Viime yön harjoituspelissä Kingsia vastaan runsasmaalinen 5-7 tappio.
Ei ollut ainakaan maalivahtien ilta Kings-pelissä. McIntyre päästi neljä osumaa kahteen erään 21 laukauksesta. Bachman tuli kolmanteen erään ja päästi kolme maalia seitsemästä laukauksesta. Toisessa päässä Jack Campbell päästi viisi maalia 39 laukauksesta. Campbellilla oli pelin paras torjuntaprosentti, 87.2%. Kokonaisuutena maalivahdit näyttivät pelissä miten iso merkitys hyvällä maalivahtipelillä on huonoon verrattuna.
Pari viivaa Canucksista:
- Hughes oli kentän paras pelaaja Canucksilla. Näytti taas miten hienosti näkee kentän ja miten nopea ja älykäs on kiekollisena. Syöttö Gaudetten maaliin oli yksi esimerkki;
- Gaudette teki pelissä kaksi maalia, mutta hänen puolustuspelinsä kehittyminen (tai oikeastaan sen puute) herättää huolta. Oli näkyvässä roolissa kahteen Kingsin maaliin tasakentin. Lisäksi hänen aikana Kings teki kaksi maalia ylivoimalla pelatessa. Gaudettelle ollaan annettu ainakin mahdollisuuksia näyttää tasonsa harjoituspeleissä. Kings-peli oli hänelle jo neljäs peräkkäinen. Toisaalta tuon näyttämisen vastapuolena on sekin, että peli oli hänelle neljäs kuuteen iltaan ja ehkä tuo pelaamisen kuorma tässä vaiheessa kautta näkyi myös pelissä.
Green näyttää kuitenkin pitävän hänestä;
Saa nähdä kuitenkin miten käy. Sen verran olen Greenia oppinut tässä lukemaan, että jos hänellä ei ole luottoa pelaajan puolustuspeliin, pelaaja ei juuri pelaa. Gaudette on päässyt pelaamaan paljon harjoituspeleissä, mutta nuo puolustuspelin virheet olivat nyt näkyviä. Toisaalta taas jos pelaaja tekee kaksi maalia (olkoon sitten vain harjoituspeli) ja saa valmennukselta erilliset kiitokset yritttämisestä, hän on jotain tehnyt oikeinkin.
Omasta mielestäni Gaudette ei ole vielä harjoituspelien perusteella luotettavan kolmosketjun sentterin tasolla NHL:ssä. Hänellä on kyllä lahjoja kehittyä sellaiseksi, mutta tuota kokonaispeliä pitäisi kehittää vielä. Sentterin tontti on vaativa ja kehittyminen luotettavaksi kolmossentteriksi vaatii aikaa. Puolikas kausi farmissa ei tekisi huonoa, mutta lausuntojen perusteella hän on saanut Greenin luoton.
- Pettersson ja Boeser olivat aika näkymättömiä kumpikin. Pettersson sai paljon mailahäirintää ja koukkuja osakseen. Noihin pitää vaan tottua. Boeserin pelistä paistoi läpi pelaamattomuus eikä hän kyennyt tukemaan juurikaan. Petterssoninkin pelaamista auttaisi varmasti Boeserin pelin paraneminen. Boeserin liike näyttäisi olevan parempaa kuin viime kaudella tähän samaan aikaan, joten eiköhän se peli sieltä löydy kun tulee vaan vähän lisää jääaikaa.
- Leivo oli hyvä kahden suunnan pelaamisessa, laitojen lähellä ja teki maalin painavalla laukauksellaan.
Tässä hän pelaa hyvän paikan maalille voitettuaan yhden laitapelinsä:
Tässä hän puolestaan pelastaa mahdollisen maalin lukemalla puolustustilanteen oikein:
Minun mielestä Leivo on Virtasen ja etenkin Goldobin/Eriksson -kaksikon edellä.
- Goldobin ei näytä tällä hetkellä olevan NHL-tasoa. Arpa vaikuttaa tyhjältä ihan lupaavista viime kauden otteista huolimatta. Greenin sanat Gaudettea koskevassa twiitissä olivat varmaan osoitettu hänelle ainakin osaksi.
- Boucher, Sautner ja Chatfield eivät parantaneet asemiaan Kings-pelissä. Ihmettelen miksi Sautner ja Chatfield roikkuvat mukana kun Rafferty laitettiin jo alas. Sautner toki näytti olevansa viime kaudella ihan paikkansa täyttävä syvyyspakki NHL:ssä niissä peleissä joissa pelasi ja hän joutuu kulkemaan alas siirtolistan kautta, joten Canucks varmaan halusi katsoa vielä häntä.
- Motten pelin taso ei putoa pelin tärkeydestä huolimatta. Hän antaa aina kaikkensa joukkueelle ja hän oli Gaudetten ohella toinen pelaaja, jonka Green nosti erikseen esiin yrityksensä vuoksi. Motten osalta on sanottava tosin se, että ei hänellä nelosketjua ylemmäs taida olla rahkeita. Kuitenkin tuohon rooliin kaivataan myös osaavia pelaajia.
- Edler ja Myers jäi Hughes-Tanev -parista. Myers teki hyviä nousuja, mutta Edler pelasi aika vaatimattoman pelin. Saa nähdä ottaako Hughes-Tanev -pari joukkueen ykkösparin roolin jo kauden alusssa. Ykkösylivoimalle Hughesia on ainakin jo suunniteltu ainoaksi pakiksi heti kauden alussa.
- Hutton teki odotusten mukaisesti maalin ja keräsi päälle syötön vanhaa seuraansa vastaan. Saa nähdä miten hän pelaa runkosarjassa Canucksia vastaan, mutta varmaan nämä pelit sytyttävät häntä normaalia enemmän. Pearson osui Canucksilta myös entistä seuraansa vastaan.
***
Maksullisen Athleticin artikkeli Canucksin ylivoimasta:
For the first time since training camp opened, the Canucks spent an entire practice working on special teams.
theathletic.com
Joukkue oli harjoitellut perjantaina ensimmäistä kertaa tällä kaudella ylivoimaansa. Ykkösylivoima oli tuttu 1-3-1 ryhmittymä. Hughes oli viivalla, Pettersson ja Boeser laidoillaan ampumassa käsityyksiensä mukaan (Pettersson on L. Boeser R) suoraan syötöistä, Leivo oli "välihyökkääjä" ja Miller maalin edessä. Leivo oli tuossa koostumuksessa osin ilmeisesti kätisyyden (R) vuoksi. Lisäksi joukkue näkee kai melko isokokoisen hyökkääjän arvon tuossa kohtaa laukausten peittämisessä ja painavan laukauksen vuoksi.
Kakkosylivoimassa Edler oli viivalla, Horvat oli oikealla, Myers vasemmalla, Pearson maalilla ja Goldobin/Bärtschi vaihtelivat välihyökkääjinä. Suurin yllätys noissa koostumuksissa oli Horvatin asema toisessa ylivoimassa ja Millerin pelaaminen "hänen paikallaan". Toisaalta Miller pelasi tuossa paljon viime kaudella Tampassa ja kuten tuo Athleticin artikkeli kertoi;
Even predating his Lightning tenure, Miller’s effectiveness on the power play has been marked. Dating back to the 2016-17 season, he leads all current Canucks players by points rate in power play situations with a 5.45 power play points per hour rate that bests even than the likes of Patrick Kane, Sebastian Aho and Mathew Barzal.
Ferlandia joukkue kaavailee tuohon toiseen koostumukseen lisäksi vielä jatkossa. Nyt hän ei harjoituksissa ollut mukana, mutta hänellä ei pitäisi olla mitään vakavampaa vammaa.
Kokonaisuutena joukkueelle tekisi hyvää saada kasaan kaksi toimivaa ylivoimaa. Kuten Green sanoo, paras tilanne olisi se, että ei voitaisi edes kertoa kumpi on ykkösylivoima ja kumpi kakkonen. Viime kaudella joukkue oli lähes pelkästään ykkösylivoimansa varassa. Joukkue oli NHL:n ylivoimissa 22. paras heikolla 17.1% lukemalla.
Toissa kaudella Canucksilla oli kaksi toimivaa ylivoimaa ja joukkue oli tuolloin NHL:n ylivoimatilaston yhdeksäs, 21.4% lukemalla. Tuolloin joukkue teki yhteensä 53 maalia ylivoimalla. Noista ykkösylivoima teki 33 maalia ja kakkonen 20 maalia. Viime kaudella kakkosylivoimassa pelanneet Goldobin (pelasi myös ykkösylivoimassa), Eriksson, Granlund ja Hutton (pelasi myös ykkösylivoimassa Edlerin ollessa loukkaantuneena) tekivät yhteensä viisi ylivoimamaalia.
Ainakin paperilla joukkueen voisi kuvitella parantavan ylivoimiaan. Varmaan kauden aikana noihin tulee kuitenkin vielä muutoksia. Viime kaudella Horvat oli joukkueen toiseksi tehokkain pelaaja ylivoimilla Petterssonin jälkeen ja siinä mielessä tuntuu vähän erikoiselta jos hänen paikkansa olisi kakkosylivoimassa. Toisaalta taas Miller on näyttänyt nyt harjoituspeleissä syöttöpankkiaan ja Horvatin pelaaminen kakkosylivoimassa toisi sinne ison lisän.
