Nielen ihan mieluusti sen, jos et halua puhua eettisistä asioista. Sitä en kuitenkaan niele, että täysin perusteettomasti haukut täällä idealistihörhöksi tuputtajaksi ja pilkunviilaajaksi. Olen pitänyt sua fiksuna kirjoittajana vaikkakin kärkkäänä. Nyt läikky kuitenkin yli.
Ps. Kävin lukaisemassa noita mainitsemiasi syitä lihan syönnille. Maku ja saatavuus... Olen sanaton. Nehän ne lihan parhaat puolet ovatkin. Entäs kaunis paistopinta?
Niin luettelin syiksi syödä lihaa sen, että liha maistuu monien mielestä hyvälle. Usealta kaverilta kuulee, kuinka heidän tekee mieli vaikka kunnon pihviä. En ole kuullut kenenkään sanovan, kuinka heidän tekisi mieli vaikka kunnon kasvispihviä tai porkkanaa. Lisäksi erilaisissa liharuuissa on monipuolinen tarjonta on hyvää ja niitä on helppo "hankkia". Helppo tapa esimerkiksi saada proteiinia. Sitten syy lihan syöntiin voi olla myös se, että ei ole edes ajatellut koko asiaa eli että voisi jättää lihan pois ruokavaliosta.
Jos kerran eettisistä perusteista ei kannata sun kanssa edes keskustella ja aika vaikea on edes liittyää lihan syöntiin eettisiä perusteita, mitä muita hyviä syitä syödä lihaa on? Kun kerran mun listalla ei ollut parhaita syitä niin tuo esille omat perustelusi.
Ihminen on luontaisesti sekasyöjä ja ilmeisesti lihalla ei ole ollut ruokavaliossamme niin suurta osuutta kuin nyt moderneissa teollisuusvaltioissa. Liha on myös melko tehotonta ajatellen ekologista näkökulmaa ja monet näkevät (mielestäni osin aika perustellusti) tehdasmaisessa lihantuotannossa myös eettisiä ongelmia. Eivätköhän nämä huomiot johda ajattelemaan, että olisi ihan terveellistä vähentää lihan osuutta ruokavaliossa, mutta eivät kylläkään sellaiseen positioon, että se pitäisi uskonnonomaisesti kokonaan eliminoida siitä.
Et ole tosissasi! Pitääkö sulle ihan kädestä pitäen näyttää niitä tutkimuksia, jos toi edellinen vinkki niiden löytymisestä sivun alalaidasta ei kelpaa?
Siis väitätkö tuon linkkaamasi suosituksen perusteella edelleen, että soija on myrkyllistä? Minä katselin noita viitteitä läpi, ja aiemmassa viestissä lyhyesti noita suosituksia ruodinkin, mutta minä en kyllä löytänyt viitteitä soijan myrkyllisyydestä.
Ihminen on luontaisesti sekasyöjä ja ilmeisesti lihalla ei ole ollut ruokavaliossamme niin suurta osuutta kuin nyt moderneissa teollisuusvaltioissa. Liha on myös melko tehotonta ajatellen ekologista näkökulmaa ja monet näkevät (mielestäni osin aika perustellusti) tehdasmaisessa lihantuotannossa myös eettisiä ongelmia. Eivätköhän nämä huomiot johda ajattelemaan, että olisi ihan terveellistä vähentää lihan osuutta ruokavaliossa, mutta eivät kylläkään sellaiseen positioon, että se pitäisi uskonnonomaisesti kokonaan eliminoida siitä.
Ihan arkisella tasolla yksi iso peruste on varmasti se, että liha on kasviksia helpompi tapa saada vatsa täyteen. Tätä perustetta olen ainakin itse soveltanut monet vuodet ja nuorempana, kun urheilin paljon enemmän kuin nyt, peruste oli tietysti myös ihan validi. Nykyisellään tuntuu että lihansyönti on minulle jonkin sortin laiskuutta ja siksi olenkin ajatellut lähiaikoina kokeilla vahvasti kasvispainotteista ruokavaliota.
Minä en sinänsä halua olla kertomassa kenellekään mitä pitäisi syödä ja mitä ei, mutta tätä ketjua lukiessa tuntuu välillä isoin este on monella ihan asenteellinen.
En minäkään. Itse pohdin täällä perusteita lihansyönnille enkä saanut aikaan kovin pitkää listaa. Lihansyöntiin kun ei oikein pysty lisäämään eettisiä ja ympäristöön liittyviä perusteita. Näin ollen lihansyönnin perusteet jäävät väkisinkin aika vähäisiksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toitottaisin kaikille, että vaihtakaa kasvisruokavalioon. Vaikka perusteita lihansyönnille on vähemmän, hyvin moni arvottaa ne edelleen suuremmiksi kuin kasvisruokavalion perusteet eikä siinä mitään.
Nielen ihan mieluusti sen, jos et halua puhua eettisistä asioista. Sitä en kuitenkaan niele, että täysin perusteettomasti haukut täällä idealistihörhöksi tuputtajaksi ja pilkunviilaajaksi. Olen pitänyt sua fiksuna kirjoittajana vaikkakin kärkkäänä. Nyt läikky kuitenkin yli.
No sori, en tiennyt, että sä oot noin herkkä. Olen seurannut tätä keskustelua pitkään, koska minua kiinnostaa a) ruuanlaitto ja b) yleisesti omaan hyvinvointiini liittyvät asiat. En vain niele purematta kaikkia "tutkimuksia", enkä ota mitään paineita, jos multa jää pari nanogrammaa seleeniä saamatta ruuan mukana. Eettinen puolikin kiinnostaa minua tiettyyn rajaan asti, mutta en halua ottaa kantaa niihin asioihin, koska jos päästän mopon keulimaan, hankin sillä itselleni vain pelikieltoja. Tai sitten vastapuolelle, mikä ei sekään kuulu agendaani. Mutta minusta kasvisruokavalion noudattaminen on ihan puhtaasti idealismia, ja minun on vaikea keksiä mitään idealismin osa-aluetta, mikä ei menisi hörhöilyn puolelle. Niin kauan kun perustelee omien valintojensa motiiveja, kaikki kukat kukkikoot minun puolestani. Mutta jos mulle tullaan selittämään, että ihmisen luontaiselle ruokavaliolle ei ole perusteita, mennään jo tuputtamisen puolelle.
Niin luettelin syiksi syödä lihaa sen, että liha maistuu monien mielestä hyvälle. Usealta kaverilta kuulee, kuinka heidän tekee mieli vaikka kunnon pihviä. En ole kuullut kenenkään sanovan, kuinka heidän tekisi mieli vaikka kunnon kasvispihviä tai porkkanaa. Lisäksi erilaisissa liharuuissa on monipuolinen tarjonta on hyvää ja niitä on helppo "hankkia". Helppo tapa esimerkiksi saada proteiinia. Sitten syy lihan syöntiin voi olla myös se, että ei ole edes ajatellut koko asiaa eli että voisi jättää lihan pois ruokavaliosta.
Nuo kaikki perusteet ovat minulle täysin merkityksettömiä. Ihminen tarvitsee ruokaa ja liha on ruokaa. Evoluutio on johtanut tähän eikä mulla ole siihen mitään vastaansanomista. Kuten mjr tuossa edellä kertoo, ihminen on sekasyöjä. Kasviksetkin ovat ruokaa, siksi syön niitäkin. Minusta esimerkiksi puhtaasti vegaaninen ruokavalio on yhtä loistava idea kuin ruveta kävelemään pelkästään käsillään. Ok, niin voi tehdä ja kaikki liikkuminen onnistuu pienellä harjoittelulla, mutta eihän siinä ole helvetinkään järkeä.
Jos kerran eettisistä perusteista ei kannata sun kanssa edes keskustella ja aika vaikea on edes liittyää lihan syöntiin eettisiä perusteita, mitä muita hyviä syitä syödä lihaa on? Kun kerran mun listalla ei ollut parhaita syitä niin tuo esille omat perustelusi.
Liha on ruokaa. Ihminen tuhoaa tämän planeetan eläimistön ja kasvit ajan myötä joka tapauksessa, joten aivan sama, vaikka se tehtäisiin parisataa vuotta etuajassa lehmiä tehoviljelemällä.
Kyse ei ole herkkyydestä vaan kohtuullisuudesta. Ketään ei haukuta tai kategorisoida tuolla tavalla noin heikoilla perusteluilla. Eikä varsinkaan silloin, kun perustelut perustuvat omaan huolimattomuuteen tai väärinymmärrykseen.
Mutta minusta kasvisruokavalion noudattaminen on ihan puhtaasti idealismia, ja minun on vaikea keksiä mitään idealismin osa-aluetta, mikä ei menisi hörhöilyn puolelle.
Niin kauan kun perustelee omien valintojensa motiiveja, kaikki kukat kukkikoot minun puolestani. Mutta jos mulle tullaan selittämään, että ihmisen luontaiselle ruokavaliolle ei ole perusteita, mennään jo tuputtamisen puolelle.
Edelleen jos tullaan selittämään, mutta kun ei selitetty. Jos olisit vaivautunut lukemaan viestiäni lausetta pidemälle, olisit viimeistään ymmärtänyt, etten väittänyt näin.
Sinulle kenties merkityksettömiä, mutta perusteita kuitenkin esitettiin myös lihansyönnille. Turha tulla silloin väittämään, että täällä ei ymmärrettäisi syitä lihansyönnille ja nähtäisiin kasvissyönti ainoana perusteltuna ruokavaliona. Saati sitten, että oltaisiin tuputtajahörhöjä.
Ihminen tarvitsee ruokaa ja liha on ruokaa. Evoluutio on johtanut tähän eikä mulla ole siihen mitään vastaansanomista. Kuten mjr tuossa edellä kertoo, ihminen on sekasyöjä.
Ihminen ei tarvitse välttämättä lihaa enää nykymaailmassa, jossa on mahdollista kasata riittävän monipuolinen ruokavalio ilman lihaa. Liha on korostunut ruokavalioissamme vasta ihan viimeisten vuosikymmenten ajan. Tätä ennen se oli ruokavalioissamme mukana selkeästi pienemmällä painoarvolla. Syynä kasvulle on ollut lihateollisuuden nousu. Nämä asiat on hyvä tunnustaa vaikka olisikin lihansyöjä.
Liha on ruokaa. Ihminen tuhoaa tämän planeetan eläimistön ja kasvit ajan myötä joka tapauksessa, joten aivan sama, vaikka se tehtäisiin parisataa vuotta etuajassa lehmiä tehoviljelemällä.
Sikäli tultiin, että ymmärrämme, kuinka maailmassa on paljon erilaisia (olosuhteidenkin luomia) ruokavalioita, joihin eri ryhmät ovat sopeutuneet. Sikäli ei tultu, että länsimaiselle ihmiselle voisi tuollainen ruokavalio, johon emme ole tottuneet, tuottaa terveysongelmia.
Käsittääkseni suositustenmukaisen vähälihaisen ruokavalion ja ovo-lakto-vegetaristisen ruokavalion välillä ei ole käytännössä eroja ravintosisällöissä tai terveysvaikutuksissa. O-l-vegetaristien pitää toki kiinnittää enemmän huomiota proteiinien ja joidenkin ravintoaineiden saantiin, mutta oikeaoppisesti syödessään pitäisi kaikki onnistua. Sitten jos noista mennään runsaslihaisempaan tai vegaanimpaan suuntaan, niin tulee negatiivisia terveysvaikutuksia tai tarpeellisten ravinteiden saanti ainakin vaikeutuu huomattavasti.
En näe mitään terveydellistä syytä siirtyä täysin vegaanille ruokavaliolle, vaikkakin olen pyrkinyt vähentämään lihankulutusta ja lisäämään kasvisten määrää. Tutkimusten mukaan nämä samat toimet olisivat tarpeellisia keskivertosuomalaisellekin. Toki vegaaniudelle voi olla muita (ekologisia, eettisiä, taloudellisia) syitä, mutta silloin tulisi tiedostaa, että eläinperäiset tuotteet täysin poistamalla ruokavalio heikentyy jossain määrin ja terveysvaikutuksia voi tulla.
Ei mulla muuta, kuin että joskus oon koittanut olla hetken kasvissyöjä ihan omasta ilosta. Koko ajan kauhea nälkä ja pitää syödä koko ajan. Yleinen jaksaminen heikentyy ja siitä kärsii sekä työ että vapaa-aika. Jos saadaan kasvissyönti jollain sellaiseksi, että ihminen myös jaksaa elää normaalisti, eikä olo heikkene, niin koitan mielelläni uudelleen...
Niin, paitsi että lihan haittavaikutuksista on tiedetty jo pitkään, ja sen takia kansaa pyritään kannustamaan lisäämään kasvisten määrää ruokavaliossa. Kasviksilla tällaisia negatiivisia vaikutuksia terveyteen ei ole.
Täysin tuulesta temmattu väite. Se, että siinä pussin kyljessä lukee proteiini, ei tarkoita sitä, että siitä hirveästi hyötyä olisi. Ihmisen elimistö ei pysty kaikkia proteiineja hyödyntämään edes perusravinnoksi, samalla kun eri proteiinilähteiden aminohappokoostumuksissa on valtaisia eroja. Pisimmälle jalostetuin soija pääsee jo jopa lähelle huonointa lihaproteiinia, mutta jättäisin sen silti syömättä sen haittavaikutuksien takia.
Jaa, millä lailla väitteeni oli tuulesta temmattu? Lihan pystyy nykypäivänä korvaamaan ruokavaliossa varsin helposti, eikä se vaadi mitään "20 kasviksen syömistä". Kyse on edelleenkin ravintoarvoista. Toki lihasta saa "helppoa proteiinia", mutta se ei tarkoita sitä, etteikö pienellä vaivalla pystyisi kokoamaan kasvispainotteisen aterian, jossa on riittävät ravintoaineet.
Täytyy myös muistaa, että suurin osa ihmisistä ei kuluta mitenkään älyttömästi energiaa, joten ei ole edes mitenkään välttämätöntä kiskoa hirveää määrää proteiinia päivässä. Kehonrakentajat ja paljon liikkuvat tarvitsevat toki suuremman määrän kaloreita, mutta kyllä heillekin kasvisruokavalio on sovitettavissa. Hesarissa oli taannoin juttu vegaanibodarista.
Kerro toki mikä tässä oli väärää? Ihan samallatavalla se lihansyöjä voi perustella, että hän ei tarvitse kasviksia, koska vitamiinit saa purkista. Väärä lähestymistapa mielestäni tuokin.
En nyt oikein ymmärrä, että miten yhden tai kahden pillerin ottaminen (d-vitamiinia pitäisi kaikkien ottaa purkista) jotenkin kumoaa väitteen siitä, että kasvisruoista saisi rakennettua ihan yhtä terveellistä - ellei terveellisempää - ruokavaliota kuin sekasyöjillä. Se, että sinä tai minä ei jakseta nähdä vaivaa, ei tarkoita, etteikö se monella muulla toimisi.
Itse tunnen henkilökohtaisesti viisi kasvissyöjää. Yksi on todella lihava, toinen langanlaiha. Kolmas ja neljäs sairastui anemiaan, kolmas (syntymästä asti kasvissyöjä) otti lihan ruokavalioon ja parani, neljäs ei usko ruokavaliolla olevan merkitystä asiaan ja sairastaa edelleen. Viidennellä se olisi varmaan elämän pienimpiä huolia, vaikka söisi mitä tahansa.
No aika omituisia kavereita on sulla. Eihän kasvissyönti ole nykyään mitään hihhulointia, vaan kasvava ilmiö, joka on saanut mm. yliopistot suunnitelemaan ylimääräisen linjaston kasvisruokavaliota käyttäville.
Toki jos on täysin välinpitämätön sen suhteen, mitä suuhunsa laittaa, voi kasvisruokavaliokin olla kohtalokas. Vika ei silloin ole kasvisruokavaliossa vaan kyseisen ihmisen valinnoissa.
Kerro toki sitten ihmeessä, mistä kaikkialta lihasta menetetyt ravintoaineet tulevat? Toki jos maitotuotteita ja/tai kananmunia voi syödä niin tilannehan on ihan ok. Muussa tapauksessa edelleen sitten se lihansyöjäkin voi sanoa, ettei hän tarvitse yhtäkään vihannesta ruokavalioonsa, koska vitamiinit tulevat purkista.
Jo kasvissyöntiä puoltavien kyky uskoa sen ylimaallisuuteen, todistaa tämän väitteen. Ei suostuta näkemään lihansyönnin ehdottomasti hyviä puolia, eikä suostuta näkemään kasvissyönnin ehdottomasti huonoja puolia.
Heh, aika hassu väite. Eiköhän jokainen kasvissyöjä tiedosta, että ruokavalionsa takia he joutuvat tarkkailemaan huomattavasti enemmän syömisiään, jotta saavat tarvittavat ravintoaineet. Lihansyönnin etu on siinä, että se on helpompaa ja monen mielestä maukkaampaa.
Kerro toki taas enemmän, tästä sinun faktatiedostasi!
Kalaa tulisi syödä 2-3 kertaa viikossa. Punaista lihaa (nauta, sika, lammas) ja lihavalmisteita tulisi syödä korkeintaan 500 g (kypsäpaino) viikossa ja niistä suositaan vähärasvaisia ja -suolaisia vaihtoehtoja.
Tähän vielä siipikarja mukaan, niin mihin ihmeessä sinä perustat tuon "lihaa 2-3 kertaa viikossa väitteen" ja kuulemma on vielä keskeinen linja ravitsemussuosituksissa? Myönnätkö jo, että heittelet mielipiteitäsi faktoina?
Tässä kohtaa täytyy myöntää, että olin hieman epätarkka. Tarkoitukseni oli viitata tutkimuksiin, jotka käsittelevät punaisen lihan kulutusta. Jos syö kerralla puolikkaan paketin jauhelihaa, ei tuosta suosituksesta riitä kuin pariksi päiväksi. Moni kuitenkin kiskoon punaista lihaa joka päivä, mikä on terveydelle haitallista ja monen kohdalla johtaa siihen, että saa myöhemmällä iällä kiskoa niitä kauhistuttavia pillereitä purkista.
Ei mulla muuta, kuin että joskus oon koittanut olla hetken kasvissyöjä ihan omasta ilosta. Koko ajan kauhea nälkä ja pitää syödä koko ajan. Yleinen jaksaminen heikentyy ja siitä kärsii sekä työ että vapaa-aika. Jos saadaan kasvissyönti jollain sellaiseksi, että ihminen myös jaksaa elää normaalisti, eikä olo heikkene, niin koitan mielelläni uudelleen...
Kyllä kasvissyönti on jo "saatu" sellaselle tasolle, että sillä pystyy tyydyttämään suurenkin energiatarpeen. Tästä esimerkkinä urheilijat, joiden ruokavalio koostuu kasvisruuasta. Eli jos vain vähänkin jaksat nähdä vaivaa ruokailun suunnitteluun, ei mitään ongelmia pitäisi olla tältäkin kannalta. Pelkkää salaattia ei tarvi mussuttaa.
Esim. ite kun syön kasvissosekeiton niin itsessään se ei ole kovin täyttävä. Mutta kun sekaan laittaa raejuustoa ja ottaa muutaman leivän lisukkeilla niin kyllä vatta on killillään.
Ei mulla muuta, kuin että joskus oon koittanut olla hetken kasvissyöjä ihan omasta ilosta. Koko ajan kauhea nälkä ja pitää syödä koko ajan. Yleinen jaksaminen heikentyy ja siitä kärsii sekä työ että vapaa-aika. Jos saadaan kasvissyönti jollain sellaiseksi, että ihminen myös jaksaa elää normaalisti, eikä olo heikkene, niin koitan mielelläni uudelleen...
Esim. ite kun syön kasvissosekeiton niin itsessään se ei ole kovin täyttävä. Mutta kun sekaan laittaa raejuustoa ja ottaa muutaman leivän lisukkeilla niin kyllä vatta on killillään.
En halua enempää dissata, mutta "kasvissosekeitto raejuustolla" ei kuulosta kyllä tuollaisenaan kovinkaan houkuttelevalta. Raejuusto vittuun ja tilalle paketillinen tofua, chilikastiketta päälle(+muita mausteita mielen mukaan) ja soijarouhetta sekaan imemään ylimääräinen neste, ja ituhippikeitosta onkin tullut todella proteiinipitoinen muhennos. Leipä on aterialle hyvä lisä ja juomaksi vielä olutta.
En halua enempää dissata, mutta "kasvissosekeitto raejuustolla" ei kuulosta kyllä tuollaisenaan kovinkaan houkuttelevalta. Raejuusto vittuun ja tilalle paketillinen tofua, chilikastiketta päälle(+muita mausteita mielen mukaan) ja soijarouhetta sekaan imemään ylimääräinen neste, ja ituhippikeitosta onkin tullut todella proteiinipitoinen muhennos. Leipä on aterialle hyvä lisä ja juomaksi vielä olutta.
Keitossa on itsessään jo hyvin mausteita, kuten TUORETTA chiliä. Ei todellakaan kaipaa lisää makua vaan raejuusto tasapainottaa makua + tuo proteiinia.
Jos pääsisit vaan maistamaan keittoa, et dissaisi tai ehdottaisi moisia lisäyksiä.
Keitossa on itsessään jo hyvin mausteita, kuten TUORETTA chiliä. Ei todellakaan kaipaa lisää makua vaan raejuusto tasapainottaa makua + tuo proteiinia.
Olen erinäisiä kasviskeittoja elämäni aikani ryystänyt, ja ne kaikki ovat olleet ihan siedettäviä, mutta kun keitot ovat valtaosin pelkkää vettä. Eivät ne ravitse minkään vertaan. Raejuusto ei lisää paljoakaan keiton ravintoarvoja.
Kyseistä keittoa en edes tarjottaessa maistaisi, koska se sisältäisi eläinperäisiä aineksia.
Alkuperäinen pointtini oli(mikäli sitä edes toin ilmi), että vegaaninen ruokavalio voi olla yhtä maukas, rasvapitoinen, epäterveellinen ja tappava, kuin se ruokavalio johon sekasyöjät ovat tottuneet.
Lihansyönnin eettiseen puoleen ei ole tässä ketjussa pahemmin koskettu, joten sen puolesta olen vieraalla maalla.
Minkä vuoksi tässäkin keskustelussa täytyy eri osapuolten kaivautua omiin poteroihin? Luulisi kaikkia kiinnostavan ennen kaikkea, mikä on terveellistä?
Mielestäni älyllisesti rehellistä on myös myöntää, että julkaistuissa tutkimuksissa näyttäisi olevan parikin ongelmaa;
1. Lähes kaikkea voidaan perustella sekä puolesta tai vastaan
2. Vielä täysin luotettavaksi julistamatonta tietoa on tullut viimeisen 10 vuodenkin aikana hurjasti lisää ja tulee koko ajan ja sen vuoksi myös monet virallisista suosituksista tuntuvat laahaavan perässä aika tavalla.
Jotenkin myös tuntuu kerrassaan uskomattomalta kuinka;
a.) vähän ruoan terveysvaikutusten osalta tehtyjä kattavia tutkimuksia on ylipäätään tehty
b.) kuinka huonosti suurin osa niistä vähistäkin on tehty.
Salaliittoihin enemmän kallellaan oleva henkilö voisi jopa sanoa, että elintarviketeollisuus on lian merkittävä peluri, että valta-asemia haluttaisiin liikaa horjuttaa... suuntaan tai toiseen. Mielestäni ihan ymmärrettävää, että me, tavalliset kuluttajat, olemme hiukan hukassa vaikka halua olisi oppia enemmän. Minä olen tullut siihen johtopäätökseen, että pitää siis mennä siltä, mikä tuntuu hyvältä.
Omalla kohdallani se on tarkoittanut, että einekset (oli ne sitten kasviruokaa tai lihaa) ovat tippuneet kyydistä kuin paska rattaista (pl. tietyt retkiruoat, joita vaelluksilla tulee jossain määrin syötyä..).
Olen myös pyrkinyt vähentämään punaisen lihan kulutusta ja pyrkinyt varsin määrätietoisesti ohjaamaan lihan (ei pelkästään punaisen lihan) osalta kulutusta kohti riistaa ja "luomulihaa". Luomuliha suluissa siksi, että teen sillä eron ennen kaikkea tehotuotettuun lihaan. Eläinten tappamista en koe edes pienenä eettisenä ongelmana omalla kohdallani. Se on osa luonnon kiertokulkua... syödä ja tulla syödyksi. Mutta sille laitan arvoa, miten kasvattaminen suoritetaan. Minuakin kuvottaa teollisen lihantuotannon räikeimmät ääri-ilmiöt, vaikka lihaa syönkin.
Ilman paskanjauhantaa tai liioittelua voin sanoa, että syömäni liha koostuukin tätä nykyä 70% "luomulihasta". Prosenttiosuus olisi tuotakin suurempi, jos en söisi niin paljon ravintoloissa, sillä kotona luomulihan osuus on lähempänä sataa prosenttia (tietyistä makkaroista tai leikkeistä en mene vannomaan..). Punaista lihaa syön (jos mietitään siltä pohjin, että viikossa on 14 pääateria) noin 4 ateriaa viikossa, kananlihan osuus samaa luokkaa. Kalaa (tai meriruokaa) samaten nelisen kertaa viikossa ja kerta viikkoon pidän puhtaan kasvisruokapäivän, eli kasvisruokaa tulee 2 ateriaa viikkoa kohti. Kasvisruoan, samoin kuin meriruoan osuutta voisi tuosta vielä kasvattaakin. Kyse on lähinnä tottumuksista ja siitä, etten halua tiputtaa listalta pois sellaisia ruokia, joista kovasti pidän, kun päiviä ja eterioita on vain rajallinen määrä.
Joissakin kulttuureissa (ainakin Intiassa ja joissakin Afrikan maissa olen tähän törmännyt..) on tapana, että pari kertaa viikossa on kasvisruokapäivä ja tätä perustellaan (oikein tai väärin) sillä, että annetaan lepoa kropalle ja ikään kuin puhdistetaan kroppaa. Tähän tietysti pitää lisätä sellainen huomautus, että köyhyys ei ole kulttuuria, eli toki ne joilla fyrkkaa ei ole, syövät mitä käsiinsä saavat. Omalta osaltani olen ratkaissut tuon kerta viikkoon kasvispäivän hyvin kivuttomasti. Lounaan syön ituhippien suosimassa ravintolassa (ihan maukasta ja hyvin valmistettua ruokaa) joka sattuu olemaan lähellä toimistoa ja päivälliseksi tilaan kotiin Etelä-Intialaista kasvisruokaa. Ei sitä oikein edes huomaa olevansa kerta viikkoon kasvisruoalla. Aamupaloihin liha ei kuulu muutenkaan ja iltapaloja en syö.
Kaiken tämän väittelyn keskelle olisi kiva kuulla, miten te vegaanit ylipäätään rakennatte viikoittaisen ruokahuollon? Itseä vaivaisi (oletettavasti) ajatus sen vaivalloisuudesta ja kuinka paljon aikaa se lohkaisisi kaikesta muusta pois?
Kasvissosekeitto kuulostaa samanlaiselta yleisnimeltä kuin ruoka. Mulla on vakiolistalla kolme soppaa, jotka menevät tähän kategoriaan. Yksi on klassinen italialainen tomaattikeitto, yksi chilillä höytetty bataattikeitto ja kolmas itämaisesti maustettu linssikeitto. Kaikki saavat jossain vaiheessa tehosekoitinkäsittelyn, joten ovat sosetta. On mulla sen lisäksi kokeiltuna avokadokeittojakin ja pari muuta viritystä, mutta ne eivät ole vakiolistalla. Vegaaneille noista ei tosin kelpaisi yksikään. Täyttävin on bataattisoppa, jota yleensä jää meidän kahden hengen taloudessa yli. Siihen ei tule lisäksi kuin korianteria koristeeksi. Tomaattisoppa höystetään chevrellä tai mozzarellalla, linssikeitto jugurttisoosilla (jota ilman se itse asiassa voisi käydäkin vegaanille). Nälkä ei jää yhdestäkään. Vielä vähemmän jää nälkä, kun texmex-päivänä teen fajitaksia papusoosilla. Ei ole todellakaan vaikea tehdä kasvisruuasta täyttävää. Ainoa, mistä jäi nälkä, oli maa-artisokkakeitto, mutta se resepti osoittautuikin alkuruuaksi.
Intialaisen keittiön (toki vähän ylimalkainen käsite) kasvisruoat ovat usein loistavia: esim. linssit ovat Jumalan parhaitten keksintöjen joukossa. Joskin täytyy myöntää myös että pohjoisintialaiset tavat laittaa lammasta ovat sangen suositeltavia. Anyway, kasviksista voi tehdä todella herkullisia aterioita - meillä varmaan pohjoisena kansana on vähän turhiakin ennakkoluuloja, koska kasvikset eivät omissa perinteissämme kauheasti korostu.
Kasvissosekeitto kuulostaa samanlaiselta yleisnimeltä kuin ruoka. Mulla on vakiolistalla kolme soppaa, jotka menevät tähän kategoriaan. Yksi on klassinen italialainen tomaattikeitto, yksi chilillä höytetty bataattikeitto ja kolmas itämaisesti maustettu linssikeitto../QUOTE]
Tomaattikeiton "ongelma" on myös siinä, että kun sinne lisää hiukan rapeaksi paistettua pekonia, niin se maistuu vielä paremmalta, heh. Ja toki pienen pieni liraus (tämän kanssa ei saa liioitella) ruokakermaa tai vastaavaa. Ei siitä saa sitten sen jälkeen vegaania tekemälläkään, vaikka noin muutoin onkin yksi suosikkiruokiani, varsinkin keitoista puhuttaessa. Tuota chilistä bataattisose-keittoa voisi kyllä kokeillakin joskus kotonakin valmistettuna.
Kuten tuossa aiemmassa viestissä mainitsinkin, niin Intialaisen ruoan (varsinkin Etelä-Intialaisen) kanssa on hyvä aloittaa nämä kasvis-syrjähypyt, sillä jos vain inkkarisafkasta ollenkaan pitää, niin lihalliset himot on todella helppo pitää inkkari-pöperöllä kurissa... siis ainakin päivän
Tomaattikeiton "ongelma" on myös siinä, että kun sinne lisää hiukan rapeaksi paistettua pekonia, niin se maistuu vielä paremmalta, heh. Ja toki pienen pieni liraus (tämän kanssa ei saa liioitella) ruokakermaa tai vastaavaa. Ei siitä saa sitten sen jälkeen vegaania tekemälläkään, vaikka noin muutoin onkin yksi suosikkiruokiani, varsinkin keitoista puhuttaessa. Tuota chilistä bataattisose-keittoa voisi kyllä kokeillakin joskus kotonakin valmistettuna.
Mä en yleensä jaksa pekonia keittoihin lisätä. Mun tomaattisopassa on kanalientä, mutta ei ikinä kermaa, koska se on italialainen resepti. Bataattisoppaan tulee kasvislientä ja kookosmaitoa, joten se kelvannee lähes kaikille.
Olen erinäisiä kasviskeittoja elämäni aikani ryystänyt, ja ne kaikki ovat olleet ihan siedettäviä, mutta kun keitot ovat valtaosin pelkkää vettä. Eivät ne ravitse minkään vertaan. Raejuusto ei lisää paljoakaan keiton ravintoarvoja.
Kyseistä keittoa en edes tarjottaessa maistaisi, koska se sisältäisi eläinperäisiä aineksia.
Alkuperäinen pointtini oli(mikäli sitä edes toin ilmi), että vegaaninen ruokavalio voi olla yhtä maukas, rasvapitoinen, epäterveellinen ja tappava, kuin se ruokavalio johon sekasyöjät ovat tottuneet.
No kyllä tollonan kasvissosekeitto ihan hyvin ravitsee, etenkin kun miettii lisukkeet kuntoon. Sulla kenties tofua ja soijarouhetta, mulla muita juttuja.
Eikä kyseisessä keitossa itsessään ole kyllä mitään eläinperäistä.
Viimisen kappaleen asiaa olen itsekin koittanut toitottaa. Eri ruokavalioista saa kyllä terveellisiä tai epäterveellisiä omilla valinnoillaan.
Ei mulla muuta, kuin että joskus oon koittanut olla hetken kasvissyöjä ihan omasta ilosta. Koko ajan kauhea nälkä ja pitää syödä koko ajan. Yleinen jaksaminen heikentyy ja siitä kärsii sekä työ että vapaa-aika. Jos saadaan kasvissyönti jollain sellaiseksi, että ihminen myös jaksaa elää normaalisti, eikä olo heikkene, niin koitan mielelläni uudelleen...
En ole kasvissyöjä, mutta lihaton ja kalaton, ja minulla oli aluksi sama ongelma kuin sinulla. Se korjaantui sillä, että aloin syödä enemmän. Pari leipäpalaa yms., jos alkoi tuntua vähän nälkäiseltä.
Eli et siis syö minkään eläimen lihaa? Esittämäsi ruokalistan perusteella olet kasvissyöjä, tarkemmin määriteltynä lakto-ovo-vegetaristi.
Itselleni kananmuna on tosin tuolla harmaalla alueella, minkä takia aloitinkin lakto-vegetaristina.
Kaiken tämän väittelyn keskelle olisi kiva kuulla, miten te vegaanit ylipäätään rakennatte viikoittaisen ruokahuollon? Itseä vaivaisi (oletettavasti) ajatus sen vaivalloisuudesta ja kuinka paljon aikaa se lohkaisisi kaikesta muusta pois?
Käytännössä safkaa tehdessäni korvaan lihan yleensä joko tofulla tai soijarouheella, ja tarvittaessa maidon kasvisperäisillä litkuilla. Purkista otan kalsium- ja monivitamiinipillereitä. Ei se sen vaivalloisempaa ole.
...Käytännössä safkaa tehdessäni korvaan lihan yleensä joko tofulla tai soijarouheella, ja tarvittaessa maidon kasvisperäisillä litkuilla. Purkista otan kalsium- ja monivitamiinipillereitä. Ei se sen vaivalloisempaa ole.
OK, ei kuulosta turhan vaikealta. Tosin ne kerrat (on niitä kuitenkin muutamia kymmeniä..), kun olen soijarouhetta kokeillut, niin ei kiitos. Mulla on tulee soijarouheen kanssa sama fiilis kuin light-limukoiden (jossa sokeri on korvattu makeutusaineella)... ne eivät tunnu luonnollisilta, elimistö jotenkin reagoi ja varsinkin vatsa menee ihan kuralle? Kuulostaako ollenkaan tutulta kenellekään teistä soijanrouhetta enemmän käyttävistä? Soijakastiketta käytän kuitenkin lähes päivittäin ja tofuakin menee viikoittain Aasialaisten ruokien lisukkeena (tosin kummassakaan määrät ei ole mitään hurjia). Näiden suhteen en ole samanlaisia yliherkkyyttä huomannut.
Mutta miten kala ja meriruoka? Sille ei taida kovin helposti korvaajaa löytyä? Tuntuisi todella pahalta jättää meriruoka pois ruokavaliosta, ei pelkästään makunautinnon vuoksi vaan koska se on myös hyvin terveellistä.
Toinen pointti tuleekin sitten esille tuossa KiVi:n postauksessa ylempänä. Seitsemän kertaa päivässä ruokailua... Kyllä se elämä aika lailla ruoan ympärillä silloin pyörii. Tiedän kyllä, että aineenvaihdunnan kannalta tuo malli, tiheämmät ateriavälit ja vähemmän kerralla on parempi (olen sitä aikanaan itsekin kokeillut), mutta minulle luonnollisemmalta tuntuu 3 ateriaa päivässä. Aamupala, lounas ja päivällinen. En kyllä osaa tuohon väliin edes kaivata mitään naposteltavaa. Joskus iltapäivästä saattaa hiukan hiukoa, varsinkin jos lounas on ollut tavallista (klo 13) aiemmin, koska päivällisen syön kutenkin vasta klo 7:30-8:30 välillä. Päivällisen jälkeen ei kyllä ole tarvetta iltapalalle ja nukkumaankin pääsee ruoan jo hiukan laskeuduttua. Aamupala klo 7 (tuoppi pirtelöä, jossa luonnonjogurttia, reilusti hedelmiä tai marjoja, maitoa (tai almond-maitoa jos minä pääsen valitsemaan, ei vaimo..), pellavansiemenrouhetta ja jäätä tehosekoittimen kautta. Päivän mittaan toimistolla 2 x 0.5 litraa vihreää teetä ja yksi espresso lounaan päätteeksi. Siinäpä allekirjoittaneen ruoka-arki. Lounaskin kun on yleensä varsin kevyt, niin tässähän on lipsuttu vartti-vegetaristiksi ihan huomaamattaan :-)
Niin taidan olla, mutta kasvissyöjä-nimitystä en ala käyttää niin pitkään kuin syön helvetisti eläinkunnan tuotteita ja lakto-ovo-vegetaristi kuulostaa jotenkin tosi tönköltä nimitykseltä, jos asia on niin, ettei syö lihaa eikä kalaa.
Söin minä hyvin lähelle yhtä usein sekasyöjänäkin. Silloin vain pystyi passaamaan muutaman välipalan, kun veti pellillisen kanansiipiä välillä. Kasvisruoassa ei ole yhtä pitkäaikaista näläntunteen viejää osunut vastaan kuin liha oli.
Käytännön muutos tähän ruokavalioon siirtymisessä oli, että lounaalla ja päivällisellä piti vaihtaa proteiinin lähde lihasta ja kalasta joksikin muuksi ja jättää voileivistä leikkeleet pois. Noilla sain itselleni suurin piirtein puhtaan omatunnon.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt!Kirjaudu / Rekisteröidy