Vancouver Canucks 2009-2010

[nuck]

Viime kausi meni Vancouverin organisaatiolta kohtalaisen hyvin. Uusi manageri Mike Gillis teki useita hyviä siirtoja, joista merkittävimpinä nuoriin pelaajiin kohdistuneet liikkeet ja johtoportaan uusiminen. Kentällä Canucks meni playoffien toiselle kierrokselle, mitä voidaan pitää kaikesta pettymyksestä huolimatta melko hyvänä saavutuksena.

Myös organisaation syvyyspuolella nähtiin useampia onnistumisia. AHL:ssä Manitoba eteni Calder Cupin finaaleihin joukkueella, jossa pitäisi olla muutamia tulevaisuuden NHL-pelaajia. Nuorissa lupauksissa sentteri Cody Hodgson valittiin CHL:n parhaimmaksi pelaajaksi ja maalivahti Cory Schneider AHL:n parhaimmaksi maalivahdiksi. Nousevia kykyjä siis pitäisi olla tulossa.

Sen sijaan se tärkein, Vancouverin kokoonpano, on tällä hetkellä pahasti auki. Lisäksi joukkueen ympärillä on useita kysymysmerkkejä jatkosta, eikä viime kesänä taloon tulleen manageri Mike Gillisin tulevaisuuden suunnitelmista tiedä. Tämän kesän jälkeen olemme paljon viisaampia Gillisin suunnitelmista, mutta juuri tällä hetkellä edessä ei ole kuin kysymyksiä.

Jos katsomme joukkueen odotettua kokoonpanoa (ne pelaajat, joilla on sopimus) ensi kaudelle, niin noita kysymysmerkkejä tulee todella paljon.

Hyökkäys:

????? - ????? - Burrows (2 milj.)
Kesler (1.75) - ????? - Demitra (4)
Raymond (0.883) - ????? - Bernier (2)
Hordichuk (0.775) - Johnson (1.15) - Rypien (0.522)

Puolustus:

Mitchell (3.5) - Salo (3.5)
????? - Edler (3.25)
????? - Bieksa (3.75)
????? - ????? / ?????

Maalivahdit:

Luongo (6.75)
?????

Cap shit: 33,858


Rajoitetut vapaat agentit - RFA (joilla on NHL-mahdollisuuksia):

Hyökkääjät:

Jannik Hansen
Kyle Wellwood

Puolustajat:

SOB
Nathan McIver


Rajoittamat vapaat agentit - UFA (viime kauden joukkueesta):

Hyökkääjät:

Daniel Sedin
Henrik Sedin
Mats Sundin
Taylor Pyatt
Jason Jaffray
Michel Ouellet
Jason Krog

Puolustajat:

Mattias Öhlund
Rob Davison
Ossi Väänänen
Nolan Baumgartner

Maalivahdit:

Jason Labarbera
Curtis Sanford


Tulossa-osastoa:

Hyökkääjät:

- Cody Hodgson
- Michael Grabner
- Alex Bolduc
- Guillaume Desbiens (kunhan tekee sopimuksen)
- Sergei Shirokov

Puolustajat:

---- (ei vielä ensi kaudella kukaan)

Maalivahdit:

Cory Schneider


Eli... Joukkueelta puuttuu tällä hetkellä kolme ensimmäistä sentteriä, ykkösketjun toinen laita, kaksi TOP6 puolustajaa, syvyyspuolustajat kokonaan ja kakkosmaalivahti. Ei siis kovin hyvä sopimustilanne juuri nyt. Toisaalta ainakin Gillisilla on periaatteessa kaikki mahdollisuudet muokata joukkuetta ja näyttää, millaiseksi ja miten hän joukkuetta osaa / haluaa kasata.

Organisaation onneksi nuorista on tulossa hyviä pelaajia avoinna oleviin rooleihin. Sentteri Hodgson tulee mitä luultavimmin ottamaan paikan NHL:stä kakkos- tai kolmosketjusta, sillä hän ei voi pelata AHL:ssa ja OHL:ssä ei ole enää mitään saavutettavaa. Maalivahti Schneider saattaa puolestaan nousta ensi kaudella kakkoseksi useimmin, jotta hän saisi NHL-kokemusta.

Muista nuorista Grabner, Shirokov ja Desbiens (jos ja kun tekee sen sopimuksen) taistelevat myös ylhäällä pelipaikoista. Kahden ensin mainitun ongelmaksi tulee se, että kakkosketjusta ei ole oikein tarjolla pelipaikkaa, ellei minun toiveeni Demitran kauppaamisesta toteudu. Myös Desbiensilla tulee olemaan hyvin tiukkaa ottaa pelipaikkaa nelosesta, kun sinne on tarjolla laidalle Rypienin ja Hordichukin lisäksi esimerkiksi tällä hetkellä RFA-pelaajana oleva Hansen.

Tämän hetken suurimmat kysymykset:

1. Sedinin kaksosten jatko?

Huhuissa Kaksosten on kerrottu pyytävän hurjia summia jatkosopimuksiinsa. Ruotsalaisessa mediassa kaksosten kerrottiin hakevan noin kuukausi sitten agentin mukaan "markkinahintaisia" sopimuksia. Heidän tapauksessaan markkinahinta tarkoittanee enemmän kuin esimerkiksi Scott Gomezin noin 7.5 miljoonaa, ja pitkää sopimusta.

Jos tuo pitää paikkansa, he saavat lähteä ottamaan nuo isot rahat jostain toisesta (käytännössä huonommasta) joukkueesta. Jos he taas haluavat Burrowsin ja Keslerin tavoin pelata yhdessä jatkossakin Vancouverissa ja haluavat menestystä (mikä tarkoittaa ylipäänsä markkinahintaa matalampia sopimuksia), he ovat tervetulleita jatkamaan uraansa Vancouveriin minun puolestani. Tällä hetkellä Kaksosten jatko on kuitenkin pahasti auki.

Vaikea sanoa, mikä on Gillisin mielipide heidän jatkolleen, kun sopimusta ei tehty viime kauden aikana. Voi jopa olla, että puheista huolimatta (Gillisin näkemyksen mukaan) joukkue tarvitsee uusia vastuunkantajia kärkiketjuun, eikä hän halua kiinnittää kaksosia pitkiin sopimuksiin isoilla rahoilla, kun he eivät ole kantaneet joukkuetta kahden kauden tärkeimmillä hetkillä (tehottomuus vuoden 2007 ja 2009 playoffeissa toisilla kierroksilla).

Pian se nähdään. Oma mielipide heidän jatkolleen on puhtaasti taloudessa. Jos he tekevät markkinahintaa matalamman sopimuksen (korkeintaan kuusi miljoonaa kausi), he saavat minun puolestani jatkaa. Muuten... kiitos pitkästä urasta Vancouverissa ja menestystä jatkoon.

2. Maalivahtitilanne

Roberto Luongon sopimus loppuu ensi kauden jälkeen. Viime kausien aikana farmissa Canucksilla on kypsynyt oma varaus Cory Schneider, jonka aika alkaa olla käsillä, eikä AHL:ssa ole enää juurikaan haasteita. Nyt (tai ensi kauden aikana) joukkueen pitää tehdä kipeä päätös: tehdäkö Luongon kanssa jatkosopimus, vai säästääkö häneen sijoitetut rahat muualle joukkueen rakentamiseen ja mennä Schneiderilla tulevaisuuteen.

Luongon jatkosopimus (jos sopimusasiat saadaan kuntoon) olisi kaikkein varmin tapa säilyttää maalivahtiosaston toimivuus jatkossakin. Toisaalta Luongon kauppa-arvolla olisi mahdollista saada toisaalle joukkuetta laatua, mitä ei ehkä muuten saataisi. Schneider-korttiin kohdistuvat samalla paitsi isot riskit, mutta myös iso saatavuus.

Jos hän onnistuisi, Luongolla saataisiin laatua toisaalle ja oma kasvatti olisi hieno nähdä pitkään tulevaisuudessa ykkösvahtina. Jos hän epäonnistuisi, joukkue olisi menettänyt historiansa parhaan maalivahdin, kapteenin ja joukkueen tärkein pelipaikka olisi pahoissa ongelmissa. Pahimmassa tapauksessa joukkue ajaisi Schneideria sisään liian aikaisin liian isoon rooliin, ja Coryn koko tulevaisuus kärsisi tuosta.

3. Sentteritilanne

Jos Henrik Sedin lähtee vapaana agenttina muualle isojen rahojen perässä, Vancouverin keskusta on pahasti auki. Nuori Hodgson ottanee paikan kakkos- tai kolmosketjusta, Kyle Wellwood saadaan sopimukseen (jos niin halutaan) ja Ryan Kesler'kin voidaan laittaa takaisin keskustaan, mutta ykkösketjun sentteri puuttuisi kokonaan. Mitä tuossa tapauksessa tehtäisiin?

4. Puolustus

Playoffit osoittivat Chicago-sarjassa, että Vancouverin puolustus oli liian hidas jalalla. Puolustus tarvitsee siksi muutosta hieman liikkuvampaan suuntaan, mutta ei tuota koko osastoa tarvitse suinkaan vaihtaa (kokonaisuus oli edelleen hyvä, vaikka muutosta kaivataankin). Monivuotinen luottopuolustaja Öhlund lähtee ottamaan koukkujäähyjään muualle ja hänen tilalle pitää saada liikkuvampi puolustaja. Scott Niedermayer on ollut taas huhuissa.

5. Varaustilaisuus

Gillis satsaa selvästi edeltäjiään enemmän nuorten pelaajien kehitykseen, joten varaustilaisuudessa tuskin nähdään kauppoja. Toisaalta sellainenkin on mahdollista tässä tilanteessa, kun joukkueella on kuudella ensimmäisellä kierroksella varausvuoro, joukkue hankki kauden lopulla kaksi lupaavan oloista yliopistosarjan vapaata agenttia (Walsky ja Oberg), joukkueella on kärjessä prospect-mittareilla huippulaatua ja joukkueen palikat ovat sopimuksissa pahasti auki.

Minä kuitenkin pitäisi kaikki varausvuorot itsellä, sillä prospect-puolen syvyys on todella heikkoa. Kirjoittelen enemmän omista toivevarauksista ennen varaustilaisuutta.

Tässä omasta mielestäni viisi tärkeintä asiaa, mihin pitää keskittyä kesällä.

Mitä muut tänne saakka lukeneet tekisivät Vancouverin tilanteessa noiden (tai ainakin yhden noista) asioiden suhteen?

 

[Chip Whitley]

Mitä muut tänne saakka lukeneet tekisivät Vancouverin tilanteessa noiden (tai ainakin yhden noista) asioiden suhteen?

Omasta mielestäni Canucksin top 6 hyökkäys on Sedinien sopimustilanteen vuoksi niin pahasti auki, että sitä on aika vaikea lähteä arvioimaan (siis sitä että kuka pelaisi ja missä). Tässä pitäisi oikeastaan tehdä 2 eri pohjapiirrustusta, toinen Sedinien kanssa ja toinen ilman.

Faktahan on, että mikäli Sedinit lähtevät, Canucks tarvitsee vähintään kaksi kovan luokan hyökkääjää kahteen ylimpään kenttään mikäli joukkue ei halua taistella ensi kaudella ykkösvarauksesta. Ja Gillisilla on 3 vaihtoehtoa joilla tällaiset vahvistukset olisi hankittavissa; UFA-markkinat, treidien kautta ja (epärealistisesti) toivomalla Hodgsonin onnistuvan niin hyvin heti tulokaskaudellaan.

UFA-markkinoilta on turha odottaa mitään halvempaa, tai edes parempaa hinta/laatusuhteeltaan verrattuna Sedinin kaksoseen, ja on aika epätodennäköistä että Gillisin UFA-onkeen tarttuisi kaksi tähtihyökkääjää. Treidien puolella taasen organisaation jo valmiiksi heikko prospect pool kapenisi entisestään (tai sitten pakisto, joka on myös sen verran auki etten mielellään sieltäkään ketään kauppaisi) mikäli sitä kautta pitäisi lähteä ykköskentän laituria/sentteriä/molempia hakemaan. Eikä Hodgsoniin voi asettaa noin suuria odotuksia heti ensimmäisellä ammattilaiskaudella.

Tässä on nyt menty monta vuotta eikä olla vielä saatu sitä yhtäkään vahvistusta hyökkäykseen, joten en vain jaksa uskoa että Gillis saisi joukkueesta kilpailukykyisen mikäli Sedinit pakkaavat ja jättävät Vancouverin jälleen kerran nuolemaan näppejään. Erityisesti tuo ykkössentterin tontin paikkaaminen tulisi olemaan lähestulkoon mahdoton tehtävä.

Sedinien kanssa puolestaan Canucks olisi aika sama kuin viime kaudella hyökkäyksen osalta, eli siis playoff-tasolla selvästi mutta sinne ihan huipulle on kuitenkin vielä matkaa. Kesler voi tarvittaessa uskoakseni pelata kakkoskentänkin keskellä, ja huhujen mukaan Wellwood olisi sainaamassa Canucksin kanssa jatkon (1.75mil/yr, kaksi vuotta) joten tämän myötä voisi luulla 2. ja 3. ketjujen keskustojen olevan paperilla kunnossa vielä kun Hodgsonkin kummitelee taustalla.

Sedin (6mil) - Sedin (6mil) - Burrows (2 milj.)
Kesler (1.75) - Hodgson - Demitra (4)
Raymond (0.883) - Welly (1.75mil) - Bernier (2)
Hordichuk (0.775) - Johnson (1.15) - Rypien (0.522)
Hansen/Desbiens/Bolduc/Grabner/Shirokov

Myös tuossa sommittelussa Hodgsoniin kohdistuu aika suuret odotukset ja paineet, mutta liikutteluvaraahan tuossa löytyy. Jos kakkosen keskusta on liikaa Hodgsonille, voi Keslerin (tai vaikkapa Wellwoodin) siirtää Hodgsonin tilalle keskelle ja nostaa kolmosesta sen hetken kunnolla parhaiten suorittavan Keslerin paikalle, tai sitten kokeilla Hansenia, Grabneria tai Shirokovia.

Puolustus on vähän yksinkertaisemmalla mallilla. Takalinjat tarvitsevat ehdottomasti 3 vahvistusta joista yksi on SOB (?), yksi joku kiekollinen pakki joka toivottavasti pystyy ratkaisuihin myös ylivoimalla, ja yksi seitsemännen pakin roolin ottava tiimipelaaja tyyliin Davison/McIver.

Maalivahtitilanteesta vielä sen verran että minulle käy kaikki muut vaihtoehdot paitsi se, että Luongo lähtee ensi kesänä ilmaiseksi ja jättää jälleen kerran Vancouverin nuolemaan näppejään. Toisin sanottuna siis olisin valmis kauppaaman Luongon deadlinella mikäli Luongo ei ole suostunut laittamaan nimeään jatkosopimukseen. Ihan sama vaikka joukkue johtaisi koko runkosarjaa siinä vaiheessa, Canucksilla ei yksinkertaisesti ole varaa ottaa tuollaista osumaa joka samperin kesä ja siinä samassa yrittää (?) joskus vielä voittaa Cup.

 

[Ronning]

Mikäli Sedinien kanssa ei jatketa on mahdollista koota toinen hyökkävä kolmikko Kesler-Burrows akselin varaan ja sommitella toista kokeneen Demitran ja nuoren Hodgsonin ympärille. Tätä lähtisin tukemaan yhden takuuvarman tähden hankinnalla(Heatley on kuulemma kiinnostunut liikkumaan Ottawasta, ja Marian Gaborik nyt kiinnostaa aina) ja yhden perushyvän laatuveteraanin lisäksellä. Steve Sullivan saattaisi esimerkiksi olla kaveri jonka saisi koijattua kohtuullisella sopparilla kakkosen keskelle.

Eli puhtaana ajatusleikkinä kaksi ensimmäistä kenttää ilman Sedinejä voisivat olla:

"Heatley"/"Gaborik"-Kesler-Burrows
Demitra-Hodgson-"Sullivan"


Ajatuksena minulla lähinnä olisi että Sedinien lähtiessä ei lähdettäisi hakemaan kahta kallista kohtuullisen tehokasta kaveria vaan yksi erittäin kallis A-luokan täsmäase jollaista Pavel Buren jälkeen ei Vancouverissa ole nähty. Sen lisäksi haistellaan joukkueeseen ehkä joku Gillisin entinen asiakas hyvällä hinnalla tuomaan lähinnä kokemusta ja laajuutta rosteriin. Näin vapautuisi paremmin rahaa mahdolliseen Niedermayerin hankintaan.

Lisäksi tuollainen "stevesullivan" mahdollistaisi Grabnerin suhteellisen riskittömän kokeilun kakkosen laidassa pitkin kautta.

Lisäksi kauden mittaan olisi mahdollista kokeilla Grabneria tuossa kakkosessa

 

[Chip Whitley]

Mikäli Sedinien kanssa ei jatketa on mahdollista koota toinen hyökkävä kolmikko Kesler-Burrows akselin varaan ja sommitella toista kokeneen Demitran ja nuoren Hodgsonin ympärille. Tätä lähtisin tukemaan yhden takuuvarman tähden hankinnalla(Heatley on kuulemma kiinnostunut liikkumaan Ottawasta, ja Marian Gaborik nyt kiinnostaa aina) ja yhden perushyvän laatuveteraanin lisäksellä. Steve Sullivan saattaisi esimerkiksi olla kaveri jonka saisi koijattua kohtuullisella sopparilla kakkosen keskelle.

Sanoin aikaisemmin että en usko Gillisin saavan kasaan kilpailukykyistä joukkuetta mikäli Sedinit lähtevät, eikä ainakaan minun mielestäni sinun ehdotuksesi tee tuosta poikkeusta.

Kesler ja Burrows pelasivat kyllä erinomaiset kaudet hyökkäyssuuntaan ja ovat muutenkin joukkueelle erittäin tärkeitä pelimiehiä, mutta kumpikaan heistä ei ole oikea "first line talent", eikä heistä ole pelaamaan samassa ykköskentässä ainakaan koko kautta (en ainakaan jaksa uskoa tähän). Kesler teki kuitenkin tosissaan niitä pisteitä vasta vuoden vaihtumisen jälkeen kun hän pelasi laidalla, ja samassa kentässä pelasi Sundin ja Demitra. Samaan tyyliin Burrows teki tosissaan niitä pisteitä ja maaleja Sedinien kanssa, ja tuossahan paikassa Anson Carterkin on 30 maalin mies. Tuo siis väheksymättä Burrowsin otteita, mutta antaahan se kuitenkin vähän eri näkökulmaa.

Nyt sitten tuon kaksikon pitäisi olla 2/3 joukkueen ykköskentästä. Keslerin pitäisi hypätä kakkoskentän laiturista/kolmoskentän sentteristä joukkueen ykkössentteriksi, ja Burrowsin pitäisi iskeä lähemmäs 30 maalia ilman Sedinien tarjoilua. En tiedä, en ainakaan itse kovin luottavaisin mielin kauteen lähtisi vaikka se toinen laituri olisikin kova tekijä tyyliin Gaborik/Hossa/Heatley.

Ja tuo kaikkihan siis meni sillä oletuksella että markkinoilta joku A-luokan stara Canucksiin liittyisi; kuinka todennäköistä edes on että Canucks moisen saisi? Eihän sitä voi tietää, mutta ottaen huomioon 29 muuta joukkuetta, ei se mitenkään "varma" juttu ole että sellaisen tuohon ykköskentän toiseen laitaan saisi. Pelaaja tyyliin Heatley on tietty vähän eri tilanteessa, ja uskoakseni Canucksilla olisi ihan hyvät mahdollisuudet hänen hankintaan (Heatleylla kuitenkin mökkiä B.C.ssa jne.), mutta eri asia onkin onko Canucksilla pelimerkkejä hänen hankintaansa (johon en jaksa uskoa) siinä missä UFAt maksaisivat vain rahaa. Joka tapauksessa jos tuohon "kauniiseen tuntemattomaan" luotetaan liikaa, voi olla suuri pettymys edessä.

Ajatuksena minulla lähinnä olisi että Sedinien lähtiessä ei lähdettäisi hakemaan kahta kallista kohtuullisen tehokasta kaveria vaan yksi erittäin kallis A-luokan täsmäase jollaista Pavel Buren jälkeen ei Vancouverissa ole nähty. Sen lisäksi haistellaan joukkueeseen ehkä joku Gillisin entinen asiakas hyvällä hinnalla tuomaan lähinnä kokemusta ja laajuutta rosteriin. Näin vapautuisi paremmin rahaa mahdolliseen Niedermayerin hankintaan.

Periaattessahan tuo ei huono idea ole, mutta ei Canucks tuolla ykköskentällä (tuolla ykkössentterillä varsinkaan) tule menestymään vaikka joku tähti sieltä joukkueeseen liittyisikin. Sedineita kun ei korvata yhdellä tähdellä. Ja Hodgsonilla olisi edelleen iso urakka edessä kakkoskentässä. Ei tarvitse kuin katsoa mestaruuden voittaneiden joukkueiden rostereita, ja huomaa mikä osa-alue on vahvasti edustettuna. Kesler-Hodgson-Wellwood kolmikolla ei mestaruutta tulla ainakaan pariin kauteen viemään.

 

[Ronning]

Periaattessahan tuo ei huono idea ole, mutta ei Canucks tuolla ykköskentällä (tuolla ykkössentterillä varsinkaan) tule menestymään vaikka joku tähti sieltä joukkueeseen liittyisikin. Sedineita kun ei korvata yhdellä tähdellä. Ja Hodgsonilla olisi edelleen iso urakka edessä kakkoskentässä. Ei tarvitse kuin katsoa mestaruuden voittaneiden joukkueiden rostereita, ja huomaa mikä osa-alue on vahvasti edustettuna. Kesler-Hodgson-Wellwood kolmikolla ei mestaruutta tulla ainakaan pariin kauteen viemään.

Kieltämättä tässä omassa skenaariossa otetaan hieman takapakkia joukkueen nuorentuessa. Mutta Ajattelen itse asian siten että mikäli Sedinit eivät jatka joukkueessa, on tietynlainen uudelleenrakentaminen aloitettava joka tapauksessa. Vancouverin tulevaisuus nojaa pitkälle kuitenkin Hodgsoniin sekä Grabneriin joten heille mieluusti (Codylle varsinkin) vastuuta ja antaisin mahdollisuuden ottaa roolia pitkin kautta. Ja mikäli ei oltaisikaan sainattu 2 x 6 milj = 12 milj vaan 7 milj + 2,5 milj = 9,5 milj jää palkkakattoon tilaa hankkia tukea hyökkäykseen mikäli kauden edetessä esim Grabnerin vauhti ei riitä/pää ei kestä isossa roolissa. Näin ollen jos nuorisolle käy turhan raskaaksi tuovetovastuu, on mahdollista vielä tehdä paikkausta pitkin matkaa.

Sedineissä on se ongelma että heidän sainaamisensa jälkeenkin joukkueeseen tarvittaisiin hyökkäyspäähän täsmäosaamista. Sundin täytti roolinsa kohtalaisen hienosti mutta on taas kesän hitaampi eikä hänen paluustaan ole mitään takeita. Toisekseen Sedinit luultavasti haluavat pitkäaikaista sopparia joka sitoo Canuksin hyökkäyspään ilmeen tietynlaiseksi vuosiksi eteenpäin. Olisi eri asia jos voitaisiin sainata pelkästään Henrik, koska hänen ympärilleen voisi kasata tulevaisuudessa nuorempia, tarkempia, kookkaampia ja vaikka minkälaisempia pelaajia. Nyt kun kaksoset tulevat paketissa, olisi ykkös/kakkoskenttämme hakattu kiveen ainakin seuraavat 5 vuotta. Ja koska he ovat tiettyä hyytymistä osoittaneet Play Off-aikaan, laittaa tämä suuria paineita toiselle TOP6-kolmikollemme. Ja viimeistään kahden vuoden päästä tuohon kuuluu Michael ja Cody

Minä en usko että Daniel ja Henrik johdattavat Vancouverin mestaruuteen. Pidän heistä pelaajina ja arvostan uraa nuckseissa, mutta pahoin pelkään että heiltä puuttuu se draivi joilla käännetään sarjan kulku vaikka yksin tarvittaessa. Codyssa on potentiaalia, mutta kaveri ei ole pelannut ylhäällä sekuntiakaan joten on mahdoton sanoa.


...Kesler kyllä jo alkaa vakuuttaa minua siitä että hänellä tulee olemaan järkyttävä rooli kun kannua B.C:hen raijataan.

 

[Henkka]

Kieltämättä tässä omassa skenaariossa otetaan hieman takapakkia joukkueen nuorentuessa. Mutta Ajattelen itse asian siten että mikäli Sedinit eivät jatka joukkueessa, on tietynlainen uudelleenrakentaminen aloitettava joka tapauksessa.

Hankalaksi on Canucksin tilanne tosiaan mennyt. Olisiko organisaatiossa uskallusta lähteä kunnon sell-outtiin, jos Sedinit eivät jatka? Riskillä laitettaisiin Luongokin lihoiksi, jolla hankittaisiin lisää nuorta runkoa jostain maalivahtia kipeästi kaipaavasta joukkueesta. Demitrat ja Salot pihalle trade-takarajalla. Kylmästi Schneider tolppien väliin, yrittää hankkia Bouwmeester ja sitä rataa.

Mielestäni nyt ei kannata jäädä polkemaan paikalleen keskikastin materiaalilla, vaikka sieltä pari nuorta lahjakkuutta olisi ylös tulossakin. Heitä tarvitaan enemmän Phoenixin tyyliin, jotta sitten joku voi matkalla flopatakin. Kova kilpailu pitää olla.

Tietysti kanadalaisen joukkueen jatkuvat menestymispaineet ymmärtää. Ei ole helppoa GM:n olla sellaisessa Median peineessa, kuin jossain etelän aavikolla/Floridan seudulla.

 

[Chip Whitley]

Kieltämättä tässä omassa skenaariossa otetaan hieman takapakkia joukkueen nuorentuessa. Mutta Ajattelen itse asian siten että mikäli Sedinit eivät jatka joukkueessa, on tietynlainen uudelleenrakentaminen aloitettava joka tapauksessa.

Gillisin järkevä, tuottoisa, ja onnistunut mahdollisuus joukkueen uudelleen rakentamiseen oli ja meni, jos minulta kysytään. Gillis teki päätöksensä deadlinella pitää Sedinit (+ Öhlund) mukana (vai tekikö - keskusteltiinko edes kaksosten mahdollisesta kauppaamisesta), kun toisena vaihtoehtona olisi ollut pistää punapäät lihoiksi, ja täten aloittaa se uudelleen rakennus.

Nyt jos Gillis sitten päättää aloittaa uudelleen rakennuksen tänä kesänä, siis sen jälkeen kun Sedinit ja Öhlund pakkaavat kimpsunsa ja kampsunsa eikä Canucks saa vaihdossa mitään organisaatiota tulevaisuudessa auttavaa (paitsi cap tilaa), niin ei tässä voi muuta kuin vetää ranteet auki ja huutaa "fffffuuuuu". Tuosta kolmikosta saaduilla pelimerkeillä uudelleen rakennus olisi jo niin hyvässä vaiheessa, että sen aloittaminen ilman noita pelimerkkejä kasvattaisi vitutuksen määrän uusiin sfääreihin.

Eli siis toisin sanottuna, mielestäni kesällä UFA-menetysten (vielä näin suuren luokan menetykset) jälkeen uudelleen rakentamisen aloittaminen on yksi tyhmimmistä asioista mitä GM voi tehdä. Kyllä se päätös pitää tehdä aikaisemmin, jotta sille uudelleen rakentamiselle saisi hankittua edes jonkinlaista "pesämunaa".

Sedineissä on se ongelma että heidän sainaamisensa jälkeenkin joukkueeseen tarvittaisiin hyökkäyspäähän täsmäosaamista. Ja koska he ovat tiettyä hyytymistä osoittaneet Play Off-aikaan, laittaa tämä suuria paineita toiselle TOP6-kolmikollemme...Minä en usko että Daniel ja Henrik johdattavat Vancouverin mestaruuteen. Pidän heistä pelaajina ja arvostan uraa nuckseissa, mutta pahoin pelkään että heiltä puuttuu se draivi joilla käännetään sarjan kulku vaikka yksin tarvittaessa. Codyssa on potentiaalia, mutta kaveri ei ole pelannut ylhäällä sekuntiakaan joten on mahdoton sanoa.

Tästä olen valitettavasti samaa mieltä, mutta mielestäni Canucksilla ei ole muuta järkevää vaihtoehtoa kuin tuoda Sedinit takaisin, ja yrittää hankkia jotain täsmäosaamista heidän rinnalleen. Jotain sellaista joka ottaisi Sedinien harteilta paineita pois varsinkin kovissa playoff-väännöissä. Sundinista ei tähän todellakaan ollut vaikka kovasti moni siihen uskoikin, joten jos jotain nuorempaa ja vetreämpää kokeiltaisiin tällä kertaa.

Mielestäni nyt ei kannata jäädä polkemaan paikalleen keskikastin materiaalilla, vaikka sieltä pari nuorta lahjakkuutta olisi ylös tulossakin.

Niin, Canuckshan on tehnyt tätä kohta jo 40 vuotta, joten en usko että se miksikään Gillisin myötä muuttuu.

 

[nuck]

Gillisin järkevä, tuottoisa, ja onnistunut mahdollisuus joukkueen uudelleen rakentamiseen oli ja meni, jos minulta kysytään. Gillis teki päätöksensä deadlinella pitää Sedinit (+ Öhlund) mukana (vai tekikö - keskusteltiinko edes kaksosten mahdollisesta kauppaamisesta), kun toisena vaihtoehtona olisi ollut pistää punapäät lihoiksi, ja täten aloittaa se uudelleen rakennus.

Olisikin ollut aika erikoinen tilanne myydä kaksi ykkösketjun hyökkääjää siirtotakarajalla. Joukkue oli kärsinyt tammikuussa pitkän kärsimysnäytelmän, mutta voittanut helmi- ja maaliskuussa ennen siirtotakarajaa 13 pelistään 11, joukkue oli saanut viimein kaksi toimivaa hyökkäysketjua, Sedinit pelasivat Burrowsin kanssa erinomaisesti yhteen, puolustus oli kasassa, Luongo pelasi vakuuttavasti maalilla ja muutenkin terveystilanne näytti harvinaisen hyvältä.

Tuon kaiken keskelläkö Gillis olisi vetänyt ässän hihastaan ja myynyt Sedinit? Kotiedusta taistelevasta ja pitkässä voittoputkessa juoksevasta joukkueesta kaksi ykkösketjun pelaajaa pois ja tilalle tulevaisuutta..? Sen jälkeen kun Sundin oli tehnyt ison sopimuksen valaspaitaan ja joukkue olisi saanut pelinsä kulkemaan, joukkue olisi kääntänyt kurssia täysin, aloittanutkin yht'äkkiä rakennuspuuhat ja karsinut palkkakustannuksia myymällä kärjestä kaksi taitavinta pelaajaa?

Samallahan joukkue olisi voinut myydä Luongon, Pyattin, Demitran, Salon, Öhlundin, kakkosvalmentajat, huoltajat ja Kyle Wellwoodin uima-altaan + drinkkibaarin, sillä minkäänlaisia menestystoiveita ei enää olisi kannattanut odottaa. Tilalle oltaisiin saatu tulevaisuutta. Ongelmaksi tuossa olisi tosin muodostunut pelaajapuolella Öhlund ja Luongo, joilla on/oli NTC sopimuksissaan, ja heistä Öhlund sanoi Hockeyexpressenille jo tammikuussa, että ei suostu purkamaan NTC:taan.

Toisaalta ymmärrän pointin ja harmittaahan se minuakin, että mitään ei saada tilalle (jos Sedinit lähtevät). Mutta Chip kerro minulle yksi kotiedusta taisteleva joukkue (vaikka koko NHL:n historiassa), joka olisi kaupannut siirtotakarajalla kaksi ykkösketjun hyökkääjää. Niitä ei ole, vaikka useammallakin seuralla olisi ollut tarvetta rakentaa tulevaisuutta.

Ja vaikka ei puhuttaisi pelkästään edes kotiedusta taistelevasta joukkueesta, niin Gillis piti Sedineista kiinni aivan kuten Anaheim piti kiinni Niedermayerista, Minnesota Gaborikista, Calgary Cammallerista, St. Louis Tkachukista, Chicago Havlatista, Carolina Colesta, Montreal Koivusta/Komisarekista/Kovalevista, New Jersey Giontasta, Florida Bouwmeesterista jne.

Olen sitä mieltä, että loppuun saakka pitää aina vähintään yrittää (jos on pieniäkin mahdollisuuksia mennä pitkälle), vaikka mahdollisuudet siihen suurimpaan voittoon olisivatkin pienet. Ilman loppuun saakka yrittämistä Canucks'kaan ei olisi mennyt historiassaan kahdesti Stanley Cupin finaaleihin (joku voisi tietysti kysyä, että mitä merkitystä noilla on ollut, kun mestaruutta ei ole kuitenkaan tullut).

Toki välillä on hyvä ottaa takapakkia siirtotakarajalla ja rakentaa sitä tulevaisuutta. Mutta viime kauden aikana ei ollut (yllämainituista syistä johtuen) sopiva tilanne tuohon. Toki nyt kun Canucks putosi toisella kierroksella jatkosta, näin jälkeenpäin meillä on helppo olla jälkiviisaita ja kritisoida. Nyt kun me tiedämme tuloksen, niin ehdottomasti tuo tulevaisuuteen satsaaminen olisi kannattanut.

Tuon Sedineiden lähdön voi nähdä tulevaisuuden kannalta huonona asiana, mutta palkkakaton aikana kattotilassakin on oma suuri voimansa. Nyt joukkueella on ainakin mahdollisuus rakentaa uutta, jos niin halutaan. Myöskään mitään isoa ei olla menetetty (kuin hypoteettisesti - mm. Sedineiden onnistunut vaihtaminen kesken kauden, mikä ei ollut edes realistinen vaihtoehto keväällä), jos joukkuetta päätetään rakentaa enemmän alusta.

Mitään tulevaisuutta vaarantavaa ei olla vielä tehty. Joukkueella on kaikki mahdollisuudet kasata nuori tulevaisuuden joukkue, jos niin halutaan.

Nyt joukkueella olisi kaiken kaikkiaan esimerkiksi seuraavanlaisia vaihtoehtoja (ei välttämättä realistisia, sillä noissa on paljon muitakin joukkueita vaikuttamassa):

1. Yrittää menestystä samanlaisella tyylillä millä viime kaudella, mutta tehdä muutoksia tietyille avainpaikoille (kakkos- ja kolmosketjuun, puolustukseen TOP4 osastoon).

- Tehdä kaksosten kanssa pitkä jatko maltillisilla sopimuksilla mm. Detroitin tyyliin (etupainoitteinen sopimus, mikä pitäisi capin noin +viidessä miljoonassa),
- Pitää Luongo,
- Hankkia kakkosketjuun Gillisin vanha asiakas Cammalleri,
- Kaupata Demitra (vaihdossa vaikka 7. kierroksen varaukseen - palkkatilaa)
- Tuoda Scott Niedermayer kotiseudulleen takaisin esim. kahden vuoden sopimuksella,
- Tuoda Hodgson ja mahdollisesti Grabner mukaan.

Sedin - Sedin - Burrows (5.2, 5.2, 2)
Raymond / Grabner - Kesler/Cammalleri - Kesler/Cammalleri (n. 0.8, 1.75, 5)
Raymond / Grabner / Hansen- Hodgson - Bernier (n. 0.8, 1.725, 2)
Hordichuk - Johnson - Rypien / Hansen (0.775, 1.15, n. 0.6)

Mitchell - Salo (3.5, 3.5)
Niedermayer - Edler (5.5, 3.25)
SOB - Bieksa (n. 1, 3.75)

Luongo (6.75)
Schneider (n. 1)

Yht. n. 54 miljoonaa

- Tuossa kokoonpanossa lähtöajatuksena olisi uskominen Keslerin ja Bernierin kehitykseen, Sedinien ja Burrowsin hienoon yhteispeliin koko kauden aikana pitkälle tulevaisuuteen sekä siihen, että vaihto Niedermayer+Cammalleri <--> Öhlund+Sundin veisi joukkuetta yhden askeleen eteenpäin. Maalilla Luongoon turvautuminen olisi varma ratkaisu.

Uhkana olisi edelleen tietty keskinkertaisuus, realistisuus tuollaisen joukkueen kasaamiseen (Niedermayerin ja Cammallerin sopimukset tuohon hintaan?) sekä tulevaisuuden palkkakatto. Tuossa ei olisi tilaa muutoksille kesken kauden ja kun MVP-Keslerista tulee ensi kauden jälkeen RFA, niin kattotilaa pitää säästää hänelle.

Tuossa tapauksessa aika ensi kauden jälkeen olisi suurena uhkana, jos katto putoaa kaudelle 2010-2011 niin paljon, mitä joissakin lähteissä on ollut ennustetta. Toisaalta Luongon sopimus loppuu tuolloin (ensi kauden jälkeen) ja hänen tilalleen olisi tuolloin mahdollista ajaa Schneideria - mistä seuraisi selkeä katon lasku.

Jatkuu...

 

[nuck]

Jatkuu edellisestä...

2. Ottaa hallittu askel taakse unohtamatta kokonaan kilpailukykyä (kanadalainen seura), analysoida tulevaisuuden avainpelaajat, rakentaa uutta ja huomioida myös aika ensi kauden jälkeen (ennuste palkkakaton selkeälle laskulle kaudelle 2010-2011).

- Päästää Sedinit vapaiden agenttien markkinoille,
- Kaupata Luongo (jos suostuu purkamaan NTC:nsa) tulevaisuuteen - esimerkiksi varaustilaisuudessa ensimmäisen kierroksen varausvuoroon ja/tai nuoreen pelaajaan,
- Ajaa sisään Schneider, Hodgson ja mahdollisesti Grabner,
- Kaupata Salo joukkueeseen, jolla on ensi kaudella mahdollisuuksia oikeasti menestyä (mahdollinen ehto sille, että Sami purkaisi NTC:nsa),
- Hankkia vapaiden agenttien markkinoilta pelaajia lyhyillä sopimuksilla: Sundin vuoden sopimuksella sekä Gaborik (Demitra-pyydyksellä), jos hänet saisi suuri loukkaantumistausta huomioiden lyhyellä sopimuksella (maks. 2 vuotta) ja suhteellisen hyvällä hinnalla.

Gaborik - Sundin - Demitra (5 - 5.5 - 4)
Kesler - Hodgson - Burrows (n. 1.75 - 1.725 - 2)
Raymond / Grabner - Wellwood - Bernier (n. 0.8, n. 1, 2)
Hordichuk - Johnson - Rypien/Hansen (0.775, 1.15, n. 0.6)

Mitchell - Bieksa (3.5, 3.75)
Edler - Spacek (3.25, 4)
SOB - Väänänen? (n. 1, n. 1)

Schneider n. 1
Labarbera 0.9

Yhteensä: n. 45 miljoonaa

- Tuossa kokoonpanossa ykkösessä olisi veteraaneja, joiden sopimukset eivät ulotu Sedinien tavoin pitkälle tulevaisuuteen, vaan heistä saa lyhyen hyödyn samalla, kun kakkosketjun pelaajat sekä kolmosen laidat (+tulevaisuudessa varatut pelaajat - jos esim. Luongosta saisi kärkipään varauksen) kasvavat ottamaan isompaa roolia. Luongon kaupalla otettaisiin selkeä ensimmäinen askel, jolla rakentaa tulevaisuutta.

Puolustuksessa Spacek korvaa Öhlundin kokemuksen ja tuo lisää kiekollista taitoa alakertaan. Hänkin olisi mukana lyhyellä sopimuksella, jotta alakerran palkat pysyvät hallinnassa tulevaisuudessa. Kattoraja vedettäisiin melko matalalle, jotta Keslerin kanssa saataisiin pitkä sopimus alkaen kaudesta 2010-2011.

Suurimpana uhkana olisi Gaborikin nivusten ja Sundinin jalkanopeuden lisäksi maalivahtiosasto ja Schneiderin liian nopea sisään ajo. Tässä kokoonpanossa seuran johdon pitäisi tehdä jatkuvaa tarkkailua sen suhteen, kannattaako joukkueen kaupata veteraaneja kesken kauden vaihdossa tulevaisuuteen, sillä kokoonpanoratkaisu olisi vain lähinnä välivaihe uuden rakentamisen alussa.

3. Vetää osittain ranttaliksi Sedinien lähdön seurauksena myymällä kerralla avainpaikoiltaan vuosia kasattu joukkue ja satsata täysillä tulevaisuuteen lyhyen ajan menestyksen kustannuksella.

- Päästää Sedinit vapaiden agenttien markkinoille,
- Kaupata Luongo (jos suostuu purkamaan NTC:nsa),
- Kaupata Salo (jos suostuu purkamaan NTC:nsa) ja Demitra,
- Hankkia megasopimuksella (8 vuotta, cap hit 7.5 miljoonaa) Bouwmeester tulevaisuuden puolustuksen johtajaksi,
- Hankkia puolustukseen Bouwmeesterin lisäksi Seidenberg tuomaan lyhyeksi ajaksi syvyyttä ilman NTC-pykälää.
- Hankkia hyökkäykseen vapaana agenttina olevat Eric Cole ja Travis Moen (lisää fyysisyyttä).

Cole - Kesler - Burrows (0.8, 1.75, 2)
Grabner/Raymond - Hodgson - Bernier (0.8, 1.725, 2)
Moen - Wellwood - Grabner / Raymond (1.7, n. 1, 0,8)
Hordichuk - Johnson - Rypien / Hansen (0.75, 1.15, 0.52)

Bouwmeester - Edler (7.5, 3.25)
Mitchell - Seidenberg (3.5, 3v, 2.8 milj cap hit)
Bieksa- SOB (3.75, n. 1)

Schneider (n. 1)
Labarbera 0.9

Yhteensä: n. 38.75 miljoonaa

- Tarkoituksena päästää joukkue tilanteeseen, jossa menestyksestä tulisi ensi- ja ehkä sitä seuraavankin kauden aikana helpommin kehnoa (korkeampia varausvuoroja ja lisää tulevaisuutta) kuin hyvää. Ajatuksena kasata kuitenkin kohtalainen puolustus ja kohtalaisen fyysinen hyökkäys.

Puolustus ja fyysisempi hyökkäys tukisi kokematonta hyökkäystä ja kysymysmerkein varustettua maalivahtiosastoa sen verran, että peleistä ei tulisi pelkkää yhtä päätä, vaan nuoret hyökkääjät saisivat apua edes kelvollisen kauden suorittamiseen. Etuna lisäksi palkkatilanne ja säätövara tulevaisuuteen.

Heikkoutena useampia riskitekijöitä mukana, kuten maalivahtiosasto ja hyökkäyksen kärki. Nousevatko omat varaukset koskaan ykkösketjutasolle? Puolustuksessa Bouwmeesterin, Edlerin ja Bieksan varaan voisi rakentaa jotain. Mitchell olisi jatkossa johtajan taidoillaan mukana pelaamassa omaa päätä ja SOB:in voisi pitää mukana tuomassa fyysisyyttä.

Hyökkäyksessä olisi tosiaan se ongelma, kuten Chip sanoi aikaisemmin tässä ketjussa: Kesler ja Burrows eivät ole ajatuksissa ensimmäisen ketjun lahjakkuuksia, vaikka kummatkin pystyvät pelaamaan siellä tehokkaasti hyvien ketjukavereiden kanssa. Lisäksi tuossa minun hahmotelmassani ykkösestä puuttuisi kokonaan nimimerkki Ronningin mukaan tuoma tähtihyökkääjä.

Toisaalta... viime kaudella Kesler oli menossa (ennen nousuaan kakkoseen Sundinin laidalle) tasaisen vauhdin taulukolla kolmosketjussa pelatessaan noin 20 maaliin ja 45 pisteeseen. Ei tuo nyt niin kovin huonostikaan ollut pelaajalta, jonka päätehtävänä oli pelata vastustajien ykköstä vastaan nollanollaa.

Loppukaudella hänen roolinsa muuttui alkukauteen verrattuna täysin: hänestä tuli kakkosketjussa pelaaja, jonka päätehtävänä olikin rakentaa paikkoja, eikä estää niitä kuten jarruketjuaikoina. Toki hän oli myös kakkosessa omaankin päähän pelaava hyökkääjä, sillä Sundinista ja Demitrasta ei tuohon ollut.

Eli... jos kaikki menisi hyvin:

Kesler kehittyisi (odotan tätä omasta mielestäni jopa realistisesti, sillä tätä on tapahtunut joka kausi) ja hän saisi hyökkäävän roolin Colen ja Burrowsin ketjussa, niin kuka tietää? Kuten sanottu, tuo viime kauden jarruketjun noin 20 maalia ja 45 pistettä (tasaisen vauhdin taulukolla) voivat luvata jotain isompaa myös siinä tapauksessa, jos hän pelaisi koko kauden hyökkäävässä roolissa. Sama se on Burrowsillakin, tosin sillä erotuksella, että hänen en usko enää kehittyvän samalla lailla.

Tuossa nyt jotain sekavaa tulevista omista hahmotelmista. Todellisuudessahan nuo kaikki kirjaamani muutokset ovat varmasti kaukana, mutta on noita aina mukava miettiä.

 

[Henkka]

Hyviä skenaarioita nuckilta. Kuten tuossa Chipille kuittasitkin, niin viime kausi ei todellakaan ollut mikään fire-sale -kausi, Vancouver oli mielestäni yksi lännen finaaliehdokkaista siinä missä muutkin kärkiporukat. Totta hemmetissä silloin yritetään loppuun asti, vaikka puolet jengistä olisi kesällä UFA.

Mutta tosiaan, tuo kolmosskenaario olisi houkutteleva, nuck ei vaan siihen jättänyt mitään kohtaa niille pelaajille, joita Luongo/Salo/Demitra -kaupoissa saataisiin. Luongo kaupassa ainakin mukana pitää olla satavarma lupaava ykkösketjutason pelaaja, oli hän sitten kuka tahansa.

Vaikea tietysti spekuloida millään nimillä, mutta ainakin jättää se XXX-spotti kyseiselle kaverille. Ja eiköhän muistakin kaupoista saataisi jotain pelimiehiä, tuskin pelkkiin pickeihin Canucks lähtisi tredaamaan.

 

[TaoTao]

Noita skenaarioita kun katselin, niin tuli mieleen, että mahtaako ne huhut Gaborikin ja Hossan yhteisdiilistä pitää paikkansa?

Viime lokakuussahan Andy Strickland kirjoitti näin:

Sources close to Marian Hossa and Marian Gaborik tell me the two plan to make themselves a package deal come July first. The two are the best of friends and are hopeful they'll be playing together after this season.

A major reason Hossa elected to turn down millions of dollars from Pittsburgh and take the one year offer from Detroit is to not only put himself in position to win a Cup, but to become a UFA at the same time Gaborik enters the open market.

Ihan mielenkiintoinen huhu näin UFA-kauden alla, ja Vancouverhan on yksi näistä joukkueista, joka tuollaisen kaksikon voisi riveihinsä ottaa/saada. Ja Gaborikin loukkaantumistaustan vuoksi kaksikon voisi saada jopa halvemmalla, mitä Sedinit tällä hetkellä pyytävät. Marian Hossa menisi passelisti tuohon kakkosvaihtoehtoon tavallaan Sundinin tilalle, mutta se siirtäisi tosin Demitran sentteripaikalle, mikä ei taasen ole kovin luontainen. Tosin Hossan kanssa ei kannua kannata lähteä tavoittelemaan. =P

 

[nuck]

Mutta tosiaan, tuo kolmosskenaario olisi houkutteleva, nuck ei vaan siihen jättänyt mitään kohtaa niille pelaajille, joita Luongo/Salo/Demitra -kaupoissa saataisiin. Luongo kaupassa ainakin mukana pitää olla satavarma lupaava ykkösketjutason pelaaja, oli hän sitten kuka tahansa.

Vaikea tietysti spekuloida millään nimillä, mutta ainakin jättää se XXX-spotti kyseiselle kaverille. Ja eiköhän muistakin kaupoista saataisi jotain pelimiehiä, tuskin pelkkiin pickeihin Canucks lähtisi tredaamaan.

Ei varmasti lähtisi, mutta kuten sanoit, vaikea lähteä spekuloimaan sen enempää nimillä. Jo pelkästään Luongon mahdollisessa kauppaamisessakin olisi isoja kysymyksiä, kuten:

1. Pitää löytyä joukkue, joka olisi valmis maksamaan tähtiluokan maalivahdille n. 6.5 miljoonaa dollaria,

2. Pitää löytyä (käytännössä laadukas) joukkue, johon Luongo haluaisi siirtyä (NTC:n purku),

3. Pitää löytyä toiseen suuntaan kiinnostavat pelaajat / varausvuorot

4. Pitää löytyä joukkue, joka olisi valmis maksamaan ison osan tulevaisuudestaan Luongon vuoksi, jolla on enää vuosi jäljellä sopimustaan.

Noiden neljän kohdan pitää täyttyä, jotta kaupasta voisi tulla jotain.

Onko muilla ajatuksia (seuroja ja nimiä) tähän fantasia-pohdintaan Luongon, Demitran ja Salon mahdollisissa kaupoissa?

Oma fantasiatavoitteeni olisi saada kaupattua Luongo draftissa niin ylös, että Vancouverilla olisi mahdollisuus saada varattua Cody Hodgsonin hyvä ystävä Duchene varaustilaisuudesta. Noiden kahden pelaajan varaan olisi mielestäni erinomaisen hienoa rakentaa tulevaisuutta.

Ongelmaksi muodostuu tuossa vain se, että Duchene mennee ensimmäisten kolmen pelaajan sisään tulevassa varaustilaisuudessa. Coloradolla on esimerkiksi tuo kolmosvaraus, ja organisaatio ei varmasti myy tuota yhden pelaajan vuoden sopimuksen vuoksi, kun he rakentavat. Toisaalta tuskin Luongollakaan olisi mielenkiintoa lähteä seuraan, joka varaa nyt kärjessä, sillä menestystä olisi tuskin vielä odotettavissa ensi kaudella.

 

[Chip Whitley]

Toverit, missasitte nyt vähän pointtini. Totesin hyvin yksinkertasesti vain sen, että tuollaisen päätöksen jälkeen minkä Gillis deadlinella teki ei ole varaa laittaa seuraa uudelleen rakennus vaiheeseen. En vain näe siinä mitään järkeä. En siis ottanut kantaa mikä tehtiin oikein ja mikä väärin (en todellakaan dissannut Gillisia Sedinien pitämisestä, saitte ainakin minun silmääni sen vähän siltä kuulostamaan), vaan kritiikkini kohdistui kokonaan tulevaisuuden fantasiapelkoskenarioon joka tällä hetkellä näyttää aivan mahdolliselta.

Selvennykseksi vielä; mielestäni Sedinien pitäminen Canucksissa oli oikea ratkaisu, Öhlundin pitäminen ei niinkään mutta hänellä oli NTC joten se siitä. Ja koska Sedinit pidettiin joukkueessa (siis edelleen se oikea päätös), olisi tässä vaiheessa joukkueen uudelleen rakentamisen aloittaminen väärä ratkaisu. Oma mielipide.

Hyviä skenaarioita nuckilta. Kuten tuossa Chipille kuittasitkin, niin viime kausi ei todellakaan ollut mikään fire-sale -kausi, Vancouver oli mielestäni yksi lännen finaaliehdokkaista siinä missä muutkin kärkiporukat.

Ei todellakaan ollut, enkä niin väittänytkään.

Tuosta on muuten kysymys Henkalle; jos kerran Vancouver oli viime kaudella yksi lännen finaaliehdokkaista, ja nyt kesällä on mahdollisuus tuoda sama, tai itse asiassa parempi versio viime kauden joukkueesta takaisin, niin miksi pitäisi lähteä "rebuild modeen" tyyliin nuckin 3. vaihtoehto (joka muuten luultavasti menestyisi ensi kaudella paremmin kuin 2. vaihtoehto [tulevaisuudesta puhumattakaan])? Miksei oltaisi jälleen yksi lännen kärkiporukoista, vielä entistä parempia kuin viime kaudella?

 

[Henkka]

Noita skenaarioita kun katselin, niin tuli mieleen, että mahtaako ne huhut Gaborikin ja Hossan yhteisdiilistä pitää paikkansa?

Ihan mielenkiintoinen huhu näin UFA-kauden alla, ja Vancouverhan on yksi näistä joukkueista, joka tuollaisen kaksikon voisi riveihinsä ottaa/saada. Ja Gaborikin loukkaantumistaustan vuoksi kaksikon voisi saada jopa halvemmalla, mitä Sedinit tällä hetkellä pyytävät. Marian Hossa menisi passelisti tuohon kakkosvaihtoehtoon tavallaan Sundinin tilalle, mutta se siirtäisi tosin Demitran sentteripaikalle, mikä ei taasen ole kovin luontainen. Tosin Hossan kanssa ei kannua kannata lähteä tavoittelemaan. =P

No jopas menee mielenkiintoiseksi. Tämä sama asia nimittäin pyöri joku aika sitten mielessäni, että slovakit saattavat lähteä perustamaan kommuuniansa jonnekin. Eikös Demitra ole pelannut joskus huipputasolla sentterinäkin?

Hossaan jäämiselle Detroitiin annan maksimissaan noin 1% mahdollisuuden. Cap-tilanne on niin vaikea (ellei se nouse reilusti mikä on epätodennäköistä), että Hollandin pitäisi alkaa purkamaan nykyistä corea treideillä ja siinä ei taas ole mitään järkeä. Parempi signata omat miehet ja jättää vara trade-takarajalle jollekin isommalle nimelle, jos tarvetta on.

Tuosta on muuten kysymys Henkalle; jos kerran Vancouver oli viime kaudella yksi lännen finaaliehdokkaista, ja nyt kesällä on mahdollisuus tuoda sama, tai itse asiassa parempi versio viime kauden joukkueesta takaisin, niin miksi pitäisi lähteä "rebuild modeen" tyyliin nuckin 3. vaihtoehto (joka muuten luultavasti menestyisi ensi kaudella paremmin kuin 2. vaihtoehto [tulevaisuudesta puhumattakaan])? Miksei oltaisi jälleen yksi lännen kärkiporukoista, vielä entistä parempia kuin viime kaudella?

Niin tarkoitan lähinnä sitä, että jos nyt Sedinit menetetään Öhlundin kera muualle ja sitten mitään kunnollista tavaraa ei saada tilalle.

Se on aika ihme jos tuleva kausi poikisi sen jälkeen menestystä ja trade-takarajalla Canucks olisi erittäin todennäköinen fire-sale joukkue.

En siis missään vaiheessa ole tarkoittanut, että nyt kesällä pitää pistää tuulemaan, vaan ensi kauden aikana menestyksen niin näyttäessä.

 

[nuck]

Toverit, missasitte nyt vähän pointtini. Totesin hyvin yksinkertasesti vain sen, että tuollaisen päätöksen jälkeen minkä Gillis deadlinella teki ei ole varaa laittaa seuraa uudelleen rakennus vaiheeseen. En vain näe siinä mitään järkeä.

Anteeksi jos missasin pointin, mutta...

Viime kaudella joukkue yritti kasata menestystä Sundinin, Sedinien, Luongon ja (ainakin omasta mielestään?) hyvän puolustuksen varaan siinä lopulta kuitenkaan onnistumatta. Viime kaudella katsottiin mitä Sundin tuo keväälle ja Sedineita ei kannattanut tosiaan laittaa lihoiksi, mutta miksi joukkueen pitäisi tuon vuoksi väkisin pitäytyä vanhassa, jos tuolla ei tullut menestystä?

Olen ehkä yksinkertainen tai sitten en osaa lukea, mutta minulle tuo pointti ei vieläkään auennut. Miksi nyt olisi liian myöhäistä rakentaa?

Tuosta on muuten kysymys Henkalle; jos kerran Vancouver oli viime kaudella yksi lännen finaaliehdokkaista, ja nyt kesällä on mahdollisuus tuoda sama, tai itse asiassa parempi versio viime kauden joukkueesta takaisin, niin miksi pitäisi lähteä "rebuild modeen" tyyliin nuckin 3. vaihtoehto (joka muuten luultavasti menestyisi ensi kaudella paremmin kuin 2. vaihtoehto [tulevaisuudesta puhumattakaan])? Miksei oltaisi jälleen yksi lännen kärkiporukoista, vielä entistä parempia kuin viime kaudella?

En ole Henkka, mutta vastaan silti.

Vancouverilla olisi mahdollisuus saada kilpailukykyinen joukkue kasaan, mutta ongelmana on Sedinien jatkosopimus, joka tulee olemaan pitkä ja samalla huhujen mukaan iso. Toisin sanoen, halutaanko ykkösketju rakentaa heidän ympärilleen pitkäksi aikaa tulevaisuutta, kun menestystä ei ole tullut ja samalla saada kattotilanne sellaiseksi, että siellä ei ole liikkumavaraa kun katto putoaa (mahdollisesti paljonkin)?

Vai kannattaisiko meidän yrittää ennemmin hankkia lyhyemmillä sopimuksilla laatua kärkeen, rakentaa samalla taustoja kuntoon (vaikka vähän huonommalla menestyksellä) ja pitää katto lyhyiden sopimusten kautta sellaisena, että siihen on mahdollista saada laatua kun on sopiva tilaisuus?

Minä melkein ottaisin tuon jälkimmäisen vaihtoehdon.

Tuon kolmoskohdan joukkueen hyökkäys tuskin muuten riittäisi playoffeihin (ellei sitten Kesler ja Burrows yllätä ykkösessä). Puolustus olisi toki kova ja fyysisyyttäkin olisi tätä kautta enemmän.

Kakkoskohdassa puolustus olisi periaatteessa sama kuin viime kaudella (Öhlund <--> Spacek), mutta joukkue maksaisi Gaborikista ja Sundinin koko kauden palveluksista kolmoskohtaan nähden ekstraa. Jos he vain pysyisivät kunnossa...

 

[Saikka]

Ja vaikka ei puhuttaisi pelkästään edes kotiedusta taistelevasta joukkueesta, niin Gillis piti Sedineista kiinni aivan kuten Anaheim piti kiinni Niedermayerista, Minnesota Gaborikista, Calgary Cammallerista, St. Louis Tkachukista, Chicago Havlatista, Carolina Colesta, Montreal Koivusta/Komisarekista/Kovalevista, New Jersey Giontasta, Florida Bouwmeesterista jne.

Hyvää juttua, ja varmaan on tyhmääkin tarttua tällaiseen kohtaan, mutta teen sen silti. Eli Minnesota ei kylläkään "pitänyt kiinni" Gaborikista, vaan miehen loukkaantuminen esti Marianin kauppaamisen. Varmasti oltaisiin treidattu jos edes jotain kaukaisesti järkevää oltaisiin saatu takaisin. Tai no, DR olisi varmaan treidannut kiloon paskaakin. Koska se kilo paskaa nyt vaan on enemmän kuin ei mitään.

 

[nuck]

Minnesota ei kylläkään "pitänyt kiinni" Gaborikista, vaan miehen loukkaantuminen esti Marianin kauppaamisen. Varmasti oltaisiin treidattu jos edes jotain kaukaisesti järkevää oltaisiin saatu takaisin. Tai no, DR olisi varmaan treidannut kiloon paskaakin. Koska se kilo paskaa nyt vaan on enemmän kuin ei mitään.

No joo, ja Cole'kin siirtyi siirtotakarajalla, joten laitoin hänetkin turhaan tuolle listalle. Olisihan Wildilla ollut periaatteessa tosin mahdollisuus kaupata Gaborik jo viime kesänä tai sitten joulukuussa, kun hän palasi kentille vähäksi aikaa (jos hänen varalleen ei tulevaisuutta ollut). Noin periaatteessa...

Pointtini oli kuitenkin se, että seurat pitävät lähes aina kiinni avainpelaajistaan, jos joukkueella on pienikin mahdollisuus menestyä. Enkä muista yhtäkään joukkuetta, joka olisi taistellut keväällä kotiedusta ja mennyt myymään ykkösketjun pelaajan - Vancouverin tapauksessa vielä kaksi sellaista. No, Chip ei tuohon mahdollisuuteen viitannutkaan, joten se siitä.

 

[Chip Whitley]

Viime kaudella katsottiin mitä Sundin tuo keväälle ja Sedineita ei kannattanut tosiaan laittaa lihoiksi, mutta miksi joukkueen pitäisi tuon vuoksi väkisin pitäytyä vanhassa, jos tuolla ei tullut menestystä?

Siksi koska se vanha on edelleen paras mahdollinen tapa saada menestystä. Jos ajatellaan että Öhlundin saa korvattua jollain liikkuvammalla ja kiekollisemmalla pakilla, Sundinin tilalle saa oikean tähden joka auttaa joukkuetta suurin määrin nousten avainpelaajien joukkoon (siis sellainen tähti joka ansaitsee isot rahansa), ja Luongo pelaa A-tasollaan sen ottelusarjan tärkeimmän pelin, voisi luulla eteenpäin harppauksen olevan jo aika suuri viime kauden joukkueeseen verrattuna.

Kattohan tuossa paukkuu, mutta en näe tuota mahdottomaksi tehtäväksi. Oikeastaan jos Demitran saisi jonnekin ulostettua, tuo olisi hyvinkin mahdollinen skenaario. Sinänsä ironista, kun Gillis on kuitenkin koko Canucks GM uransa ajan toitottanut ettei halua veteraanipelaajia pitkillä sopimuksilla kusemaan joukkueen kattoa, mutta heti ensimmäinen veteraanipelaajan sopimus on osoittautumassa juuri tällaiseksi, ja sekin oli vain kaksivuotinen. No ei nyt mennä asioiden edelle vielä noin paljoa.

Ensi kesänä sitten voi olla jotain ongelmia Keslerin kanssa varsinkin jos katto tuosta vielä laskee, mutta eiköhän hänelle tilaa saa tehtyä. Siellä on kuitenkin alan ammattilaiset huseeramassa, ja tosiaan muutamat sopimukset loppumassa (joista Luongo suurimpana).

Miksi nyt olisi liian myöhäistä rakentaa?

Eihän se koskaan ole liian myöhäistä rakentaa, mutta mielestäni on turha lähteä rakentamaan kun sitä ei voi tehdä tehokkaasti. Ja Sedinien ja Öhlundin pitämisen myötä tuo "tehokkaasti rakentaminen" ei oikein ota onnistuakseen. Sen lisäksi että Canucks olisi kentällä jälleen keskikastia, se myös uudelleen rakentaisi puolivaloilla. Tulos? Jälleen keskikastia, mikäli draftauksessa ei oteta Detroit-loikkia eteenpäin.

Vai kannattaisiko meidän yrittää ennemmin hankkia lyhyemmillä sopimuksilla laatua kärkeen, rakentaa samalla taustoja kuntoon (vaikka vähän huonommalla menestyksellä) ja pitää katto lyhyiden sopimusten kautta sellaisena, että siihen on mahdollista saada laatua kun on sopiva tilaisuus?

Tähän kommentoinen pikaisesti vain sen, että en tajua tuota ajattelutyyliä. Jos en väärin ymmärtänyt, niin tässä tiedostetaan siis se että joukkue ei tule menestymään, mutta ei kuitenkaan suostuta vetää hommaa ihan ranttaliksi vaan epätoivosesti yritetään jotain tehdä, samalla haitaten joukkueen rakennusta ilman minkäänlaista merkityksen tekevää kehitystä kentällä. Kaikki tai ei mitään sen pitäisi olla jos minulta kysytään, ei kiitos keskikastille.

Tuon kolmoskohdan joukkueen hyökkäys tuskin muuten riittäisi playoffeihin (ellei sitten Kesler ja Burrows yllätä ykkösessä). Puolustus olisi toki kova ja fyysisyyttäkin olisi tätä kautta enemmän.

Voi hyvin olla. Tosin tuskin tuon kakkosesimerkinkään hyökkäys playoff-paikkaan riittäisi. Pitkäaikaispotilas Gaborikista ei varmaan tarvitse sen kummempaa sanoa (enkä muuten usko että hän tulisi tuolla summalla/tuolla termillä), ja puolestaan Kesler vie Sundinia 6-0 tasakenttäpelissä. Puolustus olisi 3. tiimissä Bouwmeesterin myötä niin reilusti parempi verrattuna 2. tiimin Spacekiin, että suurimmaksi tästä syystä käännyin 3. vaihtoehdon puolelle.

 

[nuck]

Siksi koska se vanha on edelleen paras mahdollinen tapa saada menestystä. Jos ajatellaan että Öhlundin saa korvattua jollain liikkuvammalla ja kiekollisemmalla pakilla, Sundinin tilalle saa oikean tähden joka auttaa joukkuetta suurin määrin nousten avainpelaajien joukkoon (siis sellainen tähti joka ansaitsee isot rahansa), ja Luongo pelaa A-tasollaan sen ottelusarjan tärkeimmän pelin, voisi luulla eteenpäin harppauksen olevan jo aika suuri viime kauden joukkueeseen verrattuna.

Olisihan se ehkä paras vaihtoehto ensi kaudeksi, mutta ei välttämättä sen jälkeen, vaikka kuinka olisi alan todellisia ammattilaisia tekemässä päätöksiä.

Jos kuvitellaan, että Gillis saisi Kaksoset vaikka 5.5 miljoonan hintaan, Demitra lähtisi jonnekin ja Niedermayer tulisi tuohon Kaksosten kanssa samaan hintaan (5.5) (kaikki nuo kolme sopimusta olisivat tuolla mallilla mielestäni edullisia):

D. Sedin - H.Sedin - Burrows (5.5, 5.5, 2)
Kesler - ??? - ??? (1.75, ???, ???)
Raymond - Hodgson - Bernier (0.8, 1.725, 2)
Hordichuk - Johnson - Rypien / Hansen (0.775, 1.15, 0.522 / 0.6)

Salo - Mitchell (3.5, 3.5)
Niedermayer - Edler (5.5, 3.25)
SOB - Bieksa (1, 3.75)

Luongo 6.75
Schneider 0.9

Yhteensä ilman kakkosketjun sentteriä ja laituria: n. 50 miljoonaa.

Kattoon jäisi tilaa kahdelle todelliselle tähdelle (kun Demitra on kaupattu jonnekin) n. 5 miljoonaa, ja tuossa tapauksessa ei olisi yhtään liikkumavaraa (käytännössä Gillis haluaa jättää sinne pari miljoonaa). Tuota vaihtoehtoa ei siis nähdä.

Mutta entä jos Canucks tekisikin niin, että kauppaisi Demitran pois, tekisi Wellwoodin kanssa sopimuksen kolmosketjun keskelle, laittaisi bustin rohkeasti tuollaisen joukkueen kakkoseen, hankkisi puolustukseen Niedermayeria halvemman puolustajan ja hankkisi kakkosketjun laitaan sen vahvistuksen:

D. Sedin - H. Sedin - Burrows (5.5, 5.5, 2)
Kesler - Hodgson - ??? (1.75, 1.725, ???)
Raymond - Wellwood - Bernier (0.8, n. 1, 2)
Hordichuk - Johnson - Rypien / Hansen (0.775, 1.15, n. 0.6)

Mitchell - Salo (3.5, 3.5)
??? - Edler (3, 3.25)
SOB - Bieksa (1, 3.75)

Luongo 6.75
Schneider 0.9

Yhteensä ilman kakkosketjun laituria: n. 48.5 miljoonaa.

Kattoon jäisi tilaa n. 6 miljoonaa - käytännössä n. 5 miljoonaa.

Tuo joukkue olisi melkein sama kuin viime kaudella. Ainoina eroina tuossa olisi se, että Öhlund olisi vaihtunut noin kolmen miljoonan kiekolliseen puolustajaan vapaiden agenttien markkinoilta (kuka kiekollinen ja laadukas TOP4-puolustaja voisi tuolla summalla liikkua meille?), Sundin olisi vaihtunut ensimmäistä kauttaan pelaavaan Hodgsoniin kakkosketjun keskellä ja kakkosketjun laidan Demitran n. 60 pistettä vaihdettaisiin 'todelliseen tähteen', joka tulisi meille 5 miljoonalla.. jostain.

Mitä ajatuksia tuollainen joukkue herättäisi? Kuinka realistista tuollainen olisi kasata noin monen pompun kautta ja olisiko tuo edes parempi kuin viime kauden vastaava?

Entä jatkossa? Mikä on suunnitelma, jos katto laskee ensi kauden jälkeen 50 miljoonaan, kuten on ennustettu? Joukkueen tärkein pelaaja (KesLORD) pitäisi pitää totta kai tyytyväisenä ja saada pitkään sopimukseen. Luongo poistunee riveistä ja samalla poistuu seurahistorian paras maalivahti ja tämän joukkueen perusta. Myös Mitchellista tulee rajoittamaton vapaa agentti. Ehkä hänkin joutuu poistumaan, kun kakkosketjuun on hankittu todellinen tähti viiteen miljoonaan?

Minua kiinnostaisi lukea Chip sinun tulevaisuuden näkemykseksi paperille laitettuna sekä ensi kauden osalta, että sen jälkeen. Voitko tehdä sellaiset?

Eihän se koskaan ole liian myöhäistä rakentaa, mutta mielestäni on turha lähteä rakentamaan kun sitä ei voi tehdä tehokkaasti. Ja Sedinien ja Öhlundin pitämisen myötä tuo "tehokkaasti rakentaminen" ei oikein ota onnistuakseen. Sen lisäksi että Canucks olisi kentällä jälleen keskikastia, se myös uudelleen rakentaisi puolivaloilla. Tulos? Jälleen keskikastia, mikäli draftauksessa ei oteta Detroit-loikkia eteenpäin.

En minäkään missään nimessä keskikastiin pyri, sillä sehän on NHL:ssä tunnetusti se kaikkein heikoin tie menestykseen. Mutta ei se olisi jatkossa keskikastin rakentamista, vaikka Sedineista ei mitään saatukaan viime kauden aikana tilalle. Kaikki mikä tapahtuu tämän hetken jälkeen, ratkaisee sen, onko rakentaminen keskikastia, huonoa vai hyvää. Ja kohtuullisen hyvälläkin menestyksellä voidaan samalla rakentaa tehokkaasti, jos varauksissa onnistutaan ja kehitystyötä tehdään hyvin (minkä Gillis on onneksi aloittanutkin).

Tähän kommentoinen pikaisesti vain sen, että en tajua tuota ajattelutyyliä. Jos en väärin ymmärtänyt, niin tässä tiedostetaan siis se että joukkue ei tule menestymään, mutta ei kuitenkaan suostuta vetää hommaa ihan ranttaliksi vaan epätoivosesti yritetään jotain tehdä, samalla haitaten joukkueen rakennusta ilman minkäänlaista merkityksen tekevää kehitystä kentällä. Kaikki tai ei mitään sen pitäisi olla jos minulta kysytään, ei kiitos keskikastille.

Kun kyseessä on kanadalainen seura, jonka kannattajat ovat tuskissaan menestymättömyydestä, niin tuollaisessa ympäristössä täysin ranttaliksi laittaminen on ellei mahdotonta, niin ainakin erittäin vaikeaa. Tuo reitti on siis lyhyt. Sen sijaan joukkueelle voidaan luoda mahdollisuus menestyä jatkossakin, mutta ei ajatella kuitenkaan pelkästään ihan yhden kauden päähän asioita (koska uskon, että tuolloin tulisi nopeasti ongelmia tässä tilanteessa, kun jatkossa on suuria taloudellisia uhkia).

 

[FutureHockey]

En ainakaan ihan heti nuckin tekstien joukosta löytänyt, mutta Sedinin veljekset ovat nyt sitten tehneet selväksi Canucksille millaisen sopimuksen veljekset itselleen haluavat.
Uuden sopimuksen pituus tulisi olla 12-vuotta per nenä ja arvoltaan megasopimuksen tulisi olla 63 miljoonaa dollaria. Palkkakattoa uusi sopimus rasittaisi 5.25 miljoonaa dollaria, joten ihan nuckin arvailemaan 5.5 miljoonaan ei päästä.

Asiasta kertoo TSN

Edit. Joo no nähtävästi oli jo kesämarkkinoiden ketjussa vaikka syytä en tajua.

 

[Chip Whitley]

Minua kiinnostaisi lukea Chip sinun tulevaisuuden näkemykseksi paperille laitettuna sekä ensi kauden osalta, että sen jälkeen. Voitko tehdä sellaiset?

Ensi kauden suhteen olen suhteellisen samoilla linjoilla kuin tuo sinun jälkimmäinen ehdotuksesi. Näyttäisi että molemmista Sedinien sopimuksista olisi mahdollisuudet puristaa vielä 0.5 miljoonaa pois (1mil yhteensä), joten siihen vahvistukseen olisi vielä vähän enemmän rahaa käytössä. Lisäksi tuon puolustajan ei välttämättä tarvitsisi olla noinkaan arvokas. UFA-markkinoilta voisi tähtäimeen ottaa jonkun halvan seiskapakin, ja vaikka yrittää kaupata Bieksaa vaihdossa halvempaan pakkiin ilman kauhean suurta tason tippumista.

Selvää on että lisää kompromisseja pitäisi tehdä sitten ensi kesänä, jos se katto tosissaan noin paljon tippuu. Ei voi tarkalleen tietää kuinka suuria summia se on tippumassa, mutta muutamankin miljoonan tiputus aiheuttanee aikamoisen kaaoksen ympäri liigaa, jota on sitten mielenkiintoista seurata. Eikä mestaruuteen tähtäävää joukkuetta voi oikein sitenkään rakentaa, että olettaa katon tippuvan niin paljon ettei uskalla tehdä mitään muuta kuin odotella.

Otit tuossa Luongon, Keslerin ja Mitchellin esille ensi kauden UFA-pelaajista. Odotan itse innoissani ihan yleisellä tasolla toimitusjohtajien suhtautumista ensi kesän vapaiden pelaajien palkkapyyntöihin, jos palkkakatto tipahtaa sanottanen vaikka tuohon 50 miljoonaan. Agentit varmasti vertaavat suojattejaan pelaajiin jotka tekivät sopimuksensa aikasempina kesinä kun palkkakatto oli vielä korkealla (eli siis vaikka tänä kesänä), ja yrittävät tätä kautta saada suuria sopimuksia aikaiseksi. On selvää että hommansa osaavat GM't ei tähän peliin lähde, ja UFA-markkinoilla nähdään varmasti enemmän pelaajia etsimässä tyhmiä toimitusjohtajia.

Kun kyseessä on kanadalainen seura, jonka kannattajat ovat tuskissaan menestymättömyydestä, niin tuollaisessa ympäristössä täysin ranttaliksi laittaminen on ellei mahdotonta, niin ainakin erittäin vaikeaa. Tuo reitti on siis lyhyt. Sen sijaan joukkueelle voidaan luoda mahdollisuus menestyä jatkossakin, mutta ei ajatella kuitenkaan pelkästään ihan yhden kauden päähän asioita (koska uskon, että tuolloin tulisi nopeasti ongelmia tässä tilanteessa, kun jatkossa on suuria taloudellisia uhkia).

"Kanadalainen seura" ja "kannattajat tuskissaan menestymättömyydestä" ovat vähän tyhmiä syitä. Eikö GM kuitenkin ole palkattu sen takia että hän tekee duuninsa oikein ja tuo mestaruuden joukkueelle, eikä sen takia että hän miellyttäisi faneja. Voisiko siis sanoa, että on mahdotonta löytää hommansa hoitavaa GM'ää kanadalaiseen joukkueeseen? Tämänkö takia kanadalainen joukkue ei ole voittanut Cupia sitten.. -93?

No, kuten sanoit, onhan se mestaruus mahdollista saavuttaa ilman "ranttaliksi vetämistäkin". Canucksin draftaamisella ja panostuksella nuoriin se on tosin, tähän mennessä, ollut aika kaukana. Ja kun ei olla ranttaliksikaan vedetty, niin keskikastissa poljetaan.

 

[nuck]

Ensi kauden suhteen olen suhteellisen samoilla linjoilla kuin tuo sinun jälkimmäinen ehdotuksesi. Näyttäisi että molemmista Sedinien sopimuksista olisi mahdollisuudet puristaa vielä 0.5 miljoonaa pois (1mil yhteensä), joten siihen vahvistukseen olisi vielä vähän enemmän rahaa käytössä.

Tuo Sedinien ilmoittama palkkapyyntö tuli minulle capin suhteen pienenä yllätyksenä. Julkisuuteen oli ilmoitettu selvästi suurempia toiveita (markkinahintaa, seitsemään miljoonaa jne.) aikaisemmin, joten tuo saattaa keskustelunkin hieman uudenlaiseksi. Jos heidän kanssaan päästäisiin tosiaan viiteen miljoonaan (kiristettäisiin tuosta vielä hieman), niin heidän jatkoaan pitää harkita vakavasti.

Sopimuksen pituushan tuossa vain hirvittää, mutta se on ollut tiedossakin, että he hakevat pitkää sopimusta NTC-pykälällä. Eikä tuo sopimuksen pituus välttämättä vain huono asia olisi. Kyllä he ainakin runkosarjassa ovat olleet tehokkaita, ovat menestyneet kummassakin päässä kenttää ja ovat vielä pelanneet ehjiä kausia. Playoff-otteethan (Anaheim- ja Chicago-sarjoissa) ne ovat, joiden vuoksi minä olen ollut varovainen heidän suhteensa.

Lisäksi tuon puolustajan ei välttämättä tarvitsisi olla noinkaan arvokas. UFA-markkinoilta voisi tähtäimeen ottaa jonkun halvan seiskapakin, ja vaikka yrittää kaupata Bieksaa vaihdossa halvempaan pakkiin ilman kauhean suurta tason tippumista.

Ainakin sitä yrittää voi vaikka mitä, mutta mistähän löytäisi lähes Bieksan tasoisen, mutta halvemman puolustajan, jonka merkitys kopissa olisi Bieksan kaltainen? Ja toisaalta mistähän löytäisi joukkueen, joka haluaa kaupata tuollaisen puolustajan pois vaihdossa Bieksaan?

Bieksakin voidaan toki kaupata, mutta ainakin minun papereissa hän kuuluu joukkueen puolustuksen tulevaisuuteen olennaisena osana (kunhan saa karsittua tyhmiä jäähyjä pois) yhdessä Edlerin kanssa. Ennemmin minä hakisin tuohon rinnalle esimerkiksi Bouwmeesteria tulevaisuuden puolustuksen rungoksi noiden kahden rinnalle, kuin yrittäisin tuon yhden hyökkääjän vuoksi kaupata Bieksaa.

Tuo seiskapakki (ja kaksi sellaista) on joka tapauksessa hankintalistalla. Mutta he eivät venettä keikuta. Jos Canucks säästäisi puolustuksen vahvistamiset tuohon seiskapakkiin ja mahdolliseen puolustusta heikentävään Bieksan kauppaan, niin Vancouverin puolustus (joka oli viime kaudella lopulta joukkueen heikoin osa) olisi sellainen, että hyökkäys saisi olla todella ihmeitä tekevä saadakseen menestystä.

Selvää on että lisää kompromisseja pitäisi tehdä sitten ensi kesänä, jos se katto tosissaan noin paljon tippuu. Ei voi tarkalleen tietää kuinka suuria summia se on tippumassa, mutta muutamankin miljoonan tiputus aiheuttanee aikamoisen kaaoksen ympäri liigaa, jota on sitten mielenkiintoista seurata. Eikä mestaruuteen tähtäävää joukkuetta voi oikein sitenkään rakentaa, että olettaa katon tippuvan niin paljon ettei uskalla tehdä mitään muuta kuin odotella.

Niin, avainkysymykseksi tässä nousee se, että onko viisasta yhden kauden mahdollisen menestyksen vuoksi ottaa niin isoa riskiä, että sillä saatettaisiin joutua pahoihin ongelmiin ensi kauden jälkeen - vielä kun se mahdollinen menestys olisi paljon todennäköisemmin viime kauden menestyksen kaltaista, kuin loppuun saakka menemistä.

Kannattaisiko joukkueen, joka pystyisi vielä tässä vaiheessa toimimaan toisinkin, mennä niiden joukkueiden matkaan, joilla tullee olemaan ongelmia jatkossa, vai olisiko viisaampaa pelata vähän varman päälle tämä edessä oleva kausi, panostaa nuorien sisään ajamiseen ja säästää sitä kattotilaa.

Minun papereissa Canucks kun ei voi kuitenkaan lähteä haastajana ensi kauteen, jos Cody Hodgsonille pedataan suoraan paikkaa kakkosketjun keskeltä. Bust on lahjakkain pelaaja sitten Lindenin ja Buren päivien ja pelisilmänsä tulee viemään hänet pitkälle, mutta hänen pitää vielä kehittyä luistelussa, jotta häneltä voisi tosissaan odottaa mitään isompaa.

On selvää että hommansa osaavat GM't ei tähän peliin lähde, ja UFA-markkinoilla nähdään varmasti enemmän pelaajia etsimässä tyhmiä toimitusjohtajia.

Joita aina löytyy. Mielenkiintoinen kesä tulossa tosiaan ensi vuonna, jos nuo vahvoina käyvät ennusteet toteutuvat.

"Kanadalainen seura" ja "kannattajat tuskissaan menestymättömyydestä" ovat vähän tyhmiä syitä. Eikö GM kuitenkin ole palkattu sen takia että hän tekee duuninsa oikein ja tuo mestaruuden joukkueelle, eikä sen takia että hän miellyttäisi faneja. Voisiko siis sanoa, että on mahdotonta löytää hommansa hoitavaa GM'ää kanadalaiseen joukkueeseen? Tämänkö takia kanadalainen joukkue ei ole voittanut Cupia sitten.. -93?

Ovathan ne tyhmiä syitä, mutta kyllä niissä perääkin on.

Hommia voi puolestaan hoitaa monellakin tapaa, eikä tuollaisen managerin löytäminen mahdotonta ole. Mutta kun vain yksi joukkue voittaa mestaruuden 30 joukkueesta, niin aika hankalaa saada kasattua sellainen joukkue, että sillä se mestaruus voitettaisiin.

No, kuten sanoit, onhan se mestaruus mahdollista saavuttaa ilman "ranttaliksi vetämistäkin". Canucksin draftaamisella ja panostuksella nuoriin se on tosin, tähän mennessä, ollut aika kaukana. Ja kun ei olla ranttaliksikaan vedetty, niin keskikastissa poljetaan.

Canucksilla kun ei ole ollut edes kunnollista nuorten pelaajien kehitystä ennen Gillista. Olen itsekin vaihtanut pari sanaa muutaman Canucksin varaaman pelaajan kanssa (joista toinen oli vielä toisen kierroksen varaus) ja heidän mukaan joukkue ei ollut ottanut minkäänlaisia yhteyksiä varauksen jälkeen.

Gillis toi mukanaan mm. Gagnerin (+selvän suunnitelman) seuraan, ja hänellä on nuorten pelaajien kehityksestä vastaava harjoittelukeskus palkatun henkilökunnan kanssa, jossa pelaajat käyvät. Mutta tuota on tehty vasta alle vuosi, joten tuloksia ei vielä näy. Uskon kuitenkin, että jatkossa tulee näkymään.

Ja mitä noihin varauksiin tulee, niin viime kauden joukkueessa pelasivat sentään Canucksin varauksista Öhlund, Sedinit, Bieksa, Kesler, Hansen, Brown, Schneider, Edler ja Raymond. Bourdon'kin olisi pelannut ilman kuolemaansa. Eli ei tuo varaustoiminta mitään ihan onnetonta ole ollut, kun ottaa huomioon pelaajakehityksen. Toki ainahan myös varauksissa on toivottavaa.

Pelaajakehityksen lisäksi suurin tekijä sille, miksi joukkueella ei ole ollut useinkaan nuoria pelaajia tulossa, on joukkueen harrastamat "pakko saada juuri tällä kaudella menestystä -vuodet". Noiden vuosien takia Canucks vaihtoi ykkösvarauksensa R.J. Umbergerin Martin Rucinskyyn ja hänen pelaamiin 13 peliin sekä menetti useita toisen- ja kolmannen kierroksen varausvuoroja.

Ennen Gillista Canucks oli kaupannut kolmen ensimmäisen kierroksen varauksistaan tämän vuosikymmenen sisällä yhden ykköskierroksen-, viisi kakkoskierroksen- ja kaksi kolmoskierroksen varausta. Verrataan tuota esimerkiksi Chicagoon, jolle Canucks hävisi viime kauden playoffien toisella kierroksella. Chicago on samassa ajassa kun Canucks on menettänyt noita varauksiaan, hankkinut kaksi ykköskierroksen- kuusi kakkoskierroksen- ja yhden kolmoskierroksen varauksen.

Ero noissa varauksissa on siis järkyttävän suuri, eikä siltikään Canucksille ole tullut menestystä kun on ollut "pakko menestyä juuri nyt -asenne" pinnalla. Siksi minua ei nyt niin haittaisi suurempikaan taka-askel. No, sitä ei välttämättä tarvita, mutta jatkossa noita alkupään varausvuoroja pitää säilyttää enemmän itsellä ja ennemmin vaikka hankkia niitä kuin antaa pois. Ja tuo "ensi kausi on pakosti oltava meidän kausi -ajattelutapa"... sen kanssa on toimittu niin usein ennenkin ja huonoin tuloksin.

Nyt lähden viettämään juhannusta. Hyvää juhannusta kaikille!

 

[nuck]

Ajattelin listata omia toiveitani tulevasta varaustilaisuudesta vielä kun ehtii. Viime vuonna oli manageri Mike Gillisin ensimmäinen varauskerta ja tuolloin joukkue onnistui erinomaisesti ensimmäisellä varauksellaan varaamalla Cody Hodgsonin. Tälle vuodelle Gillis on omien sanojensa mukaan valmiimpi kuin viime vuonna ja hyvä niin, sillä varausvuorojakin on enemmän.

Vancouverillahan on harvinaislaatuisesti käytössään tällä hetkellä mm. kaikki kolmen ensimmäisen kierroksen varaustaan. Edellisen kerran noin hyvä tilanne oli edessä vuonna 1998 - siis 11 vuotta sitten. Tuo kertoo aika paljon siitä, miten joukkuetta on yritetty rakentaa vuosien aikana ja toisaalta taas siitä, kuinka suureen arvoon nuo varausvuorot ovat nousseet.

Nyt kun joukkueella on noin hyvin noita varauksia käytössä, varaustilaisuuden yhteyteen liitetty kauppa on mahdollinen. Itse toivon kuitenkin, että joukkue ei kauppaisi varauksiaan ainakaan pois, vaan ennemminkin yrittäisi saada niitä lisää. Tänä vuonna varatuissa pelaajissa löytyy hienosti syvyyttä, joten vähän kauempaakin voi saada ehkä keskiarvovuotta paremman pelaajan.

Kun olen katsellut toiselle kierrokselle sijoitettuja pelaajia (Morin, Olsen, Klingberg, Elliot, Nättinen, Panik, Rajala, Tatar, Werek, Budish, Chiasson jne.), niin oma ykköstoiveeni olisi ykköskierroksen vaihtaminen kahteen toisen kierroksen varaukseen. Tuo on vain ehkä helpommin ajateltavissa, kuin oikeasti saatavissa, sillä monet seurat varmasti tiedostavat tuon syvyyden.

Näin ollen teen muutaman pelaajan listan ykköskierrokselle ja Canucksin vuorolle 22. Yritän olla toiveissani mahdollisimman realistinen. Eri lähteiden mielestä kaikki toiveeni eivät ole varmasti realistisia, sillä joku firma rankkaa toisen pelaajan sijalle 16 pelkistä NA-pelaajista ja joku toinen taas laittaa saman pelaajan kaikista sijalle 11 (esimerkkipelaaja Ryan Ellis).

Käytän oman "realistisuus-rankingin" pohjana sitä, että pelaaja pitää olla rankattu kahden ison firman (TSN, THN, ISS, RLR, McK, CS) toimesta 20 vuoron huonommalle puolelle. Tuo tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ykköstoiveenani ollut puolustaja John Moore ei päässyt tällä omalle listallani, sillä vain RLR uskoo hänen menevän päälle 20. vuoron (21 vuorolla).

Vielä pari viikkoa sitten olisin toivonut varattavaksi puolustajaa. Nyt kun asiaa on miettinyt pidemmälle, niin pelipaikan suhteen ei ole väliä. Vancouverilla on toki puolustuksessa suurinta vajausta, mutta jos Hodgsonista ja Grabnerista kehittyy NHL-pelaajia ensi kaudella, ei hyökkäyksenkään tilanne prospect-näkökulmasta ole mitenkään kehuttava.

Oma listani on seuraava:

1. CHRIS KREIDER

Laitahyökkääjäksi ja sentteriksi eri lähteissä listattu Kreider pelasi viime kauden USHS-liigan Andoverissa, eli samassa seurassa, missä Cory Schneider pelasi aikanaan. Kreider Dominoi siellä sarjaa ja teki 33 maalia 26 pelissä. Kreideria pidetään erinomaisena luistelijana, jolta onnistuu sekä pelin- että maalinteko. Kun kokoakin on ihan mukavasti (6-2, 201), niin homma ei tule jäämään siitäkään kiinni. TSN haki Kreiderille vertauskuvaa Alex Mogilnysta.

Hockey Newssissa nimeltä mainitsematon scoutti sanoi hänestä;

"He's not just the best skater in the draft, but i'm not sure there are many guys in the NHL now who skate better than this guy."

NHL Central Scoutingin Gary Eggleston sanoi Kreiderista puolestaan:

Chris is an excellent skater with explosive speed and acceleration. His short-distance speed is exceptional. He sees the play ahead of time and knows what he's going to do with the puck as soon as he gets it. He is an excellent passer and playmaker.

His foot speed, combined with his anticipation and quick stick, gives him the ability to create turnovers and gain puck possession. He is a constant threat to develop breakaways on the penalty-killing unit. He has both an excellent wrist and slap shot, which he disguises well and releases quickly. He can score goals in a number of ways."

Ja Andoverin päävalmentaja Dean Boylan kehui Kreiderin johtajantaitoja seuraavasti:

The scouts who see him know what type of tremendous skills he has and he obviously has great physical strenght, but he's an absolutely great great character kid. He's a great kid off the ice, a presence in the locker room and a young man who is forever looking to get better. Character is important to me and Chris is at the top."

Kreider on kokonaisuutena kysymysmerkki viime kauden sarjansa vuoksi, eikä Canucksilla ole oikein varaa mennä kysymysmerkkien perään, mutta Kreider vaikuttaisi olevan kaikin puolin riskin arvoinen pelaaja. Parhaimmillaan hänestä olisi ehkä saatavilla jopa ykkösketjun hyökkääjä.

Andoverin valmentaja Boylan mukaan Kreider vaikuttaisi olevan lisäksi juuri sellainen pelaaja, minkä perässä Gillis ylipäätään menee painottaessaan pelaajan luonnetta. Canucks on ennenkin mennyt noiden pienempien sarjojen pelaajien perässä, joten mikään yllätys tuo ei olisi tälläkään kerralla.

2. CALVIN De HAAN

Puolustaja, jonka otteita tuli seurattua kauden mittaan tarkasti. Hänet on rankattu etukäteen TSN:lla, THN:ssa ja RLR:lla tuonne parinkymmenen pintaan, missä Canucks varaa. de Haanin suurin vahvuus on peliälyssä, mistä kertoi viime kauden aikana mm. OHL-valmentajien äänestys. Lisäksi hänellä on huippuluokan kiekolliset taidot, mistä kertoi mm. se, että hän teki OHL-tulokkaana 63 pistettä vähän maaleja tehneessä Oshawan joukkueessa.

De Haan äänestettiin tuossa valmentajien äänestyksessä tasokkaan OHL:n Itäisen konferenssin kolmanneksi älykkäimmäksi pelaajaksi (edellä bust ja Eric Tangradi) yhdessä Logan Couturen kanssa. Lisäksi hän mahtui kolmen parhaan joukkoon samassa äänestyksessä parhaana hyökkäävänä puolustajana ja parhaana pelintekijänä. Ei ollenkaan huonosti tulokaskauttaan OHL:ssa pelanneelta puolustajalta.

Mielenkiintoinen tilasto de Haanin kaudessa oli se, että hän pelasi alkukaudesta Oshawassa samaan aikaan John Tavaresin ja Michael Del Zotton kanssa. Kaksikko kaupattiin tammikuun alussa Londoniin, ja sen jälkeen de Haan teki 29 pelissä kiitettävät 4+21=25 pistettä. Myös de Haanin tehotilastot ovat mielenkiintoista luettavaa: hän oli kauden jälkeen plussalla +3, vaikka joukkue oli miinuksella -70 merkintää ja samassa joukkueessa oli pelaajia, joiden tehotilastot olivat -42, -24, -19 ja -18 jne.

Hockey Newssissa nimettömäksi jäänyt scoutti sanoi de Haanista;

He was in a tough situation this year and he just excelled. The sky is limit for his potential. He's smooth-skating guy who really sees the ice well.

NHL Central Scoutingin Chris Edwards sanoi hänestä puolestaan:

"Calvin shows a lot of patience and poise for a young defenseman. He has high-end puck skill and passing ability. He has a very good shot, hard and accurate, and a very good ability to get the puck through traffic to the net. He sees the ice very well and moves the puck through traffic. His skating is excellent, mobility, agility and speed. His biggest asset is his hockey sense. He makes very few mistakes."

de Haanin video.

De Haanin heikkoudet ovat fyysisellä puolella. Pituutta ei ole puolustajalle kovin paljon (6-0) ja painoa on vain 173lbs. Mutta sen minkä hän menettää koossa, hän ottaa takaisin pelinluvussa ja syöttötaidoissa. Vancouverilta puuttui playoffeissa juuri tuollainen puolustaja, joka osaisi avata peliä hyvin ja nostaa peliä välillä itsekin. De Haan on hyvällä tiellä tuollaiseksi puolustajaksi.

Jatkuu...

 

[nuck]

Jatkuu...

3. DAVID RUNDBLAD

Ruotsalaisten vallankumous on huomenna menossa ja yksi sinikeltainen saattaa tippua Vancouverinkin vuorolle. Puolustaja David Rundblad pelasi viime kauden lähes kokonaan (45 peliä) jo miesten joukkueessa Elitserienin Skellefteåssa. Saman seuran junioreissa hän pelasi vain 10 peliä ja teki noissa peleissä 8+7=15 pistettä. Jo toissa kaudella hän voitti Ruotsin nuorten sarjan pakkien pistepörssin tehtyään 35 pelissä 11 maalia ja 26 pistettä.

Rundblad on kiekollisesti taitava ja älykäs puolustaja, joka laukoo kovaa. TSN vertasi häntä Washingtonin puolustajaan Mike Greeniin. Vancouverilla on tunnetusti hyvä ruotsalaisten pelaajien scouttaus Gradinin johdolla, joten Rundblad on ollut varmasti pitkään tutkalla.

Tunnettu eurooppalainen tarkkailija Göran Stubb sanoi Rundbladista:

"He has a very good shot. He is a right-handed shot and he is used on the power play, even in the (Elite) League despite being a young player. He is a very smart player. He could be a little more physical in his game, but that is something that he is learning."

Hockey Newssissa tuntemattomaksi jäänyt scoutti kertoi hänestä puolestaan seuraavaa:

"He sees the ice well both offensively and defensively and he moves the puck well. He's more offensive than Hedman and he'll probably put up more points, but he's not as good a skater as Hedman."

Lisäksi Hockey Newssissa tuntemattomaksi jäänyt scoutti kertoi hänestä:

He's an intelligent, puck-moving defenseman who will play in the NHL for a long time. He has poise beyond his years"

Rundblad ei ole vielä valmis NHL:ään, mutta hän(kin) on hyvällä matkalla sinne. Hän saisi olla vähän fyysisempi (mitä Stubb'kin sanoo), mutta mittaa on puolustajalla ihan hyvät 6-2 ja kun peliälyä, kiekollisia taitoja ja ylivoimapelotetta riittää, Rundblad on kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen nuori puolustaja. Aika paljon Rundblad jakaa mielipiteitä: Hockey News listasi hänet kaikista sijalle 10. ja toisessa päässä on McKeen'sin listaus, jossa hänet listattiin sijalle 23.

4. LANDON FERRARO:

Toisen polven kiekkoilija Ferraro on monipuolinen laitahyökkääjä WHL-seura Red Deerista. Red Deer oli runkosarjassa todella huono joukkue, ja Ferraro teki joukkueen maaleista (37 maalia) yksin noin 30% - olisikin ollut mielenkiintoista nähdä hänen maalimääränsä, jos vierellä olisi ollut parempia pelaajia.

Ferraro tekee monta asiaa hyvin. Hänen peliälynsä on korkea, hän tekee hyvin likaisia asioita kentällä, hän osaa tehdä maaleja, hän menee hyvin maalille ja hän on nopea (voitti CHL:n Top Prospect pelin yhteydessä pidetyn luisteluosuuskisan). Vain Ferraron puolustuspeli jakaa mielipiteitä; Hockey Newssissa sen kerrottiin scoutin mukaan tarvitsevan lisää töitä ja toisaalta Central Scoutingissa juuri sitä kiiteltiin.

Red Deer Rebelsin päävalmentaja Jesse Wallin sanoi Ferrarosta:

Ferraro is the most highly-touted (of the Rebel's prospects). He's got great natural ability, he's got tremendous speed and he's got that knack to score goals that you can't teach. He's got that innate ability to find the net that makes him a special player."

NHL Central Scoutingin Blair MacDonald kertoi hänestä puolestaan:

"He's very good defensively. He has very good defensive positioning; he's always on the right side of the puck. If there's a turnover he's in good position right away. And he comes back deep in his own zone to help. He's very strong defensively, as well as being an offensive threat."

Landon Ferraron video

Kokonaisuutena Ferraro on mielenkiintoinen pelaaja. Hänellä on vahvat pohjat tulevaksi NHL-pelaajaksi ja tuo WHL:n maalimäärä tuossa joukkueessa voi lupailla paljon hyvää. Kotikaupungiksi ilmoitetaan vielä Vancouver, mistä tulee plussaa.

Tuossa olisi neljä pelaajaa, joista jonkun haluaisin Vancouverin varaavan ensimmäisellä kierroksella. Toisen kierroksen varaukseksi (Canucks varaa toisella kierroksella sijalla 53) toivoisin Rajalaa, Budishia, Tataria tai Elliotia, mutta he taitavat mennä jo ennen tuota vuoroa.

Muista mielenkiintoisia voisivat olla ainakin Cody Hodgsonin seurakaveri puolustaja Matt Clark tai WHL-seura Kootenayn puolustaja Brayden McNabb. Kummatkin ovat isokokoisia puolustajia, jotka pelaavat kovaa ja toisivat syvyyttä tulevaisuuden puolustukseen.

 

[Henkka]

Red Deer Rebelsin päävalmentaja Jesse Wallin sanoi Ferrarosta:

Onpas mennyt ohi tämä että Red Wingsin aikanaan varaama Wallin on noussut jo Red Deerin päävalmentajaksi. Harmi että Jessen ura loppui aivotärähdyksiin, älykäs kaveri selkeästi kyseessä.