karlsson-Smith -akseli kirjaa plussan kolmannesta maalista. He pelasivat yhdessä myös tutun vahvaa alivoimaa. Lisäksi Smith alusti mm. avauserän lopussa poikkisyötöllä maalipaikan Amadiolle, mutta Allen ryösti tämän one-timerin. Karlsson puolestaan kamppaili timanttisesti laidoissa ja kilautti kertaalleen pelin puolivälissä ranteella tolppaan vasemmasta laidasta yksinäisen vastaiskun päätteeksi. Puolustuksesta erottui Theodore, joka on tainnut pelata viimeiset 12 peliä piste per peli -tahdissa. Maalinsa lisäksi hän avasi kertaalleen tarkasti tiukkaan taskuun takasiniselle ja Kessel livahti puolustajien välistä puoliksi karkuun, mutta rannelaukaus kilpistyi Allenin torsoon. Neutraaleista pelaajista Stephenson tuhlasi yhden läpiajon alivoimalla, kun patenttirystyuitto oli Allenin tiedossa. Jatkotilanteessa Marchessault tuli vaihdosta kehiin tuoreena ja tinttasi slotista vastakiekkoon yli maalin. Joonatanin pelaamisessa oli virtaa, mutta yksi syöttöpiste ei nyt riittänyt plussaan. Sama päti Eicheliin, joka lisäksi mm. Pitlickin vetopaikassa puolusti lepsusti omissa.
*****
Yhdeksän päivää sitten ilmestyi muuten minidokumentti seurahistorian parhaasta pistemiehestä (479gp 162+217=379) Jonathan Marchessaultista. Kolme vuotta sitten Karlssonista tehty pätkä oli ihan hyvä eikä tämäkään kylmäksi jättänyt:
Quick teki maalissa VGK-debyyttinsä. Carrier on puolestaan sivussa pidemmän aikaa alavartalovammansa vuoksi, joten Cotter palasi kokoonpanoon heti yhden huilipelin jälkeen ja otti kolmosessa Carrierin paikan.
Arvosanataulukko
++
+ Theodore, Blueger, Barbashev, Smith, Karlsson
+/- Pietrangelo, Martinez, Hague, Whitecloud, McNabb, Eichel, Amadio, Marchessault, Stephenson, Kessel, Kolesar, Howden, Quick
- Cotter
--
Montreal kaatui maalein 4-3. 12. minuutilla Theodore ampui ensin kauempaa one-timerin McNabbin levityksestä. Allen torjui sen eteensä. Blueger reagoi irtokiekkoon ensimmäisenä ja kiersi maalin puolustaja Harris selässään. Sitten hän käänsi rystyltä kiekon takaisin maalille ruuhkaan, mutta Allenin patja oli välissä. Kiekko pomppasi kuitenkin takaisin latvialaiselle ja tämä pudotti sitten suosiolla tyhjään tilaan taustalle Theodorelle, jonka toinen laukaus painui etualakulmaan ihmismeren läpi. Tehopiste oli Bluegerille ensimmäinen kultaisena ritarina. Päätösminuutilla puolestaan hyökkäyspään aloituksen jälkeen Pietrangelo piti viivan taitavasti kiinni koppaamalla purun ilmasta alas ja levitti Eichelille vasempaan laitaan. Tämä löysi keskeltä Barbashevin, joka jatkoi kiekon Marchessaultille ja liikkui itse takatolpalle. Marchessault syötti uudelleen Eichelille ja sen jälkeen Montrealin viisikko oli jo sahattu niin nippuun, että Eichelin piti enää tarjoilla helpohko syöttö takatolpalle tyhjiin Barbasheville, joka teki ensimmäinen maalinsa kultaisena ritarina. Avauserän vedot olivat 13-5, joten johto ei ollut vääryys. Toki avauskymppi oli vielä nuhaista hyökkäämistä ja Montreal onnistui puolustamaan sisäänviennit kohtalaisesti, mutta jälkimmäinen puolikas kului pitkälti vieraiden puolustusalueella myllätessä:
Toisessa erässä Golden Knightsin ensimmäinen veto kohti maalia upposi sisään. Smith katkaisi keskialueella kehnon avauksen ja 2v1-käännöstä hän leikitteli Karlssonin kanssa seinäsyötöllä Edmundsonin pihalle ja puttasi sitten tyhjiin, klassista.
Päätöserän alussa aloitusvoiton jälkeen Matheson harhautti Cotterin rumasti kahville siniviivassa ja nousi vapaasti vetopaikkaan. Rannelaukaus painui takakulmaan ohi Quickin. Vegas kuittasi maalin 47. minuutilla. Barbashev ristipisto keskialueella löysi Eichelin, joka vei kiekon sisään vasemmalta ja pudotti viivaan Haguelle. Amadio ja Barbashev olivat maalilla kärkkymässä reboundia. Ensin mainitun ohjauksesta kiekko kimposi sopivasti Barbashevin rintaan ja siitä sisään, kun Gurianov jäi painissa väärälle puolelle. Jälleen Montrealia vastaan VGK teki vähintään neljä osumaa ja kyseessä onkin vastustaja, jota vastaan Vegasilla on seurahistorian paras maalikeskiarvo eli 4,22 maalia per kohtaaminen. Alle minuutissa Montreal tuli kuitenkin vielä peliin mukaan kahdella nopealla kavennusmaalilla. Ensin Belzilen maskiton rannelaukaus suoraluistelusta oikealta b-pisteeltä upposi liian helposti etuyläkulmaan. Sitten Ylösen vitjan hyökkäysalueen pyöritys tuotti osuman, kun Jesse vastaanotti päädyssä rännikiekon ja syötti keskustaan Harvey-Pinardille, joka ohitti ykkösellä Quickin. Karlsson irtosi noppavitosen keskeltä paineistamaan laitaan, mutta oli myöhässä ja jätti täten keskustan auki, johon Amadio ei painottomalta puolelta älynnyt ajoissa pudota. Hienosti avattu tila vierailta keskustaan enkä Karlssonia syytä rynnimisestä, koska hänen pitikin irrota paineistamaan laitaan sentterinä Suzukia. Tuon lähemmäs vieraat eivät enää päässeet, joten tuloksena oli kolmas maalin voitto putkeen.
Quick oli neutraali torjuen 25 kertaa. Yksi helppo livahti sisään, mutta otti hän muutaman hyvän torjunnan vastapainoksi. Ensimmäinen torjunta uudessa seurassa tuli vajaan kuuden minuutin kohdalla, kun jättösyötöstä Savard laukoi ranteella kaukaa vasemmasta laidasta kilpeen. Toinen torjunta olikin sitten jo maailmanluokkaa, kun Whitecloud paini yksin päädyssä kahta vastustajaa vastaan Eichelin katseltua vain vieressä, jolloin keskustakin jäi tyhjäksi. Dvorak löysikin maalin edestä Pitlickin, joka kiskaisi ykkösellä kiekon Quickin haltuun. Toisen erän alussa Quick otti toisen slottiliimauksen, kun hän siirsi maalin takana kiekon suoraan vastustajalle kulmaan, mutta ehti palata ajoissa maalilleen ja torjua Ylösen lämärin. Myöhemmin pelaajat kommentoivat, että Quick on niin nopea liikuttamaan kiekkoa mailallaan, että puolustajilla on siihen tottumista ja siitä tuo harhasyöttökin johtui. Kakkoserässä Quick tuli myös riittävästi Andersonia vastaan läpiajossa ja pakotti tämän nostamaan yli maalin. Päätöserässä alivoimalla hän puolestaan piti längit kiinni, kun Hoffman laukoi oikeasta siivestä matalan kudin ja 15 sekuntia ennen loppua Quick otti vielä voittavan torjunnan liukuen Drouinin one-timerin tielle. Ehkä turhan helposti Quick muutamassa tilanteessa meni jäihin, mutta vastapainona sitten nuo pari A-luokan torjuntaa olivat komeita.
Cotterille menee miinus 3-1 kavennuksesta, vaikka avauserän lopussa hän petasikin poikkisyötöllään oivan paikan painottomalle puolelle Whitecloudille, joka nousunsa lopuksi ampui ranteella yli maalin. Barbashev saa plussan kahdesta maalista. Carrierin poissaollessa hän jatkoi kakkosylivoimassa maskimiehenä. Lisäksi hän sai nähdäkseni ensimmäiset AV-minuuttinsa myös. Hän pelasi joko Bluegerin tai Stephensonin kanssa alivoimien lopussa jämäsekunnit ja kertaalleen mailapuolusti hyvin omaa sinistä Ylösen sisäänvientiä vastaan. Intensiteetti kiekottomana oli jo parempaa kuin vaikkapa debytissä Coloradossa.
Toinen uusi vahvistus saa myös plussan. Blueger kirjasi avauspisteensä tosiaankin ja hänen ketjunsa sai joka erässä pari pidempää kulmarallia aikaan Montrealin alueella. Yhtä maalia enempää niistä ei kuitenkaan syntynyt, vaikka Howdenkin kertaalleen pääsi vapaasti kääntymään vanhanaikaisella maalin eteen avauserän lopussa, mutta nosti kiekon ohi takakulman. Bluegerin pelistä jäi yksityiskohtana mieleen se, että hänellä oli todella vahva maila karvatessa. Ika Lehkonenhan on sanonut, että kun karvaa, lapa on pidettävä jäässä syöttöjen katkaisemiseksi eikä ilmassa. Blueger oli ainakin tuon neuvon sisäistänyt loistavasti, koska hän kiilasi todella taitavasti puolustajan avauslinjan tielle suoraan iholle ja sai pari stoppia siten aikaan hyökkäysalueella, kun hätäiset syötöt tussahtivat hänen lapaansa. Yksi katko tuli jo avausvaihdossa ja myöhempi avauserän lopussa. Keskialueen kiekollinen suoritusvarmuus vakuutti myös. Esimerkiksi kahdeksannella minuutilla Blueger jatkoi hyvin ahdistettunakin selin kohti maalia kiekon keskikaistalle Kolesarille, joka päätti vastaiskun laukaukseen suoraluistelusta patjaan. Muutaman pelin otannalla alan lämpenemään molemmille uusille hankinnoille entistä enemmän.
Karlsson-Smith -akseli kirjaa plussan kolmannesta maalista. He pelasivat yhdessä myös tutun vahvaa alivoimaa. Lisäksi Smith alusti mm. avauserän lopussa poikkisyötöllä maalipaikan Amadiolle, mutta Allen ryösti tämän one-timerin. Karlsson puolestaan kamppaili timanttisesti laidoissa ja kilautti kertaalleen pelin puolivälissä ranteella tolppaan vasemmasta laidasta yksinäisen vastaiskun päätteeksi. Puolustuksesta erottui Theodore, joka on tainnut pelata viimeiset 12 peliä piste per peli -tahdissa. Maalinsa lisäksi hän avasi kertaalleen tarkasti tiukkaan taskuun takasiniselle ja Kessel livahti puolustajien välistä puoliksi karkuun, mutta rannelaukaus kilpistyi Allenin torsoon. Neutraaleista pelaajista Stephenson tuhlasi yhden läpiajon alivoimalla, kun patenttirystyuitto oli Allenin tiedossa. Jatkotilanteessa Marchessault tuli vaihdosta kehiin tuoreena ja tinttasi slotista vastakiekkoon yli maalin. Joonatanin pelaamisessa oli virtaa, mutta yksi syöttöpiste ei nyt riittänyt plussaan. Sama päti Eicheliin, joka lisäksi mm. Pitlickin vetopaikassa puolusti lepsusti omissa.
*****
Yhdeksän päivää sitten ilmestyi muuten minidokumentti seurahistorian parhaasta pistemiehestä (479gp 162+217=379) Jonathan Marchessaultista. Kolme vuotta sitten Karlssonista tehty pätkä oli ihan hyvä eikä tämäkään kylmäksi jättänyt:
54/72 Gulls vs. Silver Knights
Saville kutsuttiin ensi kertaa tällä kaudella ylös ECHL:stä.
Dorofeyev - Manninen - Rempal
Quinney - Morozov - Rondbjerg
Smith - Froese - Brisson
Marushev - Ford - Marino
Cormier - Pachal
Bischoff - Korczak
Mayo - Miromanov
Patera
Saville
YV
Manninen
Quinney Rempal Smith
Miromanov
Dorofeyev
Morozov Rondbjerg Brisson
Cormier
Plussat ja miinukset
++
+ Brisson, Rondbjerg, Smith, Ford
+/- Patera, Cormier, Mayo, Pachal, Bischoff, Korczak, Dorofeyev, Manninen, Rempal, Quinney, Froese, Marushev, Marino
- Morozov, Miromanov
--
Maali-iloittelu päättyi 5-6. Kolmannella minuutilla Morozovin rystysiirto oman alueen kulmasta meni suoraan Slavinille, joka kiskaisi vasemmalta b-pisteeltä kiekon ohi Pateran. Tasoitus tuli toisen kympin alkuun, kun kakkosylivoima osui. Rondbjerg taiteili sinisen päältä kiekon vauhtiin keskikaistalle Brissonille, joka vielä levitti oikealle Dorofeyeville. Tämä laittoi ranteet lukkoon ja kiskaisi kiekon takayläkulmaan ohi Eriksson Ekin. Vielä viime pelissä Cormier sai pitää paikkansa ykkösylivoimassa, mutta tässä pelissä Miromanov otti paikkansa kokeneempien pelureiden koostumuksesta ja Cormier oli kakkosylivoiman maestrona muiden junnujen seassa.
Toisessa erässä iskettiin neljä kihausta. Ensin Morozovin ketjun pitkän hyökkäysalueen paineen lopuksi Cormier ryntäsi siniviivasta irtokiekkoa vastaan myöhässä ja Tracey karkasi läpiajoon. Tämä viimeisteli kylmästi rystyltä längeistä epäansaitun maalin. Jo seuraavassa vaihdossa peli oli kuitenkin taas tasan. Kolmosketju sai sillä kertaa paineen isäntien alueelle. Froese esti Lopinan purun keskustassa ja pudotti kiekon viivaan Mayolle, joka levitti Bischoffille ja maalin kulmalla Smith sai lavan väliin laukaukseen. 29. minuutilla Traceyn kuti vasemmasta laidasta kimposi Pateran torjunnasta suoraan De Leolle, joka pussitti paluukiekon toiselta puolelta takakulmaan, kun Miromanov suti ensin ohi reboundista ja sitten laukaus vielä meni hänen peittonsa läpi. Neljä minuuttia myöhemmin kuitenkin Fordin one-timer oikeasta laidasta painui verkkoon, kun Eriksson Ek oli vielä palautumassa edellisestä laukauksesta. Pachal kirjasi ykkössyötön levityksestään ja Brisson kakkossyötön sitä edeltäneestä kosketuksesta.
Päätöserässä ykkösylivoima vei vieraat 3-4 johtoon 48. minuutilla. Quinney ronkki päädystä kiekon maalin eteen Manniselle, joka malttoi vielä kääntää viereen ja Smith sai latoa illan toisensa tyhjiin takatolpalta. Jo reilu minuutti myöhemmin kuitenkin Del Zotto liikkui siniviivassa sivuttain ja lähetti rannelaukauksen, joka painui hivenen helposti ohi Pateran. Kolme minuuttia ennen loppua nuoriso otti kuitenkin jengin reppuselkäänsä. Juuri kun Slavinin jäähy umpeutui, Brissonin one-timerpiiska puhui oikeasta siivestä eikä Eriksson Ek ehtinyt liukua eteen. Rondbjerg ja Cormier kirjasivat syöttöpisteet. Sen perään Ford ja Manninen vapauttivat oman pään aloituksen jälkeen Rempalin iskemään kiekon tyhjään nuottaan. Gulls sai lohtuosuman vielä 10 sekuntia ennen loppua, kun Grimaldin poikittaissyöttö lävisti noppavitosen ja De Leo kiskaisi ranteella kiekon nuottaan oikeasta siivestä. Patera oli voimaton.
Kolmen pisteen Brisson oli illan ykköstähti kaksi maalia iskeneen Smithin ohella. Smith loi myös muille paikkoja kuten esim. 14. minuutilla, kun hän voitti luistelukilvassa vastustajan ja siitä syntyi 2v1-vastaisku. Tarjoilu takatolpalle Korczakille oli hyvä, mutta tämä ajautui nollakulmaan ennen kuin sai laukauksen aikaiseksi. Hetken päästä Smith pujotteli itse taustalta maalille, mutta rystynosto keskeltä meni päin kassaria. Hän dominoi niin suunnanmuutoksissa kuin hyökkäysalueen pyörityksissä pysyen kiekossa erinomaisesti. Huikea vahvistus. Kakkosketjusta vakuutti eniten Rondbjerg työmäärällään ja ihan ansaitusti hän nappasi kaksi syöttöpistettä ollen vahva kulmissa. Mannisen ketjulle en anna plussia, vaikka jokainen tehoili ylivoimalla/tyhjään maaliin, mutta oikeastaan kaikki suorahyökkäykset kuihtuivat hyökkäyssiniviivan jälkeen epäonnistuisiin viimeisiin ratkaisuihin 5v5-pelissä. Puolustuksesta Miromanov saa miinuksen ollen osasyyllinen Gullsin kolmanteen maaliin, mutta hyökkäyssuuntaankin tehot jäivät piippuun ja kaikki viivavedot ylivoimalla menivät suoraan rintapanssariin.
55/72 HSK vs. Canucks
Saville pelasi ensimmäisen AHL-pelinsä tällä kaudella. Sentterihierarkiassa Froese ja Ford nousivat pykälän, kun viime pelissä heikosti esiintynyt Morozov putosi nelosen keskelle. Chayka korvasi Mayon ja Foo Marinon.
Dorofeyev - Manninen - Rempal
Quinney - Froese - Rondbjerg
Smith - Ford - Brisson
Foo - Morozov - Marushev
Cormier - Pachal
Bischoff - Korczak
Chayka - Miromanov
Saville
Patera
Plussat ja miinukset
++
+ Saville, Foo, Miromanov, Chayka, Smith, Rempal, Korczak, Brisson
+/- Bischoff, Pachal, Cormier, Morozov, Marushev, Ford, Quinney, Froese, Rondbjerg, Manninen, Dorofeyev
-
--
Voittoputki jatkui seuraavana päivänä kotona Abbotsfordia vastaan maalein 5-2. Avausmaali syntyi jo toisella minuutilla. Miromanov haki päätykiekon, nosti jalalla keskialueelle, livahti upeasti kahden pelaajan välistä vastustajan alueelle, jätti kiekon Foolle ja tämän kuti Nychukin jaloista painui takakulmaan ohi Silovsin. Fantastinen alustus Miromanovilta. Kymmenen minuutin päästä Chayka iski ensimmäisen AHL-maalinsa. Maali oli kokonaan venäläisten värkkäämä, kun Miromanov palautti viivasta kiekon kohti syvyyttä, Dorofeyev poimi Chaykan painottoman puolen nousun ja tämän syöttö maalin eteen pomppasi Rathbonen luistimesta sisään.
Toisessa erässä vieraat osuivat ylivoimalla ja päättivät HSK:n noin 20 perättäisen onnistuneen AV-tapon putkeen. Rathbonen piti viivan niukasti kiinni sisäänviennin jälkeen ja käänsi syötön vasempaan laitaan Bainsille. Tämä poimi slotista Höglanderin, jonka vedon Saville torjui eteensä. Karlsson oli riparissa maalin kulmalla ja Höglander liukui tämän viereen sorkkimaan kiekon lopulta sisään, kun Pachal jäi 1v2-tilanteeseen. HSK vastasi ylivoimamaalilla 34. minuutilla. Smith syötti oikeasta kulmasta Rathbonen karistettuaan rystyltä pieneen rakoon oikealle b-pisteelle ja Rempal tykitti vastakiekkoon pelivälineen yläriman alle.
Päätöserän ensimmäisellä kolmanneksella puolestaan Smith ja Brisson karvasivat päädyssä kiekon kotijoukkueelle ja pudottivat viivaan Miromanoville. Ensimmäinen kuti ei vielä tulosta tuottanut, mutta Smith raapi maltilla reboundin takaisin Miromanoville, joka nousi maalin vasemmalle kulmalle ja ohitti sieltä illan kolmannella tehopisteellä latvialaiskassarin. Päätöskympin aluksi Bains karvasi puolestaan päätydumppauksen takaisin vieraiden haltuun oikeassa kulmassa Miromanovia ja Brissonia vastaan ja pudotti alas Schiemannille, joka levitti Rathbonelle ja tämän lämäri melko kaukaa painui yläkulmaan ohi Savillen. Cormier teki jonkinlaista maskia ja veto oli tarkka. Hetken päästä kuitenkin HSK vielä vastasi yhdellä osumalla. Smith huitoi irtokiekon keskialueelta eteenpäin, Brisson käänsi oikeasta laidasta pyörähtämällä syötön takaviistoon ja Korczak naulasi slotista kiekon reppuun organisoimatonta puolustusta vastaan.
Saville oli kausidebyytissään hyvä. Ensimmäinen torjunta oli kolmannella minuutilla alakulmakoppi Kalynukin viivakutiin. Vartin kohdalla hän otti patjatorjunnan Raun tippaukseen slotista ja torjuntoja oli avauserässä kaikkiaan vain seitsemän, mutta nopeat jalat ja kyky palautua torjunnoista nopeasti jäivät mieleen. 23. minuutilla Alfaro leikkasi oikealta maalille, mutta Saville pysyi mukana sivuttaisliikkeessä ja työnsi patjan rystyuiton tielle. 29. minuutilla tuli illan paras torjunta, kun poikittaissyöttö meni lopulta mailojen kautta läpi Klimovichille, mutta Saville ryösti tämän vasemmalta takatolpalta patjavenytyksellään. Päätöserässä puolestaan ennen 5-2 maalia Wouters petasi päädystä tekopaikan keskustaan Karlssonille, mutta Saville potki vastaan ja peitti one-timerin. Saville liikkui maalilleen ketterästi tolpalta toiselle ja sijoittui rauhallisesti. Ei hän turhaan ole muutamaa 40 torjunnan nollapeliä ECHL:ssä pelannut.
Miromanov oli kenttäpelaajista paras 1+2 tehoin, mutta kaksi plussaa jäi ansaitsematta, kun hän hävisi 4-2 maalia edeltäneen kaksinkamppailun omalla alueella Brissonin kanssa. Mutta joo, kolmannessa pelissään loukkaantumisensa jälkeen Miromanov pääsi vihdoin takaisin omalle dominoivalle tasolleen ja paikkoja oli vielä useampiinkin tehopisteisiin, kun mm. 12. minuutilla hän pelasi seinän Morozovin kanssa ja sai syötön oikeasta laidasta slottiin, mutta kuti meni logoon. Chayka saa tietysti plussan ensimmäisestä AHL-maalistaan ja hän esiintyi Miromanovin parina virheittä. Korczak kerää myös plussan osumastaan. Hyökkäyksestä plussat menevät enimmäkseen tehopisteitä keränneille yksilöille sen kummemmin perustelematta. Brisson jatkoi hyvää virettään parilla syöttöpisteellä ja se oli erityisen ilahduttavaa. Smith puolestaan oli mukana alustamassa peräti kolmea maalia edellispelin kahden maalin illan jatkoksi.
56/72 Henderson vs. Abbotsford
Mayo korvasi Bischoffin. Morozov ja Ford vaihtoivat paikkoja alaketjuissa ja Marino korvasi Foon.
Dorofeyev - Manninen - Rempal
Quinney - Froese - Rondbjerg
Smith - Morozov - Brisson
Marushev - Ford - Marino
Cormier - Pachal
Mayo - Korczak
Chayka - Miromanov
Patera
Saville
Plussat ja miinukset
++
+ Cormier, Morozov, Brisson, Manninen, Rempal
+/- Patera, Chayka, Miromanov, Korczak, Mayo, Pachal, Marushev, Marino, Smith, Quinney, Froese, Rondbjerg, Dorofeyev
- Ford
--
Viimeinen rästipeli päättyi 3-2 rankkareilla, joten voittoputki venyi kuuteen matsiin. HSK johti jo 2-0, mutta hukkasi johdon päätöskympillä. Avausmaalissa Canucks ei saanut estettyä sisäänvientiä kotijoukkueen ylivoimalla. Rikkinäisestä pelistä Brisson käänsi oikealta kiekon keskelle Cormierille, joka levitti vielä Morozoville ja tämä tykitti vasemmasta ympyrästä kiekon ohi Martinin. Toisen erän alussa Manninen kaapi kaksi perättäistä aloitusvoittoa hyökkäyspäässä. Ensimmäisen jälkeen Miromanov tykitti lujaa, Martin sylki eteensä ja Mannine ehti maalille nostamaan reboundin verkkoon, mutta osuma hylättiin todella kevyesti, kun Rempal vain seisoi veskarin vieressä. Se ei lannistanut isäntiä, vaan oikeus toteutui heti perään. Aloitusvoitosta Rempal kaivoi kiekon viivaan, Chayka levitti ja Miromanov ampui ohi maalin, mutta Rempal haki irtokiekon maalin takaa ja pomputti sen miinuskulmasta sisään kimmokkeen kautta. Päätöskympillä tosiaan alkoi vieraiden kiri. Ensin Räty kiilasi oman maalin takana Smithin irti kiekosta komeasti ja kamppaili sen eteenpäin Bainsille. Tämä puski väkisin punaviivalla Korczakin läpi niin, että samalla kun hän dumppasi kiekon kulmaan, Korczakilta putosi maila, kun Bains vyöryi vauhdilla eteenpäin. Päädyssä oli ensin Ford, mutta Bains tuli taustalta ja ryöväsi kiekon takaisin. Maalilla ei ollut kuin Nielsen, jolla oli helppo työ ohittaa Patera. Tasoitusmaalia ennen Nielsen vei puolestaan kiekon kuljettamalla hyökkäysalueelle ja kiersi maalin. Sitten hän käänsi ränniä pitkin kiekon takaisin maalin taakse, jonne liikkui Bains. Tämä jatkoi ykkösellä maalin eteen ja kun Chayka päätti irrota maalin taakse olematta kuitenkaan syöttölinjalla, Karlsson viimeisteli ykkösellä maalin edestä kattoon ennen kuin Rempal ehti takapaineistaa. Päätösminuutilla Karlsson osui uudelleen vasemmasta laidasta Bainsin poikkisyötöstä, mutta isäntien onneksi tuokin maali hylättiin, koska tilannetta edelsi paitsio.
Rankkareissa Dorofeyev ja Smith onnistuivat. Pavel veivasi Martinin väärälle tolpalle ja kuljetti kämmeneltä kiekon sisään. Smith puolestaan iski tylysti napakalla vedolla kiekon längistä sisään. Nielsen sai Pateran jäihin, mutta nosti kiekon tolppaan. Höglander puolestaan missasi ensi kertaa rankkarin tällä kaudella, kun kiekko karkasi rystyharhautuksessa.
Patera pääsi lopuksi aika helpolla maalissa, vaikka koppeja oli yli 30, mutta kahdessa ensimmäisessä erässä ei vaativia pelastuksia ollut. Päätöserässä hän oli viiden minuutin alivoimalla viimeinen lukko, kun Morozov lähti ulos potkusta. Lähinnä maalia oli Karlsson, joka suti reboundin tolppaan maalin kulmalta. 52. minuutilla Patera venytti hywin Raun tekopaikkaan takatolpalle ja jatkoajalla paras pysäytys oli 2v1-tilanteessa Karlssonin laukauksen koppaaminen. Patera vieläpä käynnisti pelin niin nopeasti, että Quinney ja Miromanov pääsivät 2v0-vastaiskuun, mutta Rathbone liukui taustalta viime hetkellä Quinneyn takatolppasyötön väliin. Gagelta jäi mieleen myös tekopaikkojen petaukset keskustaan Cormierille ja Froeselle, mutta ensin mainittu laukoi avauserässä veskarin kypärään ja jälkimmäinen kilpeen toisessa erässä.
Rempalille menee plussa maalista ja yleisestä näkyvyydestä. Hän teki yhden potentiaalisen voimanousun ja päätöserässä eräs kauempaa lähtenyt matala kuti aiheutti vaikeuksia Martinille. Manninen saa plussan aloitusvoitoistaan. Hänelle olisi kuulunut maali tilastoihin. Sakari myös väläytti hetki ennen hylättyä maaliaan mailankäsittelyään, kun suorahyökkäyksessä hän leikkasi kärkimiinalla puolustajan ohi laidasta keskustaan, mutta rystykuti jäi vaisuksi. Miromanovilta jää plussa saamatta, koska hän oli vähän hasardi yhdestä syöttöpisteestä huolimatta ja puski turhan ahtaisiin väleihin. Chaykakin jäi neutraaliksi höntyiltyään 2-2 maalissa.
Sen sijaan nuoriso saa plussat avausmaalista, vaikka Ivanin iltapuhde päättyi päätöserän alussa hölmösti. Brisson jatkoi tehoiluaan ja toivottavasti tämä pisteputki ei jää hetken huumaksi kuten kävi joulukuun puolivälissä, jolloin hän oli kolme peliä liekeissä ja vajosi sitten rivimieheksi. Ford saa miinuksen pehmeästä kamppailupelaamisesta 2-1 kavennuksessa. Mayo puolestaan pelasi toistaiseksi parhaan pelinsä ja puolusti aktiivisesti eteenpäin vaarantamatta liiaksi selustaa. Liike oli todella terävänoloista kulmissa.
Voiton myötä matkaa viimeiseen playoffpaikkaan ja Tucsoniin on enää viisi pistettä, kun jäljellä on 18 matsia.
Saville kutsuttiin ensi kertaa tällä kaudella ylös ECHL:stä.
Dorofeyev - Manninen - Rempal
Quinney - Morozov - Rondbjerg
Smith - Froese - Brisson
Marushev - Ford - Marino
Cormier - Pachal
Bischoff - Korczak
Mayo - Miromanov
Patera
Saville
YV
Manninen
Quinney Rempal Smith
Miromanov
Dorofeyev
Morozov Rondbjerg Brisson
Cormier
Plussat ja miinukset
++
+ Brisson, Rondbjerg, Smith, Ford
+/- Patera, Cormier, Mayo, Pachal, Bischoff, Korczak, Dorofeyev, Manninen, Rempal, Quinney, Froese, Marushev, Marino
- Morozov, Miromanov
--
Maali-iloittelu päättyi 5-6. Kolmannella minuutilla Morozovin rystysiirto oman alueen kulmasta meni suoraan Slavinille, joka kiskaisi vasemmalta b-pisteeltä kiekon ohi Pateran. Tasoitus tuli toisen kympin alkuun, kun kakkosylivoima osui. Rondbjerg taiteili sinisen päältä kiekon vauhtiin keskikaistalle Brissonille, joka vielä levitti oikealle Dorofeyeville. Tämä laittoi ranteet lukkoon ja kiskaisi kiekon takayläkulmaan ohi Eriksson Ekin. Vielä viime pelissä Cormier sai pitää paikkansa ykkösylivoimassa, mutta tässä pelissä Miromanov otti paikkansa kokeneempien pelureiden koostumuksesta ja Cormier oli kakkosylivoiman maestrona muiden junnujen seassa.
Toisessa erässä iskettiin neljä kihausta. Ensin Morozovin ketjun pitkän hyökkäysalueen paineen lopuksi Cormier ryntäsi siniviivasta irtokiekkoa vastaan myöhässä ja Tracey karkasi läpiajoon. Tämä viimeisteli kylmästi rystyltä längeistä epäansaitun maalin. Jo seuraavassa vaihdossa peli oli kuitenkin taas tasan. Kolmosketju sai sillä kertaa paineen isäntien alueelle. Froese esti Lopinan purun keskustassa ja pudotti kiekon viivaan Mayolle, joka levitti Bischoffille ja maalin kulmalla Smith sai lavan väliin laukaukseen. 29. minuutilla Traceyn kuti vasemmasta laidasta kimposi Pateran torjunnasta suoraan De Leolle, joka pussitti paluukiekon toiselta puolelta takakulmaan, kun Miromanov suti ensin ohi reboundista ja sitten laukaus vielä meni hänen peittonsa läpi. Neljä minuuttia myöhemmin kuitenkin Fordin one-timer oikeasta laidasta painui verkkoon, kun Eriksson Ek oli vielä palautumassa edellisestä laukauksesta. Pachal kirjasi ykkössyötön levityksestään ja Brisson kakkossyötön sitä edeltäneestä kosketuksesta.
Päätöserässä ykkösylivoima vei vieraat 3-4 johtoon 48. minuutilla. Quinney ronkki päädystä kiekon maalin eteen Manniselle, joka malttoi vielä kääntää viereen ja Smith sai latoa illan toisensa tyhjiin takatolpalta. Jo reilu minuutti myöhemmin kuitenkin Del Zotto liikkui siniviivassa sivuttain ja lähetti rannelaukauksen, joka painui hivenen helposti ohi Pateran. Kolme minuuttia ennen loppua nuoriso otti kuitenkin jengin reppuselkäänsä. Juuri kun Slavinin jäähy umpeutui, Brissonin one-timerpiiska puhui oikeasta siivestä eikä Eriksson Ek ehtinyt liukua eteen. Rondbjerg ja Cormier kirjasivat syöttöpisteet. Sen perään Ford ja Manninen vapauttivat oman pään aloituksen jälkeen Rempalin iskemään kiekon tyhjään nuottaan. Gulls sai lohtuosuman vielä 10 sekuntia ennen loppua, kun Grimaldin poikittaissyöttö lävisti noppavitosen ja De Leo kiskaisi ranteella kiekon nuottaan oikeasta siivestä. Patera oli voimaton.
Kolmen pisteen Brisson oli illan ykköstähti kaksi maalia iskeneen Smithin ohella. Smith loi myös muille paikkoja kuten esim. 14. minuutilla, kun hän voitti luistelukilvassa vastustajan ja siitä syntyi 2v1-vastaisku. Tarjoilu takatolpalle Korczakille oli hyvä, mutta tämä ajautui nollakulmaan ennen kuin sai laukauksen aikaiseksi. Hetken päästä Smith pujotteli itse taustalta maalille, mutta rystynosto keskeltä meni päin kassaria. Hän dominoi niin suunnanmuutoksissa kuin hyökkäysalueen pyörityksissä pysyen kiekossa erinomaisesti. Huikea vahvistus. Kakkosketjusta vakuutti eniten Rondbjerg työmäärällään ja ihan ansaitusti hän nappasi kaksi syöttöpistettä ollen vahva kulmissa. Mannisen ketjulle en anna plussia, vaikka jokainen tehoili ylivoimalla/tyhjään maaliin, mutta oikeastaan kaikki suorahyökkäykset kuihtuivat hyökkäyssiniviivan jälkeen epäonnistuisiin viimeisiin ratkaisuihin 5v5-pelissä. Puolustuksesta Miromanov saa miinuksen ollen osasyyllinen Gullsin kolmanteen maaliin, mutta hyökkäyssuuntaankin tehot jäivät piippuun ja kaikki viivavedot ylivoimalla menivät suoraan rintapanssariin.
55/72 HSK vs. Canucks
Saville pelasi ensimmäisen AHL-pelinsä tällä kaudella. Sentterihierarkiassa Froese ja Ford nousivat pykälän, kun viime pelissä heikosti esiintynyt Morozov putosi nelosen keskelle. Chayka korvasi Mayon ja Foo Marinon.
Dorofeyev - Manninen - Rempal
Quinney - Froese - Rondbjerg
Smith - Ford - Brisson
Foo - Morozov - Marushev
Cormier - Pachal
Bischoff - Korczak
Chayka - Miromanov
Saville
Patera
Plussat ja miinukset
++
+ Saville, Foo, Miromanov, Chayka, Smith, Rempal, Korczak, Brisson
+/- Bischoff, Pachal, Cormier, Morozov, Marushev, Ford, Quinney, Froese, Rondbjerg, Manninen, Dorofeyev
-
--
Voittoputki jatkui seuraavana päivänä kotona Abbotsfordia vastaan maalein 5-2. Avausmaali syntyi jo toisella minuutilla. Miromanov haki päätykiekon, nosti jalalla keskialueelle, livahti upeasti kahden pelaajan välistä vastustajan alueelle, jätti kiekon Foolle ja tämän kuti Nychukin jaloista painui takakulmaan ohi Silovsin. Fantastinen alustus Miromanovilta. Kymmenen minuutin päästä Chayka iski ensimmäisen AHL-maalinsa. Maali oli kokonaan venäläisten värkkäämä, kun Miromanov palautti viivasta kiekon kohti syvyyttä, Dorofeyev poimi Chaykan painottoman puolen nousun ja tämän syöttö maalin eteen pomppasi Rathbonen luistimesta sisään.
Toisessa erässä vieraat osuivat ylivoimalla ja päättivät HSK:n noin 20 perättäisen onnistuneen AV-tapon putkeen. Rathbonen piti viivan niukasti kiinni sisäänviennin jälkeen ja käänsi syötön vasempaan laitaan Bainsille. Tämä poimi slotista Höglanderin, jonka vedon Saville torjui eteensä. Karlsson oli riparissa maalin kulmalla ja Höglander liukui tämän viereen sorkkimaan kiekon lopulta sisään, kun Pachal jäi 1v2-tilanteeseen. HSK vastasi ylivoimamaalilla 34. minuutilla. Smith syötti oikeasta kulmasta Rathbonen karistettuaan rystyltä pieneen rakoon oikealle b-pisteelle ja Rempal tykitti vastakiekkoon pelivälineen yläriman alle.
Päätöserän ensimmäisellä kolmanneksella puolestaan Smith ja Brisson karvasivat päädyssä kiekon kotijoukkueelle ja pudottivat viivaan Miromanoville. Ensimmäinen kuti ei vielä tulosta tuottanut, mutta Smith raapi maltilla reboundin takaisin Miromanoville, joka nousi maalin vasemmalle kulmalle ja ohitti sieltä illan kolmannella tehopisteellä latvialaiskassarin. Päätöskympin aluksi Bains karvasi puolestaan päätydumppauksen takaisin vieraiden haltuun oikeassa kulmassa Miromanovia ja Brissonia vastaan ja pudotti alas Schiemannille, joka levitti Rathbonelle ja tämän lämäri melko kaukaa painui yläkulmaan ohi Savillen. Cormier teki jonkinlaista maskia ja veto oli tarkka. Hetken päästä kuitenkin HSK vielä vastasi yhdellä osumalla. Smith huitoi irtokiekon keskialueelta eteenpäin, Brisson käänsi oikeasta laidasta pyörähtämällä syötön takaviistoon ja Korczak naulasi slotista kiekon reppuun organisoimatonta puolustusta vastaan.
Saville oli kausidebyytissään hyvä. Ensimmäinen torjunta oli kolmannella minuutilla alakulmakoppi Kalynukin viivakutiin. Vartin kohdalla hän otti patjatorjunnan Raun tippaukseen slotista ja torjuntoja oli avauserässä kaikkiaan vain seitsemän, mutta nopeat jalat ja kyky palautua torjunnoista nopeasti jäivät mieleen. 23. minuutilla Alfaro leikkasi oikealta maalille, mutta Saville pysyi mukana sivuttaisliikkeessä ja työnsi patjan rystyuiton tielle. 29. minuutilla tuli illan paras torjunta, kun poikittaissyöttö meni lopulta mailojen kautta läpi Klimovichille, mutta Saville ryösti tämän vasemmalta takatolpalta patjavenytyksellään. Päätöserässä puolestaan ennen 5-2 maalia Wouters petasi päädystä tekopaikan keskustaan Karlssonille, mutta Saville potki vastaan ja peitti one-timerin. Saville liikkui maalilleen ketterästi tolpalta toiselle ja sijoittui rauhallisesti. Ei hän turhaan ole muutamaa 40 torjunnan nollapeliä ECHL:ssä pelannut.
Miromanov oli kenttäpelaajista paras 1+2 tehoin, mutta kaksi plussaa jäi ansaitsematta, kun hän hävisi 4-2 maalia edeltäneen kaksinkamppailun omalla alueella Brissonin kanssa. Mutta joo, kolmannessa pelissään loukkaantumisensa jälkeen Miromanov pääsi vihdoin takaisin omalle dominoivalle tasolleen ja paikkoja oli vielä useampiinkin tehopisteisiin, kun mm. 12. minuutilla hän pelasi seinän Morozovin kanssa ja sai syötön oikeasta laidasta slottiin, mutta kuti meni logoon. Chayka saa tietysti plussan ensimmäisestä AHL-maalistaan ja hän esiintyi Miromanovin parina virheittä. Korczak kerää myös plussan osumastaan. Hyökkäyksestä plussat menevät enimmäkseen tehopisteitä keränneille yksilöille sen kummemmin perustelematta. Brisson jatkoi hyvää virettään parilla syöttöpisteellä ja se oli erityisen ilahduttavaa. Smith puolestaan oli mukana alustamassa peräti kolmea maalia edellispelin kahden maalin illan jatkoksi.
56/72 Henderson vs. Abbotsford
Mayo korvasi Bischoffin. Morozov ja Ford vaihtoivat paikkoja alaketjuissa ja Marino korvasi Foon.
Dorofeyev - Manninen - Rempal
Quinney - Froese - Rondbjerg
Smith - Morozov - Brisson
Marushev - Ford - Marino
Cormier - Pachal
Mayo - Korczak
Chayka - Miromanov
Patera
Saville
Plussat ja miinukset
++
+ Cormier, Morozov, Brisson, Manninen, Rempal
+/- Patera, Chayka, Miromanov, Korczak, Mayo, Pachal, Marushev, Marino, Smith, Quinney, Froese, Rondbjerg, Dorofeyev
- Ford
--
Viimeinen rästipeli päättyi 3-2 rankkareilla, joten voittoputki venyi kuuteen matsiin. HSK johti jo 2-0, mutta hukkasi johdon päätöskympillä. Avausmaalissa Canucks ei saanut estettyä sisäänvientiä kotijoukkueen ylivoimalla. Rikkinäisestä pelistä Brisson käänsi oikealta kiekon keskelle Cormierille, joka levitti vielä Morozoville ja tämä tykitti vasemmasta ympyrästä kiekon ohi Martinin. Toisen erän alussa Manninen kaapi kaksi perättäistä aloitusvoittoa hyökkäyspäässä. Ensimmäisen jälkeen Miromanov tykitti lujaa, Martin sylki eteensä ja Mannine ehti maalille nostamaan reboundin verkkoon, mutta osuma hylättiin todella kevyesti, kun Rempal vain seisoi veskarin vieressä. Se ei lannistanut isäntiä, vaan oikeus toteutui heti perään. Aloitusvoitosta Rempal kaivoi kiekon viivaan, Chayka levitti ja Miromanov ampui ohi maalin, mutta Rempal haki irtokiekon maalin takaa ja pomputti sen miinuskulmasta sisään kimmokkeen kautta. Päätöskympillä tosiaan alkoi vieraiden kiri. Ensin Räty kiilasi oman maalin takana Smithin irti kiekosta komeasti ja kamppaili sen eteenpäin Bainsille. Tämä puski väkisin punaviivalla Korczakin läpi niin, että samalla kun hän dumppasi kiekon kulmaan, Korczakilta putosi maila, kun Bains vyöryi vauhdilla eteenpäin. Päädyssä oli ensin Ford, mutta Bains tuli taustalta ja ryöväsi kiekon takaisin. Maalilla ei ollut kuin Nielsen, jolla oli helppo työ ohittaa Patera. Tasoitusmaalia ennen Nielsen vei puolestaan kiekon kuljettamalla hyökkäysalueelle ja kiersi maalin. Sitten hän käänsi ränniä pitkin kiekon takaisin maalin taakse, jonne liikkui Bains. Tämä jatkoi ykkösellä maalin eteen ja kun Chayka päätti irrota maalin taakse olematta kuitenkaan syöttölinjalla, Karlsson viimeisteli ykkösellä maalin edestä kattoon ennen kuin Rempal ehti takapaineistaa. Päätösminuutilla Karlsson osui uudelleen vasemmasta laidasta Bainsin poikkisyötöstä, mutta isäntien onneksi tuokin maali hylättiin, koska tilannetta edelsi paitsio.
Rankkareissa Dorofeyev ja Smith onnistuivat. Pavel veivasi Martinin väärälle tolpalle ja kuljetti kämmeneltä kiekon sisään. Smith puolestaan iski tylysti napakalla vedolla kiekon längistä sisään. Nielsen sai Pateran jäihin, mutta nosti kiekon tolppaan. Höglander puolestaan missasi ensi kertaa rankkarin tällä kaudella, kun kiekko karkasi rystyharhautuksessa.
Patera pääsi lopuksi aika helpolla maalissa, vaikka koppeja oli yli 30, mutta kahdessa ensimmäisessä erässä ei vaativia pelastuksia ollut. Päätöserässä hän oli viiden minuutin alivoimalla viimeinen lukko, kun Morozov lähti ulos potkusta. Lähinnä maalia oli Karlsson, joka suti reboundin tolppaan maalin kulmalta. 52. minuutilla Patera venytti hywin Raun tekopaikkaan takatolpalle ja jatkoajalla paras pysäytys oli 2v1-tilanteessa Karlssonin laukauksen koppaaminen. Patera vieläpä käynnisti pelin niin nopeasti, että Quinney ja Miromanov pääsivät 2v0-vastaiskuun, mutta Rathbone liukui taustalta viime hetkellä Quinneyn takatolppasyötön väliin. Gagelta jäi mieleen myös tekopaikkojen petaukset keskustaan Cormierille ja Froeselle, mutta ensin mainittu laukoi avauserässä veskarin kypärään ja jälkimmäinen kilpeen toisessa erässä.
Rempalille menee plussa maalista ja yleisestä näkyvyydestä. Hän teki yhden potentiaalisen voimanousun ja päätöserässä eräs kauempaa lähtenyt matala kuti aiheutti vaikeuksia Martinille. Manninen saa plussan aloitusvoitoistaan. Hänelle olisi kuulunut maali tilastoihin. Sakari myös väläytti hetki ennen hylättyä maaliaan mailankäsittelyään, kun suorahyökkäyksessä hän leikkasi kärkimiinalla puolustajan ohi laidasta keskustaan, mutta rystykuti jäi vaisuksi. Miromanovilta jää plussa saamatta, koska hän oli vähän hasardi yhdestä syöttöpisteestä huolimatta ja puski turhan ahtaisiin väleihin. Chaykakin jäi neutraaliksi höntyiltyään 2-2 maalissa.
Sen sijaan nuoriso saa plussat avausmaalista, vaikka Ivanin iltapuhde päättyi päätöserän alussa hölmösti. Brisson jatkoi tehoiluaan ja toivottavasti tämä pisteputki ei jää hetken huumaksi kuten kävi joulukuun puolivälissä, jolloin hän oli kolme peliä liekeissä ja vajosi sitten rivimieheksi. Ford saa miinuksen pehmeästä kamppailupelaamisesta 2-1 kavennuksessa. Mayo puolestaan pelasi toistaiseksi parhaan pelinsä ja puolusti aktiivisesti eteenpäin vaarantamatta liiaksi selustaa. Liike oli todella terävänoloista kulmissa.
Voiton myötä matkaa viimeiseen playoffpaikkaan ja Tucsoniin on enää viisi pistettä, kun jäljellä on 18 matsia.
64/82 Florida vs. Vegas
Hill palasi maaliin. Kenttäpelaajisto oli ennallaan. Dorofeyev sai kutsun ylös mukaan vierasreissulle, mutta oli katsomossa.
Arvosanataulukko
++
+ Hill
+/- Theodore, McNabb, Martinez, Whitecloud, Eichel, Barbashev, Marchessault, Karlsson, Smith, Amadio, Stephenson, Cotter, Kessel, Howden, Blueger, Kolesar
- Pietrangelo, Hague
--
Avausmaalissa neljän minuutin jälkeen Theodore katkaisi kyllä ilmasta siirtokiekon Vegasin päätyyn omalla sinisellä, mutta sohi kiekon kuitenkin heti takaisin vieraille ja parilla nopealla syötöllä Lomberg pääsi ampumaan keskeltä takayläkulmaan. Tauolla lukemat olivat ansaitusti 1-0, kun kaikki vedot olivat 31-10 ja Vegas blokkasi hurjat 17 laukausta pyörittyään lähinnä omissa. Florida vyöryi jatkuvasti vauhdilla yli keskialueen eikä 1-2-2 kestänyt sitä jostain syystä. Viisikko venyi etäisyyksiltään ollen löperö. Lisäksi kamppailupelaamisessa isännät olivat edellä, joten kulmarallit venyivät pitkiksi. Blokkien lisäksi ainoa hyvä asia oli se, että irtokiekot maalin edestä Vegasin alakerta siivosi aina ensimmäisenä muualle.
Hill torjui kuitenkin 11 kertaa. Kolmannella minuutilla Pietrangelo antoi heikon syötön oman maalin takana. Cousins pääsi väliin, Staal syötti irtokiekon slottiin ja Duclair kiskaisi avopaikasta päin Hillia. 13. minuutilla Vegasin alueella oli hurja mylly, jonka aikana Whitecloud otti ison blokin Lundellin laukaukseen keskeltä ja Kolesar laittoi ruhonsa Montourin viivapommin tielle. Verhaeghen kuti slotista oli toki livahtaa Hillin putkista sisään, mutta sitten kakkoskiekon puolustajat siivosivat terävästi. 14. minuutilla Barkov sai syötön laidasta vasemmalle b-pisteelle laukoen syliin. Pari minuuttia myöhemmin Reinhart lensi yli keskialueen transitiossa. Pietrangelo blokkasi ensimmäisen kudin pidettyään hyvän etäisyyden, mutta kiekko kimposi takaisin Reinhartille ja tämä lähetti uuden rannelaukauksen, jonka vuorostaan Hill koppasi yläkulmasta. Pari minuuttia ennen taukoa vielä Vegas tuhlasi ensin 2v1-hyökkäyksen, kun Howdenin lätty Theodorelle meni liian eteen ja vastaiskun vastaiskusta Gudas laukoi lopuksi keskikaistalta tolppaan.
Vegasin ainoat mainittavat paikat tulivat Barbasheville. Avausvaihdossa Eichel syötti päädystä jalkojensa takaa hänelle maalin eteen, mutta Barbashev tuhlasi laatupaikan. Erän puolivälissä ylivoimalla Pietrangelo sai viivasta matalan kudin maalille, mutta Barbi ei saanut reboundia sisään lusikkapuolelta.
Toisen erän alussa Bennettin ketju jatkoi siitä, mihin avauserässä jäi viettäen pitkän tovin vieraiden alueella. Hill torjui patjoillaan kuitenkin Tkachukin matalan vedon viiksiltä. Pari minuuttia myöhemmin Florida meni 2-0 johtoon. Hague otti pari laiskaa potkua eikä yltänyt siksi kunnolla purkamaan rännikiekkoa keskialueelle, vaan paine jäi omalle alueelle. Cousins syötti kulmasta taakse Duclairille, joka käänsi vielä viereen Barkoville ja tämä ohitti varmasti Hillin. Halpa maali tämäkin vastustajalle oli. Vegasin ensimmäinen hyvä vaihto oli 26. minuutilla Amadion ja Kesselin johdolla. Lopuksi Hague laukoi viivasta ja Pietrangelo haisteli irtokiekon putoavan slottiin, mutta paluuveto meni ohi vasemmalta. Puolivälissä iltaa ylivoimalla Eichel houkutteli Ekbladia ylemmäs paineistamaan häntä ja syötti sitten nopeasti maalin kulmalle Amadiolle, joka jatkoi keskelle auki jääneelle Stephensonille, mutta kuti meni suoraan Bobrovskyn räpylään.
32. minuutilla Eichel houkuteltiin pois paikaltaan ja Luostarinen poimi syvyydestä slotista Duclairin, mutta vieläkään tämä ei onnistunut ohittamaan Hillia. Pari minuuttia siitä ja Vegas kavensi ylivoimalla. Eichel pudotti viivaan ja Theodoren tykki painui yläkulmaan. Smith ei oikein edes ollut maskissa, mutta korkeammalla Staal kylläkin. Laukaus oli toki niin laadukas, että varmaan se ilman korkeaa maskiakin olisi sisään painunut. Minuutti kavennuksesta Forsling kilautti maalirautaan lämärillä jättösyötöstä vasemmasta laidasta. Päätösminuutilla puolestaan Theodore ja Barbashev karkasivat 2v1-vastaiskuun, mutta Shean syöttö jäi sen verran taakse, ettei Barbashev päässyt laukomaan ykkösellä, vaan Bobrovsky ehti liukua torjuntaan. Toisessa erässä Vegasin viisikko ei ehkä niin levällään ollut kuin avauserässä, mutta siltikään keskialueen puolustaminen ei luonnistunut mainittavasti ja lisäksi suunnanmuutoksissakaan joukkue ei antanut niin nälkäistä takapainetta kuin viime peleissä.
Päätöserän alussa Pietrangelo toistamiseen siirsi kehnosti kiekkoa ränniä pitkin omissa. Luostarinen oli sillä kertaa välissä ja poimi taas Duclairin slotista, mutta Eichelin tikku oli laukauksen välissä. Pari minuuttia myöhemmin Ekblad nousi oikeaa laitaa syvyyteen ja syötti sitten luukulle Staalille, joka nosti läheltä logoon. 45. minuutilla Vegas sai katkon hyökkäyssinisellä ja käännöstä Karlsson antoi hidastetun syötön selustaan Stephensonille, joka vielä syötti vasemmasta laidasta maalin eteen, mutta Pietrangelo ei saanut laukausta aikaan kohti puolityhjää maalia, kun kaipa lapoja oli sitten sen verran välissä. Hetken päästä ylivoimalla kun kuvio oli vasta asettumassa, Stephenson syötti päädystä maalin eteen Amadiolle, mutta tämä laukoi yli etukulman. Pari minuuttia siitä ja tasaviisikoin Cotter pudotti kiekon viivaan Pietrangelolle, joka sai rauhassa ottaa tyhjät pois ja ampua yläkaarelta ranteella, mutta ruuti oli märkää.
Päätöskympin aluksi ylivoimalla Montour kierrätti kiekon Barkoville, joka jatkoi oikeasta siivestä maalin kulmalle Tkachukille. Tämä käänsi syötön Whitecloudin läpi poikittain Ekbladille, joka hiipi vasemmalle takatolpalle, mutta Hill otti komean sivuttaisliiketorjunnan ja perään vielä nollasi Ekbladin one-timerinkin Montourin levityksestä. Vegasin kiri jäi aika näennäiseksi lopulta, kun Florida puolusti omissa keskustan tiiviisti ja peli meni laidoissa pyörimiseksi. Florida myös kiekotteli mallikkaasti ohi Vegasin epäsynkronisoidun karvauksen ja mm. kolme minuuttia ennen loppua Lomberg pääsi puolittain karkuun laukoen suoraluistelusta vasemmasta laidasta, mutta Hill tuli riittävästi vastaan peittäen kudin. Loppulukemat olivat täten lopulta 2-1 ansaitusti kotijoukkueelle, koska Golden Knightsin hyvät hetket olivat melko vähissä.
Ainoa plussa meneekin täten 33 torjunnan Hillille, joka otti useamman laatupelastuksen slottilaukauksiin. Pietrangelo kirjaa miinuksen löperyydestään kiekollisena omalla alueella ja Hague 2-0 maalin syyllisyydestään. Theodore paikkasi avausmaalin YV-osumallaan. Yksikään ketju ei ylöspäin oikein erottunut positiivisesti, joten hyökkäyksestä en keksinyt ketään, jolle olisin plussan antanut. Jonkun verran Cassidy yritti herätellä joukkuetta ketjuruletilla, muttei sekään auttanut. Stephenson siirrettiin Karlssonin ja Smithin laitaan, kolmonen oli Amadio-Howden-Kessel ja nelonen Cotter-Blueger-Kolesar. Eichelin ketju vajosi sen avausvaihdon jälkeen puolestaan ottavaksi osapuoleksi 5v5-pelissä häviten laukausyritykset 8-15 ollessaan jäällä.
Hill palasi maaliin. Kenttäpelaajisto oli ennallaan. Dorofeyev sai kutsun ylös mukaan vierasreissulle, mutta oli katsomossa.
Arvosanataulukko
++
+ Hill
+/- Theodore, McNabb, Martinez, Whitecloud, Eichel, Barbashev, Marchessault, Karlsson, Smith, Amadio, Stephenson, Cotter, Kessel, Howden, Blueger, Kolesar
- Pietrangelo, Hague
--
Avausmaalissa neljän minuutin jälkeen Theodore katkaisi kyllä ilmasta siirtokiekon Vegasin päätyyn omalla sinisellä, mutta sohi kiekon kuitenkin heti takaisin vieraille ja parilla nopealla syötöllä Lomberg pääsi ampumaan keskeltä takayläkulmaan. Tauolla lukemat olivat ansaitusti 1-0, kun kaikki vedot olivat 31-10 ja Vegas blokkasi hurjat 17 laukausta pyörittyään lähinnä omissa. Florida vyöryi jatkuvasti vauhdilla yli keskialueen eikä 1-2-2 kestänyt sitä jostain syystä. Viisikko venyi etäisyyksiltään ollen löperö. Lisäksi kamppailupelaamisessa isännät olivat edellä, joten kulmarallit venyivät pitkiksi. Blokkien lisäksi ainoa hyvä asia oli se, että irtokiekot maalin edestä Vegasin alakerta siivosi aina ensimmäisenä muualle.
Hill torjui kuitenkin 11 kertaa. Kolmannella minuutilla Pietrangelo antoi heikon syötön oman maalin takana. Cousins pääsi väliin, Staal syötti irtokiekon slottiin ja Duclair kiskaisi avopaikasta päin Hillia. 13. minuutilla Vegasin alueella oli hurja mylly, jonka aikana Whitecloud otti ison blokin Lundellin laukaukseen keskeltä ja Kolesar laittoi ruhonsa Montourin viivapommin tielle. Verhaeghen kuti slotista oli toki livahtaa Hillin putkista sisään, mutta sitten kakkoskiekon puolustajat siivosivat terävästi. 14. minuutilla Barkov sai syötön laidasta vasemmalle b-pisteelle laukoen syliin. Pari minuuttia myöhemmin Reinhart lensi yli keskialueen transitiossa. Pietrangelo blokkasi ensimmäisen kudin pidettyään hyvän etäisyyden, mutta kiekko kimposi takaisin Reinhartille ja tämä lähetti uuden rannelaukauksen, jonka vuorostaan Hill koppasi yläkulmasta. Pari minuuttia ennen taukoa vielä Vegas tuhlasi ensin 2v1-hyökkäyksen, kun Howdenin lätty Theodorelle meni liian eteen ja vastaiskun vastaiskusta Gudas laukoi lopuksi keskikaistalta tolppaan.
Vegasin ainoat mainittavat paikat tulivat Barbasheville. Avausvaihdossa Eichel syötti päädystä jalkojensa takaa hänelle maalin eteen, mutta Barbashev tuhlasi laatupaikan. Erän puolivälissä ylivoimalla Pietrangelo sai viivasta matalan kudin maalille, mutta Barbi ei saanut reboundia sisään lusikkapuolelta.
Toisen erän alussa Bennettin ketju jatkoi siitä, mihin avauserässä jäi viettäen pitkän tovin vieraiden alueella. Hill torjui patjoillaan kuitenkin Tkachukin matalan vedon viiksiltä. Pari minuuttia myöhemmin Florida meni 2-0 johtoon. Hague otti pari laiskaa potkua eikä yltänyt siksi kunnolla purkamaan rännikiekkoa keskialueelle, vaan paine jäi omalle alueelle. Cousins syötti kulmasta taakse Duclairille, joka käänsi vielä viereen Barkoville ja tämä ohitti varmasti Hillin. Halpa maali tämäkin vastustajalle oli. Vegasin ensimmäinen hyvä vaihto oli 26. minuutilla Amadion ja Kesselin johdolla. Lopuksi Hague laukoi viivasta ja Pietrangelo haisteli irtokiekon putoavan slottiin, mutta paluuveto meni ohi vasemmalta. Puolivälissä iltaa ylivoimalla Eichel houkutteli Ekbladia ylemmäs paineistamaan häntä ja syötti sitten nopeasti maalin kulmalle Amadiolle, joka jatkoi keskelle auki jääneelle Stephensonille, mutta kuti meni suoraan Bobrovskyn räpylään.
32. minuutilla Eichel houkuteltiin pois paikaltaan ja Luostarinen poimi syvyydestä slotista Duclairin, mutta vieläkään tämä ei onnistunut ohittamaan Hillia. Pari minuuttia siitä ja Vegas kavensi ylivoimalla. Eichel pudotti viivaan ja Theodoren tykki painui yläkulmaan. Smith ei oikein edes ollut maskissa, mutta korkeammalla Staal kylläkin. Laukaus oli toki niin laadukas, että varmaan se ilman korkeaa maskiakin olisi sisään painunut. Minuutti kavennuksesta Forsling kilautti maalirautaan lämärillä jättösyötöstä vasemmasta laidasta. Päätösminuutilla puolestaan Theodore ja Barbashev karkasivat 2v1-vastaiskuun, mutta Shean syöttö jäi sen verran taakse, ettei Barbashev päässyt laukomaan ykkösellä, vaan Bobrovsky ehti liukua torjuntaan. Toisessa erässä Vegasin viisikko ei ehkä niin levällään ollut kuin avauserässä, mutta siltikään keskialueen puolustaminen ei luonnistunut mainittavasti ja lisäksi suunnanmuutoksissakaan joukkue ei antanut niin nälkäistä takapainetta kuin viime peleissä.
Päätöserän alussa Pietrangelo toistamiseen siirsi kehnosti kiekkoa ränniä pitkin omissa. Luostarinen oli sillä kertaa välissä ja poimi taas Duclairin slotista, mutta Eichelin tikku oli laukauksen välissä. Pari minuuttia myöhemmin Ekblad nousi oikeaa laitaa syvyyteen ja syötti sitten luukulle Staalille, joka nosti läheltä logoon. 45. minuutilla Vegas sai katkon hyökkäyssinisellä ja käännöstä Karlsson antoi hidastetun syötön selustaan Stephensonille, joka vielä syötti vasemmasta laidasta maalin eteen, mutta Pietrangelo ei saanut laukausta aikaan kohti puolityhjää maalia, kun kaipa lapoja oli sitten sen verran välissä. Hetken päästä ylivoimalla kun kuvio oli vasta asettumassa, Stephenson syötti päädystä maalin eteen Amadiolle, mutta tämä laukoi yli etukulman. Pari minuuttia siitä ja tasaviisikoin Cotter pudotti kiekon viivaan Pietrangelolle, joka sai rauhassa ottaa tyhjät pois ja ampua yläkaarelta ranteella, mutta ruuti oli märkää.
Päätöskympin aluksi ylivoimalla Montour kierrätti kiekon Barkoville, joka jatkoi oikeasta siivestä maalin kulmalle Tkachukille. Tämä käänsi syötön Whitecloudin läpi poikittain Ekbladille, joka hiipi vasemmalle takatolpalle, mutta Hill otti komean sivuttaisliiketorjunnan ja perään vielä nollasi Ekbladin one-timerinkin Montourin levityksestä. Vegasin kiri jäi aika näennäiseksi lopulta, kun Florida puolusti omissa keskustan tiiviisti ja peli meni laidoissa pyörimiseksi. Florida myös kiekotteli mallikkaasti ohi Vegasin epäsynkronisoidun karvauksen ja mm. kolme minuuttia ennen loppua Lomberg pääsi puolittain karkuun laukoen suoraluistelusta vasemmasta laidasta, mutta Hill tuli riittävästi vastaan peittäen kudin. Loppulukemat olivat täten lopulta 2-1 ansaitusti kotijoukkueelle, koska Golden Knightsin hyvät hetket olivat melko vähissä.
Ainoa plussa meneekin täten 33 torjunnan Hillille, joka otti useamman laatupelastuksen slottilaukauksiin. Pietrangelo kirjaa miinuksen löperyydestään kiekollisena omalla alueella ja Hague 2-0 maalin syyllisyydestään. Theodore paikkasi avausmaalin YV-osumallaan. Yksikään ketju ei ylöspäin oikein erottunut positiivisesti, joten hyökkäyksestä en keksinyt ketään, jolle olisin plussan antanut. Jonkun verran Cassidy yritti herätellä joukkuetta ketjuruletilla, muttei sekään auttanut. Stephenson siirrettiin Karlssonin ja Smithin laitaan, kolmonen oli Amadio-Howden-Kessel ja nelonen Cotter-Blueger-Kolesar. Eichelin ketju vajosi sen avausvaihdon jälkeen puolestaan ottavaksi osapuoleksi 5v5-pelissä häviten laukausyritykset 8-15 ollessaan jäällä.
57/72 Firebirds vs. Silver Knights
Rondbjerg nousi ykköseen ylhäälle kutsutun Dorofeyevin tilalle ja Foo täten kakkoseen. Morozov sai potkaisustaan yhden pelin pelikiellon, joten senttereitä oli vain kolme ja pakkeja seitsemän. Saville oli maalissa ja veskarikoutsi Brathwaite luukulla, joten Patera lienee jo matkalla Tampa Bayhin, koska Hill oli eilisiltä aamujäiltä sivussa kamppailemansa alavartalovamman vuoksi.
Rondbjerg - Manninen - Rempal
Quinney - Froese - Foo
Smith - Ford - Brisson
Marushev - - Marino
Mayo - Pachal
Bischoff - Korczak
Chayka - Miromanov
Cormier
Saville
Brathwaite
AV
Froese - Rondbjerg
Bischoff/Korczak - Pachal
Quinney - Manninen
Chayka - Miromanov
Ford - Marushev
Plussat ja miinukset
++
+ Brisson, Rempal, Mayo, Marushev
+/- Saville, Miromanov, Cormier, Chayka, Bischoff, Korczak, Marino, Ford, Smith, Quinney, Foo, Manninen, Rondbjerg
- Pachal, Froese
--
Seurahistorian uutta voittoputkiennätystä (7) ei tullut, vaan kotijoukkue voitti 6-3. Avausmaalin teki neljän minuutin kohdalla silti vierasjoukkue. Pachal tykitti viivasta matalan lämärin, jonka Daccord torjui patjoineen eteensä. Rempal pääsi entisen hopearitarin Schuldtin sisäpuolelle maalineduspainissa ja toinen paluulaukaus lirui maaliin. Tasoitus tuli ylivoimalla viiden minuutin päästä. Froese hävisi aloituksen ja viisi sekuntia siitä kiekko oli maalissa. Lind lähetti oikeasta laidasta poikittaissyötön, joka lävisti vieläpä AV-nelikon juuri Froesen kohdalta, joten tällä oli tilaisuus paikata aloitustappionsa, mutta syötönkatko ei onnistunut. Niinpä Rafferty pääsi tarjoilemaan vasemmasta siivestä jatkosyötön luukulle, jossa McCormick ohjasi Pachalin pihdeistä kiekon takakulmaan ohi voimattoman Savillen. Sama YV-viisikko osui toistamiseen vain minuutti myöhemmin, kun Manninen oli istumassa koukattuaan kiekotonta pelaajaa maalin takana. Evans laukoi siniviivasta ja Lind oli lapoineen vuorostaan välissä maalin edessä. Jälleen Pachal oli se puolustaja, jonka edestä ohjaus tuli. Ajassa 13:46 HSK tasoitti 2-2:een. Mayo nosti rystyltä laitaa pitkin kiekon keskialueelle. Brisson ja Smith spurttasivat perään. Lafferty yritti katkaista vastaiskun punaviivalla, mutta Smith voitti väännöstä kiekon itselleen ja loi 2v1-tilanteen. Lätty putosi Brissonin lapaan ja tämä naulasi yhdellä kosketuksella kiekon ohi Daccordin. Hetkeä aiemmin Brissonin keskialueen mailapuolustamisesta oli jo syntynyt 2v1-hyökkäys, mutta silloin Smith kuljetti maalin taakse löytämättä syöttöpaikkaa heittäytyneen puolustajan läpi, mutta toinen vastaava tilanne päättyi onneksi parempaan ratkaisuun ja Brisson venytti pisteputkensa viiteen peliin. Heti seuraavassa vaihdossa kuitenkin Firebirds palasi johtoon, kun McKinnon ehti ennen Miromanovia päätykiekkoon. McKennan tuli avuksi ja kaivoi kiekon takaisin viereen McKinnonille. Tämä nousi päädystä maalin eteen ja yhdessä Henmanin kanssa pomputti lopulta kiekon ohi Savillen. McKennan kiersi samalla maalin ja Savillen selän takaa puttasi vielä viimeisenä silauksena pelivälineen maaliviivan yli, kun Froese jäi väärälle puolelle.
Toisen erän maalit nähtiin kolmannella peliminuutilla. Ensin HSK:n vaihto meni täysin vihkoon ja Seppälä sai avata vapaasti Henmanin läpiajoon. Tämä laukoi tarkasti längistä kiekon sisään. Cormier ei millään ehtinyt aitiosta ajoissa jäälle ja kun hyökkääjätkin vaihtoivat, painetta kiekolle ei ollut. Heti seuraavassa vaihdossa kuitenkin Marushev kamppaili vasemmasta kulmasta kiekon taakse Marinolle, joka vaihtoi puolta ja Miromanov nousi vetopaikkaan ohittaen ranteella Daccordin. Päätöserässä kotijoukkue kaunisteli numeroita vielä kahdesti. Ensin 3v2-vastaiskusta McKenna antoi tarkan syötön laidasta maalille ja Wittchow ohjasi Savillen edestä kiekon reppuun. Marushev ei vain ehtinyt antaa takapainetta ja Bischoff-Mayo kaksikosta toinen paineisti kiekollista pelaajaa ja toinen seurasi ensimmäisen maalille ajaneen pelaajan, jolloin Wittchow jäi auki takatolpalle. Viimeiseen maaliin Seppälä saalisti illan toisen ykkössyöttönsä ja sekin tuli siten, että vierailla oli vaihto kesken. Seppälä palautti keskialueelta purkukiekon nopeasti takasiniselle, Lind otti pari potkua ja tykitti oikeasta laidasta sitten kiekon aivan takayläkulmaan räpylän yli.
Saville päästi kuusi, mutta puolet oli ohjureita naaman edestä eikä hänen piikkiinsä muistakaan osumista voi laittaa kuin osin viimeisen, mutta siinäkin Lindin kuti oli millintarkka. Parhaat koppinsa Saville otti vastaiskujen lopuksi. Toisella minuutilla Petman tarjoili keskikaistalta vasemmalle takatolpalle rystysyötön, mutta Saville laittoi räpylän Twarynskin etukulmakudin tielle. Illan puolivälissä hän pysäytti saman miehen rannelaukauksen 2v1-hyökkäyksessä ja päätöserässä isäntien alivoimalla Quinneyn menetyksen jälkeen Hayden päätti 2v1-vastahyökkäyksen laukaukseen, jonka Saville torjui kilvellään.
Mayo saa plussan ensimmäisestä HSK-tehopisteestään ja siitä, että hän liikutti kiekkoa parhaiten pois omista paineen alla. Marusheville menee plussan kolmannen maalin alustuksesta kaksinkamppailuvoitolla. Brisson ja Rempal saavat plussat maaleistaan, mutta lisäksi Brisson tosiaan oli käynnistämässä yhtä 2v1-tilannetta omasta katkostaan ja kakkoserässä ylivoimalla hänen one-timerinsa Cormierin levityksestä aiheutti paksun reboundin, jota Froese ei kuitenkaan saanut maalin edestä nostettua sisään. Froese oli muutenkin tuhlaajapoika, sillä hetkeä aiemmin Daccord lahjoitti hänelle kiekon kulmassa, mutta Froese ei saanut käännettyä kiekkoa tyhjiin, vaan puolustajan maila ehti väliin. Ja toki Froesen miinus johtuu ennen kaikkea siitä, että hän oli osasyyllinen kahteen takaiskuun kuten Pachalkin, vaikka tämä toisaalta ampui hanakasti siniviivasta ja vedot menivät matalina perille saakka, mutta puolustajan ensisijainen tehtävä on maalinedustan putsaus ja siinä Pachal jäi kahdesti statistiksi.
Neutraaleista miehistä Quinney oli kaikkein näkyvin varsinkin kakkoserässä. Ensin suorahyökkäyksestä hän antoi rystysyötön laidasta keskikaistalle, mutta Froese nosti kiekon Daccordin syliin. Myöhemmin alivoimalla 2v1-tilanteessa hän ei syöttänyt Manniselle, vaan laukoi itse räpylän reunaan. Loppupuolella Quinney puolestaan pääsi keskialueen katkosta läpiajoon, mutta laukoi suoraan logoon eikä reboundikaan pomppinut Firebirdsin puolustajasta lopulta maaliviivan yli. Viime sekunneilla tasavajaalla Quinney puolestaan punnersi päädystä maalille ja löysi takatolpalle nousseen Bischoffin, mutta Daccord otti illan komeimman torjunnan tungettuaan patjansa puolityhjän maalin eteen.
Rondbjerg nousi ykköseen ylhäälle kutsutun Dorofeyevin tilalle ja Foo täten kakkoseen. Morozov sai potkaisustaan yhden pelin pelikiellon, joten senttereitä oli vain kolme ja pakkeja seitsemän. Saville oli maalissa ja veskarikoutsi Brathwaite luukulla, joten Patera lienee jo matkalla Tampa Bayhin, koska Hill oli eilisiltä aamujäiltä sivussa kamppailemansa alavartalovamman vuoksi.
Rondbjerg - Manninen - Rempal
Quinney - Froese - Foo
Smith - Ford - Brisson
Marushev - - Marino
Mayo - Pachal
Bischoff - Korczak
Chayka - Miromanov
Cormier
Saville
Brathwaite
AV
Froese - Rondbjerg
Bischoff/Korczak - Pachal
Quinney - Manninen
Chayka - Miromanov
Ford - Marushev
Plussat ja miinukset
++
+ Brisson, Rempal, Mayo, Marushev
+/- Saville, Miromanov, Cormier, Chayka, Bischoff, Korczak, Marino, Ford, Smith, Quinney, Foo, Manninen, Rondbjerg
- Pachal, Froese
--
Seurahistorian uutta voittoputkiennätystä (7) ei tullut, vaan kotijoukkue voitti 6-3. Avausmaalin teki neljän minuutin kohdalla silti vierasjoukkue. Pachal tykitti viivasta matalan lämärin, jonka Daccord torjui patjoineen eteensä. Rempal pääsi entisen hopearitarin Schuldtin sisäpuolelle maalineduspainissa ja toinen paluulaukaus lirui maaliin. Tasoitus tuli ylivoimalla viiden minuutin päästä. Froese hävisi aloituksen ja viisi sekuntia siitä kiekko oli maalissa. Lind lähetti oikeasta laidasta poikittaissyötön, joka lävisti vieläpä AV-nelikon juuri Froesen kohdalta, joten tällä oli tilaisuus paikata aloitustappionsa, mutta syötönkatko ei onnistunut. Niinpä Rafferty pääsi tarjoilemaan vasemmasta siivestä jatkosyötön luukulle, jossa McCormick ohjasi Pachalin pihdeistä kiekon takakulmaan ohi voimattoman Savillen. Sama YV-viisikko osui toistamiseen vain minuutti myöhemmin, kun Manninen oli istumassa koukattuaan kiekotonta pelaajaa maalin takana. Evans laukoi siniviivasta ja Lind oli lapoineen vuorostaan välissä maalin edessä. Jälleen Pachal oli se puolustaja, jonka edestä ohjaus tuli. Ajassa 13:46 HSK tasoitti 2-2:een. Mayo nosti rystyltä laitaa pitkin kiekon keskialueelle. Brisson ja Smith spurttasivat perään. Lafferty yritti katkaista vastaiskun punaviivalla, mutta Smith voitti väännöstä kiekon itselleen ja loi 2v1-tilanteen. Lätty putosi Brissonin lapaan ja tämä naulasi yhdellä kosketuksella kiekon ohi Daccordin. Hetkeä aiemmin Brissonin keskialueen mailapuolustamisesta oli jo syntynyt 2v1-hyökkäys, mutta silloin Smith kuljetti maalin taakse löytämättä syöttöpaikkaa heittäytyneen puolustajan läpi, mutta toinen vastaava tilanne päättyi onneksi parempaan ratkaisuun ja Brisson venytti pisteputkensa viiteen peliin. Heti seuraavassa vaihdossa kuitenkin Firebirds palasi johtoon, kun McKinnon ehti ennen Miromanovia päätykiekkoon. McKennan tuli avuksi ja kaivoi kiekon takaisin viereen McKinnonille. Tämä nousi päädystä maalin eteen ja yhdessä Henmanin kanssa pomputti lopulta kiekon ohi Savillen. McKennan kiersi samalla maalin ja Savillen selän takaa puttasi vielä viimeisenä silauksena pelivälineen maaliviivan yli, kun Froese jäi väärälle puolelle.
Toisen erän maalit nähtiin kolmannella peliminuutilla. Ensin HSK:n vaihto meni täysin vihkoon ja Seppälä sai avata vapaasti Henmanin läpiajoon. Tämä laukoi tarkasti längistä kiekon sisään. Cormier ei millään ehtinyt aitiosta ajoissa jäälle ja kun hyökkääjätkin vaihtoivat, painetta kiekolle ei ollut. Heti seuraavassa vaihdossa kuitenkin Marushev kamppaili vasemmasta kulmasta kiekon taakse Marinolle, joka vaihtoi puolta ja Miromanov nousi vetopaikkaan ohittaen ranteella Daccordin. Päätöserässä kotijoukkue kaunisteli numeroita vielä kahdesti. Ensin 3v2-vastaiskusta McKenna antoi tarkan syötön laidasta maalille ja Wittchow ohjasi Savillen edestä kiekon reppuun. Marushev ei vain ehtinyt antaa takapainetta ja Bischoff-Mayo kaksikosta toinen paineisti kiekollista pelaajaa ja toinen seurasi ensimmäisen maalille ajaneen pelaajan, jolloin Wittchow jäi auki takatolpalle. Viimeiseen maaliin Seppälä saalisti illan toisen ykkössyöttönsä ja sekin tuli siten, että vierailla oli vaihto kesken. Seppälä palautti keskialueelta purkukiekon nopeasti takasiniselle, Lind otti pari potkua ja tykitti oikeasta laidasta sitten kiekon aivan takayläkulmaan räpylän yli.
Saville päästi kuusi, mutta puolet oli ohjureita naaman edestä eikä hänen piikkiinsä muistakaan osumista voi laittaa kuin osin viimeisen, mutta siinäkin Lindin kuti oli millintarkka. Parhaat koppinsa Saville otti vastaiskujen lopuksi. Toisella minuutilla Petman tarjoili keskikaistalta vasemmalle takatolpalle rystysyötön, mutta Saville laittoi räpylän Twarynskin etukulmakudin tielle. Illan puolivälissä hän pysäytti saman miehen rannelaukauksen 2v1-hyökkäyksessä ja päätöserässä isäntien alivoimalla Quinneyn menetyksen jälkeen Hayden päätti 2v1-vastahyökkäyksen laukaukseen, jonka Saville torjui kilvellään.
Mayo saa plussan ensimmäisestä HSK-tehopisteestään ja siitä, että hän liikutti kiekkoa parhaiten pois omista paineen alla. Marusheville menee plussan kolmannen maalin alustuksesta kaksinkamppailuvoitolla. Brisson ja Rempal saavat plussat maaleistaan, mutta lisäksi Brisson tosiaan oli käynnistämässä yhtä 2v1-tilannetta omasta katkostaan ja kakkoserässä ylivoimalla hänen one-timerinsa Cormierin levityksestä aiheutti paksun reboundin, jota Froese ei kuitenkaan saanut maalin edestä nostettua sisään. Froese oli muutenkin tuhlaajapoika, sillä hetkeä aiemmin Daccord lahjoitti hänelle kiekon kulmassa, mutta Froese ei saanut käännettyä kiekkoa tyhjiin, vaan puolustajan maila ehti väliin. Ja toki Froesen miinus johtuu ennen kaikkea siitä, että hän oli osasyyllinen kahteen takaiskuun kuten Pachalkin, vaikka tämä toisaalta ampui hanakasti siniviivasta ja vedot menivät matalina perille saakka, mutta puolustajan ensisijainen tehtävä on maalinedustan putsaus ja siinä Pachal jäi kahdesti statistiksi.
Neutraaleista miehistä Quinney oli kaikkein näkyvin varsinkin kakkoserässä. Ensin suorahyökkäyksestä hän antoi rystysyötön laidasta keskikaistalle, mutta Froese nosti kiekon Daccordin syliin. Myöhemmin alivoimalla 2v1-tilanteessa hän ei syöttänyt Manniselle, vaan laukoi itse räpylän reunaan. Loppupuolella Quinney puolestaan pääsi keskialueen katkosta läpiajoon, mutta laukoi suoraan logoon eikä reboundikaan pomppinut Firebirdsin puolustajasta lopulta maaliviivan yli. Viime sekunneilla tasavajaalla Quinney puolestaan punnersi päädystä maalille ja löysi takatolpalle nousseen Bischoffin, mutta Daccord otti illan komeimman torjunnan tungettuaan patjansa puolityhjän maalin eteen.
65/82 Lightning vs. Golden Knights
Hill oli tosiaan sivussa ja palannut jopa Vegasiin tutkimuksiin, joten tandem oli Quick-Patera. Smith ja Cotter vaihtoivat paikkoja ketjuissa, mutta muuten kokoonpano oli ennallaan.
Arvosanataulukko
++
+ Blueger, Kolesar, Howden, Stephenson, Quick, Martinez
+/- Pietrangelo, Hague, Whitecloud, McNabb, Theodore, Karlsson, Smith, Amadio, Eichel, Marchessault, Barbashev, Cotter, Kessel
-
--
Avausvaihdossa Vegas meni 0-1 johtoon, kun Blueger odotti 2v1-vastaiskussa Fleuryn heittäytymisen ja syötti sitten takatolpalle tyhjiin Kolesarille. Erinomaisesti aloitusviisikko purki paineen omista parilla perättäisellä siirrolla ränniä pitkin. Quickin ensimmäinen torjunta tuli vasta vajaan neljän minuutin kohdalla, kun hän koppasi Bogosianin viivakudin räpyläänsä. Siihen asti noppavitonen oli tiukka eikä Tampa Bay päässyt ytimeen. Seuraavassa vaihdossa tilanne muuntui kuitenkin 1-1:een. Karlssonin ketju hukkasi kiekon hyökkäyssinisellä. Vastaiskusta Martinezin edestä Stamkos syötti oikeasta laidasta poikittain keskustaan uineelle Kucheroville. Karlsson valui vähän liian alas suojaamaan slottia ja Nikita viisaasti hakeutui tyhjään tilaan ylemmäs painottomalta laidalta. Samalla Point ajoi maalille ja sohi Kucherovin patjareboundin verkkoon maalin kulmalta Pietrangelon jäätyä väärälle tolpalle.
Puolivälissä erää Eichelin vitja puolusti omissa tiukasti ja sai lopulta katki syötön kohti keskustaa. Marchessault yritti vapauttaa Eichelin läpiajoon, mutta pystysyöttö oli hitusen epätarkka. Minuutti myöhemmin Karlsson syötti vasemmasta laidasta keskustaan ja Smith tinttasi slotista Vasilevskin rintapanssariin. Hetken kuluttua toisessa päässä Sergachev antoi viivasta syötön takatolpalle, mutta Kucherov ohjasi kiekon yli maalin. Pietrangelo taisi olla jälleen se, joka hukkasi kontrollin pelaajastaan. 14. minuutilla Hague puolusti 3v2-vastaiskun mainiosti iskien ajoissa Pauliin, kun kiekko poltti tällä lavassa. Kolme minuuttia ennen taukoa alivoimalla Smith piti lavan jäässä ja katkaisi slottisyötön Pointille. Vastaiskussa hän malttoi odottaa, että tuleeko joku mukaan ja kun niin ei käynyt, hän ampui itse rystyltä päin veskaria. Kakkosalivoimahyökkääjäparin Blueger-Howden toiminta vakuutti myös ja eritoten Blueger puolusti vahvasti omaa sinistä mailahäirinnällään. Hän sai kahdesti vaikeutettua sisäänvientiä. Ensimmäisellä kerralla Tampa Bay ei päässyt ollenkaan alueelle ja toisella kertaa purku oli välitön.
Päätösminuutilla Kolesarin purku oman alueen kulmasta jäi vähän vaillinaiseksi ja Eyssimont sai kulmasta syötön slottiin, mutta ampui päin Quickia. Blueger puolusti hitusen lepsusti tuossa, mutta muita huonoja vaihtoja ei hänelle tai oikeastaan Kolesarillekaan sattunut. Avauserän vedot kohti maalia olivat 10-4. Vegas oli oppinut Florida-pelistä ja puolusti keskustan paremmin eikä Lightning päässyt tosiaan ytimeen, vaan laukoi kauempaa. Toisaalta Vegasin hyökkääminen oli nuhaista ja perustui vain vastaiskuihin, jotka Tampa Bay puolusti avausvaihdon jälkeen kurinalaisesti eikä VGK luonut enää loppuerässä kuin sen Smithin maalipaikan 11. minuutilla. Cassidy harrasti myös jälleen ketjurallia herättääkseen joukkuetta. Stephenson pelasi joitakin vaihtoja Karlssonin ja Smithin kanssa kuten viime pelissä sekä Cotter stunttasi yhdessä vaihdossa Barbashevia.
Toisen erän alussa sama trendi jatkui kuin avauserässä. Vedot olivat 27 minuutin jälkeen 19-5 eli erän alussa 8-1. Pahin tilanne oli 22. minuutilla, kun Colton unohtui yksin maalille Theodore-Whitecloud parilta ja Paul löysi hänet syötöllään laidasta, mutta Quick otti terävän lähitorjunnan. Muutoin Quick hoiti kauempaakin tulleet kudit varmasti ja pakisto siivosi kakkoskiekot maalin edestä viime pelin tapaan, joten sikäli suurta hätää ei ollut, kun maalin edessä oli yleensä 2v1-ylivoima reboundissa, mutta toisaalta hyökkäämisestä ei edelleenkään tullut mitään, kun puolustustaistelun jälkeen ei riittänyt enää energiaa hyökätä, vaan vain siirtää kiekko omista keskialueen puolelle/vastustajan päätyyn. Ainoa hyvä tilanne toisen erän avauskympillä tuli siitä, kun Marchessault vei kiekon vasemmalta sisään ja vaihtoi puolta. Eichel syötti kulmasta keskustaan liikkuneelle Barbasheville, joka laukoi räpylään suunnanmuutoksen lopuksi.
29. minuutilla Hagel raapi päädystä kiekon maalin eteen Cirellille, joka laukoi yli maalin. Sitä seurasi seesteisempi vaihe, kunnes 34. minuutilla Vegasin nelosketju mylläsi pitkän aikaa Lightningin alueella, mutta ykköspakkiparin Martinez-Pietrangelo viivatoimitukset olivat osoitteettomia. Hetkeä myöhemmin Jeannot taklasi kulmassa Eichelia ja McNabb ryntäsi puolustamaan tätä, mutta Jeannot kaatoi hänet nopeasti jäihin. Alivoiman aikana ainoa merkittävä tilanne oli Killornin pyörähdyskuti maalin edestä. Blueger-Howden pari häiritsi jälleen aktiivisilla mailoillaan sisäänvientejä tehokkaasti. Alivoiman lopussa Stephenson tarjoili 2v2-vastaiskussa rystylätyn viereen Barbasheville, mutta tämä laukoi ohi maalin edestä. Erän lopussa Theodore sai neljän minuutin jäähyn korkeasta mailasta Marooniin, mutta se puolittui, kun Stamkos antoi summerin soitua poikittaista mailaa Pietrangelon selkään tämän kampattua hieman kyseenalaisesti Kucherovin, vaikka Alex kyllä periaatteessa pelasi vielä kiekkoa summerin soidessa.
Tasavajaalla kolmoserän alussa Stephenson syötti kertaalleen vasemmasta laidasta keskelle ja Eichel laukoi napakasti hanskaan. Sen perään erinomaisesti toiminut alivoima sai kruunun Karlssonin 1-2 maalista. Quick torjui Stamkosin one-timerin kulmaan ja Pietrangelo purki sen lasin kautta keskialueelle, kun Sergachev ei saanut pomppukiekkoa pysäytetyksi siniviivassa. Smith sitten blokkasi vielä sopivasti venäläispuolustajan luistelulinjan ja Karlsson pääsi karkaamaan läpiajoon luistelukilvan voitettuaan. Kiekko karkasi lavasta kesken harhautuksen, mutta valui Vasilevskin läpi jäitä pitkin sisään.
44. minuutilla Perbix tykitti viivasta matalan kudin ja Hagel oli reboundissa maalin kulmalla, mutta nosti sen ohi. Väkisinkin jossain vaiheessa jonkin paluukiekon oli pompattava maalin edessä isäntien lapaan, mutta onneksi Hagel tuhlasi tuon tontin. Vegas kiitti ja teki ylivoimalla 1-3 osuman. Amadio kiersi maltilla maalin ja pudotti viivaan Smithille, joka levitti Theodorelle. Tämän lyöntilaukaus kumahti lujaa ja Stephenson oli maskissa ohjaamassa kiekon sisään. Kyseessä oli vasta neljäs YV-maali viimeisiin 21 otteluun ja Stephensonille puolestaan toinen maali viimeisiin 24 peliin, joten osuma oli helpottava monella tapaa.
Tampa Bay aloitti kahden maalin tappiolla mielenvikaisen kirin ja Vegas vain löi kiekkoa omista takaisin keskialueelle sen, minkä ehti. Päätöskympin alussa oli ehkä se uhkaavin kulmaralli, mutta Quick hoiti ykköskiekot nähden laukauksen ruuhkan takaa ja puolustajat siivosivat kakkoskiekot kulmiin. 52. minuutilla Killorn sai laidasta syötön luukulle, mutta ohjasi ohi takakulman. Lopulta sitten 6-7 minuuttia kestänyt painostus päättyi joukkopainin seurauksena ja Vegas pääsi selvittelyn jälkeen ylivoimalle, jossa paras paikka siunaantui Marchessaultille, mutta tämä laukoi keskustasta suoraan logoon.
Vasilevski otettiin maaliltaan kolme minuuttia ennen loppua. McNabb yritti laukoa tyhjiin, mutta aiheutti pitkän. Eichel hävisi aloituksen Pointille. Kucherov käytti kiekon Sergacheville ja tykitti paluusyötöstä one-timerin tolpan kautta takakulmaan. Sen jälkeen Vasilevski palasi hetkeksi maalilleen, kunnes lähti uudelleen pois. Killorn oli lähellä sutia tasoituksen Sergachevin viivavedon reboundista. Päätösminuutilla Stephenson purki kiekon laidasta keskialueelle, mutta samalla maila osui vastustajaa kasvoihin siniviivan tuntumassa. Tampa Bay käytti 6v4-ylivoimansa. Karlsson hävisi vuorostaan aloituksen ja 15 sekuntia myöhemmin kiekko oli maalissa. Kucherov syötti oikeasta siivestä viivaan Sergacheville ja samalla Karlsson nosti itseään hieman ylemmäs. Hän oli alkujaan kiinni slottipelaaja Pointissa. Smith puolestaan ei pudonnut alemmaksi hyökkääjäksi, vaan ennakoi liiaksi Sergachevin levittävän kiekon vasempaan siipeen Stamkosille, mutta Sergachev syötti takaisin Kucheroville, joka hämäsi laukovansa, mutta käänsi vielä syötön keskelle auki jääneelle Pointille ja tämä laukoi tyhjiin, kun Quick oli poissa maalin suultaan ennakoituaan liiaksi one-timeria, jota oli kuitenkin jo peittämässä oikeaoppisesti McNabb. Sanotaanko näin, että melko harvinaisen erheen kokenut AV-pari Karlsson-Smith tuossa teki jätettyään Pointin niin auki sekunniksi ja se riitti kotijoukkueelle. Tavallaan Vegasin nelikko oli hetkellisesti neliömäisessä 2-2 muodossa, kun sekä Karlsson että Smith olivat lähes vierekkäin eivätkä enemmän peräkkäin kuten AV-pelaamiselle on tällä kaudella ollut tyypillistä 1+3-muodossa. Toki ei se heidän syytään ollut, että Stephenson otti jäähyn ratkaisevalla hetkellä.
Jatkoajalla Theodore-Karlsson-Smith -kolmikko joutui olemaan jäällä lähes pari minuuttia heti alkuun. Sen aikana Kucherov kertaalleen hävyttömästi tanssi Karlssonin jalkojen juuressa ja sai lapansa auki maalin edessä, mutta laukoi niukasti ohi takakulman. Lopulta ratkaisu syntyi ajassa 63:09. Isäntien kolmikolla oli puolestaan vähän pidempi vaihto alla. Eichel vartaloharhautti korkealla Stamkosin väärään suuntaan ja sai lapansa auki. Hagelin oli rynnättävä apuun peittämään kutia, mutta hän oli myöhässä. Samalla tämä jätti miehensä Martinezin vapaaksi. Alec meni maalille, josta maaleja tehdään. Vasilevski ei saanut liimattua Eichelin rannelaukausta, vaan peliväline lipui kainalosta maaliviivalle ja Martinez tökkäsi sen sisään. Voitto tuli lopulta vaikeimman kautta, mutta samapa tuo. 75 jäähyminuuttia yhteen peliin oli uusi seuraennätys. Kolmannen erän joukkopaineista nelosketju ja kolmospakkipari lähtivät pukukoppiin loppupelin ajaksi. Samoin kotijoukkueen jäällä ollut viisikko lähti suihkuun.
Quick oli maalissa minusta hyvä ja selvitti ykköskiekot kauempaa tulleista vedoista. Puolustajien tehtävä oli hoitaa loput. Takaiskuista en veskaria moittisi. Martinezille menee plussa voittomaalista ja jos ykkösparissa Pietrangelolla oli ajoittain ongelmia miehensä kontrolloinnissa maalin edessä, Martinezilla ei sellaisia vaikeuksia ollut, vaan oli hyvä noissa paluukiekkojen putsauksissa. Stephenson saa plussan maalistaan ja lisäksi hän oli alustamassa muutamia tekopaikkoja mm. Eichelille ja Barbasheville. Nelosketjulle menee plussa avausmaalista ja lisäksi Howden-Blueger -pari pelasi mailahäirinnältään aktiivista alivoimaa. Karlsson-Smith -kaksikolta jää plussa saamatta tuon 3-3 tasoituksen vuoksi. Hyökkääjistä ehkä heikoin oli Barbashev siinä mielessä, että muutamissa maalipaikoissa, jotka hänelle siunaantuivat, haltuunotot ja viimeistelyt olivat kehnoja.
Hill oli tosiaan sivussa ja palannut jopa Vegasiin tutkimuksiin, joten tandem oli Quick-Patera. Smith ja Cotter vaihtoivat paikkoja ketjuissa, mutta muuten kokoonpano oli ennallaan.
Arvosanataulukko
++
+ Blueger, Kolesar, Howden, Stephenson, Quick, Martinez
+/- Pietrangelo, Hague, Whitecloud, McNabb, Theodore, Karlsson, Smith, Amadio, Eichel, Marchessault, Barbashev, Cotter, Kessel
-
--
Avausvaihdossa Vegas meni 0-1 johtoon, kun Blueger odotti 2v1-vastaiskussa Fleuryn heittäytymisen ja syötti sitten takatolpalle tyhjiin Kolesarille. Erinomaisesti aloitusviisikko purki paineen omista parilla perättäisellä siirrolla ränniä pitkin. Quickin ensimmäinen torjunta tuli vasta vajaan neljän minuutin kohdalla, kun hän koppasi Bogosianin viivakudin räpyläänsä. Siihen asti noppavitonen oli tiukka eikä Tampa Bay päässyt ytimeen. Seuraavassa vaihdossa tilanne muuntui kuitenkin 1-1:een. Karlssonin ketju hukkasi kiekon hyökkäyssinisellä. Vastaiskusta Martinezin edestä Stamkos syötti oikeasta laidasta poikittain keskustaan uineelle Kucheroville. Karlsson valui vähän liian alas suojaamaan slottia ja Nikita viisaasti hakeutui tyhjään tilaan ylemmäs painottomalta laidalta. Samalla Point ajoi maalille ja sohi Kucherovin patjareboundin verkkoon maalin kulmalta Pietrangelon jäätyä väärälle tolpalle.
Puolivälissä erää Eichelin vitja puolusti omissa tiukasti ja sai lopulta katki syötön kohti keskustaa. Marchessault yritti vapauttaa Eichelin läpiajoon, mutta pystysyöttö oli hitusen epätarkka. Minuutti myöhemmin Karlsson syötti vasemmasta laidasta keskustaan ja Smith tinttasi slotista Vasilevskin rintapanssariin. Hetken kuluttua toisessa päässä Sergachev antoi viivasta syötön takatolpalle, mutta Kucherov ohjasi kiekon yli maalin. Pietrangelo taisi olla jälleen se, joka hukkasi kontrollin pelaajastaan. 14. minuutilla Hague puolusti 3v2-vastaiskun mainiosti iskien ajoissa Pauliin, kun kiekko poltti tällä lavassa. Kolme minuuttia ennen taukoa alivoimalla Smith piti lavan jäässä ja katkaisi slottisyötön Pointille. Vastaiskussa hän malttoi odottaa, että tuleeko joku mukaan ja kun niin ei käynyt, hän ampui itse rystyltä päin veskaria. Kakkosalivoimahyökkääjäparin Blueger-Howden toiminta vakuutti myös ja eritoten Blueger puolusti vahvasti omaa sinistä mailahäirinnällään. Hän sai kahdesti vaikeutettua sisäänvientiä. Ensimmäisellä kerralla Tampa Bay ei päässyt ollenkaan alueelle ja toisella kertaa purku oli välitön.
Päätösminuutilla Kolesarin purku oman alueen kulmasta jäi vähän vaillinaiseksi ja Eyssimont sai kulmasta syötön slottiin, mutta ampui päin Quickia. Blueger puolusti hitusen lepsusti tuossa, mutta muita huonoja vaihtoja ei hänelle tai oikeastaan Kolesarillekaan sattunut. Avauserän vedot kohti maalia olivat 10-4. Vegas oli oppinut Florida-pelistä ja puolusti keskustan paremmin eikä Lightning päässyt tosiaan ytimeen, vaan laukoi kauempaa. Toisaalta Vegasin hyökkääminen oli nuhaista ja perustui vain vastaiskuihin, jotka Tampa Bay puolusti avausvaihdon jälkeen kurinalaisesti eikä VGK luonut enää loppuerässä kuin sen Smithin maalipaikan 11. minuutilla. Cassidy harrasti myös jälleen ketjurallia herättääkseen joukkuetta. Stephenson pelasi joitakin vaihtoja Karlssonin ja Smithin kanssa kuten viime pelissä sekä Cotter stunttasi yhdessä vaihdossa Barbashevia.
Toisen erän alussa sama trendi jatkui kuin avauserässä. Vedot olivat 27 minuutin jälkeen 19-5 eli erän alussa 8-1. Pahin tilanne oli 22. minuutilla, kun Colton unohtui yksin maalille Theodore-Whitecloud parilta ja Paul löysi hänet syötöllään laidasta, mutta Quick otti terävän lähitorjunnan. Muutoin Quick hoiti kauempaakin tulleet kudit varmasti ja pakisto siivosi kakkoskiekot maalin edestä viime pelin tapaan, joten sikäli suurta hätää ei ollut, kun maalin edessä oli yleensä 2v1-ylivoima reboundissa, mutta toisaalta hyökkäämisestä ei edelleenkään tullut mitään, kun puolustustaistelun jälkeen ei riittänyt enää energiaa hyökätä, vaan vain siirtää kiekko omista keskialueen puolelle/vastustajan päätyyn. Ainoa hyvä tilanne toisen erän avauskympillä tuli siitä, kun Marchessault vei kiekon vasemmalta sisään ja vaihtoi puolta. Eichel syötti kulmasta keskustaan liikkuneelle Barbasheville, joka laukoi räpylään suunnanmuutoksen lopuksi.
29. minuutilla Hagel raapi päädystä kiekon maalin eteen Cirellille, joka laukoi yli maalin. Sitä seurasi seesteisempi vaihe, kunnes 34. minuutilla Vegasin nelosketju mylläsi pitkän aikaa Lightningin alueella, mutta ykköspakkiparin Martinez-Pietrangelo viivatoimitukset olivat osoitteettomia. Hetkeä myöhemmin Jeannot taklasi kulmassa Eichelia ja McNabb ryntäsi puolustamaan tätä, mutta Jeannot kaatoi hänet nopeasti jäihin. Alivoiman aikana ainoa merkittävä tilanne oli Killornin pyörähdyskuti maalin edestä. Blueger-Howden pari häiritsi jälleen aktiivisilla mailoillaan sisäänvientejä tehokkaasti. Alivoiman lopussa Stephenson tarjoili 2v2-vastaiskussa rystylätyn viereen Barbasheville, mutta tämä laukoi ohi maalin edestä. Erän lopussa Theodore sai neljän minuutin jäähyn korkeasta mailasta Marooniin, mutta se puolittui, kun Stamkos antoi summerin soitua poikittaista mailaa Pietrangelon selkään tämän kampattua hieman kyseenalaisesti Kucherovin, vaikka Alex kyllä periaatteessa pelasi vielä kiekkoa summerin soidessa.
Tasavajaalla kolmoserän alussa Stephenson syötti kertaalleen vasemmasta laidasta keskelle ja Eichel laukoi napakasti hanskaan. Sen perään erinomaisesti toiminut alivoima sai kruunun Karlssonin 1-2 maalista. Quick torjui Stamkosin one-timerin kulmaan ja Pietrangelo purki sen lasin kautta keskialueelle, kun Sergachev ei saanut pomppukiekkoa pysäytetyksi siniviivassa. Smith sitten blokkasi vielä sopivasti venäläispuolustajan luistelulinjan ja Karlsson pääsi karkaamaan läpiajoon luistelukilvan voitettuaan. Kiekko karkasi lavasta kesken harhautuksen, mutta valui Vasilevskin läpi jäitä pitkin sisään.
44. minuutilla Perbix tykitti viivasta matalan kudin ja Hagel oli reboundissa maalin kulmalla, mutta nosti sen ohi. Väkisinkin jossain vaiheessa jonkin paluukiekon oli pompattava maalin edessä isäntien lapaan, mutta onneksi Hagel tuhlasi tuon tontin. Vegas kiitti ja teki ylivoimalla 1-3 osuman. Amadio kiersi maltilla maalin ja pudotti viivaan Smithille, joka levitti Theodorelle. Tämän lyöntilaukaus kumahti lujaa ja Stephenson oli maskissa ohjaamassa kiekon sisään. Kyseessä oli vasta neljäs YV-maali viimeisiin 21 otteluun ja Stephensonille puolestaan toinen maali viimeisiin 24 peliin, joten osuma oli helpottava monella tapaa.
Tampa Bay aloitti kahden maalin tappiolla mielenvikaisen kirin ja Vegas vain löi kiekkoa omista takaisin keskialueelle sen, minkä ehti. Päätöskympin alussa oli ehkä se uhkaavin kulmaralli, mutta Quick hoiti ykköskiekot nähden laukauksen ruuhkan takaa ja puolustajat siivosivat kakkoskiekot kulmiin. 52. minuutilla Killorn sai laidasta syötön luukulle, mutta ohjasi ohi takakulman. Lopulta sitten 6-7 minuuttia kestänyt painostus päättyi joukkopainin seurauksena ja Vegas pääsi selvittelyn jälkeen ylivoimalle, jossa paras paikka siunaantui Marchessaultille, mutta tämä laukoi keskustasta suoraan logoon.
Vasilevski otettiin maaliltaan kolme minuuttia ennen loppua. McNabb yritti laukoa tyhjiin, mutta aiheutti pitkän. Eichel hävisi aloituksen Pointille. Kucherov käytti kiekon Sergacheville ja tykitti paluusyötöstä one-timerin tolpan kautta takakulmaan. Sen jälkeen Vasilevski palasi hetkeksi maalilleen, kunnes lähti uudelleen pois. Killorn oli lähellä sutia tasoituksen Sergachevin viivavedon reboundista. Päätösminuutilla Stephenson purki kiekon laidasta keskialueelle, mutta samalla maila osui vastustajaa kasvoihin siniviivan tuntumassa. Tampa Bay käytti 6v4-ylivoimansa. Karlsson hävisi vuorostaan aloituksen ja 15 sekuntia myöhemmin kiekko oli maalissa. Kucherov syötti oikeasta siivestä viivaan Sergacheville ja samalla Karlsson nosti itseään hieman ylemmäs. Hän oli alkujaan kiinni slottipelaaja Pointissa. Smith puolestaan ei pudonnut alemmaksi hyökkääjäksi, vaan ennakoi liiaksi Sergachevin levittävän kiekon vasempaan siipeen Stamkosille, mutta Sergachev syötti takaisin Kucheroville, joka hämäsi laukovansa, mutta käänsi vielä syötön keskelle auki jääneelle Pointille ja tämä laukoi tyhjiin, kun Quick oli poissa maalin suultaan ennakoituaan liiaksi one-timeria, jota oli kuitenkin jo peittämässä oikeaoppisesti McNabb. Sanotaanko näin, että melko harvinaisen erheen kokenut AV-pari Karlsson-Smith tuossa teki jätettyään Pointin niin auki sekunniksi ja se riitti kotijoukkueelle. Tavallaan Vegasin nelikko oli hetkellisesti neliömäisessä 2-2 muodossa, kun sekä Karlsson että Smith olivat lähes vierekkäin eivätkä enemmän peräkkäin kuten AV-pelaamiselle on tällä kaudella ollut tyypillistä 1+3-muodossa. Toki ei se heidän syytään ollut, että Stephenson otti jäähyn ratkaisevalla hetkellä.
Jatkoajalla Theodore-Karlsson-Smith -kolmikko joutui olemaan jäällä lähes pari minuuttia heti alkuun. Sen aikana Kucherov kertaalleen hävyttömästi tanssi Karlssonin jalkojen juuressa ja sai lapansa auki maalin edessä, mutta laukoi niukasti ohi takakulman. Lopulta ratkaisu syntyi ajassa 63:09. Isäntien kolmikolla oli puolestaan vähän pidempi vaihto alla. Eichel vartaloharhautti korkealla Stamkosin väärään suuntaan ja sai lapansa auki. Hagelin oli rynnättävä apuun peittämään kutia, mutta hän oli myöhässä. Samalla tämä jätti miehensä Martinezin vapaaksi. Alec meni maalille, josta maaleja tehdään. Vasilevski ei saanut liimattua Eichelin rannelaukausta, vaan peliväline lipui kainalosta maaliviivalle ja Martinez tökkäsi sen sisään. Voitto tuli lopulta vaikeimman kautta, mutta samapa tuo. 75 jäähyminuuttia yhteen peliin oli uusi seuraennätys. Kolmannen erän joukkopaineista nelosketju ja kolmospakkipari lähtivät pukukoppiin loppupelin ajaksi. Samoin kotijoukkueen jäällä ollut viisikko lähti suihkuun.
Quick oli maalissa minusta hyvä ja selvitti ykköskiekot kauempaa tulleista vedoista. Puolustajien tehtävä oli hoitaa loput. Takaiskuista en veskaria moittisi. Martinezille menee plussa voittomaalista ja jos ykkösparissa Pietrangelolla oli ajoittain ongelmia miehensä kontrolloinnissa maalin edessä, Martinezilla ei sellaisia vaikeuksia ollut, vaan oli hyvä noissa paluukiekkojen putsauksissa. Stephenson saa plussan maalistaan ja lisäksi hän oli alustamassa muutamia tekopaikkoja mm. Eichelille ja Barbasheville. Nelosketjulle menee plussa avausmaalista ja lisäksi Howden-Blueger -pari pelasi mailahäirinnältään aktiivista alivoimaa. Karlsson-Smith -kaksikolta jää plussa saamatta tuon 3-3 tasoituksen vuoksi. Hyökkääjistä ehkä heikoin oli Barbashev siinä mielessä, että muutamissa maalipaikoissa, jotka hänelle siunaantuivat, haltuunotot ja viimeistelyt olivat kehnoja.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy