Mainos

Vancouver Canucks 2010-2011

  • 109 466
  • 335

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
Mutta toki mielenkiinnolla katson mitä hän pystyy tuomaan kentille. Parhaassa tapauksessa hän onnistuu, pelintekijää vaille oleva kakkosylivoima paranee, nelosketju saa enemmän painetta toiseen päähän ja Gillisin mahdollinen tarve nelosketjun sentterin hankintaan siirtotakarajalla pienenee. Jos homma ei kulje, niin onpahan CoHon pelit avattu NHL:ssä ja farmissa on joka tapauksessa hyvä paikka pelata isommalla peliajalla.

Juurikin näin. Hyvä nostaa Hodgson kokeilemaan NHL:ään, vaikka ei toki parhaassa kunnossa olekaan. Tuohan Hodgson sekä neloseen että kakkosylivoimaan aivan uuden ulottuvuuden. Tanner Glass ei juuri maaleja tee vaikka paikkaakin tarjois (161 peliä ja 8 maalia), mutta toisen laidan Hansen/Raymond/Tambellini voisi vaikka paikasta laittaakin. Näin ollen neloseenkin olisi mahdollista saada toimiva parivaljakko.

Kakkosyv on koko kauden ollut pelintekijää vailla, mutta ykkösyv:n toimiessa ei ole kakkosen toimimattomuuteen sen enempää huomiota kiinnitetty. Nyt olisi siihenkin se playmakeri tarjolla, joten siltäkin voisi odottaa enemmän. Jo pelkästään se, että siinä on selvät roolit, nostaa odotuksia tehoistakin. Toki pitää muistaa, että Hodgson tulee lähes suoraan saikulta ja "epävireessä", joten ihan liikaa odotuksia ei voi hänen harteilleen laittaa.

Harmi, kun vieraspelejä ESPN ei näytä, mutta sitten pe-la yönä olisi tarjolla Vancouver - Chicago. Näin ainakin tällä hetkellä ESPN lupailee.

Edit. Ja ei saanut Hodgson apuja neloseen vaan toiselle laidalle tuli myös "kädetön" eli Volpatti. Siinä on ainakin pihviä laidoilla, mutta maali olisi jo jonkinmoinen ihme.
 
Viimeksi muokattu:

Beneway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buffalo Sabres, Mario Lemieux, Jyp
...mutta maali olisi jo jonkinmoinen ihme.

Sieltähän se uran ensimmäinen maali napsahti, heti toisessa ottelussa. Hienosti Cody punnersi itsensä tuohon vetopaikkaan. Pelasiko samojen pihvien välissä tuossa toisessa ottelussa vai saiko laidoilleen ketään pehmeäkätisempää?

Miltä n Hodgsonin meno näissä kahdessa pelissä näyttänyt? Eihän vain kahden ottelun perusteella pysty mitään suuria johtopäätöksiä vetämään, mutta ollaanko tässä osoitteessa tyytyväisiä Hodgsonin peliin ja odottaako kaveria kasvava vastuu kauden vielä vanhetessa?

Toinen herra, jonka otteet erityisesti kiinnostaa on Lee Sweatt. Peliaika on ainakin kasvanut jokaisen pelin jälkeen eli on pienimies siis tainnut esiintyä ihan edukseen?
 

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
Sieltähän se uran ensimmäinen maali napsahti, heti toisessa ottelussa. Hienosti Cody punnersi itsensä tuohon vetopaikkaan. Pelasiko samojen pihvien välissä tuossa toisessa ottelussa vai saiko laidoilleen ketään pehmeäkätisempää?

Toinen herra, jonka otteet erityisesti kiinnostaa on Lee Sweatt. Peliaika on ainakin kasvanut jokaisen pelin jälkeen eli on pienimies siis tainnut esiintyä ihan edukseen?

Ensimmäisessä pelissä Aaron Volpatti loukkaantui, joten toiseen peli laidalle tuli Jeff Tambellini, joka sitten syötti tuon CoHo:n maalin. Ei mitenkään huono saavutus tuo maali toisessa NHL-ottelussa varsinkin nelosketjusta käsin. Matseja ei ole tullut nähtyä, mutta ehkäpä sitten pe-la yönä Chicago matsin näkis ESPN:ltä.

Sweattin otteista vaikea pelejä näkemättä mitään erityisempää sanoa, mutta ilmeisen hyvin on mennyt. Yhtään maalia ei ole vielä tehty Vancouverin päätyyn Sweattin ollessa kentällä ja toiseen päätyyn on iskettu 4 maalia. Saas nähdä lisääntyykö Sweattin vastuu varsinkin ylivoimalla, jos Bieksa missaa otteluista nilkkavamman takia.

Mikäli Bieksa joutuu katsomoon niin siellä alkaa pakkeja olla riittävästi seurana; Salo, Edler, Alberts, Rome ja viimeisenä Bieksa. Toki näistä Rome ja Alberts ovat varsin lähellä paluuta, mutta saas nähdä mahtuvatko pelaamaan, kun Tanev ja Sweatt ovat pelanneet hyvin.
 
Katselin ottelun, eikä Sweatt mitenkään erikoisesti erottunut, joten hyvin kai pelasi. Kerran tai pari otti vastaan kunnon taklauksiakin, mutta ei tuntunut mitenkään niiden jälkeenkään arastelevan.

Itse ottelu oli tasaisehkoa vääntöä, kunnes hieman ennen toisen erän puoliväliä Canucksilta uskomattoman hyvä jakso kiekkoa ja tilanne olikin jo 3-0. Tuohon jaksoon kuului varmaan neljä viisi minuuttia yhtäjaksoista pyöritystä kojoottien päädyssä, kunnes lopulta nelosketju punnersi maalin. Loppupeli oli sitten aivan suvereenia Vancouverin hallintaa ja ehkä ylivoimaisinta kiekkoa, mitä olen tällä kaudella nähnyt miltään joukkueelta. Joka kentällinen taisteli omassa päädyssä, hyökkäyspäässä, ylivoimalla ja alivoimalla ihan älyttömästi. Yhtään ei löysäilty ja tosi vähän tuli huolimattomia syöttöjä tai kiekonmenetyksiä. Huikeassa vireessä joukkue kyllä, huh huh.

Cody Hodgson hymyili melkoista dollarihymyä erätauon haastattelussa. Hänen mukaansa maalissa kiekko sattui pomppimaan hänen lapaansa, hän yritti sitä suojata ja saada vain kiekon maalille. Ei kuulemma paljoa ehtinyt miettimään mihin laukausta tähtää.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Hodgsonin kaksi ensimmäistä peliä ovat menneet ihan hyvin. Ensimmäisessä hänellä oli yksi maalipaikka, mutta tuolloin kuti jäi vielä piippuun. Phoenixia vastaan hän teki kuitenkin maalintekijän maalin menemällä Tambellinin karvauksen jälkeen ruuhkaan ja laittamalla ensin Bryzgalovin sivuttaisliikkeeseen, josta sitten ampui kiekon etukulmasta sisään. Moni muu tulokas olisi hätäillyt tilanteessa ja ampunut heti kun oli vähänkin paikkaa, mutta Codyn kärsivällisyys ja pelisilmä palkitsi. Laukaushan ei sinällään ollut mitenkään erikoinen, mutta tuo kärsivällisyys palkitsi maalilla.

Muuten Hodgsonin pelistä näki sen, että hän oli heti vähän näkyvämpi kun sai enemmän kiekollista taitoa ketjuunsa. Mielestäni toinen peli oli muutenkin vähän parempi ja etenkin aloitukset tulivat kotiin paremmilla tilastoilla. Kaiken kaikkiaan hän on ollut paras nelosketjun sentteri, mitä Vancouverilla on tällä kaudella ollut, mutta takana on tosiaan vasta kaksi peliä. Olisi kuitenkin ihan mielenkiintoista nähdä mitä hän saisi aikaan ylempänä, esimerkiksi Keslerin ketjussa. Toisaalta esimerkiksi kakkosketjun Raymond ja Hansen pelaavat taas hyvin, joten vaikea on tuoltakaan paikkaa nyt ottaa.

Sweatt on ollut minulle yllätys. Ei ihan samanlainen yllätys kuin Chris Tanev (vaikka oli näistä kahdesta Moose-avusta ehkä parempi tässä Phoenix-pelissä), mutta yllätys kuitenkin. Hän on ajoittanut nousunsa hyvin ja pelannut omassa päässä varmasti. Aika paljon mieleen tulee Vancouverissa käynyt Mike Weaver miehen puolustuspelistä: aggressiivista pienen puolustajan miesvartiointia kaverin iholla ja aktiivista mailapuolustusta. Avaukset lähtevät terävästi. Hyökkäyksiin lähdöissä Sweatt on Weaveria edellä. Kaikki mahdollisuudet ottaa tulevaisuudessa NHL-paikka, vaikka joutuisi nyt takaisin farmiin Albertsin ja/tai Romen palattua pian kentille.

Muuten kahdesta viime pelistä voisi sanoa sen, että Canucksilta nähtiin kaksi hyvää vieraspeliä peräkkäisinä iltoina kahta kovaa Tyynenmeren divarin joukkuetta vastaan. Noissa kahdessa vieraspelissä maalieroksi tuli 10-1 ja näpeissä on jälleen NHL:n piikkipaikka neljän pisteen erolla Philadelphiaan. Läntisessä konferenssissa Vancouverilla on seitsemän pisteen kaula ennen Detroitia ja omassa Luoteisessa divarissa 18 pisteen kaula ennen Minnesotaa. Ainakin tuo oma divari näyttäisi olevan tänäkin vuonna hallussa, mutta muuten joukkue käy varmasti vielä kovaa kisaa loppuun saakka.

Pari viivaa muista asioista:

- Ryan Keslerilla on jo nyt kasassa 30 maalia ja hän on 47 maalin vauhdissa. Odotetut askeleet eteenpäin. Hän on tällä pelillä ehkä jo nyt kaikkien aikojen paras koko kentän pelaaja, mikä Vancouverilla on koskaan ollut - ehkä jopa parempi kuin Trevor Linden oli parhaimmillaan. Kova urheilija niin fyysisesti kuin henkisesti ja mies tekee kentällä kaiken. Hän johtaa NHL-hyökkääjien tehotilastoa (+23), pelaa erittäin hyvää kahden suunnan peliä, tappaa hienosti jäähyjä, voittaa aloituksia ja on tehnyt NHL:n kolmanneksi eniten maaleja saatuaan nauttia tasakentin Jeff Tambellinin ja Jannik Hansenin namupasseista.

- Hansen pelasi taas kuin top6-hyökkääjä. Luongon kommentti kertoo tanskalaisen suosiosta ja työmoraalista jotain; “It was nice to see different guys get on the scoresheet tonight. A guy like Jannik [Hansen] – the best practice NHL player in the NHL, so it was fun to see him chip in with one. It's just a fun environment to a part of right now."

- Raymond on selvästi parantanut ja pelannut jo viisi hyvää peliä putkeen. Paluu haalareihin sen jälkeen kun vastuuta pudotettiin vähäksi aikaa aina nelosketjun vaihtoihin asti?

- Malhotran ketju pysyy sitkeästi pois hyökkäyspään parrasvaloista, vaikka muu joukkue onnistuu. Manny, Torres ja Samuelsson pitävät oman pään hienosti, mutta voisi sitä vähän enemmän tehdä toisessakin päässä.

- Ballardista on tullut erittäin arvokas puolustaja vaikean alkukauden (kesällä tehty leikkaus jarrutti) jälkeen. Hän liikkuu hienosti, pelaa uhrautuvaa peliä joukkueelle ja tekee vähän virheitä. Myös Hamhuis on ollut arvokas monessa suhteessa. Bieksan mahdollinen loukkaantuminen olisi paha isku, mutta Vigneault ei onneksi kuulostanut kovin huolestuneelta.

- Cory Schneider voitti taas pelinsä Dallasia vastaan. Kauden saldot 9-2-2, 2.25 päästettyä maalia pelissä ja 92.6 torjuntaprosentti. Jos hän vain pelaisi enemmän, hän voisi olla ehdolla vuoden tulokkaaksi.

- Luongo piti puolestaan Phoenixia vastaan Vancouverin maalin puhtaana pelin alussa, vaikka Coyotes pari hyvää tilannetta loikin ja vähän kai turhautti Kojootteja. Sen jälkeen muun joukkueen oli hyvä huolehtia lopusta. Jälleen häneltä nähtiin siis peli, jossa hän oli tarvittaessa hyvä, mutta ei noussut nollapelistä huolimatta kirkkaimpiin otsikoihin muun joukkueen viedessä shown.

- Dallasia vastaan kentällä nähtiin peräti viisi tulokasta.

- Vancouverin maaliero viimeisistä neljästä pelistä on hieno 19-3.
 
Suosikkijoukkue
Ilves, Bulls, Arsenal, Canucks ja Three Lions
On kyllä mahatava fiilis seurata Canucksia tällä hetkellä. Kaiken menestyksen seuraksi saamme vihdoin kuulumisia suomalaisista (kyllä monikko).

Ensinnäkin : Sami Salo joining Moose for conditioning - Winnipeg Free Press

Sami Salo lähetettiin famiin kuntoutus jaksolle! Erittäin hienoa!

Toisekseen: Twitter

Tämä twitter päivitys on saanut Canucks palstan HF-boardsilla kiehumaan. Siellä huhuillaan, että Canucks olisi kiinnostunut hommaan Rudin takaisin länsirannikolle. Kelpaisi mulle, jos vaan saatais palkkakaton alle...
 

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
Vancouver voitti Chicagon 4-3!

Hieno voitto otettiin vaikka peli oli kyllä vaikea. Heti ensimmäisessä erässä Chicago vei peliä, mutta Luongo piti numerot nollissa erän loppuun ja lopussa sitten Ehrhoff tykitti Vancouverin johtoon. Oli kyllä hieno pommi viivalta "vastapalloon".

Toisessä erässä Toews voittaa Malhotran luistelussa ja väännössä ja tekee hienon maalin. Muutenkin uudistettu kolmonen, Torres-Malhotra-Hansen, oli pulassa omassa päässä ja keräsikin yhteensä vähemmän hienon -7 lukeman. Torres kyllä taklaili ja Hansen pörräsi, mutta tässä pelissä niistä ei juuri hyötyä ollut. Vastaavasti kakkonenkaan, Raymond-Kesler-Samuelsson, ei toiminut parhaalla mahdollisella tavalla, joten vaihtuiskohan Hansen ja Samuelsson taas seuravaan peliin?

Toewsin maalin jälkeen Chicago siirtyi johtoon ihmeellisten pomppujen jälkeen. Boynton taisi koskea kiekkoon viimeisenä, joten hänelle kauden avausmaali. Näiden jälkeen Luongo piti taas Vancouveria pelissä mukana, kuten muutenkin koko pelin ajan. Taas erän lopussa Vancouver onnistuu, tällä kertaa ylivoimalla Samuelssonin toimesta (vaikka omasta mielestä Kesler sen ohjasi).

Kolmannessa erässä Luongo jatkaa loistavia torjuntoja, mutta niistä huolimatta taas kiekko pomppii maaliin. Juuri ennen maalia Burrowsilla on paikka laittaa kiekko reppuun toisessa päässä, mutta maaliviivalle se jää ja siitä vastahyökkäyksessä kiekko toiseen maaliin. Erän puolessa välissä Vancouverille tarjotaan ottelun neljättä ylivoimaa ja tuleehan se toinen yv-maali sieltä. Ja millä kuviolla! Sedin-Sedin-Samuelsson-Sedin ja kiekko maaliin.

Lopussa sitten vielä puristettiin johtoon, kun Kane heitti harhasyötön (mutta toki Kane ehti vaihtoon, jottei tullut miinuksia), josta Sedinit rankaisivat. Nopea vastaisku ja kiekkoa Burrows-Sedin-Sedin-Sedin ja taas kiekko maalissa. Daniel Sedin katkaisi näin ollen pitkän maalittoman putkensa. Lopussa sitten Luongo ottaa loput kiinni, joten hieno voitto otettiin Chicagosta.

Muutama hajahuomio matsista:

- Turcon "miehekäs" isku Keslerin kippareille.
- Toews on kyllä kova ja esimerkillinen, toisin kuin Kane (oma mielipide).
- Burrows tuhlasi melkoisesti paikkoja, mutta ehkä seuraavassa pelissä sitten jo maalejakin.
- Ballard ja Rome pistivät silmään omassa päässä hyvillä otteillaan
- Vancouver dominoi aloituksia ja esim Bolland 5/22. Kokonaisuudessaan Vancouver vei aloitukset 62 prosenttisesti.
- Hodgson sai vain reilut 7 minuuttia peliaikaa, saldona silti yksi syöttöpiste, joten nyt on syöttötilikin avattu.

Ja vielä AHL:ssä Sami Salo aloitti siellä kahdella maalilla. Toisaalta vastustajan kumpikin maali tuli Salon ollessa kehissä, joten hyvää tekee saada vähintään tuo 3 peliä AHL:ssä. Mutta ei tuo kaksi maalia kolmella kutilla huono suoritus ole tuollaisen loukkaantumisen jälkeen.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Mielestäni jännittävä ja tapahtumarikas ottelu Chicagoa vastaan. Vancouver ei tullut vieraspelien jälkeen tähän peliin kovinkaan hyvin ja Chicago vei peliä ensimmäiset 35 minuuttia. Luongo piti kuitenkin numerot tasaisina ja Canucksin kannalta pari isoa tuomaripäätöstä meni oikein päin. Chicagolta hylättiin maali (tuomio oli oikea kun Brouwer osui Luongon kilpikäteen ennen kuin Bollandin kuti meni maaliin, mutta harvinaista, että tuo huomattiin) ja sen jälkeen Ehrhoffin komea vastapallo-kuti olisikin ollut oikeasti paitsio (tuota tosin ei kukaan olisi huomannut ilman uusintaa ja pysäytyskuvaa).

Vancouverilta nähtiin hieno nousu kolmannessa erässä, kun joukkue venyi viimeisten 10 minuutin sisään maalin takaa-ajo asemasta maalin voittoon varsinaisella peliajalla. Yksi ratkaisun paikoista näytti olevan tällä kerralla niinkin erikoinen, kuin kentän ykköspakki Hoffin tulistuminen Stålbergin takaapäin päähän hakkaamiseen. En tiedä, mutta vaikutti siltä kuin vasta tuon selvän nahisteluvoiton jälkeen Canucks olisi herännyt iltaan ja alkoi vähän kääntää peliä.

Kokonaisuutena playoff-paikasta kynsin ja hampain taisteleva Chicago pelasi hyvän ottelun ja joukkueella näytti olevan pääosan iltaa enemmän yritystä kuin joukkueiden edellisenkin keskinäisen pelin voittaneella Vancouverilla. Blackhawks palkittiinkin yrityksestä kahdella onnekkaalla pomppumaalilla. Peli olisi voinut kääntyä kumpaan suuntaan tahansa, mutta Vancouverin avainpelaajat Luongon johdolla olivat tällä kerralla askeleen parempia kuin Chicagon vastaavat.

Avainpelaajien onnistumisten lisäksi Canucksin alivoima toimi hienosti. Chicago sai pelissä enemmän ylivoimia, pääsi pelaamaan 5-3 ylivoimaa toisessa erässä ja sai pelin lopussakin mahdollisuuden Bieksan huolimattoman jäähyn vuoksi, mutta Vancouverin alivoima kesti. Vancouverin ylivoima sen sijaan toimi kaksi kertaa Henrik Sedinin ja Samuelsson johdolla, joten lopulta aika tutut asiat, erikoistilanteet ja maalivahtipeli, käänsivät pelin.

Pari viivaa:

- Daniel Sedin nousi NHL:n pistepörssin kärkeen.

- Neljässä viime pelissä maalin tehnyt Burrows kunnostautui illan tuhlaajana - häneltä nähtiin varmaan viisi hyvän tilanteen missaústa.

- Kesler oli ensimmäisen puolikkaan yhtä huono kuin muukin joukkue, mutta nosti tasoa jälkimmäisellä puolikkaalla ja pelasi lopussa uhrautuvasti joukkueelle. Aloitukset 14-7, vaikka aloitti paljon kovana aloittajana tunnettua Toewsia (9-12) vastaan. Illan ikävänä muistona oli Turcon raukkamainen lyönti mailalla kiveksille.

- Malhotra pelasi ehkä huonoimman pelinsä Vancouverin paidassa toistaiseksi. Luistin ei liikkunut normaalisti ja hän pelasi laiskasti Chicagon tasoitusmaalin edellä Toewsia vastaan.

- Nelosketju pelasi hyvän pelin pienellä jääajalla. Ketju sai pidettyä painetta useammin hyökkäyspäässä kuin oli ottavana osapuolena ja alusti Hoffin pelin ensimmäisen maalin Hodgsonin ja Glassin esityöstä.

- Bieksa ja Hammer eivät onnistuneet omassa päässä. Bieksa yritti tehdä liian paljon ja muistutti liikaa vuosien 2007-10 Bieksaa. Hammerin pelissä näkyi puolestaan enemmän virheitä kuin viimeisissä viidessä pelissä yhteensä.

- Ehrhoff oli kentän paras puolustaja. Teki arvokkaan avausmaalin ja pelasi oman pään varmasti. Chicago sai kaksi jäähyä rikkomalla juuri Hoffia.

- Aaron Rome oli palannut kehiin ja Lee Sweatt istui katsomossa. Rome pelasi mielestäni ihan hyvän pelin, mutta ei missään nimessä niin hyvää, että olisi ansainnut enemmän peliaikaa kuin Keith Ballard.

- Chris Tanevilta nähtiin ensimmäinen virhe tässä miehen uran seitsemännessä pelissä ja se oli samalla kohtalokas oma maali, jolla Chicago siirtyi kolmannessa erässä 2-3 johtoon. Annetaan Taneville tuo vahinko kuitenkin anteeksi, sattuuhan noita kokeneemmillekin.

***

Manitobassa joku Sami Salo -niminen puolustaja teki tosiaan heti ensimmäisessä pelissään kaksi maalia ja hänet valittiin kentän ykköstähdeksi AHL:aa johtavaa Wilkes-Barrieta vastaan käydyssä pelissä. Pitäisiköhän tuota suomalaisprospectia kokeilla pian NHL:ssä saakka?
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Andrew Alberts palaa kentille tänä yönä Ottawaa vastaan. AA ehti olla sivussa vain kolmisen viikkoa, joten hän selvisi ennakoitua lyhyemmällä sairauslomalla. Vancouverin isokokoisin pelaaja on ollut tällä kaudella joukkueen puolustuksen ahkerin taklaaja, hän on ollut osa toista alivoimakoostumusta ja pelannut perusvarmaa peliä, joten hänen paluunsa on tervetullut asia.

Alberts korvaa nuoren Chris Tanevin, joka on onnistunut hienosti, mutta joutuu nyt kokeneemman ja fyysisemmän pelaajan paluun jälkeen katsomoon. Tanev pistetään nyt luultavasti takaisin farmiin, kun Rome ja Alberts ovat kunnossa, Salo tekemässä paluuta ja farmin kärkipakkeihin lukeutuva Lee Sweatt sai osuman jalkaansa ja joutuu olemaan luultavasti sivussa jonkin aikaa. Lee saa sairauslomaltaan NHL-palkkaa.

Vancouverin pakkiparit Ottawaa vastaan ovat:

Hamhuis-Bieksa
Alberts-Ehrhoff
Ballard-Rome

Salo ja Edler siis sivussa ja nuo kaksi fyysistä peruspakkia Rome ja Alberts palanneet kehiin. Salon paluu on varmasti aika lähellä.

Muista joukkueen uutisista sen verran, että:

- Tanner Glass pelaa, vaikka miehen pelikunto on ollut epävarma kurkkukivun vuoksi pari päivää. Glass nähdään tuossa Canucksin uudessa ja toistaiseksi hyvin toimineessa nelosketjussa Hodgsonin ja Tambellinin kanssa.

- Mikael Samuelsson valittiin viime viikon NHL:n kakkostähdeksi.

- Vancouver laittoi gooni Andrew Petersin waivereihin ja muiden joukkueiden napattavaksi. Peters ei ole pelannut Vancouverissa peliäkään ja tuskin tulee pelaamaankaan.

Lähestyvästä Senators-pelistä voisi sanoa puolestaan sen, että Ottawa on hävinnyt viimeisistä 16 pelistään 15 ja Vancouver puolestaan hävinnyt viimeisistä 28 pelistään varsinaisella peliajalla kaksi. Vastakkain ovat siis kuuma ja kylmä kanadalaisseura ja näistä peleistä ei ole aina tullut helppoja.

Ottawan maalivahdilla Brian Elliotilla on saldo 12-18-7, 3.22 päästettyä maalia pelissä ja alle 90% torjuntaprosentti, Luongon tilastot ovat 25-8-7, 2.24 ja 92.6%. Luongo on hävinnyt pelin varsinaisella peliajalla viimeksi joulukuun 5. päivä. Nyt olisi siis tilastojen valossa kerrassaan loistava paikka varsinaisen peliajan tappiolle, mutta katsotaan nyt ensin tuo Senatorsin peli-ilme.
 

Raincouver

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jim Hughson & Luongolian spin-o-rama
Ai saatana kun meni Ballardin jalka pahannäköisesti tuolla Adawa-pelissä. Tuska tuntuu tänne asti, tuossa tuhoutui polvi, sääri tai molemmat. Youtube, ei heikkohermoisimmille. Prognoosi toistaiseksi mitä vaan muutamasta viikosta uran vaakalaudalla olemiseen. Lyhyellä tähtäimellä tämä tarkoittaa Taneville lisää peliaikaa ja tilaa palkkakaton alle (Ballardin caphittihän oli se $4.2m). Eikös se Salon Manitoba-stintti ole aika lopuillaan?

- Vancouver laittoi gooni Andrew Petersin waivereihin ja muiden joukkueiden napattavaksi. Peters ei ole pelannut Vancouverissa peliäkään ja tuskin tulee pelaamaankaan.
Petershän asetettiin noille salaperäisille $125-waivereille, joka on pakollinen ohjelmanumero ennen sopimuksen purkamista. Tämä tarkoittanee sitä että Canucksille vapautuu yksi sopimuspaikka lisää. AIka tehokkaasti olin jo unohtanut Petersin olevan Nucks-omaisuutta.
 

orpo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canucks, Kärpät
Ai saatana kun meni Ballardin jalka pahannäköisesti tuolla Adawa-pelissä. Tuska tuntuu tänne asti, tuossa tuhoutui polvi, sääri tai molemmat. Youtube, ei heikkohermoisimmille. Prognoosi toistaiseksi mitä vaan muutamasta viikosta uran vaakalaudalla olemiseen. Lyhyellä tähtäimellä tämä tarkoittaa Taneville lisää peliaikaa ja tilaa palkkakaton alle (Ballardin caphittihän oli se $4.2m). Eikös se Salon Manitoba-stintti ole aika lopuillaan?

Just. Ballard oli ennen tätä kautta ollut varsin vähän loukkaantuneena,mutta vähemmän yllättäen Vancouveriin tultuaan,aikaa menee enemmän sairastuvalla,entä kaukalossa. Vancouverista alkaa todellakin muodostumaan pakkien jossei nyt hautausmaa (RIP Luc Bourdon) niin ainakin jonkinnäkönen sairaala/loukkaantumistehdas.

Kylläpä taas Canuckseja potkitaan päähän,mitä lähemmäs pleijareita päästään. Eiköhän tuolta vielä Kesler ja Ehrhoff saada sairastuvalle ennen pleijareita?
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Keith Ballard has MCL sprain or tear. Optimistic reports have him out 2-4 weeks with four the most likely.
-Tony Gallagherin twitterissa. Myös Gillis puhui parista viikosta, joten kai se on uskottava, vaikka tosiaan erittäin pahasti jalka vääntyi (tässä Vancouver Provincen kuvassa tuo jalan vääntyminen näkyy selvästi).

Hieno uutinen tietysti jos selvitään parilla viikolla ja Ballard on kentillä jo maaliskuussa. Ehdinkin jo tuskailemaan nimimerkki orpon tavoin tätä pakkien loukkaantumissumaa, mikä Vancuverille näyttää näköjään osuvan joka vuosi, vaikka näyttelijät miten vaihtuisivat. Ajatelkaa nyt esimerkiksi sitä, että Ballard ehti vetämään yli 300 peliä putkeen kärsimättä vammoista ja hänellä on koko NHL-uralla tasan yksi vähän pahempi (noin viisi viikkoa sivussa kun blokkasi kiekkoa) loukkaantuminen ennen tätä kautta.

Kesällä tuli sitten siirto NHL-pakkien loukkaantumismaalle Vancouveriin ja sen jälkeen onkin vammaa riittänyt: ensin kesällä lonkkaleikkaus ja sitten kun mies pääsi vähän kiinni pelirytmistä, tuli aivotärähdys ja nyt tuo paha polvivamma. Gillis hankki meille puolustajan, joka tunnettiin aikaisemmin ehjää uraa pelaavana fyysisenä ja taistelevana pakkina. Nyt hänestä on leivottu meillä puolessa vuodessa Sami Salon tulevaisuuden painokselta näyttävä tulevaisuuden potilassaarinen.

Ihan jo tämän vuoden ja viimeisten kuuden viikon jakson Vancouverin pakkien seikkailuista sairaalaan ja takaisin kentille saa aikaan aika kattavan kertomuksen: ensin loukkaantuivat Aaron Rome ja Andrew Alberts ja sen jälkeen lähti ykköspakki Alex Edler. Lee Sweatt ja Chris Tanev kutsuttiin ylös paikkaamaan loukkaantumisia ja koko kauden sivussa ollut Sami Salo lähti kokeilemaan AHL:aan pelikuntoa. Salon tilanteen näyttäessä paremmalta Rome ja Alberts'kin palasivat kentille, mutta Sweatt ja Ballard puolestaan loukkaantuivat. Nyt ovat siis sivussa Edler, Ballard, Salo ja Sweatt, Rome ja Alberts ovat juuri palanneet ja Chris Tanev ei sittenkään lähde vielä AHL:aan.

Onneksi on tuota syvyyttä alakerrassa, niin Canucks saa joka tapauksessa jalkeille edelleen ihan kelvollisen puolustuksen:

Hammer - Bieksa
Alberts - Ehrhoff
Rome - Tanev

Ja Salo, Edler ja Ballard tuohon mukaan sitten jo ennen playoffeja.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Tänä yönä olisi vastassa kotona Anaheim Ducks. Vancouverin ja Anaheimin väliset pelit ovat olleet usein aika värikkäitä ja värikäs peli on odotettavissa tälläkin kertaa. Molemmat joukkueet lähtevät peliin hyvin tällä kaudella pelanneilla kakkosmaalivahdeilla (Canucks Schneiderilla ja Ducks McElhinneylla), mutta molemmat ovat olleet viime aikoina NHL:n kärkeä kuntopuntarissa - Vancouverin saldo viimeisistä 10 pelistä on 6-1-3 ja Anaheimin 7-3-0.

Schneider pelaa uransa ensimmäisen kokonaisen (ainakin toivottavasti...) pelin Ducksia vastaan ja odottaa pelistä maalivahdin kannalta hankalaa;

"(Corey) Perry, (Ryan) Getzlaf and (Bobby) Ryan, they are all big guys so they are hard to see around," Schneider said after this morning's game-day skate. "They like to get into the paint and they have quick hands around the front of the net so they can put rebounds in and make plays. It's going to be a tough night for me."

(Älä Cory unohda Selännettä, jolla on paha tapa kiusata meitä aina - urallaan Vancouveria vastaan Teemu on tehnyt 79 pistettä 66 pelissä)

Anaheimin kapteeni Ryan Getzlaf tekee siis paluun kentille. Getzlaf oli sivussa joulukuun 28. päivästä lähtien ja Anaheimin saldo oli ilman häntä hyvä 10-4-0. Saa nähdä, pystyykö joukkue pitämään tuon kurssin myös Getzlafin kanssa. Paperilla asian pitäisi olla selvä, mutta paperi ja käytäntö eivät mene aina käsi kädessä. Ducksin uusvanha hankinta, puolustaja Francois Beauchemin, ei sen sijaan vielä pelaa ottelussa.

Vancouverin kokoonpanosta sen verran, että Aaron Volpatti on pistetty nelosketjuun Jeff Tambellinin tilalle. Edellisessä pelissä Ottawan Chris Neil jyräsi keskialueella Henrik Sedinin pystyyn ja vaikka Rome tuohon vastasi, Vancouver hakee nyt vähän enemmän kokoa ja taklausvoimaa tähän peliin etenkin hyökkäyspäähän (pakeille isot jäähyt eivät ole hyvä asia), josta on odotettavissa fyysistä. Toivottavasti pelissä ei nyt mennä rankkuihin asti, kuten viimeksi näiden joukkueiden kohdatessa toisensa joulukuussa. Tuolloinhan juuri nyt sivuun pistetty Tambellini astui arvoilla ratkaisijaksi.

Kauden kaksi edellistä kohtaamista näiden seurojen välillä ovat tasan 1-1, joten katsotaan kumpi saa niskalenkin keskinäisistä peleistä. Anaheimin tilanne vaikuttaa siinä mielessä paremmalta, että Getzlafin paluu saattaa piristää entisestään joukkueen hyvää menoa ja Vancouver pelaa ilman kolmea top6-pakkia vielä tämän pelin. Loukkaantumisten taakse ei voi liikaa mennä, mutta näkyyhän tuo yhden tietyn alueen 50%:n puute tietysti aina kokonaisuudessa, vaikka christanevit ja aaronromet pelaisivat odotuksiin nähden hyvää peliä.

Mielenkiinnolla pitää seurata Getzlafin paluun lisäksi muun muassa sitä, jatkuuko Canucksin hieno alivoimapeli - Vancouver on tappanut viimeiset 31 vastustajan ylivoimaa edellisissä seitsemässä pelissä. Canucks on NHL:n alivoimatilastossa neljännellä sijalla 85.6%:n lukemilla ja Nashvillen kanssa Läntisessä konferenssissa aika yksinäinen kärkijoukkue (alivoimatilastossa 10 parhaasta joukkueesta peräti kahdeksan tulee Itäisestä konferenssista). Alivoiman onnistuminen on ollut yksi tämän kauden isoista asioista, sillä viime kaudella Canucks pelasi vasta Läntisen yhdeksänneksi parasta alivoimaa ja tuolla oli iso merkitys keväälläkin.

Kevin Bieksan mukaan Vancouver harjoittelee alivoimaa todella paljon;

"I think we go over PK technical stuff probably as much or more than anybody else in the league," Bieksa said. "We are constantly dissecting film and looking at how other teams PK."

"There's a lot of attention to the little details," Bieksa said. "Like, where's your stick, is it in the wrong lane? What side of your body is your stick on? It makes a huge difference. We watch our film now and you stop it and you can see what every guy is thinking. Right now our reads are going well."


Kova treenimäärä yhdistettynä hyviin alivoimapelaajiin (Luongo, Kesler, Malhotra, Hamhuis, Hansen, [Edler], Burrows) tuo tällä hetkellä tulosta. Pitää vain toivoa, että tuo 31 peräkkäisen alivoiman onnistumisen putki saisi jatkoa Ducksia vastaan, niin pisteet olisivat varmasti lähellä.
 
Viimeksi muokattu:

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Vancouver hävisi viime yönä Anaheimille kotonaan 3-4 numeroin. Ottelu oli vähän kuin kopio parista viime pelistä. Canucksilta nähtiin jälleen erittäin laiska peliin tulo, mutta joukkue pystyi nostamaan selvästi tasoa pelin puolivälissä ja vei pelin loppua. Lisäksi tuttua oli sekin, että alivoima toimi jälleen 100%:sti, tutut miehet tekivät pisteitä ja toiset tutut eivät ja jälleen kerran nähtiin puolustajan loukkaantuminen, kun tällä kerralla ykkösparin Dan Hamhuis jäi Ryan Getzlafin alle kääntämällä selkänsä ennen taklausta.

Hamhuisin vammasta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Vigneault sanoi jotain sen suuntaista, että kyseessä ei pitäisi olla paha vamma, mutta kun puhutaan pään alueen vammasta, niin noista ei koskaan tiedä. Historia tuntee vaikka kuinka paljon tapauksia, joissa valmentajat sanovat helpottavia lausuntoja ja pelaaja on kuitenkin pitkään sivussa. Yksi tällainen nähtiin esimerkiksi viime kaudella Vancouverissa Willie Mitchellin saatua osumaa päähän.

Jos Hammer joutuu pitkäksi aikaa sivuun, niin onhan tämä taas yksi uusi sivu tähän Canucks-pakkien surulliseen loukkaantumisten kirjaan. Hamhuis'kin on pelannut erittäin ehjää uraa (toistaiseksi miehen NHL-kausien pelimäärät ovat olleet 80, 82, 81, 80, 82, 78), mutta nyt kun hän on tullut tänne pakkien loukkaantumismaalle Vancouveriin, mies on ehtinyt missata tällä kaudella jo kahdeksan peliä jalkavammaan ja nyt on mahdollisesti tulossa lisää.

Jäin miettimään noita pakkien tämän kauden loukkaantumisia. Salo loukkaantui kesällä palloa pelatessaan, Edler loukkaantui taklatessaan Jamie Bennin ulos pelistä, Ballard loukkaantui toisen kerran tällä kaudella kamppailtuaan Michalekin kanssa laidan lähellä, Hammer loukkaantui nyt toisen kerran tällä kaudella käännettyään Getzlafin taklaukselle selkänsä, Sweatt sai kiekon jalkaansa harjoituksissa... Mutta kuka muistaa vielä, miten Rome ja Alberts loukkaantuivat tämän vuoden puolella? En ole pysynyt itse noissa enää mukana.

***

Pakko laittaa jotain hyvääkin tämän pakkien aiheuttaman epätoivon keskellä: Ryan Kesler nousi Sidney Crosbyn kanssa tasoihin ja peräti toiseksi NHL:n maalipörssissä tekemällä Anaheimia vastaan kauden 32. maalinsa. Hän on enää yhden maalin päässä Trevor Lindenin maaliennätyksestä. Sedinit ovat puolestaan NHL:n pistepörssissä sijoilla 2. ja 3. Vancouverilla on kolme pelaajaa pistepörssin top10 joukossa ja kaksi pelaajaa maalipörssin top5 joukossa.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Vancouver laittoi hyökkääjä Aaron Volpattin takaisin farmijoukkue Manitobaan ja nosti samalla ylös toisen saman roolin hyökkääjän Victor Oreskovichin. Oreskovich on jo 11 pelaaja, joka on pelannut tällä kaudella sekä Manitobassa, että Vancouverissa. Farmissa Oreskovich on pelannut tällä kaudella 31 peliä, tehnyt 11 pistettä ja istunut 27 minuuttia jäähyllä.

Farmiin matkaava Volpatti pelasi Vancouverissa 15 peliä ja teki 1+1 pistettä. Hän esiintyi mielestäni roolissaan pääosin ihan hyvin, mutta ei ollut vielä kuitenkaan sellainen nelosketjun vastustajan rivejä ilta illan jälkeen rikkova pelaaja, jollainen nelosketjun laituri voisi olla parhaimmillaan (mieleen tulevat takavuosien Ruutu, Scott Walker tai Brad May). Volpattilla on kuitenkin jatkossakin edellytyksiä nelosketjun rooliin NHL:ssä ja toivottavasti tämä vierailu ylhäällä selkeyttää miehen tulevaisuuden kehityskohteita.

Oreskovich tuli Vancouverin organisaatioon viime kesän kaupassa Floridasta yhdessä Keith Ballardin kanssa. Hän pelasi viime kaudella NHL:ssä Floridan paidassa 50 peliä ja ennen kauden alkua oli odotuksia sen suhteen, että hän ottaisi paikan Canucksin'kin nelosesta. Paikkaa ei kuitenkaan alkukaudesta tullut ja farmissa iso mies (6-3, 220) on kärsinyt olkapäästään.

Vancouverin kakkosGM Lorne Henning näki Oreskovichin farmissa juuri pari peliä sitten kun hän oli katsomassa Sami Salon otteita alhaalla ja piti näkemästään; "I thought he'd be tentative, but he skated great, finished his checks and went hard to the net. I was very impressed." Oreskovich onkin Volpattia isompi ja parempi luistelija, joten hänenkin puolellaan on hyviä asioita tuohon nelosketjun paikkaan. Oreskovich pelaa ensimmäisen pelinsä Canucksin paidassa Calgarya vastaan lauantaina.
 

orpo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canucks, Kärpät
Viime yönä päihin Bluesilta ja jälleen pakki paskaksi. Tällä kertaa Andrew Alberts, joka jo aiemmin tällä kaudella oli parannellu itteensä. Ranne murtunu ja herra menee pitkäaikaispotilaaksi. Tilalle nostetaan Yann Sauve Manitobasta.

Sami on vielä ehjänä ja sai syöttöpisteen saalistettua. Noh, ohan tässä aikaa Salolla reväyttää perselihas vessatoimituksen päätteeksi jossei loukkaantumista pelitilanteessa saada aikaseksi.

Tää Vancouverin jokavuotinen pakkien loukkaantuminen on jotain ihan käsittämätöntä? Gillisin pitäis varmaan rakentaa AHL:n kokonaan toinen NHL-miehistä tehty pakisto, jotta saadaan tarpeeksi syvyyttä näille loukkaantumisille?
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Tää Vancouverin jokavuotinen pakkien loukkaantuminen on jotain ihan käsittämätöntä? Gillisin pitäis varmaan rakentaa AHL:n kokonaan toinen NHL-miehistä tehty pakisto, jotta saadaan tarpeeksi syvyyttä näille loukkaantumisille?
On joo, ja siinä mielessä vielä harmi, että jokainen pakkipari on menettänyt sen paremman- ja pakkiparia kantaneen puolikkaansa: Edler - (Ehrhoff), Hammer - (Bieksa), Ballard - Alberts. Noiden pakkien loukkaantumiset näkyvät pelissäkin aika selvästi ja jos saisin valita, niin ottaisin paljon ennemmin loukkaantumisia hyökkäykseen kuin puolustukseen, sillä puolustuksessa noiden takarivin pelaajien olemassaolo näkyy pahemmin. Mutta näillä on nyt vaan mentävä ja onneksi Canucksin tähän astiset pelit antavat joukkueelle pienen mahdollisuuden vähän heikompaan pistesaldoon lähiviikkoina.

Blues ja Anaheim voittivat molemmat Vancouverin pitkälle samalla taktiikalla: joukkueet satsasivat paljon normaalia aggressiivisempaan kärkikarvaukseen. Joukkueet tiesivät Vancouverin heikkouden (pakkien selvästi normaalia isomman kuormituksen ja farmipakkien pelaamisen) ja pystyivät käyttämään tuota hyväkseen. Canucksin hyökkäys tuki mielestäni etenkin nyt Bluesia vastaan puolustusta ihan hyvin alaspäin valumalla, mutta samalla se oli pois hyökkäyksiin lähdöistä ja peli oli koko ajan vähän hakemista.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Tässä torstain tunnelmia... Kevin Bieksasta tuli uusin perheenjäsen tuohon huippusuosittuun reality-sarjaan "Canucks-pakkien kuntoutumistaistelu". Bieksa on arviolta kolme viikkoa kentiltä sivussa ja hänet korvaa farmisuuruus Evan Oberg.

Edler, Hamhuis, Ballard, Bieksa, Alberts, Sweatt kaikki samaan aikaan sivussa, Sami Salo vasta palannut koko kauden sairauslomalta kentille, Yann Sauve, Evan Oberg ja Chris Tanev ottamassa isoja ruutuja puolustuksesta, Aaron Romelle suunnitellaan top3-roolia... vahvasti menee.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Huvittavaa kun saa lukea vieläkin kommentteja, joissa vastustajan suorituksia arvioidaan koviksi siitä syystä johtuen, että he voittivat liigan ykkösjoukkueen. No joo, liigan ykkösjoukkue vielä toistaiseksi paperilla, mutta kaukana siitä käytännössä. Sitä sarjataulukkoa kun ei kannata liikaa katsoa tässä tapauksessa, kun Vancouverilla on juuri nyt sivussa vaatimattomat kuusi pakkia samaan aikaan.

Ihmeen hyvän vastuksen Canucks sai silti aikaan vieraissa Nashvillea vastaan - joukkue vei pelissä laukaukset ja ykkösektorin paikat. Ikävä kyllä puolustus ei toiminut (mikä ei yllättänyt) ja peli hävittiin. Predatorsilta nähtiin mielestäni odotusten mukainen hyvä ja ehjä suoritus ja joukkue antoi kovasti painetta Canucks-pakeille, mikä olikin järkevää.

Pakkien peliajat..:

Ehrhoff: 27:13
Rome: 21:45
Salo: 19:03
Tanev: 18:06
Sauve: 16:59
Oberg: 9:05

...kertovat parista asiasta:

- Ehrhoff oli huono ja varsinainen kiekonmenetysautomaatti. Hänestä ei vain ole pakkiparinsa johtavaksi pakiksi, jos vierellä ei ole varmaa suorittajaa. Hän on erinomainen pakki esimerkiksi Edlerin vierellä, jolloin hän pääsee käyttämään vahvuuksiaan liikettä ja kiekollista peliä kun kaveri paikkaa virheitä ja varmistaa, mutta hänen pelissään alkaa näkyä liikaa virheitä kun vierellä ei ole luotettavaa pakkia.

- Romen saamat minuutit hipovat 22 minuuttia. Aika paljon pakille, joka ei normaalisti mahtuisi edes pelaamaan. Ikävä kyllä nuo minuutit näkyivät.

- Salo oli joukkueen alakerran paras ja ennen kaikkea virheettömin pakki, mutta miehen minuutit kertovat siitä, että hän ei ole vielä täysin kunnossa (minkä hyvin ymmärtääkin, kun koko alkukausi meni sairauslistalla).

- Tanev pelasi jälleen varmasti ja täytti paikkansa. Erittäin kiekkovarmaa ja rauhallista peliä tulokkaalta.

- Myös Sauve pelasi yllättävän hyvän ottelun, vaikka kiekko vähän polttikin lavassa. Hän näyttää Tanevin tavoin tulevalta NHL-pakilta, mutta ei ole sitä vielä.

- Oberg sen sijaan oli niin hirveä, kuin pelkäsinkin. Mies ei ole ollut edes AHL:ssa keskitason pakkeja, niin miten ihmeessä hän pärjäisi NHL:ssä? Ikävä kyllä oikein muitakaan vaihtoehtoja ei enää juuri ole olemassa, kun Parentiakaan ei voida nostaa ja Connautonin puolustuspeli on ollut vielä Obergiakin huonompaa.

***

Jarkko Ruutu meni sitten Anaheimiin. Vaihdossa Ottawaan lähti vain kuudennen kierroksen varaus, joten Gillis oli tuskin Ruudun perässä. Gillis kertoi jossain pari päivää sitten rivien välistä, että tänä vuonna ei tulisi ehkä ollenkaan muutoksia, kun hän ei halua sotkea kemiaa, mutta saa nähdä. Pakit palaavat ennen runkosarjan loppua ja Vancouverin pistesaldo on hyvä, joten tuskin sinne kaikesta huolimatta muutoksia tulee.

Nelosen sentteriä joukkue ehkä kaipaisi eniten, mutta liikaa sellaisestakaan ei kannata maksaa. Malhotra, Kesler ja/tai Henrik Sedin pystyvät vetämään tarvittaessa nelosen vaihtojakin ja kun farmista löytyy Hodgson (joka palautettiin alas vain saamaan enemmän peliaikaa - pelillisesti hän osoitti puolikuntoisenakin pystyvänsä tuomaan hyviä asioita joukkueelle), niin mitään isoja panoksia nelosketjun sentteristä tuskin kannattaa maksaa.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Mikael Samuelsson muistelee Vancouver Sunissa parin kauden takaista Detroitin pakkien loukkaantumissumaa. Jutusta saa itse asiassa jotain positiivistakin irti:

Starting with Niklas Kronwall's shoulder injury, the Red Wings lost in the span of a few games their best four defencemen. Nicklas Lidstrom hurt his knee, Brian Rafalski his groin and Chris Chelios his leg. All four were simultaneously out of the lineup by the end of February.

In their final 11 games that month, the best team in the National Hockey League that season went 1-8-2.

...Ja sitten tuon murheellisen 1-8-2 -saldon jälkeen pakit palasivat...

In case you're curious, the 2007-08 Wings got all their defencemen back in early March. They went 12-3-1 after February to win the Presidents' Trophy, then won the Stanley Cup by beating the Pittsburgh Penguins.

...Ja Detroit pelasi huikean loppukauden.

Samuelsson näkeekin myös hyvää noille pakkien loukkaantumisille...

“If you're going to look on the upside of it, guys get rest [while injured],” Samuelsson said. “They get time to prepare and they come back refreshed. Absolutely, I think it helped us in Detroit. The players coming back are hungry and they want to play. How much is that worth? Nobody can tell. I know when I'm injured, I really want to come back and have success even more.”

...Mutta Iain MacIntyre palauttaa taas maan päälle kertomalla totuuden pakkien loukkaantumisten välillä.

The Canuck blue-line injuries are both more plentiful and more serious than the Red Wings'.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Vancouver palasi jälleen voittokantaan, kun sai vastaan sopivan joukkueen, myös loukkaantumisista kärsivän alavireisen Dallasin. Pelin kaksi ensimmäistä erää mentiin aika lailla tasaisissa merkeissä numeroiden valossa, mutta kolmannessa erässä Canucksin yksilöt Sedineiden johdolla käänsivät pelin selvään 5-2 kotivoittoon.

Voitolla Canucks piti huolen siitä, että marraskuun 21. päivä on edelleen viimeisin päivämäärä, jolloin joukkue on hävinnyt varsinaisella peliajalla kaksi peliä peräkkäin. Tuo kertoo kovasta tasaisuudesta joukkueelta, eikä tämä onneton nykyinen pakkitilannekaan näytä venettä ihan mahdottomasti keikuttavan.

Vancouverin voitossa huomion arvoista oli mielestäni juuri noiden viime pelissä parjaamieni pakkien peli. Nyt Rome (päälle 23 minuuttia) ja Ehrhoff pelasivat paljon paremman pelin ja myös Sauve nosti tasoaan pelaten jopa oikein lupauksia nostavan pelin (iso, voimakas ja hyvin liikkuva puolustaja). Tanev ja Salo pysyivät samalla korkealla tasolla kuin viimeksi ja Oberg.. no ei näkynyt nyt liikaa virheitä ja kerran hän uskalsi kuskata kiekkoa laitaa pitkin jopa oikein päästä päähän. Hieno juttu, että tämä varamiespalvelukin pystyy pelaamaan näitä melko ehjiä iltoja ainakin silloin tällöin.

Hyökkäyksessä Sedinit olivat kentän ykköspelaajia ja kumpikin keräsi kolme pistettä. Daniel Sedin nousi pisteillään (2+1) NHL:n pistepörssin kärkeen ja eroa Stamkosiin on nyt kaksi pistettä. Henrik on puolestaan enää vain kolmen pisteen päässä Stamkosista, joten Kaksosilla on kaikki mahdollisuudet napata pistepörssissä vaikka kaksi ensimmäistä sijaa. Se olisikin jo aika lailla ikimuistoinen temppu kun on kyse veljeksistä ja myös kaksosista.

Ykkösketjun ohella toinen onnistunut ketju oli mielestäni kolmonen. Torres teki kaksi maalia ja nosti kauden maalimääränsä 13 osumaan, mikä on kolmosessa pelanneelle hyökkääjälle ihan kelvollinen saldo. Hansen ja Malhotra uurastivat puolestaan jälleen hienosti kiekottomina ja MM otti jälleen monta tärkeää aloitusta kotiin. Kakkosketju oli puolestaan Dallasia vastaan vähän normaalia pienemmässä roolissa, mutta Keslerin kunniaksi on mainittava jälleen hyvä alivoimapeli etenkin ensimmäisen erän kahden miehen vajaalla.

Hyvä sunnuntai-aamu siis kokonaisuutena: voitto, Daniel Sedinille pistepörssin kärkipaikka ja kukaan ei edes loukkaantunut tällä kerralla. Seuraavaksi keskiviikkona Montrealin kimppuun. Dan Hamhuis saattaa palata tuohon peliin.

Huhujen mukaan Salon lämäri on muuten vieläkin nousemassa Tyynenmeren yllä. Saa nähdä milloin laskeutuu.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Tuo loukkaantumishomma on aina vähän kaksiteräinen miekka. Lepoa se toki antaa, mutta jos vaiva jää päälle vielä loppukauden ajaksi, niin sitten äijät loppujenlopuksi taistelevat pleijareissa vajaatehoisina. Se riippuu niin hirveästi loukkaantumisen laadusta.

Btw, se Salon ampuma kiekko taisi juuri lentää tuosta kämppäni ikkunan ohi.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Tuo loukkaantumishomma on aina vähän kaksiteräinen miekka. Lepoa se toki antaa, mutta jos vaiva jää päälle vielä loppukauden ajaksi, niin sitten äijät loppujenlopuksi taistelevat pleijareissa vajaatehoisina. Se riippuu niin hirveästi loukkaantumisen laadusta.
Ihan totta. Ykköspakki Edlerilla vaikuttaa olevan pahin vamma ja hänen paluunsa saattaa mennä sinne playoffien kynnykselle asti (tai jopa ensimmäiselle kierrokselle), mikä ei ole kovin hyvä asia. Hammer ja Ballard taisivat selvitä puolestaan kuitenkin lopulta onneksi aika pienellä. Albertsin ja Bieksan vammoista on vaikea sanoa mitään muuta, kuin Albertsin peliin rannevamma tuskin kovin pahasti vaikuttaa, kun mies ei ole kovinkaan paljon kikkojaan esittele. Edlerin paluu tuossa eniten pelottaa.

Henkka kirjoitti:
Btw, se Salon ampuma kiekko taisi juuri lentää tuosta kämppäni ikkunan ohi.
Ai se on menossa sitten ilmeisesti jo kohti pohjoista?

***

Cory Schneiderin hyvä Dallas-pelin jälkeinen haastattelu "After Hours with Cory Schneider" koottuna videolle. Cory antaa kyllä joka paikassa itsestään mielestäni hienon kuvan ja tulee olemaan sääli kaupata tuollaista pelaajaa. Hansenin matkiminen tuolla videolla jossain 9:30 minuutin kohdalla herätti naurulihaksiston.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Vancouver nosti Cody Hodgsonin ylös farmista. Hodgson pelaa Montrealia vastaan ylihuomenna luultavasti nelosketjun keskellä. Samalla kaksi peliä pelannut puolustaja Evan Oberg lähti Canucksin syvyyspakin roolista Moosen syvyyspakiksi AHL:aan. Obergin paluu farmiin tarkoittanee käytännössä sitä, että Dan Hamhuis palaa kentille.

Hamhuis - Ehrhoff
Sauve - Salo
Tanev - Rome

Sivussa edelleen pakeista:

Edler
Bieksa
Ballard
Alberts
Sweatt
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös