Mainos

Vasemmistoliitto

  • 787 873
  • 6 141

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Tuossa kansanuutisten jutussa liikutaan taas sillä ihan ihmeellisellä vyöhykkeellä, että jokaisella ihmisellä pitäisi muka olla oikeus ja varaa asua Helsingin ydinkeskustassa.

Eikä pidä.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Pari nostoa Kansan Uutisten jutusta:

Jos yksittäinen ihminen lakkaa maksamasta vuokraa, hänet on helppo häätää. Mutta jos kaikki vuokralaiset lakkaavat maksamasta, on vaikeampi häätää heitä kaikkia, kirjoittaa taloustieteen ja politiikan tutkimuksen opiskelija Pinja Vuorinen.

Onko siis jollain tavalla positiivinen juttu, että häätö tehdään vielä nykyistä vaikeammaksi? Vuokranantaja joutuu nimenomaan ottamaan riskin sen suhteen, että vuokralainen ei hoida velvoitteitaan. Mitä suurempi riski joutua hankaluuksiin, sitä todennäköisemmin hakijoita seulotaan tiheällä kammalla ja mahdollisesti jyvitetään riskiä hintoihin.

– Vuokranantaja ei tee työtä parantaakseen omistamaansa asuntoa taikka maata, jolla se sijaitsee, kirjoittaa Kansan Uutisten Sunnuntaivieras Pinja Vuorinen.

(...) Suomessa tällaista liikehdintää ei ole vielä ollut juuri näkyvissä. Yksi selittävä tekijä voi olla asuntojen parempi laatu, jolloin vesivahingoista tai rotista ei ole yhtä merkittävää vaivaa kuin muualla maailmassa
.

Eli ensin vuokranantajaa ei kiinnosta, missä kunnossa asunto (tai "maa") on, mutta sitten kuitenkin lopputuloksena kämpät ovat hyvässä kunnossa. Jos julkiset toimijat pitäisivät asunnoista parempaa huolta, eikö niihin kohdistuisi enemmän kysyntää, jolloin kansa alkaisi karsastaa yksityisiä vuokraajia?

(boldaukset minun)
 

hege

Jäsen
@adolf , kyllähän jokaisella on varaa asua keskustassa kunhan ei ole töissä vaan vuokran maksaa Kela. Jossain Jätkäsaaressa taitaa asua vain hyvä tuloisia ja niitä joiden vuokran maksaa muut veroista.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Siirretty Kokoomuksen ketjussa, jonne vassarikestelu jostain syystä tuppautuu:

Varmaan tuota tarkoitetaan.


Kyllä, minä olen marxilainen! Ainakin jos lähdetään pääoman ja omistamisen, työn ja vapauden analyysista. Se konflikti määrittelee yhä nykypäivän työmarkkinoita, Li Andersson sanoi Hbl:ssa.

Andersson pyörittelee marxilaisuuttaan kuin persupoliitikko maahanmuuttajavastaisuuttaan:

"En usko, että ihmisiä kiinnostaa nykypäivänä kuunnella poliitikkoja, jotka määrittelevät itsensä ismien kautta. En pelkää sitä mielikuvaa, vaan sitä käsitystä, että vasemmisto on jotenkin aatteellisempi kuin oikeisto. Niin se ei ole, Andersson vastaa".

Väittämällä, että pääoman ja omistamisen, työn ja vapauden konflikti määrittelee yhä nykypäivän työmarkkinoita, on kyllä varsin aatteellinen. Kun Anderssonin kommentti on annettu nykypäivänä, viitekehys on myös marxilaisuuden alkuajan puolueista nykyiset SDP ja Vasemmistoliitto. SDP on hylännyt kuvatun marxilaisuuden aikoja sitten. Myös Vasemmistoliitto on siitä luopunut. Tai ainakin piilottanut niin hyvin ohjelmiinsa, etten pikalukemalla löytänyt.

Ei jää muuta jäljelle kuin kommunistit, joiden ohjelmassa Anderssonin näkemys marxilaisuudesta esiintyy. Tässä mielessä on mielenkiintoista, että Andersson on Vasemmistoliiton, ei esimerkiksi SKP:n puheenjohtaja, koska hän määrittelee ihmisen (vapaa-aika) ja työn historiallisen, ennen työväenpuolueiden ideologista ja muuta jakaantumista olleen marxilaisen käsityksen pohjalta.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Siirretty Kokoomuksen ketjussa, jonne vassarikestelu jostain syystä tuppautuu:




Kyllä, minä olen marxilainen! Ainakin jos lähdetään pääoman ja omistamisen, työn ja vapauden analyysista. Se konflikti määrittelee yhä nykypäivän työmarkkinoita, Li Andersson sanoi Hbl:ssa.

Andersson pyörittelee marxilaisuuttaan kuin persupoliitikko maahanmuuttajavastaisuuttaan:

"En usko, että ihmisiä kiinnostaa nykypäivänä kuunnella poliitikkoja, jotka määrittelevät itsensä ismien kautta. En pelkää sitä mielikuvaa, vaan sitä käsitystä, että vasemmisto on jotenkin aatteellisempi kuin oikeisto. Niin se ei ole, Andersson vastaa".

Väittämällä, että pääoman ja omistamisen, työn ja vapauden konflikti määrittelee yhä nykypäivän työmarkkinoita, on kyllä varsin aatteellinen. Kun Anderssonin kommentti on annettu nykypäivänä, viitekehys on myös marxilaisuuden alkuajan puolueista nykyiset SDP ja Vasemmistoliitto. SDP on hylännyt kuvatun marxilaisuuden aikoja sitten. Myös Vasemmistoliitto on siitä luopunut. Tai ainakin piilottanut niin hyvin ohjelmiinsa, etten pikalukemalla löytänyt.

Ei jää muuta jäljelle kuin kommunistit, joiden ohjelmassa Anderssonin näkemys marxilaisuudesta esiintyy. Tässä mielessä on mielenkiintoista, että Andersson on Vasemmistoliiton, ei esimerkiksi SKP:n puheenjohtaja, koska hän määrittelee ihmisen (vapaa-aika) ja työn historiallisen, ennen työväenpuolueiden ideologista ja muuta jakaantumista olleen marxilaisen käsityksen pohjalta.
Sen verran nyt kyllä korjaan, että ei se kommunismi kauhean hyvin ole sinne piilotettu kun niiden puolueen kansanedustaja kertoo avoimesti olevansa kommunisti.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Andersson pyörittelee marxilaisuuttaan kuin persupoliitikko maahanmuuttajavastaisuuttaan:
Syy pyörittelyyn on se, että yhteiskunta menee eteenpäin, mutta aatehistoria on ja pysyy. Olisi päinvastoin uutinen, jos vasemmistopoliitikko irtautuisi työväenliikkeen juurista.

Toki vasemmistoliitto puolueena on aikaa sitten mukautunut siihen, että yhteiskunta pyörii markkinatalouden ehdoilla. Aivan kuten kirkkokin on mitä suuremmissa määrin hyväksynyt, että Vanha testamentti ei ole kovin hyvä user's manual 2020-luvulle. Yksittäiset toimijat toki vetävät omilla linjoillaan, mutta päätösvaltainen johto ohjaa venettä ajan virrassa.

Periaatteen tasolla en näe ristiriitaa tuossa Anderssonin lausunnossa. Kuten totesit, sdp ja vasemmistoliitto/SKDL ovat syntyneet marxilaisen luokka-analyysin pohjalta. Marxin havainnot ja teoriat ovat käytännössä edelleen osa niiden teoriaa ja maailmankuvaa.

Marxilaisuutta aatesuuntana ei pidä myöskään sekoittaa sen myöhempiin sovelluksiin, kuten marxismi-leninismiin tai Stalinin reaalisosialismiin. Niinikään kommunistiksi identifioituminen on eri asia kuin Marxin teoreettisten havaintojen allekirjoittaminen.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Marxilaisuutta aatesuuntana ei pidä myöskään sekoittaa sen myöhempiin sovelluksiin, kuten marxismi-leninismiin tai Stalinin reaalisosialismiin. Niinikään kommunistiksi identifioituminen on eri asia kuin Marxin teoreettisten havaintojen allekirjoittaminen.

Totta tähän ja muuhunkin. Mutta Marxin taloutieteellinen ydin on työn ja pääoman välinen ratkaisematon ristiriita. Marx käsittelee tätä pääteoksessaan.

Kun Andersson viittaa yllä olevaan, hän viittaa samalla talousteoriaan, jonka perusta on kaatunut. Työn ja pääoman välillä on ratkaistavia ongelmia, ei ratkaisematonta ristiriitaa.

Marxilaisuuden kritiikki on suhteellisen pientä taloustieteilijöiden joukossa, koska linnake kaatui keskeisen väittämän osalta. Filosofit käyvät marxilaisuudesta keskustelua ja varmasti löytyy myös pieni joukko taloustieteilijöitä, jotka näkevät Marxin teorian ajankohtaisempana kuin koskaan. Mutta se johtuu siitä, että he eivät niitä tunne tai ohittavat tärkeimmän näkemyksen ongelmallisuuden.
 

molari

Jäsen

Ihan puhdas sattuma ja hyvä, että löytyi nuorelle naiselle töitä. Toki piti googlettaa, että mihin hommiin menee, mutta niinhän me joudutaan kaikki muutkin.

Mielenkiintoista, että hallituksessa on liki 20 v sitten kuollut jäsen. Linkkiä juttuun Li Andersson ja vaalirahoitus: Yhdistys vaikenee (iltalehti.fi)
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Totta tähän ja muuhunkin. Mutta Marxin taloutieteellinen ydin on työn ja pääoman välinen ratkaisematon ristiriita. Marx käsittelee tätä pääteoksessaan.

Kun Andersson viittaa yllä olevaan, hän viittaa samalla talousteoriaan, jonka perusta on kaatunut. Työn ja pääoman välillä on ratkaistavia ongelmia, ei ratkaisematonta ristiriitaa.
Milloin tämä kaatuminen tapahtui?

Marxilaisuuden ydin on kapitalistisen talousjärjestelmän kritiikissä. Siihen liittyy vahvasti poliittiset tekijät, eli käytännössä se, että ei ole mitään politiikasta vapaata markkinataloutta.

Marxilaisuutta arvioidaan pitkälti (liiaksikin) kommunististen sovellusten kautta. On totta, että Marx oli arvioissaan kuutamolla, kun hän oletti vallankumouksen tapahtuvan vääjäämättä. Vielä enemmän hänellä meni huti arvio siitä, että vallankumous tapahtuu teollistuneissa maissa (esim. silloinen Saksa), eikä kehitysmaissa.

Mutta siis jos palataan marxilaiseen kritiikkiin, niin eihän sen pohja ole juuri muuttunut: omistava luokka rikastuu ja elää pääomilla, kun taas työtään myyvä kansanosa saa sen, minkä markkinat kulloinkin määrittelevät työn hinnaksi. Monessa maailman kolkassa se hinta on edelleen sellainen, että työllä ei elä ihmisarvoista elämää. Tältä osin työn ja pääoman suhde on edelleen relevantti kritiikin kohde.

Lisäksi Marx ennusti, että kapitalismi laajenee kansallisvaltioista globaaliksi järjestelmäksi, jossa yritykset siirtävät tuotantoa aina sinne, missä työn hinta on edullisin. Eikö juuri näin ole tapahtunut?

Näistä edellämainituista syistä marxilaisuus on jonkinlaisena yleisenä yhteiskuntateoriana edelleen relevantti. Tavallaan sillä on vähän vastaava asema kuin linkolalaisuudella, eli käytännön sovelluksia kannattaa erittäin harva, mutta kritiikissä itsessään on teräviä havaintoja, jotka on myöhemmin omaksuttu ikään kuin itsestäänselvyyksinä.

Marxilaisuuden kritiikki on suhteellisen pientä taloustieteilijöiden joukossa, koska linnake kaatui keskeisen väittämän osalta. Filosofit käyvät marxilaisuudesta keskustelua ja varmasti löytyy myös pieni joukko taloustieteilijöitä, jotka näkevät Marxin teorian ajankohtaisempana kuin koskaan. Mutta se johtuu siitä, että he eivät niitä tunne tai ohittavat tärkeimmän näkemyksen ongelmallisuuden.
Pitää muistaa, että taloustieteilijät toimivat pitkälti olemassaolevan järjestelmän sisällä. Eivät he mieti päivittäin, onko markkinatalous way to go, tai mikä on moraalisesti hyväksyttävä tulotaso vaikkapa thaimaalaiselle marjanpoimijalle.

Marxilta ei löydy ratkaisuja tai selitysmalleja taloustieteen ongelmiin. Sen sijaan Marxia voi yhä käsitellä poliittisesta näkökulmasta, ja siinäkin on mielestäni järkevää ottaa etäisyyttä Marxiin kokonaisuutena. Menneisyyden "läpimurtoajattelijat" olivat yleensä vain niitä, jotka sattuivat ensimmäisenä tuomaan esille jonkin terävän huomion. Heitä ei pitäisi nostaa jalustalle vain sen takia, vaan tarkastella asioita asioina.

Palaan vielä sen verran Anderssoniin, että eihän hän tavoittele mitään kommunistista vallankumousta, vaan ajaa puolueineen tasaisempaa tulonjakoa. Käytännössä siis sitä, että köyhien etuuksia nostetaan ja rikkaita verotetaan tiukemmin. Globaalissa mittakaavassa Andersson on aika tyypillinen pohjoismaalainen, eli kannattaa progressiivista verotusta ja valtion vahvaa toimijuutta.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Milloin tämä kaatuminen tapahtui?

Minusta kysymys on epäoleellinen. Tarkkaa päivää ei voi kukaan antaa, mutta osin jo 1800-luvulla, ja enemmän 1900-kuvulla. Oleellisempi kysymys on, miksi Marxin teoria työn ja pääoman välisestä sovittamattomasta ristiriidasta tai työn hinnan ja tuotteen arvosta olevat laskelmat eivät kestäneet?

Syyksi tarjoan Marxin heikkoa kykyä ymmärtää kapitalismin ydintä ja heikkoa kykyä käsittää sosialismin edellytyksiä. Keskeisin väite - työn ja pääoman välisestä sovittamattomasta ristiriidasta - on virheellinen. Kuten totesin, ongelmia siinä on, mutta ei sovittamatonta ristiriitaa.

1800-luvun pitkillä työtunneilla suojattomissa kaivoksissa työskentelevien työläisten tilanne näytti Marxista erilaiselta, mutta vaikkapa vuonna 2021 suuri osa työläisistä länsimaisessa markkinataloudessa saa palkkansa, joka takaa suhteessa Marxin aikaan erinomaisen elämänlaadun ja osuuden pääoman tuotosta joko suorina siirtoina tai välillisesti osakeomistuksen kautta.

Lyhyt linkki marxilaisuuden kritiikkiin, jonka linkeistä pääsee eteenpäin:

 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Palaan vielä sen verran Anderssoniin, että eihän hän tavoittele mitään kommunistista vallankumousta, vaan ajaa puolueineen tasaisempaa tulonjakoa. Käytännössä siis sitä, että köyhien etuuksia nostetaan ja rikkaita verotetaan tiukemmin. Globaalissa mittakaavassa Andersson on aika tyypillinen pohjoismaalainen, eli kannattaa progressiivista verotusta ja valtion vahvaa toimijuutta.

Sinusta siis Marxin virheellisen väitteen toistaminen on ihan fine, kun väitteen on hylännyt sekä SDP että Vasemmistoliitto, ja sitä toistavat kommunistit?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Mutta siis jos palataan marxilaiseen kritiikkiin, niin eihän sen pohja ole juuri muuttunut: omistava luokka rikastuu ja elää pääomilla, kun taas työtään myyvä kansanosa saa sen, minkä markkinat kulloinkin määrittelevät työn hinnaksi. Monessa maailman kolkassa se hinta on edelleen sellainen, että työllä ei elä ihmisarvoista elämää. Tältä osin työn ja pääoman suhde on edelleen relevantti kritiikin kohde.


Oleellista kuitenkin on se, oliko Marx oikeassa keskeisten teorioidensa osalta. Olen samaa mieltä, että monessa maailman kolkassa eletään edelleen kehnosti. Kysymys kuitenkin kuuluu, johtuuko se Marxin näkemyksestä, jossa työn ja pääoman välillä on ratkaisematon ristiriita.

No, eihän se tietenkään siitä johdu, koska väite on kategorisena väärä.

Vasemmistoliitto on ratkaisut Marx-ongelmansa näppärästi. He myöntävät suoraan (periaateohjelma), että "markkinatalous, kansainvälinen kauppa ja teknologinen kehitys ovat luoneet vaurautta". Ei sanaakaan työn pääoman ratkaisemattomasta ristiriidasta.

Vasemmistoliitto onkin tehnyt selkeän jaon. On hyvä markkinatalous ja on paha globaalikapitalismi. Pohjoismaat ja siten Suomi edustavat hyvää narkkinataloutta, globalisaatio taas huonoa, kapitalistista markkinataloutta.

En tiedä ymmärtävätkö itsekään, mitä ovat julkaisseet, mutta olisin toivonut jonkun taloustieteilijän saaneen pyynnön lukea periaateohjelman markkintalousosuus läpi.

Noin tiivistäen, globaalikapitalalismi on merkittävin tekijä nälänhädän, tautien, köyhyyden ja kymmenien muiden ikävien asioiden vähenemisessä. Samaan aikaan USA:ssa ja muissa merkittävissä markkinatalousmaissa ainakin varallisuuserot ovat kasvussa. Ehkä yksi syy edelliseen on teknologinen kehitys. Pointtini on, että Vassarien tapainen tiukka jaottelu markkinatalous vs globaalikapitalismi on populismia.

Meillä on esimerkiksi hyvin globaali elintarvikkeiden suurtuotanto, joka on taannut edullisesti ruokaa maailmanlaajuisesti. Tätä tuotantoa koskee valtavat ongelmat myös maailmanlaajuisesti, mutta niiden laittaminen pahan globaalikapitalismin piikkiin ei ole älyllisesti fiksua, sillä vielä suuremmat elintarviketuotannon ongelmat esiintyivät sosialistisissa maissa Neuvostoliiton johdolla.

Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että demokratia voi onnistua vain yhteiskunnissa, joissa vallitsee markkinatalous, ja jotka ovat jo siten mukana globaalikapitalismissa eli mukana huipputeknologiassa, kansainvälisessä yritysten omistuksessa ja tuotannossa. USA on tällainen maa ja EU voisi olla, jos olisi liittovaltio. Moni Euroopan maa on tällainen, Suomikin.

Mutta ongelmat myönnän. Kyse on siitä, mistä ne johtuvat.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Milloin tämä kaatuminen tapahtui?

Varmaan silloin kun kävi ilmeiseksi ettei kapitalistin ainoa keino voitontavoitteluun ole työntekijän selkänahasta repiminen, vaan että vaurastuva "työväenluokka" on myös kapitalistin etu sillä työntekijät ovat myös kuluttajia eivätkä ainoastaan vuosi vuodelta huonommissa oloissa hiilikaivoksissa raatavia orjia joille kapitalistilta tihkuu vain selviytymiseen vaadittava absoluuttinen minimi. Puhumattakaan tästä seuraavasta väistämättömästä proletariaatin vallankumouksesta.

Kun katsotaan maailman kehitystä viimeisen parin sadan vuoden ajalta, on aika ilmeistä että aivan päinvastoin kuin Marx esitti, työntekijöitä kohdellaan kehittyneissä kapitalismiin nojaavissa markkinatalouksissa paremmin kuin ennen ja työläisten elintaso on noussut kohisten erityisesti "yhteisomistusta" harjoittaneisiin valtioihin verratessa.

On minusta aivan perusteltua sanoa että Marxin talousteorialta on pudonnut pohja, sillä ne keskeiset mekanismit joihin se nojaa ovat osoittautuneet vääriksi. Toki Marxilta löytynee yhtä ja toista oivaltavaa huomiota ja moni hänen havaintonsa voi olla vielä nykyäänkin ajankohtainen erityisesti jos niitä haluaa sillä tavalla tulkita, mutta ei se nähdäkseni pohja-asiaa muuta kun puhutaan Marxilaisesta talousteoriasta.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Minusta kysymys on epäoleellinen. Tarkkaa päivää ei voi kukaan antaa, mutta osin jo 1800-luvulla, ja enemmän 1900-kuvulla. Oleellisempi kysymys on, miksi Marxin teoria työn ja pääoman välisestä sovittamattomasta ristiriidasta tai työn hinnan ja tuotteen arvosta olevat laskelmat eivät kestäneet?
Kysyin sen takia, että minusta talouspoliittinen konflikti ei ole kadonnut mihinkään, vaikka onkin toki muuttanut muotoaan. Kriittistä keskustelua käydään yhä tänäkin päivänä, ja tietyllä tapaa sen pohjana toimivat Marxin havainnot, joiden varaan koko työväenliike ja sen poliittiset sovellukset ovat rakentuneet.

Syyksi tarjoan Marxin heikkoa kykyä ymmärtää kapitalismin ydintä ja heikkoa kykyä käsittää sosialismin edellytyksiä. Keskeisin väite - työn ja pääoman välisestä sovittamattomasta ristiriidasta - on virheellinen. Kuten totesin, ongelmia siinä on, mutta ei sovittamatonta ristiriitaa.
Tämä menee jo semantiikan puolella. Marx kuoli jo 1800-luvulla, joten hänen tuotantoaan ei (mielestäni) kannata ylipäänsä tarkastella ajankohtaisena taloustieteellisenä analyysinä, vaan aikaan ja paikkaan sidottuna teoretisointina, josta osa on edelleen ihan kuranttia.

1800-luvun pitkillä työtunneilla suojattomissa kaivoksissa työskentelevien työläisten tilanne näytti Marxista erilaiselta, mutta vaikkapa vuonna 2021 suuri osa työläisistä länsimaisessa markkinataloudessa saa palkkansa, joka takaa suhteessa Marxin aikaan erinomaisen elämänlaadun ja osuuden pääoman tuotosta joko suorina siirtoina tai välillisesti osakeomistuksen kautta.
Aivan, ja tämä on seurausta siitä, että monissa länsimaissa on kehitetty demokraattinen hallinto, jossa "omistava luokka" on käytännössä pakotettu panostamaan myös heikompiosaisten sosiaaliturvaan. Suomessakin tämä johtui suurelta osin kommunistisen vallankaappauksen pelosta, joka ajoi keskusta- ja oikeistopuolueet reformistiselle linjalle.

Käytännössä nämä poliittiset kompromissit, joilla asioita viedään eteenpäin, ovat aina monien tekijöiden summa. Minusta on ihan perusteltua sanoa, että suomalainen hyvinvointivaltio perustuu suurelta osin marxilaiseen aateperintöön, mutta yhtä hyvin voin sanoa, että se on syntynyt 1800-luvun liberalistisen heräämisen myötä.

Aate on lähinnä siellä taustalla vaikuttava perusnäkemys maailmasta. Käytäntö sitten sanelee sen, miten tilanteeseen mukaudutaan. Kuten totesin, 2020-luvun vasemmistoliitto hyväksyy markkinatalouden osana kansainvälistä järjestelmää, mutta on - Marxin tavoin - kriittinen sitä kohtaan. Tavoitteena ei minun ymmärrykseni mukaan ole kuitenkaan aseellinen vallankumous, vaan järjestelmän fiksaaminen haluttuun suuntaan. Näin on käytännössä kaikilla eduskuntapuolueilla.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Enpä ole yllä olevasta tai monesta aiemmastakaan osasta tekstiäsi kovin paljon eri mieltä. Ydinasia on edelleen sama: Andersson heitti väittämän työn ja pääoman suhteesta marxilaisena useampaan kertaan, joka ei pidä sellaisenaan paikkansa.

Se oli osa Marxin keskeistä teoriaa. Mutta todellisuudessa työn ja pääoman välillä ei ole peruuttamatonta ristiriitaa Marxin tarkoittamassa kapitalismin kritiikissä (Pääoma I) ja tässä mielessä Anderssonin ilmoitus olevansa marxilainen juuri tämän väittämän pohjalta, on puhdasta huttua.

En toki epäile etteikö Andersson siihen usko, mutta tarkastelin asiaa Marxin talousteorian ja sen saaman kritiikin pohjalta.

Jos Andersson olisi määritellyt marxilaisuutensa esimerkiksi Marxin ihmis- tai moraalikäsityksen tai jonkin muun asian perusteella, tilanne olisi eri. Mutta hän teki sen nimenomaan kaadetun, Marxin keskeisen väittämän perusteella. Kyllä siihen on syytä tarttua ja nostaa asia esille.

Minusta olisi reipasta myöntää, että Marx oli tässä väärässä ja Andersson teki virheen nostaessaan väittämän esille joko siksi, että ei tunne ihan oikeasti koko Marxin talousteoriaa tai siksi, että luottaa edelleen työn ja pääoman väliseen ratkaisemattomaan ristiriitaan.

Ensimmäinen olisi mielestäni parempi, toinen hyvin huolestuttava vaihtoehto ottaen huomioon, että Andersson on hallituspuolueen puheenjohtaja Suomessa.
 
Viimeksi muokattu:

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Varmaan silloin kun kävi ilmeiseksi ettei kapitalistin ainoa keino voitontavoitteluun ole työntekijän selkänahasta repiminen, vaan että vaurastuva "työväenluokka" on myös kapitalistin etu sillä työntekijät ovat myös kuluttajia eivätkä ainoastaan vuosi vuodelta huonommissa oloissa hiilikaivoksissa raatavia orjia joille kapitalistilta tihkuu vain selviytymiseen vaadittava absoluuttinen minimi. Puhumattakaan tästä seuraavasta väistämättömästä proletariaatin vallankumouksesta.
Tämä on ihan totta. Länsimaissa on kuitenkin samanaikaisesti luotu vahva oikeusvaltioperinne, joka takaa valistuksen hengen mukaisesti kaikenlaisia perusoikeuksia yksilöille. Näin ei luonnollisestikaan ollut Marxin elinaikana.

Kun katsotaan maailman kehitystä viimeisen parin sadan vuoden ajalta, on aika ilmeistä että aivan päinvastoin kuin Marx esitti, työntekijöitä kohdellaan kehittyneissä kapitalismiin nojaavissa markkinatalouksissa paremmin kuin ennen ja työläisten elintaso on noussut kohisten erityisesti "yhteisomistusta" harjoittaneisiin valtioihin verratessa.
Toimintaympäristö muuttui radikaalisti, kun valtiot alkoivat harjoittaa sosiaaliturvaa, ja kun työmarkkinaosapuolet alkoivat neuvottelemaan työn ehdoista. Käytännön tasolla oikeisto ja vasemmisto tekivät kompromisseja.

Juuri näistä syistä Marxin tuotanto on monilta osin vanhentunutta eikä sovellu nykypäivään.

On minusta aivan perusteltua sanoa että Marxin talousteorialta on pudonnut pohja, sillä ne keskeiset mekanismit joihin se nojaa ovat osoittautuneet vääriksi. Toki Marxilta löytynee yhtä ja toista oivaltavaa huomiota ja moni hänen havaintonsa voi olla vielä nykyäänkin ajankohtainen erityisesti jos niitä haluaa sillä tavalla tulkita, mutta ei se nähdäkseni pohja-asiaa muuta kun puhutaan Marxilaisesta talousteoriasta.
Tämäkin pääosin ihan totta.

Kommentoin asiaa etupäässä tehdäkseni eron marxilaisen aateperinnön ja kommunismin välille. Ja pointtinani oli se, että Marxin ympärille rakentunut työväenliike ja sen aatteellinen ydin on vähän muutakin kuin esim. 1900-lukulainen reaalisosialismi Neuvostoliitossa. Toki puhekielessä nämä usein liudentuvat ja aiheuttavat hämmennystä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Minusta on ihan perusteltua sanoa, että suomalainen hyvinvointivaltio perustuu suurelta osin marxilaiseen aateperintöön, mutta yhtä hyvin voin sanoa, että se on syntynyt 1800-luvun liberalistisen heräämisen myötä.

Tämä oli mielestäni eniten väite, jota katson eri tavalla. Suomalainen hyvinvointivaltio perustuu nousevan teollisuuden tarpeeseen saada työntekijöitä. Koska väestön tulee siksi kasvaa, aletaan maksaa lapsilisiä ja jotta ihmiset eivät köyhtyisi sairaana ja jäisi työelämästä liian aikaisin ulos, kehitetään sairasvakuutus ja sen perään työeläke.

Ylipäätään Suomi oli Euroopassa viimeisiä maita, joka otti käyttöön hyvinvointivaltioon johtavat portaat. Isoissa maissa oli II MS:n jälkeen päätökset sosiaalisista uudistuksista, koska ne olivat talouskehitykselle välttämättömiä. Suomi tuli muiden perässä.

Hyvinvointivaltio ei siten ole marxilainen aateperintö, vaan esimerkiksi Euroopassa eurooppalaisen oikeiston, keskustan ja sosialidemokraattien ponnistuksen tulos yhdessä teollisuuden kanssa. Ei marxilaisuus edes hallinnut keskeisimpiä työväen ja maatalousväestön uudistustavoitteita, vaan sen tekivät keskustaoikeistolaiset ja sosialidemokraattiset järjestöt, yhteisöt ja liittymät sekä teollisuus omista, tuotannon kehittämiseen ja kasvattamiseen perustuvista lähtökohdistaan.

Marxilaiseen aateperintöön perustuu sitten sosialistinen malli, ei suinkaan markkinatalous, jota marxilaisuus vastusti ja piti esimerkiksi demareita ja demarien tavoitteita elinoloille lähinnä luopiollisina.

(Yksi keskeisistä eurooppalaisen hyvinvoinnin mahdollistavista ideologioista oli sosialidemokraattien ymmärrys perustaa NATO. Tässä oli viimeinen, tarvittava tiukka irtaantuminen marxilaisesta aateperinnöstä, joka hallitsi vielä II MS:n jälkeen hieman työväenluokan tavoitteita ja liikehdintää. Ilman eurooppalaisten demarien linjausta, tilanne saattaisi olla nyt koko Euroopassa täysin erilainen, koska keskustoikeisto ei välttämättä olisi saanut NATO:a yksin kasaan nähdyllä aikataululla.)

e: osaltani tämä riittää, kun ei liity Vassareihin kovinkaan tai lainkaan ja ideologiseen keskusteluun on parempia ketjuja. Mielelläni luen mahdolliset kommentit silti.
 
Viimeksi muokattu:

molari

Jäsen
Tulevan ministerin aatoksia, on muuten huima työkokemus hänelläkin.


Yleisesti ottaen naiset kouluttautuvat korkeammin kuin miehet, miehet useammin jäävät asumaan pienille paikkakunnille ja naiset muuttavat isoihin kaupunkeihin, Sarkkinen luettelee. Myös naisten ja miesten arvot ovat eriytyneet viime vuosikymmenen aikana. Naiset äänestävät vasemmistopuolueita ja vihreitä, miehet kokoomusta ja perussuomalaisia.

Syntyvyyskeskustelussa onkin välillä se epämiellyttävä piirre, että tuntuu haluttavan nimenomaan valkoisia vauvoja, hän sanoo.


linkki koko juttuun: ”Tuntuu, että halutaan nimenomaan valkoisia vauvoja” – Hanna Sarkkinen ohjaa huomiota siihen miten puhumme lapsista – Kansan Uutiset
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Syntyvyyskeskustelussa onkin välillä se epämiellyttävä piirre, että tuntuu haluttavan nimenomaan valkoisia vauvoja, hän sanoo.
Vasemmistoliitto ja työperäinen maahanmuutto onkin ollut todella käsi kädessä kulkeva ajatus. Eikun sotkinkin humanitaariseen maahanmuuttoon.

Ainakaan Pekosta huonompi Sarkkinen tuskin on. Kyllä minusta noissa Sarkkisen aatoksista oli ihan järkeä. Selvää se kai on, että hitsari Samin on epätodennäköistä löytää elämänkumppania arkkitehti Erjasta, kun ovat kulkeneet aivan erilaista taustaa. Samia kiinnostaa kalja, formulat ja metsästys, Erjaa punkku, baletti ja sisustaminen.

(Itseäni korkeakouluopiskelijana tosin kiinnostaa enemmän Samin harrastukset, mutta pointti lienee selvä)
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ihan hyvä tekstihän tuo oli. Vasemmistoliittolaisen ajatuksiksi jopa todella hyvä. Valkoiset vauvat -retoriikka oli sitten sitä itseään, vaikka toki ymmärrän hänen viitanneen tässä maahanmuuttoon.
 

Barnes

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tasuno Tasalakki
Ihan hyvä tekstihän tuo oli. Vasemmistoliittolaisen ajatuksiksi jopa todella hyvä. Valkoiset vauvat -retoriikka oli sitten sitä itseään, vaikka toki ymmärrän hänen viitanneen tässä maahanmuuttoon.
Kyllä, vaikuttaa ihan pirteältä tapaukselta. Veikkaanpa Sarkkisen olevan vasureiden seuraava pj.
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Interin maalitykki Timo Furuholm on Vasemmistoliiton ehdokkaana Turun valtuustoon.

Herralla teemat sellaiset, että saattaisin jopa ääneni antaa.

”Vaaliteemoikseen Furuholm mainitsee muun muassa lasten ja nuorten harrastamisen tukemisen, pyöräteiden ja jalkakäytävien sekä föliverkoston kehittämisen ja rasismin vastaisen työn.”

 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Timo Furuholm seuraa isänsä jälkiä. Oli SKDL:n edustaja silloin joskus, nyt jo eläkkeellä. Tapasin monta kertaa erilaisissa puitteissa. Timo Furuholmille voi toivottaa menestystä. Hän jätti koulun kesken kun jalkapallo(kin) vei. Palasi kouluun, suoritti lukion ja pääsi ylioppilaaksi 2020. Haki ja tietääkseni hyväksyttiin Turun yliopistoon.

Vuonna 2018 Timo Furuholm totesi tukevansa Interin nuorille pelaajille perustettua stipendirahastoa lahjoittamalla jokaisesta voitetusta pelistä voittobonuksen sinne. Taloudellisen tilanteen ei tulisi estää harrastamista, ja Furuholm halusi näyttää tuellaan esimerkkiä myös muille.

Kunnioitan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös