Hyvää on tosiaan se, että tuskin suunta ainakaan huonompaan enää menee.Ei juma, ei tiedä itkeäkö vai nauraa. Aika surkuhupaisaa tämä alkaa olla, mutta pakko olla tyytyväinen sijoitukseen näillä eväillä mitä alkukausi on tuonut tullessaan. Jos sit vaikka joulun jälkeen päästäisi pelaamaan edes yksi peli parhaalla kokoonpanolla.
Pitää muutenkin yrittää ajatella positiivisesti, vaikka se välillä onkin vaikeaa.
Hyvää on se, että nuoret (Grabner, Raymond, Shirokov) saavat hyökkäävämpää roolia nyt kuin heille olisi muuten uskonut tässä vaiheessa kautta. Hyvää on myös etenkin Grabnerin onnistuminen: viisi pistettä seitsemään peliin on lupauksia nostattava saldo, ja kun katsoo vielä nuoren hyökkääjän otteita kentällä, niin hänestä on kasvamassa kahden ensimmäisen ketjun NHL-hyökkääjä niin kuin ykkösvarauksesta kuuluisikin. Muiden epäonni on ollut hänen onnensa - ilman loukkaantumisia hän pelaisi vieläkin AHL:ssa.
Hyvää on myös se, että joukkue sai nyt viimein täyden puolustuksen kasaan. Lisäksi Daniel Sedin palaa ensi viikolla kentille ja tuolloin joukkue saa pitkästä aikaa myös ykkösketjunsa kasaan. Tuo vähentää varmasti hyvin pelanneen kakkosketjun (joka saattaa hyvinkin olla NHL:n nopein ketju) paineita ja luo heille tilaa samalla kun ykkönen ratkaisee itsekin. Tai niin sen pitäisi mennä. Toinen juttu, että meneekö. Uskotaan nyt positiivisissa ajatuksissa tähänkin.
Jos kuvitellaan, että Vancouverilla olisi täysi kokoonpano käytössään (ilman pidempään sivussa olevaa Demitraa), minä kasaisin joukkueen seuraavasti (tummalla painetut pelaavat tällä hetkellä):
Daniel Sedin - Henrik Sedin - Burrows
Raymond - Kesler - Grabner
Bernier - Wellwood - Samuelsson
Rypien - Johnson - Hansen
Shirokov, Bolduc, Hordichuk, Glass varalla.
Mitchell - Salo
Bieksa/SOB - M. Schneider
Ehrhoff - Edler
Rome varalla.
Luongo
Raycroft
C. Schneider
Loppujen lopuksi tämän hetkisestä joukkueesta ei puutu määrällisesti kovinkaan paljon pelaajia (neljä hyökkääjää ja ykkösmaalivahti), joita ottaisin mukaan jos kaikki pelaajat olisi käytössä.
Daniel Sedinin ja Luongon menetykset tosin tuntuvat paljon, sillä Henrik on tällä hetkellä "One man show" ilman kaksoisveljeään, jonka kanssa syötteli jo synnytysosastolla, eikä Burrowsista ole luomaan paikkoja Henrikin kanssa. Hän oli viime kaudella tuossa ketjussa puhdas raataja, puolustava hyökkääjä ja maalintekijä, mutta ei pelaaja, joka olisi luonut paikkoja. Ykkösketjussa onkin tällä hetkellä vain yksi pelaaja, joka kuuluu sinne luovuuden ansiosta.
Luongon menetys on sitten toinen asia: hän on samalla kriittisellä pelipaikalla joukkueen tärkein pelaaja ja kapteeni, jonka merkitystä ei voi olla väheksymättä. Pitää vain ristiä kädet, että Raycroft/Schneider pystyisivät jotenkin paikkaamaan. Nelosketjun merkitys on peliajassa vähäinen, mutta muuten nelosen pelaajat ovat kokonaisuudelle tärkeitä. Etenkin joukkueen alivoiman ykköshyökkääjän Johnsonin merkitys näkyi Detroitia vastaan kun hän puuttui.
Kolmosketjun sentteritilannetta arvoin pitkään kumman ottaisin sinne, Wellwoodin vai Bolducin. Päädyin Kyleen pelkän historian perusteella, vaikka juuri nyt tuntuu Bolduchista olevan enemmän kokonaisuudelle hyötyä. Tuossa olisi ollut paikka Hodgsonille, jos hän olisi saanut kunnollisen mahdollisuuden terveyden puolesta haastaa kaksikkoa. No, turha jossitella, mennään nyt sitten näillä ja toivotaan etenkin Wellwoodilta vielä tekoja. Hän pystyy onnistuessaan joukkueelle antamaan kuitenkin ehkä enemmän kuin Bolduc.
Yksi kysymys vielä liittyen hyökkäykseen: Mikäli Grabner jatkaa näin, häntä ei kannata ainakaan laittaa takaisin farmiin hyökkääjien tullessa takaisin. Mitä me siis tehdään Demitran kanssa kun hän palaa? Olisiko hänestä kolmosen keskelle?
Viimeksi muokattu: