Ilmoitukset

Nimimerkin RiverDog vähäinen tuotanto on sisältänyt henkilökohtaisuuksia, offtopicia ja itsemoderointia. Häntä on jo aiemmin huomautettu käytöksestään, mutta kun huomautus ei auttanut, on raati laittanut hänet viikon rauhoittumislomalle.

Lisäksi päätimme viikonloppuna, ettei nimimerkki Bawdy enää jatkossa avaa ketjuja. Meille ei ole väliä, milloin "valmentajalle X kenkää!"-ketju avataan, mutta myös näiden ketjujen avauksiin odotamme edes jonkinlaista panostusta. Tähän Bawdy ei ole kyennyt, sillä hänen ketjunavauksensa sekä Merikiven että Tirkkosen potkuille ovat olleet aivan luokattomia.

Sulje ilmoitus

Nimimerkin Hatchetman tuotanto Jokerit-osiossa on ollut silkkaa flametusta ja ohi aiheen huutelua. Koska aiemmat huomautukset ja viikon pelikiellot eivät ole tepsineet, kyseinen nimimerkki päätyy tällä kertaa kahdeksi viikoksi jäähyaition puolelle.

Sulje ilmoitus

Vancouver Canucks 2019–2020

Viestiketju osiossa 'NHL' , aloittajana nuck, 03.05.2019 klo 23.37.

  1. nuck Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vancouver Canucks, Utica Comets, Ilves
    Nils Höglander oli kerännyt paljon huomiota osakseeen prospectien leirillä. Ryan Johnson sanoi hänestä;

    "Many skated over and said, 'Wow, this guy is fun to watch. I can say it, but when the other players are talking about it, that's the ultimate compliment."

    "It's the finish, but it's also the power and explosiveness out of corners. He almost plays a reverse physical game. If a defender comes at him, he's not afraid to pop him and explode to the net, which catches people off guard because visually he doesn't overwhelm you. The power in his legs, and the skill set he has, there's something special there."

    Video Höglanderista Canucksin prospectien kehitysleiriltä. Noissa tilanteissa puolustajat pelaavat tietysti löysemmin kuin oikeissa peleissä, mutta on tuo teränkäyttö ja kiekollinen lahjakkuus nähtävissä tuoltakin.

    Höglander oli jättänyt Ruotsin World Junior Summer Showcase leirityksen väliin pystyäkseen keskittymään paremmin harjoitteluun. Saa nyt sitten nähdä miten ensi kausi SHL:ssa menee, mutta parhaassa tapauksessa hänellä voisi olla mahdollisuuksia haastaa pelipaikasta jo 2020-2021 kaudella, kuten hän toivoo itse NHL.comin artikkelissa.

    ***

    Vasili Podkolzinin viime kaudella tekemät 25 maalia katsottavissa youtubena.

    Kolme Podkolzinin viime kauden maaleista ei ollut tuolla ja ne nähtiin 2018 World Junior-A Challenge -turnauksessa, missä Podkolzin voitti pistepörssin.
     
  2. nuck Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vancouver Canucks, Utica Comets, Ilves
    Athletin Scott Wheelerin tuoreella prospect-listalla oli rankattu Wheelerin mielestä tämän hetken 50 parasta prospectia.

    Quinn Hughes oli listalla kolmas Jack Hughesin ja Kaapo Kakon jälkeen. Hughesin sijoitus oli Wheelerin listalla hyvää jatkoa viime kaudesta, jolloin Elias Pettersson oli hänen listalla kakkonen. Sen sijaan Vasili Podkolzinia Wheeler ei sijoittanut top50 joukkoon. Sikäli ihan odotettua, että hän ei ollut Wheelerin draft-listalla niin korkealla tämän kesän listalla kuin monissa muissa paikoissa.

    Ihan mielenkiintoista luettavaa, vaikkei tietenkään mitään absoluuttista totuutta noista listoista saadakaan.
     
  3. nuck Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vancouver Canucks, Utica Comets, Ilves
    Ilmeisesti entinen Canucks-hyökkääjä Chris Higgins korvaa Arizonaan lähteneen Scott Walkerin pelaajakehityksen vetäjänä.

    Sportsnetin Irfaan Gaffar;

    Lainaus:
    Ehkä tuo oli jo tiedossa siinä vaiheessa kun Higgins osallistui prospectien leirille aikaisemmin kesällä?

    ***

    Brock Boeserin isä taistelee jälleen syövän kanssa.

    Lainaus:
    Juuri nyt Boeserilla on suurempiakin huolia kuin jatkosopimus.
     
  4. nuck Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vancouver Canucks, Utica Comets, Ilves
    Sportsnetilla haastateltiin Travis Greenia kesän tapahtumista ja joukkueen hankinnoista.

    Lainaus:
    Lainaus:
    Totta tuo toimittaja Iain MacIntyren sanominen Hughesista. Mutta se oli viisi peliä kauden lopulla kuitenkin ainoastaan. Itse en Hughesiin lähde mitään isoja odotuksia vielä pistämään. Katsotaan miten poika pärjää kun kauden rasitukset alkavat painamaan. Ihannetilanne hänen kohdallaan olisi ehkä suojatut minuutit alkuun ja sitten pikku hiljaa vähän vaativimmille minuuteille. Loukkaantumisetkin toki näyttelevät noissa aina osaansa. Ei Petterssoninkaan olisi pitänyt viime kaudella mitään 22 tai 23 minuutteja pelata, mutta Sutterin loukkaantuminen lisäsi kuormaa etenkin helmikuussa aika paljon.

    Lainaus:
    Lainaus:
    Lainaus:
    Lainaus:
    OIkeastaan nuo kaksi kysymystä ja vastaukset niihin liittyvät toisiinsa. Joukkueeseen on pyritty tuomaan kokoa ja fyysisyyttä. Canucks on kyllä myös menettänyt sitä Gudbransonin kaupan ja Dorsettin lopettamisen kautta, mutta silti tuo kaksinkamppailutilanteiden vääntövoiman lisääminen on ollut näkyvillä isossa kuvassa. Ihan selvä kaavahan tuo on ollut, että omien kärkivarausten kohdalla on painotettu taitoa ja sitten tuota muuta on pyritty tuomaan muualta. Tuossa lienee yksi selitys miksi Granlund ei joukkueessa jatkanut.

    Lainaus:
    Lainaus:
    Lainaus:
    Lainaus:

    Selvää on, että saadakseen menestystä ja haastaessaan mahdollisesti playoff-paikkaa, joukkueen nuorten pitää mennä eteenpäin. He ovat kantamassa tuota ryhmää jo tässä vaiheessa kärjestä. Pettersson, Boeser ja Horvat ovat maalivahti Markströmin (mikäli jatkaa viime kauden tasolla) kanssa seuran veturit. Ikää heillä on 20, 22 ja 24 vuotta. Alle 20 vuotiaalla Hughesilla saattaa olla sama rooli puolustuksessa. Tuo ryhmä tarvitsee kuitenkin tukea ja ihan mielenkiintoista, että Green nosti Virtasen tuossa esiin. Hän tulee olemaan ensi kaudella minulle mielenkiintoinen pelaaja seurattavaksi.

    Joissakin paikoissa Virtasen uraa on verrattu Shane Doanin uran alkuaikoihin. Virtanen on tehnyt aika identtisellä tahdilla pisteitä verrattuna nuoreen Doaniin nähden (entinen Chicago-hyökkääjä Mark Bell on toinen verrokki monissa paikoissa). Doan teki 21 vuotiaana kuusi maalia NHL:ssä, kunnes murtautui esiin viidennellä NHL-kaudellaan. Virtasella alkaa ensi kaudella viides NHL-kausi.

    Itse vähän vierastan tuota vertausta. Pitää sanoa, että seurannut nuorta Doania lähellekään niin tarkasti kuin olen seurannut nuorta Virtasta, mutta noin yleisesti; paljon todennäköisempää on, että nuoresta voimahyökkääjästä tulee Steve Bernier tai Taylor Pyatt kuin Shane Doan. Virtasen pelissä oli viime kaudella kuitenkin kehittymistä. Hän ei enää esimerkiksi muistuttanut niin paljon laidasta laput silmillä polkenutta Mason Raymondia. vaan otti askelia pelaajana murtautua rohkeammin myös keskeltä sisään. Mielenkiinnolla seuraan kehittyykö tuo hänen hyökkäyspelinsä.

    Lainaus:
    Tuosta Boeserin jatkosopimuksesta en ole itsekään lainkaan huolissani. Tai en ainakaan sen syntymisestä. Vaikea paikka tulee olemaan joukkueelle summan miettiminen. Boeser kehittyi viime kaudella puolustuspelissä ja hän haluaa olla muutakin kuin maalintekijä. Mutta sopimukselle olisi varmaan parempi olla maalintekijä. Tulokaskaudella olisi voinut mennä 40 maalin raja rikki ja viime kaudella 35 maalin raja. Mutta kumpikin kausi on ollut vähän rikkonainen loukkaantumisten vuoksi. Kuinka paljon joukkue uskaltaa sijoittaa tässä tapauksessa. En pidä itse Boeseria mitenkään loukkaantumisherkkänä pelaajana ainakaan vielä, mutta kyllä noilla vammoilla saattaa joku merkitys olla.

    Lainaus:
    Lainaus:
    Saa nähdä mitä Erikssonin kohdalla tulee käymään. Paljon on spekulaatiota ollut ilmassa.
     
    Viimeksi muokattu: 03.08.2019 klo 20.36
    Mr. Smith tykkää tästä.
  5. laamis Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Nashville Predators
    Lainaus:
    Tähän tartun sen verran että ellen väärässä ole niin Boeserilla on ollut perhehuolia (en jaksa mennä yksityiskohtiin koska saatan olla väärässä) jotka ovat varmasti vaikuttaneet sopimuksentekoon tai siitä keskustelemiseen. Siitä huolesta johtuen en usko että on ihan hirveän paljoa edes keskusteltu sopparista tai itse Boeser ei ole ollut asian kanssa mitenkään aktiivisesti vaikuttamassa.

    Aikaisemmin mainitsit jotain Petterssonin ja kumppaneiden kehityksestä (ja myös että hankkineet fyysisyyttä), omasta mielestä kyllä järkevä taktiikka se että tosiaan draftataan taitoa ja ostetaan fyysisyyttä. Molempia tarvitaan, taitoa ehkä vaikeampi kuitenkin hankkia treideillä.
    Itsekkin odotan että Pettersson ensi kaudella pelaa ihan puhtaasti ykkösketjussa ja ei enää suojattuja minuutteja. Markström on itselleni suhteellisen iso kysymysmerkki, pitänyt häntä kakkosveskana mutta pari viime kautta ykkösenä ihan siedettävillä statseilla. En tosin tainnut katsoa kuin yhden canucksin pelin viime kaudelta niin statsit voivat siinä mielessä valehdella paljonkin.

    Eriksson on ainakin aiemmin ollut ihan hyvä pelaaja, ei mikään tähti mutta varmaan kolmosvitjassa toimiva, ehkä jopa kakkosessa. Soppari on kyllä mitä on mutta varmasti ainakin ihan hyvä lisä Petterssonin kehityksen kannalta. Luulen että aina pieni "turva" junnulle kun on tiimissä kokenut saman maalainen jannu.
     
  6. nuck Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vancouver Canucks, Utica Comets, Ilves
    Lainaus:
    Totta ja tuosta laitoin tänne keskiviikkona edelliseen viestiini linkin. Ei nyt ainakaan tuo sopimus ole ihan otollisimmillaan syntymään kun syöpäoireiden kanssa taisteleva isä on sairaalassa. Hyvinkin voi olla, että tuossa mennään muutenkin sinne suunnilleen samoille ajoille mitä tehtiin aikanaan Horvatin jatkosopimuksen kanssa. Bo kirjoitti jatkon kaksi vuotta sitten syyskuun toisella viikolla.

    Lainaus:
    Kyllähän Pettersson pelasi jo viime kauden suureksi osaksi nimellisessä ykkösessä Boeserin kanssa. Tuo peluutus ei tuosta varmaankaan tule muuttumaan suuresti, ellei sitten sentterikauppoja nähdä. Canucksin sentterihierarkiassa Jay Beagle ja Brandon Sutter ovat selkeitä veteraaniosaston puolustavia senttereitä, joille maksetaan rooleistaan paljon ja joita myös yritetään peluuttaa heidän vahvuuksillaan puolustavilla minuuteilla. Horvat kantaa lisäksi suuren kuorman puolustuspään minuuteista, mutta pelaa niin paljon, että myös hyökkäyspään minuutteja tulee.

    Petterssonille jää tuossa nelikossa suurimman hyökkäyskuorman kantaminen. Toki jos ja kun minuutteja tulee Eliaksellekin Horvatin tavoin paljon, hän tulee saamaan taas vastaansa vähän kaikenlaisia ketjuja. Eihän tuo peluutus nimittäin toki pelkästään Canucksin hallussa ole, vaan vastustajat pyrkivät myös vastaamaan tuohon. Canucksin toiveissa on tietysti se, että senttereitä pystyttäisiin peluuttamaan heidän vahvuuksilla ja Petterssonilla on ryhmästä eniten annettavaa juuri hyökkäyspäässä. Hän kyllä pelaa ihan hyvin omaankin päähän, mutta ei ole ainakaan vielä sellainen kahden suunnan sentteri kuin Horvat.

    Lainaus:
    Markström on parantanut kausi kauden jälkeen ja viime kausi oli häneltä uran paras. Tosin perinteisten tilastojen mukaan tuo olisi ollut jo edellinen kausi, mutta jokainen joka katsoi Canucksin pelejä viime kaudella ja on seurannut Markströmiä, voi varmasti yhtyä tuohon uran parhaaseen kauteen juuri viime kaudella. Maalivahtien tilastot ovat usein vähän harhaanjohtavia joissakin asioissa eikä vähiten edessä pelaavan joukkueen ja sen puolustuksen vuoksi.

    Ihan pelkästään tilastojenkin perusteella Markström oli kauden viimeisten 40 pelin aikana yksi NHL:n parhaista maalivahdeista. Tuo oli todella paljon viime kauden Canucksin puolustuksen (jota itse pidin ehkä NHL:n huonoimpana) takana. Kehittyneiden tilastojen corsica tilastoi WAR-tilastoja (Wins Above Replacement) ja siellä Markström oli NHL:n maalivahdeista 10. paras. Markström näytti saavan paljon uutta oppia Vancouveriin paluun tehneeltä maalivahtivalmentajalta Ian Clarkilta. Clark oli aikanaan Vancouverissa Luongon ja Schneiderin maalivahtivalmentajana ja toimi sittemmin useamman kauden ajan Columbuksessa Bobrovskyn maalivahtivalmentajana.

    Yksi viimeisimmistä kesällä vain 48-vuotiaana kuolleen toimittajan Jason Botchfordin artikkeleista oli "How Ian Clark reinvented Jacob Markstrom, and why people believe it’s sustainable." (maksullisen Athleticin linkki). Tuossa artikkelissa havainnollistetaan Clarkin merkitys myös Markströmin sanomana.

    Ehkä kuvaavinta Markstömin viime kaudessa oli se, että viime kauden joukkueen parhaimmaksi pelaajaksi ei valittu Boeseria, Horvatia tai Petterssonia, vaan Markström. Eikä tuohon ollut kenelläkään vastaan sanomista.

    Saa nyt sitten nähdä jatkuuko ison ruotsalaisen kehitys ensi kaudella vai tuleeko tuohon kenties takapakkia. Tosiaan ainakin tähän mennessä hän on parantanut kausi kauden jälkeen ja kehitys näyttää siinä mielessä kulkevan edelleenkin eteenpäin. Maalivahdeissa nuo polut ovat usein vähän erilaisia pelaajiin nähden ja Markström näyttää olevan tuosta yksi hyvä esimerkki. Hänen takanaan paikkaa kärkkyy Thacher Demko, jonka moni toivoi olevan Vancouverin tulevaisuuden maalivahti. Mutta ainakin viime kauden Markströmiltä tuota paikkaa on vaikea ottaa.

    Lainaus:
    Erikssonhan oli ennen tuloaan Vancouveriin jopa ykkösketjun pelaaja. Pelasi keskimäärin lähes 20 minuuttia illassa, teki 30 maalia kaudessa ja oli tähdistökentälliseen ääniä keränneiden laitureiden joukossa.

    Silloin kun hän siirtyi, olin siirtoon tyytyväinen. Kuvittelin hänestä löytyvän Sedineille kolmas lenkki - olivathan he tuttuja maajoukkueesta. Tuo ketju ei toiminut ja jostain syystä pelit Vancouverissa ovat menneet muutenkin alusta saakka heikosti. Ihan kuin hänen ensimmäisen Canucks-pelin aikana omiin tehty maali varjostaisi koko miehen loppu-uraa länsirannikolla. Alivoimapelaajana Eriksson on ollut hyvä, mutta muuten tulos jäänyt laihaksi kahden eri valmentajan alaisuudessa.

    Fanit olivat viime kaudella ehkä eniten turhautuneita hänen taisteluilmeeseensä, mikä näytti usein siltä kuin siellä ei olisi ollut kaikki pelissä. Vaikka esimerkiksi taklaustilastot ovatkin vähän kyseenalaisia ja etenkin Erikssonin kaltaisten pelaajien kohdalla, niin olihan esimerkiksi se viime kauden taklaustilaston kolme taklausta 81 peliin niin vähän, että moni muu olisi saanut enemmän vahingossakin. Eihän tuo lukumäärä mistään toki kerro sen suuremmin, mutta hyvin hän osasi väistää kontaktit.

    Viime kaudella tuli jo kutsu katsomoon ja hyvinkin voi olla, että tuo ei jäänyt viimeiseksi. Monen mielestä tuo olisi pitänyt koittaa jo aikaisemmin, mutta kai Green halusi antaa hänelle mahdollisuuksia näyttää. Nyt tilanne näyttää siltä, että uuden paremman alun löytyminen ei ainakaan Vancouverissa onnistu. Hänelle voisi tehdä maisemanvaihdos hyvää, mutta en tiedä sitten keneen hänet saisi vaihdettua. Tuo palkka näyttelee isoa osaa mahdollisessa siirrossa.
     
  7. Rene Saari Jäsen

    Onkos täällä yhtään mutusteltu, miltä tuntuisi treidiehdotus:

    Eriksson+Juolevi vs. Lucic+Puljujärvi?

    Voisiko olla teoriassa mahdollinen ja molemmille ”kiinnostava”?
     
  8. Linjatuomari Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP
    Lainaus:
    Lucic kaupattiin jo Oilersista Flamesiin, eli sikäli ei ole teoriassa mahdollinen.
     
    Rene Saari tykkää tästä.
  9. Rene Saari Jäsen

    Lainaus:
    Hyvin näköjään on kesän aikana siirtoja seurattu...

    Jäljelle jää siis Pulju vs. Olli?
     
  10. nuck Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vancouver Canucks, Utica Comets, Ilves
    Lainaus:
    Itse lähtisin hakemaan Juolevilla toista nuorta puolustajaa tilalle, mikäli nyt tuollainen kauppa hänen kohdalla tulisi eteen. Canucks varasi tänä kesänä kahdella ensimmäisellä varauksellaan hyökkääjät ja muutenkin puolustus vaikuttaisi olevan nyt kipeämmin nostetta vaativa osa-alue. Uskoisin kuitenkin, että joukkue haluaa nähdä pidemmälle tuota Juolevi-korttia. Juolevilla vammat ovat olleet isona esteenä kehitykselle tähän mennessä, mutta seurassa taidetaan edelleen uskoa hänen kykenevän ottamaan paikka tulevaisuudessa top4-ryhmässä.

    Vancouverilla ei ole Juolevin ja Quinn Hughesin lisäksi kuin Jett Woo, jolla voisi olla mahdollisuuksia tulevaisuudessa top4-ryhmään kehityksen mennessä hyvin. Woo teki viime kaudella WHL:ssä 66 pistettä, mutta hän on parhaimmillaan puolustuspelissä sekä fyysisessä pelissä ja on siinä mielessä vähän erityylinen puolustaja Hughesin ja Juolevin kanssa, joiden vahvuuksina nähdään pelin nostaminen omista ja hyökkäyspeli. Woo'sta nhl.com kirjoitti vähän aikaa sitten artikkelin, jossa Woo itsekin kertoi miten hän näkee pelinsä.

    Lainaus:
    Ihan lupaavista ja selvästi viime kauden aikana parantuneista tehoista huolimatta Woo'ta ei nähdä puolustajana, jonka kiekolliset kyvyt nousisivat ammattilaiskiekossa niin hyvin esiin kuin ne viime kaudella junioreissa tekivät. Isossa kuvassa Woo näytti kutenkin, että ei ole pelkästään puolustava kovaa taklaava puolustaja, vaan kyllä hänellä käsiäkin löytyy. Mitään tulevaisuuden ylivoimamoottoria hänestä ei kuitenkaan odotella, mutta parhaassa tapauksessa hänestä saattaa kehittyä vielä hyvä kahden suunnan puolustaja ylös. Enemmän nähdään kuitenkin vasta sitten kun hän hyppää ammattilaiseksi.
     
    Rene Saari tykkää tästä.
  11. nuck Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vancouver Canucks, Utica Comets, Ilves
    Pari lukemisen arvoista linkkiä:

    Canucks Armyn artikkeli: Why JT Miller should play be on the Boeser-Pettersson line.

    Lainaus:
    Lainaus:
    Lainaus:
    Lainaus:
    *

    Athleticin Scott Wheelerin artikkeli Jett Woosta: ‘He’s a throwback’: Canucks prospect Jett Woo plays like he’s in a different era of hockey.

    Lainaus:
    Lainaus:
     
  12. nuck Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vancouver Canucks, Utica Comets, Ilves
    Athleticin uusi artikkeli Markströmistä: "Analysis of Jacob Markstrom’s game reveals a goalie well on his way to establishing himself as a quality No. 1"

    Artikkelissa kartoitetaan yleisemminkin noiden lähempänä kolmeakymmentä ykkösmaalivahdeiksi kasvaneiden maalivahtien pelin kehitystä tuon jälkeen. Yleinen linja tuollaisilla maalivahdeilla on ollut se, että pelin taso säilyy huipulla pari kautta kunnes se sitten nopeasti laskee. Artikkelissa näytetään myös grafiikalla tuo Markströmin viime kauden urakka vaarallisten ykkössektorin laukausten osalta - eikä ollut kovin kaunis grafiikka tuo joukkueen päästämien laukausten osalta.

    Ihan pelkästään tilastojen perusteella Markström oli viime kaudella NHL:n top10 maalivahteja kun katsoo tilastoja ja kohti tulleita vaarallisia laukauksia. Siltä tuo homma myös näytti kauden aikana ja tuon vuoksi Markström pelasi uransa parhaan kauden, vaikka tilastojen mukaan kausi aika identtinen olikin edelliskauden osalta. Saa nyt sitten nähdä kuinka kauan hän tuolla tasolla tulee pelaamaan ja muutenkin mihin suuntaan hänen pelinsä taso tästä menee. Viime kaudella tuli selkeää parannusta kun hommia muutettiin Clarkin opeissa, mutta eihän tuo välttämättä tule jatkumaan vaikka ikänsä puolesta tuohon voisikin uskoa.

    NHL.com maalivahtiasiantuntija Kevin Woodley sanoi tuossa artikkelissa Markströmistä;

    Lainaus:
    Lainaus:
    Lainaus:
    Lainaus:
     
  13. nuck Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vancouver Canucks, Utica Comets, Ilves
    Juttu on parin viikon takaa, mutta voisi nostaa esiin tuon Vancouver Courierin 2019-2020 Canucksin prospect-pyramidin.

    Pyramidin kärjessä on odotetusti Quinn Hughes, joka on ollut myös yleisillä listoilla mukana ensi kauden Calder Trophya mietittäessä näin ennakkoon. Athleticin Scott Wheeler nosti Hughesin kaikista prospecteista kolmanneksi - edellä olivat Quinnin veli Jack ja Kaapo Kakko. Ihan liian aikaista miettiä tuota syvemmin, mutta jos Hughes sijoittuisi Calder-kisassa kolmanneksi, tuo olisi ensimmäinen kerta sitten vuoden 1971 kun samasta joukkueesta pääsee Calderin finalistikolmikkoon pelaaja kolmen peräkkäisen kauden aikana.

    Kakkostasolla on kolmikko Olli Juolevi, Vasili Podkolzin ja Thacher Demko.

    Juolevin tulevaisuudesta on noiden loukkaantumisten jälkeen mahdoton sanoa mitään tällä hetkellä. Urakehitystilastojen perusteella tuossa iässä vaihtoehtoina on kaikki mahdollinen Roman Josin ja Marc-Andre Gragnanin välillä. Samojen tilastojen perusteella Juolevin pisteet hänen ikäisenä povaavat todennäköistä kakkosparin NHL-paikkaa, mutta edelleen Gragnanin kaltainen ura on ihan mahdollinen. Ollille varmaan ehjä kausi olisi se mitä hän kaikkein eniten nyt toivoisi kahden leikkauksen jälkeen.

    Demkon pelaamisen edessä on Markström, mutta tuo voi olla hyväkin asia. Demko on mennyt joka kausi eteenpäin varauksen jälkeen: ensin yliopistosarjojen parhaaksi maalivahdiksi ja sitten farmitasolla yhdeksi sarjan parhaista maalivahdeista. Viime kaudella alkoi tulla jo enemmän näyttöpaikkoja ylhäällä ja niissä hän pelasi lupauksia herättäen. Esimerkiksi kaksi viimeistä peliä Läntisen konferenssin vahvoja joukkueita St. Louisia ja San Josea vastaan toivat yli 94% torjuntaprosentit. Canucksin menestykselle voisi olla hyvä asia maalivahtien viime kautta tasaisempi peluutus. Toki tuo tarkoittaisi sitä, että joukkue kykenisi voittoihin ilman Markströmiä. Viime kaudella joukkue voitti vain seitsemän peliä yhteensä niistä 22 pelistä, joissa Markström ei pelannut.

    Kakkostason kolmas pelaaja Podkolzin on tämän ryhmän ehkä suurin kysymysmerkki. Kahden suunnan laiturista saattaa kehittyä mitä tahansa tai sitten olla kehittymättä. Mahdollisesti Podkolzin on Venäjän nuorten maajoukkueen kapteeni tulevissa nuorten MM-kisoissa ja toivottavasti hän saa nyt enemmän KHL-pelejä tilille, jotta nähdään pelin tasoa paremmin. NHL on hänellä edessä hyvässäkin tapauksessa vasta parin kauden päästä.

    Kolmostasolla on nelikko Michael DiPietro, Tyler Madden, Jett Woo ja Nils Höglander.

    DiPietro rikkoi OHL:ssa ennätyksiä ja olisi saattanut olla lähellä Memorial Cupia ilman loukkaantumistaan playoffeissa. Tuon DiPietron loukkaantumisen jälkeen Ottawa 67 romahti aika pahasti. Joukkue oli voittanut DiPietron kanssa 13 peräkkäistä peliä, mutta hävisi sitten ilman häntä viidestä pelistä neljä. DiPietro valittiin nuorten MM-kisoissa Kanadan kolmen parhaan pelaajan joukkoon, mutta muuten tuo finaalipeli olisi saanut DiPietron mielestä varmaan päättyä toisin. Ensi kaudella hänelle tulee hyppy ammattilaiseksi ja mielenkiintoista nähdä miten tuo sujuu.

    Maddenin hyppy ylipistosarjaan oli erittäin hyvä ja hän kunnostautui kahden suunnan pelissä hienosti, pelaten joukkueessaan kumpaakin erikoistilannetta. Hän on vähän erityylinen pelaajana kuin isänsä John oli aikanaan, mutta tilanteissa rohkeasti pelaaminen on samanlaista vaikka kokoa ei hänelläkään kauheasti olekaan. Madden on vähän Gaudettea edellä tuossa iässä ja jos tuo kehitys jatkuu noin, hänellä voi olla edessä vielä hyvä tulevaisuus ammattilaisena.

    Woo teki varauskaudella WHL:ssä 25 pistettä ja viime kaudella jo yli piste per peli (66 pistettä 62 pelissä), mutta parhaimmillaan hän on silti puolustuspelissä ja fyysisessä pelissä. Kehitys näytti hänelläkin Maddenin tavoin menevän hyvin eteenpäin viime kaudella ja ensi kaudella saattaa tulla jo se paikka Kanadan nuorten maajoukkueestakin. Woo on lupaavin Canucksin pakkiprospecti WHL:ssä pitkään aikaan.

    Ryhmän neljäs pelaaja, tämän kesän Vancouverin toisen kierroksen varaus Höglander on erittäin näyttävä ja taitava hyökkääjä, mutta pieni koko asettaa mahdollisia rajoitteita. Silti kokonainen kausi SHL:ssä varausiässä tietää kertoa, että ainakaan SHL:ssä tuo koko ei juuri rajoitteena ollut pelaamiselle. Höglanderia pidettiin monissa paikoissa ykköskierroksen lahjakkuutena tämän kesän draftissa. Mielenkiintoinen kausi hänellekin tulossa, kun rooli varmaan tulee nousemaan Röglessä.

    Nelostasolla on ryhmä Zack MacEwen, Francis Perron, Kole Lind, Brogan Rafferty, Jack Rathbone ja Will Lockwood.

    Vancouverin kerrotaan pitävän MacEwenia korkeassa arvossa ja syystä. Yli 190 senttinen voimahyökkääjä on mennyt hyvin eteenpäin farmissa ja teki viime kaudella siellä jo yli 50 pistettä. Hänelle tuli myös neljän pelin mittainen näyttöpaikka Canucksin riveissä NHL:ssä. MacEwen osaa pelata kiekolla ja myös luistella. Hän pelaa kovaa ja on tyyppiesimerkki myöhäiskehittyneestä pelaajasta. Nyt hänen peliään katsellessa ei voisi uskoa miksi häntä ei aikanaan varattu NHL-draftissa. Toiveikkaimmat ovat verranneet häntä toiseen Canucksin varaamattomaan hyökkääjään Alex Burrowsiin, mutta minun mielestä MacEwenilla ei ole samanlaista lahjakkuutta. Silti ura NHL:ssä on mahdollinen.

    Perron tuli San Josesta kesän varaustilaisuudessa. Hän oli vielä pari kautta sitten lupaava hyökkääjä (tuolloin Ottawan organisaatiossa), kun voitti Q:ssa sekä runkosarjan- etttä playoffien arvokkaimman pelaajan palkinnot. Viime kaudella tuli farmissa 47 pistettä 63 peliin. Perronilla saattaa olla edessä hyvä tulevaisuus ainakin farmin puolella, mutta itse en hänestä odottele NHL:ään apuja ainakaan tähän astisilla näytöillä. Näyttöpaikkoja toki saattaa tulla.

    Kesän 2017 toisen kierroksen varaus Kole Lind teki +1 draftkautena WHL:ssä lupaavat 95 pistettä ja joukkueensa Kelownan hyökkäyksen kärki, mutta viime kausi farmissa tuli karulla tavalla vastaan ja oli kuin märkä rätti vasten kasvoja varmasti Lindin omillekin odotuksille. Nyt toinen kausi farmissa näyttää suuntaa. Lind tulee ensi kauteen varmasti ensimmäistä farmikautta viisaampana ja toivottavasti pystyy kehittämään nopeuttaan. En viime kauden jälkeen odottele häneltä enää paikkaa tulevaisuuden top6-hyökkäyksessä, mutta kolmosketjun laiturin paikkaan hänellä voi olla mahdollisuudet jos peli kehittyy.

    Rafferty siirtyi Canucksin organisaatioon viime kauden lopulla ylipistosarjan vapaana agenttina. Rafferty esiintyi ihan hyvin kauden lopulla NHL:ssä pelaamissaan peleissä, mutta hänellä on tällä hetkellä vain kahden pelin mittainen näyttöpaikka ammattilaisena, joten ei tuosta juuri mitään voi sanoa. Ilmeisesti Canucks piti kuitenkin Raffertyn tyylistä pitää peli yksinkertaisena ja pyrkiä pelaamaan fyysisesti. Hän aloittaa kauden Uticassa ja on siellä oikealla puolella ehkä ensimmäinen ylös nostettava puolustaja jos peli pysyy samanlaisena kuin viime kaudella.

    Rathbone on tullut pidemmän kaavan kautta näille listoille, vaikka lahjoista tuo ei ole ollut kiinni. Hän halusi varauksen jälkeen pysyä autismia sairastavan veljensä luona USHS-joukkueessa, vaikka paikka olisi ollut ylemmäskin. Viime kaudella Rathbone lähti kokeilemaan yliopistokiekkoa ja teki siellä puolustajalle ihan lupaavasti 22 pistettä 33 pelissä. Nuo hyvät tehot tosin saattoivat johtua Harvardissa Adam Foxista, jonka kanssa myös Rathbone aika ajoin pelasi. Ensi kaudella nähdään mihin Rathbonesta on ilman vierellä pelaavaa tähtipuolustajaa. Toivoisin todella onnistumista tälle sympaattisen oloiselle nuorelle puolustajalle.

    Kesän 2016 kolmannen kierroksen varaus, laitahyökkääjä Lockwood täydentää tuon pyramidin nelostason. Lockwoodin urakehitys näytti jo aikanaan menevän vähän ylemmäskin, mutta varauksen jälkeen loukkaantumiset ovat kiusanneet kehitystä. Viime kaudella hän pelasi ehjän kauden ja oli ylipistojoukkueensa Michiganin toiseksi tehokkain pelaaja Quinn Hughesin jälkeen. Nopea kahden suunnan laituri on joutunut loukkaantumisten vuoksi vähän karsimaan kovia taklauksia, joista hänet tunnettiin aikaisemmin. Lockwood pelaa vielä ensi kauden Michiganissa ja sitten nähdään hänen tasonsa ammattilaisena.

    Pyramidin vitostason muodostavat Guillaume Brisebois, Jonah Gadjovich, Jack Malone, Toni Utunen, Ethan Keppen, Petrus Palmu, Josh Teves ja Lukas Jasek.

    Vancouver on pitänyt Briseboisia aika arvossaan. Brisebois varattiin aikanaan sillä vuorolla millä Eddie Läck siirtyi Carolinaan. Tuon jälkeen hän oli kahden eri QMJHL-joukkueen kapteeni ja nyt toisella AHL-kaudella tuli kahdeksan NHL-peliä. Hyvin liikkuvan Briseboisin urakehitys näyttää kulkevan mahdollisesti tulevaisuuden kolmospariin jos tuo peli kehittyy sille tasolle ylipäänsä, että NHL on hänen tulevaisuuden pelipaikka.

    Gadjovichiin sopivat aika lailla samat sanat kuin Lindiinkin. Hän oli myös kesän 2017 toisen kierroksen varaus Lindin tavoin. Varausiässä hän teki OHL:ssä 46 maalia, +1 draftkaudella tuli vamma, mutta hän oli melko isossa roolissa mm. Kanadan nuorten MM-joukkueessa (pelasi mm. ykkösalivoimaa turnauksessa), mutta sitten viime kaudella farmissa tuli seinä eteen. Odotusarvoina Gadjovichin kohdalla oli pelata melko hyvä ensimmäinen farmikausi, mutta todellisuus oli jotain ihan muuta. Kauden 43 peliin tuli neljä maalia. Saa nyt sitten nähdä mihin hänen pelinsä taso ensi kaudella riittää.

    Tämän kesän kuudennen kierroksen varaus Malone vaikuttaa paperilla ihan hyvältä tapaukselta, mutta en ole seurannut hänen peliään. Malone pelasi nyt myös varauskaudella USHL:ssa, kuten Boeser, Gaudette ja Madden aikanaan heidän varauskausillaan. Vuodessa Malone nosti pisteensä 14 pisteestä viime kauden 59 pisteeseen. Ensi kaudella hän lähtee Cornellin yliopistoon ja saa sitten nähdä paremmin missä mennään hänenkin kohdallaan.

    Utunen on esiintynyt mielestäni hyvin edukseen kansainvälisissä peleissä tähän mennessä, mutta Tapparassa rooli on jäänyt kovassa seurassa vähän pieneksi. Viime kaudella Utunen pelasi runkosarjassa keskimäärin reilun 12 minuuttia peliä kohden. Hän saattaa olla kuitenkin läpimurron tekeviä puolustajia Liigassa ja jos hän tuon kykenisi tekemään, Utusen tulevaisuus mahdollisena tulevaisuuden NHL-pakkinakin näyttäisi heti paljon paremmalta.

    Tämän kesän neljännen kierroksen varaus Keppen on fyysinen kahden suunnan hyökkääjä. Hän teki viime kaudella OHL:ssa 30 maalia ja hänellä on kova laukaus sekä hyvä työmoraali. Keppenin pitäisi kehittää luisteluaan. Kaiken kaikkiaan Keppen on vielä aika projekti, mutta ihan lupaavana voimahyökkääjän alkuna häntä voi ainakin pitää.

    Palmun viime kausi farmissa oli vaikea ja hän lähti kesken alkukauden TPS:aan. Juuri nyt hänen tulevaisuutensa mahdollisena NHL-pelaajana vaikuttaa aika kaukaiselta, mutta Palmulla on edelleen lahjoja kehittyä. Maalintekoon pitäisi saada lisää tehoa jatkossa. Viime kaudella tuli Liigassa vain neljä maalia 29 peliin.

    Teves tuli Raffertyn tavoin viime kauden lopussa yliopistosta vapaana agenttina. Hänkin pääsi pelaamaan NHL:ssä, mutta hänen reittinsä vaikuttaa vasemmalla puolella vähän hankalammalta kuin fyysisemmän Raffertyn oikealla. Tevesin edellä ovat Edler, Hughes, Benn, Juolevi ja Sautner ainakin. Teves on melko hyvin liikkuva puolustaja, mutta kokonaisuutena NHL ei näytä nyt todennäköiseltä.

    Vancouverin prospect-pyramidin täydentää hyvin liikkuva laituri Jasek, jonka kausi farmissa oli paras ryhmästä Lind, Gadjovich ja Palmu. Jasek pelaa tunnollisesti kahteen suuntaan ja hänellä on hyvät kiekolliset taidot, mutta nykyinen taso ei vielä riitä haastamaan ylös paikoista. Viime kaudella hän teki Uticassa AHL-tulokkaana 29 pistettä.

    Tälläinen pyramidi tänä vuonna. Ihan mielenkiintoisia prospecteja siellä on mahdollisesti kasvamassa mm. Petterssonin, Boeserin ja Horvatin tueksi.

    *

    Laitetaan vielä se noihin liittyvänä asiana, että Jonathan Dahlen palaa Ruotsiin ja Timrån paitaan ainakin ensi kaudeksi hakemaan vauhtia. Odotukset Dahlenia kohtaan olivat sen Allsvenskinin arvokkaimman pelaajan tittelin voiton jälkeen isommat mitä Uticassa nähtiin ja tuli seurasiirtokin, joten tavallaan tuo ei yllätyksenä tullut.
     
    Mr. Smith tykkää tästä.
  14. laamis Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Nashville Predators
    @nuck Heitti kyllä aika paljon analyysiä, enkä ekalla kerralla jaksanut lukea vielä kaikkea mutta ihmetytti miten Podkolzin oli kärkikolmikosta se epävarmin kun kuitenkin Juolevi on ilmeisesti todella loukkaantumisherkkä?
    Ei siis analyysiä tai pelaajaa kohtaan mitään mutta jos on loukkaantumisherkkä niin tuskin tulee olemaan mitään erikoista uraa NHL:ssä. Toki on olemassa erikoistilanteita mutta harvemmin tuossa 18-20 kesäsenä tuollainen loukkaantumisrysä lupaa hyvää?
     
  15. nuck Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vancouver Canucks, Utica Comets, Ilves
    Lainaus:
    Lähinnä tuo tuli Juolevin pelaamisesta verrattuna Podkolziniin ja toisaalta taas pelaajien iän tuomasta kehityksestä. Rehellisyyden nimissä on sanottava, etten seurannut Podkolzinia viime kaudella muuten kuin maaotteluissa. Niissä hän pelasi hyvin (silloinkin kun ei saanut tulosta), mutta kaiken kaikkiaan hän on minulle pelaajana vielä Juolevia enemmän kysymysmerkki. Juolevin peli oli farmissa lupaavaa ainakin kiekollisena (kiekottomanakin peli kehittyi, mutta sillä puolella on enemmän kehitettävää) ja varmasti hänelle olisi tullut pelejä ylhäälläkin ainakin suojatuilla minuuteilla mikäli olisi pysynyt kunnossa.

    Nuo loukkaantumiset ovat kyllä Juolevin kohdalla epävarmuustekijä tulevaisuuteen, sitä ei käy kieltäminen. Tosin noissakin tuo selkäleikkaus johtui kuulemma samasta vammasta, mikä Edlerilla oli tammikuussa 2011. Tuolloin Edler menetti kaksi kuukautta vammasta toipumiseen ja pelasi lopulta finaalikeväänä playoffeissa keskimäärin lähes 25 minuuttia pelissä. Nyt tuo Juolevin leikkaus tehtiin viime vuoden kesäkuussa ja hän oli jo pelissä mukana kun kausi alkoi. Tuo ei ollut niin vakava, mutta leikkaus kuitenkin ja esti häntä harjoittelemasta kesällä, joten ikävään paikkaan se tuli.

    Polvileikkaus olikin sitten jo pidempi prosessi ja tuo herättää enemmän huolta tulevaisuuteen. Kuitenkaan Juolevi ei ole ensimmäinen polvileikkauksen kokenut kiekkoilija, joten en usko tuolla olevan lopulta hänen uralle ratkaisevaa vaikutusta. Voin toki olla ihan väärässäkin tuossa ja pahimmassa tapauksessa hänellä on edessä enemmänkin niitä.

    Juolevin agentin Markus Lehdon mukaan Juolevi pystyy ainakin harjoittelemaan jo jäällä täysillä;

    Lainaus:

    Canucks Armylla Utica-toimittaja Cory Hergott kirjoitti Juolevin tilanteesta twiitin kysymykseen seuraavasti:

    Twiitin kysymys:

    Lainaus:
    Hergott:

    Lainaus:
    Tuo puolustuspelin opettelu farmissa on Juolevin kohdalle minun mielestä tällä hetkellä suurempi epävarmuustekijä kuin tuo polvileikkaus - selkäleikkauksesta puhumattakaan. Toki eivät nuo leikkauksetkaan mitenkään tilannetta ainakaan paranna ja ihan aiheellista olla huolissaan noista. Katsotaan nyt kehittyykö Juolevin peli kun hän saa enemmän pelejä alle farmissa ja miten noiden loukkaantumisten kanssa käy jatkossa.
     
    laamis tykkää tästä.
  16. nuck Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vancouver Canucks, Utica Comets, Ilves
    Juolevista puhuttaessa, Vancouver Courier kirjoitti hänestä artikkelin pari viikkoa sitten.

    Tuossa artikkelissa on tarkasteltu mm. Juolevin tilastojen vertailuja muihin vastaavassa tilanteessa samassa iässä olleisiin puolustajiin.

    Lainaus:
    Lainaus:
    Lainaus:
    Lainaus:
    Pitkälle tilastoihin perustuva artikkeli, mutta tuossa on joitakin hyviä pointteja muutenkin.
     
    Mängimies, laamis & jalperi tykkäävät tästä.
  17. Mr. Smith Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ilves, Canucks
    Hyvä, että @nuck on pitänyt ketjua aktiivisena. Itse ei ole tullut paljoa nyt kirjoiteltua, mutta aktiivisesti on luettu juttuja joukkueesta. Nytkään kännykällä ei jatka pitkiä kirjoittaa, mutta laitetaan pari linkkiä mielenkiintoisiin juttuihin.

    Rick Rypienin kuolemasta tuli eilen kuluneeksi 8 vuotta ja vanhoja juttuja on nostettu ylös. Tässä yksi laadukas juttu 8 vuoden takaa:
    Murphy on Rypien: R.I.P. Ryp - Sportsnet.ca

    Toinen mikä osui nyt silmiin oli joukkue Vancouverin kaikkien aikojen parhaista pelaajista:
    Picking the Vancouver Canucks' all-time 50th anniversary team | Offside

    Muutenhan tuo joukkue näyttää ihan hyvältä, mutta en ymmärrä mitä Dan Hamhuis tuolla tekee. Dana Murzyn, Doug Lidster tai Ed Jovanovski olisi ollut ihan ymmärrettävä valinta. Toki hyökkäyksessäkin olisin mielelläni nähnyt Tony Tantin.

    Eddie Läck sitten otti ainakin tauon pelaamisesta. Samalla kertoi että viimeiset kuusi vuotta kroppa on ollut rikki. Eipä tuo koppi ole oikein tarttunutkaan Vancouverista lähdön jälkeen. Toivotaan, että saa uran tuolta valmennuspuolelta.
     
    nuck tykkää tästä.
  18. nuck Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vancouver Canucks, Utica Comets, Ilves
    Lainaus:
    Niin se aika rientää. Vieläkin muistan tämän pelin alun kuin eilisen päivän.

    Tuo oli yksi niistä koskettavimmista hetkistä mitä tämän joukkueen kanssa on elänyt. Ensin näki Lucin hautajaiset ja Canucks-paidan arkun päällä, hänen tyttöystävänsä lukemassa runoa taustalla kantautuvan Lucin kitaransoiton kanssa. Sitten kuuli muutaman vuoden päästä Rypienin kuolemasta ja näki tämän muistotilaisuuden sekä omaisten surun.

    Ryp oli äärimmäisen kova pelaaja. Isä Kanadan entisenä nyrkkeilymestarina ei tainnut päästää poikaansa helpolla ja Rypienin otteista huomasi heti ensimmäisestä vaihdosta taistelijan kovan luonteen. Aina ensimmäisenä astumaan joukkueen eteen kun tilanne sitä vaati. Minun sydämessä olisi aina tilaa Rypienin kaltaiselle pelaajalle.

    Rypien ja Odjick ovat minulle ehdottomia suosikkeja kautta aikojen joukkuetta mietittäessä nelosketjun pelaajien rooleihin. NHL ei liigana taida tuollaisia kuitenkaan enää arvostaa.

    Lainaus:
    Tanti tai miksei Petri Skrikoa myös. Puolustuksessa näkisin myös asian samalla lailla. Lidster pelasi joukkueessa 10 kauden aikana, kantoi kapteenin kirjainta ja teki parhaalla kaudellaan 63 pistettä. Jovanovski pelasi Vancouverissa useamman kauden ajan kuin Hamhuis ja oli pari kertaa Norris-äänestyksessä top10 joukossa. Murzyn taas muuten pirun hieno puolustaja aikanaan. Kaikki kunnia Hamhuisille ja hänellä oli iso rooli Vancouverin menestysvuosina vuosikymmenen taitteessa, mutta ei hän minunkaan listalla kuuluisi tuonne tähdistöön.
     
    Mr. Smith tykkää tästä.
  19. secord Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Chicago Blackhawks
    pahakurki tykkää tästä.
  20. nuck Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vancouver Canucks, Utica Comets, Ilves
    Lainaus:
    Kyllähän jossain jo täytyy palaa? Benning on jakanut vahvasti mielipiteitä puolesta ja vastaan läpi hänen Canucks-uransa. Noita hänen kritisoijiaan löytyy kuitenkin paljon ja etenkin HFBoardsilla tilanne kärjistyy. Kuten tuossa Courierin artikkelissa sanotaan, Vancouver on jäänyt kolme kertaa organisaation historiassa neljä peräkkäistä vuotta putkeen ulos pudotuspeleistä: Seurahistorian ensimmäisten kausien aikana (1970-1974), Messierin ja Keenanin vuosina 1990-luvun lopulla (1996-2000) ja nyt neljän viimeisen kauden aikana.

    Koskaan seura ei ole jäänyt vielä ulos playoffeista viitenä peräkkäisenä vuonna. Nyt ensi kaudella tuohon on kuitenkin täysin realistiset mahdollisuudet ja tuo on tällä hetkellä jopa todennäköisempää kuin playoffeihin pääseminen. Vaikeahan tässä on managerin ja fanien tyytyväisiä olla kun menestystä katsoo seurahistorian ehkä synkimmässä jaksossa noin joukkuetasolla. Ja monet Canucks-fanit kyllä antavat palaa, ainakin palstoilla.

    Tuon jatkon pituudesta ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta kyse on monivuotisesta jatkosta. Varmaan omistusportaassa nähdään joukkueen menevän nyt eteenpäin ja toisaalta ei haluta tilannetta, jossa manageri operoisi viimeistä vuottaan seurassa "tulos tai heti ulos" painetilassa. Tuo ulos lähteminen saattaa olla toki edessä tästä jatkosopimuksesta huolimatta nopeammin kuin sopimus muuten loppuisi.

    Canucks Armyssa tuota jatkosopimusta spelukoitiin seuraavasti;

    Lainaus:
    Omasta mielestäni tuo jatko oli aika odotettu. Benning olisi voinut tehdä urallaan Canucksin managerina monta asiaa toisinkin ja ansaitsee osan kritiikistä. Toisaalta hän on saanut prospect-puulin toimimaan aikaisempaa selvästi paremmin ja tehnyt hyviäkin isoja päätöksiä. Managerille yksi tärkeä asia on saada koottua ympärille ja eri tehtäviin asiansa osaavia henkilöitä ja tuossa hommassa Benning on mielestäni onnistunut kohtalaisen hyvin.

    Esimerkiksi seuran sisällä nousua tehneen Brackettin nimittämistä vetämään scouttipuolta voidaan sanoa hyväksi, vaikka alkuun se seuran entisten keulahahmojen erotuspäätös sai voimakasta vastustusta. Myös maalivahtivalmentaja Clarkin palkkaamista voidaan pitää hyvänä. Päävalmentaja Green on vielä vähän kysymysmerkki kun hänellä ei ole ollut kaksisia pelikorttejakaan, mutta etenkin nuoret ovat onnistuneet hänen kanssaan.

    Isommassa kuvassa Benningin ensimmäinen askel näyttää tulleen jonkinlaiseen päätökseen ja joukkueella on nuori kärki vetämään laivaa. Nyt tuohon ympärille haetaan tukipelaajia. Tuossa on vaan riskinsä hankkia noita liian kalliilla hinnalla, kun ei jakseta olla välttämättä tarpeeksi kärsivällisiä rakennusurakan kanssa. Ferlandiin minulla on ainakin nyt luottoa hintaan nähden, mutta Myers ja Miller menevät tuohon riskipelaajien ryhmään selvästi kalliimpina pelaajina. Joukkue nähdäkseni parantui paperilla, mutta parantuiko riittävästi maksettuun hintaan nähden? Mitä muuta tuolla hinnalla oltaisi mahdollisesti saatu ja milloin?

    Tuo Benningin jatkosopimus ei näyttele ratkaisevaa asemaa jatkon suhteen, eikä sinällään välttämättä muuta mitään muuta kuin ehkä Benningin tilannetta ensi kesänä. Jos joukkue pelaa ensi kaudella samanlaisen kauden kuin viime kaudella, köysi alkaa kiristyä. En usko potkuihin nyt tuon jatkosopimuksen vuoksi ensi kauden jälkeen. Mutta mikäli seuraavakin kausi on yhtä heikko, tuolloin saattaa lähtö jatkosopimuksesta huolimatta hyvinkin jo tulla. Lähinnä tuolla sopimuksella annettiin työrauhaa ja katsotaan tilannetta myöhemmin löytyisikö jostain kenties joku toinen viemään joukkue parempaan menestykseen.
     
  21. nuck Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vancouver Canucks, Utica Comets, Ilves
    Canucks Armylla oli Utica-toimittaja Cory Hergottin vuoro vastailla fanien kysymyksiin. Noihin Hergottin näkemyksiin on syytä alkaa suhtautua aika tarkasti, sillä hän on tuntunut olevan aika tarkasti perillä farmipelaajien otteista ja monta kertaa myös tulevaisuuden ennustuksista. Otan tähän parin kysymyksen vastaukset:

    A: "What’s your thought on who the most sneaky underrated player on the team?"

    Lainaus:
    Varmaan aika paikkansapitävä näkemys. Jasek pelasi noista nuoremmista farmin pelaajista parhaan kauden, vaikka ei juurikaan saanut palstatilaa. Toki hän on samalla myös vuoden esimerkiksi Lindia ja Gadjovichia vanhempikin, joten tuo vuosikin voi jotain selittää tuossa. Hergott on verrannut Jasekia aiemmin Jannik Hanseniin, mutta enemmänkin tuossa taitaa olla yhtäläisyyksiä vain pelityylin puolesta. Vaikea tietysti verrata eri aikakausien joukkueiden pelaajien tehoja toisiinsa ja vielä kun ketjukaveritkin näyttelevät isoa osaa tuossa, mutta Hansen teki Jasekiin nähden samat pisteet aikanaan vuotta nuorempana farmissa.

    Jasekia kannattaa kyllä noin muuten pitää silmällä ensi kaudella. Hänestä ei varmastikaan tule kärkiketjujen hyökkääjää, mutta syvyyspaikoille saattaa olla vielä mahdollisuuksia.

    *

    A: "How long till Zack MacEwen gets called up?"

    Lainaus:
    Mahdollisesti MacEwenin edellä on tuo Hergottin mainitsema laituriryhmä, mutta uskoisin Millerin tai Ferlandin pelaavan vasemmalla. Jos oikealla puolella pelaisivat Boeser, Ferland/Miller, Virtanen ja Leivo ja vasemmalla Miller/Ferland, Pearson, Bärtschi, Roussel ja Motte (en tiedä sitten missä Eriksson, Goldobin tai Schaller pelaisivat?), MacEwenilla olisi vähän helpompi reitti ylös. Toki suoraa paikkaa on vaikea saada tuostakaan huolimatta.

    MacEwenin kehitys farmissa on ollut hienoa nähdä ja valmentaja Trent Cull puhui hänestä silloin viime kauden noston aikana yhtä ylpeästi kuin olisi puhunut omasta pojastaan, mutta tuota Hergottin toivetta hänen pelaavan 40% kaudesta ylhäällä on kyllä vaikea nähdä. Toki jos loukkaantumisia tulee paljon niin siinä tapauksessa MacEwen voi pelata vaikka koko kauden ylhäällä.

    *

    A: "What can we honestly expect this year from Lind and Gadjovich?"

    Lainaus:
    Lainaus:
    Jos noiden kahden pisteet olisivat suunnilleen tuollaiset mitä Hergott ennustaa, ainakin NHL olisi vielä aika kaukana. Voi hyvin ollakin, että Lind ja Gadjovich eivät tule sinne pääsemään, vaikka junioriurien jälkeen tilanne näytti vielä ihan lupaavalta. Onneksi heillä on vielä aikaa kehittyä.

    *

    A: "Is Ollie Juolevi going to be a bust or was he hyped to much and his ceiling was always lower than what Canucks fans made him out to be?"

    Lainaus:
    Juoleviin Hergottilla löytyy luottoa tuossakin. Mielenkiintoista kyllä nähdä miten hänen kautensa lähtee käyntiin.
     
  22. nuck Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vancouver Canucks, Utica Comets, Ilves
    Canucks Armyn viisi päivää sitten julkaistu artikkeli Myersista: "To get the most out of Tyler Myers, Canucks need him to be on the power play".

    Viimeisten kahden kauden aikana Myers on ollut koko NHL:ssä yhdeksänneksi tehokkain ylivoimapuolustaja pelattuihin minuutteihin nähden. Ylivoiman ykkössyötöissä pelattuihin minuutteihin nähden hänellä on jopa kärkipaikka koko NHL:ssä viimeisten kahden kauden aikana. Ylivoiman ykköspisteissä Myers on ollut viimeisten kahden kauden aikana samassa vertailussa NHL:n kakkonen Bostonin Torey Krugin jälkeen.

    Katsotaan nyt sitten kuinka paljon Myers saa Canucksissa ylivoimaroolia. Edler oli myös lopulta viime kaudella tehokas ylivoimalla ja Hughes myös, joskin hänen otteensa käsitti vain loppukauden pelit. Kokonaisuutena Canucks jatkaa neljän hyökkääjän ylivoimaa, joka on tilastojen mukaan koko NHL:n mittarilla yleisesti ottaen tehokkaampaa kuin kolmella hyökkääjällä ylivoiman pelaaminen, joten paikkoja on vähän. Kuitenkin hyvä jos kakkosylivoimaan saataisiin nostetta kun sieltä ei apuja saatu viime kaudella yskineeseen ylivoimaan.

    Ehkä Myersilta voisi odotella tehoja myös tasakentin kun saa Vancouverissa luultavasti enemmän roolia kuin sai Winnipegissa oikealla puolella Byfuglienin ja Trouban takana. Viime kaudella kun Byfuglien oli kahteen otteeseen loukkaantuneena, Myers teki kasvaneella roolilla 32 pelissä 17 pistettä (43 pisteen keskiarvo), joista 13 pistettä tuli tasakentin.

    Edit: Vancouver Courierin artikkeli, ei Canucks Armyn
     
    Viimeksi muokattu: 20.08.2019 klo 13.41
  23. nuck Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vancouver Canucks, Utica Comets, Ilves
    Benningin jatkosopimus on kolmevuotinen. "Youknow:n" haastattelu sopimuksen teon jälkeen.

    ***

    Canucks teki tulokassopimuksen tänä kesänä varaamansa Arturs Silovsin kanssa. Silovsin odotetaan pelaavan ensi kaudella OHL-seura Barriessa, joka varasi hänet CHL:n Import Draftissa 11. vuorolla kaikista.

    ***

    Neljän maan turnauksessa Podkolzin koki kovia, mutta pelasi muuten hyvän pelin Tsekkiä vastaan. Hän ajoi tapansa mukaan maalille hyvin, pelasi tunnollisesti kahteen suuntaan, oli vaarallinen hyökkäyspäässä ja pelasi sekä alivoimaa että ylivoimaa. Parissa kohtaa olisin toivonut epäitsekkäämpää ratkaisua, mutta kokonaisesitys oli hyvä. Pod on Rodion Amirovin kanssa ainoa -01 syntynyt pelaaja Venäjällä, muun ryhmän ollessa 00-syntyneitä.

    Tuossa on katsovissa Tsekki-pelistä Podin osalta 13 minuutin kooste pelistä. (Podkolzinin numero on #11)

    Podkolzin loukkaantui pelissä blokatessaan alivoimalla laukausta, mutta palasi jäälle tuon jälkeen.

    Tuossa tuo loukkaantumisen aiheuttanut blokki alivoimalla. (Valmentajat varmasti arvostavat tuota itsensä pelille heittämistä)

    Tuossa vielä yksi kiekonnosto tuon loukkaantumisen jälkeen pelin lopussa.
     
    Viimeksi muokattu: 24.08.2019 klo 17.51