Itse kyllä näin juuri tälle "Minja-ilmiölle" (Allekirjoittaneen lanseeraama termi.) ihan todelliset mahdollisuudet jo vuosi sitten. En ole itse vasemmistolainen, mutta olen pitänyt Minjaa poikkeuksellisen potentiaalisena nousevana poliitikkona nousta juuri Li Anderssonin kaltaiseksi kansansuosikiksi, jos näin saa sanoa. Minja ei ole broileripoliitikko, vaan on noussut ulkokehältä ensin kaupunginvaltuutetuksi ja sitten kansanedustajaksi poikkeuksellisen nopeasti ja myös sosiaalisen median tähdeksi.Tämä Minja-ilmiöhän on enemmän toiveajattelua kuin reaali-ilmiö. Li-ilmiö oli ihan todellisuutta ja hinasi vasureiden kannatusta ylöspäin, ja kun Andersson vetäytyi Brysseliin, vasureissa yritettiin luoda tyhjästä "Minja-ilmiötä", että saataisiin tuolle nosteelle jatkoa. Mutta jos ilmiö on pelkkä tyhjästä nostettu kupla, niin se harvoin kantaa kovin pitkälle. Minja-ilmiö taisi tussahtaa jo ennen kuin se oikeastaan edes alkoi. Nyt se noste pitäisi saada rakennettua ihan raa'an työn kautta.
Nähtäväksi jää, onnistuuko Vasemmistoliitto Minjan johdolla kapitalisoimaan Li Anderssonin jättämän suosion ja oppositio-aseman mukanaan tuomaa momentumia kannatuksessaan. Punavihreiden keskinäisessä, Vasemmistoliitolla on tällä hetkellä tiukka niskalenkki Vihreistä, mutta kannatuksen vakiinnuttaminen yli 10% tasolle olisi jo kova juttu.