Mainos

Vancouver Canucks 2009-2010

  • 129 052
  • 503

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Ei juma, ei tiedä itkeäkö vai nauraa. Aika surkuhupaisaa tämä alkaa olla, mutta pakko olla tyytyväinen sijoitukseen näillä eväillä mitä alkukausi on tuonut tullessaan. Jos sit vaikka joulun jälkeen päästäisi pelaamaan edes yksi peli parhaalla kokoonpanolla.
Hyvää on tosiaan se, että tuskin suunta ainakaan huonompaan enää menee.

Pitää muutenkin yrittää ajatella positiivisesti, vaikka se välillä onkin vaikeaa.

Hyvää on se, että nuoret (Grabner, Raymond, Shirokov) saavat hyökkäävämpää roolia nyt kuin heille olisi muuten uskonut tässä vaiheessa kautta. Hyvää on myös etenkin Grabnerin onnistuminen: viisi pistettä seitsemään peliin on lupauksia nostattava saldo, ja kun katsoo vielä nuoren hyökkääjän otteita kentällä, niin hänestä on kasvamassa kahden ensimmäisen ketjun NHL-hyökkääjä niin kuin ykkösvarauksesta kuuluisikin. Muiden epäonni on ollut hänen onnensa - ilman loukkaantumisia hän pelaisi vieläkin AHL:ssa.

Hyvää on myös se, että joukkue sai nyt viimein täyden puolustuksen kasaan. Lisäksi Daniel Sedin palaa ensi viikolla kentille ja tuolloin joukkue saa pitkästä aikaa myös ykkösketjunsa kasaan. Tuo vähentää varmasti hyvin pelanneen kakkosketjun (joka saattaa hyvinkin olla NHL:n nopein ketju) paineita ja luo heille tilaa samalla kun ykkönen ratkaisee itsekin. Tai niin sen pitäisi mennä. Toinen juttu, että meneekö. Uskotaan nyt positiivisissa ajatuksissa tähänkin.

Jos kuvitellaan, että Vancouverilla olisi täysi kokoonpano käytössään (ilman pidempään sivussa olevaa Demitraa), minä kasaisin joukkueen seuraavasti (tummalla painetut pelaavat tällä hetkellä):

Daniel Sedin - Henrik Sedin - Burrows
Raymond - Kesler - Grabner
Bernier - Wellwood - Samuelsson
Rypien - Johnson - Hansen

Shirokov, Bolduc, Hordichuk, Glass varalla.

Mitchell - Salo
Bieksa/SOB - M. Schneider
Ehrhoff - Edler

Rome varalla.


Luongo
Raycroft
C. Schneider


Loppujen lopuksi tämän hetkisestä joukkueesta ei puutu määrällisesti kovinkaan paljon pelaajia (neljä hyökkääjää ja ykkösmaalivahti), joita ottaisin mukaan jos kaikki pelaajat olisi käytössä.

Daniel Sedinin ja Luongon menetykset tosin tuntuvat paljon, sillä Henrik on tällä hetkellä "One man show" ilman kaksoisveljeään, jonka kanssa syötteli jo synnytysosastolla, eikä Burrowsista ole luomaan paikkoja Henrikin kanssa. Hän oli viime kaudella tuossa ketjussa puhdas raataja, puolustava hyökkääjä ja maalintekijä, mutta ei pelaaja, joka olisi luonut paikkoja. Ykkösketjussa onkin tällä hetkellä vain yksi pelaaja, joka kuuluu sinne luovuuden ansiosta.

Luongon menetys on sitten toinen asia: hän on samalla kriittisellä pelipaikalla joukkueen tärkein pelaaja ja kapteeni, jonka merkitystä ei voi olla väheksymättä. Pitää vain ristiä kädet, että Raycroft/Schneider pystyisivät jotenkin paikkaamaan. Nelosketjun merkitys on peliajassa vähäinen, mutta muuten nelosen pelaajat ovat kokonaisuudelle tärkeitä. Etenkin joukkueen alivoiman ykköshyökkääjän Johnsonin merkitys näkyi Detroitia vastaan kun hän puuttui.

Kolmosketjun sentteritilannetta arvoin pitkään kumman ottaisin sinne, Wellwoodin vai Bolducin. Päädyin Kyleen pelkän historian perusteella, vaikka juuri nyt tuntuu Bolduchista olevan enemmän kokonaisuudelle hyötyä. Tuossa olisi ollut paikka Hodgsonille, jos hän olisi saanut kunnollisen mahdollisuuden terveyden puolesta haastaa kaksikkoa. No, turha jossitella, mennään nyt sitten näillä ja toivotaan etenkin Wellwoodilta vielä tekoja. Hän pystyy onnistuessaan joukkueelle antamaan kuitenkin ehkä enemmän kuin Bolduc.

Yksi kysymys vielä liittyen hyökkäykseen: Mikäli Grabner jatkaa näin, häntä ei kannata ainakaan laittaa takaisin farmiin hyökkääjien tullessa takaisin. Mitä me siis tehdään Demitran kanssa kun hän palaa? Olisiko hänestä kolmosen keskelle?
 
Viimeksi muokattu:

kausi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Westendin työväenpalloilijat
Yksi kysymys vielä liittyen hyökkäykseen: Mikäli Grabner jatkaa näin, häntä ei kannata ainakaan laittaa takaisin farmiin hyökkääjien tullessa takaisin. Mitä me siis tehdään Demitran kanssa kun hän palaa? Olisiko hänestä kolmosen keskelle?

Kuulostaa ihan järkevältä, siihen vaan kolmosen keskelle ja mikäli ei natsaa niin sitten 2 ja 3 ketjut muotoon:

Demitra - Kesler - Grabner
Raymond - Wellwood - Samuelsson

Tämä siis testinä vain, mutta Wellwood saisi kyllä parantaa otteitaan tehojen suhteen. Alotuksissakin on parantamisen varaa.

Toinen variaatio mitä mielestäni kannattaisi kokeilla olisi muotoa:
Raymond - Kesler - Samuelsson
Bernier - Demitra - Grabner

No joo, onpa kyllä kinkkinen paikka rakentaa näistä palikoista kakkonen ja kolmonen.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Olen samaa mieltä kanssasi noista ketjuvaihtoehdoista Nässe. Eihän tuossa porukassa ole kuin Kesler, joka saisi olla varma paikastaan kakkosessa. Toisaalta kertoohan se syvyydestä ja nykyisen kakkosen onnistumisesta, jos 50-60 pisteen väliin normaalisti kakkosketjussa tekevää Demitraa edes suunnitellaan kolmoseen. Mutta toisaalta taas kausi on pitkä, kakkosen nykyiset pelaajat ovat nuoria ja monta asiaa voi vielä käydä toteen ennen slovakin paluuta.

Vancouver peittosi Los Angelesin viime yönä vieraissa rangaistuslaukauksilla puolustuspelinsä ansiosta. Joukkueen tarkoituksena ei näyttänyt edes olevan hyökkääminen, vaan pelin hidastaminen, syöttölinjojen peittäminen ja ylivoimahyökkäysten loputon välttäminen (puolustajia ei juuri nähty tukemassa). Kauas on siis menty alkukauden hyökkäävästä pelistä, mutta kuten täällä aikaisemmin veikkasin, tämä on odotettua. Ei tällä nykyjoukkueella lähdetä kilpailuun esimerkiksi Kingsin kanssa maaleista, vaan puolustuspelin pitävyydestä. Tuossa suunnitelmassa onnistuttiin ja saatiin vieraista kaksi pistettä arvoilla, joten pitää olla tyytyväinen.

Vancouverin valmennusjohdon taktiikka oli erikoinen, mutta toimiva. Joukkue oli pukenut Aaron Romen peliin ja ilmoittanut hänet hyökkääjäksi nelosketjuun. Rome oli kuitenkin aina kentällä ollessaan pakkina kahden muun puolustajan kanssa. Tuota kolmen puolustajan alakertaa peluutettiin sitten niin paljon kuin mahdollista Anze Kopitarin (miten hänestä tulee mieleen aina kuollut Luc Bourdon..?) johtamaa Kingsin ykköstä vastaan. Tuloksena NHL:n pörssikärki Kopitarille 0+0=0 ja kaksi laukausta. Nelosketjun "hyökkääjä" Rome pelasi puolestaan noin 17 minuuttia.

Raycroftilta saatiin hyvä startti maalilla. Aika erikoista, että meillä on NHL:n maalivahtien torjuntaprosenttien kakkosena maalivahti, joka ei ole Luongo. Raycroftilla on tosin vain kaksi peliä pelattuna, mutta toistaiseksi hän on ylittänyt minun odotukseni: 95.8% ja 1.03 päästettyä maalia. Saa sitten nähdä, jatkaako Canucks Raycroftilla vai Schneiderilla ensi yön Anaheim-pelissä, jossa maalivahdeille annetaan ainakin mahdollisuuksia. Tuosta tulee nimittäin pirun hankala peli. Eikä siksi, että Ducks olisi pelannut hyvin, vaan siksi, koska peli on "selkä-selkä-peli" vieraissa ja tässä tilanteessa, jossa ketjukokoonpanot ovat muuttuneet jatkuvasti. Siksi maalivahdeilla mahdollisuudet on joko rikkoa normaalia enemmän itseluottamusta tai nostaa sitä pilviin.

Muuten joukkueesta pitää nostaa esiin Silmäväli, Kesler ja Sami Salo. Silmäväli oli neljä peliä maaleitta, mutta on nyt tehnyt kauden 13 pelissä hienot 6+6=12 pistettä. Los Angelesia vastaan hän teki Vancouverin ainoan maalin varsinaisella peliajalla ja iski lopuksi vielä ratkaisevan maalin rankuissa. Kesler oli puolestaan jälleen pelin tähdillä ja nosti arvoaan joukkueen menettäessä Bolducin. Salon merkityksen näki puolestaan heti oman pään pelissä - toivottavasti pysyisi kunnossa.

Vancouver menetti pelissä kolmosketjun sentterin Alex Bolducin ja tuo pakotti Keslerin (23:01) ja Henrikin (21:46) pelaamaan enemmän mitä ovat tottuneet. Ihmeellinen loukkaantumissuma ei siis ota vieläkään loppuakseen, kun nyt siellä loukkaantuvat jo varamiehetkin. Neljässä viikossa 10 loukkaantumista. Vancouver Provincen Jason Botchford kirjoittikin, että The injury bug is so bad it’s making H1N1 look good.

Sentteri Bolducin loukkaantuminen tiesi sitä, että Canucksilla on parhaillaan kolme sentteriä sivussa - neljäkin, jos OHL:ssa piakkoin kauden aloittava Hodgson lasketaan. Näin ollen joukkue nosti farmista slovakkisentteri Mario Bliznakin ylös ja lähetti samalla laitahyökkääjä Sergei Shirokovin takaisin farmiin. Bliznak pelasi pirteitä harjoituspelejä, mutta miten valmis hän on hyppäämään tällä viivytyksellä elämänsä ensimmäistä kertaa kehiin NHL:ssä, kun joukkue on Anaheimissa? Farmissa Mario on tehnyt 13 pelissä 2+3=5 pistettä. Hän on alunperin Canucksin seitsemännen kierroksen varaus kesältä 2005.

Vancouverin odotetut ketjut Ducks-peliin kertovat paljon:

Burrows - Sedin - Samuelsson
Raymond - Kesler - Grabner
Bernier - Bliznak - Rome
Glass - Rypien - Hordichuk

Ykkönen ja kakkonen ovat ok, mutta tuo bottom6-osasto on hirveä taidollisesti. Toivottavasti sitten edes tappelisivat. Rome siellä on vieläkin hyökkääjänä, joten taitaa tietää toista vahvasti puolustusorientoitunutta peliä peräkkäin.
 

Chip Whitley

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canucks & B.C. | Langly & Posehn
Olipas karsea esitys Canucksilta. Ei tuota voi enää jääkiekoksi kutsua, ja onkin harmi että tällaisella esityksellä 2 pistettä irtosi sillä nyt tiedetään V'n jatkavan samalla linjalla. Otan osaa kaikkien puolesta jotka ottelun katsoi, varsinkin niiden jotka varta vasten aamulla tuota kuraa varten heräsi. Gretzkyhan joskus sanoi jotain että "jokainen ottelu on tärkeä, koska se on aina jonkun viimeinen ottelu", ja jos nyt kävisi niin onnettomasti että tämä jäisi sivuallekirjoittaneen viimeiseksi otteluksi, niin ei hyvää päivää.

Ei se Raycroft nyt noin paska voi olla?! Canucksilla oli jalkeilla parempi ja terveempi kokoonpano kenttäpelaajien osalta (ne pelaajat jotka sitä kiekkoa liikuttaa) pitkään aikaan, mukana mm. molemmat Salo ja Schneider, ja sen kunniaksi liinat vedetään kiinni ja tarjoillaan tällaista paskaa? Kun ei vain voi ymmärtää. Menee samaan kategoriaan kun Bieksan 20+ minuutin pelit vaikka miehen kuuluisi olla katsomossa SOBin sijaan, ja Johnsonin jatkuva peluuttaminen alivoimalla vaikka kaveri on täysin hukassa tuossa paikassa.

Ja kyllä, tulosurheiluahan tämä on. Ja vielä vieraspeli. Mutta ihan maailman rauhan nimissä jotain siellä kentällä voisi edes yrittää. Tällä kertaa Canucksilla kävi tuuri, mutta onhan se todistettu viime vuosina (turhankin usein...) että tällä taktiikalla ei pelejä tulla montaa voittamaan.

Joitain faneja ei tietysti kiinnosta kuin se kaksi pistettä, ja kuulun tähän ryhmään joissain määrin itsekin. Tällä hetkellä vaan vituttaa älyttömästi se, että uhrasin "ottelun" katsomiseen vajaa 2 tuntia aikaa ja ~1.5gb kovalevytilaa. V'n tavaramerkiksi jo muodostumaan alkanut "jääkiekon lopettaminen" tuli sen verran puskista tällä kertaa ettei sitä oikein osannut odottaa (okei, Luongo poissa mutta kentällä mentiin parempaan suuntaan), joten omissa harhaluuloissan sitä lähti ihan hyvillä mielillä matsia katsomaan.

Voi miten ne pilvilinnat murenikaan! Ainoa asia mitä tästä ottelusta jäi käteen oli kaksi pistettä, ja tieto että ensi yön ottelua on täysin turha katsoa.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Toivottavasti tuo peli ei jää tosiaan sinulle viimeiseksi Chip Whitley. Vancouverin pelillinen anti oli tosiaan ala-arvoista hyökkäyspäähän, ja tuohonhan me olemme jo tottuneet osassa pelejä. Onneksi kaikki pelit eivät sentään ole tuollaisia, eikä tuo taktiikka toisikaan riittävästi voittoja pidemmällä tähtäimellä. Uskon V:nkin tiedostavan tämän.

Me voimme vain arvailla miksi Canucks pelasi kuten pelasi. Joukkue oli saanut ensimmäistä kertaa tällä kaudella koko puolustuksen kasaan, joten mahdollisuuksia olisi ollut tosiaan pelata avoimemmin. Toisaalta peli oli Salolle ensimmäinen sairausloman jälkeen, maalilla oli ensimmäistä kertaa aloittavana vahtina Raycroft ja edellisessä pelissä Detroitia vastaan oli tullut lunta tupaan viimeisessä erässä.

Ehkä nuo kaksi viimeistä asiaa olivat vaikuttamassa eniten siihen, että joukkue halusi yrittää tuota selkeästi puolustavaa taktiikkaa tällä kerralla. Ehkä yhtenä syynä on myös peliohjelma - Canucks pelaa viikkoon viisi peliä, joista nämä kaksi viimeistä ovat selkä-selkä-pelejä. Tuossa nyt joitakin asioita siihen, miksi tuollainen esitys saatettiin nähdä.

Eniten uskon siihen, että Canucks halusi antaa Raycroftille mahdollisimman helpon startin, jotta hän ei ainakaan menettäisi ensimmäisessä pelissään itseluottamustaan. Tuossa joukkue onnistuikin kohtalaisesti: Los Angeles laukoi paljon, mutta laukaukset tulivat kaukaa. Ykkössektorin laukauksia Kings sai vain kahdeksan, mikä ei ole kotonaan pelaavalle joukkueelle kovin hyvä saldo.

Toinen asia on sitten se, toimittiinko tuossa taktiikassa oikein, olisiko toisenlainen taktiikka tuonut toisenlaisen tuloksen ja onko tuollaista taktiikkaa ylipäänsä järkevä käyttää. Nyt pelistä tuli voitto ja Raycroft ei ainakaan menettänyt itseluottamustaan, joten siinä mielessä toimittiin oikein. Peliä katsoneita faneja ei kuitenkaan hemmoteltu iloisella kiekolla, joten tuo oli ikävää katseltavaa ja ansaitseekin kritiikkiä.

Ymmärrän siis täysin faneja, joille tuollainen peli ei kelpaa voitosta huolimatta. Itsekin katsoisin ennemmin joukkueen hyvää kahden suunnan peliä kuin tuollaista pelkkää vastustajan paikkojen peittämistä. Mutta tällä hetkellä katson vain kahta pistettä ja olen tyytyväinen siihen. Jos tuollaiset otteet kuitenkin jatkuvat pidempään, olen huolissani seuran tilanteesta valmennuksen vuoksi.

Ja kaikille Canucks-faneille yhteisesti veikkaus ja pelottelu tulevasta:

Älkää katsoko yön Anaheim-peliä, jos haette pelistä suuria hyökkäyspelin elämyksiä. Lisäksi voisin melkein sanoa, että älkää katsoko peliä, jos odotatte (taktiikasta huolimatta) voittoa. Vancouverin saldo selkä-selkä-peleistä (joissa jälkimmäinen 'selkä' pelataan vieraissa) V:n aikana on 5-16-5. Ei kovin huikea saldo, kun muuten joukkue on mennyt V:n aikana saldolla 135-76-22.

Kevin Bieksa sanoikin jo tulevasta pelistä;

We are just going to continue to try and do what we did last night, play very good defensively and take what they give us," said Bieksa. "We obviously have a lot of injuries right now and we'll play our style of game, a nice exciting brand like last night."

Heh... Nice exciting brand...
 
Viimeksi muokattu:

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Älkää katsoko yön Anaheim-peliä, jos haette pelistä suuria hyökkäyspelin elämyksiä. Lisäksi voisin melkein sanoa, että älkää katsoko peliä, jos odotatte (taktiikasta huolimatta) voittoa. Vancouverin saldo selkä-selkä-peleistä (joissa jälkimmäinen 'selkä' pelataan vieraissa) V:n aikana on 5-16-5. Ei kovin huikea saldo, kun muuten joukkue on mennyt V:n aikana saldolla 135-76-22.
Olin väärässä tuon pelitavan toteutuksessa, mutta väsy painoi odotetun pahasti jaloissa.

Anaheimia vastaan Canucks lähti rohkeasti pelaamaan ja veikin ensimmäistä erää (ykkössektorin laukaukset 5-1 ja maalit 2-1 Vancouverille). Tuohon pelin hyvät puolet sitten loppuivat. Sen jälkeen kun Parros tasoitti toisessa erässä ja Brown teki Canucks-ylivoiman keskikentän koomailun jälkeen johtomaalin alivoimalla, Vancouverilla ei näyttänyt olevan virtaa ja etenkin puolustajat kunnostautuivat virheiden määrässä. Loppupelin Anaheim teki kiitettävällä prosentilla maaleja, Canucks ei saanut omista vähäisemmistä paikoistaan ja Vancouver yritti vain jotenkin pyristellä mukana.

Jos tästä pelistä pitäisi joitain hyviä puolia kaivaa väkisin esiin, niin ehkä tuo joukkueen käyttämä yllättävän rohkea pelitaktiikka on sitten sellainen. Odotin sumputtamista Kings-pelin tavoin, mutta sitä ei nähty. Sen sijaan nähtiin ensimmäisessä erässä tilanteeseen nähden yllättävän rohkeasti ja vielä energisesti pelannut joukkue. Valitettavasti joukkueen käyrä oli kuitenkin koko pelin laskeva, energiaa ei riittänyt nousta johtoaseman menetyksen jälkeen enää haastamaan levännyttä kotijoukkuetta ja nyt Vancouverista ei pysty kaivamaan mitään hyvää.

Toivottavasti tämä oli tämän kauden pohjanoteeraus.

Kahden vieraspelin saldoksi jäi kuitenkin yksi voitto ja yksi tappio, mitä pidän olosuhteet (Luongo sivussa, raskas peliohjelma, suuri ketjuja sotkeva loukkaantumissuma) huomioon ottaen hyvänä saldona. Vancouver jatkaa kauttaan sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kotona, jonne matkaa Läntisen konferenssin paras joukkue Colorado.
 

vetoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Slovakia, Bolts
Mukava huomata, että vaihteeksi nuori slovakkipelaaja sai tehtyä NHL-debyytin. Tilastot eivät hirveästi mairittele Mario Bliznakin uran ensimmäisessä taalaliigaottelussa. Mieltäni kuitenkin lämmittää, että Bliznakin myötä slovakialaisten kenttäpelaajien määrä nousi huimaan lukemaan 10. Vielä viitisen vuotta sitten kaukalossa viiletti kolminkertainen määrä slovakkeja. Ajat muuttuvat. Mahtoiko joku katsoa Vancouverin 2-7-tappiopelin ja osaa kertoa slovakin NHL-debyytistä muutamalla lauseella. Kiitos.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Mahtoiko joku katsoa Vancouverin 2-7-tappiopelin ja osaa kertoa slovakin NHL-debyytistä muutamalla lauseella. Kiitos.
Minä ainakin valitettavasti katsoin.

Bliznakin liike ja sijoittuminen puolustussuuntaan olivat vahvuuksia, mutta kokonaisuutena en voi valitettavasti kehua Bliznakia. Hänen pitää nostaa kiekollisen pelin tasoa ja saada lisää voimaa saadakseen pysyvämmän paikan NHL:ssä. Nyt en huomannut hänen kiekollista peliä oikeastaan ollenkaan, kun hänellä tuntui olevan kova kiire päästä irti kiekosta. Lisäksi hän ei ollut ahtaissa paikoissa joukkueen eturiviä. Aloituksia hän näytti onneksi voittavan hyvin.

Mutta toisaalta... joukkueesta ei voi kehua ketään ja Bliznakin sisäänajo NHL:ään oli vaikea - vain vuorokausi aikaa tulla Bolducin loukkaantuminen vuoksi mukaan vieraiden pelaajien keskelle ja kaiken lisäksi vielä selkä-selkä-sarjan jälkimmäiseen vieraspeliin. Vaikea tuossa on kovin hyvää kuvaa antaakaan elämänsä ensimmäisessä NHL-ottelussa.

Sanoisin Bliznakista kokonaisuutena, että hän on kehityskelpoinen pelaaja, mutta hänen aikansa ei ole vielä tällä kaudella, ei ehkä vielä ensi kaudellakaan, mutta sitten sitä seuraavalla kaudella hän voi ehkä ottaa nelosen sentterin roolin pysyvämmin.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Avalanchea vastaan nähtiin otteitaan edellisestä Ducks-pelistä todella paljon nostanut Vancouver. Ilmeessä oli eroa kuin yöllä ja päivällä ja Andrew Raycroft sai loppujen lopuksi melko helpolla uransa ensimmäisen nollapelin valaspaidassa. Tärkeä voitto ja tason nosto alamaissa viime pelin vaeltaneelle Canucks-ryhmälle Läntisen konferenssin ykkösjoukkueesta.

Pelin hyvänä puolena pidän puolustuspelin tiiviyttä, kakkosketjun hyvänä jatkunutta peliä, Raycroftin otteita (olemus oli melko varma) sekä kaksikon Glass-Rypien peliä (molemmat pelasivat kauden parhaan pelinsä). Miinukset menevät voitosta huolimatta puolestaan ylivoimapelille, jota ei saatu toimimaan koko iltana. Miten tuolla ylivoimalla pystyttiin olemaan NHL:n ykkönen ennen kierrosta?
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Laitetaan vielä viivoja pelistä:

- Raycroftille ei tullut kovin montaa laukausta, mutta nollapeliin oli myös tuurilla osansa. Onneksi maalivahdin 'paras kaveri' pelasti. Raycroft on aloittanut maalilla nyt kolmessa pelissä ja kahdessa pelissä (Los Angeles, Colorado) hänelle on tehty yhteensä vain yksi maali. Tuossa yhdessä pelissä (Anaheim) tulikin sitten lunta tupaan senkin edestä, mutta toisaalta koko joukkueen suoritus oli siinä pelissä todella surkea. Kokonaisuutena ihan kelvollinen startti Raycroftilta kuitenkin.

- Jos ei Vancouverin ylivoima toiminut pelissä, viime peleissä ongelmissa ollut alivoima oli hyvää. Etenkin ensimmäisessä erässä Vancouverin johtaessa peliä 1-0, Canucks-alivoiman merkitys näkyi. Alivoima tappoi Coloradon kahden miehen ylivoimaa reilu minuutti ja 20 sekuntia. Coloradon maali tuohon paikkaan olisi voinut kääntää peliä, joten tuolla hetkellä oli tärkeä merkitys.

- Vancouver on voittanut Läntisessä konferenssissa edellä olevista joukkueista Coloradon, Chicagon, Los Angelesin ja Dallasin. Sen sijaan Canucks on hävinnyt takana olevista joukkueista Calgarylle (kaksi kertaa), Columbukselle, Edmontonille, Detroitille ja Anaheimille. Onneksi sentään Läntisen konferenssin jumbona oleva Minnesota pystyttiin voittamaan.

- Ryan Kesler ja Mason Raymond olivat Vancouverin parhaat pelaajat. Kumpikin teki kauden viidennen maalinsa. Huonoin pelaaja oli puolestaan Kevin Bieksa, joka on ollut hukassa alkukauden. Mathieu Schneider huilasi peliruuhkan (ja sairausloman johdosta keskenkuntoisuuden) vuoksi.

- Kyle Wellwood oli palannut loukkaantuneiden kirjoista peliin ja pelasi mielestäni kohtalaisen hyvän pelin. Mutta jotta joukkue ei pääsisi kuitenkaan liian helpolla ja jotta loukkaantuneita hyökkääjiä olisi vakiomäärä, samaan aikaan Michael Grabner oli sivussa loukkaantumisen vuoksi. Grabner rikkoi nilkkansa juuri ennen peliä harjoituksissa. Loukkaantumisen kestoa ei olla vielä tiedotettu. Kyseessä on 11. Canucks-pelaaja, joka joutuu olemaan sivussa loukkaantumisen vuoksi.

- Burrows ei ole tehnyt maalia viimeisiin 10 peliin. Hän on kärsinyt alavartalovammasta, mutta on sentään pystynyt pelaamaan. Ehkä suurempi miinus Burrowsin tehoilla on ollut kuitenkin Daniel Sedinin puuttuminen. Daniel Sedinin puuttuminen on näkynyt myös Henrikin pelissä ja samalla koko ykkösketjun pelissä. Burrows teki pari maalia ensimmäisiin neljään peliin kun Daniel oli vielä mukana, mutta vain yhden aikana ilman Daniel Sedinia.

-Sami Salo joutui menemään tuskaisen näköisenä penkille kolmannessa erässä. Ettei olisi vain loukkaantunut? Salolla oli iso merkitys Vancouverin toiseen maaliin, jonka Kesler laittoi sisään ja puolustussuuntaan hän pelasi taas mallikkaan pelin. Joukkueella ei olisi varaa menettää häntä, mutta minkäs teet? On tämä nähty aikaisemminkin.

- Vancouver meni voitolla Luoteisessa divisioonassa Calgaryn ja Edmontonin ohi. Flamesilla on tosin peräti kolme peliä vähemmän ja Oilersillakin yksi.

- Vancouver pelaa seuraavan kerran NY Rangersia vastaan keskiviikkona. Sen jälkeen onkin edessä sitten viiden pelin vieraskiertue, jonka aikana lennetään Minnesotaan, Dallasiin, St. Louisiin, Detroitiin ja lopuksi vuorille Coloradoon. Kaksi ensimmäistä peliä ovat "selkä-selkä-pelejä", joten Dallas saa vastaansa väsyneen ryhmän.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Vieläkös Mikael Samuelssonin hyvä vire on jatkunut? Nimittäin jokaisena Wings-kautena Sammy aloitti kauden vahvasti ja sitten hyytyi pisteidenteossa pahasti. Nyt ainakin kauden alku näyttää yhtä identtiseltä kuin ennenkin.

Tällä kaudella: Ekat 11 peliä = 10 pistettä

08-09: Ekat 23 peliä = 21 pistettä, kauden kokonaissaldo = 40 pistettä
07-08: Ekat 13 peliä = 11 pistettä, kauden kokonaissaldo = 40 pistettä
06-07: Ekat 11 peliä = 9 pistettä, kauden kokonaissaldo = 34 pistettä
05-06: Ekat 12 peliä = 11 pistettä, kauden kokonaissaldo = 45 pistettä

Alkas olemaan jo cold streakin aika vuodesta.
 

Chip Whitley

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canucks & B.C. | Langly & Posehn
Oli ihan eri näköistä peliä Avsia vastaan kun vertaa tuohon surulliseen Losi-peliin, vaikka molemmissa pääteemana oli puolustus. Tällä kertaa Canucks ei lopettanut peliä kun sai kiekon omalta puolustusalueelta pois, vaan yritti keskikentällä ja kaverin hyökkäyspäädyssäkin pelata ja luoda tilanteita. Mielestäni tuo on tällä rosterilla ainoa oikea tapa pelata, sillä Luongon ollessa poissa Raycroftille ei mielellään haluaisi antaa niin paljoa painetta koko ottelun ajan (niin kuin Losia vastaan), sillä se vielä kostautuu. Ja toisekseen, Canucks-puolustus on terveenä (noh, jos totta puhutaan Sami "kaksi potkua ottelussa" Salo on kaukana terveestä tai sitten pelaa vain paskasti), niin tuon kiekollisen pelin pelaamiseen löytyy pelinavaus-osastolta tarvittava "personnel" joten miksi sitä ei hyödyntäisi? Ei se Daniel Sedinin poissaolo luulisi tuohon vaikuttavan. Ymmärtäisin jos kokoonpanosta puuttuisi Bieksat, Mitchellit ja Ehrhoffit ja silloin pelattaisiin pleksi-pleksi-hokia, mutta kun tosiaan näin ei ole.

Sen lisäksi että tuo Avs-peli oli mukavaa katseltavaa, on se myös henkisesti ja fyysisesti pelaajien kannalta huomattavasti mielekkäämpi tapa pelata. Kun pelaat omalla alueella prässättynä 65 minuuttia teet suuremmalla todennäköisyydellä helppojakin virheitä (kuten Losi-pelin kolmannessa erässä Kopitar kävi lähellä ratkaista ottelu kun hän tanssi yleensä varman Mitchellin ohi tilanteessa jossa Willie toimi lähinnä liikennemerkkinä), ja sehän on fakta että kiekon jahtaaminen on paljon raskaampaa puuhaa kuin kiekon kanssa pelaaminen, toinen asia (= väsymys) joka yleensä viimeistään ottelun loppupuolella kostautuu mikäli koko matsi on puolustusasetelmissa kytätty.

---

Grabnerin nilkka meni rikki ja edessä on vissiin pidempikin huili (jossain sanoivat ainakin kuukauden), ja tämän seurauksena Moosen pajatso tyhjenee entisestään. Tällä kerralla Canucks summonoi ylös Matt Pettingerin, joka pelasi Moosesssa tryoutilla toiveissaan saada NHL-sopimus mahdollisimman pian. Pettingerhan on pelannut Canucksissa aikasemminkin kun hän pari kautta sitten deadline-kaupassa vaihdossa Matt Cookesta saapui, mutta silloin homma ei oikein ottanut tuulta purjeiden alle joten viime kauden alussa hän siirtyi waivereiden kautta Tampaan.

En oikein tiedä minkä takia kukaan ei suostunut Pettingerille NHL-sopimusta kesän aikana antamaan, hän on kuitenkin ihan hyvä kolmos/neloskentän pelaaja jolla on potentiaalia iskeä sen 20 maalia. No, hänen sopimuksettomuus kääntyi Canucksin kannalta ihan hyvin, sillä Canucksin rosterissa on tällä hetkellä hänenlaisilleen hyökkääjille tilaa, voisi itse asiassa sanoa jopa puutetta. Menee heittämällä top 9!

---

Samuelsson on tosiaan vähän hyytynyt, mutta loukkaantumiset ovat sotkeneet kokoonpanoa sen verran ettei se tule oikeastaan yllätyksenä. Odotan siis Daniel Sedinin paluuseen asti ennen kuin lähden lyttäämään Sammya vain loka-marraskuun tähdeksi. Suurimman kritiikin heittäisin tällä hetkellä hänen kohdalla heikohkoon ylivoimapeliin, jossa on viime aikoina tullut normaalia vielä enemmän virheitä, eikä tehojakaan kompensoimaan kiekonmenetetyksiä.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Vieläkös Mikael Samuelssonin hyvä vire on jatkunut?
Mielenkiintoisia pistevertailuja Samuelssonin uran aikaisempiin vaiheisiin. Tiesin, että hän tekee pisteitä ryppäissä, mutta en tiennyt että hän on ennenkin tehnyt näin kovalla tahdilla juuri alkukauteen tehoja. Toivottavasti tällä kaudella tuo pistetehtailu tulisi kuitenkin jatkumaan pidempään kuin aikaisemmin... No tällä hetkellä hänellä on kuitenkin mennyt viimeiset kaksi peliä pisteittä, joten vaikea sanoa vielä tuosta onko tuo kylmä putki jo alkanut.

Samuelssonin uran tehoja tarkemmin silmäillessäni, tuon epätasaisuuden huomaa kautta linjan. Parhaimmillaan hän on tehnyt pisteitä kuin tähtipelaaja ja sitten on tullut noita pitkiä pisteettömiä jaksoja. Otetaan kaksi esimerkkiä playoffeista:

Viime kaudella hän teki keskellä playoff-sarjoja Anaheimia ja Chicagoa vastaan 5+2=7 pistettä 9 peliin (mukana kaksi voittomaalia), kun muuten hän tehoili playoffeissa 10 pistettä 23 peliin eikä muita voittomaaleja. Kaudella 2006-07 hän teki puolestaan playoffien viimeisissä 11 pelissä 3+8=11 pistettä kun muuten ei tullut ensimmäisissä seitsemässä pelissä tehoja. Epätasaista jälkeä, mutta toki otan tuollaisen "11 pistettä 11 peliin" hyökkääjän mielelläni mukaan kun monilla muilla ei toimi homma edes putkissa.

Tuollaisessa "putkipelaajassa" on vain se huono puoli, että kun hänen huomataan ja tiedetään pystyvän parempaan, odotukset ovat koko ajan korkealla ja pettymysten määrä on tavallista suorittajaa suurempi. Lopputulos ei ole kuitenkaan välttämättä sen erilaisempi: toinen iskee tärkeitä tehoja, mutta lyhyen aikaa, ja toinen tehoillee vähemmän kerralla, mutta tekee pisteen siellä ja toisen täällä. Selvää on kuitenkin se, että Canucks ei olisi saanutkaan piste/peli -hyökkääjää 2.5 miljoonalla. Siksi on epärealistista Samuelssonistakaan sellaista odottaa, vaikka alkukausi on mennyt hyvin.

Tärkeää kuitenkin hyökkääjälle, että tehoja tulisi ja toivon mukaan Samuelsson ei olisi vielä pelannut uransa parasta kautta. On hän ainakin pelastanut 'putkipelaajana' jo nyt aika paljon loukkaantumisista kärsineen joukkueen hyökkääjiä alkukauden tehoillaan. Lisäksi hänellä on joukkueelle muutakin annettavaa kuin pisteputkia.

Mutta tosiaan, nyt tuota pisteettömyyttä voidaan taas alkaa siis odotella kun takana on hyvä jakso. Toisaalta viime kaudella tuo putki jatkui näköjään 23 peliä joten pitää toivoa, että mies jaksaisi vielä vähän aikaa. Sitten Daniel Sedin tuleekin takaisin ja tuo hyökkäyspeli luultavasti helpottaa taas Samuelssonin pisteettömyydestä huolimatta.

Vancouver tosiaan reagoi tuohon Samuelssonin tulevaan pisteettömyyteen (tai sitten hyökkääjien loukkaantumissumaan...) ja teki sopimuksen tehohyökkääjä Matt Pettingerin kanssa. Hän oli mielestäni ihan hyvä toissa kauden lopussa Vancouverissa pelatessaan, mutta viime kausi meni huonommin Tampa Bayssa. Nyt hän on pelannut alkukauden Manitobassa AHL:ssa.

Työsulkukauden jälkeen hän teki Washingtonissa kerran 20 maalia ja kaksi kertaa noin 40 pisteen kausikeskiarvolla tehoja. Kaksi seuraavaa kautta menivät tehojen puolesta heikommin - esimerkiksi viime kaudella hän teki vain 15 pistettä (59 peliä) Tampa Bayssa. Vancouverissa Pettingerin rooliksi tullee bottom6-osastossa pelaaminen (kolmosketjussa). Ennemmin minä häntä siellä katselenkin, kuin puolustajia Mathieu Schneideria tai Aaron Romea, jotka ovat joutuneet pelaamaan laidalla hyökkääjäkadon johdosta.

Nyt olisi Pettingerilla mahdollisuus pelastaa yli 400 runkosarjan peliä kestänyt NHL-ura. Viime kesänä hän jäi ilman sopimustarjouksia NHL-seuroilta, ja tuskin hän haluaa samanlaista tilannetta enää tämän kauden jälkeen.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Vigneault kertoo loukkaantumistilanteesta Canucks comin videoilla. (Tuoreimmassa videossa uusi pelaaja Pettinger haastattelussa.)

- Luongo on luistelemassa on toivottavasti pystyy hyppäämään kehiin tulevan viiden pelin vieraskiertueen aikana.

- Daniel Sedin on lähellä paluuta kentille.

- Grabnerin loukkaantuminen vaikuttaa pahalta. Todella ikävä uutinen hänelle: kesti aikaa nousta NHL-peleihin, ja kun hän viimein tuon päämäärän saavutti, onnistui peleissä hyvin, mutta loukkaantui.

- Hansen on parin viikon päässä paluusta. Luistelee päivittäin ja käsi tuntuu vahvemmalta. Hän lähtee joukkueen matkaan vieraskiertueelle.

- Johnsonin tilannetta ei tiedetä tarkasti. Vigneault toivoo tietysti, että alivoiman ykköshyökkääjä olisi nopeasti kehissä vaikka Coloradoa vastaan joukkue tärkeässä alivoimassa onnistuikin.

- Demitra on pitkäaikaispotilas. Ei tietoa.

Muita asioita:

- Pettinger on kokenut NHL-pelaaja, joka tuntee systeemin. Pelasi hyvin Manitobassa. Joukkueen ajatuksissa oli nostaa farmista seuraavaksi Desbiens, mutta kun hän on loukkaantunut, Pettinger sai mahdollisuutensa. Jos hän pystyy pelaamaan muita (kilpailijoita mm. Glass, Hordichuk, Hansen, Rypien) paremmin, hän saa luonnollisesti pysyvän paikan.

- Kesler ja Raymond ovat olleet joukkueen alkukauden tasaisimmat hyökkääjät. Grabnerin loukkaantuminen oli takaisku, sillä ketju pelasi hyvin. Ketju on ollut joukkueen paras ketju viimeiset 5-6 peliä (helppo yhtyä).

- Raycroft on pelannut kaksi hyvää peliä ja V antoi kiitosta Colorado-pelin irtokiekkojen pitämisestä hallussa. Hän tulee aloittamaan seuraavassa pelissä Rangersia vastaan ensi yönä.
 

Chip Whitley

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canucks & B.C. | Langly & Posehn
- Johnsonin tilannetta ei tiedetä tarkasti. Vigneault toivoo tietysti, että alivoiman ykköshyökkääjä olisi nopeasti kehissä vaikka Coloradoa vastaan joukkue tärkeässä alivoimassa onnistuikin.

Löysinpä tällaisen tilaston, ja ajattelin jakaa sen muidenkin kanssa kun olen tästä aikaisemmin hieman puhunut. Ihan mielenkiintoista luettavaa mielestäni.

Jos jätetään aikoja sitten alivoimamiehityksestä pois tippunut Rypien ja puolustajat (sekä maalivahdit tietty) pois laskuista, on Johnson ylhäisessä yksinäisyydessä mitä tulee huonoimpiin alivoimapelaajiin tämän kauden Canucksissa. Johnson on pelannut alivoimaa yhteensä 33 minuuttia ja 23 sekuntia, ja hänen ollessa kentällä ovat vastustajat tehneet yhteensä 9 maalia ylivoimalla. Seuraavina paljon alivoimaa pelanneista hyökkääjistä tulee Burrows, Raymond ja Kesler, ja tuo kolmikko on ollut yhteensä 9 takaiskun aikana kentällä, pelaten yhteensä tunnin enemmän alivoimaa kuin Johnson (Johnson 33min - kolmikko yhteensä 92min).

Alivoimalla Johnsonin suunnilleen joka neljäs vaihto on tietänyt omissa kolisemista. Esimerkiksi Keslerin kohdalla sama tilasto menee päälle 10 vaihdon. Detroit-pelissä on toistaiseksi nähty tämän kauden ainoat Canucksia vastaan tehdyt ylivoimamaalit, joiden aikana Johnson ei ole ollut kentällä, mutta kokoonpanossa (oli loukkaantunut Detroit-pelin kolmannessa erässä tosin).

Olen aikaisemmin ottanut esille Johnsonin alivoimatyöskentelyn ihan kentällä, pienillä tilastojyvillä varustettuna, ja nyt katsottiin statistiikkaa vielä vähän syvemmälle. Ja sanon edelleen etten pidä hänen alivoimapelistään ollenkaan, tällä kertaa vielä numerot apuna pointtiani tukemassa. Ja tiedostan kyllä etteivät nämäkään kaikkea kerro, esimerkiksi Rypienin koomailut kauden alussa "auttoivat" Johnsonia tilastoissa, mutta Rypienpä ei enää alivoimaa pelaakaan. Ehkä olisi Johnsoninkin kohdalla fanien (ja V'n...) aika katsoa tilannetta tilastollisesti ja kentällä keskittää huomiotaan Johnsonin alivoimapeliin eikä vetää johtopäätöksiään pelkästä kovan alivoimapelaajan maineesta.

Oli miten oli, katson tätä debaattia ehkä vähän liiankin Johnson-kriittisillä laseilla ja myönnän sen, mutta jos joku vastaavasti pystyy tosissaan väittää Johnsonin olevan Canucksin "alivoiman ykkösmies" (vaikkapa Keslerin ja Burrowsin edellä) kehotan häntäkin tarkistamaan lasinsa josko siellä olisi Johnsonin kiiltokuvia linsseihin liimattuna.
 
Viimeksi muokattu:

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Oli miten oli, katson tätä debaattia ehkä vähän liiankin Johnson-kriittisillä laseilla ja myönnän sen, mutta jos joku vastaavasti pystyy tosissaan väittää Johnsonin olevan Canucksin "alivoiman ykkösmies" (vaikkapa Keslerin ja Burrowsin edellä) kehotan häntäkin tarkistamaan lasinsa josko siellä olisi Johnsonin kiiltokuvia linsseihin liimattuna.
En jaksa vääntää Johnsonista enää Chip sinun kanssasi, joten sanon edelleen vain, että Johnson on ollut alivoiman ykköshyökkääjä. Ja tuo väite tulee ihan puhtaasti siitä faktasta, että hän on saanut valmennusjohdolta (ei siis yksin V:lta) selvästi eniten alivoima-peliaikaa hyökkääjien osalta. Omasta mielestäni hän on peliotteillaan joukkueen kolmanneksi paras alivoimahyökkääjä Keslerin ja Burrowsin jälkeen, mutta kun tuota Kesler-Burrows-kaksikkoa ei enää kuormiteta niin valtavasti alivoimilla, Johnsonin asema on noussut siellä ykköshyökkääjäksi.

Missään nimessä mikään ihmeen maine ei Johnsonin kohdalla paina kun häntä arvioidaan. Ei etenkään valmennusjohdon silmissä, jotka laittavat esimerkiksi alivoimalle tasan tarkkaan heidän mielestään toimivimmat pelaajat jokaiseen tilanteeseen erikseen. Noissa päästetyissä maaleissa olisi muuten mielenkiintoista nähdä, millaisia vastustajan koostumuksia esimerkiksi Johnson (joka yleensä aina aloittaa alivoimat) saa vastaansa ja millaisia taas joku toinen.
 

kausi

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Westendin työväenpalloilijat
Rangers kaatui 4-1, Samuelsson 2+0 ja Kesler 0+3.

Hymyilyttää kyllä hieman tämä meno kun meillä on ykkösveska, ykkös- ja kakkoslaituri telakalla. Puolustus viime yön matsissa oli mielestäni ainakin nimellisesti paras mitä Canucksin joukkueesta saa kasattua.
Hyvä vaan että pärjätään näinkin mutta mietin tässä että minkälaista jälkeä tulisi jos koko joukkue olisi ehjänä.

Jatkossa kuumaa Samuelssonia kannattaa peluuttaa paljon vaikka sairaslista lyheneekin kokoaika. Ja nyt vielä ennen kuin alkaa laskukausi, tai sitten sitä ei tällä kaudella tule ollenkaan ja mies tekee piste ennätyksensä.

Mistä muuten näkee kätevästi mitä kentällisiä on pelissä käytetty, tai ainakin ilmoitettu ennen pelin alkua?
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

vetoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Slovakia, Bolts
Mistä muuten näkee kätevästi mitä kentällisiä on pelissä käytetty, tai ainakin ilmoitettu ennen pelin alkua?
NHL.comissa on mielestäni ihan hyvät tilastot, josta näkee kuka on pelannut ja kenen kanssa.
(score -> gamecenter -> game reports -> full play-by-play)

Hfboardsilla on hyvin usein ottetuketjun ensimmäiseen viestiin (tässä VAN-NYR) laitettu oletetut kentälliset.

* * * * *

Bliznak oli ilmeisesti healthy scratches'ssä yhdessä Romen kanssa ja Cancuks pelasi NYR-matsin 7 pakin ja 11 hyökkääjän systeemillä. Mielestäni tuo on hyvinkin mielenkiintoinen tapa peluuttaa rosteria. Viime keväänä Pens käytti paljon tätä tyyliä, jossa kolme sentteriä (Crosby-Malkin-Staal) pelasivat suurempia minuutteja laituriparien säilyessä ennallaan. Voisiko olla joku konkreettinen kokeilu tämä 7-11-systeemi Alain Vigneault'lta?
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Bliznak oli ilmeisesti healthy scratches'ssä yhdessä Romen kanssa ja Cancuks pelasi NYR-matsin 7 pakin ja 11 hyökkääjän systeemillä. Mielestäni tuo on hyvinkin mielenkiintoinen tapa peluuttaa rosteria. Viime keväänä Pens käytti paljon tätä tyyliä, jossa kolme sentteriä (Crosby-Malkin-Staal) pelasivat suurempia minuutteja laituriparien säilyessä ennallaan. Voisiko olla joku konkreettinen kokeilu tämä 7-11-systeemi Alain Vigneault'lta?
Ei tuo ollut sen erikoisempi kokeilu, sillä puolustaja Kevin Bieksa pelasi hyökkääjänä kolmosketjussa ja Canucks pelasi kuudella varsinaisella puolustajalla. Olenkin toivonut Bieksaa kokeiltavan joskus hyökkääjänä, sillä hänelle sattuu nukahduksia aika ajoin omassa päässä ja virheet eivät näy hyökkäyspäässä yhtä karulla tavalla kuin usein alakerrassa.

Pelin kaavasta sen verran, että Canucks aloitti hyvin ja meni ensimmäisessä erässä 1-0 johtoon Silmävälin maalilla - hyvin ajoitettu osuma tämänkin ketjun keskusteluun liittyen... Toisessa erässä Rangers painosti vaarallisen oloisesti ja Canucks alkoi istumaan johtoasemassa vähän tapansa mukaan pommin päälle, mutta todella vaaralliset Rangersin paikat olivat onneksi vähissä.

Kolmannessa erässä Canucks vei peliä alkuun lievästi kunnes Gaborik tökkäsi Kesleria mailalla. Kesler kosti sanoilla (vai tekikö hän jotain - en ainakaan huomannut) ja sai kostoksi reilun pelin henkeen vaatimattomasti kuusi Rangersin pelaajaa samaan aikaan kimppuunsa. Kentällä syntyi joukkotappelu, johon otti osaa noin kuusi Vancouverin pelaajaa ja kymmenkunta Rangersin pelaajaa.

Alakynnessä mieslukumäärän vuoksi tappelussa ollut Canucks joutui tilanteesta jostain syystä alivoimalle (en oikein ymmärtänyt tuota tuomareiden ratkaisua) ja juuri Vancouverin alivoiman loputtua Rangers tasoitti. Tuossa vaiheessa näytti siltä, että pelissä tapahtuisi nyrkkipuolella vielä paljonkin, sillä tuo tasoitusta edeltänyt jäähy ja torikokous muutenkin ei tullut ainakaan valaslasien läpi katsottuna kovin reilulla kaavalla.

Kostoksi ei nähty kuitenkaan tappeluita, sillä pari minuuttia tasoitusmaalista Ryan Kesler veti itseensä pari Rangersin pelaajaa, syötti vapaaseen paikkaan maalin kulmalle Rypienille ja tämä teki johtomaalin 2-1 kolmannen erän puolivälissä. Lopullisesti Canucks ratkaisi voiton Silmävälin illan toisella maalilla, joka syntyi ylivoimalla erän 14. minuutilla. Loppulukemat viimeisteli Henrik Sedin tyhjään maaliin (tuossa maalissa Steve Bernier'kin olisi saanut maalimerkinnän, jos olisi halunnut).

Vancouverin puolelta Raycroft jatkoi hyviä pelejään maalilla. Hän on aloittanut Luongon sairausloman vuoksi nyt neljässä pelissä ja Canucks on voittanut noista kolme. Noissa kolmessa voitossa Raycroftille on tehty yhteensä kaksi maalia, joten hänen uransa valaspaidassa on alkanut yllättävän hyvin. Toisaalta pitää kyllä antaa kiitosta myös joukkueen puolustuspelille noissa peleissä - Raycroftin ei ole tarvinnut olla maaginen vaan NHL-vahdin peruspelaaminen on riittänyt.

Puolustuksessa Ehrhoff oli jälleen erinomainen ja kellottikin päälle 25 minuuttia. Salo ja Mitchell varjostivat puolestaan Gaborikia hienosti tehottomaksi ja slovakki sai aikaan melkein 23 minuutissa vain yhden laukauksen. Mathieu Schneiderin vaihdoissa oli puolestaan epätasaisuutta, mutta parhaimmillaan hän pelasi todella hyviä vaihtoja.

Puolustuksen heikoin lenkki oli muuten kohtalaisen hyvän alkukauden pelannut O'Brien. Ensin hän otti toisen erän loppuun hyökkäyspäässä tyhmän 2+2 jäähyn korkeasta mailasta ja päästi Rangersin yrittämään tasoitusta erän loppuun neljäksi minuutiksi ylivoimalle. Sitten kun tuo ei riittänyt, hän lämpeni vielä vaihtopenkillä Averylle ja alkoi tökkiä tätä mailalla. Avery sai siinä tilanteessa mahdollisimman helpon kuumennettavan - O'Brien ei ole tosiaan terävin veitsi sarjassa noissa tilanteissa.

Mutta aika tuskaista on muuten ollut vastustajien tähtipelaajien pelaaminen Vancouveria vastaan viime aikoina. Canucks on kohdannut viimeisissä kuudessa pelissä koko NHL:n pistepörssin TOP10-pelaajista viisi pelaajaa, eli Anze Kopitarin, Marian Gaborikin, Dustin Pennerin, Ryan Smythin ja Vaclav Prospalin. Yhteensä nuo liekeissä pelanneet pelaajat ovat tehneet Canucksin vastaan tehot 0+0=0. Jotain joukkue tekee tällä hetkellä oikein, kun se on nollannut noin hyvin vastustajien tähtiä. Ducksin Corey Perry (2+1) on tuossa joukossa poikkeus, mutta niin oli sen illan pelissä myös Vancouver, joka pelasi vieraissa selkä-selkä-sarjan toisen pelinsä.


Hyökkäyksessä Silmäväli teki kaksi maalia ja nosti kauden maalisaldonsa jo kahdeksaan (yli 40 maalin vauhdissa). Illan ehdoton tähti oli kuitenkin Kesler, joka paimensi Gaborikia, otti aloitukset päälle 60%:sti ja antoi siinä sivussa kolme syöttöä - noiden joukossa oli se pelin voittomaaliin tullut komea syöttö. Ainoa kauneusvirhe hänelle tulee tuosta joukkotappelusta, jossa kuusi kimppuun käynyttä Rangersin pelaajaa oli liikaa.

Keslerin peliä katsellessa tulee väkisin mieleen nuori Trevor Linden - hän kantaa tätä joukkuetta samalla tavalla kuin Linden teki aikanaan. Kesler on 82 pisteen vauhdissa hyökkäyssuuntaan kakkosketjusta käsin Mason Raymondin ja Michael Grabnerin kanssa paljon pelanneena ja samalla hän on ilta illan jälkeen kentän ehdottomia tähtiä puolustussuunnan pelissä. Nyt näyttää olevan selvää, että huoli kakkosketjun sentteristä on täysin turha. Kesler on eliittiluokan kakkosketjun sentteri.

Keslerin ja Samuelssonin lisäksi muista hyökkääjistä minä pidin Henrik Sedinin (joka paransi loppua kohden ja pelasi hyvin alivoimaa - toivottavasti hän ei loukkaantunut saadessaan kiekon jalkaansa) ja raataja Tanner Glassin pelistä. Pettinger pelasi ihan kelvollisesti nelosessa sen mitä hänen peliään katsoin, mutta sai niin harvoin peliaikaa, että vaikea häntä on kunnolla arvostella. Wellwood, jostain vammasta kärsivä Burrows ja Steve Bernier olivat mielestäni vähän näkymättömissä.

Pari viivaa:

- Bieksa otti jäähyn jopa jäähypenkiltä ja samaan aikaan kun Rangers tasoitti - kunnioitettava suoritus. Hän naureskeli yhdessä O'Brienin kanssa Rangersin Byersille jäähypenkillä ollessaan - siinä oli kaksi pelaajaa, jotka olisivat voineet nauraa (tai itkeä) jollekin muulle kuin vastustajalle.

- Keslerilta hylättiin toisessa erässä maali, jossa ei tapahtunut potkua. Miksihän?

- Puolustuksessa pitää vain toivoa, ettei Mitchell loukkaantunut pahasti. Samoin hyökkäyksessä pelottaa vielä tuo Henrikin tilanne.

- Gaborik jäi tällä kaudella toisen kerran ilman tehoja.

- Rangersin Chris Drurylla on kaksi maalia kauden 16 pelissä. Cap hit on päälle 7 miljoonaa. Kova on hinta "karekterista".

- Rangersilla on hyvä tilanne puolustuksessa tulevaisuuden suhteen: Del Zotto, Gilroy ja Staal - tuohon on hyvä rakentaa.

- Vancouver on voittanut viimeisistä kahdeksasta pelistä kuusi ja viimeisistä 13 pelistä yhdeksän. Kiitettävä saldo joukkueen loukkaantumistilanne huomioiden.

Lainattuja:

- "I got jumped and somehow we were on the penalty-kill," Ryan Kesler said. "He (Marian Gaborik) cross-checked me, so I gave him a little shot and the next thing you know I have got six guys on top of me." (Kesler tilanteesta, joka edelsi joukkotappelua).

- "I could comment in a multitude of ways but I've already talked to (GM Mike Gillis) about it and he told me he was going to deal with it," he said. (Vigneault samasta tilanteesta).

***

Seuraavaksi Canucks lähtee viiden pelin vieraskiertueelle, jonka ensimmäinen peli pelataan perjantaina Minnesotassa.
 
Viimeksi muokattu:

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Bramptonin kotisivuilla on juttua Vancouverin ykkösprospecti Cody Hodgsonin tilanteesta. Tällä hetkellä Hodgson ei ole vielä(kään) valmis luistelemaan, mutta selkä on pikku hiljaa kuitenkin parantumassa täyteen voimaansa.

“The people at the Cleveland Clinic have seen a big improvement since I was there the last time. Hopefully everything continues to go well. They’ve given me some more functional exercises to do and, if I feel no pain and things are going well, I can start light skating soon.

“My back feels much better. I’m still favouring my right side trying to take the pressure off. I’ve been making huge progress, but there’s still work to do.”

Eli myöhemmin tässä kuussa mahdollisuus kevyeen luisteluun, mahdollisesti joulukuussa jo peleihin? Mahtaakohan Hodgson ehtiä kuntoutua kuitenkaan vielä nuorten MM-kisoihin? Tällä hetkellä tuntuu siltä, että ne tulevat liian aikaisin kun näin pitkä sairausloma on ollut, mutta katsotaan nyt.

Aika erikoista, että V sanoi syyskuussa Hodgsonin olevan fyysisesti 'ok'. Todellisuudessa hän oli pahasti rikki ja tuon kyllä huomasi. Itsekin kirjoitin harjoituspelien aikaan, että hänet yhdistää siihen Hodgsoniin jonka minä olen usein nähnyt vain nimi selässä. Eihän tuossa kunnossa olleelle pelaajalle pelipaikkaa olisi voinut tulla mitenkään.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Vancouver Sun kirjoitti helpottavan kuuloista juttua pitkästä aikaa loukkaantumistilanteesta. Tärkein uutinen on se, että Henrik Sedinin pitäisi olla kunnossa. Nelosen Ryan Johnsonin pitäisi myös pelata jo ensi yönä Minnesotaa vastaan. Luongo ja Hansen lähtevät puolestaan hekin vieraspelimatkalle mukaan, mutta pelaaminen on vielä epävarmaa (etenkin Hansenilla). Daniel Sedinista ei ole tietoa. Samalla kun pelaajia alkaa tulla mukaan, Canucks on laittanut Mario Bliznakin takaisin Manitobaan.

Samassa jutussa kerrotaan, että Shane O'Brien sai yhden pelin pelikiellon tuosta Rangers-pelin idioottimaisesta mailalla heiluttelusta vaihtoaitiosta. Rangersin Dane Byers sai myös yhden pelin automaattisen pelikiellon pelin lopussa tapahtuneesta tappelusta (tai sen aloittamisesta) Tanner Glassia vastaan. Rangersin valmentaja John Tortorella sai tuosta tilanteesta puolestaan 10.000 dollarin sakon.

Vancouver Sun kirjoitti myös juttua Ryan Keslerista.

“Right now, without a doubt he is our most efficient player at both ends of the rink and that is why he is playing the most,” Vigneault said of Kesler, who had three assists in Vancouver’s 4-1 win over the Rangers on Tuesday night.

Edelleen odottelen Keslerin jatkosopimusta. Alkukauden otteilla summan pitäisi tulla kyllä nousemaan aika paljon siihen mitä kuvittelin vielä viime kaudella.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Canucksin todennäköiset ketjut Wild-peliin herättävät huomiota:


Burrows-H. Sedin-Bieksa

Raymond-Kesler-Samuelsson

Glass-Wellwood-Rypien

Hordichuk-Johnson-Pettinger


Mitchell-Ehrhoff

Salo-Edler

Schneider-Rome

Raycroft


Mielenkiintoista nähdä miten Bieksa pelaa tuossa ykkösketjun laidalla. Kuntopohja ja fyysisyys ainakin riittää, mutta maalejakin olisi hyvä tulla. Muuten kokoonpanosta sen verran, että Bernier on flunssassa (siksi Bieksa pelaa tuossa paikassa) ja SOB siis pelikiellossa. Loukkaantuneiden listoilta Ryan Johnson on takaisin pelissä (onneksi se pahan näköinen törmäys Detroit-pelissä laitaan ei ollut sen pahempi), eikä Henrik onneksi loukkaantunut. Muuten loukkaantuneissa jatkavat Luongo, Daniel Sedin, Demitra, Hansen, Grabner ja Bolduc.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Editit edelliseen viestiin vielä Minnesotasta:

- Wild on voittanut kaksi viimeistä peliään (Rangers ja Pittsburgh). Viimeisistä seitsemästä pelistä on neljä voittoa. Onko joukkue alkanut viimein pelata?

- Minnesotalla on NHL:n paras alivoima: 88%, kun Vancouverin vastaava on pudonnut 79.4%:iin. Vancouverilla on vastaavasti (huolimatta viime pelien huonosta yv:stä) NHL:n viidenneksi paras ylivoima (25.7%) ja Minnesotalla 13. paras (21.3%)

- Minnesota on ollut kova kotijoukkue: 4 voittoa, yksi tappio. Joukkue on pelannut toistaiseksi vain melkein puolet enemmän pelejä vieraissa kuin kotona, eikä peli ole siellä kulkenut (1-8-0). Nyt joukkue on kuitenkin kotona. Vancouver ei ole pelannut sekään vieraissa hyvin: 2 voittoa, 5 tappiota. Viimeksi Canucks vieraili Anaheimissa, jossa omaan päähän iskettiin peräti seitsemän kiekkoa.

- Maaleista puheen ollen, Minnesotan sisäisen pistepörssin kärjessä on Eric Belanger (14 peliä, 12 pistettä). Hän on tehnyt parhaalla NHL-kaudellaan 37 pistettä. Wildin kesän hankinnalta Martin Havlatilta voisi puolestaan odottaa enemmän ratkaisuja: toistaiseksi Havlat on tehnyt yhden maalin kauden 12 pelissä.

- Viimeksi kun Canucks ja Minnesota kohtasivat toisensa vähän alle kolme viikkoa sitten, Canucks voitti kotonaan maalein 2-1. Sen pelin jälkeen Wild vahvisti miehistöään Chuck Kobasew'illa. Kobasew'ista maksettiin mm. toisen kierroksen varaus. Hän on tehnyt toistaiseksi seitsemässä pelissä yhden maalin.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Minnesota kaatui viime yönä vieraissa tarkalla puolustuspelillä, erikoistilanteiden hyödyntämisellä, Wildin huippuvahti Bäckströmin vähän huonommalla illalla sekä ennen kaikkea Canucks-tähtien Raycroftin ja Hordichukin pelillä. Hordichuk meni heti kerralla koko NHL:n laukausprosenttien kärkeen yli 10 peliä pelanneiden pelaajien kesken ja Raycroft on nyt kakkonen torjuntaprosenteissa (93.6%) ja ykkönen päästetyissä maaleissa (1.60).

Uskomaton mies tuo Hordichuk - joka toinen kuti uppoaa sisään. Ei olisi ikinä arvannut, että meillä on tuollainen maalintekijä kun hän Vancouveriin tuli. Raycroftin suhteen alkavat puolestaan jo kaikki ylistyssanat loppua. En olisi ihan ensimmäiseksi uskonut ennen kauden alkua, että sanon tämän joskus, mutta Luongolla tulee olemaan todella suuret saappaat täytettävänä kun hän palaa.

Vancouverin saldo kauden huonon startin (tappiot peräkkäin kolmessa ensimmäisessä pelissä) jälkeen on nyt jo kohtalaisen hieno 10 voittoa ja neljä tappiota. Saavutuksen arvoa nostaa se, että joukkue on pelannut ensi yön Dallas-pelin jälkeen peräti yhdeksän peliä 14 päivään ja vielä joukkueella, jonka terveystilanne on ollut parhaimmillaankin kuusi pelaajaa sivussa ja huonoimmillaan kahdeksan sivussa.

Jotenkin tuntuu, että Canucks on pelannut Raycroftilla parempaa peliä kuin Luongolla. En tiedä, mutta minusta etenkin oman pään pelissä ollaan huolellisempia. Joku vertasikin tätä tilannetta keskustelupalstalla viime kauden New Jersey Devilsin peliin ilman Brodeuria ja Brodeurin kanssa. Ansio tästä menee kuitenkin Raycroftillekin, joka on selvästi saanut joukkueen luoton itselleen ja pystynyt pelaamaan mielestäni vähintään keskiverto NHL-vahdin tavoin pelinsä.

Viime kaudella Luongon loukkaantumisen aikaan Sanford ja Schneider eivät pystyneet pelaamaan mielestäni samalla tasolla ja tuo näkyi liian monina helppoina maaleina, jotka söivät joukkuetta. Selvästikään Canucksilla ei ollut tuolloin luottoa kakkosvahtien suhteen ja pelit kääntyivät melkein järjestäen tappioiksi tuolloin. Nyt kun omassa päässä ollaan huolellisia ja Raycroft on pystynyt pelaamaan kohtalaisen hyvän pelin, Canucks on kerännyt hyvin pisteitä.

Ero Luongolla ja Raycroftilla taitaa olla kuitenkin siinä, että ensimmäinen pystyy torjumaan välillä pisteitä vaikka joukkue ei niin kovin hyvin omaa päätä pelaisikaan ja jälkimmäinen taitaa vaatia tiiviin puolustuksen päästäkseen voittoihin kiinni. Lisäksi minua pelottaisi kaikesta huolimatta mennä kovin pitkään Raycroftilla, joten onneksi Luongo palaa kohta. Saa sitten nähdä miten joukkue tuon paluun ottaa vastaan. Luottavatko pelaajat edelleen jopa liikaa Luongoon vai pystyvätkö he pelaamaan yhtä tiivistä peliä kuin nyt ovat pystyneet.

Viivoja Minnesota-pelistä:

- Canucks teki maalit tasakentin, ylivoimalla, alivoimalla ja tyhjiin. Kokoelmasta jäi puuttumaan vain rankkarimaali.

- Sami Salo taklasi pelissä joukkueen korkeimmat neljä kertaa!

- Ryan Johnson palasi kentille. Hän blokkasi ensimmäisen vedon viiden sekunnin pelin jälkeen, otti yhteensä viisi blokkia, keräsi tehopörssiin +2 saldon, voitti aloitukset 7-2 ja antoi yhden syötön.

- Hordichukin lisäksi toinen nelosketjun laitahyökkääjä Matt Pettinger teki kauden ensimmäisen maalinsa - heti toisessa pelissään ja vielä mahdottomasta kulmasta. Hänestä tuntuisi olevan muuten apua ainakin tuossa nelosen laidalla. Johnson'kin pelasi heti paremman pelin kiekollisena kun ketjussa oli tuollainen rooliinsa nähden kohtalaisen hyvän taitoskaalan omaava pelaaja.

- Alex Burrows pelasi vasta kauden ensimmäisen useamman pisteen (1+1) pelinsä.

- Alain Vigneault keräsi 143. voittonsa Canucksin penkin päässä ja nousi tuolla luvussa Harry Nealen ohi kaikkien aikojen Canucks-valmentajien voittotilastossa.

Sanottua:

"We felt good. I played with Hordi there last game and Johnson is such a smart player, good on faceoffs and defensively sound, that we got the puck moving a bit on the cycle and found some opportunities.” – Pettinger

“These injuries almost were a blessing in disguise,” Canuck Ryan Kesler said. “They really got us back to playing the way we need to play to win games. It kind of gave us a wakeup call. You’ve got guys every day chipping in. Tonight, Hordichuk scores a goal and Petty [Matt Pettinger] scores a goal. Everyone in here is trying to do a little more.”

Ensi yönä selkä-selkä-pelissä vastassa Dallas. Onnittelut heille etukäteen.

***

Canucks on myös liittyneenä Forsberg-kerhoon: Uutinen.

Joukkueen kaksi eurooppalaisscouttia, Inge Hammarström ja Thomas Gradin seuraavat Forsbergia parhaillaan pelattavissa maaotteluissa.

"First of all, he needs to find out if he can still play," Gillis said. "If he can, we're definitely interested. I've known his agent, Don Baizley, for a long time and I think we'd be on his short list if Peter decides he wants to play." (tähän voisi laittaa sellaisen naaman, joka peittää kädellä silmänsä).

Olin kokonaisuutena tyytyväinen Sundinin hankintaan viime kaudella, mutta nyt tämä... Eikö niitä muita ikäloppuja ruotsalaisia muka enää saa kuin tuhannen ja yhden vamman Forsberg? Olisikohan esimerkiksi Håkan Loob vapaana? Hänkin teki sentään 50 maalia aikanaan NHL:ssä.
 
Viimeksi muokattu:

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
Vancouverin saldo kauden huonon startin (tappiot peräkkäin kolmessa ensimmäisessä pelissä) jälkeen on nyt jo kohtalaisen hieno 10 voittoa ja neljä tappiota.

Canucks on myös liittyneenä Forsberg-kerhoon: Uutinen.

Eipä olisi kyllä uskonut, että tässä tilanteessa noita voittoja alkaa ropista hyvään tahtiin. Mutta ei siinä mitään, nautitaan niistä ja ihmetellään Raycroftin peliä.

Tuota haaveilua Forsbergista en kyllä käsitä minäkään. Eiköhän ennemmin anneta sitä peliaikaa Hansenille, Grabnerille ja vaikkapa Pettingerille kun näyttää hänelläkin kulkevan. Hyvin kyllä kolmosessa - nelosessa nyt noita minimum salary kavereita. Pettinger, Tanner, Rypien sekä sitten loukkaantuneet Hansen ja Bolduc - kaikki tienaavat 550 000 dollaria tai alle. Nämä pelaavat tuollaisilla palkoilla loistavasti ja sitten Foppa tulis jollain 4 milliä neljästä kuukaudesta palkalla - saas nähdä olisiko siitä joukkueelle enemmän haittaa vai hyötyä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös