Vasemmistoliitto

[Lucky Murphy]

Yleensä nuo "vaativat asiantuntijatyöt" vaativat kuitenkin taitoja, joita esimerkiksi korkeakouluissa oppii, ja yksityiselläkin korkeakoulutetuilla tietty kova edustus noissa hommissa. En tietenkään tarkoita, ettei muulla taustalla noihin pystyisi, mutta jossain sitä nenää on näidenkin pitänyt kaivaa, että ovat asiat omaksuneet.

Tottakai juuri näin, ja koulutus on aina järkevää ja siitä on hyötyä tavalla tai toisella.

Pointti oli se, että työuran alussa se "hyöty" varmasti korostuu, mutta kun alkaa olla vuosien työkokemus, niin kyllä ne työssä suoriutumisen näytöt tulisi kuitenkin ajaa jonkun vuosikymmenten takaisen enemmän tai vähemmän yleisluonteisen koulutuksen ohi, omasta mielestä.

 

[Mediakuutio]

Varmaan aika moneen paikkaan. Ei keskisuuren puolueen pitkäaikaiseksi suosituksi puheenjohtajaksi vahingossa päädytä.

Niin kuin minne? Johonkin sellaiseen poliittiseen korruptiovirkaan toki mutta mihin muualle? Politiikka ei varsinaisesti kuitenkaan pätevöitä mihinkään.

 

[Gerbiilimestari]

Niin kuin minne? Johonkin sellaiseen poliittiseen korruptiovirkaan toki mutta mihin muualle? Politiikka ei varsinaisesti kuitenkaan pätevöitä mihinkään.

Eiköhän yksityisellä puolellakin arvosteta esimerkiksi hänen kokemustaan niin kunta- kuin valtion tason päätöksenteosta. Mutta no tämä ei varmaan hirveän merkittävää spekulointia ole, kun hän tulee todennäköisesti olemaan politiikassa töissä vielä pitkään.

 

[Mediakuutio]

Eiköhän yksityisellä puolellakin arvosteta esimerkiksi hänen kokemustaan niin kunta- kuin valtion tason päätöksenteosta. Mutta no tämä ei varmaan hirveän merkittävää spekulointia ole, kun hän tulee todennäköisesti olemaan politiikassa töissä vielä pitkään.

No joo joku lobbauspaikka joka perustuu hyvävelisuhteisiin ja poliittisen byrokratian tuntemiseen. Muutapa sitten ei oikein pöytään voi tuodakaan ja noihin paikkoihin on tyrkyllä poliitikkoja enemmänkin.

 

[Snakster]

Menee vähän ketjun aiheen ohi, mutta tuo korkeakoulutus vaatimus on omasta mielestä vähän hassu ylipäätään.
Jos joku on tehnyt esim. yksityisellä puolella vaativissa asiantuntijatehtävissä 20v hommia, niin ei kelpaa julkiselle duuniin kun ei nuorena käynyt kaivamassa nenää koulussa.

Varmasti tarkoitettu toki enemmän karsimaan hakijoiden määrää ja takaamaan jonkun "perustason", mutta nykyään siihenkin on parempiakin keinoja kun ei tartte paperihakemuksia/cv.tä plärätä.

Kai tässä on myös sellainen aspekti, että julkisen puolen valintojen pitää kestää kaikki mahdollinen tarkastelu. Yksityiseen firmaan voidaan valita esim toimarin serkku tekemään ihan mitä tahansa työtä, mutta julkisella puolella kelpoisuusvaatimusten eräs pointti on estää kaikenlainen suhmurointi. Virkavalinnat sitten vielä erikseen esim valituskelpoisuuksineen jne.

 

[Dynamo]

Menee vähän ketjun aiheen ohi, mutta tuo korkeakoulutus vaatimus on omasta mielestä vähän hassu ylipäätään.
Jos joku on tehnyt esim. yksityisellä puolella vaativissa asiantuntijatehtävissä 20v hommia, niin ei kelpaa julkiselle duuniin kun ei nuorena käynyt kaivamassa nenää koulussa.

Varmasti tarkoitettu toki enemmän karsimaan hakijoiden määrää ja takaamaan jonkun "perustason", mutta nykyään siihenkin on parempiakin keinoja kun ei tartte paperihakemuksia/cv.tä plärätä.

Vähän otsikon ulkopuolelta:
Virkaan voidaan vaatia tietty tutkinto ja tietty kielitaito sekä muitakin asioita. Yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. (Wikistä lainaus).

Tuolla kyvyllä viitataan tutkintoon ja työkokemukseen, taidolla henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Koetellulla kansalaiskunnolla viitataan nuhteettomuuteen ja kansalaistoimintaan, mitä jälkimmäinen sitten ikinä tarkoittaakaan. Juju on siinä, että virkanimityksistä voi valittaa. Ja näitä valituksia toisinaan tulee, esim. opettajat ovat viroissa, joten vakipaikan saaminen voi kahden määräaikaisen keskinäisessä valinnassa johtaa siihen, että valitsematta jäänyt kokeneempi valittaa.

Tarkoitus on alkujaan ollut nimenomaisesti se, että virkoihin ei valittaisi suosikkeja tai sukulaisia. Mutta esim. IT-alalla kyvykkäitä opiskelijoita on palkattu suoraan duuneihin ja joillakin on tutkinnot jääneet tekemättä.

Mitä poliittisempi virka on, sitä joustavammin virkanimitysperusteisiin poliitikot ovat suhtautuneet. Tämä on monella tapaa väärin, etenkin sen vuoksi, että virkauraa miettivät voivat päätyä muualle, jos toteavat, ettei kiinnosta, koska ilman sopivaa puoluekirjaa törmää lasikattoon. Suurin osa virkamiehistä ei ole jäsenenä missään puolueessa.

Ylipäätään suomalaisissa poliitikoissa on varsin vähän henkilöitä, joilla on uraa yksityiseltä puolelta. Muutama ex-yrittäjä, Elina Valtonen ja siinäpä ne melkein ovat.

Arhinmäkeä mun on vaikea nähdä missään yksityisessä yrityksessä. Myöskään sosiologian aloitetut (ja lopetetut?) opinnot eivät tätä tue. Paavolle riittää agitaattorin rooli politiikassa ja nimen pysyminen näkyvillä, jotta kerää riittävästi ääniä seuraavissa vaaleissa. Hyvä kysymys onkin se, onko Paavo saanut aikaan enemmän hyvää itselleen kuin kansalle, jota edustaa. Saman kysymyksen voi kyllä esittää monelle muullekin poliitikolle.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Eiköhän yksityisellä puolellakin arvosteta esimerkiksi hänen kokemustaan niin kunta- kuin valtion tason päätöksenteosta. Mutta no tämä ei varmaan hirveän merkittävää spekulointia ole, kun hän tulee todennäköisesti olemaan politiikassa töissä vielä pitkään.

Arhinmäen räyhähenkinen laitavasemmistolaisuus ei ole varsinaisesti eduksi ajatellen esimerkiksi yksityisen yrityksen yhteiskuntasuhdejohtajan hommia, vaikkei miehen tausta välttämättä olisi ehdoton estekään. Isompi kysymysmerkki on se, että Arhinmäki on persoonana kulmikas ja hasardi, hänelle sattuu ja tapahtuu. Tämä ei ole hyvä juttu brändistään tarkalle yritykselle. Myös arvomaailmojen erot saattavat tuntua puolin ja toisin liian suurilta yhteistyön syntymiselle. Vaan kuka isohkon yksityisen yrityksen toimitusjohtaja uskaltaisi luottaa Paavo Arhinmäkeen ja palkata hänet esimerkiksi yhteiskuntajohtajaksi, luottaen siihen, ettei Arhiksen edesottamuksia ja niiden seurauksia tarvitse selitellä aikanaan yhtiön hallitukselle? Päättäjät ja politiikan toimintatavat tuntevia ammattilaisia ei ole markkinoilla liikaa, mutta on niitä aina sen verran, ettei Arhinmäkeen ole pakko turvautua.

Politiikan ulkopuolella Arhikselle voisi olla kysyntää järjestöpuolella. Ainakin niillä suunnilla, joissa laitavasemmistolainen eetos ei haittaa, ehkä jopa päinvastoin. Tuollaisia duuneja löytyy aina.

 

[Ann Arbor]

Ei nyt ihan lähde Vasemmistolla. Tänään julkaistussa Ylen puoluekannatusgallupissa kellottivat 8,8% kannatuksen, mikä toki pitkä trendi huomioiden on tuloksena vielä suht. hyvä, mutta laskusuuntainenhan kannatus on jo hyvän aikaa ollut. Heinäkuusta laskua on kertynyt jo 2,8 prosentiyksikköä, eli tuolloisesta kannatuksesta on sulanut yli neljännes ja huom. kyse siis tuolloinkin eduskuntavaaligallupista, mihin toki Li Anderssonin jättimenestys eurovaaleissa vaikutti väistämättä.

Pitää vähän peruutella myös kohta vuoden päivät harrastamaani Minja Koskelan hehkutusta. Ns. Minja-ilmiön ei voi sanoa alkaneen, vaikka hyvän matkaa toista kuukautta uusi puheenjohtaja on pestissään jo ollut. No. Aikaa on vielä.

 

[Snakster]

Ei nyt ihan lähde Vasemmistolla. Tänään julkaistussa Ylen puoluekannatusgallupissa kellottivat 8,8% kannatuksen, mikä toki pitkä trendi huomioiden on tuloksena vielä suht. hyvä, mutta laskusuuntainenhan kannatus on jo hyvän aikaa ollut. Heinäkuusta laskua on kertynyt jo 2,8 prosentiyksikköä, eli tuolloisesta kannatuksesta on sulanut yli neljännes ja huom. kyse siis tuolloinkin eduskuntavaaligallupista, mihin toki Li Anderssonin jättimenestys eurovaaleissa vaikutti väistämättä.

Pitää vähän peruutella myös kohta vuoden päivät harrastamaani Minja Koskelan hehkutusta. Ns. Minja-ilmiön ei voi sanoa alkaneen, vaikka hyvän matkaa toista kuukautta uusi puheenjohtaja on pestissään jo ollut. No. Aikaa on vielä.

Ehkä tässä muutenkin on vähän niin, että jos aiemmin on ollut Li-ilmiö, niin ei Minja-ilmiö voi tulla siihen päälle. Ensin on pohjalla peruskannatus ja jokainen on ilmiö on siihen päälle jotain, mutta ei niin, että vanhan ilmiön kannatus pysyisi pohjalla ja uusi ilmiö tulisi siihen vielä lisäksi. Nyt mennään kohti normaalia pohjakannatusta ja Minja-ilmiö realisoituessaan tuottanee kannatuksen, joka on jotain Lin aikaisen ja tämän vähän alemmen normikannatuksen välillä.

 

[heikkik]

Ehkä tässä muutenkin on vähän niin, että jos aiemmin on ollut Li-ilmiö, niin ei Minja-ilmiö voi tulla siihen päälle. Ensin on pohjalla peruskannatus ja jokainen on ilmiö on siihen päälle jotain, mutta ei niin, että vanhan ilmiön kannatus pysyisi pohjalla ja uusi ilmiö tulisi siihen vielä lisäksi. Nyt mennään kohti normaalia pohjakannatusta ja Minja-ilmiö realisoituessaan tuottanee kannatuksen, joka on jotain Lin aikaisen ja tämän vähän alemmen normikannatuksen välillä.

Li Andersson valittiin Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi 2016.

Vasemmistoliiton ääniosuus eduskuntavaaleissa 2000-luvulla:

2003 9,9%
2007 8,8%
2011 8,1%
2015 7,1%
2019 8,2%
2023 7,1%

Tarkoitatko sinä Li-ilmiöllä, että kierretään kahdeksassa vuodessa samaan pisteeseen mistä on lähdetty?

Vasemmistoliiton alkuvaiheen ja sen edeltäjän SKDL:n prosenttilukemia en viitsi laittaa näkyville, sillä ne kertoisivat tylyä tarinaa siitä miten jyrkkää äärivasemmiston suosion lasku on ollut viime vuosikymmenien aikana.

 

[Jeffrey]

Ehkä Li-ilmiössä on ollut kyse siitä, että moni on todella tykännyt ja sitten moni taas todella ei ole tykännyt.

Li on eittämättä erinomainen poliitikko. Hänen ongelmansa on ollut jopa vasemmistolaiseksi äärimmäisen ideologinen joka on varmasti taas ollut suosiolle osin myös haitallista. Li on omienkin sanojen mukaan laitimmaisen laidan vasemmistolainen. Tekeekö se hänestä sitten ääri- laita- tai äärilaitavasemmistolaisen?

Toki Li -ilmiössä oli paljon kyse myös yksittäisistä ei-eduskunta äänestyksestä jossa vasemmistonaiset halusivat äänestää vasemmistonaista yli puoluerajojen.

 

[kehveli]

Li Andersson valittiin Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi 2016.

Vasemmistoliiton ääniosuus eduskuntavaaleissa 2000-luvulla:

2003 9,9%
2007 8,8%
2011 8,1%
2015 7,1%
2019 8,2%
2023 7,1%

Tarkoitatko sinä Li-ilmiöllä, että kierretään kahdeksassa vuodessa samaan pisteeseen mistä on lähdetty?

Vasemmistoliiton alkuvaiheen ja sen edeltäjän SKDL:n prosenttilukemia en viitsi laittaa näkyville, sillä ne kertoisivat tylyä tarinaa siitä miten jyrkkää äärivasemmiston suosion lasku on ollut viime vuosikymmenien aikana.

Vasemmistoliitto äärivasemmistoa? Jotain järkeä näihin kommentteihin

 

[Punainen Vaara]

Vasemmistoliitto äärivasemmistoa? Jotain järkeä näihin kommentteihin

Mitä mieltä olet esim. Veronika Honkasalon ulostuloista ja esiintymisistä viimeisen vuoden aikana?

 

[heikkik]

Vasemmistoliitto äärivasemmistoa? Jotain järkeä näihin kommentteihin

Siellähän toverit istuvat eduskunnassa puheenjohtajasta katsoen riveissään äärivasemmalla.

https://www.eduskunta.fi/FI/taysistunto/Documents/sali-istumajarjestys-vaalikausi-2023-2026.pdf

Jotakin perehteneisyyttä asiaan näihin välihuuteluihin.

 

[Ann Arbor]

Minjan ja Furkan saapuminen Linnan juhlien kättelyyn ei tainnut sittenkään nousta niin isoksi ilmiöksi, mitä etukäteen ounastelin. Matkaa on vielä uudeksi "Tanjaksi ja Sauliksi", mitä tulee julkisuuden määrään.

Li Andersson valittiin Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi 2016.

Vasemmistoliiton ääniosuus eduskuntavaaleissa 2000-luvulla:

2003 9,9%
2007 8,8%
2011 8,1%
2015 7,1%
2019 8,2%
2023 7,1%

Tarkoitatko sinä Li-ilmiöllä, että kierretään kahdeksassa vuodessa samaan pisteeseen mistä on lähdetty?

Vaikka Li poikkeuksellisen suosittu poliitikko onkin, on totta ettei hänen puheenjohtajakaudellansa Vasemmistoliitto kyennyt parhaimpaansa kannatuksen maksimoinnissa vaaleissa. Voi toisaalta sanoa, että Li-ilmiön piikki oli lopulta lyhyt ja se alkoi presidentinvaalista, missä hän peittosi mm. kilpailevan vasemmistopuolueen ehdokkaan Jutta Urpilaisen ja viime kesän eurovaalien jättimenestyksen muistamme kaikki edelleen elävästi.

 

[Ann Arbor]

Ehkä tässä muutenkin on vähän niin, että jos aiemmin on ollut Li-ilmiö, niin ei Minja-ilmiö voi tulla siihen päälle. Ensin on pohjalla peruskannatus ja jokainen on ilmiö on siihen päälle jotain, mutta ei niin, että vanhan ilmiön kannatus pysyisi pohjalla ja uusi ilmiö tulisi siihen vielä lisäksi. Nyt mennään kohti normaalia pohjakannatusta ja Minja-ilmiö realisoituessaan tuottanee kannatuksen, joka on jotain Lin aikaisen ja tämän vähän alemmen normikannatuksen välillä.

Toden totta, vaikka Minjan jos jonkun uskon kykenevän Lin jättämät isot saappaat täyttämään, ei varmasti olekaan syytä olettaa, että Minja-ilmiö alkaisi välittömästi Li-ilmiön jatkoksi. Mielenkiintoista kyllä nähdä, onko Li ottamassa tietynlaisen "epävirallisen varapuheenjohtajan" roolin puolueessa, hän kun ei selvästikään halua unohtua Brysseliin ja supersuosittuna poliitikkona hänen kasvojensa käyttäminen eri yhteyksissä on toki Vasemmistoliitolle loogista, heillä kun "keihäänkärkiä" ei loppujen lopuksi niin paljoa ole, mitä isommilla puolueilla.

Minja-ilmiö antaa vielä odottaa itseään, mutta ehkä 2025 muuttaa tilanteen.

 

[Ollakseni]

Vaikka Li poikkeuksellisen suosittu poliitikko onkin, on totta ettei hänen puheenjohtajakaudellansa Vasemmistoliitto kyennyt parhaimpaansa kannatuksen maksimoinnissa vaaleissa. Voi toisaalta sanoa, että Li-ilmiön piikki oli lopulta lyhyt ja se alkoi presidentinvaalista, missä hän peittosi mm. kilpailevan vasemmistopuolueen ehdokkaan Jutta Urpilaisen ja viime kesän eurovaalien jättimenestyksen muistamme kaikki edelleen elävästi.

Siinä missä eduskuntavaaleissa 2011 ja 2015 oli juttua siitä että Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla, niin voitaneen todeta että Li Anderssonin vetovoima vaaleissa jäi siihen että häntä pystyi äänestämään vain Varsinais-Suomessa. Presidentinvaaleissa ei kummempia tulosta tullut kun omissakin äänestäjissä oli Haaviston kannattajia huomattava määrä, mutta sitten EU-vaaleissa häneen henkilöityi hallituksen toimien vastustaminen ja se näkyi historiallisella tavalla äänestämiskäyttäytymisessä.

 

[Ann Arbor]

Siinä missä eduskuntavaaleissa 2011 ja 2015 oli juttua siitä että Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla, niin voitaneen todeta että Li Anderssonin vetovoima vaaleissa jäi siihen että häntä pystyi äänestämään vain Varsinais-Suomessa. Presidentinvaaleissa ei kummempia tulosta tullut kun omissakin äänestäjissä oli Haaviston kannattajia huomattava määrä, mutta sitten EU-vaaleissa häneen henkilöityi hallituksen toimien vastustaminen ja se näkyi historiallisella tavalla äänestämiskäyttäytymisessä.

Noustakseen vakavasti "neljän suuren" joukkoon ja kutitellakseen jopa 15% kannatusta, Vasemmistoliiton on ilman muuta kyettävä saamaan riveihinsä valovoimaisia ja karismaattisia nousevia tähtiä jokaisesta vaalipiiristä.

Kun asiaa miettii, mitä oletettavimmin 2027 Minja Koskela tulee Helsingissä keräämään aivan jättimäisen äänikasan, enkä ihmettelisi vaikka puolue kykenisi kaksinkertaistamaan edustajansa pääkaupungissa. Vuonna 2023 Vasemmistoliitto sai Helsingistä kolme kansanedustajaa, mutta maan suurimmassa vaalipiirissä Uudellamaalla ainoastaan yhden. Nyt kun kyseinen edustaja Jussi Saramo mitä oletettavimmin ei ole Brysselistä lähdössä mihinkään, on kärkikaksikolla Pia Lohikoski - Gashaw Bibani ehkä aika tekemätön paikka. He kyllä oletettavasti pääsevät eduskuntaan, mutta muuten voi olla hiljaista. Gashaw Bibanilla näen itse kyllä hyvin valoisan tulevaisuuden edessään maamme eturivin poliitikkona.

Timo "Furkka" Furuholm kerää Varsinas-Suomessa varmasti hyvin ääniä ensi vaaleissa, mutta vähissä ovat Vasemmistoliiton ns. household namet näin muuten. Politiikka henkilökeskeistyy kovaa vauhtia, mutta Vasemmistoliitto ei ole siihen kyennyt kuitenkaan täysin vastaamaan laajemmalla rintamalla. Julkkiksia he toki voivat saada ensi vaaleihin aika hyvin ehdokkaiksi erityisesti kulttuuriväen taholta.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Noustakseen vakavasti "neljän suuren" joukkoon ja kutitellakseen jopa 15% kannatusta, Vasemmistoliiton on ilman muuta kyettävä saamaan riveihinsä valovoimaisia ja karismaattisia nousevia tähtiä jokaisesta vaalipiiristä.

Noustakseen vakavasti ”neljän suuren” joukkoon ja kutitellakseen jopa 15 % kannatusta, Vasemmistoliiton olisi ilman muuta kyettävä tekemään vähemmän laitavasemmistolaista politiikkaa. Näin puolue kykenisi kilpailemaan entistä paremmin liikkuvista äänestäjistä sekä erityisesti demarit ja viherpuolueen tavallisesti valitsevista äänestäjistä. Tosin Vasemmistoliitossa tällainen vaihtoehto ei ole erityisen miellyttävä, sillä puolueen identiteettiin kuuluu asemoituminen vasempaan laitaan, ja sillä sipuli.

Vaikka joskus tuntuukin siltä, että äänestäjiä voi valovoimaisten ehdokkaiden avulla viilata loputtomasti linssiin, niin harvemmin mikään puolue hyötyy tällaisesta vaikkapa +50 prosentin kannatusnousulla. Tällaisestahan olisi kyse, jos Vasemmistoliiton kannatus nousisi jonnekin 15 % tienoille seuraavissa eduskuntavaaleissa. Lisäksi on huomattava, että yksi valovoimainen ehdokas saattaa vetää mukanaan jopa useita muita ehdokkaita läpi, mutta eduskuntavaaleissa tämä realisoituu vain yhdessä vaalipiirissä kunnolla. Puolueellakin pitää olla esittää ihmisiä puhutteleva vaihtoehto. En myöskään usko, että Vasemmistoliitto pyrkisi kasvamaan omasta ruudustaan sanotaanko vaikka ”suurehkoksi puolueeksi”, jos se edellyttäisi tuntuvia kompromisseja ja nykyistä valtavirtaisempaa poliitiikkaa.

 

[Ann Arbor]

@Pisin Kääpiö 186cm Osaltaan olen täysin samaa mieltä kirjoituksesi kanssa. Yhtäältä on kuitenkin syytä huomioida se, ettei Demareiden oikeistokehitys Lindtmanin myötä ole kuitenkaan varmasti kaikkien mieleen ja uskon varmasti löytyvän tuhansia "vakaumuksellisia sosialisteja", ketkä eivät Demarien "oikeistolaistumisesta" pidä yhtään.

Gashaw Bibani on minun otettava puheeksi vielä kerran. Minja-ilmiö on oma lukunsa, mutta hänen kohdallaan voi käsillä olla erilainen, mutta aivan yhtä vakuuttava "Gashaw-ilmiö". Olen poliittisilta näkemyksiltäni periaatteessa oikeistolainen, mutta Gashawin karismassa on jotain hyvin poikkeuksellista, mikä saa porvarinkin hämilleen. Hänestä kuullaan vielä.

 

[Lucky Murphy]

Mä en ole vielä ihan ymmärtänyt mikä tämä Minja-ilmiö on?

Toistaiseksihan hän on ihan tusinapoliitikko (siinä mielessä kun puoleen puheenjohtaja sellainen voi olla).
Fiksu ja kaunis nainen, ja vetoaa varmasti tiettyyn kannattajaryhmään myös ulostuloillaan, mutta toistaseksi niissä ei ole kyllä ollut mitään uutta, vaan kuulostaa enemmän opeteltujen fraasien toistamiselta.
Ero keskustelu-/väittelytaidoissa on vielä valtava esim. juuri Li.hin.

 

[Tadu]

Li on erinomainen karismaattinen poliitikko, mutta ei hänkään Vasemmistoliitosta suurta puoluetta tehnyt. Ei tee Minjakaan. Jos Vasemmistoliitosta tulee iso puolue, johtuu se siitä, että Vihreät ja demarit hoitavat asiansa päin persettä, ja heidän kannattajansa siirtyvät vassareihin.

 

[Yläpesä]

Vasemmistoliitto on pian Claes Anderssonin jälkeen muuntunut puhtaaksi naisten puolueeksi. Sen äänestäjäkunta koostuu pääosin (2/3) naisista. Ensimmäinen yritys tähän suuntaan oli varsinainen Naisten puolue joka yritti kerätä ääniä erityisesti missien avulla (Tarja Smura Miss Suomi 1993 ja Sanelma Vuorre Miss Messuhalli 1941). No, naisten puolue oli lyhyt pyrähdys politiikan kartalla joten siihen nähden Vasemmistoliitto on valinnut huulipunansa paremmin. Voisi vielä tähdentää että verrattuna toiseen vallitsevaan naisten puolueeseen, Vihreisiin, vassareiden voima on rouvissa, keski-ikäisissä ja hieman rajummin meikkaavissa äkäisissä naisissa, joilla on riittävästi katkeruusvoimaa maailmaa kohtaan. Erityisen suojelun kohteena näille keski-ikäisille naisille on eri sotaisista kehitysmaista kotoisin olevien salskeiden ja viriilien nuorten miesten suojelu ja pelastaminen Suomeen avoimin ovin ja rajoitta.

VIhreiden naisten puolue ratsastaa osin samoilla laitumilla ja kerää samoja sieluja, mutta onnistuu paremmin puhuttelemaan nuorempaa akateemista naisväkeä (heitä niinikään 2/3 äänestäjäkunnastaan). Heille pukeutumisella ei ole niin suurta väliä, saattavatpa hakea asuja jopa UFFilta ja näyttää väliltä kovin boheemin homssuisiltakin, eivätkä takuulla meikkaa ainakaan millään eläinkokeita sisältävillä aineilla. Yhtä ehdottomia ovat maailmankaikkeuden suhteen kuitenkin, vaikkakin jännällä tavalla vähemmän koostuneesti kuin vassarit. Vassareilla on vankka ideologia taloudesta mitä toteuttamalla maailma pelastuisi vaikkakin eri testialueet maailmanhistoriasta osoittavat päinvastaista. Talousteoreettiset oppikirjat tuovat jonkinlaista selkänojaa suurille puheille. Vihreällä naisten puolueella on paljon hattaraisempi buffet-pöytä mistä kullekin löytyy jotain huolta herättävää poimittavaa. Nuoren naisen juuri hankitulla akateemisella tutkinnolla kuitenkin on mandaatti julistaa ja opettaa muita ihmisiä toimimaan oikein eikä niinkuin ne ovat aina tottuneet toimimaan.

Kaiken ikäiset mieskansalaiset, joskus kauan sitten ihan relevantisti mukana vasemmistolaisuudessa ja vihreässä liikkeessä viihtyneet, etääntyvät kovaa vauhtia tästä kaikesta ja vetäytyvät joko koloihinsa harrastelemaan tai hakeutuvat kansainvälisen trendin mukaisesti kotoisiin maga-liikkeisiin ja hakevat turvaa 1500-luvun perinteisyydestä.

 

[Kilgore Trout]

Mä en ole vielä ihan ymmärtänyt mikä tämä Minja-ilmiö on?

Toistaiseksihan hän on ihan tusinapoliitikko (siinä mielessä kun puoleen puheenjohtaja sellainen voi olla).
Fiksu ja kaunis nainen, ja vetoaa varmasti tiettyyn kannattajaryhmään myös ulostuloillaan, mutta toistaseksi niissä ei ole kyllä ollut mitään uutta, vaan kuulostaa enemmän opeteltujen fraasien toistamiselta.
Ero keskustelu-/väittelytaidoissa on vielä valtava esim. juuri Li.hin.

Sehän siinä onkin, että ei ole olemassa mitään Minja-ilmiötä. Se on yhden tietyn tyyppisiin poliitikkoihin rakastuneen kirjoittajan ajatusleikki.

 

[Dino]

Tämä Minja-ilmiöhän on enemmän toiveajattelua kuin reaali-ilmiö. Li-ilmiö oli ihan todellisuutta ja hinasi vasureiden kannatusta ylöspäin, ja kun Andersson vetäytyi Brysseliin, vasureissa yritettiin luoda tyhjästä "Minja-ilmiötä", että saataisiin tuolle nosteelle jatkoa. Mutta jos ilmiö on pelkkä tyhjästä nostettu kupla, niin se harvoin kantaa kovin pitkälle. Minja-ilmiö taisi tussahtaa jo ennen kuin se oikeastaan edes alkoi. Nyt se noste pitäisi saada rakennettua ihan raa'an työn kautta.