Olen lopettanut punaisen lihan syönnin kaksi vuotta sitten. Tämä päätös tapahtui kirjoja lukemalla ja dokumentteja katsomalla, ja aloitin silloin keväällä seurustelusuhteen, jonka toinen osapuoli oli kasvissyöjä (nykyään syö kalaakin), niin kyllä sekin vaikutti.
Tavoitteena olisi vähentää maito- ja kananmunatuotteita ja siinä olen onnistunutkin, mutta kanan lopettaminen tuntuu kyllä mahdottomalta. Mikään ei ole niin hyvää kuin kunnon setti siipiä, ja muutenkin arkiruuassa kanasta saa pienellä vaivalla aivan ylivoimaisen maistuvaa ruokaa tehtyä kasvisvaihtoehtoihin verrattuna. Olen kokeillut kaikki mahdolliset vaihtoehdot ja monenlaisia reseptejä, mutta yksinkertaisesti kaikki lihankorvikkeet maistuvat valjuilta ja halvoilta versioilta lihatuotteista. Lisäksi ne ovat korkeasti prosessoituja ja sitä kautta varsin epäilyttäviä. Perus soijat ja vastaavat eivät myöskään maistu kummoisilta, vaikka mitä kastikkeita virittelee niihin niin aina jää ikävä sitä lihaversiota. Joulukinkkua en niin ole kaivannut, koska syön kalaa, joten ei ole paska fiilis joulupöydässä. Ravintoloissa tulee usein syötyä kasvisruokaa, ja se on usein hyvää, mutta harvoin jää mitään wow-fiilistä jota monesti hyvästä ravintolasta hakee.
Joitain poikkeuksia on, nykyään saa kyllä todella maistuvia vegaanisia burgereita eikä jotain beyond vegan -burgereita erota aidoista. Sen sijaan ainut tilanne missä todella ahdistaa lihan syömättömyys on grillaus. Tulee aina valtava ikävä kunnon lihamakkaraa ja bratwurstia. Vegemakkarat onnistuvat lähinnä jäljittelemään halpoja jauhomakkaroita. Niitä jauhomakkaroita en pystynyt syömään kokonaista ilman yökkäysreaktiota. Monet vegemakkaroista on sentään tulisesti maustettu, niin ne menevät alas, mutta kaipaan sitä terävää lihaisaa rakennetta lihan maun lisäksi syödessä. Ruuan tekstuuri on minulle muutenkin tärkeää, sitä on vaikeampi saada miellyttäväksi lihattomassa ruokavaliossa. Tuntuu kyllä että olen muutenkin keskimääräistä tarkempi siitä millaista ruoka on, kun esimerkiksi työporukalla lounaalla muille kelpaa kaikenlainen paskamössö.
Lisävaikeutta tilanteeseeni tuo se, että minulla on ärtyneen suoliston oireyhtymä. Vatsani on sekaisin valtaosan ajasta, ja minulle on hyvin tavallista käydä vessassa esimerkiksi 5-8 kertaa päivässä. Melkein kaikki saa vatsan sekaisin, paitsi kana, kala, riisi, peruna ja vihannekset. Lääkäri on neuvonut aloittamaan FODMAP-ruokavalion, jotta selviäisi mitä pystyn syömään, mutta en ole saanut aikaiseksi. FODMAP-ruokavalio poistaisi myös soijan, viljatuotteet ja palkokasvit ruokavaliosta, mikä vaikeuttaisi kasvisproteiinin saantia valtavasti. (Btw. punaisen lihan lopettaminen auttoi paljon vatsaongelmiin, kuten myös maitotuotteiden vähentäminen.)
No, summattuna sanoisin, että en halua syödä punaista lihaa, koska periaatteessa ilmasto-ongelmat saataisiin ratkaistua, mikäli maailma vain lopettaisi punaisen lihan kuluttamisen. Lisäksi on eläinten kohtelun eettinen puoli, jota tulee ajateltua paljon. Maapallo kiittäisi, jos punainen liha korvattaisiin kanalla, mutta broileriteollisuus on yhtä lailla hirveää. Sitä eettisyyttä tulee yhä enemmän ajateltua, mutta vielä ajatus kanansyönnin lopettamisesta tuntuu mahdottomalta. Punaisen lihan lopettaminen oli askel, jossa en joutunut uhraamaan "liian paljon", jotkut ankeat grillauskokemukset kestää kyllä kun niitä ei ole kuin kesäisin. Kanan syönnin lopettaminen tuntuu siltä kuin valtava, jokaviikkoinen ilonlähde vietäisiin elämästä, olen jonkun sortin kulinaristi ja siinäkin painottunut aika lailla täysin suolaisen puolelle makean sijaan. En ole valmis uhraamaan vielä hyvinvoinnistani niin paljon. Täytyy yrittää nauttia niistä harvoista ilonlähteistä tällaisena peruspessimistisenä luonteena lyhyen elämänsä aikana.
