Vegaanit – löytyykö ymmärrystä kasvissyöjille?

[Ollakseni]

Mikäköhän järki tässä sitten on ollut evoluution näkökulmasta? Pandat tuskin ovat kokeneet mitään eettistä heräämistäkään ja päättäneet sen johdosta lopettaa muiden eläinten syöntiä.

Ei ole varmaan ollut evoluution puolesta painetta pysyä valppaana. Sitten kun bambun kasvun suunnilleen näkee niin ei tartte hikoilla ruuan etsinnän perään.

 

[dana77]

Mutta varsinaiset kysymykseni ovat:

* Onko joku eläinlaji muuttunut jossain vaiheessa evoluutiota lihansyöjästä/sekasyöjästä kasvissyöjäksi? Tai toisin päin?

* Miten evoluutiossa on selitetty se, miksi toiset eläimet ovat lihansyöjiä ja toiset kasvissyöjiä? Jos vaikka ajatellaan dinosauruksia, niin isoja sellaisia oli sekä lihan- että kasvissyöjiä, ja ne elivätkin samanlaisissa elinoloissa. Mikä syy siis siihen oli, että joku argentinosaurus veti pelkkiä rehuja, vaikka olisi ihan hyvin voinut varmaan nielaista tyrannosaurus rexinkin kokonaisena?

Vaikka itse kysymyksiin en osaa vastata niin totean, että miettiessä kysymystä että mitkä eläimet ovat olleet aina lihansyöjiä ja mitkä kasvissyöjiä, ne on melko helppo tunnistaa ulkoisten tuntomerkkien avulla. Lihaa saalistavillla petoeläimillä kuten ihmisillä on silmät lähekkäin toisiaan ja kohdistuvat tiukasti eteenpäin. Kasveja syövillä eläimillä, kuten jäniksillä joiden elämä puolestaan on sitä että varotaan syödyksi tulemista, on silmät pään sivuilla jolloin ne näkevät paremmin myös sivuille ja takaviistoonkin. Porkkanat eivät karkaa vaikka tämä tapahtuu eteenpäin kohdistuvan näen kustannuksella. Tokihan hampaat ovat myös helppo tunnusmerkki eli lihan repimiseen tarkoitetut kulmahampaat versus talttamaiset etuhampaat porkkainoihin. Ja ruuan sulatuspuolelta löytyy varmasti eronsa myös.

Näistä vuosimiljoonien aikana muodostuneita eroista voi päätellä että erikoistuminen on ollut hidasta hommaa eikä ruokavaliota ole vaihdeltu kevyesti tuosta noin vaan. Toki nyt nopeasti mietittynä ainakin karhut ovat luonnostaan sekasyöjiä ja varmasti muitakin löytyy.

 

[hammer lynx]

Ostin tänään vahingossa vegaaniset jälkiruokavanukkaat. Hyissaatana miten pahaa. Ja täynnä kaikkia mahdollisia E-lisäaineita. Ei jatkoon.

 

[RexHex]

Ostin tänään vahingossa vegaaniset jälkiruokavanukkaat. Hyissaatana miten pahaa. Ja täynnä kaikkia mahdollisia E-lisäaineita. Ei jatkoon.

Olisiko kertoa tuotteen nimeä? Noin yleisesti ottaen vegaaniset tuotteet, joissa maitotuotteet koitetaan korvata vastaavalla ovat mielestäni heikkoja.

 

[hammer lynx]

Olisiko kertoa tuotteen nimeä? Noin yleisesti ottaen vegaaniset tuotteet, joissa maitotuotteet koitetaan korvata vastaavalla ovat mielestäni heikkoja.

Ehrmann oli brändi. Niiden normijälkiruoat on ihan hyviä.

 

[Osmo Rapeli]

Vaikka itse kysymyksiin en osaa vastata niin totean, että miettiessä kysymystä että mitkä eläimet ovat olleet aina lihansyöjiä ja mitkä kasvissyöjiä, ne on melko helppo tunnistaa ulkoisten tuntomerkkien avulla. Lihaa saalistavillla petoeläimillä kuten ihmisillä on silmät lähekkäin toisiaan ja kohdistuvat tiukasti eteenpäin. Kasveja syövillä eläimillä, kuten jäniksillä joiden elämä puolestaan on sitä että varotaan syödyksi tulemista, on silmät pään sivuilla jolloin ne näkevät paremmin myös sivuille ja takaviistoonkin. Porkkanat eivät karkaa vaikka tämä tapahtuu eteenpäin kohdistuvan näen kustannuksella. Tokihan hampaat ovat myös helppo tunnusmerkki eli lihan repimiseen tarkoitetut kulmahampaat versus talttamaiset etuhampaat porkkainoihin. Ja ruuan sulatuspuolelta löytyy varmasti eronsa myös.

Näistä vuosimiljoonien aikana muodostuneita eroista voi päätellä että erikoistuminen on ollut hidasta hommaa eikä ruokavaliota ole vaihdeltu kevyesti tuosta noin vaan. Toki nyt nopeasti mietittynä ainakin karhut ovat luonnostaan sekasyöjiä ja varmasti muitakin löytyy.

Useimmilla lihansyöjillä löytyy evoluution esihaarasttaan myös kasvissyöjiä, mutta tietääkseni suoraa vaihtajaa ei ole löytynyt. Eli lihansyöjien edellinen muoto on ollut aina sekasyöjä.

 

[Salt]

Ehrmann oli brändi. Niiden normijälkiruoat on ihan hyviä.

Ehrmanni työntää liivatetta normi vanukkaisiinsa joten en ihmettele, että kyseinen valmistaja työntää "vegekokeiluihinsa" muuta paskaa myös.

 

[Undrafted]

Äitini oli taannoin ostanut vegaanista suklaajätskiä. Hän mielsi vegaanisen olevan terveellisempää ja siksi osti. Aika mauton esitys, mutta töissä ollut pari kertaa Oatleyn vaniljan makuista kaurajäätelöä tarjolla ja se on ollut hyvää. Paljon varmaan riippuu valmistajasta ja mausta.

 

[Purkan Jauhaja]

Äitini oli taannoin ostanut vegaanista suklaajätskiä. Hän mielsi vegaanisen olevan terveellisempää ja siksi osti. Aika mauton esitys, mutta töissä ollut pari kertaa Oatleyn vaniljan makuista kaurajäätelöä tarjolla ja se on ollut hyvää. Paljon varmaan riippuu valmistajasta ja mausta.

Noi kolmen kaverin vegaaniset jätskit oli todella hyviä. Maistoin tuota vadelma-lakritsia ja suklaa-pähkinäkinuskia. En olisi vegeksi uskonut jos en olisi tiennyt.

 

[Jannacci]

Brittinainen tilasi McDonald'sissa kasvishampurilaisen – oksensi tajuttuaan sen sisällön: "Tunnen oloni petetyksi"

McDonald’sissa asioinut pitkän linjan kasvissyöjä kokee tulleensa petetyksi, kun hänen tilaamassaan Vegetable Deluxe Burger -hampurilaisessa oli kanaa.

www.mtvuutiset.fi

Englannista kuuluu kummia. Vegaani tilasi mäkistä vegahampparin ja siinä olikin kanaa.

Artikkelin mukaan oli niin hirveä kokemus, että pahoinvointi ja oksennus tuli välittömästi eikä 12 tuntiin voinut syödä mitään.

Minä epäilen, että tuossa oli käytetty värikynää hyvin paksusti. Ei voinut olla noin hirveä kokemus. Huomiota haki tuolla "kertomuksella".

 

[K.A.H]

Brittinainen tilasi McDonald'sissa kasvishampurilaisen – oksensi tajuttuaan sen sisällön: "Tunnen oloni petetyksi"

McDonald’sissa asioinut pitkän linjan kasvissyöjä kokee tulleensa petetyksi, kun hänen tilaamassaan Vegetable Deluxe Burger -hampurilaisessa oli kanaa.

www.mtvuutiset.fi

Englannista kuuluu kummia. Vegaani tilasi mäkistä vegahampparin ja siinä olikin kanaa.

Artikkelin mukaan oli niin hirveä kokemus, että pahoinvointi ja oksennus tuli välittömästi eikä 12 tuntiin voinut syödä mitään.

Minä epäilen, että tuossa oli käytetty värikynää hyvin paksusti. Ei voinut olla noin hirveä kokemus. Huomiota haki tuolla "kertomuksella".

Ei tuo minua kummeksuta yhtään sen enempää, kuin vankkumattoman lihansyöjän väitteet siitä että vaikka parsakaalin maistaminen aiheuttaa oksennusrefleksin ja yleisen inhotusreaktion. Ja sellaisia "minähän en mitään rehuja suuhuni laita" ihmisiä on Suomi pullollaan.

 

[Johnny B. Goode]

Englannista kuuluu kummia. Vegaani tilasi mäkistä vegahampparin ja siinä olikin kanaa.

Artikkelin mukaan oli niin hirveä kokemus, että pahoinvointi ja oksennus tuli välittömästi eikä 12 tuntiin voinut syödä mitään.

Minä epäilen, että tuossa oli käytetty värikynää hyvin paksusti. Ei voinut olla noin hirveä kokemus. Huomiota haki tuolla "kertomuksella".

Saattoihan toi tottakin puhua. Mielisairauksiakin on monenlaisia. Toki takuulla haki myös huomiota. Ei sellaista vegaania olekaan joka ei hakisi.

 

[banaaninviljelijä]

Toki takuulla haki myös huomiota. sellaista vegaania olekaan joka ei hakisi.

Tunnen muutaman. Itse ollessani vegaani, kun kerroin vegaaniruuan eduista vs eläinperäiseen ravintoon, niin lähinnä lihansyöjät haki huomiota juuri tuolla, Hyi helvetti, jotain parsaa/pupun ruokaa, eihän niillä pysy edes hengissä jne.

 

[Walrus21]

Ei se tavatonta ole, että vuosikausia vegaanisella ruokavaliolla olleen kroppa menee sekaisin, kun yhtäkkiä syö lihaa. Suolisto ehtii tottua erilaiseen ruokavalioon ja reagoi voimakkaasti, jos se äkisti muuttuu.

Tämä toki tällaisena ymmärtäväisenä kommenttina. Jos haluaa aina yhdistää muiden ihmisten valintoihin mielenterveysongelmat tai muita negatiivisia syitä, niin tuskin minun tai kenenkään muun perustelut uppoaa.

 

[muaddib]

Tunnen muutaman. Itse ollessani vegaani, kun kerroin vegaaniruuan eduista vs eläinperäiseen ravintoon, niin lähinnä lihansyöjät haki huomiota juuri tuolla, Hyi helvetti, jotain parsaa/pupun ruokaa, eihän niillä pysy edes hengissä jne.

Tähän vielä semmoinen "alle 100-kiloiset punnitaan neuvolassa ja kaiken pitää maistua suolaiselta jauhelihalta" -ajatusmaailma, jatkuva kitinä kesälämpötiloista (30-40C), kunnon keskikaljamaha ja kiiltäväksi vahattu saksalainen nokivasara niin ollaan suomalaisen TosiÄiän sielun ytimessä!

 

[banaaninviljelijä]

Tähän vielä semmoinen "alle 100-kiloiset punnitaan neuvolassa ja kaiken pitää maistua suolaiselta jauhelihalta" -ajatusmaailma, jatkuva kitinä kesälämpötiloista (30-40C), kunnon keskikaljamaha ja kiiltäväksi vahattu saksalainen nokivasara niin ollaan suomalaisen TosiÄiän sielun ytimessä!

Ei tosiaan millään voi pärjätä ilman eläinperäisiä tuotteita. Kysykää vaikka tässä jutussa esiintyvältä kaveriltani. Koko jo kertoo, että anemiaa pukkaa. Chileläinen anti-rasisti, bodaava vegaani ja koulukiusattu muunsukupuolinen – tapasimme ihmiset, joiden aktivismia kaikki eivät hyväksy

 

[mutina]

Koska olen huomiota kaipaava vegaani, niin osallistun keskusteluun. Olen vegaanina satunnaisesti syönyt ei-vegaanisia tuotteita, joko oman tai muiden virheen takia. Äkkiähän sen huomaa, ellei kyseessä ole esim. maitoproteiini, jonka itse vahingossa hyppäsin yli tuoteselosteessa. Senkin huomasin jostain syystä jälkikäteen. Syöminen loppuu kyllä heti, kun huomaan suuhuni joutuvan eläinperäisen aineksen.

Yökötysreaktion saan lähinnä kananmunan hajusta, joka jostain syystä ällöttää ihan tosissaan. Ja meillä oli sentään pihakanoja entiseen aikaan, joiden munia söin mielelläni. Nyt jo ajatus oksettaa oikeasti.

Ne kanat ja niiden luontaisen käytöksen seuraaminen oli yksi iso tekijä, joka teki minusta vegaanin. Ne kylpivät kukkapenkissä auringossa, pakoilivat sadetta marjapuskissa, kukolla oli suosikkikanansa, jolle se napsi ilmasta herkkupaloja tarjottavaksi. Kanan elämän tehokanalassa täytyy olla yhtä kärsimystä ja kidutusta, koska mikään luontainen tarve ei toteudu.

Ikävää, että moni on syönyt pahaa kasvisruokaa. Itse kokkaan oikein maistuvaa vegemättöä. Luulen kaipaavani lähinnä joitain kalaruokia, mutta kun en kunnolla muista miltä ne maistuivat, niin ehkä kaipaankin kesäaamuja verkoilla ukin kanssa.

Lähikaupasta saan kaiken, mitä voin keksiä haluavani. Syön pääasiassa tavallista kotiruokaa: keittoja, laatikoita, pastaa. Pääasiallisesti proteiinina on soijaa, papuja, linssejä tai tofua. Näin kesällä voin grilliin laittaa Muu-makkaraa. Todella harvoin tulee ostettua esim. härkistä tms. Kaverit kyllä laittaa niitä lautaselleni ihan mukavina versioina, eli ko. tuotteet ovat selvästi harrastelijaystävällisiä. Ravintoloissa ja kahviloissa valikoima on kapea, mutta usein ihan kelpaava. Ulkomailla konferensseissa olen muutaman kerran elänyt päivän tomaatinsiivuilla, mutta illalla löytyikin sitten mahtava vegaanihampurilaismesta.

Ikuisena maailmanparantajana olen viime vuosina ollut vapaaehtoisena muutamassa lääketestissä. Niissä minua on mitattu ja testattu ennen ja jälkeen ammattilaisten toimesta. Voin ilokseni kertoa olevani kutakuinkin niin terve, kuin laiskanpulskea keski-ikäinen ihminen ylipäänsä voi olla. Ei puutostiloja, ei oikeastaan mitään merkittäviä löydöksiä.

Tällä hetkellä ainoa vegaaniuden aiheuttama ongelma ovat sisareni lasten kysymykset. Siskonperhe on aina painottanut rehellisyyttä: lasten kysymyksiin vastataan oikeasti. Mutta nyt kun alle kouluikäiset kysyvät minulta miksi en syö lihaa, en saakaan vastata oikeasti. En missään nimessä halua agitoida lapsia kasvissyöntiin, mutta en toisaalta myöskään näe oikeaksi vastata, että en syö lihaa, koska en vain "tykkää" siitä. Pitäähän lastenkin maistaa kaikkea! Ja koska olemme läheisiä, lapset kuuntelevat tarkalla korvalla mitä sanon. Viisivuotias haluaa aina leivän päälle Keijua, kuten minäkin. Mutta sisko ei selvästi pidä siitä, jos vihjaankaan tuotannon eettisiin ongelmiin. Lastenkirjojen possut kuljeksivat laulaen maatilalla, kunnes päätyvät nakeiksi lautasillemme. Kaiken lisäksi perhe on osa-aikavegaaneja, eli syövät kasvisruokaa useita kertoja viikossa. Mutta siitä ei saa puhua, miksi.

 

[Snakster]

Tällä hetkellä ainoa vegaaniuden aiheuttama ongelma ovat sisareni lasten kysymykset. Siskonperhe on aina painottanut rehellisyyttä: lasten kysymyksiin vastataan oikeasti. Mutta nyt kun alle kouluikäiset kysyvät minulta miksi en syö lihaa, en saakaan vastata oikeasti. En missään nimessä halua agitoida lapsia kasvissyöntiin, mutta en toisaalta myöskään näe oikeaksi vastata, että en syö lihaa, koska en vain "tykkää" siitä. Pitäähän lastenkin maistaa kaikkea! Ja koska olemme läheisiä, lapset kuuntelevat tarkalla korvalla mitä sanon. Viisivuotias haluaa aina leivän päälle Keijua, kuten minäkin. Mutta sisko ei selvästi pidä siitä, jos vihjaankaan tuotannon eettisiin ongelmiin. Lastenkirjojen possut kuljeksivat laulaen maatilalla, kunnes päätyvät nakeiksi lautasillemme. Kaiken lisäksi perhe on osa-aikavegaaneja, eli syövät kasvisruokaa useita kertoja viikossa. Mutta siitä ei saa puhua, miksi.

Itse en ole vegaani, mutta en syö nisäkkäitä tai lintuja, eli kotimainen järvikala lähinnä eläinkunnasta uppoaa.

Tuo eettisten asioiden esiin nostaminen ja siihen liittyvät ongelmat tulevat minullekin esiin ajoittain ihan jopa kotonakin, kun vaimo syö kaikkea mahdollista, mutta kieltäytyy aktiivisesti ajattelemasta asian varjopuolia. En nyt aktiivisesti tätä asiaa itsekään tuo esiin, mutta joskus lipsahtaa, ja riitahan siitä tulee. Esimerkiksi viime kesänä tuli autolla ajettua jonkun linnun päältä ja sain kovat moitteet, kun en yrittänyt väistää tai jarruttanut. Kun vastasin, että en pidä tätä pahempana kuin tehotuotetun naudan syömistä, olikin helvetti irti.

Samoin jos esimerkiksi kyläreissulla tai jossain uudessa seurassa asia tulee puheeksi ja syitä kysellään, niin ilmiselvästi joillekin tulee huono omatunto ja alkaa vimmattu perustelu ja toisaalta myös minun valintojeni dissaaminen.

 

[Kersakovi]

Ne kanat ja niiden luontaisen käytöksen seuraaminen oli yksi iso tekijä, joka teki minusta vegaanin. Ne kylpivät kukkapenkissä auringossa, pakoilivat sadetta marjapuskissa, kukolla oli suosikkikanansa, jolle se napsi ilmasta herkkupaloja tarjottavaksi. Kanan elämän tehokanalassa täytyy olla yhtä kärsimystä ja kidutusta, koska mikään luontainen tarve ei toteudu.

Hieno viesti kokonaisuudessaan, mutta tämä kohta on mielestäni erityisen tärkeä. Broilerin elämä tehotuotannon virikkeettömässä sekä kusta ja paskaa täynnä olevassa keskitysleirihallissa on niin kertakaikkisen kammottavaa kärsimystä, että ihan pahaa tekee ajatella itse aikanaan osallistuneensa moisen toiminnan taloudelliseen tukemiseen. Ja se kärsimyksen määrä on vielä aivan järkyttävä, kun Suomessakin joka vuosi noin 80 miljoonaa jalostusominaisuuksiensa vuoksi koko viisiviikkoisen elämänsä kitunutta mielellistä yksilöä teloitetaan ihmisen itsekkäiden mielihalujen tyydyttämiseksi. Tämä on yksinkertaisesti totaalinen moraalinen katastrofi, koska kyseiselle toiminnalle ei yhtä ainoata pätevää perustelua löydy voidessamme varmistaa hyvinvointimme kerrassaan mainiosti myös kasviperäistä ravintoa hyödyntämällä!

Sinälläänhän veganismi on yksinkertainen juttu ja perusarvoiltaan lähes jokainen meistä on jo valmiiksi vegaani. Me emme hyväksy tarpeetonta tappamista siellä, missä väkivallaton vaihtoehto on tarjolla, PAITSI silloin kun istumme lautasen äärelle. Tämä tietenkin johtuu siitä, että jokaiseen meistä ohjelmoidaan karnismin ideologia lapsesta saakka jatkuvalla aivopesulla ja eri tavalla ajattelevia kavahdetaan kuin ruttoa. Onneksi monenkin eri asian summana ihmiset alkavat hiljalleen heräillä tähän aikamme suurimpaan epäoikeudenmukaisuuteen ja eettisesti kestävien valintojen tekemisestä sekä niistä puhumisesta ei enää automaattisesti joudu virtuaaliseen jalkapuuhun tai puolustusmekanismiensa pyörteissä olevien ruumiinsyöjien vihan ja pilkan kohteeksi.

Ja kyllä minun mielestäni lapsilla on oikeus tietää, mistä se viattomaksi ja normaaliksi mielletty ruoka heidän lautasilleen tulee ja tämän asian voi kyllä kertoa myös järkyttämättä. Muutenhan heistä tulee pitkiksi ajoiksi vaikkapa minun kaltaisiani laput silmillä kulkijoita, jotka kulutusvalintojensa kautta suorittavat sanoin kuvaamattomia hirveyksiä planeettamme viattomimmille ja hyväntahtoisimmille olennoille, vaikka tarkoitus ei varmastikaan sellaista olisi tehdä. Kannattaa siis puhua totuutta vaikka se pientä kitkaa välillä aiheuttaisikin, koska eläinten puolta pitämällä et koskaan voi olla väärässä!

 

[Kersakovi]

Itse en ole vegaani, mutta en syö nisäkkäitä tai lintuja, eli kotimainen järvikala lähinnä eläinkunnasta uppoaa.

Tuo eettisten asioiden esiin nostaminen ja siihen liittyvät ongelmat tulevat minullekin esiin ajoittain ihan jopa kotonakin, kun vaimo syö kaikkea mahdollista, mutta kieltäytyy aktiivisesti ajattelemasta asian varjopuolia. En nyt aktiivisesti tätä asiaa itsekään tuo esiin, mutta joskus lipsahtaa, ja riitahan siitä tulee. Esimerkiksi viime kesänä tuli autolla ajettua jonkun linnun päältä ja sain kovat moitteet, kun en yrittänyt väistää tai jarruttanut. Kun vastasin, että en pidä tätä pahempana kuin tehotuotetun naudan syömistä, olikin helvetti irti.

Samoin jos esimerkiksi kyläreissulla tai jossain uudessa seurassa asia tulee puheeksi ja syitä kysellään, niin ilmiselvästi joillekin tulee huono omatunto ja alkaa vimmattu perustelu ja toisaalta myös minun valintojeni dissaaminen.

Kuulostaa todella vaikealta ja räjähdysherkältä tilanteelta. Ehkä teidän kannattaisi yhdessä istua alas ja katsella vaikka muutama dokkari tai eläinoikeusaiheinen puhe? Hyviä vaihtoehtoja on tarjolla runsaasti, mutta itse suosittelisin lähtemään liikkeelle vaikkapa tästä erinomaisesta tunnin kestävästä, suorapuheisesta mutta totuudenmukaisesta esityksestä (hassuja nämä ikärajoitukset, kun käsitellään "ihan normaalia" suhdettamme eläimiin ruuantuotannossa ja muutenkin):

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=es6U00LMmC4

Kannattaa myös katsoa Netflixistä löytyvä ja hurjaan suosioon noussut Seaspiracy-dokumentti meriemme tilasta. Toivottavasti vaimosi rohkaistuu jossain vaiheessa ottamaan asioista selvää, koska tuollaisessa kieltämisen tilassa eläminen voi olla hyvinkin tuskallista, vaikka se ei päälle päin aina näkyisikään. Mielestäni asioiden todellisen laidan tietävillä on kuitenkin velvollisuus valistaa siitä myös muita, joten itse olen vain totutellut ihmisten kiukutteluun ja siihen, että paskaa tulee niskaan tasaisen varmasti useammaltakin suunnalta :)

 

[Fat Cat]

Mielestäni ei ole mitenkään ihmisen velvollisuus olla valveutunut ruoantuotannon ongelmista. Tai jos on, niin mihin vedetään viiva, mistä asioista tulee olla valveutunut? Eiköhän jokaisen kaapista löydy polyesteri- ja puuvillapaitaa, jotka on hirvittävissä oloissa parsittu kasaan. Tässä kuitenkin aktiivisena kansalaisena ja kuluttajana tulee käytettyä palveluita ja ostettua asioita, joten on aika kohtuutonta olla perillä kaiken kulutuksen takana piilevistä ongelmista. Enkä nyt yritä viljellä tässä mitään whataboutism-retoriikkaa, mutta jos on innokas ohjeistamaan muita, niin sitten pitäisi olla se oma pesä viimeisenä päälle kunnossa.

Minä laitan aika paljon rahaa ja aikaa siihen, että ostamani vaatteet ovat edes jossain määrin paremmin tuotettu ja laadukkaita. Viimeisen viiden vuoden aikana en ole käytännössä mitään vaatekappaletta heittänyt roskiin (pl. sukat), sillä kaikki ostokset ovat niin tarkkaan harkittuja. Toki osan olen myynyt eteenpäin. En ole kuitenkaan sitä mieltä, että kaikkien tulisi näin tehdä.

Ruokailusta olen sitä mieltä, että syökää sitä mikä tekee onnelliseksi. Jollekin se voi olla se suolainen makaronilaatikko ja toiselle taas täysin vegaaninen ja eettinen ateria.

PS. Seaspiracyyn liittyen kannattaa lukea tämä artikkeli: What Netflix’s Seaspiracy gets wrong about fishing, explained by a marine biologist

Kyseessä ei ole (käsittääkseni) mikään kalateollisuuden tilaama mustamaalaus. Mielestäni on aina todella surkeaa, kun "tarkoitus pyhittää keinot" -hengessä valehdellaan.

 

[banaaninviljelijä]

@Kersakovi kiitoksia tästä linkistä. Taidan yön tunteina töissä väijyä, jos on hiljaista. Olen katsonut noin kymmenkunta asiaan vihkiytynyttä dokumenttia, mutta tästä en ole edes kuullut.

 

[Kersakovi]

PS. Seaspiracyyn liittyen kannattaa lukea tämä artikkeli: What Netflix’s Seaspiracy gets wrong about fishing, explained by a marine biologist

Toki kannattaa tutustua asiaan monipuolisesti, mutta yksittäisen ihmisen mielipidekirjoituksen ei varsinaisesti pitäisi kumota dokumentin vakavaa sanomaa kokonaisuudessaan, vaikka se omia ennakkoluuloja hellisi kuinka syvästi. Toivottavasti tuon Voxin artikkelin lukemisen jälkeen on myös valmis ottamaan selvää, mikä siinä on pielessä tai älyllisesti epärehellistä. Katselusuositus seuraavalle videolle, jossa väitteitä Seaspiracyn harhaanjohtavuudesta käsitellään:

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=g31QKirgQZM

Ja niin kuin itsekin sanoit, kyllähän tuo kirjoituksesi aikamoista whataboutismia on. Eihän vegaanisen ruokavalion noudattaminen ole tietenkään millään tavalla vastuullisista vaatehankinnoista pois, joten omituista edes asettaa näitä asioita vastakkain. Näiden kahden välillä oleva järisyttävä ero tulee siinä, että ruuan suhteen päätöksiä tehdään vähintään kolme kertaa päivässä, kun taas vaateostoksia (toivottavasti) tehdään huomattavasti harvemmin. Itse hankin vaatteita ehkä pari kertaa vuodessa ja silloinkin ensisijaisesti kirpputorilta, joskus saatan eettisesti valmistetun T-paidan tilata hyvää asiaa kannattaakseni. Minkä takia on muuten kohtuutonta vaatia perilläolemista niinkin tärkeästä asiasta kuin ruokailu, joka nyt on kuitenkin helkutin iso osa jokapäiväistä elämäämme ja suurin yksittäinen mahdollisuus tehdä arjessaan tekoja, joilla ihan oikeasti on merkitystä? Eikä pelkästään eläintuotannossa riutuvien eläinparkojen kannalta vaan muutenkin:

Avoiding meat and dairy is ‘single biggest way’ to reduce your impact on Earth

Biggest analysis to date reveals huge footprint of livestock - it provides just 18% of calories but takes up 83% of farmland

www.theguardian.com

Ruokailusta olen sitä mieltä, että syökää sitä mikä tekee onnelliseksi. Jollekin se voi olla se suolainen makaronilaatikko ja toiselle taas täysin vegaaninen ja eettinen ateria.

Itse taas olen sitä mieltä, että ruokaillessa (kuten kaikessa muussakin) pitää ottaa huomioon myös se, aiheuttaako oman mielihyvän tavoittelu onnettomuutta jossain muualla. Esimerkiksi jostain kyljyksestä saatava hetkellinen makunautinto muuttuu omasta mielestäni melko lailla merkityksettömäksi, kun toisella puolella vaakakupissa on pikkulapsen älyllisellä tasolla olevan, muutaman kuukauden ikäisen possun kylmäverinen teloittaminen kaulaan puukottamalla tuskallisen kaasukammiotainnutuksen jälkeen. Minkä ihmeen takia valitsisimme tarpeettoman riiston ja tappamisen, kun väkivallaton ja eettisesti kestävä kasviperäinen vaihtoehtokin on olemassa ja meillä länsimaissa nykyisin helposti saatavilla?

 

[Kersakovi]

@Kersakovi kiitoksia tästä linkistä. Taidan yön tunteina töissä väijyä, jos on hiljaista. Olen katsonut noin kymmenkunta asiaan vihkiytynyttä dokumenttia, mutta tästä en ole edes kuullut.

Ollos hyvä vaan ja hienoa, että olet uskaltautunut vaikeista asioista kertovia dokkareita katsomaan. Tunnetuimpia eläintuotantoon ja eläinten oikeuksiin liittyviä dokumenttejahan ovat mm. Dominion, Earthlings ja Land of Hope and Glory, mutta nämä lienevätkin sinulle jo tuttuja? Tuo linkittämäni puhe on todella vaikuttava, toivottavasti ehdit jossain välissä katsella!

 

[Fordél]

Mielestäni ei ole mitenkään ihmisen velvollisuus olla valveutunut ruoantuotannon ongelmista. Tai jos on, niin mihin vedetään viiva, mistä asioista tulee olla valveutunut?

Kummallinen näkemys. Kenen sitten pitäisi olla, jos ei ihmisten? Muiden eläinten? Kasvien vai kenties kivien?