Vancouver Canucks 2006-07

[nuck]

Tästä secondary scoringin löytymisestä kertoo sekin seikka, että viidessä viimeisessä Canucksien otteluissa eri maalintekijöitä on ollut peräti 13 (Cooke, D.Sedin, Linden, Näslund, Morrison, Pyatt, Mitchell, Öhlund, Salo, Green, Krajcek, Kesler sekä Bulis), joten onneksi alkukauden ongelmaan ollaan löytämässä ratkaisua.

Totta, ja yksi merkittävän huomion arvoinen asia on ollut joukkueen puolustuksen tehokkuus. Joulun jälkeisissä kymmenessä pelissä joukkue on tehnyt yhteensä 37 maalia. Näistä maaleista puolustajat ovat tehneet yhdeksän maalia. Joukkueen puolustajat ovat tehneet myös noin 30% kaikista Canucksin pisteistä tämän aikajakson ajan.

Mattias Öhlundille on merkitty 10 viime ottelussa neljä maalia, Sami Salolle kolme (joista kaksi voittomaalia - koko kaudella Salo on laukonut jo neljä voittomaalia, saman verran kuin Iginla ja enemmän kuin Hossa tai Kovalchuk) ja tosiaan Mitchell ja Krajicek ovat osuneet kerran. Vähän ihmeellistä tähän nähden on joulukuussa neljä maalia tehneen Bieksan kuiva kausi maaleissa, mutta toisaalta Bieksa on harjoitellut välillä pelintekijää ja hänellä on 11 syöttöä viimeisissä 10 pelissä.

Canucksin puolustus on ollut muutenkin hyökkäyssuuntaan aktiivinen. Viimeisissä 10 ottelussa joukkueen puolustajat ovat laukoneet viisi kertaa joukkueen eniten. Koko kaudella joukkueen puolustajat ovat tehneet jo 29 maalia ja ovat tällä lukemalla Los Angelesin kanssa jaetulla toisella sijalla. Vain Montrealin puolustuksella on enemmän maaleja (30).

Veikkaankin, että ei mene kauan, kun Vancouverilla on koko NHL:n ykköspaikka alivoimatilastojen lisäksi myös puolustajien maalimäärissä.

***

Uudistuksen jälkeen tasoaan nostanut Canucks.com seuraa valokuvaaja/toimittaja Jeff Vinnickin mukana joukkueen parhaillaan menossa olevaa vieraskiertuetta. Laitetaan tähän linkkeinä Vinnickin kuvauksia ja kuvia kaukalon ulkopuolisista joukkueen tekemisistä viimeisten päivien ajalta;

Day Five blog: http://www.canucks.com/view_archive.asp?sectionID=5&id=1836
Day Four blog: http://www.canucks.com/view_archive.asp?sectionID=5&id=1829
Day Three blog: http://www.canucks.com/view_archive.asp?sectionID=5&id=1831
Day Two blog: http://www.canucks.com/view_archive.asp?sectionID=5&id=1827
Day One blog: http://www.canucks.com/view_archive.asp?sectionID=5&id=1825

 

[nuck]

Ottawa-Vancouver

Tulevana yönä pelataan Ottawassa tämän hetken kuumin mahdollinen ottelu, kun kotijoukkue Senators saa vastaansa Vancouverin. Vastakkain ottelussa ovat viimeisten 10 ottelun perusteella kaksi NHL:n kovakuntoisinta joukkuetta, joten ottelusta on odotettavissa mielenkiintoista ja kovatasoista kamppailua.

Kotijoukkue Sanators on mättänyt viidessä viime ottelussa kaikissa päälle viisi maalia ottelua kohden. Montrealia vastaan joukkue teki kahdeksan maalia, Philadelphiaa ja Rangersia vastaan kuusi maalia. Boston ja Washington selvisivät "vähällä", sillä heille Ottawa ei ampunut kuin viisi osumaa. Hyökkäyspään tehojen lisäksi Senators on onnistunut alivoimalla, sillä joukkue on päästänyt viimeisten 28 alivoiman aikana vain kaksi kiekkoa omaan päähän.

Vancouver on puolestaan ottanut viimeisissä 10 pelissä yhdeksän voittoa ja joukkue johtaakin tämän hetken NHL:n kuntopuntaria. Ottawan kanssa Vancouverilla tekee tosin tiukkaa, sillä Senators on hävinnyt viimeisistä 10 pelistä vain kaksi ottelua. Lisäksi viimeisistä 12 pelistä Sanators on voittanut 10, Canucks on puolestaan ottanut viimeisistä 16 ottelusta 12 voittoa.

Vancouverilla on takanaan juuri kaksi vierasvoittoa Montrealista ja Torontosta ja näissä peleissä Vancouver ampui 10 maalia ja päästi vain yhden. Vancouver on ollut viimeisissä peleissä Ottawan tapaan myös tehokas, sillä joukkue on tehnyt viimeisissä 10 ottelussa 37 maalia (3.7 maalia per ottelu - NHL:n kärkipaikkaa koko kauden osalta tässä tilastossa pitävä Buffalo on tehnyt koko kaudella 3.61 maalia/ottelu).

Samaan aikaan kun Vancouver on onnistunut hyökkäyspäässä, oma pää on tukittu kiitettävästi. Mikäli muutamiin pomppuihin revennyt Minnesota-ottelu (2-5 tappio) jätetään pois laskuista, Canucksille on tehty tammikuun kuudessa pelissä yhdeksän maalia (1.5 maalia ottelua kohden). Ottawalle on tehty puolestaan tammikuussa viimeisissä kuudessa pelissä 15 maalia.

Samalla kun Senators on loistanut alivoimilla, Canucksin alivoima on ollut puolestaan koko NHL:n parasta. Kun Ottawalle oli tehty viimeisissä 28 alivoimassa mainitut kaksi maalia, Vancouverin saldot viimeisistä 45 alivoimasta on kaksi päästettyä maalia. Ylivoimapelillä Vancouveria on siis erittäin hankala kaataa.

Ottelun suurena ratkaisuna tulee olemaan perinteiseen tapaan maalivahtipeli ja tässä Canucksilla on etulyöntiasema Luongon ansiosta. Puolustukset joukkueilla menevät melko lailla tasan, mutta Vancouverilta saattaa puuttua edelleen nivusestaan kärsivä Willie Mitchell ja tämä kääntää kelkkaa hieman kotijoukkueelle - Canucks on tosin ottanut kaksi edellistä voittoaan ilman tätä tähtiluokan puolustavaa puolustajaa.

Hyökkäykset ovatkin sitten eri lailla kasattuja, Ottawan panostaessa enemmän käsiin ja Canucksin enemmän jalkoihin. Vancouverin hyökkääjät pelaavat ehkä tunnollisemmin omaa päätä. Ottawalta löytyy puolestaan terävämpiä ratkaisijoita ja etenkin joukkueen ykkönen on ollut viime aikoina pitelemätön. Daniel Alfredssonin, Dany Heatleyn ja Chris Kellyn muodostama ketju on takonut 23 maalia ja 58 pistettä viimeisissä 12 ottelussa.

Kotijoukkueelta puuttuu edelleen kaksi tärkeää pelaajaa, Jason Spezza ja Mike Fisher, mutta Senatorsien peli on oikeastaan vain - vähän erikoista kyllä - tehostunut Spezzan ollessa pois. Phoenixista hankittu Mike Comrie on ollut pirteä maiseman vaihdon jälkeen ja Chris Kelly on tuonut ykkösen peliin lisää kiekon liikuttelua. Canucksista taitaa puuttua edelleen tärkeä puolustaja Mitchell, mutta edellisen ottelun väliin jättänyt Taylor Pyatt taitaa tehdä paluun kentälle.

Ottelussa katseet kiinnittyvät hyvin tiukasti siihen, kumpi joukkueista tekee pelin avausmaalin. Tilastollisesti Canucks on pelannut sarjaa 21-5-1 tehtyään ottelun avausmaalin ja voittanut pelit 88.9% varmuudella, mikäli joukkue on johtanut kahden erän jälkeen. Senatorseilla vastaavat saldot ovat 20-5-2 ja 80%.

Viime kaudella joukkueiden keskinäisen väännön voitti kotonaan Vancouver. Tuolloin runsasjäähyisessä pelissä mentiin aina rankkuihin asti (varsinainen peliaika 2-2) ja voittomaalin iski lopulta Daniel Sedin. Ensi yön pelistä voi siitäkin odottaa tasaista vääntöä. Veikataan positiivisesti ja uskotaan omiin; Canucks vie pelin maalein 3-4.

***

Iain MacIntyren mielenkiintoinen juttu lähelle kotiseutuaan palanneesta Vigneaultista;

http://www.canada.com/vancouversun/...41ea5-532c-4995-8076-154e4c457267&k=59947&p=2

 

[Mr. Smith]

Ottawa - Vancouver 1-2, putki jatkuu! Luongo sitten pelaa "kohtuullisesti" ja alistaa epäilijöitä melkoiseen tahtiin. Parasta viihdettä tässä tilanteessa on lukea arpinaaman arvioita Luongon paskuudesta ja maalivahtipelin tärkeyden pienentymisestä :)

Mutta sitten itse peliin. Vancouver hankki itselleen 2-0 johdon Pyattin ja Roryn maaleilla. Tämän jälkeen pelaaminen lopetettiinkin ja annettiin Luongon hoitaa loput. Ja hänhän hoiti. Viimeisen erän laukaukset 14-0 Ottawalle. Koko ottelussa Vancouver laukoi vain 14 kertaa Ottawan 35 laukausta vastaan.

Mitchell ja Pyatt tekivät paluun tähän otteluun. Mitchell tosin pelasi todella vähän. Edler huilasi sitten katsomossa samoin kuin Chouinard.

Vähän toivoisi, että meillä olisi kakkosmoke, jotta Luongolle saataisiin välillä huolia. Nyt ei Sabourinia juuri uskalla maalille päästää.

 

[kausi]

Ottawa - Vancouver 1-2, putki jatkuu! Luongo sitten pelaa "kohtuullisesti" ja alistaa epäilijöitä melkoiseen tahtiin. Parasta viihdettä tässä tilanteessa on lukea arpinaaman arvioita Luongon paskuudesta ja maalivahtipelin tärkeyden pienentymisestä :)

Jee jee, Canucks on liekeissä eikä liekki tunnu sammuvan helpolla. Minullekin pistää hymyn naamalle kun muistaa niitä arpinaamaan kommentteja ennen kauden alkua. :)

 

[Chip Whitley]

Tylsäääää

Jos nyt tehdään pikainen analyysi tulevasta, eli playoffeista. Olen lähes varma, että Flames voittaa NW-divarin, ja Canucks jää toiseksi ennen kolmantena tulevaa Minnesotaa. Ja jos oletetaan Anaheimin, San Josen, Detroitin ja Nashvillen olevan saavuttamattomissa, Canucks kamppailee Dallasin kanssa sijoista 6 ja 7.

1. Ducks
2. Preds/Wings
3. Flames
4. San Jose
5. Preds/Wings
6. Stars/Nucks
7. Stars/Nucks
8. Minny/Oilers/Avs

Uskon, että Anaheim voittaa koko konferenssin kunhan saavat prongerit ja michelin-miehensä takaisin pelaavaan kokoonpanoon. Starsista on paha mennä sanomaan, Morrow taitaa olla aika kauankin poissa, mutta tietääkseni muut avainpelaajat palaavat pelikuntoon jossain lähiaikoina (?).

Olen asiaa jonkun verran pohtinut, ja olen lähes satavarma että Canucksin sijoitus läntisessä konferenssissa on joko kolmas, kuudes tai seitsemäs. Ilman suuria yllätyksiä, vastaan siis tulee joko Flames, Stars, Preds tai Wings. Mikä näistä olisi mieleisesi ensimmäiseksi (ehkä myös viimeiseksi) vastustajaksi?

 

[nuck]

Vancouverille viime yönä siis voitto Ottawasta kovan väännön jälkeen. Kauneuspisteitä pelistä ei haettu (ei niitä ollut kyllä tarjollakaan), vaan joukkue pelasi yksinkertaisesti, sai toisessa erässä pari vähän onnekasta maalia, siirtyi puolustamaan mahtavasti jälleen kerran pelanneen Luongon johdolla koko kolmannnen erän ja otti lopulta tämän hetken huippujoukkueelta vieraskentältä kaksi tärkeää pistettä.

Hyvä vieraspeli ja kukaan ei enää huomenna muista, että Canucks oli pelissä etenkin kolmannen erän pelkästään puolustuskannalla.

Willie Mitchell palasi tosiaan kentälle ja Edler istui katsomossa. Ikävää vain Mitchellin ja Canucksin kannalta, että Willie ei pystynyt pelaamaan toisen erän alun jälkeen. Tämä loukkaantuminen kesken pelin pakotti Vancouverin peluuttamaan noin 35 viimeistä minuuttia viittä pakkia, mutta tällä kerralla joukkue jaksoi urakkansa kiitettävästi.

Toivottavasti tämä Mitchellin sivuun jääminen kesken pelin ei tule nyt merkitsemään sitä, että hän olisi pidempään sivussa. Ensi yön Buffalo-ottelusta Mitchell saattaa olla sivussa ja tämän jälkeen onkin onneksi tähdistöottelun vuoksi tauko, jonka aikana Willie saa toivottavasti itsensä taas kuntoon. Canucksin alivoima kaipaa Mitchellia, vaikka joukkue pelasikin jälleen kerran alivoimat päästämättä maaliakaan.

Taylor Pyatt oli toinen paluun kentille tehnyt pelaaja ja hän olikin suuressa roolissa Vancouverin voitossa. Ensin tämä viime kesän loistohankinta meni toisen erän ylivoimassa tavoilleen uskollisesti Ottawan maalille tekemään maskia ja Salon kova laukaus meni hänen luistimensa kautta maaliin. Pyattin kauden 12 maali ja syötöt Salolle ja Näslundille. Viime aikoina jälleen vähän pelihuumoria löytänyt Näslund jatkoi pisteellään pisteputkeaan viiden pelin mittaiseksi.

Kahdeksan minuutin päästä avausmaalista sormi paketissa pelannut Pyatt taisteli keskialueella kiekon Canucksille kahta Sanatorsia vastaan, antoi kiekon Daniel Sedinille ja lopusta huolehtikin Vancouverin tehopakki, vai pitäisikö sanoa "lähes-All-Stars-pakki", "Pedro" Fitzpatrick. Roryn uran avausmaali Vancouverin paidassa ei olisi voinut tulla parempaan paikkaan. Ei hän turhaan taistellut Lidströmiä vastaan tähdistöottelun avaukseen...

Maalien jälkeen Vancouver nosti hieman karvaustaan ja pyrki saamaan kiekkoa Ottawan päähän. Ottawa pääsi kuitenkin toisen erän lopussa läpiajoon Heatleyn toimesta, kun kaikki Vancouverin viisi pelaajaa lähtivät hyökkäämään. Heatleyn laukaus osui onneksi ylärimaan ja Vancouver säästyi takaiskuitta. Kolmas erä olikin mm. tämän Heatleyn tilanteen, ja viidellä pakilla pelaamisen vuoksi pelkkää puolustustaistelua ja tämä kannatti lopulta, kun maalissa pelasi tämän hetken NHL:n paras maalivahti.

Tärkeistä kahdesta pisteestä saa kiittää jälleen Luongoa. Ilman Luongon huikeaa peliä kotijoukkue Ottawa olisi nimittäin korjannut varman voiton. Voitolla Canucks merkkautti kolmannen voittonsa vieraspelisarjan kolmannesta ottelusta ja nyt joukkueella on siis parhaillaan menossa olevasta jaksosta kasassa jo kuusi pistettä - tämä on jo piste enemmän, mitä minä asetin tavoitteeksi tältä vieraspeliputkelta.

Tulevana yönä Canucks pelaa menossa olevan vieraspelisarjan neljännen, ja viimeisen ottelunsa Buffalossa. Joukkueen otteissa on pakko näkyä viime yön taistelun tuoma väsymys ja ehkä Luongo vaihtuu Sabouriniksi - nyt olisi ainakin Danyn paikka pelata, jos häntä joskus tosiaan aiotaan käyttää. Pelin odotusarvot eivät ole näillä ennakkotiedoilla näiden näppisten takana suurimmat mahdolliset.

Edellisen kerran, kun Canucks pelasi kakkosvahdilla, vieraissa ja toisena peräkkäisenä iltana, joukkue hävisi Nashvillelle lukemin 0-6. Joukkueen peli on tosin parantunut noista ajoista kokonaisuutena, joten ottelusta ei tule ehkä yhtä yksipuolista kotijoukkueen näytöstä, mutta Vancouverin voittoon on ainakin vaikea uskoa.

Vähän toivoisi, että meillä olisi kakkosmoke, jotta Luongolle saataisiin välillä huolia. Nyt ei Sabourinia juuri uskalla maalille päästää.

Niin, Sabourinilla ei ole vielä yhtäkään voittoa tältä kaudelta, Nashvillea vastaan hänen taakse meni viisi maalia ja ensimmäisessä Oilers-pelissä molammat maalit voidaan laittaa miehen piikkiin. Minullakaan ei ole näin ollen Sabourinia kohtaan suurta luottoa.

Viimeisimmässä Bruins-ottelussa (0-2 vierastappio) Dany pelasi kuitenkin ihan hyvin, joten tämä peli antaa edes vähän toivoa hänen suhteen. Lisäksi miehen puolustukseksi on sanottava se, että hänellä on kyllä todella vaikea paikka pelata Luongon takana kerran kuussa ja tämä sama tilanne saattaisi olla Luongon otteiden vuoksi edessä kaikilla muilla mahdollisilla kakkosvahdeilla.

Tässä peluuttamisessa ei ole myöskään välttämättä kyse niinkään Sabourinin otteista, vaan Luongon tahdosta pelata mahdollisimman paljon. Luongo on itsekin sanonut, että hän pelaa aina sitä paremmin, mitä kovempi paikka on, ja mitä enemmän hän saa pelata. Tämän on myös hyvin huomannut ja tämä on tottakai hieno asia joukkueen kannalta.

Olen lähes varma, että Flames voittaa NW-divarin, ja Canucks jää toiseksi ennen kolmantena tulevaa Minnesotaa

Mihin tämä "varmuutesi" perustuu? Minäkin olin tosin tässä samassa uskossa vielä joulukuun alussa, mutta tässä vaiheessa näiden kahden joukkueen lopullista sijoitusta on hyvin vaikea veikata. Canucksilla on mielestäni NHL:n paras maalivahti, liigan paras alivoima ja kokonaisuutena joukkue on parantanut koko ajan juoksuaan.

 

[Hiisi_van_Holten]

Jos nyt tehdään pikainen analyysi tulevasta, eli playoffeista. Olen lähes varma, että Flames voittaa NW-divarin, ja Canucks jää toiseksi ennen kolmantena tulevaa Minnesotaa. Ja jos oletetaan Anaheimin, San Josen, Detroitin ja Nashvillen olevan saavuttamattomissa, Canucks kamppailee Dallasin kanssa sijoista 6 ja 7.

1. Ducks
2. Preds/Wings
3. Flames
4. San Jose
5. Preds/Wings
6. Stars/Nucks
7. Stars/Nucks
8. Minny/Oilers/Avs

Uskon, että Anaheim voittaa koko konferenssin kunhan saavat prongerit ja michelin-miehensä takaisin pelaavaan kokoonpanoon. Starsista on paha mennä sanomaan, Morrow taitaa olla aika kauankin poissa, mutta tietääkseni muut avainpelaajat palaavat pelikuntoon jossain lähiaikoina (?).

Olen asiaa jonkun verran pohtinut, ja olen lähes satavarma että Canucksin sijoitus läntisessä konferenssissa on joko kolmas, kuudes tai seitsemäs. Ilman suuria yllätyksiä, vastaan siis tulee joko Flames, Stars, Preds tai Wings. Mikä näistä olisi mieleisesi ensimmäiseksi (ehkä myös viimeiseksi) vastustajaksi?

Ensiksi kun lähdetään spekuloimaan pudotuspeleistä niin sanotaan tärkein lause heti kärkeen: Viime kauden opetusten jälkeen mikä vastustaja kelpaa kunhan vaan pelattaisiin pudotuspeleissä.

Nimittäin juuri tuossa Tapaninpäivänä sanoin Flamesia kannattavalla serkulleni, että Canucksit eivät millään pääse pudotuspeleihin ja nyt 12 kierrosta myöhemmin pitäisi jo valkata kuka vastustaja sopii parhaiten meille.

Mutta lähden kuitenkin spekuloimaan parhaiten sopivaa vastustajaa:

1. Dallas (kotisarja)
Mieluisin vaihtoehto minulle olisi Dallasin kohtaaminen kotisarjassa. Siittäkin huolimatta, että Starsit ovat monena vuonna epäonnistuneet pudotuspeleissä ja ovat takuulla erittäin nälkäisiä (playoffseissa tosin kaikki ovat, mutta Stars ehkä vielä hivenen enenmän). Toisekseen se seikka, että näistä vaihtoehdoista Stars on tehnyt isoimman osan maaleistaan ylivoimalla sopii Canuckseille, sillä kuten varmasti tiedämme osaa Canucks sulkea, jopa liigan parhaimpia ylivoimia. Lisäksi Marty Turco ei ole ollut omillaan pudotuspeleissä, joten Dallas on minun ensimmäinen valintani.

2. Detroit (vierassarja)
Canucks on syyllinen kahteeen kolmesta Wingsien kärsimästä kotitappiosta, joten Canucks on selviytynyt kauden kohtaamisista tähän asti hyvin. Detroitkaan ei ole suoriutunut hyvin viime kausien pudotuspeli karkeloista, joten Dallasin tavoin hekin varmasti ovat poikkeuksellisen nälkäisiä. Detroitin mahdollisena akilleen kantapäänä pidän tähän asti hyvin menneestä kaudesta huolimatta Dominatoria. Dominik on ainakin vanhoilla päivillää ollut melkoinen "injury prone", joten Detroit on toinen valintani.

3. Calgary (kotisarja)
Ainoa näistä joukkueista, jonka maalivahti painii samassa sarjassa meidän kassarimme Roberto Luongon kanssa. Aikaisemmista vuosista Flamesin hyökkäysmateriaali on leventynyt, eikä joukkueen hyökkäys osaaminen ole enää pitkiin aikoihin levännyt vain Jarome Iginlan harteilla. Jotenkin tämän kauden Flamesista on jäänyt sellainen kuva, että joukkueella olisi vielä eväitä selvästi parempaan ja Canucksien tapaan Flamesia valmentaa uusi (heillä entinen kakkosvalmentaja)koutsi, joten sinällään ei ole ihme, että Flamesienkin kone käynnistynee vasta näin keväämmällä. Vaikka Canucks on voittanut 4 edellistä joukkueiden välistä kohtaamista en toivoisi Flamesia vastaan monestakin syystä: pidän Flamesin kotiluolaa näistä kaikista pahimpana, joukkueella on näistä paras maalivahti ja sekin seikka toki vaikuttaa, että saisi taas kaivella serkun kanssa vanhat sotakirveet piiloistaan. Ja kaiken kaikkiaan pidän Flamisia parhaana pudotuspeli joukkueena näistä.

4. Nashville (vierassarja)
Predators on liikkuva ja tasainen joukkue, jonka kanssa ei riitä, että Mitchell ja kumppanit sammuttaisivat joukkueen ykkösen. Kaiken kaikkiaan pidän Nashvilleä tasaisena joukkueena, jota ei edes maalivahdin loukkaantuminen kaataisi, sen verran hyvin Masonkin on pelannut. Jotenkin minusta vain tuntuu, ettei Nashville oikein sopisi Canuckseille.

5. Calgary (vierassarja)
Pengrowth Saddledome on niitä paikkoja, joissa en pudotuspelejä haluaisi aloittaa. Muuten samat perustelut kuin kotisarjaan Flamesia vastaan.

Ottawa ottelusta vielä sen verran, että nyt on jokainen Canucks pelaaja merkkauttanut itsensä maalitilastoihin, kun Rorykin onnistui (jos ei hetki sitten joukkueeseen liittynyttä Jeff Cowania lasketa eikä muita vain muutaman pelin pelanneita jannuja).

 

[nuck]

Turpiin tuli Buffalolta viime yönä, mutta ei lähellekään niin pahasti, mitä ennen peliä pelkäsin. Ensimmäisessä erässä väsynyt Canucks oli ensimmäiset 15 minuuttia seisovin jaloin ja kotijoukkue pääsi myllyttämään hyökkäyksiään kohti kauden neljännen pelinsä pelannutta Dany Sabourinia.

Sabourin kesti Buffalon hyökkäykset hyvin, mutta erän pilasi avausmaali, jossa Sabourin lahjoitti kiekon Jason Pominvillelle. Pelaamattomuudesta johtuva pelinlukuvirhe. Maalin jälkeen Canucks sai kuitenkin paremmin jalkojaan liikkeelle ja näytti tekevän taas töitä entiseen malliin.

Toisen erän alun ylivoimassa Lukas Krajicekin (!) siniviivalaukaus osui maalilla seisoneeseen Taylor Pyattiin ja meni tästä maaliin. Pyattin kauden 13. maali oli lähes identtinen edellisessä Ottawa-pelissä tulleen maalin kanssa. Aina tapahtuu, kun Pyatt menee maalille ylivoimassa.

Canucks tuli toiseen erään selvästi ensimmäistä tärävämmin ja vei peliä. Toisen erän ensimmäinen puolikas pelattiin periaatteessa kokonaan Buffalon päädyssä, kun erän puolivälin laukauksetkin olivat vieraille 1-8. Kova työnteko alkoi kantaa myös hedelmää tilanteiden kautta, sillä Pyattin avausmaalin jälkeen mm. Henrik Sedin laukoi ylärimaan ja Josh Green pääsi 2-1 hyökkäykseen.

Buffalon maalissa pelannut Miller joutui toisessa erässä kunnolla töihin ja Canucks merkkautti 12 laukausta Sabresin viittä laukausta vastaan. Vierasjoukkueen johtomaali tuli kuitenkin sikäli erikoisella tavalla, että kun joukkue ei 2-1 hyökkäyksistä osunut, se teki maalinsa alivoimalla. Jan Bulis karkasi erän 16. minuutilla läpiajoon, eikä erehtynyt. Maaliin sai syöttöpisteen pisteputkessa oleva tehopakki Rory Fitzpatrick.

Helpolla ei Buffalo luonnollisesti Vancouveria pelissä päästänyt ja kotijoukkue iskinin kolmannen erän alussa Paul Gaustadin toimesta tasoituksen. Gaustad sai kiekon kolmen Canucks-pelaajan välistä b-pisteiden väliin ja laukoi kovan laukauksen ohi Sabourinin. Maalia ennen ja sen jälkeen peliä pelattiin ensimmäisen erän tapaan jälleen enemmän Canucksin päässä.

Canucks sai erinomaisen maalipaikan erän 6. minuutilla, kun Näslundin syöttö löysi maalille ajaneen Keslerin lavan. Keslerin ohjaus suuntautui kuitenkin tolppaan. Tästä tilanteesta minuutin päästä Chris Drury otti kakkosen ja Canucks rokotti. Kevin Bieksan laukaus meni maalin ohi, mutta kiekko kimposi sopivasti Näslundille ja tämä jatkoi sen maaliin. Kapteenille piste jo kuudennessa peräkkäisessä pelissä.

Kolmannen erän loppupuolen Canucks siirtyi turvaamaan johtoaan ja tämä asetti Sabourinille kovan haasteen. Hyvin torjunut Sabourin selvisikin tehtävästään kiitettävästi aina erän viimeiselle minuutille, mutta ei ihan loppuun saakka. Buffalon Chris Drury (vanha Canucks-tappaja Coloradon ajoilta) tasoitti pelin vain 40 sekuntia ennen loppua, kun Sabres pelasi ilman maalivahtia. Todella harmittava tasoitus Canucksin- ja etenkin NHL-uransa avausvoittoa janoavan Sabourinin kannalta.

Jatkoajalla Vancouver pääsi vielä yrittämään voittoa ylivoiman turvin, mutta joukkue ei saanut ylivoimalla kunnon tilanteita. Pelissä mentiin rankkareihin, joissa molemmilta joukkueilta onnistuivat kolmesta ensimmäisestä laukojasta yksi (Buffalolta Afinogenov ja Canucksilta Morrison). Neljäs kierros toi lopulta pelin ratkaisun; Sabresilta onnistui Kotalik ja Canucksilta epäonnistui Green.

Rankkaritappio tuntui pelin jälkeen pahalta, sillä Canucks oli vierasvoitossa kiinni vielä viimeisellä minuutilla ja sai yrittää jatkoajallakin voittomaalia ylivoimassa. Kuitenkin jos katsotaan pelin lähtökohtia (peli toisena peräkkäisenä iltana, neljäs peräkkäinen vieraspeli, maalissa kakkosvahti, sivussa mm. flunssassa oleva Linden ja avainpakki Mitchell), niin pistekin tuntuu erittäin hyvältä.

Vancouverin puolelta positiivisin yllättäjä/onnistuja oli maalissa hyvin pelannut Sabourin. Sabby näytti sen, että joukkueella on ainakin hyvänä iltana ihan kelvollinen kakkosvahti. Viime kaudella tullut valinta AHL:n parhaaksi maalivahdiksi ei tainnut olla Sabourinin osalta sattumaa, vaan hän on - kaikista epäilyistä huolimatta - ainakin hyvänä iltana voittoon asti riittävä maalivahti.

Canucksin pelit ennen taukoa loppuivat tähän. Seitsemän pistettä neljästä vieraspelistä on kiitettävä suoritus - kaksi enemmän, mitä minä toivoin ennen reissua. Kun tähdistöottelun tauolta palataan ensi viikon perjantain ja lauantain välisenä yönä, Canucks saakin sitten pelata taas kotona neljä peliä peräkkäin (Laa Laa, San Jose, Columbus ja Edmonton).

 

[kausi]

Canucks sai erinomaisen maalipaikan erän 6. minuutilla, kun Näslundin syöttö löysi maalille ajaneen Keslerin lavan. Keslerin ohjaus suuntautui kuitenkin tolppaan. Tästä tilanteesta minuutin päästä Chris Drury otti kakkosen ja Canucks rokotti. Kevin Bieksan laukaus meni maalin ohi, mutta kiekko kimposi sopivasti Näslundille ja tämä jatkoi sen maaliin. Kapteenille piste jo kuudennessa peräkkäisessä pelissä.

Hienoa että Marcus on saanut pisteputken päälle. Mikähän siinä oli syynä kun peli ei kulkenut herralla aiemmin?

 

[Chip Whitley]

Mihin tämä "varmuutesi" perustuu? Minäkin olin tosin tässä samassa uskossa vielä joulukuun alussa, mutta tässä vaiheessa näiden kahden joukkueen lopullista sijoitusta on hyvin vaikea veikata. Canucksilla on mielestäni NHL:n paras maalivahti, liigan paras alivoima ja kokonaisuutena joukkue on parantanut koko ajan juoksuaan.

En tiedä, mielestäni Flames on vain tasaisempi joukkue. Toki Canucks pelaa tällä hetkellä hyvää voittavaa kiekkoa ja johtaa divisioonaansa, epäilen vain että jossain vaiheessa tulee taas vaikeampia aikoja. Flames porskuttaa aika tasaisesti, nyt vielä kun saavat Iginlan takaisin parin viikon sisällä. Kaikki on kuitenkin mahdollista, enkä sulje pois sitäkään vaihtoehtoa että Canucks NW-divarin voittaisi. Sijoituksemme tulee olemaan ilman suuria yllätyksiä joko 3, 6 tai 7.

Hiisi tuossa kirjoittikin tosi hyvin mahdollisista vastustajista, mielessäni liikkui aika pitkälle samat asiat. Dallas olisi mielenkiintoinen vastustaja maalivahdin osalta, sillä Turco on ollut lähes voittamaton Canucksille viime vuosina runkosarjassa, ja puolestaan playoffeissa hän on pelannut heikolla tasolla. Mitäköhän tapahtuisi jos Canucks ja Stars kohtaisivat playoffeissa...

Flames olisi viimeinen vaihtoehtoni vastustajaksi ensimmäisellä kierroksella. Heidän taktiikkansa puree playoffeissa erittäin hyvin mihin joukkueeseen tahansa, ja tähän vielä lisätään yksi parhaista maalivahdeista, niin kyllä tiukkaa tekee. Detroit on aika neutraali, suht "helppo" vastustaja minun papereissani. Kunhan pelaa kovaa ja aggressiivisesti, vie niitit loppuun asti ja hiillostaa Datsyukia ja kumppaneita, niin luulisi voittoja tulevan. Myös tämä Hiisin esiin nostama (mahdollinen) case-Hasek on plussaa meidän näkökulmasta.

Predatorsia vastaan tulisi todella mielenkiintoinen sarja. Joukkue on hieno sekoitus taitoa ja kovuutta, ainoana kysymysmerkkinä Vokoun. Hänen hyvän ja huonon päivän välinen ero on niin huima, että tuon sarjan lopputulosta olisi lähes mahdoton veikata.

Hienoa että Marcus on saanut pisteputken päälle. Mikähän siinä oli syynä kun peli ei kulkenut herralla aiemmin?

En nyt sanoisi että se peli kulkee kapteenilla vieläkään. Onhan pisteitä tullut ihan sopivasti - loistavasti verrattuna alkukauteen - mutta muuten peli ei kulje kyllä ollenkaan. Hän häviää lähes kaikki kaksinkamppailut mitä eteen tulee, jalat eivät liiku läheskään entiseen tapaan, ja rannari on maksimissaan samalla tasolla kuin joshgreeneillä ja alexburrowseilla. 3 miljoonan hintalapulla ihan kelvollinen kakkoskentän laituri, 6 miljoonan hintalapulla ylipalkattu entinen allstar-pelaaja.

 

[Chip Whitley]

Mitäs mieltä olette kaikki Canucks-fanit Forsbergistä? Häntä huhutaan taas vaikka mihinkä, yksi vaihtoehto lienee Vancouver. Foppahan on UFA tämän kauden jälkeen, ja on hyvin mahdollista että hän palaa takaisin Phillyyn kesällä, joten hänestä ei saisi kuin vahvistusta täksi kaudeksi. Tähän kun vielä lisätään kaikki loukkaantumiset, niin itse miettisin moneen kertaan ennen kuin tekisin tarjouksen Phillylle.

Olisitteko esimerkiksi valmiita vaihtamaan Morrisonin + jotain muuta Forsbergiin? Kaupan plussat:

+ Saisimme kaksi todella kovaa (ehkä?) kenttää Sedineistä, ja Näslundista & Forsbergista.

+ Morrison on kuitenkin monen fanin mielestä ylipalkattu (minunkin mielestäni, ei tosin yhtä paljon ylipalkattu kuin joidenkin mielestä) pelaaja ja hänellä on vielä yksi vuosi sopimusta jäljellä. Tällä siis saisimme ensi vuoden kattoon tilaa 3.2 miljoonaa.

Kaupan miinukset:

- Meillä ei olisi ensi kaudella kakkoskentän sentteriä, mikäli Foppa palaa takaisin Flyersiin.

- Forsbergin loukkaantumiset. Tuskin pystyy 100% kunnossa pelaamaan kautta loppuun.

- Mahdolliset varausvuorot/prospectit mistä joutuisimme luopumaan Morrisonin lisäksi. Nonis on kyllä sanonut, että "uudessa NHL'ssä" ei ole varaa treidata lupauksia/vuoroja vaihdossa vain loppukauden joukkueessa pelaavaan veteraaniin. Toivon vain ettei Nonisin mieli muutu.

- Morrison on kuitenkin yksi Canucksin johtavista pelaajista off-ice. Mitchellin ja Lindenin ohella tärkein lenkki joukkuehengessä, sekä myös ainoa hyökkääjä tällä kaudella joka on onnistunut pisteiden teossa ilman Sedineitä.

- Minun suosikkipelaajani Canucksista.

Tosin, jos Morrison Philadelphiaan matkaisi, niin Flyersilla olisi tarpeeksi senttereitä eikä Fopan paluu Phillyyn olisikaan enää niin varmaa. Monimutkainen tilanne, eikä Canucks ole todellakaan ainoa joukkue mukana tässä tanssissa.

Mitä muut ajattelettee tästä tilanteesta? Mitä Nonisin pitäisi yrittää, tai jättää yrittämättä?

 

[kausi]

Mitäs mieltä olette kaikki Canucks-fanit Forsbergistä? Häntä huhutaan taas vaikka mihinkä, yksi vaihtoehto lienee Vancouver. Foppahan on UFA tämän kauden jälkeen, ja on hyvin mahdollista että hän palaa takaisin Phillyyn kesällä, joten hänestä ei saisi kuin vahvistusta täksi kaudeksi. Tähän kun vielä lisätään kaikki loukkaantumiset, niin itse miettisin moneen kertaan ennen kuin tekisin tarjouksen Phillylle.

Olisitteko esimerkiksi valmiita vaihtamaan Morrisonin + jotain muuta Forsbergiin?

Mielenkiintoinen kokeilu kieltämättä mutta pidemmän päälle en lähtisi tuohon kauppaan. Foppa kuitenkin loukkaantuu ja onhan noita sweduja jo ihan tarpeeksi.

Näslundin kyllä voisin itse jossain vaiheessa treidata poies, vaikka nyt pisteputki onkin hänellä päällä. Floridasta vaikka Ville Peltonen, heh.

 

[Mr. Smith]

Olisitteko esimerkiksi valmiita vaihtamaan Morrisonin + jotain muuta Forsbergiin?

Jo pelkästään Morrison <-> Forsberg kauppa on hyvin riskialtis. Tai no ei tuo taida olla edes mahdollista Fopan lähes kaksinkertaisesta palkasta johtuen. Mutta ilman palkkaakin hyvän 2-sentterin vaihtaminen muutaman kymmenen peliä kestävään lainaan ei ole mielestäni missään nimessä järkevää. Vielä kun toi Foppa on paskana lähes jatkuvasti.

Eli vankka EI tälle idealle, ei edes Morrisonia suoraan Foppaan.

 

[nuck]

En tiedä, mielestäni Flames on vain tasaisempi joukkue. Toki Canucks pelaa tällä hetkellä hyvää voittavaa kiekkoa ja johtaa divisioonaansa, epäilen vain että jossain vaiheessa tulee taas vaikeampia aikoja...Kaikki on kuitenkin mahdollista, enkä sulje pois sitäkään vaihtoehtoa että Canucks NW-divarin voittaisi. Sijoituksemme tulee olemaan ilman suuria yllätyksiä joko 3, 6 tai 7.

Varmasti tulee vaikeampia aikoja...

Kaikki on kuitenkin mahdollista...

Sijoituksilla ja mahdollisilla pudotuspelivastustajilla en jaksa alkaa leikkiä vielä tässä vaiheessa kautta...

Tarkoitin siis tuolla edellisellä viestillä lähinnä sitä, että vaikka Hiisin ja sinun pohdintasi tulevista pudotuspelivastustajista olikin hyvää ja mielenkiintoista luettavaa ja vaikka Canucks ja Flames vaikuttavat tällä hetkellä Luoteisen vahvimmilta joukkueilta, tässä vaiheessa kautta on vielä aivan liian aikaista laatia minkäänlaisia "lähes varmoja" ennusteita yhtään mistään - ei etenkään Luoteisesta divisioonasta, jossa joukkueet pelaavat huomattavan paljon ristiin ja "syövät" toistensa pisteitä.

Esimerkiksi viime kausi osoitti jokaiselle Canucks-fanille ja joukkueen pelaajalle sen, että tammi-, helmi- ja maaliskuun sijoituksista ja menestyksestä ei voi vetää "lähes varmoja" sijoitus-ennusteita keväälle. Muistatko vielä, missä tilanteessa Canucks oli viime vuonna helmikuun puolivälissä ennen Olympiataukoa? Entä muistatko, missä tilanteessa joukkue oli vielä maaliskuun alussa?

Kyllä, ennen Olympiataukoa joukkue oli Luoteisen toinen, ja vain kaksi pistettä divisioonaa johtanutta Calgarya perässä. Maaliskuun alussa Vancouver puolestaan johti Luoteista divisioonaa ja taisteli tasapisteissä Nashvillen kanssa Lännessä. San Jose ja Anaheim tulivat lähes 10 pisteen päässä takana. Canucks oli siis vielä maaliskuun alussakin erittäin hyvissä asetelmissa nappaamaan vaikka kotiedun pudotuspeleihin.

Noh, ei tullut kotietua. Sen sijaan tuli postista kumiankat jo huhtikuussa, ja pudotuspeleissä ottivat toisistaan mittaa ihan eri joukkueet. Oman divisioonan Edmontonkin nousi loppukaudesta vielä ohi, ja lopulta aina Stanley Cup -finaaleihin saakka, vaikka Oilersin osakkeet eivät näyttäneet maaliskuun alussa vielä edes kovin hyviltä.

Sinällään Vancouverin sukelluksessa tai Oilersin nousussa ei edes ollut edes mitään yllättävää. Jokaisella kaudella nähdään NHL:ssä jossain päin näitä vastaavia sukelluksia/nousuja ja lisäksi joukkueen viime kaudella käyttämä riskialtis pelitapa ei useinkaan vakuuttanut voitoista huolimatta. Koko kauden sitä vain odotti, että 'kyllä se peli siitä jossain vaiheessa loksahtaa paikoilleen', mutta näin ei tapahtunut - riskialttiin pelitavan virheet vain kertautuivat keväällä, kun joukkueet pelasivat ilta illan jälkeen elämästään.

Tällä hetkellä joukkue vaikuttaa pelaavan kuitenkin viime kauteen verrattuna paljon ehjempää kiekkoa. Viisikot toimivat kiitettävästi, alivoima on erinomaista, maalivahtina toimii minun mielestäni liigan paras vahti, työmoraali on illasta toiseen ihan eri tasolla kuin viime kaudella ja hyökkäyksen ja puolustuksen hyökkäystehojen välillä on hyvä balanssi toimivan puolustuksen johdosta.

Pisteitä ei ole viime kautta enempää, mutta kokonaisilme on selvästi parempi ja näin ollen joukkueen menestymismahdollisuuksia voi tätä kautta ennustaa vähän paremmin. Kuitenkaan mikään ei ole NHL:ssä tässä vaiheessa kautta vielä "lähes varmaa". Canucks ja Flames tuntuisivat taistelevan kiivaimmin Luoteisen kärkipaikasta, mutta mikään yllätys ei olisi esimerkiksi Minnesotan kiilaaminen muiden ohi.

Olisitteko esimerkiksi valmiita vaihtamaan Morrisonin + jotain muuta Forsbergiin?

Tällä hetkellä en missään nimessä olisi. Joukkue kun on paljon muutakin kuin Fantasiatyylisesti nimet paidan selässä. Morrisonilla on suuri rooli Canucks-perheen sisällä, eikä tätä perhettä pidä missään nimessä riskeerata nyt kun joukkueen peli kulkee hyvin.

Mikäli joukkueen peli jatkuu hyvänä myös seuraavan reilun kuukauden, minä näkisin, että Canucks voisi tehdä siirtotakarajalla ehkä vain yhden siirron (tämä myös sillä oletuksella, että ydinryhmästä kukaan ei loukkaannu). Viime kauden tapaista korttipakan sekoitusta ei olisi hyvähenkisessä- ja systeemiään noudattavassa ryhmässä ollenkaan tarvetta nähdä.

Jan Bulis on antamien lausuntojen mukaan tyytymätön rooliinsa Vancouverissa ja hänen paikallaan näkisin mielummin toisen hyökkääjän, kunhan tämä vain valitaan hyvin. Bulisista tuskin saa suoraan mitään ihmeellistä, ja näin hänet voidaankin ehkä kaupata vain varausvuoroa vastaan pudotuspeleihin menevään joukkueeseen, joka kaipaa hyökkäyksen kolmoseen vähän syvyyttä.

Kaksi nimeä, jotka nousevat tällä hetkellä minun papereissani esiin, ovat St. Louisin kokenut maalintekijä Bill Guerin ja Washingtonin monipuolinen taistelija Chris Clark. Näiden(kin) pelaajien mahdollinen tulo Vancouveriin riippuu kuitenkin miesten joukkueiden loppukauden esityksistä.

Näistä kahdesta hyökkääjästä Guerin saattaisi olla hyvä vaihtoehto Sedinin kaksosten ketjuun ja Clark on puolestaan kuulunut jo pidempään sille listalle, josta minä ottaisin pelaajia Canucksiin. Clarkia kun tuli seurattua tarkasti tämän pelatessa Calgaryssa ja hänen otteensa olivat illasta toiseen hyviä.

Clarkilla on tosin sopimus Capsin kanssa myös ensi kaudesta, ja voi näin olla, että McPhee ei kauppaisi kovin hyvään hintaan hyökkääjää, joka on menossa nykyisellä tahdilla päälle 30 maalin kauteen ja joka on muutakin kuin maalit ja pisteet.

 

[Chip Whitley]

Tällä hetkellä en missään nimessä olisi. Joukkue kun on paljon muutakin kuin Fantasiatyylisesti nimet paidan selässä. Morrisonilla on suuri rooli Canucks-perheen sisällä, eikä tätä perhettä pidä missään nimessä riskeerata nyt kun joukkueen peli kulkee hyvin.

Hienoa, minä kun luulin että olen lähes ainoa joka ei lähtisi kauppaamaan Morrisonia pois. Mutta tosiaan, turha nyt hyvin pelaavaa joukkuetta on lähteä muuttamaan. Ja vaikka Canucks alkaisikin oireilla samalla tavalla kuin viime kauden lopussa, en silti kauppaisi Morrisonia vaihdossa Foppaan. Morrison on yleensä ollut Canucksin johtava pelaaja kun tosipelit alkavat, ja Forsberg - niin kuin Näslundkin - on parhaat pelinsä pelannut. Ja mistä repisimme ensi kaudeksi joukkueeseen kakkoskentän sentterin?

Kaksi nimeä, jotka nousevat tällä hetkellä minun papereissani esiin, ovat St. Louisin kokenut maalintekijä Bill Guerin ja Washingtonin monipuolinen taistelija Chris Clark. Näiden(kin) pelaajien mahdollinen tulo Vancouveriin riippuu kuitenkin miesten joukkueiden loppukauden esityksistä.

Itse en ole koskaan mikään Guerin-fani ollut, enkä haluaisi häntä Canucksiin. Jos St. Louisista lähdettäisiin hyökkääjää hakemaan (mikäli Blues menettäisi toiveet playoffeihin), minun listani kärjessä olisi ylivoimaisesti Dallas Drake. Olisin valmis maksamaan jopa hieman ylihintaa hänen palveluksistaan (en kuitenkaan hyviä prospecteja tyyliin Koltsov). En tosin tiedä mitä Blues haluaisi hänestä vaihdossa, ehkä Bulis ja toisen kierroksen varausvuoro riittäisi...

 

[kausi]

Itse en ole koskaan mikään Guerin-fani ollut, enkä haluaisi häntä Canucksiin. Jos St. Louisista lähdettäisiin hyökkääjää hakemaan (mikäli Blues menettäisi toiveet playoffeihin), minun listani kärjessä olisi ylivoimaisesti Dallas Drake. Olisin valmis maksamaan jopa hieman ylihintaa hänen palveluksistaan (en kuitenkaan hyviä prospecteja tyyliin Koltsov). En tosin tiedä mitä Blues haluaisi hänestä vaihdossa, ehkä Bulis ja toisen kierroksen varausvuoro riittäisi...

St. Louisista minä en kelpuuttaisi ketään, ehkäpä tuon Billin juuri ja juuri Bulisin vaihdossa. Mutta jos joitain vaihtoja tehtäisiin olettaen että Chicago ei pääse pleijareihin niin sieltä mieluusti ottaisin Vancouveriin Bondran, varmasti pelaisi hyvin Sedinien tai ihan kenen tahansa kanssa.

EDIT: Uudelleen mietittyäni ehkäpä Bondra olisi hyvä 2-3 ketjun laituri, ykköseen ei ehkäpä sittenkään olisi asiaa ihan helpolla.

 

[nuck]

Itse en ole koskaan mikään Guerin-fani ollut, enkä haluaisi häntä Canucksiin. Jos St. Louisista lähdettäisiin hyökkääjää hakemaan (mikäli Blues menettäisi toiveet playoffeihin), minun listani kärjessä olisi ylivoimaisesti Dallas Drake.

Mielestäni Vancouver tarvitsee maalintekijää selvästi enemmän kuin mitään muuta. Ja siirtotakarajalla 38-vuotta täyttävä Dallas Drake nyt ei täytä maalintekijän mittoja mitenkään; alkukauden ensimmäisistä 32 ottelussa Drake iski tasan yhden maalin ja koko kaudella kasassa on viisi osumaa. Onhan Dallas BC-lähtöinen pelaaja, mutta silti...

Minäkään en ole ollut koskaan mikään suurin Guerin-fani, mutta hän saattaisi olla oikein sopiva hyökkääjä kahteen ensimmäiseen ketjuun. Guerin on ollut Bluesin paras maalintekijä viiden maalin erolla ennen Tkachukia ja oikealta ampuvana pelaajana hän olisi mielenkiintoinen hankinta Canucksin ylivoimaan.

Linden on tosin hoitanut tehtävänsä Sedineiden kanssa hyvin ja myös toinen isokokoinen hyökkääjä Pyatt on käyttökelpoinen ylivoimahyökkääjä maalin lähellä. Kuitenkin Guerin olisi tässä paikassa kokenut maalintekijä, ja toisi hyvän laukauksensa vuoksi lisää mahdollisuuksia ylivoimaan vähän kauempaakin.

Guerinin palkka (2 miljoonaa dollaria kaudessa, eli 700.000 siirtotakarajalta kauden loppuun) on myös oikein hyvä Vancouverin budjetille. Tällä palkalla Vancouverin ei tarvitsisi edes kaupata Bulisia pois.

Mahdollisesta ketjulotosta Guerinin kanssa vielä sen verran, että Canucks saattaisi saada jalkeille Guerinin kanssa vähän samanlaisen ketjun, mitä WCE aikanaan oli. Tässä tapauksessa kyseessä olisi "köyhän miehen WCE", mutta ketju olisikin tällä hetkellä vasta kakkosketju, ja Näslund ja Morrison pystyisivät kyllä jakamaan kiekkoa riittävästi Guerinille.

Canucksin kokoonpano mahdollisissa pudotuspeleissä voisi olla vaikka seuraava:

D. Sedin - H. Sedin - Pyatt
Näslund - Morrison - Guerin
Cooke - Kesler - Bulis
Burrows/Cowan - Green - Linden

Chouinard -> kauppa Los Angelesiin, vaihdossa 1:st'07

Öhlund-Salo
Bieksa-Mitchell
Krajicek-Fitzpatrick
Edler

Luongo
Sabourin

 

[Daespoo]

Chouinard -> kauppa Los Angelesiin, vaihdossa 1:st'07

Heh, tää taisi olla huumoria? Chouinardin arvo on tällä hetkellä aika lähellä nollaa, tolla sopparilla saattaisi päästä waiversit läpi jos nyt pistettäisiin alas.

 

[Mr. Smith]

Heh, tää taisi olla huumoria? Chouinardin arvo on tällä hetkellä aika lähellä nollaa, tolla sopparilla saattaisi päästä waiversit läpi jos nyt pistettäisiin alas.

Eikös sen Cloutierinkin arvo tainnut olla lähes nollassa, ainakin Daespoon mielestä? :)

No huumoria toi varmasti Nuckilta olikin. Eihän kukaan täysjärkinen Chouinardia ota edes ilmaiseksi, saati että hänestä jotain maksaisi. Vancouver varmasti voisi antaa hänet ja myöhäisen kierroksen, jos joku vaan ottais. Todella huono sainaus oli kyllä Chouinard. Ja tämä sainaus näytti jo alkuunsa huonolta...

 

[nuck]

Ja tämä sainaus näytti jo alkuunsa huonolta...

Nin, ainakin hinnan puolesta.

Siinä mielessä minä ymmärsin Chouinardin hankinnan, että hän on ollut urallaan erinomainen aloittaja, osaa pelata puolustussuuntaan ja hän teki viime kaudella kuitenkin 14 maalia ja 30 pistettä, mikä oli miehen rooliin nähden ihan kohtalainen saldo.

Hän tuntui pelaajana sopivan siihen tyyliin, mihin suuntaan Nonis halusi joukkuetta rakennettavan. Ja hän tuli auttamaan tärkeissä aloituksissa, jotka tökkivät joukkueelta pahasti viime kaudella.

Mutta tosiaan kaksivuotinen ja päälle miljoonan dollarin vuosikohtainen sopimus ei kuulostanut kovin hyvältä kesällä. Nyt se kuulostaa todella pahalta, kun tällainen pelaaja viihtyy useimmin katsomossa kuin kentällä.

Luulisi muuten, että näin läheltä (omasta divisioonasta) löydetään hyviäkin löytöjä, mutta nyt sieltä suunnalta on tullut peräkkäisinä kesinä Park ja Chouinard - toki myös onnistuneena tapauksena Mitchell, vaikka hän kävikin kääntymässä Dallasissa.

Tuo Chouinard -> Laa Laa oli tosiaan huumoripuolen heitto ja juontuu Cloutier-kaupasta.

 

[Nolan]

Minäkään en ole ollut koskaan mikään suurin Guerin-fani, mutta hän saattaisi olla oikein sopiva hyökkääjä kahteen ensimmäiseen ketjuun. Guerin on ollut Bluesin paras maalintekijä viiden maalin erolla ennen Tkachukia ja oikealta ampuvana pelaajana hän olisi mielenkiintoinen hankinta Canucksin ylivoimaan.

Bill Guerinista en kyllä luovu :)

Mies on ollut koko kauden aikana todella tärkeä pala etenkin ylivoimassa ja muutenkin maalinteossa. Kova laukaus mahdollistaa hänen pelaamisensa ykkös ylivoimassa viivalla, jossa ennen pelasi muuan Scott Young. Muutenkin kauden aikana on hermoja kiristelty jo tarpeeksi ennen valmentaja vaihtoa ja se siitä vielä puuttuisi että hen.koht suosikkejani kaupattaisiin pois juuri ennen siirtorajaa ja kun vielä on menossa komea play-off juoksu tätä menoa. Guerin pelaa kaiken lisäksi hienoa comeback vuotta.

Dallas Drake on sitten mielenkiintoinen tapaus. Kapu ei ole tänä vuonna oikeen onnistunut kunnolla ennen kuin vasta näissä viimeisessä 5 pelissä jossa hänet on laitettu pelaamaan Backes-McClement-Drake kenttään. Hänen maalinsa ovat olleet näissä peleissä maalinedestä ohjattuja maaleja ja olen miettinyt että Draken voisi laittaa pelaamaan myös yv:ssä maskimiehen roolia. Hänestäkään en tällä hetkellä myöskään mieluusti luovu.

Mutta voitte Canucks fanit kuitenkin laittaa jotain kauppa ehdotuksia jos haluatte, katselen tarkasti :)

 

[nuck]

Muutenkin kauden aikana on hermoja kiristelty jo tarpeeksi ennen valmentaja vaihtoa ja se siitä vielä puuttuisi että hen.koht suosikkejani kaupattaisiin pois juuri ennen siirtorajaa ja kun vielä on menossa komea play-off juoksu tätä menoa. Guerin pelaa kaiken lisäksi hienoa comeback vuotta.

No tietysti tätä asiaa pitää katsoa vasta reilun kuukauden päästä tarkemmin, joten emme ole juuri tällä hetkellä ryöstämässä teiltä vielä ketään. Ja mikäli Blues jatkaa vielä siirtotakarajalla (27.2) hyvää kiriään kohti pudotuspelejä, Guerin ei ole meidän mahdollisuuksiemme listoilla. Mutta mikäli St. Louisin mahdollisuudet näyttävät siirtotakarajalla huonommilta, Guerin on niitä pelaajia, jotka kiinnostavat varmasti monia joukkueita.

Hänestä tulee kauden jälkeen rajoittamaton vapaa agentti ja siksi on myös odotettua, että mikäli Bluesin pudotuspeli-mahdollisuudet näyttävät epätodennäköisiltä reilun kuukauden päästä, joukkue kauppaa miehen ja saa jotain tulevaisuudessa hyödynnettävää tilalle.

Mutta kuten sanoin, tässä vaiheessa ei tarvitse vielä huolestua. Me tulemme tekemään mahdollisen tarjouksemme vasta myöhemmin, kun olemme ensin selvillä siitä, missä helmikuun lopussa mennään. Voi hyvin olla, että Lännessä tilanne viivan kohdalla on tuolloin niin tiukka, että kauppoja nähdään vähän.

 

[Chip Whitley]

Mielestäni Vancouver tarvitsee maalintekijää selvästi enemmän kuin mitään muuta. Ja siirtotakarajalla 38-vuotta täyttävä Dallas Drake nyt ei täytä maalintekijän mittoja mitenkään; alkukauden ensimmäisistä 32 ottelussa Drake iski tasan yhden maalin ja koko kaudella kasassa on viisi osumaa. Onhan Dallas BC-lähtöinen pelaaja, mutta silti...

Niin, eihän Drakesta juurikaan apuja maalintekoon saisi. Lähdin tätä siirtoa hakemaan sillä perustelulla, että Drake on todella tärkeä ja hyvä playoff-pelaaja. Sytyttää joukkuetta niin kopissa kuin kentälläkin, ja näkisin että Canucksilla olisi tarvetta tällaiselle pelaajalle. Cooke, Cowan ja kumppanit ovat myös tärkeitä pelaajia playoff-kiekossa, sillä he saavat oman joukkueen, vastustajajoukkueen sekä yleisön syttymään. Drake vaan veisi tämänkin aivan uudelle tasolle.

Toinen pointtini on se, että mieluummin peluutan kolmosessa Drakea kuin Bulisia. Dallasilla on paljon enemmän annettavaa joukkueelleen, verrattuna Bulisiin. Ja vielä yksi asia Drakeen liittyen; tämä kauppa saattaisi toteutua vaikka St. Louis olisikin menossa playoffeihin. Joukkue on kuitenkin uudelleenrakennusvaiheessa, sen takia toisen kierroksen varausvuoro olisi houkutteleva. Ja Bulisillekin saattaisi olla jotain käyttöä, ehkä enemmän kuin Canucksilla. Cajanekin ja Rucinskyn kanssa saattaisi peli toimia... vai mitä mieltä olet Nolan?

Mutta kuten sanoin, tässä vaiheessa ei tarvitse vielä huolestua. Me tulemme tekemään mahdollisen tarjouksemme vasta myöhemmin, kun olemme ensin selvillä siitä, missä helmikuun lopussa mennään. Voi hyvin olla, että Lännessä tilanne viivan kohdalla on tuolloin niin tiukka, että kauppoja nähdään vähän.

Näin on. Saattaa hyvin olla, että joudumme kurkottamaan aina Itään saakka, kun maalintekijää haetaan. Olisiko kukaan valmis vaihtamaan esimerkiksi Saloa mahdolliseen apuun hyökkäyspäähän? Jälleen kerran on nimittäin todistettu, että Canucks pärjää ilman yhtä top3 pakkiakin, nyt kun Mitchell on ollut poissa ja voittoja on ropissut. Luongo ja nykyinen taktiikka edesauttavat puolustusta niin hyvin, että olisi mahdollista hankkia tasokasta apua hyökkäykseen esimerkiksi Salon kustannuksella.

 

[Nolan]

Ja Bulisillekin saattaisi olla jotain käyttöä, ehkä enemmän kuin Canucksilla. Cajanekin ja Rucinskyn kanssa saattaisi peli toimia... vai mitä mieltä olet Nolan?

Se voisi olla ihan toimiva kenttä, ainakin erittäin nopea ja taitava. Vielä jos Bulisin itseluottamus saadaan hyvälle tasolle niin voisin kyllä harkita miestä ihan hyökkäävään rooliin, johon hän ilmi selvästi haluaa. Ja sihdin pitää silloin olla kunnossa. Potentiaalia on kuitenkin hyökkäävässä roolissa hyvin paljon käyttämättä ja tältä istumalta voin sanoa että voisi se olla ihan mielenkiintoista saada hänet joukkueeseen...

 

[kausi]

Näin on. Saattaa hyvin olla, että joudumme kurkottamaan aina Itään saakka, kun maalintekijää haetaan. Olisiko kukaan valmis vaihtamaan esimerkiksi Saloa mahdolliseen apuun hyökkäyspäähän? Jälleen kerran on nimittäin todistettu, että Canucks pärjää ilman yhtä top3 pakkiakin, nyt kun Mitchell on ollut poissa ja voittoja on ropissut. Luongo ja nykyinen taktiikka edesauttavat puolustusta niin hyvin, että olisi mahdollista hankkia tasokasta apua hyökkäykseen esimerkiksi Salon kustannuksella.

Nyt iskit vyön alle, Saloa ei missään nimessä saa mennä kauppaamaan tällä kaudella. Mies johtaa Canucksien +/. tilastoja ja on kerännyt pisteitäkin vähintään samaa tahtia kuin joukkueen 2 "parasta" puolustajaa, Bieksa ja Öhlund. Ja on vielä kaiken lisäksi 10 ottelua vähemmän pelanneena. Salo on muutenkin Canucksien TOP5 tärkeimpien pelaajien joukossa joten no thanks vaikka maalissa olisi kaksi Luongoa.