Keynesiläisyyteen eivät kuulu nousukaudella välttämättä leikkaukset vaan budjetin pitäminen tasapainossa/mahdollisen velan lyhentäminen. Tämä voi tapahtua, vaikka sosiaaliturvaan tehtäisiinkin joiltain osin korotuksia. Totesin, että vasemmisto vaati lisäpanostuksia sosiaaliturvaan ja ei olisi toteuttanut yhtä paljon veronkevennyksiä (varsinkaan hyvätuloisille) kuin oikeisto. Tämä ei suoraan kytkeydy kysymykseen budjettitasapainosta.
Se ei ole mikään "mahdollinen velan lyhentäminen", vaan velan lyhentäminen. Jos ja kun talouden hoitoon kuuluu velanotto laskukaudella, niin totta hemmetissä ne velat pitää nousukaudella sitten maksaakin. Tai sitten vaihtoehtoinen johtopäätös on, että vasemmistolaiseen talouspolitiikkaan kuuluu erottomana osana valtion ylivelkaantuminen. Ei se välttämättä väärä tulkinta ole.
Olen joskus asiasta esittänyt seuraavan teorian: Vasemmistolaisuuteen kuuluu kiinteästi ajatusmalli, että pääoman ja hyvätuloisten verotusta pitäisi nostaa niin ylös, ettei sitä demokraattisin menetelmin sinne koskaan saada. Niinpä tulonjakojen tasaamiseksi on keksitty menetelmä, että otetaan aina lainaa joka jätetään maksamatta. Jos jollain on varaa antaa lainaa, hänellä on toki varaa nuo rahat myös pois antaa tulonsiirtoihin.
Suomen julkinen velka on eurooppalaisessa vertailussa siis pienempi kuin esim. Saksan.
Tämä on totta, mutta korot ovat nyt historiallisen matalat ja nämä bileet tulevat loppumaan siinä vaiheessa kun velkoja aletaan jättää maksamatta tai sen uhka kasvaa. Korot nousevat silloin vääjämättä ja tältä uhkalta pään pensaaseen työntäminen on täyttä vastuuttomuutta. Titanicissa on turha lohduttatua sillä, että Saksalaiset ovat samassa veneessä.
talouspoliittisen arviointineuvoston mukaan finanssipolitiikkaa ei tulekaan kiristää:
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/119...inen vaikutus kysyntaan ja tyollisyyteen.html
Tottakai finanssipolitiikan kiristäminen vaikuttaa kysyntään ja työllisyyteen. Näin on aina ja iänkaikkisesti. Ei sellaista ruuvia ole keksittykään, jota määrättömästi voitaisiin vain yhteen suuntaan kääntää. Kakkua ei voi sekä syödä, että säästää. Se on vain hyväksyttävänä, että jos laman aikana halutaan elvyttää, että niin normaaliaikana ne velat on maksettava (tai ainakin velkaantumista hillittävä). Ikuinen parempien aikojen odottaminen on vastuutonta. Sellaisia ei välttämättä ole tulossa lähivuosiin.
Kun nyt katsotaan sitä julkisen velan kehitystä, niin huomataan, että sehän alkoi kasvaa vasta vuoden 2008 paikkeilla eli Vanhasen porvarihallituksen aikana. Sitä ennen punamultahallituksen aikana sen määrä oli laskenut:
http://www.google.fi/publicdata/exp...y=gd_pc_gdp&idim=country:fi:se:no&hl=fi&dl=fi Edelleen kuitenkin pidän Kataisen valtionvarainministerikaudella tehtyä elvytyspäätöstä aivan oikeana, koska liian kireä finanssipolitiikka olisi johtanut entistä suurempaan työttömyyteen.
En tiedä miten tämä pitäisi tulkita. Vuoteen 2008 oli nousukausi, joten silloin keynesittäin ei pitänytkään velkaantua. 2008 tuli taas finanssikriisi ja talous romahti, jolloin keynesittäin toimien pitikin elvyttää.
http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sit...main-14380/kuvat/valtionvelka_talouskasvu.jpg
On koomista, että vasemmisto peräänkuuluttaa keynesläisyyttä ja samaan aikaan silloin tällöin kritisoi sitä, että Kataisen hallituksen aikana velkamäärä kasvoi.