Vancouver Canucks 2007-08

[nuck]

Green pelasi roolissaan hyvän kauden. Ongelma oli vain se, että hänestä ei saanut mitään irti missään muualla. Ei hyökkäyspäässä, eikä juuri fyysiselläkään osastolla.

Tämä on kyllä totta siinä mielessä, että hänestä ei ollut oikein hyötyä missään muussa asiassa kuin omassa puolustavassa roolissa. Mutta eipä hänelle annettu kyllä myöskään todellisia mahdollisuuksia onnistua muissa asioissa (no, tuskin olisi onnistunut, vaikka mahdollisuuksia oltaisiin annettukin hyökkäävissä ketjuissa ja fyysisessä pelissä Green ei vaan ole kovimpia taklaajia).

Mutta minä arvioin pelaajan onnistumista aina omassa roolissaan. Ja tässä asiassa Green täytti paikkansa mielestäni oikein hyvin. Se, että hänestä ei ollut ykkös/kakkosketjun sniperiksi tai pelintekijäksi, eikä nelosketjun eliittiluokan taklaajaksi, ei vähennä minun silmissäni Greenin onnistumista viime kaudella. Hän oli hyvä pelaaja siinä asiassa, mitä hänen pitikin tehdä - pelata luotettavasti alivoimaa, karvata isona pelaajana syvään ja taistella kaikki tilanteet loppuun saakka.

Ennen loukkaantumistaan Green oli tämän Behind The Net -tilastosivuston ykkösenä koko NHL:ssä niiden pelaajien kesken, jotka olivat pelanneet vähintään 120 minuuttia alivoimaa (keskimäärin kaksi minuuttia ottelussa) ja joiden kentälläolon aikana oli tehty vähiten maaleja omaan päähän. Toisin sanoen Green oli ennen loukkaantumistaan koko NHL:n ykkösalivoimapelaaja (tai ainakin hyökkääjä) paljon alivoimaa puurtavien pelaajien sisällä jos mittarina käytetään sitä tärkeintä - takaiskumaaleja alivoimalla.

Ja nyt nähtävästi kukaan ei etsinyt neloskenttäänsä HMV-pelaajaa joka täyttää ruutunsa mutta ei muuta, ja näin ollen Green otti ja lähti Itävaltaan. Chouinardilla oli hieman sama tilanne, melko samantyyppisiä pelaajia ja molemmat loikkaavat ensi kaudeksi Eurooppaan.

Green oli kieltämättä erinomaisesta alivoimapelistään huolimatta vähän HMV-pelaajan tyylinen hyökkääjä ja siksi kaikki eivät häntä arvostaneet. Mutta ei hänestä voi edes puhua samassa lauseessa jonkun Chouinardin kanssa. Siinä kun Green täytti oman puhtaan puolustavan tonttinsa kiitettävin arvosanoin (hyökkäyspeli oli mielestäni huonoa ja fyysinen peli keskinkertaista), Chouinardista ei voi sanoa mitään positiivista viime kauden perusteella.

Omasta mielestäni Green oli kuitenkin ehkä paras nelikosta Green, Burrows, Santala ja Chouinard - tai ainakin vähintään Burrowsin tasolla. Burrows sopii kuitenkin paremmin joukkueen tulevaisuuden linjaan, jossa annetaan enemmän mahdollisuuksia fyysisemmille hyökkääjille. Lisäksi Burrilla on vielä kaksivuotta halpaa sopimusta jäljellä.

http://img217.imageshack.us/img217/2286/newuni2ri1xr3.gif

Eli siis alkuperäiset värit ja nykyinen logo, mitä mieltä olette jos tämä tapahtuu?

Tämä osui minullekin silmään. Ei tämä ole ajatuksena paha, mutta katsotaan nyt parempaa kuvaa ja tehdään siitä sitten johtopäätöksia.

 

[kausi]

Canucksit hankki puolustaja Zach Fitzgeraldin. Imeisesti ihan ok-pakki voi äijästä kehittyä. Kokemusta on mm. USA:n alle 18-vuotiaiden maajoukkueen kapteenina. WHL- kokemusta viitisen vuotta ja ainakin jäähyjä on kertyny tilille.

Onko jollain enemmän tietoja tästä pelaajasta?

Lähde: http://canucks.nhl.com/team/app/?service=page&page=NewsPage&articleid=335543

 

[Ferris]

Balejille jatkosoppari

http://canucks.nhl.com/team/app/?service=page&page=NewsPage&articleid=335540

 

[nuck]

Canucksit hankki puolustaja Zach Fitzgeraldin. Imeisesti ihan ok-pakki voi äijästä kehittyä. Kokemusta on mm. USA:n alle 18-vuotiaiden maajoukkueen kapteenina. WHL- kokemusta viitisen vuotta ja ainakin jäähyjä on kertyny tilille.

Onko jollain enemmän tietoja tästä pelaajasta?

Lähde: http://canucks.nhl.com/team/app/?service=page&page=NewsPage&articleid=335543

Vancouver ja St. Louis tekivät tällä siirrolla farmin tai mahdollisesti jopa ECHL:n kaupan. Guenetten ehdoton yläraja pelaajana näyttäisi olevan AHL:ssa, eikä FitzGeraldistakaan NHL-puolustajaa uskalla toivoa. Moose sai tällä kaupalla vain lisää lihasta alakertaan (mahdollisesti FitzGereld pelaa kuitenkin myös ECHL:ssa) ja toisaalta Canucks menetti Salmon Kingseista yhden kolmen ensimmäisen ketjun hyökkääjistään.

FitzGeraldin HF-pelaajakortti:

One word comes to mind when mentioning FitzGerald's style of play: mean. Defensively responsible, offensively adequate, and very physical, the Seattle defenseman regularly ravages the opposition in his own end. One of the most feared enforcers in the WHL during his time, FitzGerald has led by example, taking matters into his own hands, and doing his best to prevent the opposition from taking liberties on his teammates.


Eli ei tällä hankinnalla todellakaan kuuhun mennä, mutta näitä fyysisen osaston pelaajia on kuitenkin ihan hyvä olla varastossa. Viime kaudella FitzGereld pelasi AHL:ssa 29 ottelua ja otti näissä 86 minuuttia. ECHL:ssa pelejä kertyi 10 ottelua ja näissä hän otti 48 minuuttia. ECHL:n playoffeissa nuoren puolustajan tahti vähän kiihtyi ja tilastoihin merkittiin 14 pelissä 2+3=5 pistettä ja 82 minuuttia.

Balejille jatkosoppari

http://canucks.nhl.com/team/app/?ser...ticleid=335540

Ja sieltä se tuli! Kakkosketjun toinen laituri on vihdoin löydetty!

No vakavammin, Balej on kyllä AHL:ssa ihan hyvän tason laitureita ja tuo lisää tulivoimaa Mooseen. Nyt nuorten hyökkääjien on vähän vaikeampi ottaa kärkiketjuista roolia, mutta kyllähän tämä paluumuuttaja Moosen faneja pistää hymyilyttämään. Toivottavasti Balej pääsisi kokeilemaan myös NHL:ssä vähän enemmän kuin toissa kaudella.

 

[Stomper]

Onkohan Canucks-kannattajien Suomi-leirissä liikkunut mitään huhuja/tietoja siitä, että Vancouver olisi Olli Jokisen perässä. Tällainen juttu vaan pisti silmään eräässä Hockey.Buzz.com:in blogissa:

"Talking to sources this morning it appears more and more likely that the Canucks are on the verge of a major trade and the target appears to be Olli Jokinen. There is a ton of stuff going around this morning and there may even be a third team involved...!"

http://www.hockeybuzz.com/blog.php?post_id=8801

Kirjoittaja on joku nimimerkillä Eklund kirjoittava kaveri. Hänen luotettavuudestaan siirtohuhujen lähteenä ei ole mitään havaintoa... Olisihan tällainen treidi mielenkiintoinen niin OJ:n kuin Canucksienkin kannalta. Joku paremmin Vancouverin asioita tunteva (nuck tms.?) osaa varmaan sanoa, jos jotain tällaista ihan oikeasti olisi ilmassa.

 

[Maple Leaf]

Kirjoittaja on joku nimimerkillä Eklund kirjoittava kaveri. Hänen luotettavuudestaan siirtohuhujen lähteenä ei ole mitään havaintoa...

Eklund ei ole aivan kärkipäässä silloin, kun siirtohuhuista kirjoittavia kavereita laitetaan luotettavuusjärjestykseen.

 

[Stomper]

Eklund ei ole aivan kärkipäässä silloin, kun siirtohuhuista kirjoittavia kavereita laitetaan luotettavuusjärjestykseen.

No, joo... Eipä ole tosiaan tullut tutustuttua miekkosen kirjoituksiin aikaisemmin, mutta aika erikoiselta tyypiltä jostain syystä vaikutti. Tämäkin Jokinen-huhu taitaa olla sitten melko hataralla pohjalla, mutta kai sitä ahkera huhuilija joskus oikeaankin osuu!

 

[dali]

No, joo... Eipä ole tosiaan tullut tutustuttua miekkosen kirjoituksiin aikaisemmin, mutta aika erikoiselta tyypiltä jostain syystä vaikutti. Tämäkin Jokinen-huhu taitaa olla sitten melko hataralla pohjalla, mutta kai sitä ahkera huhuilija joskus oikeaankin osuu!

Eklundin blogi on hyvää viihdettä, ja häntä kuvaavin termi lienee juuri se, että kun tarpeeksi hosuu, niin joskus myös osuu. Luin tuon huhun ja sitkeässä kaverilla on ajatus, että Patrik Elias, jolla kuitenkin on no trade -pykälä sopparissaan, olisi mahdollisesti mukana kaupassa, jossa olisivat mukana Canucks, Panthers ja Devils.

Mutta ehkä hän on hajulla ainakin sen suhteen, että Canucks etsii ihmekaksosten rinnalle hyökkääjää. Ihmettelen tosin suuresti, jos tämä hyökkääjä on Olli Jokinen. Tai Elias/Marian Hossa, joiden nimet hän on taikonut silinteristään esille.

Devilsin voisin hyvinkin nähdä olevan kiinnostunut Canucksin eräistä puolustajista eli lähinnä Mattias Öhlundista ja Sami Salosta. Tosin hintakin näistä pelureista olisi kova.

 

[nuck]

Mutta ehkä hän on hajulla ainakin sen suhteen, että Canucks etsii ihmekaksosten rinnalle hyökkääjää. Ihmettelen tosin suuresti, jos tämä hyökkääjä on Olli Jokinen. Tai Elias/Marian Hossa, joiden nimet hän on taikonut silinteristään esille.

Canucks etsii varmasti vielä yhtä hyökkääjää, mutta tällä hetkellä Pyatt vaikuttaa kaksosten ketjun kolmannelta lenkiltä niin vahvasti, että epäilen joukkueen hakevan ykköseen vahvistusta. Uuden vahvistuksen kuvittelisi tulevan lähinnä kakkosen oikeaan laitaan (Näslundin ja Morrisonin ketjuun).

Nämä Eklundin huhut ovat taas sitä itseään ja ihmettelen minäkin, mikäli tämä toteutuu. Kenet Canucks muka edes antaisi vaihdossa Jokisesta, kun joukkue tuskin luopuu ykkössuunnitelmastaan - yrittää menestystä tähtiluokan maalivahdilla, kovalla puolustuksella ja lisäämällä fyysisen pelin määrää hyökkäyksessä. Paljon ennemmin minä uskon horoskooppeihin kuin näihin Eklundin huhuihin.

 

[Mr. Smith]

Jaffray - Shannon - Grabner
Raymond - Moran - Hansen
Rypien - Classen - Simek / Genoway
Keane - Bolduc - Brown
Genoway / Simek

Edler - Sharrow
Fortunus - Bourdon
McIver - Kelly
Rahimi / Heshka / Yeo

MacIntyre
Schneider

Tuohon nyt siis vielä lisätty Balej (RW) ja Fitzgerald (D) sekä Bliznak (C) joten on kyllä ainakin taistelua pelipaikoista. Hiljalleen alkaa ihmetyttämään Classenin hankinta, kun senttereitä olisi ilman häntäkin riittävästi. Ja ylhäältä voi tulla vielä kavereita alas...

Keane voisi kans alkaa harkita eläkettä, nyt kun 40 vuotta tuli täyteen. Siinä vapautuisi paikka nuoremmille ja Keane voisi siirtyä vaikkapa pukumiehiin.

 

[nuck]

Moose 2006-07

Tuohon nyt siis vielä lisätty Balej (RW) ja Fitzgerald (D) sekä Bliznak (C) joten on kyllä ainakin taistelua pelipaikoista. Hiljalleen alkaa ihmetyttämään Classenin hankinta, kun senttereitä olisi ilman häntäkin riittävästi. Ja ylhäältä voi tulla vielä kavereita alas...

Jep, ihan hyvää tarjontaa alkaa olla jo Moosellakin. Jos näitä pitäisi nyt uudelleen miettiä, niin oma ketjulotto voisi olla vaikka mallia;

Jaffray - Shannon - Balej
Raymond - Moran - Hansen / Grabner
Rypien - Classen - Hansen / Grabner
Keane - Bolduc - Brown
Genoway / Simek / Super Mario

Edler - Sharrow
Fortunus - Bourdon
McIver / Rahimi / Fitzgereld - Kelly / Heshka / Yeo

MacIntyre
Schneider

Hyökkäys tiivistettynä:

Ykkösen pelaajista Shannon saattaa ottaa onnistuessaan paikan Vancouverista ja myös Jaffray voi olla parhaimmillaan ensi kauden musta hevonen. Balej'lta odotan viime AHL-kautta ehjempää kautta, mutta hän on mielestäni tällä hetkellä näistä ykkösketjun pelaajista kauimpana NHL-paikkaa.

Kakkosketjun laidoilla olisi hienosti vauhtia, mikäli Grabner ottaisi tuosta paikan. Hansenin kanssa ketju olisi vähän enemmän kahden suunnan peliä pelaamaan pystyvä ketju. Moran on keskellä hyvän luokan kakkossentteri AHL:ssa. Raymondin otteita on ensi kaudella erittäin mielenkiintoista seurata.

Kolmosessa sentteri Classenilla on meriittinä Calder Cupin voitto keväältä 2004 ja tässä mielessä hän on arvokas pelaaja Mooselle. Toki ei pidä unohtaa myöskään miehen 90 NHL-peliä Nashvillessa tällä vuosituhannella, joten mistään ihan turhakkeesta ei ole kyse. Classenin (ja mahdollisesti Shannonin kanssa) Moosella on kyllä AHL:aan erittäin hyvät kolme ensimmäistä sentteriä.

Kolmosketjun laidalla mahdollisesti pelaava Rypien on tietenkin myös erittäin mielenkiintoinen pelaaja - ellei hän sitten ota paikkaa Canucksin paidasta. Viime kaudella tätä jo odotettiin, mutta loukkaantuminen vesitti silloin tämän mahdollisuuden. Mikäli hän pysyy nyt kasassa, mahdollisuuksia tulee aivan varmasti ainakin jossain vaiheessa kautta. Toisen laidan kanssa olisi sama asia, mikä kakkosessa.

Nelosketjussa Bolduc teki viime kaudella hienon läpimurron AHL:ssa - aloitti kauden ECHL:ssa, lopetti kauden playoffeissa ykkösketjussa. Erittäin hyvä luistelija, ahkera antamaan taklauksia ja arvokas alivoimahyökkääjä. Brownin viime kausi oli tehollisesti selkeä pettymys - miehen todella puiset kädet taitavat estää hänen nousunsa seuraavalle tasolle. Keane olisi toisella laidalla lähinnä vain johtajuuden ja puolustustaitojen vuoksi.

Ylimääräisistä hyökkääjistä Genoway kuuluisi periaatteessa joukkueeseen (ja tulee luultavasti oikeassa maailmassa kuulumaankin), sillä viime kaudella päälle 40 pistettä tehnyttä hyökkääjää on liian vaikea laittaa istumaan katsomoon. Tässä fantasiajoukkueessa minä antaisin kuitenkin näyttömahdollisuudet ennemmin Hansenille ja Grabnerille sekä peluuttaisin nelosen puolustavassa roolissa taklaaja Brownia.

Puolustus tiivistettynä:

Ykköspariin sijoitan Edlerin, sillä monipuolinen nuori ruotsalaispuolustaja on tällä hetkellä lähinnä NHL-paikkaa tästä joukkueesta. Viime kaudella (tuolloin) 20-vuotias isokokoinen puolustaja pelasi valtavia minuutteja ja teki mukavasti tehoja Moosessa. NHL:ssa hänen otteensa olivat siihen saakka hyviä ja yleisesti kehuttavia, kunnes tuli vastaan Atlanta ja Bobby Holik...

Toivottavasti Edler on saanut tänä kesänä lisää lihasta, jotta häntä ei enää jyrättäisi oman maalin lähellä kumoon. Varmasti tämän puolen parannus on ollut ainakin nuorukaisen ykköstavoite tänä kesänä. Edlerin pariksi laittaisin itse Sharrowin, sillä hän pystyy jotenkin tukemaan Edlerin hyökkäystaitoja.

Kakkosparissa pelaisi Vancouverin toinen tulevaisuuden pakkitoivo Luc Bourdon, joka olisi toinen mahdollisesti NHL-pelejä ensi kaudella näkevä Moose-puolustaja. Bourdonin tasolle AHL tulee olemaan ensi kaudella hyvä mittari ja onkin mielenkiintoista seurata, miten hän tulee AHL:ssa menestymään.

Bourdonin pariksi laittaisin Maxime Fortunusin, jonka rooli oli viime kaudella iso, ja tulee vain kasvamaan ensi kaudella. Fortunus oli viime kaudella erittäin tärkeä pelaaja Moosen alivoimassa, joka oli AHL:n parasta. Playoffeissa tummapintainen pakki pelasi parhaimmillaan päälle 30 minuuttia ottelussa ja nosti näin tasoaan kauden tärkeimmillä hetkillä.

Kolmosparin toiselle puolelle riittää nyt FitzGeraldin hankinnan jälkeen kolme mielenkiintoista fyysistä pakkia McIver, FitzGereld ja Rahimi. Rahimi olisi tulevaisuuden kannalta ryhmän paras vaihtoehto, mutta pelipaikka on tiukassa. Toiselle puolelle olisi tarjolla vähän kiekollisemmat vaihtoehdot Heshka ja Yeo sekä puolustava Kelly.

Näistä kolmosparin muutamasta pakista yksi yhdistävä asia on muuten heidän kapteeniutensa pelihistoriassa; FitzGerald oli aikanaan USA:n nuorten maajoukkueen kapteeni 18-vuotisten kahdeksan maan turnauksessa, McIver oli monivuotinen Toronto St.Michael’s Majorsin kapteeni (OHL) ja Yeo oli viime kaudella Calgary Hitmenin kapteeni (WHL).

Maalivahdit:

Maalivahtitilanne on ensi kauden joukkueen mielenkiintoisin seurattava. Cory Schneider otti vihdoin askeleen lähemmäs NHL:aa ja syystä, sillä yliopistokiekossa ei ollut enää mitään todistettavaa. Schneiderin otteita on ensi kaudella erittäin mielenkiintoista seurata - omasta mielestäni jopa mielenkiintoisempaa kuin Edlerin, Bourdonin, Raymondin, Grabnerin tai Hansenin.

Näin kauden alla joukkueen ykkösvahtina on pidettävä kuitenkin Drew MacIntyrea, joka vakuutti viime kaudella kaikki. Nuoren maalivahdin tilastot olivat 41 ottelun jälkeen hienot 2.17GAA ja 92.2%. Kauden lopussa tuli vielä playoffeissa ottelusarjan voitto D-Macin vanhasta seurasta Grand Rapidsista, joten kausi sai hienon lopun. Vain tulevaisuuden suurmaalivahdin Corey Pricen otteet Hamiltonin maalilla ja Moosen kaatuminen hiljensi D-Macin kilpakehujat hetkeksi - ensi kaudella puheet alkavat luultavasti taas, sillä MacIntyre on mennyt erinomaisen hienosti eteenpäin AHL:ssa.

Keane voisi kans alkaa harkita eläkettä, nyt kun 40 vuotta tuli täyteen. Siinä vapautuisi paikka nuoremmille ja Keane voisi siirtyä vaikkapa pukumiehiin.

Toisaalta Moosella ja ehkä Canucksillakin on siinä mielessä kyllä erinomaisen hieno tilanne, että kolmen Stanley Cupin herra Keane on jokaiselle nuorelle pelaajalle esikuva, jota parempaa on vaikea kaksiä. Faneillekin Keane on suuri Moose-ikoni, joka palasi viimein kotikaupunkinsa seuraan työsulun jälkeen.

Viime kaudella Keane oli AHL:n tähdistöottelussa Team Canadan kapteeni ja ihan syystä. Onhan hän toki pelillisesti jo aika kaukana NHL:stä alivoimapeliä lukuun ottamatta, mutta kyllä minä pitäisi hänet niin kauan mukana, kun virtaa riittää.

 

[Zone93]

Canucksin uusi pelipaita?

Nythän on pieniä huhuja meneillään, että ensikaudella Vancouver Canucksin pelipaita näyttäisi tältä:

http://www.sportsnet.ca/hockey/article.jsp?content=20070801_132400_5420

Mielestäni paita näyttää ihan hyvältä. Minua osaa yhä huvittaa tuo oikeanpuoleinen logo. Se näyttää vähän samanlaiselta kun Skoda Auton logo!

http://cache.jalopnik.com/cars/assets/resources/2007/02/Skoda-Auto-Logo.jpg

 

[nuck]

Nonisin haastattelu TEAM:lla

Dave Nonista haastateltiin eilen TEAM 1040:lla. Canucksin kotisivut tekivät tästä koosteen, jonka voisi laittaa tänne:

http://canucks.nhl.com/team/app/?service=page&page=NewsPage&articleid=335614

Muutama raapaisu tuosta haastattelusta:

- Nonisin(kin) mielestä nykyinen sarjajärjestelmä on huono.

- Pelipaitojen julkaisua joutuu odottamaan vielä vähän aikaa.

- Nonis odottaa Näslundilta ja Morrisonilta viime kautta enemmän (yllättävä lausunto...), sillä kyseessä on sopimusvuosi. Nonisin mielestä kumpikin pelasi jossakin määrin huonommin kuin odotettiin - etenkin hyökkäyspäässä. Jotain hyvääkin kaksikon otteissa näkyi;

"Anyone who is in the last year of their deal wants to play as well as they can to drive their own market value up."

"I think Brendan was not great off the start. Coming off a hip injury did hurt him, but at the end of the day when you look at the numbers, they’re not that bad. He’s a 20-goal scorer and we saw some guys this summer, who scored 15 or 13 goals, sign for $6 million or $7 million dollars. I think you have to look at the season and ask what else did he do? I think he was pretty good in the second half and was very good in his own end."


"As for Markus, can he score more goals? Yeah, he can. But one positive thing I would look at with him, is that he went from a minus player to a plus player. He did a lot of good things in a Canucks uniform that people didn’t give him credit for."

---

- Uusien hyökkäyspään vahvistusten kanssa mennään ennemmin kärsivällisesti, kuin isketään ympäri liigaa offer sheeteja ja ollaan aggressiivisia markkinoilla;

K: Everyone is screaming that the Canucks need more offense, are you just hoping that you’ve got it with Naslund and Morrison if their numbers go up ?

"I think those two guys can help, but I haven’t seen anything out there that can help us that's any better than we have, or that doesn’t cost a whole lot of money, or doesn’t tie up money in the future that I don’t want to tie up. I think there are players that maybe you can look at and say, ‘Yeah, that guy might be able score 20 goals for us,’ but he’s going to cost you more money than he’s worth, and then you’re going into next year with your hands tied and I don’t have any interest in that. If there’s a player out there that fits into our situation financially and can help us put a few more pucks in the net – and I think there will be one or two that present themselves – then that’s great. If not, then I don’t see any reason why the players that we have can’t come back and have better years."

---

- Lindenin kanssa on käyty joitakin neuvotteluja parin viime viikon aikana. Edessä pitäisi on vielä muutamia keskusteluja ensi viikon tai sitä seuraavan aikana (tähän kysymykseen Eklund tosin otti jo aikoja sitten kantaa kertomalla sopimuksen syntyneen - mitä siis tätä enää jauhamaan).

- Nuorista pelaajista Nonisin odotukset ovat odotetun korkealla Bourdonin ja Edlerin suhteen. Hyökkäyspäässä Raymond on kiinnostavin pelaaja ja hänen mahdollisuudet NHL:ään ovat Nonisin mukaan melko lähellä. Grabnerin pitää saada puolestaan selvästi lisää voimaa ja painoa haastaakseen NHL-paikoissa kiinni olevat pelaajat;

"I think we have a number of young players coming up. Whether they’re capable or ready to step in and be regular contributors at this point, I don’t know that. I would expect Luc Bourdon and Alexander Edler to have good camps and push for a job, but the one guy I’ve only had a short chance to watch last year since he joined us in Manitoba, is Mason Raymond.

If he can put some weight on, I don’t think there’s any reason why he can’t play very quickly, whether it’s the middle of this year or next year. Everyone talks about Jonathan Toews, and everyone knows what kind of player he is, well [Toews] was a second team all-star and Mason was a first-team all-star – that’s the type of prospect we think he is. At this point he’s just not a man. He has to turn himself into one.

Grabnerista:

I would give him the same answer actually. He has to get stronger. That’s Michael’s problem right now, weight. It’s not anything else. I know that there was an issue: people thought he didn’t have the year that was expected of him. I think he was second or third in the WHL in goals, and of the top five, he led the league in goals-per-game. He is a goal scorer. He’s not a passer or a guy that’s going to set up any players. He’s a guy, who if he has the right centre, he can score. Now he can’t do it at 165 pounds, he has to do it 195 pounds and he’s a guy who has worked very hard to put weight on and keep it on.

 

[Chip Whitley]

Muutama kommentti Moosesta.

Kakkosketjun laidoilla olisi hienosti vauhtia, mikäli Grabner ottaisi tuosta paikan. Hansenin kanssa ketju olisi vähän enemmän kahden suunnan peliä pelaamaan pystyvä ketju. Moran on keskellä hyvän luokan kakkossentteri AHL:ssa. Raymondin otteita on ensi kaudella erittäin mielenkiintoista seurata.

Itse pitäisin tutkaparin Jaffray-Moran yhdessä myös ensi kaudella. Viime kaudella peli luisti erittäin hyvin, enkä näe syytä minkä takia pari erotettaisiin ensi kaudella. Mielestäni Moran todisti viime kaudella olevansa enemmän kuin hyvä ykkössentteri AHL-tasolla, joten Moran ja mahdollisesti Shannon muodostaisivat oikein hyvän sentterikaksikon. Toisaalta, Raymond-Shannon-Grabner olisi kakkoskenttänä melko yksipuolinen, joten Moranin laittaminen keskelle ei olisi sekään huono ajatus. En vain jostain syystä pidä tuon Jaffray-Moran kaksikon rikkomista järkevänä ajatuksena.

Jaffray-Moran-Grabner
Raymond-Shannon-Hansen/Balej

Kolmosketjun laidalla mahdollisesti pelaava Rypien on tietenkin myös erittäin mielenkiintoinen pelaaja - ellei hän sitten ota paikkaa Canucksin paidasta.

Rypien tosiaan on lähellä NHL-paikkaa jos pelaa leirillä yhtä ylivertaisesti kuin viime syksynä. Mutta, vaikka Vigneault ja kumppanit sanovat että sopimuksen yksityiskohdat eivät merkitse mitään, uskon että esimerkiksi Isbisterillä on yksisuuntaisella sopimuksella etu Rypieniin nähden (kaksisuuntainen). Joka tapauksessa, Ryp nähdään ensi kaudella varmasti Canucksissa jossain vaiheessa mikäli vain pysyy terveenä.

Neloskentästä sen verran, että en voi ymmärtää mitä snaipperia fanit oikein Mike Brownista odottavat? Mielestäni hän on täydellinen pelaaja neloskenttään, niin NHL-tasolla kuin AHL-tasollakin, eikä "puukätisyys" merkitse minulle tässä kohtaa mitään. Riittää, kunhan osaa dumpata kiekon päätyyn ja niitata kovaa, ja tämänhän Brown todella osaa. Jos Green/Burrows pelaavat AHL'ssä PPG-tahtia, onko sillä mitään väliä kun he pelaavat NHL'ssä kuitenkin neloskentässä tehden noin 10 pistettä kauteen. Onko se kauhea miinus, jos Brown tulee tähän tilalle eikä yllä kuin 3 pisteeseen? Nämä on näitä mitä minun pienet aivoni eivät voi käsittää. Olenko ainoa?

Rypien-Classen-Hansen/Balej
Keane-Bolduc-Brown

Ja tästä tosiaan puuttuu Juraj Simek, Genoway ja Mario Bliznak. Uskon että Bliznak aloittaa kauden Salmon Kingsissa, mutta nämä kaksi ovatkin sitten kysymysmerkkejä. Genoway pelasi melko kehnosti viime kauden Moosessa, joten yksi AHL-kauppa saattaisi olla mahdollisuus. Simek saisi puolestani aloittaa kauden WHL'ssä, ja siirtyä vaikkapa kesken kauden Mooseen.

Bourdonin pariksi laittaisin Maxime Fortunusin, jonka rooli oli viime kaudella iso, ja tulee vain kasvamaan ensi kaudella. Fortunus oli viime kaudella erittäin tärkeä pelaaja Moosen alivoimassa, joka oli AHL:n parasta. Playoffeissa tummapintainen pakki pelasi parhaimmillaan päälle 30 minuuttia ottelussa ja nosti näin tasoaan kauden tärkeimmillä hetkillä.

Fortunus olisi erinomainen pari Bourdonille, sillä hän on pelaajatyypiltään juuri sellainen josta Luc hyötyisi eniten; varma oman pään pakki. Luc voisi siis keskittyä enemmän hyökkäysten tukemiseen ja yleensäkin riskien ottoon (hänellä kun on potentiaalia olla enemmän kuin pelkkä shutdown-puolustaja), eikä jokainen virhe puolustuspäässä kostautuisi takaiskuna.

Edlerin pariksi olisi puolestaan taas muutama vaihtoehto, Sharrow hyvänä hyökkäävänä pakkina, tai esimerkiksi maamies Rahimi fyysisenä pakkina. Itse luultavasti asettaisin Rahimin/Fitzyn Edlerin pariksi, sillä Edler pystyy "kantamaan" omaa pariaan AHL-tasolla oikein hyvin niin hyökkäys- kuin puolustuspäässäkin. Ainoa ongelma Edlerillä on mainitsemasi lihaksen puute, ja Rahimin tai FitzGeraldin tapainen betonipylväs tasapainottaisi mukavasti tuota paria.

Edler-Rahimi
Bourdon-Fortunus
McIver-Sharrow
FitzGerald

Näin kauden alla joukkueen ykkösvahtina on pidettävä kuitenkin Drew MacIntyrea, joka vakuutti viime kaudella kaikki. Nuoren maalivahdin tilastot olivat 41 ottelun jälkeen hienot 2.17GAA ja 92.2%.

Jostain syystä uskon, että Schneider aloittaa kauden ykkösmaalivahtina. Häneen on asetettu kuitenkin niin paljon odotuksia, Noniskin todennut että hän pelaa ensi kaudella sen 60 peliä AHL'ssä, joten tuntuisi oudolta mikäli MacIntyre veisi aloittavan maalivahdin paikan. Ja vaikka tämä kuulostaakin ikävältä MacIntyrea kohtaan, mielestäni kuvio vain menee näin. Toki peliotteet kauden mittaan vaikuttavat pelaavaan maalivahtiin, mutta näin etukäteen katsottuna mielestäni Cory on ykkönen.

Viime kaudella Keane oli AHL:n tähdistöottelussa Team Canadan kapteeni ja ihan syystä. Onhan hän toki pelillisesti jo aika kaukana NHL:stä alivoimapeliä lukuun ottamatta, mutta kyllä minä pitäisi hänet niin kauan mukana, kun virtaa riittää.

Ja virtaa riittää:

http://www.moosehockey.com/news/press_releases2.php?press_id=1190

http://www.moosehockey.com/news/07-08/20070802a.php

http://slam.canoe.ca/Slam/Hockey/AHL/2007/08/02/4387924-sun.html

 

[nuck]

Itse pitäisin tutkaparin Jaffray-Moran yhdessä myös ensi kaudella...Toisaalta, Raymond-Shannon-Grabner olisi kakkoskenttänä melko yksipuolinen...

Moran osoitti viime kaudella pystyvänsä pelaamaan hyvin AHL:n ykkössentterinä. Mutta minun papereissa Shannon on tästä huolimatta astetta parempi hyökkääjä ja olen lähes varma, että hän nostaisi koko ketjun tasoa pykälällä. Shannon heitti jo tulokaskaudella sellaista volttia AHL:ssa yhdessä Pennerin kanssa (Shannon teki 71 pelissä 86 pistettä, vuotta vanhempi Penner 57 pelissä 84 pistettä - seuraava Portlandin mies jäi Shannonista lähes 40 pistettä) ja pelasi viime kaudella NHL:ssa kuitenkin 53 ottelua, että kyllä minä laittaisin kaikesta huolimatta joukkueen parhaan maalintekijän hänen kanssaan.

Toinen asia on tuo mainitsemasi yksipuolisuus tuossa Raymond - Shannon - Grabner kokoonpanossa. Tuo kenttä ei sytytä tuollaisena ollenkaan. Ehkä jos Grabnerin tilalle laitettaisiin Hansen, niin ketjusta voisi mahdollisesti saada ihan järkevänkin. Mutta Shannon saattaa ottaa paikan myös NHL:stä, joten ehkä Moose saa pidettyä Jaffrayn ja Moranin yhdessä. Lisäksi jos Shannonista tulee NHL:n ja AHL:n välillä kulkeva reissumies, niin Moosen kannalta Moranin ja Jaffrayn jatkaminen yhdessä voisi olla järkevä veto koko kausi huomioiden.

Rypien tosiaan on lähellä NHL-paikkaa jos pelaa leirillä yhtä ylivertaisesti kuin viime syksynä. Mutta, vaikka Vigneault ja kumppanit sanovat että sopimuksen yksityiskohdat eivät merkitse mitään, uskon että esimerkiksi Isbisterillä on yksisuuntaisella sopimuksella etu Rypieniin nähden (kaksisuuntainen). Joka tapauksessa, Ryp nähdään ensi kaudella varmasti Canucksissa jossain vaiheessa mikäli vain pysyy terveenä.

Samaan uskon minäkin. Isbisterilla on varmasti etu pelkästään sopimuksen vuoksi ja Rypin on erittäin vaikea ottaa suoraa paikkaa heti leiriltä lähtien. Lisäksi Isbister on pelannut NHL:ssa urallaan kuitenkin noin 35 pisteen kausikeskiarvolla (pelattuihin peleihin nähden), joten hän voisi olla pelkästään keskiarvollaankin pätevä mies kolmoseen. Tämä tosin vaatisi sitä, että hän pysyisi keskiarvoa paremmin kunnossa ja sitä, että hän saisi unohdettua hyvin murheellisen viime kauden.

Neloskentästä sen verran, että en voi ymmärtää mitä snaipperia fanit oikein Mike Brownista odottavat? Mielestäni hän on täydellinen pelaaja neloskenttään, niin NHL-tasolla kuin AHL-tasollakin, eikä "puukätisyys" merkitse minulle tässä kohtaa mitään. Riittää, kunhan osaa dumpata kiekon päätyyn ja niitata kovaa...

Aika harvassa vain ovat pelaajat, jotka ovat AHL:ssa kolmen pisteen pelaajia ja saavat mahdollisuuden NHL:ssa. Harvat kovat tappelijat kuten Derek Boogaard ovat toki olleet tehottomia myös AHL:ssa (useat goonit ovat onnistuneet jotenkin sielläkin), mutta Brown ei ole eliittiluokan tappelija. Pelkällä kiekon päätyyn dumppaamisella ja kovalla niittauksella ei saa kuitenkaan vakituista paikkaa ylhäältä, vaan kyllä pelaajan pitää osata joko tapella hyvin tai sitten häneltä pitää saada muita avuja kuin pelkkä taklaaminen ja kiekon dumppaaminen.

Trevor Linden, Jeff Cowan, Jarkko Ruutu, Artem Chubarov, Mike Keane, Trevor Letowski, Donald Brashear, Scott Walker, Gino Odjick, Steve Staios, Dave Scatchard, Brad May, Alaxandre Burrows, Jim Sandlak, Tim Hunter, Josh Green, Peter Zezel, Mike Sillinger... siinä joukko vanhoja ja nykyisiä Vancouverin nelosketjun hyökkääjiä, jotka hoitivat hommansa hienosti. Tästä joukosta jokainen pelaaja näytti joko NHL:ssa tai NHL:aa edeltävällä ajanjaksolla osaavansa myös pelata. Kolmen pisteen Brown ei näytä tällä hetkellä ollenkaan tämän ryhmän pelaajalta.

Uskon että Bliznak aloittaa kauden Salmon Kingsissa, mutta nämä kaksi ovatkin sitten kysymysmerkkejä. Genoway pelasi melko kehnosti viime kauden Moosessa, joten yksi AHL-kauppa saattaisi olla mahdollisuus. Simek saisi puolestani aloittaa kauden WHL'ssä, ja siirtyä vaikkapa kesken kauden Mooseen.

Minäkin uskon Super Marion aloittavan Salmon Kingseissa. Genoway voisi olla tosiaan kauppatavarana nyt kun joukkue yrittää ajaa nuoria sisään. Hänen Moose-aikansa ei ollut missään nimessä onnistunut (yksi maali 32 ottelussa), mutta kykyjä löytyy aivan varmasti parempaan (mm. toissa kaudella Hartfordissa 61 pistettä). Ja Simekille ei välttämättä löydy paikkaa AHL:sta. Balej'n hankinta saattoi merkitä Juraj'lle toista vaihtoehtoa.

Edlerin pariksi olisi puolestaan taas muutama vaihtoehto, Sharrow hyvänä hyökkäävänä pakkina, tai esimerkiksi maamies Rahimi fyysisenä pakkina. Itse luultavasti asettaisin Rahimin/Fitzyn Edlerin pariksi,

Mikäli Rahimi tai FitzGerald ovat valmiita isoon rooliin (Edlerin parina tätä on luvassa), heidän peluuttamisensa tuossa paikassa olisi paras vaihtoehto. Tällä hetkellä minä en vain tähän usko. Toivottavasti kaksikko pystyisi kuitenkin vastaamaan huutoon.

Jostain syystä uskon, että Schneider aloittaa kauden ykkösmaalivahtina. Häneen on asetettu kuitenkin niin paljon odotuksia, Noniskin todennut että hän pelaa ensi kaudella sen 60 peliä AHL'ssä,

Kyllähän Schneiderin ykkösvahtiasema olisi siinä mielessä paras vaihtoehto, että hän saattaa olla jopa Vancouverin tulevaisuuden ykkösmaalivahti. Mutta AHL:ssa valmentajat peluuttavat Canucks-fanien ja managereiden toiveista huolimatta parasta maalivahtia, mikäli toinen on vain yksinkertaisesti selvästi parempi.

Eli mikäli Schneider on D-Macia parempi tai edes samantasoinen maalivahti ensi kaudella, niin aivan loistavaa. Tällä hetkellä en vain tähän vielä usko, sillä Schneiderin tulevaa kautta on yliopistotaustaisena vahtina erittäin vaikea ennustaa ja D-Mac on kuitenkin näyttänyt olevansa AHL:ssa ehkä kolmen parhaan maalivahdin sisällä (viime kaudella AHL:n toiseksi paras torjuntaprosentti enemmän pelanneista joukkueiden selkeistä ykkösvahdeista).

 

[Chip Whitley]

Aika harvassa vain ovat pelaajat, jotka ovat AHL:ssa kolmen pisteen pelaajia ja saavat mahdollisuuden NHL:ssa. Harvat kovat tappelijat kuten Derek Boogaard ovat toki olleet tehottomia myös AHL:ssa (useat goonit ovat onnistuneet jotenkin sielläkin), mutta Brown ei ole eliittiluokan tappelija. Pelkällä kiekon päätyyn dumppaamisella ja kovalla niittauksella ei saa kuitenkaan vakituista paikkaa ylhäältä, vaan kyllä pelaajan pitää osata joko tapella hyvin tai sitten häneltä pitää saada muita avuja kuin pelkkä taklaaminen ja kiekon dumppaaminen.

Kolmen pisteen Brown ei näytä tällä hetkellä ollenkaan tämän ryhmän pelaajalta.

Pitää kuitenkin muistaa Brownin 05/06 kausi (vielä Vigneaultin valmentama kausi), jolloin mies teki 73 ottelussa 7 maalia ja otti 8 syöttöpistettä. Eli siis kyseessä ei ole mikään täysi puukäsi, tai "kolmen pisteen hyökkääjä", vaikka viime kausi siihen hieman viittaisikin. Ja näiden toissakauden pisteiden lisäksi Moosen valmentaja Arniel nosti viime kaudella Brownin työntekoa ja hienoa alivoimapeliä hyvin esille (ja Moosenhan alivoimapeli oli liigan parasta, kuten sanoit), kun hyökkäyspäässä ei jostain syystä tullut onnistumisia.

Ja mitä tappelutaitoihin tulee, mielestäni Brown on tällä hetkellä meidän omistamista hyökkääjistä paras tappelija, pakistosta Bieksa ja juuri hankittu FitzGerald ovat uskoakseni hieman tasokkaampia. Toki Brown on kaukana esimerkiksi Boogaardista tai Godardista (puhtaasti kokonsa puolesta), mutta hänestä taas on paljon enemmän apuja muilla osa-alueilla nopeutensa ansiosta (toisin kuin esimerkiksi Boogaardista).

Ja kerran Rypien on lähellä NHL-paikkaa ja valmentajien suosiossa, en ymmärrä minkä takia Brownia pidetään pelaajana jolla ei ole mahdollisuuksia Canucksin neloskenttään.

 

[Parker27]

"Vanhassa" NHL:ssä Zack Fitzgerald olisi helmi ja varmasti taistelisi paikasta ylhäällä. Mies osaa todellakin tapella ja ei väistä ketään koskaan. Mutta miehen liike ei vaan riitä tämän hetken NHL:ssä. Hän on erittäin kaukana paikasta ylhäällä ja varmaan pahasti ei mene mettään jos sanoo ettei mies koskaan tule pelaamaan yhtään NHL ottelua. Ajat ovat muuttuneet. Jos hän olisi hyökkääjä niin tilanne voisi olla toisin mutta tällä hetkellä NHL:ssä eivät pärjää puukäsi pakit tyyliin Cairns, Fitzgerald jne. Vaan pitää olla luisteluvoimaa ja liikettä tai sitten tyyliin Chris Cheliosin sijoittumistaito/pelinlukutaito omassa päässä :-) Sinällään harmi mutta näillä mennään.

Fitzgerald tulee vastaamaan Manitoban kovuudesta ensi kaudella. Ja ainakin Peoria fanit ovat olleet harmissaan miehen kauppaamisesta. Kuulemma loistava pelaaja joukkueen sisällä, kova taistelija sekä erittäin rutinoitunut ja aggressiivinen tappelija. Joka tuo rutkasti fyysisyyttä Manitoban joukkueeseen.

 

[Ferris]

Seuraava juttu ei ihan suoranaisesti liity Nuckseihin, mutta aattelin heittää jutun näkyville, kun siinä on mainintaa joistain Nucks-prospekteista. Juttu käsittelee kiekkopelaajien kesätreeniä, ehkäpä hieman yllättävässä maisemassa eli hiekkarannalla:

http://www.canada.com/victoriatimes....html?id=af06dfc9-b230-4539-858a-15682153c651

 

[nuck]

Pitää kuitenkin muistaa Brownin 05/06 kausi (vielä Vigneaultin valmentama kausi), jolloin mies teki 73 ottelussa 7 maalia ja otti 8 syöttöpistettä. Eli siis kyseessä ei ole mikään täysi puukäsi, tai "kolmen pisteen hyökkääjä", vaikka viime kausi siihen hieman viittaisikin.

Ai hieman... ;)

No, tottahan se on, että Brownin viime kautta edeltävä kausi oli tehollisesti ihan hyvin onnistunut omassa roolissa. Tätä taustaa vasten minä odotin Brownilta (nuori hyökkääjä kun on) viime kaudella nousua myös pisteissä. Kun sitten nähtiinkin täydellinen romahdus tehoissa, niin viime kausi oli tässä mielessä ainakin minulle selvä pettymys.

Viime kauden perusteella Brownin suunta on tällä hetkellä huolestuttava. Mikäli hän olisi nostanut pisteitään (kuten odotin), minun asennoitumiseni olisi ihan erilaista tällä hetkellä. Nyt kun mies tekee AHL:ssa kolme pistettä päälle 60 ottelussa, niin vaikea on tämän jälkeen kuvitella häneltä tulevaisuuden NHL-roolia - ei edes nelosketjun roolissa.

Mutta varmasti ihan aiheellisesti ihmettelit sitä, miksi niin monet fanit ovat huolissaan hänen tulevaisuudestaan. "Eihän hänestä ole koskaan tulossa hyökkäävää pelaajaa NHL:ään". Ei olekaan, mutta NHL-tasolla myös nelosketjun miesten pitää osata pitää kiekkoa, syöttää sitä ja aiheuttaa välillä myös vastustajan päähän painetta. Viime kauden perusteella Brown ei näitä asioita pysty tällä hetkellä tekemään.

Mutta toivottavasti ensi kaudella nähtäisiin taas tehokkaampi ja useimmin myös vastustajan päässä viihtyvä Brown. Kyllä hänellä aikaa olisi. Suunta on vain tällä hetkellä mielestäni aika huolestuttava.

Ja kerran Rypien on lähellä NHL-paikkaa ja valmentajien suosiossa, en ymmärrä minkä takia Brownia pidetään pelaajana jolla ei ole mahdollisuuksia Canucksin neloskenttään.

Rypien on kuitenkin näyttänyt aikaisemmin osaavansa myös pelata. Hän oli WHL:ssa viimeisellä juniorikaudella Regina Patsin kapteeni, paras maalintekijä, toiseksi paras pistemies (vaikka pelasi vajaan kauden) ja hänet valittiin kauden jälkeen joukkueen arvokkaimpana pelaajana.

AHL:ssa Rypien on tehnyt 71 ottelussa 13 maalia 23 pistettä, kun Brownin vastaavat saldot ovat 135 peliä, 10 maalia ja 18 pistettä. Rypien on siis pelannut AHL:ssa noin kaksi kertaa vähemmän kuin Brown, mutta tehnyt kuitenkin enemmän maaleja ja pisteitä.

Rypienin tilastoja rumentavat vielä miehen lukuisat loukkaantumiset. Puolikuntoisena pelattuja pelejä on tilastoissa aika paljon. Ja pitää vielä muistaa se, että tällä hetkellä Rypien on vain lähellä NHL-paikkaa, Brown on puolestaan Rypieninkin takana aika selvästi.

Brownin edellä Canucksiin ovat minun papereissani mahdollisista nelosketjun hyökkääjistä Linden, Burrows, Cowan, Ritchie, Isbister, (Shannon - ei oikein sovi neloseen), Rypien, Hansen, Jaffray, (Balej - ei oikein sovi neloseen), Classen, Moran ja ehkä jopa Bolduc. Eli yhteensä 13 hyökkääjää...

 

[Chip Whitley]

mutta NHL-tasolla myös nelosketjun miesten pitää osata pitää kiekkoa, syöttää sitä ja aiheuttaa välillä myös vastustajan päähän painetta. Viime kauden perusteella Brown ei näitä asioita pysty tällä hetkellä tekemään.

No, tällöinhän Brown sopisi täydellisesti Canucksin neloskenttään, jos meidän viime kauden nelosta käytetään vertauskohteena ;)

Itse en tätä ajatusmaailmaa voi edelleenkään sisäistää. Ei AHL-liigaankaan pääse pelaajia jotka ovat täysin käsiä kiekon kanssa (paitsi goonit), eikä AHL-liigassa pienillä minuuttimäärillä kaudessa 15 pistettä tehnyttä nelosen roolipelaajaa voi mielestäni pitää minään turhakkeena, vaikka viime kausi reisille hyökkäyspäässä menikin. Brownin avut ovat kuitenkin täysin muualla kuin pisteiden teossa, ja allekirjoittanut pitää Brownin tapaisen pelaajan jokaista pistettä bonuksena.

Brownin edellä Canucksiin ovat minun papereissani mahdollisista nelosketjun hyökkääjistä Linden, Burrows, Cowan, Ritchie, Isbister, (Shannon - ei oikein sovi neloseen), Rypien, Hansen, Jaffray, (Balej - ei oikein sovi neloseen), Classen, Moran ja ehkä jopa Bolduc. Eli yhteensä 13 hyökkääjää...

Meillä on kyllä tässä asiassa täysin erilaiset mielipiteet. Jos unohdetaan yhdensuunnan sopimukset, minun papereissani ainoastaan Rypien on Brownia edellä mitä neloskentän pelaajiin tulee. Riippuu toki kenelle lähdetään korvaajaa hakemaan, joissain tapauksissa esimerkiksi Classen menisi Brownin edelle.

Edit: pelaajalla johon Mike Brownia vertaisin, Darcy Hordichukilla, on melko samantyyliset statsit AHL'stä, enkä näe mitään syytä minkä takia Brownista ei voisi kehittyä samanlaista energiapelaajaa/puoligoonia kuin Hordista, NHL-tasolla.

 

[nuck]

No, tällöinhän Brown sopisi täydellisesti Canucksin neloskenttään, jos meidän viime kauden nelosta käytetään vertauskohteena ;)

Sopisi. Brown on AHL:ssa vain vähän heikompi kiekollisena kuin Burrows ja Green NHL:ssa.

Itse en tätä ajatusmaailmaa voi edelleenkään sisäistää.
Ei AHL-liigaankaan pääse pelaajia jotka ovat täysin käsiä kiekon kanssa (paitsi goonit), eikä AHL-liigassa pienillä minuuttimäärillä kaudessa 15 pistettä tehnyttä nelosen roolipelaajaa voi mielestäni pitää minään turhakkeena, vaikka viime kausi reisille hyökkäyspäässä menikin.

Kyllä AHL-pelaajienkin pitää tietysti osata myös jonkin verran pelata ja kyllä Brown AHL:n nelosketjussa menee. Mutta hyppäys AHL:sta NHL:aan on erittäin iso. Esimerkiksi Rypien ja Burrows olivat AHL:ssa eliittiluokan energiapelaajia (pelasivat nelosta ylempänä ja näistä etenkin Burrows hoiti energiapelin lisäksi myös hyökkäyspäätä) ja kummankin NHL-tulevaisuus on tästä huolimatta vielä auki.

Brownin parhaina puolina pidetään AHL:ssa voimakasta luistelua ja kovia taklauksia karvauksissa. Nämä taklaukset osuvat kohteisiinsa kiitettävästi AHL:ssa, mutta NHL:ssa puolustajat osaavat lukea peliä keskimäärin niin paljon paremmin, että Brownin parasta ominaisuutta on paljon vaikeampi tehdä. Brown voi kuitenkin nousta jossain vaiheessa kokeilemaan NHL-vauhtia, mutta kilpailu on niin kovaa, että liian yksipuolisilla taidoilla omaan rooliin (kun ei kuitenkaan puhuta mistään eliittiluokan tappelijasta), hänen on erittäin vaikea ottaa pysyvää paikkaa ylhäältä.

NHL-tasolla Brownin tyylisten miesten pitää osata luistella ja taklata (asiat, jotka Brown tekee hyvin), mutta myös sijoittua kentällä oikein, pystyä pitämään kiekkoa, syöttämään sitä ja nostamaan peliä. Miehestä ei vain ole NHL:ssä riittävästi hyötyä, jos hän ei saa kiekkoa paremmin ylös. Nelosketju, jonka useimman vaihdon (n. 2/3) jälkeen seuraava aloitus on omasta päästä, ei nouse valmentajan suosioon.

Mikäli Brown saisi kiekollista peliä yhden pykälän paremmaksi, hänellä voisi olla mahdollisuuksia myös NHL:ssa. Tällä hetkellä minä en kuitenkaan vielä laske häntä kuvioihin mukaan, vaikka tietysti mielelläni tämän tekisinkin. En voi mitään, mutta minulla on epäilyjä miestä kohtaan, joka pelaa AHL:ssa noin 10 minuuttia pelissä ja joka tekee tuon kolme pistettä kaudessa - vaikka olisi kuinka nelosketjun hyökkääjä ja vaikkei tämä pisteiden tekeminen olisikaan hänen päätehtävänsä.

Viime kaudellakin Nathan "ykkösvaraus" Smith oli muuten taas Brownin edellä nokkimisjärjestyksessä, kun Canucks nosti kauden lopussa yhden miehen farmista ylös pelaamaan nelosketjun roolia. Minä en pidä Smithiakaan mahdollisena tulevaisuuden nelosketjun pysyvänä NHL-hyökkääjänä ja hän oli sentään farmissa selvästi Brownin edellä.

Meillä on kyllä tässä asiassa täysin erilaiset mielipiteet. Jos unohdetaan yhdensuunnan sopimukset, minun papereissani ainoastaan Rypien on Brownia edellä mitä neloskentän pelaajiin tulee. Riippuu toki kenelle lähdetään korvaajaa hakemaan, joissain tapauksissa esimerkiksi Classen menisi Brownin edelle.

Tuohon nelosketjun paikkaan ei ole tarjolla noita mainitsemiani 13 hyökkääjää, mutta minä pidän 13 "nelosketjun tasoista" hyökkääjää Brownin edellä, jos katsotaan pelaajien kokonaisuutta. Mahdollisiin nelosen rikkoviin paikkoihin Brownia edellä ovat mielestäni Linden, Cowan, Burrows, Ritchie, Isbister ja Rypien ja Classen eli seitsemän hyökkääjää. Bolduc taistelee sitten tuosta rikkovan pelaajan kahdeksannesta paikasta yhdessä Brownin kanssa. Ja ero kuudennen Rypienin ja kahdeksannen Brown / Bolduc välillä on aika selvä tällä hetkellä. Periaatteessa tuossa on siis yksi kokonainen ketju ennen Brownia.

Edit: pelaajalla johon Mike Brownia vertaisin, Darcy Hordichukilla, on melko samantyyliset statsit AHL'stä, enkä näe mitään syytä minkä takia Brownista ei voisi kehittyä samanlaista energiapelaajaa/puoligoonia kuin Hordista, NHL-tasolla.

Aika hyvä vertaus. Jos Brownista joskus kehittyy NHL-tason pelaaja, hänestä voisi tulla parhaimmillaan juuri Hordichukin tyylinen 13. hyökkääjä, jolle uskaltaa antaa kaudessa sen keskimäärin kuusi minuuttia peliaikaa ottelua kohden.

Edit: lisätty Classen.

 

[Chip Whitley]

Brown voi kuitenkin nousta jossain vaiheessa kokeilemaan NHL-vauhtia, mutta kilpailu on niin kovaa, että liian yksipuolisilla taidoilla omaan rooliin (kun ei kuitenkaan puhuta mistään eliittiluokan tappelijasta), hänen on erittäin vaikea ottaa pysyvää paikkaa ylhäältä.

Olen samaa mieltä siitä, että Brown tuskin koskaan ottaa pysyvää paikkaa NHL-miehistössä. Kuten totesimme, Brownin tulevaisuus saattaa hyvinkin olla samanlainen kuin Hordilla, eli sen 50-80 peliä runkosarjassa neloskentässä alle 10 minuutin peliajalla. Ja itse asiassa uskon että tuo on erittäin realistinen veikkaus, realistisempi kuin Brownin jääminen AHL-pelaajaksi. En tosin tiedä tapahtuuko tuo lopullinen "nousu" sitten Canucksin riveissä (Hordikin kokeili montaa seuraa ennen Predatorsia), mutta tämä olisi ainakin toiveissa.

Ja mitä tuohon yksipuolisuuteen tulee, mielestäni Brown on jo tällä hetkellä monipuolisempi kuin moni NHL-joukkueen neloskentän hyökkääjä. Sillä sen lisäksi että Brown osaa luistella paremmin kuin moni NHL'n neloskentän pelaaja, hän osaa myös pelata erittäin fyysisesti, ja tietysti tapella (vaikkei isoja miehiä voitakaan, luonnollisesti). Jos Brown kasvattaisi viikset, minun ei tarvitsisi edes miettiä kumman, Parrosin vai Brownin, ottaisin mieluummin joukkueeseeni. Ja Parros tässä vain yhtenä esimerkkinä, NHL'ssa on niin monta yksipuolisempaa neloskentän pelaajaa verrattuna Browniin. Parros vain sopi tähän hienosti koska Brown voittaisi hänet tappelussakin.

Miehestä ei vain ole NHL:ssä riittävästi hyötyä, jos hän ei saa kiekkoa paremmin ylös. Nelosketju, jonka useimman vaihdon (n. 2/3) jälkeen seuraava aloitus on omasta päästä, ei nouse valmentajan suosioon.

Olen saanut kuvan että Brown on Arnielin suosiossa Moosessa, ja varmasti oli Vigneaultinkin suosiossa. Kuitenkin yksi alivoiman avainhyökkääjiä, tekee paljon "näkymätöntä" työtä, ja oli viime kaudella kuitenkin vain -2, verrattuna esimerkiksi Nathan "ykkösvaraus" Smithin lukemaan -13. Enkä ole nähnyt Brownilta tarpeeksi pelejä jotta voisin analysoida miehen dumppaus/kiekon ylöstuomis -taitoja paremmin, tiedän vain että valmentajat AHL'ssa eivät ole pitäneet häntä katsomossa näiden taitojen (tai oikeastaan näiden taitojen puutteiden) takia. Aika mahdotonta siis ainakin allekirjoittaneen arvioida miten hän onnistuisi välttämään pitkät kiekot NHL-tasolla, tilastojen perusteella tämä ei ole ollut kovinkaan suuri ongelma Moosessa.

Viime kaudellakin Nathan "ykkösvaraus" Smith oli muuten taas Brownin edellä nokkimisjärjestyksessä, kun Canucks nosti kauden lopussa yhden miehen farmista ylös pelaamaan nelosketjun roolia. Minä en pidä Smithiakaan mahdollisena tulevaisuuden nelosketjun pysyvänä NHL-hyökkääjänä ja hän oli sentään farmissa selvästi Brownin edellä.

Nyt puhutaan kuitenkin täysin erilaisista pelaajista. Canucksilla oli ulkona ainakin Kesler, Green ja Santala (jos oikein muistan), joten Smith oli siis luonnollinen nosto tähän paikkaan. Jos ulkona olisi ollut Burrows ja Cowan, Rypienin lisäksi, Brown olisi saattanut saada kutsun ylös.

 

[nuck]

Olen samaa mieltä siitä, että Brown tuskin koskaan ottaa pysyvää paikkaa NHL-miehistössä. Kuten totesimme, Brownin tulevaisuus saattaa hyvinkin olla samanlainen kuin Hordilla, eli sen 50-80 peliä runkosarjassa neloskentässä alle 10 minuutin peliajalla. Ja itse asiassa uskon että tuo on erittäin realistinen veikkaus, realistisempi kuin Brownin jääminen AHL-pelaajaksi.

Anteeksi Chip Whitley, mutta tämä kirjoitus ei ihan aukea minulle; Brown tuskin ottaa koskaan pysyvää paikkaa NHL-joukkueesta / Brownin jääminen AHL-pelaajaksi on epätodennäköistä... Mikäli Brownista tulee tuollainen Hordichukin kaltaista roolia pelaava hyökkääjä, niin kyllä hänestä voi puhua tässä tapauksessa jo vakituisena NHL-pelaajana (vaikka onkin kovasti rajoitettu rooli). Ei Hordikaan ole AHL:ssa pelannut pitkään aikaan.

Mutta tällä hetkellä realistisempaa on omasta mielestäni puolestaan odottaa Brownin jäämistä pääasiassa farmissa pelaavaksi hyökkääjäksi. Parhaimmillaan hänestä voi tulla NHL:ään joukkueen 13. hyökkääjä, joka voisi tuoda joukkueeseen lisää kovuutta, mutta en odota tätä. Mutta mikäli hänestä tulee tuollainen Hordichukin tyylinen pelaaja, niin hienoa. Lisäkilpailu pelipaikoista on aina tervetullutta ja kovuutta on aika harvoin tarpeeksi.

Ja mitä tuohon yksipuolisuuteen tulee, mielestäni Brown on jo tällä hetkellä monipuolisempi kuin moni NHL-joukkueen neloskentän hyökkääjä. Sillä sen lisäksi että Brown osaa luistella paremmin kuin moni NHL'n neloskentän pelaaja, hän osaa myös pelata erittäin fyysisesti, ja tietysti tapella (vaikkei isoja miehiä voitakaan, luonnollisesti).

Brown on hyvä luistelija, kova taklaaja ja kohtalainen tappelija roolissaan, mutta siihen se monipuolisuus sitten jääkin. Pelisilmää ei ole kehuttu missään lukemassani jutussa, laukaus on heikko, maalintekotaito on olematon, syöttäminen ei onnistu, kiekko polttaa lavassa kuin käsikranaatti ja turhia koohottamis-jäähyjä tulee edelleen liikaa.

Mutta ei Brown NHL:n yksipuolisin pelaaja olisi. Paljon ennemmin minä annan paikan kuitenkin näillä näytöillä esimerkiksi Burrowsille, Cowanille, Lindenille (tai tulevaisuudessa jollekin toiselle veteraanille, joka tuo johtajuutta), Ritchielle tai esimerkiksi Rypienille.

Aika mahdotonta siis ainakin allekirjoittaneen arvioida miten hän onnistuisi välttämään pitkät kiekot NHL-tasolla, tilastojen perusteella tämä ei ole ollut kovinkaan suuri ongelma Moosessa.

Mahdotonta tämä onkin, mutta kyllä se kertoo aika paljon näistä asioista, että hän pelaa AHL:ssa vähän, ei tehnyt viime kaudella minkäänlaisia tehoja ja hän ei ole saanut missään vaiheessa kunnollista nostoa hyökkääviin ketjuihin tuomaan kovuutta (kuten esimerkiksi Bolduc viime kaudella).

Mutta varmasti Brown on AHL:ssa valmentajille yksi joukkueen luottopelaajista omassa rikkovassa ja fyysisessä roolissa. Moosen keskustelupalstan kirjoitukset ovat kuvanneet Brownia pääasiassa pelaajaksi, joka osaa valita paikkansa pelata fyysistä peliä. Negatiivisena puolena useimmissa kirjoituksissa on ollut se, että en muista Brownin muuta peliä kehuttaneen.

Itse olen nähnyt Brownilta vain pari ottelua, joten en minäkään ole näiden pelien perusteella suurin asiantuntija hänen suhteensa. Mutta nämä pari ottelua eivät tehneet vaikutusta, eikä vaikutusta ole tehnyt myöskään Moosen keskustelupalsta. Esimerkiksi "ykkösvaraukselta" näkemäni ottelut ovat olleet omasta mielestä Brownin vastaaviin nähden aika selvästi parempia.

Olen yrittänyt urkkia Brownin otteista aikaisemmin paljon lisätietoa joukkueen syksyn leireiltä, mutta Brownista ei ole puhuttu juuri mitään. Viime syksynäkin Vigneault kehui esimerkiksi Marc-Andre Bernierin otteita, mutta Brownista ei kirjoitettu Canucksin kotisivulla nähdäkseni yhtään mitään.

Nyt puhutaan kuitenkin täysin erilaisista pelaajista. Canucksilla oli ulkona ainakin Kesler, Green ja Santala (jos oikein muistan), joten Smith oli siis luonnollinen nosto tähän paikkaan. Jos ulkona olisi ollut Burrows ja Cowan, Rypienin lisäksi, Brown olisi saattanut saada kutsun ylös.

Voi olla, että olisi ehkä saanutkin. Jos ensi kaudella kolme energiapelaajaa on loukkaantuneena samaan aikaan ja Isbister löytää tätä ennen paikkansa kolmosesta, Brown saattaa saada ehkä paikkansa.

 

[Chip Whitley]

Anteeksi Chip Whitley, mutta tämä kirjoitus ei ihan aukea minulle; Brown tuskin ottaa koskaan pysyvää paikkaa NHL-joukkueesta / Brownin jääminen AHL-pelaajaksi on epätodennäköistä... Mikäli Brownista tulee tuollainen Hordichukin kaltaista roolia pelaava hyökkääjä, niin kyllä hänestä voi puhua tässä tapauksessa jo vakituisena NHL-pelaajana (vaikka onkin kovasti rajoitettu rooli). Ei Hordikaan ole AHL:ssa pelannut pitkään aikaan.

Ilmaisin asiani epäselvästi. Tarkoitin, että Brown tuskin koskaan ottaa varmaa pelaavan kokoonpanon paikkaa nelosessa, mutta kuitenkin paikan NHL-miehistössä. Eli siis ajoittain kokoonpanossa, ajoittain ei, mutta yhdensuunnan sopimuksella (13. hyökkääjä).

Mutta mikäli hänestä tulee tuollainen Hordichukin tyylinen pelaaja, niin hienoa.

Tässä taitaa olla se meidän suurin "kuilu" mielipiteidemme välillä. Mielestäni Brown on Hordin tyylinen pelimies jo tällä hetkellä, kovaa luisteleva ja kunnon ajeluja hakeva neloskentän energialaituri. En odota että Brown toisi faneille kuuta taivaalta (lue: pisteitä), vaan oman tontin hoitaminen riittäisi. Ja uskon että mies pystyisi siihen jo ensi kaudella AHL-nostona, vuoden päästä sitten 13. hyökkääjäksi/ajoittain kentälle.

Mutta ei Brown NHL:n yksipuolisin pelaaja olisi. Paljon ennemmin minä annan paikan kuitenkin näillä näytöillä esimerkiksi Burrowsille, Cowanille, Lindenille (tai tulevaisuudessa jollekin toiselle veteraanille, joka tuo johtajuutta), Ritchielle tai esimerkiksi Rypienille.

Samaa mieltä, en hakenutkaan Brownia Canucksiin vielä ensi kaudeksi. Itse en ole mikään Burrowsin suurin fani, joten mielessäni olen suunnitellut Brownia Burin paikalle parin kauden kuluttua täyspäiväisesti.

Moosen keskustelupalstan nimimerkin Puckhogin sanoja lainatakseni;

"I don't care about his lack of points. The guys an amazing skater and plays with an edge."

 

[nuck]

Tässä taitaa olla se meidän suurin "kuilu" mielipiteidemme välillä. Mielestäni Brown on Hordin tyylinen pelimies jo tällä hetkellä, kovaa luisteleva ja kunnon ajeluja hakeva neloskentän energialaituri.
En odota että Brown toisi faneille kuuta taivaalta (lue: pisteitä), vaan oman tontin hoitaminen riittäisi.

Niinpä, tässä se meidän mielipiteiden välinen "kuilu" taitaa olla. Minulla ei ole kovaa uskoa tällä hetkellä Browniin, sillä en pidä häntä ihan niinkään hyvänä hanskaajana kuin esimerkiksi Hordia ja pelillisesti häneltä ei voi mielestäni viime kauden jälkeen odotella oikein mitään. Tosin tuota tappelupuolta vaikea mitata, kun kaverit pelaavat eri sarjoissa, enkä ole nähnyt Brownilta kuin kaksi tappelua (toisessa juttu meni painiksi ja toisessa Brown kaatui iskusta jäähän).

Hän on Hordin tyylinen pelaaja, mutta tämä "tyylisyys" ei mielestäni vielä riitä. Harvassa ovat NHL:ssä nimittäin nämä "hordichukit", jotka ovat nousseet ilman minkäänlaisia todellisia farmitaustoja (lue; edes kohtuullisia pisteitä - noin 20-30 pistettä farmissa tai vähän kovempaa saalista junioreissa / yliopistossa) ja ilman todellista raskaansarjan tappelijan meriittiä vähän pidemmäksi aikaa edes joukkueiden 13. hyökkääjiksi.

Samaa mieltä, en hakenutkaan Brownia Canucksiin vielä ensi kaudeksi. Itse en ole mikään Burrowsin suurin fani, joten mielessäni olen suunnitellut Brownia Burin paikalle parin kauden kuluttua täyspäiväisesti.

Niin, tämä ei ole ainakaan tällä hetkellä ajankohtaista ja siksi minä en tällä ajatuksella ole vielä leikkinyt. Mutta kuka tietää, ehkä tulevaisuudessa? Olisihan Brown ainakin fyysisempi kuin Burrows. Ja lisäksi hänen suoraluistelunsa on hieman voimakkaampaa. Muilla alueilla Burr viekin sitten mielestäni voitot.

Moosen keskustelupalstan nimimerkin Puckhogin sanoja lainatakseni;

"I don't care about his lack of points. The guys an amazing skater and plays with an edge."

Hyvä, että fanejakin on ;) Vielä kun nämä saisivat vakuutettua joukkueen valmennusjohdon leirillä edes sen verran, että valmentajat antaisivat Brownista positiivisia sanoja joukkueen sivuille. Seuraan mielenkiinnolla, sanooko Vigneault tänä vuonna Brownista mitään. Nyt voisi olla ainakin aika antaa vähän kannustusta.