Demkolla on nyt uran pisin voittoputki menossa, kun hän on ollut voittamassa neljää peliä peräkkäin ja torjuntaprosentti noissa neljässä ottelussa on ollut 96.9%. Tätä kautta voidaan sanoa ensimmäiseksi hänen ykkösmaalivahtikausistaan, mutta ei kyllä näillä otteilla viimeiseksi. Pitkälle Demkon johdolla Canucks on onnistunut ottamaan nyt kolme voittoa peräkkäin.
Joukkue on tosin pelannut myös muuten paremmin nyt. Oikeastaan tuota parempaa peliä (jos vertaa alkukauteen) on kestänyt viimeinen kuukausi, mutta tuloksen saamisessa tuo ei näkynyt ennen kuin vasta nyt. Sen jälkeen kun
Benning piti otsikoihin nousseen puheensa joukkue näytti löytävän jostain jalkoja karvauksiin. Todennäköisesti tämä kaikki on vaan tullut liian myöhään.
Siinä mielessä nämä viime aikojen otteet ovat olleet erikoisia, että tämä menossa oleva voittoputki on pelattu ilman Petterssonia. Miller on paikannut sentterinä häntä todella hyvin ja jopa niin hyvin, että ei olisi suurin ihme jos urallaan ennenkin sentterinä pelannut Miller jatkaa keskellä kun Elias palaa. Miller on pelannut nyt sentterinä kolme peliä, pisteitä on tullut 1+2, mutta etenkin tuo hänen kokonaispelinsä on ollut todella hyvää noissa. Green pisti hänet pelaamaan viime yönä 25 minuuttia.
Canucks voisi saada tuolla Millerin keskellä pysymisellä kolmen vahvan sentterin joukkueen. Toisaalta tuo olisi laidoilta sitten tietysti pois, mutta tuo saattaisi olla kokonaisuutta ajatellen toimivampikin ratkaisu verrattuna nykytilanteeseen, missä joukkueella on musta aukko kahden alemman ketjun tuloksen tekemisen kohdalla. Ja on edelleenkin, vaikka Gaudette nyt katkaisi Canadiens-pelin lopussa 15 pelin maalittoman putkensa.
Pari ranskalaista:
- Hughesin pelaaminen on ollut edelleenkin vuoristorataa. Tehoja on tullut hyvin, vaikka juuri nyt onkin menossa tehojen osalta kylmempi jakso (kaksi syöttöä viimeisiin seitsemään peliin). Hän on silti NHL-pakkien pistepörssissä tuostakin huolimatta kolmas. Tällä kaudella hän on ollut joka tapauksessa viime kautta heikompi oman pään pelissä eikä tuo johdu mielestäni pelkästään Tanevin lähdöstä. Jos olin viime kauden jälkeen varma siitä, että Hughesille pitää tarjota isoa ja pitkää sopimusta, nyt hänen pelinsä on ollut sellaista, että tuollainen Boeserin kaltainen sopimus olisi kuitenkin parempi.
- Schmidt on alkanut saada tulosta aikaan koko ajan paremmin ja nyt näyttää siltä, että tuo hidas alku ja mahdolliset sopeutumisongelmat olisi selätetty. Viimeisissä 10 pelissä Schmidt on tehnyt kuusi pistettä (2+4) ja kaikki tasakentin. Tuo on selvä joukkueen kärki pakkien osalta. Hän pelaa illasta toiseen vastustajien vaarallisimpia hyökkääjiä vastaan, hänen aikana on omaan päähän tullut peliaikaan nähden puolustuksen vähiten maalipaikkoja ja yhtenä osoituksena pelissä mukana on pysymisestä on myös jäähyjen määrä - Schmidtilla on 29 pelistä otettuna yksi kahden minuutin jäähy. Minun mielestä Schmidt on ollut joukkueen paras pakki.
- Hamonic on parantanut peliään myös. Loukkaantumisesta palattuaan ensimmäiset pelit menivät vähän heikosti, mutta nyt hän on pelannut Hughesin vierellä ihan hyvin tuota puolustavan pakin tonttiaan viime peleissä. Tanevia yksipuolisempi pelaaja, mutta palkkaan nähden ei voi tietenkään samaa vaatiakaan.
- Ensimmäisiä pelejään Vancouverin paidassa pelaavat hyökkääjät Hawryluk ja Michaelis ovat olleet toistaiseksi aika näkymättömiä. Kummallakin voisi olla silti jotain annettavaa jatkoonkin, mutta tietysti tuo vaatisi peliaikaakin. Nyt tuolla seitsemän minuutin jääajalla on myös vaikea erottua.
- Virtaselle tuli yksi hieno suonenvetopeli Torontoa vastaan, mutta tuon jälkeen palattiin taas maan pinnalle. Tuo kahden maalin Leafs-peli on Jakelta ainoa ottelu ylipäänsä viimeisistä 20 pelistä missä on tullut tehoja. Kyllähän sitä toivoisi, että tuollaisen hienon pelin jälkeen hän olisi saanut itseluottamustaan takaisin, mutta hän on osannut kyllä nollata hyvätkin paikkansa. Tuossa Canadiens-pelissä Jake sai esimerkiksi kiekon Edlerilta parhaalle maalintekotontille, mutta ratkaisu oli jotain mitä jäin taas ihmettelemään (jos pysäyttää kuvan siihen hetkeen kun Virtanen saa kiekon, niin olisi tuosta jotain muutakin voinut yrittää);
- Jos Höglander on ollut joukkueen tämän kauden piristysruiske ja Schmidt paras pakki, paras pelaaja on ollut mielestäni Boeser - vaikka ei tuossa Montreal-pelissä parhaaseensa venynytkään ja on tehnyt nyt vain yhden maalin viimeisiin yhdeksään peliin (Demko saattaa kyllä vielä hyvinkin haastaa jos jatkaa näin). Nyt kun hän on saanut selkäongelmansa kuntoon, häneltä on nähty todella hyvää kahden suunnan pelaamista, hän on ollut vahva kamppailuissa ja pisteitäkin on noin piste/peli -tahdilla.
En tiedä kuinka tosissaan seurassa oltiin häntä viime kaudella myymässä (Benning sanoi viime kaudella, ettei myyntihuhuissa ollut totuutta, mutta jostain sellaiset tulivat esiin), mutta nyt voi sanoa, että onneksi ei vedetty liipasimesta. Fanien mielipiteet muuttuvat kyllä nopeasti ja Boeserin kohdalla on nähty tuosta taas yksi esimerkki. Tuoreempana toisena esimerkkinä Miller, jonka myyntiä alettiin myös toivoa kylmemmän jakson tullen kunnes tuo on nyt taas muuttunut täysin.
Nämä viime aikojen voitot ovat olleet tälle kaudelle harvinaista herkkua ja vaikka tässä en enää elättele suuria toiveita paremmasta tulevaisuudesta tällä kaudella ja vähän jo katseet on suunnattu draftiin (en usko yhteenkään joukkueeseen, jossa puolet hyökkäyksestä ei pysty tuottamaan mitään), pidän kuitenkin kaikesta huolimatta siitä, että seurassa ei luovutusmentaliteettia tämän kauden osalta ainakaan nyt vielä nähty. Niitä palasia olisi saatettu saada keräillä sitten pidemmänkin ajan kanssa.