Vancouver Canucks 2006-07

[secord]

Duncan Keith / Brent Seabrook, CHI (tuskin irtoavat, tosin näistä vois maksaa jo enemmänkin esim Bulis+2nd round)

Pakko tarttua tähän, vaikka en tiedä kuinka tosissan tuon heitit. Ajatteletko todellakin, että alisuorittaja+2nd round pick olisi jo vähän enemmän nuoresta lupaavasta puolustajasta. Seabrook ei tule todellakaan irtoamaan Buliksen tasoisilla pelaajilla ja varausvuoroja Chicagossa on viime vuosina ollut riittämiin, joten nekin voidaan unohtaa. Henrik Sedin voisi olla ainoa Tallonia kiinnostava pelaaja Vancouverissa tällä hetkellä, josta voisi antaa Seabrookin/Barkerin tasoisia pelaajia kaupan yhteydessä.

 

[Taskusorsa]

Boston on tietääkseni kauppaamassa Brad Stuartia ja/tai Marco Sturmia. Sikäli kun saavat tänään taas pataansa Sabresilta niin Bruins alkanee myymään.

Ja lisäksi Boyes ja Jurcina ovat kauppatavaraa.

 

[nuck]

Ajatteletko todellakin, että alisuorittaja+2nd round pick olisi jo vähän enemmän nuoresta lupaavasta puolustajasta. Seabrook ei tule todellakaan irtoamaan Buliksen tasoisilla pelaajilla ja varausvuoroja Chicagossa on viime vuosina ollut riittämiin, joten nekin voidaan unohtaa.

No annetaan sitten Bulis ja kun ei varaukset kelpaa, niin toisen kierroksen sijaan Chouinard sekä Canucksin fanipaita, niin Tallon laittaa meille vanhoja muistellen Seabrookin.

Henrik Sedin olisi muuten lähtökuopissa, mutta kun hänen kanssa pitäisi laittaa myös velipoika (Henrik ei halua pelata ilman häntä), niin kahden hyökkääjän poistuminen ei olisi oikein hyvä meidän kannalta.

 

[secord]

No annetaan sitten Bulis ja kun ei varaukset kelpaa, niin toisen kierroksen sijaan Chouinard sekä Canucksin fanipaita, niin Tallon laittaa meille vanhoja muistellen Seabrookin.

Joo ilman muuta tuohon tarttuen. Ainoastaan tuo paita on jo liikaa, Chicagossa pyyhetilanne on kaikesta huolimatta ihan hyvällä mallilla.

 

[Ronning]

Joo ilman muuta tuohon tarttuen. Ainoastaan tuo paita on jo liikaa, Chicagossa pyyhetilanne on kaikesta huolimatta ihan hyvällä mallilla.

Onhan se hyvä olla yksi ylimääräinen joka heittää vaikkapa kehään(ja sitten tsiljardos hymiötä perään vakavamielisyyden lieventämiseksi)

Mitenkäs Shaone Morrison kuulostaisi? Tosin lienee enemmän syvyysosastoa kuin mikään "vahvistus"vahvistus. Mutta itse pitäisin miehestä Canukkien rosterissa enemmän kuin esim. nykyisessä nutussaan...

 

[Chip Whitley]

Mitenkäs Shaone Morrison kuulostaisi? Tosin lienee enemmän syvyysosastoa kuin mikään "vahvistus"vahvistus. Mutta itse pitäisin miehestä Canukkien rosterissa enemmän kuin esim. nykyisessä nutussaan...

Minunkin mielestäni ihan hyvä pelaaja, laskisin vahvistukseksi. Hän on kuitenkin ensimmäisen kierroksen varaus, ja vielä suht nuorikin, joten en usko että helpolla lähtisi. Ferris voisi ehkä kertoa enemmän, mitä Capsit tarvitsee?

Mr. Smithin listasta kaksi mielenkiintoisampaa nimeä on Allen ja Jackman (Morrisonnin lisäksi). Allen jo vanhana tuttuna on aina tervetullut takaisin Canucks-nuttuun, en vain tiedä onko saatavissa. Luokittelisin itseni Jackman-faniksi, ja olisin valmis maksamaan kovaakin hintaa jos hän olisi hankittavissa. Ainoa ongelma hänen kohdallaan on mielestäni loukkaantumisherkkyys, olen kuitenkin valmis ottamaan sen riskin. Viime kaudella ajattelin, että Mitchellin jälkeen Jackman on koko NHL'stä se puolustaja, jolla olisi realistiset mahdollisuudet pelata Canucksissa, ja juuri se pelaaja, kenet haluaisin Canucksiin. Hän ei olisi vielä edes UFA tämän kauden jälkeen, jos Nonis onnistuu hänet kaappaamaan, niin aloitan hänelle omistetun näköispatsaan rakennuksen.

Brewer olisi myös vaihtoehtona, hän tosin "rental-playerinä", sillä on kesällä UFA. Hän puuttui tuosta Smithin listastakin. Montadorkaan ei olisi huono vaihtoehto, hänestä saisimme Morrisonin lisäksi jonkun, joka onnistuu pistämään rankkareissa limpun häkkiin.

 

[nuck]

Mitenkäs Shaone Morrison kuulostaisi? Tosin lienee enemmän syvyysosastoa kuin mikään "vahvistus"vahvistus. Mutta itse pitäisin miehestä Canukkien rosterissa enemmän kuin esim. nykyisessä nutussaan...

Kelpaisi kyllä kaikin puolin, mutta tosiaan Washington luultavasti suunnittelee hänestä joukkueen yhtä runkopakkia pidemmäksi aikaa tulevaisuuteen ja pyyntö saattaa olla siksi aika tuntuva. Ei tuntuisi oikein hyvältä suunnitelmalta Capseilta muutenkaan ensin rakentaa ja sitten kaupata joukkueen yhtä nuorista pakeista pois - ei ainakaan, mikäli paluupostissa tulisi joku toisen kierroksen varaus, jolla Capseilla olisi mahdollisuus varata taas uutta tulevaisuutta.

***

Ensi yönä Canucks pelaa taas Luoteisen divisioonan sisäisen, kovan ja tärkeän ottelun, kun vastaan luistelee viime yönä vakuuttavan 5-2 kotivoiton Columbuksesta ottanut Edmonton. Peli pelataan Garagessa ja kyseessä on Canucksin neljäs, ja viimeinen peräkkäinen kotiottelu parhaillaan menossa olevalla kotiotteluiden jaksolla. Ottelu aloittaa myös kolmen peräkkäisen pelin sarjan, jonka aikana Canucks pelaa pelkästään albertalaisia joukkueita vastaan.

Voitto tästä pelistä tietäisi sitä, että Canucks olisi kerännyt tältä kotipelien jaksolta kahdeksasta mahdollisesta pisteestä kuusi pistettä. Samalla ero pudotuspeliviivan alapuolella olevaan Oilersiin venähtäisi jälleen kahdeksaan pisteeseen ja Canucks ottaisi jälleen Luoteisen divisioonan kärkipaikan - ainakin seuraavaan Flamesin peliin saakka.

Vancouverilla on alla viidestä viime ottelusta vain kaksi voittoa. Toisaalta joukkue ei ole hävinnyt näiden pelien aikana kertaakaan varsinaisella peliajalla ja viimeisistä 15 ottelusta Canucks on hävinnyt varsinaisella peliajalla vain kerran (voittoja 15 viimeisistä ottelusta on mukavat 11). Oilersilla on puolestaan alla kaksi peräkkäistä voittoa ja kuudesta viime ottelusta Oilers on ottanut neljä voittoa.

Canucks on parantanut viime aikoina Luoteisen divisioonan saldoaan merkittävästi, mutta joukkue on silti edelleen - kiitos huonon alkukauden menestyksen näisssä peleissä - tappiolla Luoteisista joukkueista (9-10-1). Nyt olisi siis paikka saada näiden pelien kokonaissaldo .500 lukemaan. Canucksilla on alla kaksi peräkkäistä voittoa Oilersista, joten Oilers on sopinut ainakin viime peleissä Canucksille aika hyvin. Toisaalta Oilersilla olisi nyt mahdollisuus maksella näiden viime pelien tappioitaan takaisin.

Ottelun ratkaisut tapahtunevat jälleen perinteisillä alueilla. Maalivahtipeli on tärkein yksittäinen asia ja Luongon turvin Canucksilla on hyvä mennä. Edmontonilla on pelannut kahdessa edellisessä voittopelissä Jussi Markkanen ja kun Markkanen ammuttiin rikki joukkueiden välisessä ottelussa joulukuun lopussa (6-2 vierasvoitto Vancouverille), suomalaisvahtia tuskin nähdään nyt maalilla.

Erikoistilanteet ovat perinteiseen tapaan toinen merkittävä osa-alue tässäkin ottelussa. Vancouverin alivoima on NHL:n parasta 88.5% tehoilla, mutta Oilers pelaa heti toiseksi parasta alivoimaa 86.9% lukemilla. Canucks on päästänyt edellisissä 37 alivoimassaan omaan päähän vain yhden maalin, Oilers on puolestaan päästänyt viimeisissä 40 alivoimassaan omaan päähän viisi osumaa.

Alkukauteen nähden hieman yllättäen Canucks on alkanut menestymään viime aikoina hienosti myös ylivoimilla. Viimeisissä 23 ottelussaan Canucks on tehnyt 30 ylivoimamaalia 118 yrityksen aikana - saldona hyvä 25.4%, joka on parempi saldo kuin NHL.n ylivoimatilaston kärkijoukkueella San Josella. Canucksin ylivoima on noussut alkukaudesta hurjasti on tällä hetkellä NHL:n 11. parasta. Oilersin ylivoima on puolestaan vasta NHL:n 26. parasta.

Maalivahtipeli ja erikoistilanteet menevät ottelussa siis Canucksille, mutta vain tilastojen mukaan. Luoteisen divisioonan otteluissa motivoituneempi joukkue on usein vahvoilla ja Oilersilla on takanaan ehkä enemmän motivaatiota kahden edellisen joukkueiden välisten otteluiden tappioiden vuoksi. Uskotaan kuitenkin Vancouveriin ja veikataan 4-2 kotivoittoa Oilersista, jolla toivottavasti näkyy viime yön ottelun väsymys jaloissaan.

 

[Mr. Smith]

Kelpaisi kyllä kaikin puolin, mutta tosiaan Washington luultavasti suunnittelee hänestä joukkueen yhtä runkopakkia pidemmäksi aikaa tulevaisuuteen ja pyyntö saattaa olla siksi aika tuntuva. Ei tuntuisi oikein hyvältä suunnitelmalta Capseilta muutenkaan ensin rakentaa ja sitten kaupata joukkueen yhtä nuorista pakeista pois - ei ainakaan, mikäli paluupostissa tulisi joku toisen kierroksen varaus, jolla Capseilla olisi mahdollisuus varata taas uutta tulevaisuutta.

Itse perustelin itselleni tuota Morrisonnin saamista sillä, että heillä on monta pakkia joiden sopimukset kestävät useita vuosia. Ja Steve Emingeristä he tuskin tulevat luovumaan. Nyt vielä Washington hankki Milan Jurcinan Bostonista. Enteileekö se sitä, että jostain pakista voitaisiin luopua?

Pothier 4 v
Clymer 3 v (onko pelannut pakkina vai hyökkääjänä?)
Pokulok 3 v
Schultz 3 v
Green 2 v
Morrisonn 2 v
Eminger 1 v (RFA)
Erskine 1 v (RFA)
Jurcina 1 v (RFA)

Lisäksi pakistossa mm Nycholat, Muir ja Heward.

Kaikille pakeille heillä tuskin on käyttöä, joten enemmän se mielestäni kiinni siitä että keihin pakkeihin he satsaavat. Itse voisin veikata, että Pothier ja Eminger ovat heille tärkeimmät, sen jälkeen on varmaan melko tasaista.

 

[Ferris]

Pothier 4 v
Clymer 3 v (onko pelannut pakkina vai hyökkääjänä?)
Pokulok 3 v
Schultz 3 v
Green 2 v
Morrisonn 2 v
Eminger 1 v (RFA)
Erskine 1 v (RFA)
Jurcina 1 v (RFA)

Lisäksi pakistossa mm Nycholat, Muir ja Heward.

Pothier 4 v (tällä hetkellä loukkaantuneena, pistettiin juuri IR:lle, joten voipi olla pitemmänkin aikaa, epäilevät aivotärähdystä)
Clymer 3 v (hyökkääjänä, ei toiminut pakkina)
Pokulok 3 v (AHL:ssä käytännössä ollut koko kauden sivussa aivotärähdyksen takia, ei mitenkään NHL:ään ensi kaudeksi)
Schultz 3 v (Pelannut pakkipulan takia ylhäällä, enintään kolmospakkipariin ensi vuonna, tarvii lisää AHL-koulintaa)
Green 2 v (Kolmospakkiparissa hakee kokemusta tämän kauden, ensi vuonna toivon mukaan enemmän roolia esim. yv:llä)
Morrisonn 2 v (Ykköspakkiparin miehiä, vaikka esitykset vaihdelleetkin. Toiseksi eniten jääaikaa pakeista, ei kyllä liiku mihinkään ilman että takaisinpäin saadaan jotain arvokasta = kakkossentteri/hyvätasoinen pakki, tuskin silloinkaan)
Eminger 1 v (parantanut otteitaan kauden aikana, kuitenkin se potentiaalisin kaupattava mielestäni)
Erskine 1 v (Loukkaantuneen. Jos jatkaa samoja otteita kuin ennen loukkaantumista, niin jatko pitäisi olla selvä)
Jurcina 1 v (tulevaisuus auki, riippuu pitkälti otteista)

Lisäksi pakistossa mm Nycholat, Muir ja Heward. Näistä kaksi vikaa pelannee vikaa kautta Capseissa, Nychollakin tehnee tiukkaa saada jatkoa ainakaan yhden suunnan paperilla.

Itse perustelin itselleni tuota Morrisonnin saamista sillä, että heillä on monta pakkia joiden sopimukset kestävät useita vuosia. Ja Steve Emingeristä he tuskin tulevat luovumaan. Nyt vielä Washington hankki Milan Jurcinan Bostonista. Enteileekö se sitä, että jostain pakista voitaisiin luopua?

Kaikille pakeille heillä tuskin on käyttöä, joten enemmän se mielestäni kiinni siitä että keihin pakkeihin he satsaavat. Itse voisin veikata, että Pothier ja Eminger ovat heille tärkeimmät, sen jälkeen on varmaan melko tasaista.

Sori, että vähän leikkasin ja liimasin tuota viestiäsi.

En usko, että kenestäkään pakista luovutaan ainakaan tällä hetkellä, jollei takaisin saada NHL-tason pakkia. Muir, Erskine ja Pothier ovat sivussa, joten ei niitä pakkeja ole nyt kuin se seitsemän. Näistäkin veikkaan Schultzin ehkä lähtevän Hersheyhyn viikonloppuna, kun Jurcina liittyy porukkaan.

Jos joku Caps-pakeista liikkuisi kaupassa johonkin niin itse uskoisin sen olevan Eminger, joka ei ole pystynyt pelaamaan vielä yhtäkään kokonaista kautta ns. tasaisen hyvin. Tälläkin kaudella on menty todella alhaalta todella ylös ja takaisin. Vielä kun tuohon lisätään se, että Capseilla on kiekollisia pakkeja tarjolla mm. Lepistön muodossa, niin hyväksi kiekolliseksi pakiksi ja jopa yv:n pyörittäjäksi suunniteltu Eminger, joka ei ole siihen rooliin päässyt ollenkaan sisälle, voi hyvinkin olla mahdollinen lähtijä.

Tällä hetkellä en kuitenkaan usko Capsien omista pakeistaan luopuvan. Sen sijaan Zednik voisi irrota Bulisin innoittajaksi vaikka 3. kiepin varauksella. Myös Klepis ja Beech ovat puolestani vapaita lähtemään. ;)

 

[Mr. Smith]

Tällä hetkellä en kuitenkaan usko Capsien omista pakeistaan luopuvan. Sen sijaan Zednik voisi irrota Bulisin innoittajaksi vaikka 3. kiepin varauksella. Myös Klepis ja Beech ovat puolestani vapaita lähtemään. ;)

Kiitokset informatiivisesta vastauksesta. Näköjään loukkaantumiset runnelleet pahasti Washingtonin pakistoa, joten sieltä ei sitten apuja välttämättä ole saatavilla. Pitää suunnata katseet noihin muihin joukkueisiin, varsinkin St Louis, Florida ja Columbus ovat kiinnostavia tällä hetkellä.

Ja noita hyökkääjiä ei toivottavasti Vancouverin seudulla nähdä, ennemmin Bulis vois suunnata sinne Zednikin kaveriks. Nythän Bulis oli jo valittu ottelun tähdistöön ja osui maaliinkin (tyhjään).

 

[nuck]

Itse perustelin itselleni tuota Morrisonnin saamista sillä, että heillä on monta pakkia joiden sopimukset kestävät useita vuosia. Ja Steve Emingeristä he tuskin tulevat luovumaan. Nyt vielä Washington hankki Milan Jurcinan Bostonista. Enteileekö se sitä, että jostain pakista voitaisiin luopua?

Ferris tuossa hyvin selvittikin Capsin pakkitilannetta. Itse näkisin tilanteen samalla tavalla Ferrisin kanssa; jos Caps kauppaa jonkun nuorista pakeistaan (mihin en oikein usko), tämä on ehkä Eminger, josta ei ole kehittynyt sellaista pakkia, mitä hänestä aikanaan varmaan odotettiin.

Aikaa Emingerilla on toki vielä kehittyä, mutta esimerkiksi Morrisonn on Emingeriin nähden vain alle vuoden vanhempi ja pelaa kuitenkin ykkösparissa ja joukkueen selvästi eniten alivoimaa (lisäksi selvä ykköspaikka Capsin pakkien taklauksissa ja kakkonen blokeissa).

***

Canucksille viime yönä arvokas voitto Oilersista. Voitolla Canucks nousi jälleen Luoteisen divisioonan kärkeen, kaksi pistettä Calgarya enemmän keränneenä ja otti lisää eroa pudotuspeliviivalla kärkkyviin Coloradoon ja Oilersiin. Kauden 29. voitto tiesi samalla myös sitä, että Canucks pääsi Luoteisen divisioonan otteluissa .500 -tilanteeseen ja sitä, että Canucks on hävinnyt viimeisistä 16 ottelustaan varsinaisella peliajalla vain yhden.

Canucksin ja Oilersin välinen peli oli divisioonan sisäiseksi peliksi ehkä vielä poikkeuksellisen kova ja fyysinen, vaikka taklaustilastot kertovatkin toista. Miestä otettiin kovaa, maalille ajettiin surutta ja tilanteiden jälkeistä jälkipyykkiä käytiin usein. Oilersin Jarret Stoll joutui kovan pelin kärsijäksi ja joutui jättämään kentän ensimmäisen erän jälkeen.

- "It was a physical and hard-fought battle from both teams. It was an emotional game, and a chippy game. The team that’s going to get contributions from the whole group is the one that’s going to come out on top,” Canucksin valmentaja Vigneault kertoi pelin jälkeen.

- “After every whistle, there was a scrum, pretty much. There was a lot of intensity in the air,” Luongo täydensi ottelun kuvaa.

Molemmat joukkueet pelasivat hyvin, mutta Canucks ansaitsi voittonsa tekemällä jälleen enemmän töitä kuin vastustaja. “I thought it was a good, hard-working effort. Overall, I felt we battled hard, and I think we deserved to win,” Markus Näslund kertoi pelistä.

Ottelu oli sikäli erikoinen Canucks-peli, että toisin kuin useissa muissa tämän kauden peleissä, Roberto Luongo ei nyt seissyt päällään, vaan hän pelasi varsin keskinkertaisen, ehkä hänen tasolleen jopa epävarman, pelin. Voiton avaimet löytyivät Canucksin hyökkäyksestä (ja hyökkäystä tukeneesta puolustuksesta), joka oli terävänä kaikkien neljän ketjun- ja kolmen pakkiparin voimin. Viisi tasakenttämaalia on hyvä suoritus oman divarin sisäisissä peleissä.

Voitto oli Roberto Luongolle kauden 29. voitto. Luongo on enää kuuden voiton päässä NHL-uransa yhden kauden ennätyksestään (35 voittoa Floridassa kaudella 2003-04). Luongo on myös enää yhdeksän voiton päässä Vancouverin kaikkien aikojen yhden kauden voitto-ennätyksestä, jota pitää hallussaan Kirk McLean kaudelta 1991-92 (38 voittoa). Näillä näkymin nämä molemmat ennätykset lyödään tällä kaudella rikki.

Canucksin voiton jälkeen seuraavaksi positiivisin asia ottelussa oli puolustaja Willie Mitchellin paluu kentille kuuden ottelun sairausloman jälkeen. Kevin Bieksan pariksi palannut Mitchell oli ottelussa oma loistava itsensä puolustuksessa, eikä pelaamattomuus näkynyt miehen pelissä missään muussa asiassa kuin peliajassa (hänelle aika pienet lukemat 19.04). Mitchellin paluu-ottelu tuotti hänelle tehosaldon +1, kolme blokkia, kaksi taklausta ja kaksi kakkosta.

“He made a huge difference. Just by him being in the other team’s face, talking back, and having a good stick – obviously we’re a better defensive team when we have him with the group,” Vigneault kertoi Mitchellin vaikutuksesta koko joukkueen peliin.

Hyökkäyksessä Jan Bulis on parantanut kauden loppua kohden tasaisesti, ja on pelannut viime ottelunsa jo jopa hyvin. Columbusta vastaan Bulis veti Gilbert Brulen hyvällä taklauksella levyksi ja nyt Bulis teki Canucksin viimeisen osuman tyhjiin, sekä oli hyvin tärkeässä roolissa joukkueen jälleen kerran onnistuneessa alivoimassa - Bulisille alivoimaminuutteja 4:53. Vigneaultin kanssa käyty keskustelu miehen pelistä on poikimassa viimein tulosta.

Kapteeni Näslund on ollut hänkin viime aikoina hyvässä pisteputkessa - vietettyään tätä ennen pitkän kuivan jakson. Nyt tuli valinta pelin parhaaksi pelaajaksi, kun Näslund iski hienolla yksilösuorituksella kotijoukkueen 4-2 maalin kolmannen erän lopussa. Viimeisissä 14 ottelussa Näslund on tehnyt tehot 4+12=16 ja hänkin on saamassa peliään viimein kulkemaan. Esitykset ovat toki vielä aika kaukana miehen parhaista päivistä, mutta tehoja tulee hyvin ja tämä riittää.

Tärkeälla voitolla Canucks keräsi siis kuusi pistettä neljästä kotipelistä, ja kahdeksasta mahdollisesta pisteestä. Tämän voiton jälkeen on myös huomattavasti parempi lähteä pelaamaan vieraskentille Calgaryyn (lauantain ja sunnuntain välinen yö - ottelu tulee jälkilähetyksenä C+:lta sunnuntaina), Edmontoniin (tiistain ja keskiviikon välinen yö) ja Chicagoon (keskiviikon ja torstain välinen yö). Chicagoa vastaan maalissa on luultavasti sitten Danny Sabourin.

- “I like the way we’re playing right now. We’re playing better. And we’re going to get a chance to play Saturday night for first place [in the division] on Hockey Night in Canada. It doesn’t get much better than that,” Vigneault kuvasi tuntojaan pelin jälkeen ja ajatteli jo tulevaa viikonloppua.

 

[nuck]

Pari linkkiä

Sedinien ketjulla on kulkenut koko kauden hienosti, mutta nyt Canucks on saamassa (ja jo saanutkin viime peleissä) toisen ratkaisuihin pystyvän ketjun, kun toisilleen ennestään tuttu kolmikko, Brendan Morrison - Markus Näslund - Matt Cooke on pelannut yhdessä hienosti ja tämä ketju on parantamassa koko ajan.

Seuraavassa pari linkkiä tästä ketjusta;

Naslund, Morrison clicking again

Cooke takes care of business his own way

Nazzy back in business


Ja vielä juttua Canucksin NCAA-prospecteista:

Canucks NCAA prospects update

 

[Chip Whitley]

Ja vielä juttua Canucksin NCAA-prospecteista:

Canucks NCAA prospects update

Raymondia pitäisin mielenkiintoisimpana Canucks-prospectina NCAA'sta. En tiedä olisiko kuinka järkevää sainata hänet jo ensi kaudeksi Mooseen (jos hän edes haluaa), vai olisiko parempi jos hän jatkaisi kehittymistään yliopistosarjoissa. Tämän hetken tilanteen perusteella näyttää kuitenkin aika hyvältä, niin hyvältä että ammattilaiseksi tuleminen ensi kaudella ei kovin kaukaiselta vaikuta (vaikka en pelejä ole nähnytkään). Eiköhän Nonis jonkun scoutin sinne lähetä katselemaan ennen kauden loppua.

Iain MacIntyren artikkeli joukkueen mahdollisista deadline-muutoksista:

http://www.canada.com/vancouversun/news/sports/story.html?id=07a7498a-c82a-41b1-8413-c22b43270abf

MacIntyren tapaan, artikkeli on hyvä. Ainoana "miinuksena" pitäisin Salon arvon pientä aliarviointia; "Salo is third or fourth on the Canucks' depth chart."

Peliminuuttien perusteella tuo pitää tosin paikkansa. Uskon kylläkin, että syy minkä takia Salo pelaa noin 5 minuuttia vähemmän per peli verrattuna Öhlundiin tai Bieksaan, on se, että hänen olkapäätään säästellään tärkeitä pelejä varten.

 

[Raippacoo]

MacIntyren tapaan, artikkeli on hyvä. Ainoana "miinuksena" pitäisin Salon arvon pientä aliarviointia; "Salo is third or fourth on the Canucks' depth chart."

Jos niin on. Salolla on kyllä hieno +/- -lukema, +12. Seuraavilla H. Sedinillä ja Fitzpatrickila +5, Salolla oli vaivansa joukkueen rämpiessä mutta ollut taas mukana nousuvaiheen aikana. Mistä lie johtuu?

 

[nuck]

Raymondia pitäisin mielenkiintoisimpana Canucks-prospectina NCAA'sta. En tiedä olisiko kuinka järkevää sainata hänet jo ensi kaudeksi Mooseen (jos hän edes haluaa), vai olisiko parempi jos hän jatkaisi kehittymistään yliopistosarjoissa.

Koska olen näin perjantai-iltana laiska kirjoittamaan, lainaan Raymondista vain tekstiäni vuoden 2005 varaustilaisuudesta Canucks 2005-06 -ketjusta;

"Joukkueen toinen shokkidrafti perään toiselta kierrokselta, josta en alkuun pitänyt ollenkaan. Ensinnäkin ikänsä puolesta viime vuoden Draft vuosikertaa ja toisekseen pienikokoinen hyökkääjä pienestä AJHL liigasta - olkoonkin että Raymond oli liigan MVP ja teki 82 (41+41) pistettä sekä sai hyvän +51 tehosaldon 55 pelissä.

Raymond oli Canucksin listoilla ensimmäisen kierroksen lopulle sijoitettu pelaaja AJHL:sta, joten häntä on varmasti pidetty silmällä. Erittäin nopea pelaaja, jolla nopeutensa ansiosta hyvää upsidea pelissään. Late-bloomer tyyppiä. Aloitti saliharjoittelun vasta viime kaudella ja nosti painoaan kesällä noin kahdeksan kiloa. Omien sanojensa mukaan voimaharjoittelun lisääminen muutti hänen peliään voimakkaasti positiiviseen suuntaan. Mikäli jatkaa hyvää kehitystään, hänestä voi tullakin vielä jotain. Lähtee ensi kaudeksi yliopistojoukkue Minnesota Duluthiin."

Nyt me tiedämme jo enemmän nuorukaisen menestyksestä NCAA:ssa. Toinen kausi Minnesotassa on mennyt hyvin ja Raymond on heikon joukkueen selvä pisteykkönen; 28 ottelua ja 11+23=34 pistettä. Joukkueen toiseksi eniten pisteitä tehnyt hyökkääjä on Sharp MacGregor, jolla on 27 pelistä kasassa 19 pistettä. Raymond on siis joutunut vastaamaan joukkueensa hyökkäystehoista lähes yksin ja raporttien mukaan Raymond on mennyt kehityksessään aika paljon eteenpäin nopeassa ajassa.

Minäkään en ole nähnyt häneltä pelejä, mutta tilastot ja raportit kertovat lupaavasta pelaajasta ja ehkä hänestä tulee vielä jotain. Minä näkisin kuitenkin vielä yhden NCAA-kauden Raymondin kehityksen kannalta positiiviseksi asiaksi. Ensi kaudella Raymond voisi kehittää lisää fyysisiä ominaisuuksiaan Minnesotassa ja yrittää sitten vähän valmiimpana pelaajana ammattilaisuutta kaudella 2008-09.

Tuon NCAA-listan lupaavimmat pelaajat ovat selvästi Raymond ja maalivahti Cory Schneider. Molemmilla saattaa olla mahdollisuuksia NHL-tasolle.

 

[Hiisi_van_Holten]

Hienosti pojat taas pärjäsivät divisioonan sisäisessä ottelussa ja mielyttävää ottelussa oli maalintekijöinä kunnostautuneet kaverit.

Ennakoin kuitenkin jo tulevaa, sillä sunnuntaina on ilmassa kipinöitä, kun Liekit isännöivät Nuckseja. Calgaryn kotisaldo on hurja: Viimeisestä 17:sta kotiottelusta vain 2 tappiota ja ne kumpikin ovat juuri Vancouver Canuckseja vastaan (toki tuohon sarjaan mahtuu myös voitto Nuckseista), joten latausta tuskin kotijoukkueelta ottelusta puuttuu. Vielä kun lisätään tämä divisioonan sisäinen voittotaistelu (Calgaryn, Nucksien sekä Minnesotan välillä ainakin tällä hetkellä) joten tämä vaikuttaa yhdeltä kauden tärkeimmistä otteluista tähän asti.

Etukäteen latausetu on Calgaryllä sekä minun arvioissani paperilla Calgaryllä on materiaali etu, varsinkin nyt kun Iginlakin pelannee tuossa ottelussa.

Kun Calgaryllä on etukäteen aavisteltuna hienoinen lataus- ja materiaalietu, niin mitkä seikat puhuvat Vancouverin puolesta? Tilastoistahan näkee, että Canucksilla on erikoistilanteet ovat olleet Canuckseilla tähän asti parempia kuin Flamesilla. Vancouverin näkökulmasta katsottuna sekin on hyvä seikka, että Flames pelaa tänä yönä Blue Jacketsia vastaan, kun taas Canuckseilla on välipäivä pelien osalta. En tiedä tarkoittaako tämä kahtena peräkkäisenä päivänä pelaaminen, sitä, että Kipper huilaa toisen otteluista. Mutta kuten sanoin ottelu on todella tärkeä, joten tuskin Kipper ainakaan Canucks peliä penkiltä katselee. Lisäksi yksi alue, missä Canucks on Flamesia parempi on puolustajien tehoissaja.

Tästä ottelusta olisi tärkeä saada kaksi pistettä, mutta tällä kertaa ne ovat kyllä kiven takana. Veikkaan Flamesille 3-1 voittoa...

 

[nuck]

Ennakoin kuitenkin jo tulevaa, sillä sunnuntaina on ilmassa kipinöitä, kun Liekit isännöivät Nuckseja...joten tämä vaikuttaa yhdeltä kauden tärkeimmistä otteluista tähän asti.

Minun mielestä tämä on kauden toistaiseksi tärkein ottelu ja ennakkoon peli vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta. Neljän pisteen ottelussa on panoksena Luoteisen divisioonan ykköspaikka. Molemmilla joukkueilla on 62 pistettä ja joukkueet ovat Luoteisen divisioonan kärjessä. Calgary on 11 peliä päälle .500 ja Canucks 10 peliä päälle. Flamesin sarja 10 viimeisestä ottelusta on 6-2-2, Canucksin sarja 10 viime pelistä on 6-1-3.

Flamesin kapteeni Jarome Iginla palasi viime yönä sopivasti juuri tätä peliä ennen kentille ja näytti heti kolmen pisteen illalla olevansa samassa kunnossa kuin ennen sairauslomaansa. Canucksin puolelta vastaavan peluun teki Iginlan päällystakki, puolustaja Willie Mitchell. Iginla on kunnostautunut urallaan usein Canucksin tappajana ennenkin, joten Öhlundin ja Mitchellin pitää olla jälleen erittäin tarkkoina.

Kauden neljässä viime pelissä Mitchell-Bieksa kaksikko on pystynyt lähes nollaamaan Flamesin ykkösen (neljässä viime ottelussa ketju Langkow-Iginla-Tanguay on tehnyt Canucksia vastaan yhteistehot 1+2) ja Canucks on ottanut näistä peleistä neljä peräkkäistä voittoa. Nytkin tässä taistelussa tullaan jälleen ratkaisemaan ottelun kuvaa aika pitkälle. Mikäli aikaisemmista peleistä tuttu meno jatkuu, Canucks on lähellä voittoa.

Toinen ottelun ratkaisu käydään maalilla, kun kaksi (minun mielestä) liigan parasta vahtia ottavat mittaa toisistaan - koko kauden otteitaan uudessa ympäristössä parantaneella Luongolla on mennyt mennyt viime joukkueiden välisissä peleissä hieman paremmin, mutta pystyykö Luongo pelaamaan jälleen paremman pelin kuin Kipper?

Vancouver sai viime pelissä kaikki neljä parasta pakkiaan taas kentällä samaan aikaan ja tämä näkyi heti joukkueen pelissä. Tämän yön kaltaisissa kovissa peleissä nelikko Öhlund-Mitchell-Salo-Bieksa tulee pelaamaan jälleen paljon ja Krajicekille ja Fitzpatrickille jätetään jämät. Flames tehnee luultavasti saman Regehrin, Phaneufin ja Hamrlikin kanssa.

Joukkueiden hyökkäyksissäkin riittää mielenkiintoista seurattavaa. Canucksin puolelta Markus Näslundin pitää olla tässä pelissä samassa tehoputkessa kuin muissa viime peleissä, Sedinien pitää jälleen onnistua hyökkäyksissä ja Cooken pelata hänelle normaali Luoteisen divarin peli. Flamesin puolelta on erittäin mielenkiintoista seurata etenkin joukkueeseen paluun tehnyttä Craig Conroyta sekä perinteiseen tapaan Iginlaa.

Ottelusta tuskin tulee puuttumaan intensiteettiä, kun molemmat joukkueet tarvitsevat toisiltaan pisteitä. Saddledomessa on tunnelmaa hyvin ja sitä ei tule puuttumaan etenkään tästä tärkeästä ja kiihkeästä pelistä. Voittoa on vaikea näiden kahden tasaisen joukkueen väliltä lähteä veikkaamaan. Canucks on vienyt mainitut neljä viimeistä joukkueiden keskinäistä peliä, joten Flames tulee varmasti tekemään kaikkensa saadakseen tämän tappioputken poikki. Kotihallissa, äänekkään calgarylaisyleisön keskellä tämä voitto pitäisi ottaa, mutta Canucksia vastaan ei tule helppoa iltaa.

Pääsisinpä tähän peliin paikan päälle, mutta nyt pitää vain tyytyä Canalplussan lähetykseen - joka onneksi kuitenkin tulee tästä mielenkiintoisesta pelistä.

 

[nuck]

Surkean Flames-ottelun jälkeen tunnelmat eivät ole kovin hyvät juuri tällä hetkellä, mutta ei tässä auta muuta kuin katsoa eteenpäin. Ensi yönä Canucks kohtaa vieraissa Edmontonin ja odotukset tästä pelistä ovat samat kuin ennen Flames-peliä; Canucks on voittanut joukkueiden väliset kolme edellistä peliä (Calgarya vastaan Canucks oli voittanut neljä edellistä peliä) ja edessä on jälleen tärkeä peli - ehkä jopa vielä tärkeämpi kuin Flames-ottelu, sillä tappio toisi Oilersin jo vähän liiankin lähelle.

Canucks on vetänyt Flames-pelin jälkeen kovatempoisia harjoituksia, joilla pelaajien jalkoja pyritään saamaan liikkeelle viime ottelua selvästi paremmin. Tämä ei kovin paljon vaadi, eikä tämäkään välttämättä riitä Oilersille, joka tulee antamaan kaikkensa ja vähän ylikin voittaakseen kotonaan tämän tärkeän ottelun. Oilersille tappio tässä pelissä kun olisi lähtökohtaisesti vielä pahempi asia kuin Canucksille.

Pari linkkiä pelistä:

Canucks practise tempo, speed after loss in Calgary

Canucks at Oilers

Ja sitten vielä pari muuta linkkiä:

NHL.com kirjoittaa lupaavasta Canucks-pakista Alexander Edlerista kehuja:

Edler has made long, graceful strides

Vancouver Sun kirjoittaa Keslerista:

Ryan's hope: Aiming to return from injury

Vancouver Sun kirjoittaa Luongosta:

No break? 'Louie' likes it that way

Ja jo muutaman päivän vanha Canucks.comin juttu Willie Mitchellista:

BETTER THAN NUMBERS

 

[Mr. Smith]

Oilersille tappio tässä pelissä kun olisi lähtökohtaisesti vielä pahempi asia kuin Canucksille.

Tulihan sieltä tärkeä voitto. Vähän jäi kyllä harmittaan Sedineiden heikko esitys. Kyllä mun mielestä, jos 5 maalia tehdään, Sedineille se 10 pistettä pitää kertyä. Nyt siis vaan 9 pistettä, joten vähän on pettynyt olo.

Ei vaan, loistava esitys kaksosilta. D teki 3+2 ja H säesti 0+4 tehoilla. Ja Naslund on mukana juonessa ylivoimalla, Pyatt tasakentällisin.

Pakko myöntää, että nyt olo on melko tyytyväinen. Meillä on NHL:n huippumoke (top 3 omasta mielestä), hyvä top4 pakisto sekä maalintekokin sujuu. Lisäksi Cowan on tuonut sopivasti kovuutta miehistöön, nytkin tappelu ja 3 niittiä 7 minuutissa. Toki aina tulee jotain uutta murhetta, tässä tapauksessa Krajicekin loukkaantumisen muodossa. Toivotaan ettei tule pitkää poissaoloa.

 

[nuck]

Erikoista, miten jostain syystä erityisesti tällä kaudella yksi tappio voi vetää mielen matalaksi ja yksi voitto puolestaan nostaa pintaan valtavan tyytyväisyyden. Aikamoista vuoristorataa mennään tunteiden kanssa. Viime kausi kun oli mitä oli (valtavat odotukset ennen kautta ja näitä seurannut suuri pettymys keväällä), ja nyt kun Luoteisessa divisioonassa pelataan neljän pisteen pelejä, niin voittojen merkitys erityisesti näistä Luoteisen peleistä korostuu.

Hieno vierasvoitto Canucksille Oilersista ja tämä tuli pitkälle Sedinin kaksosten ansiosta. Danielin hattutemppu oli hänelle uran toinen ja samalla Daniel rikkoi oman maaliennätyksensä jo tässä vaiheessa kautta. Tällä tahdilla mies menee päälle 30 maalin ensimmäistä kertaa urallaan ja jälleen mennään siis eteenpäin - kuten koko NHL-uran on toistaiseksi menty.

Henrik puolestaan nousi syötöillään NHL:n syöttöpörssin neljänneksi - edellä vain Crosby, Savard ja Thornton. Hänellä on vielä 11 syöttöä viime kauden ennätyslukemiin, mutta eiköhän tämä mene rikki. Sedineille Oilers-pelissä tulleet pisteet nostivat heidän tämän kauden pistemääränsä 22 pisteeseen seitsemässä Oilers-ottelussa.

Sedinit saavat voitosta ehdottomasti suurimmat ansiot, mutta muutakin joukkuetta on syytä muistaa kiitoksin. Maalilla Luongo oli jälleen hyvä ja nousi NHL-vahtien voitoissa kakkoseksi - kolme voittoa Brodeurin takana. Sedinin kaksosten kanssa pelaava Pyatt pelasi jälleen hyvän pelin - viimeisistä 10 pelistä kasassa on jo seitsemän maalia, koko kaudella kasassa on 16 osumaa ja yhteistyö kaksosten kanssa sujuu hienosti ja tuntuu vain paranevan koko ajan.

Energiapelaajista Cooke ja Cowan onnistuivat hyvin tehtävissään: Cowan vastasi Krajicekin loukkaantumisen jälkeen fyysisellä pelillä ja Cooke ärsytti samassa vaihdossa kaksi Oilersia jäähylle. Cowan tuntuu olevan hyvä löytö waivereista ja Cookekin alkaa lunastaa palkkansa vaatimuksia. Myös puolustus pelasi sekin onnistuneen ottelun - Bieksalle päälle 30 minuuttia peliaikaa toisen kerran tällä kaudella ja Mitchellilta jälleen hienoa peliä.

Krajicekin loukkaantuminen oli takaisku, mutta ei mitenkään mahdoton paikattava, sillä Öhlundille, Mitchellille, Salolle ja Bieksalle voi asettaa isompia minuutteja ja joku nousee kuitenkin paikkaamaan. Saa nähdä (jos loukkaantuminen on pidempi), että kumman joukkue tulee nostamaan farmista, Edlerin vai Tremblayn. Minä toivoisin Edleria.

Ensi yönä pelit jatkuvat kotona Chicagoa vastaan. Canucksilla on alla Chicagosta kuusi peräkkäistä voittoa ja nyt on siis seitsemännen metsästys mielessä. Tällä kaudella Canucks on ottanut Blackhawksista kaksi voittoa yhteismaalein 7-1. Molemmilla joukkueille on alla viime yöltä pelit, joten kumpikaan ei saa tästä etua. Ennakkoon suuri mielenkiinto kohdistuu tässä pelissä Canucksin maalille, jossa Danny Sabourin saattaa saada mahdollisuuden hakea NHL-uransa ensimmäistä voittoa.

 

[Mr. Smith]

Ennakkoon suuri mielenkiinto kohdistuu tässä pelissä Canucksin maalille, jossa Danny Sabourin saattaa saada mahdollisuuden hakea NHL-uransa ensimmäistä voittoa.

Siitä voisikin heittää tilastonikkareille kysymyksen, että kuka on pelannut pisimpään ilman voittoa (uran alusta) ja kuinka monta ottelua.

Sabourinin saldo on tällä hetkellä 11 ottelua ilman voittoa (0-7-1). Ja tilastot muutenkin ovat kohtuu surkeat; 3.56 GAA ja 86,2 %. Sinänsä jännä, että AHL:ssä hän on ollut aina hyvä ja pelannut pelkästään yli 90 prosenteilla (ura 91,4 % ja 2.45 GAA). Toki on aivan eri asia olla ykkönen AHL:ssä kuin kakkonen NHL:ssä. Pelejä tulee ripotellen ja silloin on pakko loistaa vaikka ilman pelituntumaa.

 

[nuck]

Sabourinin saldo on tällä hetkellä 11 ottelua ilman voittoa (0-7-1). Ja tilastot muutenkin ovat kohtuu surkeat; 3.56 GAA ja 86,2 %. Sinänsä jännä, että AHL:ssä hän on ollut aina hyvä ja pelannut pelkästään yli 90 prosenteilla (ura 91,4 % ja 2.45 GAA). Toki on aivan eri asia olla ykkönen AHL:ssä kuin kakkonen NHL:ssä. Pelejä tulee ripotellen ja silloin on pakko loistaa vaikka ilman pelituntumaa.

Niin, Sabourin oli viime kaudella AHL:n paras maalivahti hyvällä 92.2% lukemilla. Pudotuspeleissä hän vain paransi runkosarjasta ja torjui 92.7% tilastoilla. Useimmissa tapauksissa minulla olisi ollut luottoa AHL:n parasta maalivahtia kohtaan mutta maalivahdit punnitaan usein voitoilla. Katsotaan kuitenkin hänen toistaiseksi pelaamiaan pelejä vähän tarkemmin:

2003-2004

29.10.2003 Dallas-Calgary: 4-3 OT

Sabourin hyppäsi askiin Flamesin vieraspelisarjan kolmannessa ottelussa. Peli Dallasia vastaan pelattiin seuraavana iltana Colorado-ottelusta, joten Flamesin odotettiin käyttävän maalilla NHL-debyyttiään tekevää kakkosvahtiaan Jamie McLennanin sijaan.

Dallas voitti kotonaan pelin laukaukset selvästi, mutta Flames johti kahden erän jälkeen vielä 1-3. Kolmannessa erässä Stars tuli kuitenkin tasoihin Bill Guerinin kahdella osumalla (toinen ylivoimalla - Guerin teki pelissä hattutempun) ja teki ratkaisun jatkoajalla Jason Arnottin toimesta.

Sabourin pelasi hyvän debyyttipelin NHL:ssä ja kertoi pelin jälkeen; "I thought I had the puck (on Arnott's goal), but I guess not. I think I showed that I can be a good goalie in this league. I can't wait for more games. We should have had a win tonight."

4.11.2003 Calgary-Detroit: 0-3

Kotiottelu, jossa vastassa kova Detroit. Sabourin tuli maalille ottelun kolmanteen erään ja hänet yllätettiin seitsemästä kohti lauotusta laukauksesta kertaalleen Brandan Shanahanin toimesta. Sabourin ei päässyt peliraporttien mukaan ottelussa esille lyhyen visiitin aikana. Shanahanin ohjaukselle Danny ei mahtanut mitään.

9.11.2003 Columbus-Calgary: 4-3

Flames aloitti vieraspelinsä McLennanilla, mutta vaihtoi maalilla pelin puolessa välissä Sabourinin. McLennanille meni kolme maalia 19 laukauksesta ja Sabourinille yksi maali yhdeksästä laukauksesta. Sabourin sai pelissä syöttöpisteen Flamesin kolmannen erän kavennusmaaliin, mutta Columbus-maalivahti Marc Denisin hyvä peli riitti lopulta kotijoukkueelle. Sabouria ei voi syyttää tästä tappiosta, sillä kun pelaa 30 minuuttia päästämällä yhden maalin, syitä voi hakea muualta kuin maalilta.

13.11.2003 Nashville-Calgary: 4-1

Jälleen Sabourille vieraspeli ja jälleen pelattiin peli, jossa Flames tahkosi vieraissa toisena peräkkäisenä iltana. Kahden erän jälkeen Predators johti 2-1, mutta teki kolmannessa erässä kaksi osumaa maalin edestä ja otti voiton. Sabourin pelasi varsin keskinkertaisen ottelun maalilla. Ei loistanut millään tavoin, mutta tappion syyt olivat toisaalla kuin maalilla.

Flamesissa pelatut pelit:

Sabourin sai pelata Calgaryn maalilla kaksi ottelua. Ensimmäisessä tuloksena oli jatkoaikatappio Dallasin vieraana ja toisessa Flames hävisi Nashvillelle selvemmin. Kahdessa muussa ottelussa (Detroit ja Columbus) Sabourin pääsi kentälle kesken pelin. Sabourin pelasi kolme kovaa vieraspeliä, joissa kahdessa Flames pelasi toisena peräkkäisenä iltana.

2005-2006:

11.01.2006 Columbus-Pittsburgh 6-1

Pittsburgh pelasi pelin toisena peräkkäisenä iltana ja Sabourin pääsi kentälle vasta tammikuussa kauden ensimmäistä kertaa NHL:ssä. Ottelun avaus oli kaikkea muuta kuin hieno, sillä ensimmäisessä vaihdossa Danny syötti maalilta kiekon suoraan Fedorovin lapaan, joka vapautti Nashin maalintekoon vain 10 sekunnin kohdalla.

Jatkoa seurasi parin minuutin päästä tästä, kun Columbus iski 2-1 hyökkäyksestä maalin Vybornyn toimesta ja teki ensimmäisessä erässä vielä kolmannenkin maalin hienon ylivoimakuvion päätteeksi Zherdevin toimesta. Kahdelle viimeiselle maalille Sabourin ei juurikaan mahtanut mitään. Sen sijaan toisen erän alun Balastikin rystynosto meni aika helpon näköisesti maaliin ja Dannyn pelit Penguins-paidassa olivat pelatut tähän maaliin.

Pittsburghissa pelatut pelit:

Yksi vierasottelu jossain tammikuun otteluruuhkassa ja kaksi helppoa maalia tässä pelissä riittivät Penguinsille. Farmissa samalla kaudella tuli valinta AHL.n parhaaksi maalivahdiksi (Baz Bastien Memorial Trophy) ja paikka ensimmäiseen tähdistökentälliseen.

2006-07:

17.10.2006 Edmonton-Vancouver: 2-1

Vieraspeli Edmontonissa aloitti Sabourinin Canucks-pelit. Oilers iski kaksi vähän helppoa osumaa pelin alussa ja otti näillä voiton aika lattessa pelissä, jossa tilanteita oli vähän ja kummatkin joukkueet pelasivat tarkkaa puolustusta. Kaksi osumaa ei ollut paljon, mutta kummatkin maalit oli torjuttavissa.

9.11.2006 Vancouver-Anaheim: 0-6

Vancouverin kauden ehkä heikoin peli. Farmipakeillaan pelannut Canucks oli alusta loppuun viisi potkua jäljessä joka asiassa ja Sabourin hyppäsi kehiin kesken pelin. Sabourille ammuttiin kolme maalia 18 laukauksesta ja hän voitti tilastojen valossa Luongon. Ei mitään syytä tappioon ja Sabby pelasi itse asiassa maalillaan lopputuloksesta huolimatta ihan ok pelin.

23.11.2006 Nashville-Vancouver: 6-0

Nashville peli palattiin seuraavana iltana Detroit-pelistä ja Canucks pelasi tässä yhtä huonon pelin kuin Anaheimia vastaan. Sabourinille ammuttiin viisi maalia 24 laukauksesta, mutta hän ei ollut lähellekään joukkueen huonoin pelaaja. Paremmalla maalivahtipelillä Canucks olisi hävinnyt tämän pelin tosin ehkä vain neljällä maalilla.

9.12.2006 Calgary-Vancouver: 5-3

Canucks pelasi toisena peräkkäisenä iltana, otti avauserässä kuusi kakkosta liian kovan mailapelin vuoksi (tilanteissa jäljessä...) ja päästi Flamesin jo 4-1 johtoon. Joukkue vaihtoi Sabourinin maalille pelin puolivälissä ja aloitti kirinsä. Kolmannessa erässä Canucks kiri maalin päähän, mutta Flames teki viimeisen tyhjiin ja otti ansaitun voiton. Sabourille maalilla 13 torjuntaa ilman takaiskuja, joten Danny pelasi hyvän ottelun.

21.12.2006 Boston-Vancouver: 2-0

Ottelu, jossa Tim Thomas seisoi päällään ja pelasi ehkä tämän kauden yhden parhaista maalivahtipeleistä kaikki pelit laskettuna. Sabourinille tehtiin ottelun alussa kaksi ylivoimamaalia, joille hän ei voinut oikein mitään. Ensimmäinen iskettiin hyvän syöttökuvion jälkeen takatolpalta ja toisen teki Murray kovalla ja tarkalla laukauksella siniviivalta.

Pelin ratkaisu oli Thomasin maalivahtipelissä. "Thomas could have been first, second and third star. He was great, he bailed guys out at the net," Bruinsin valmentaja Dave Lewis kertoi ottelun jälkeen.

Sabourin pelasi Canucksin maalilla hyvän pelin. "I felt like I played a good game. We have to play in the first period like we did in the second and third -- with a sense of desperation," Sabourin kuvasi ottelua.

19.01.2007 Buffalo-Vancouver: 4-3 SO

Vierasottelu, joka pelattiin toisena peräkkäisenä iltana neljän pelin mittaisen vieraspeliputken viimeisenä otteluna. Pelissä toisen tähden pokannut Sabourin pelasi maalilla hyvin ja hänet oltaisiin palkittu pelin parhaana pelaajana ilman Ales Kotalikin onnistumista rankkareissa. Uran ensimmäinen NHL-voitto oli erittäin lähellä, sillä Canucks johti Sabourinin johdolla ottelua vielä 59 minuutin jälkeen, mutta Chris Drury teki Sabresille ansaitun tasoituksen vain 40 sekuntia ennen loppua.

Sabourinin Canucks-pelit toistaiseksi

Ensimmäinen Oilers-peli kohtalainen, tämän jälkeen kaksi peliä (Anaheim ja Nashville), joissa hänellä ei ollut mitään sanaa tappioihin ja viimeisissä kolmessa pelissä Danny on pelannut jopa hyvin. Kauden paras ottelu pelattiin Buffalossa, jossa Sabourin palkittiin pelin kakkostähdellä ja oltaisiin palkittu pelin parhaana ilman rankkutappiota. Farmissa Danny on käynyt pelaamassa toistaiseksi tällä kaudella kaksi peliä ja toisesta näistä tuli nollapeli. Omasta mielestäni hän on tällä hetkellä suhteellisen luotettava kakkosvahti, vaikkei voittoja olekaan NHL:ssä vielä tullut.

 

[Mr. Smith]

Johan loppui positiivisuus taas kuin seinään... Ei helvetti mitä vuoristorataa nyt vedetään! Voihan sitä toki Chicagolle hävitä nollille, huh huh. Nyt ei jaksa enempää analysoida.

 

[kausi]

VAN-CHI

Tässä pelissä ei sitten tuuria Canuckseilla nähty. Näslund ampuu tolppaan varmasta paikasta. Chicagon 1. maalille Luongo ei voinut mitään, kiekko vaan jäi alueelle purkuyrityksen seurauksena ja maalilla älytön sählinki josta se sitten meni Luongon taakse. Kaksi muuta maaliahan tuli tyhjiin joten jännitystä varmasti pelissä olisi ollut vaikka muille jakaa.

3. erässä Canuckseille tarjottiin mahdollisuutta nousta tasoihin kolmen YV:n aikana, mutta ei. Lalime vei pisteet mukanaan Illinoisiin.

Molemmathan pelasivat toisena peräkkäisenä päivänä joten tähän ei voida vedota. Chicago vaan oli yksinkertaisesti parempi tänään.

 

[nuck]

Canucksilla oli alla kuusi voittoa Blackhawkseista, joten tässä mielessä nyt oli tappion vuoro. Mutta pahaltahan kotitappiot, joissa jäädään nollaan tehtyyn maaliin, aina tuntuvat. Ehkä edellisen yön tiukka vääntö Oilersin kanssa oli syönyt Vancouverilta niin paljon energiaa, että joukkue ei saanut edes kunnon tilanteita. Toisaalta Chicagollakin oli alla kova peli Calgaryssa, joten tuskin Chicago tässä asiassa mitenkään hyötyi.

Ottelusta ei voi Canucks-lasein katsottuna laskea montaakaan positiivista asiaa. Luongon hyvän pelin lisäksi Kevin Bieksan selvääkin selvempi tappeluvoitto Karl Stewartista nousee esiin ehkä ainoana isompana asiana, mutta edes tämä ei kotijoukkuetta piristänyt. Canucksin kärkihyökkääjät pelasivat huonon pelin, eivätkä saaneet luonnollisesti valmennukselta lainkaan kiitoksia.

Blackhawksin maalilla Lalime pääsi loppujen lopuksi helpolla, vaikka Canucks veikin pelin laukaukset nimiinsä selvästi (34-22). Entisen Canucks-pakin Aucoin hieman onnekas osuma (Aucoinin laukaus osui Bieksaan ja meni tästä maaliin) riitti pelin ratkaisuksi tällä kertaa. Kaksi viimeistä maalia Blackhawks tekikin sitten tyhjiin.

Pitää antaa kuitenkin täysi tunnustus Chicagolle tässä pelissä, sillä tuskin Canucks pelkästään omaa huonoittaa pelasi yhden kauden turhauttavimmista peleistään. Chicago otti kaksi peräkkäistä vierasvoittoa Luoteisen kärkijoukkueista Calgarysta ja Vancouverista ja kyllä tämä kertoo omaa kieltään joukkueen onnistuneesta vieraspelaamisesta.

Canucksilla tappio oli Luoteisen piikkipaikan taistelun suhteen huono asia, sillä voitolla Vancouver olisi ottanut piikkipaikan käsiinsä, mutta nyt joukkue on jälleen selvästi takaa-ajajana. Seuraavasta ottelusta Atlantaa vastaan onkin sitten pakko ottaa taas voitto, jotta mahdollisuudet säilyisivät elossa.

Canucks-valmentaja Vigneault oli ottelun jälkeen varmaan yhtä pettynyt mies omiensa esityksiin kuin fanit; “It was very unfortunate. Very disappointing. Obviously our execution tonight wasn’t good enough.”