No mites Bernier & co. pelas yön pelissä? Takkiin tuli jo toistamiseen, tosin Ottawa on tällä hetkellä erittäin kuuma joukkue. Mietteitä pelistä?
Kauheasti ei voi ottaa kantaa peliin koska streamin kanssa oli suuria ongelmia toisen ja kolmannen erän ajalta. Sissinä kuitenkin katselin matsin päivittelemällä 30sekunnin välein tulikettua. Matsi alkoi kylmällä kyydillä, Canucks jäi Ottawan jalkoihin lähestulkoon täydellisesti. Jason Spezza laukoi yhtä monta vetoa kuin Vancouver tuossa ensimmäisessä. Loppuerää kohden alettiin saamaan hieman juonesta kiinni, mutta yltiöpäinen hyökkäyspelaaminen kostautui ja Sens pääsi 4-1 vastahyökkäykseen jossa SOB:n hieman myöhästynyt heittäytyminen todennäköisesti sinetöi tuon 2-0 maalin. Tilanne ei sinällään ollut kummoinen ja Raycroft teki parhaansa mutta O'Brienin liuku näytti työntävän Andrewn sen verran tilanteesta ulos ettei reach enää reattaneut.
Tosiaan nuo kaksi muuta erää olivat tuskaista katsottavaa, paitsi justin.tv:n ongelmien, myös Vancouverin saamattomuuden takia. Näkyvimmin esiintyi mielestäni Burrows jolla oli erittäin suurta ratkaisun nälkää joka näkyi ottelun lopussa turhautumisena ja muutamana kahnauksena vihellyksen jälkeen. Toinen jonka otteet osuivat silmään oli Pavol Demitra. Demon peli on kyllä tuloillaan ja mies otti paljon henkilökohtaista roolia yrittäessään käytännössä mahdottomistakin paikoista maalia. Toisena päivänä, vähän maltillisemmin Pavol olisi saattanut osuakin.
Bernier kunnostautui lähinnä yhdessä puolittaisessa läpiajossa josta sai vielä reboundmahdollisuuden mutta kieltämättä aika hosumisen makua siinäkin. (Liekö koko seura juonut pari kuppia kahvia liikaa vai mistä moinen tärinä) Muuten Bernier vietti paljon aikaa ulkona pelistä. Varsinkin omassa päässä Steve tuntui kyttäävän aika paljon sinisen tuntumassa eikä omaan silmään osunut kuin ihan pari laidoilla käymistä. Sinänsä hän ei mitenkään ollut mielestäni sen huonompi kuin pelaaja Y tai Z, mutta kun tuli tavallaan negaatiolasien läpi seurattua niin tuollaisen "sivustaseuraamisen" bongasin ajoittain hänen tekemisistään.
Kuitenkin kuten viime kaudellakin, Wellwood ja Bernier (lisättynä tuloaan tekevällä Demolla) väläyttelivät varsinkin hyökkäyksessä juonikkuuttaan. Tämä realisoitui Kylen ja Demon kohdalla tuossa ottelun ainokaisessa kolmannen erän loppupuolella. Minusta tuo kolmonen on tavallaan niin lähellä hyvää ketjua että ei tarvitse isoa korjausliikettä tapahtua. Kemiat on olemassa, paineet kohtuu pienet kiitos laadukkaan TOP 6:sen ja ainakin viime kaudella oma pää tiivistyi mukavasti kevättä kohden.
En nyt mikään ekspertti ole, mutta tuossa omia päälimmäisiä ajatuksia tuosta matsista.
---------------------
Toinen asia minkä halusin nostaa esille on Cody Hodgson. Tämä Vancouverin tulevaisuus pääsi siis vihdoista viimein kentille tässä männä viikolla. Tämän nojalla olen ihmetellyt tätä Hodgsonin loukkaantumista ja sen vakavuutta kesällä. Tuntuu oudolta näin jälkikäteen miksi häntä ajettiin silloin niin aktiivisesti joukkueeseen kun (näin jälkikäteen tietysti helppo sanoa) Cody oli selvästi rikki, eikä ihan vähää. Tuntuu että training campilla otettiin aika tarpeetonta riskiä seuran suurimman lupauksen suhteen aika turhaan. Vancouver ei kuitenkaan ollut mikään Islanders joka tarvitsi talenttia heti. Meillä oli juuri sainatut kaksoset, Kesler, hyvin vielä silloin esiintynyt Wellwood.. Lisäksi Hodgson ei ole vielä sellaisessa iässä että hänen olisi pitänyt jo murtautua ammattilaisliigoihin. Nyt Codylta jäi yli puolet kaudesta väliin ja omissa kirjoissani elintärkeät juniorien MM-kisat. Toivotaan että tämä pelaamattomuus ei pitkässä juoksussa vaikuta hänen uraansa, mutta kyllähän tämä hänen kehitystään hidastaa ehdottomasti. Ainoa kasvu mikä tästä tulee on tietysti henkinen mutta aika iso hinta siitä tiedosta että ota loukkaantumisesta palautuminen vakavasti.
Erityisesti minua ihmetyttää Codyn kentille kiirehtiminen siinä mielessä ett Gilliksen Canucks tuntuu muuten olevan tekemisissään hyvin kärsivällinen. Demitran on esimerkiksi annettu tulla hyvin omaa tahtiaan takaisin, ja Sundinia odoteltiin viime kaudella kaikessa rauhassa. Samaten sopimusneuvotteluissa asioiden on annettu ennemmin venyä kuin että niitä olisi hoputeltu. Miksi siis Hodgson piti saada training campille kun olisi voinut rehellisesti todeta että sori mutta olet vielä keskenkuntoinen ja sun aikas tulee vielä? No, näihin on täältä käsin vaikea saada vastauksia, mutta toivottavasti viimeistään ensi kesänä Cody, AV tai kaikista mieluimmin Dave Gagner avaisi näitä visioita miksi Vancouver näki Codyn kentälle saamisen noin kiireellisenä.
------------------
Nopeasti vielä tähän loppuun case Kesleristä. Sopparineuvottelut on nyt sitten jäissä kauden loppuun asti. Joillekkin tämä kuulostaa oudolta ja kenties hälyttävältäkin. Täytyy kuitenkin muistaa että tässä on kyseessä nyky-Vancouverin normikäytännöstä. Luongon kanssa toimittiin samoin, kuten myös Sedinien. Burrowsin jatko taisi olla aika kivuton. Siinä kohden minusta tuntui että Burr koki olevansa niin hyvässä nosteessa että kannatti vääntää hyvähintainen sopimus ja Canucks totesi että Alexin käsitys hyvähintaisesta oli enemmän kuin kohtuullinen. Tuossa ei tavallaan ollut mitään väännettävää kun Burrows ei kuitenkaan ollut todistetusti ykkösketjun osastoa vaan laadukas Shutdown-pelaaja jolla oli sihti osunut kohdalleen.
Keslerin kohdalla meillä on lupaava nuorukainen joka on tasaisesti parantanut vuosi vuodesta ja on noussut liigan sentterihierarkiassa parhaiden kahden suunnan miesten joukkoon. Hän on Vancouverin johtajia, Olympiatason kiekkoilija, fanien suosikki ja tätä nykyä suuri osa BC:n yhteisöä. Lisäksi Kesler on useaan otteeseen todennut haluavansa pelata koko uransa Canucksissa. Tosin näiden viime käänteiden kohdalla on kuulunut (hänen agentilta vai Ryanilta itseltään, se oli jäänyt epäselväksi) että on hyväksynyt ajatuksen että ura saattaa jatkua muualla. Kesler tuntui olevan pettynyt että asiaa ei saatu ratkaistua kauden aikana. Sinänsä se on ymmärrettävää koska miehen jatko pitäisi olla yhtä itsestäänselvää kuin Janne Ojasen. Mutta joudun kallistumaan Gillisin suuntaan siinä mielessä että jos tilanne on avoin vielä tässä kohden niin paras on palata asiaan myöhemmin, varsinkin tilanteessa jossa molemmat osapuolet
haluavat päästä yhteisymmärrykseen. Canucks on tällä hetkellä jatkuvasti tien päällä, kohta alkaa Olympialaiset jotka vievät Ryanin energiaa ja huomiota, siitä pieni matka ja ollaankin jo (koputa puuta) Play Offeissa. Sekä seuralla että Kessillä on tarpeeksi lautasellaan ilman sopimushärdellejäkin. Ja koska osapuolet eivät olleet käsittääkseni kauhean kaukana toisistaan, en usko että tähän mitään draamaakaan liittyy. Uskoisin Keslerin ymmärtävän miksi tällaiseen ratkaisuun päädyttiin.