Vancouver Canucks 2006-07

[Mr Scarface]

Chip Whitley kirjoitti: Mitä tapahtuu jos Joe Thornton loukkaantuu ensi kaudella? San Josen ykköskenttä häviää täysin.

Ei mitään huolta. Sharksilla on Marleau, joka pelasi parhaan kautensa viime kaudella. Viime kauden Sharks aloittikin Marleau ykkös-sentterinään, hänen oletettiin viime kauden alussa siis jo kantavan valtavia vastuita. Monilla muilla joukkueilla ei ole kahta näin laadukasta keskushyökkääjää, Joen mahdollinen loukkaantuminen ei aiheuta päänvaivaa tippaakaan, se itseasiassa parantaisi vaan taatusti monien muiden suoritustasoa. Ja NHL:n taklaavin joukkue tällä hetkellä: Grier, Nieminen, Hannan, McLaren, Murray, ja pari muutakin kaveria teilaa hyvin ajoittain. Näen, että ensi kaudella taklaukset nousevat suureen arvoon, nyt kun tuomarilinja on selvä jo alkukaudesta.

 

[Mr Scarface]

nuck kirjoitti: Samalla ajatuksella yliarvostettuja pelaajia ovat myös mm. herrat Ovechkin, Crosby, Nash ja Kovalchuk.

Nyt eksyttiin eri asiaan. Nämähän ovat kenttäpelaajia, joilla ei ole ollut lähellekään samaa aikaa edes viedä joukkueettaan pudotuspeleihin, kuin Luongolla. Maalivahteja ja kenttäpelaajia en arvostelisi samaan tapaan, jos aletaan vertailla kuka pystyy viemään joukkuettaan pitkälle, huippumaalivahdit voivat niin tehdä heikoimmissakin joukkueissa, pelaajat taas toimivat yhteispelin voimin, yhteispelistä maalivahdit eivät tiedä yhtään mitään, maalivahdit ovat aivan erilaisia kuin kenttäpelaajat, maalivahdit ovat kummallisia otuksia, omituisten otusten kerhossa. Maalivahdit elävät aivan omissa maailmoissaan, eräät eivät esimerkiksi pudotuspelejen aikaan missään liigassa juuri edes keskustele kenttäpelaajien kanssa. Luongo ei kuitenkaan kuulu siihen huippuvahtien joukkoon, jotka ovat jo onnistuneet hinaamaan joukkueensa pudotuspeleihin, Floridalla on parilla kaudella ollut ihan mukava kokoonpano, ei se roster Vanbiesbrouckinkaan aikana paperilla mikään huikea ollut. Valmentaja ja maalivahti tekevät ja auttavat paljon asiaan kuin asiaan. Ei se minun vikani ole Canucks kannattajat, jos Vancouver ei ainakaan vielä ensi kaudella (tällä kokoonpanolla, uusi valmentaja, joka ei tunne vielä täysin pelaajiaan, erityisesti ottelunäyttöjen perusteella) taistele pytystä.

 

[Mäyris]

Ei mitään huolta. Sharksilla on Marleau, joka pelasi parhaan kautensa viime kaudella. Viime kauden Sharks aloittikin Marleau ykkös-sentterinään, hänen oletettiin viime kauden alussa siis jo kantavan valtavia vastuita. Monilla muilla joukkueilla ei ole kahta näin laadukasta keskushyökkääjää, Joen mahdollinen loukkaantuminen ei aiheuta päänvaivaa tippaakaan, se itseasiassa parantaisi vaan taatusti monien muiden suoritustasoa. Ja NHL:n taklaavin joukkue tällä hetkellä: Grier, Nieminen, Hannan, McLaren, Murray, ja pari muutakin kaveria teilaa hyvin ajoittain. Näen, että ensi kaudella taklaukset nousevat suureen arvoon, nyt kun tuomarilinja on selvä jo alkukaudesta.

Aikaisemminhan hehkutit Thorntonin tekevän muista pelaajista parempia pelaajia, ja nyt sitten muista tulee parempia myös siinä tapauksessa että Joe loukkaantuisi... On se hurja mies kun tekee mitä vaan niin joukkuetoverit vaan tulee paremmiksi.

 

[Chip Whitley]

Ei se minun vikani ole Canucks kannattajat, jos Vancouver ei ainakaan vielä ensi kaudella (tällä kokoonpanolla, uusi valmentaja, joka ei tunne vielä täysin pelaajiaan, erityisesti ottelunäyttöjen perusteella) taistele pytystä.

Näin sanoo mies, ketä julisti noin puolessa välissä kautta(?) Minnesota Wildin 05-06 kauden mestariksi.

Eli siis olenko ymmärtänyt oikein, mielestäsi Luongo on se suurin syy minkä takia Panthersit ovat jääneet nuolemaan näppejään joka kausi kun tosipelit ovat alkaneet?

 

[nuck]

Pahoittelen, että en ehtinyt piakkoin keskusteluun mukaan, oli paljon työkiireitä täällä Göteborgissa päin. Mutta jatketaan nyt ainakin hetken.

Ai sinäkin olet siellä? Ei tarvitse pahoitella ollenkaan. Göteborgissa, jossa siis olet hoitamassa luonnollisesti työasioita, on näinä päivinä varmasti jotain parempaakin tekemistä kuin kirjoitella viestejä jonnekin Canucks-ketjuun.

Sinä ja moni arvostamasi kiekkokolumnisti olette väärässä. Olympialaisissa ja MM-kisoissa on erittäin paljon helpompi pelata kuin NHL.ssä, etenkin Kanadan, USA.n, Suomen ja vaikkapa Ruotsin ja Tshekin maalivahtina, puolustajat ovat maailman eliittiä, etenkin ainaisen huippuvahvalla Kanadalla. Jos Kanadan joukkueessa joskus joku maalivahti onnistuu, se ei ole todellakaan mikään kova saavutus tai suoritus.

Tottakai olemme väärässä ja sinä oikeassa. Sinähän olet Jatkoaika ja kuningas... Muutama arvostamani NHL-kirjoittaja on pelkkä palkollinen, joka joutuu kirjoittamaan vancouverissa työkseen jääkiekosta.

Luongon onnistuminen kansainvälisellä tasolla ei ole ollut sinulle varmaankaan koskaan kova suoritus. Esimerkiksi Suomessa pelatut vuoden 2003 MM-kisat, joissa Luongo otti kultaa voittaneen Kanadan maalilla finaalissa 37 torjuntaa 39 laukauksesta ja voitti kaikki neljä pelaamaansa ottelua päästettyjen maalien ollessa 1.98, menivät puhtaasti ylivoimaisen joukkueen piikkiin? Toki Kanadalla oli vahva joukkue, mutta kyllä maalivahtipeli loi pohjan tälle menestykselle.

Mutta Luongon kansainvälisestä menestyksestä huolimatta, Luongoa ei hankittu Canucksiin maajoukkuepelien vuoksi, vaan nimen omaan NHL-pelien vuoksi. Uransa alkuaskeleita huipulla ottava maalivahti, joka valitaan NHL:n toiseen tähdistöön, Hart Trophy kisassa kuudenneksi, Vezina-äänestyksessä kolmanneksi, joka on Lesterin finalisti ja oikeastaan kaikkien maalivahtipörssien vakituinen kärkiviisikon ja usein jopa kärkikolmikon maalivahti, on aivan varmasti jokaisen joukkueen managerin mielestä pelaaja, joka pitäisi saada omille.

Joen mahdollinen loukkaantuminen ei aiheuta päänvaivaa tippaakaan, se itseasiassa parantaisi vaan taatusti monien muiden suoritustasoa.

No eihän Hart Trophyn voittaneen pelaajan poissaolo tietenkään aiheuttaisi päänvaivaa teilläpäin, koska joukkueenne on niin uskomaton...

 

[Moustache Dave #44]

Gino Odjick @ sportstalk

Sen verran hiljaista uutisten suhteen, että kerrataan hieman vanhaa. Heinäkuun 25. CKNW Sportstalkin Dan Russell rupatteli melkoisen mukavan oloisen haastattelun Gino Odjickin kanssa ja kävi läpi miehen uraa. Tästä on jonkin verran juttua ollut eri boardeilla, mutta laitetaan tännekin hieman tarinaa Ginon urasta tuon haastattelun pohjalta.

1000:n hengen reservaatissa kasvaneen Gino Odjickin jääkiekkoilijan uran sysäsi vauhtiin Ginon entinen opettaja. Ginon ollessa 17-vuotias opettaja oli sitä mieltä, että Ginon jääkiekko-osaamiselle voisi olla kysyntää reservaatin ulkopuolellakin. Opettaja sai sovittua Hawkesburyn juniorijoukkueen valmentajan kanssa, että Gino pääsee joukkueeseen kokeilemaan. Gino saikin paikan joukkueesta, tosin ei ehkä sitä roolia mitä oli kuvitellut. ”I went there to score goals but they had other plans” Odjick muistelee.

Hawkesburyssä valmensi muuten tuolloin muuan noviisivalmentaja, tuleva Stanley Cup voittaja, Bob Hartley. Ginolla oli alkuvaikeuksia mm. varusteiden kanssa, isän vanhoilla luistimilla, joista toisen terä oli rikki kun ei voinut kääntyä vasemmalle. Hartleyn ostettua Ginolle uudet luistimet kääntyminen alkoi sujumaan hieman paremmin. Seuraavana vuonna Gino draftattiin QMJHLlään, syystä jonka Gino itsekin jo tuolloin tiesi. Kahtena QMJHL kautenaan Gino keräsi yli 550 jäähyminuuttia.

Gino oli paikan päällä vuoden 1990 NHL:n varaustilaisuudessa. Ginon epäiltiin menevän viimeisillä kierroksilla ja Gino halusi olla itse paikalla jos drafti tapahtuisi. Gino ei ikinä kuullut nimeään huudettavan varaustilaisuudessa, ei siksi etteikö häntä varattu, vaan siksi ettei Gino tajunnut olla paikalla niin aikaisessa vaiheessa kuin viidennen varauskierroksen aikaan, jolloin Canucks kävi miehen huutamassa. Gino osallistui Canucksien training campille samana kesänä ja onnistui hankkiutumaan kolmen päivän aikana viiteentoista tappeluun harkkamatseissa. Gino aloitti kauden farmissa mutta hänet nostettiin kauden jälkimmäiselle puoliskolle ylös. Ensimmäisessä NHL pelissään Gino tappeli kolmesti, minkä jälkeen häntä ei enää farmiin pudotettukaan.

Pavel Bure aloitti ensimmäisen NHL pelinsä ketjussa Gino Odjickin ja Ryan Walterin kanssa. ”He won’t be playing with us for long” totesivat Walter ja Odjick vaihtopenkillä ensimmäisen vaihdon jälkeen. Bure ja Odjick pelasivat kuitenkin usein samassa ketjussa vielä tuon jälkeenkin. Bure kuulemma opetti Odjickia sijoittautumaan, kun Bure oli tietyssä kohtaa kenttää Odjick tiesi minne mennä ja miten pitää lapa jäässä kun Bure toimittaa siihen kiekon. Bure ja Odjick ovat edelleen hyvissä väleissä ja soittelevat kuulemma usein.

Keenanin ja Messierin ajasta Canuckseissa Odjickilla ei ole mitään positiivista sanottavaa (kenelläpä olisi). Odjickin mukaan Keenan oli raivostunut Burelle erään Ottawa tasapelin jälkeen tyyliin ”jos et pelaa kuten haluan treidaan kaverisi pois” hieman tämän jälkeen saivat Odjick ja monet muut lähteä. Lindenin kyykyttämistä Odjickin oli myös hankala sulattaa. Gino toteaa, että jos olisi voinut piestä Keenanin ilman seuraamuksia hän olisi tämän tehnyt. Mark Messier käytti kuulemma aikansa lähinnä manageeraamiseen ja treideihin vaikuttamiseen, eikä pelaajien johtamiseen.

Odjick sanoo kasvaneensa aikuiseksi yhdessä Pavelin, Trevorin, Jyrkin, Danan, Kirkin ja Martyn (Gelinas) kanssa. Lähtö Canuckseista oli siksi, kaikesta huolimatta, Ginolle erittäin kova paikka. Bure ja Odjick olivat kuulemma kesällä 1998 yrittäneet siirtyä samaan seuraan, mikä ei onnistunut.

Hankalimmiksi tappeluvastustajiksi urallaan Odjick nimeää Dave Brownin, koska hänellä oli kovimmat iskut. Marty McSorleyn, koska hän oli kestävin ja Tie Domin, koska niin lyhyttä miestä oli hankala lyödä.

 

[Mr Scarface]

nuck kirjoitti: Luongon onnistuminen kansainvälisellä tasolla ei ole ollut sinulle varmaankaan koskaan kova suoritus.

Ei Kanadan maalilla. Kiekot tulevat järjestäen sellaisilta sektoreilta, että maalivahdin on helpompi ne torjua. Lisäksi puolustajat ovat maailman eliittiä, he siivoavat kiekot paremmin kuin muiden maiden pakit. Lisäksi MM-kisoissa kohdataan myös surkeita kiekkomaita, kuten Japani ja Tanska ym, jotka ampuvat 8-13 kertaa kohti Kanadan maalia, onpa kova suoritus, jos voittaa tällaisia maita MM-kisoissa. NHL on eri paikka, ja siellä on vaikeampi voittaa ja saavuttaa pudotuspelipaikka. Luongoa ei ole koskaan testattu vielä kovissa NHL-pudotuspeleissä, joista kenelläkään ei ole antaa näyttöjä hänen hermopainepelaamisestaan. MM-kisoissa ja Olympialaisissa on helpompi maalivahtien pelata, kuin palkan maksavissa NHL-joukkueissa. Ja Luongo on päästänyt helppoja kiekkoja myös kansainvälisissä peleissä. Ja USA.n puolella on helpompi pelata maalivahtina, kuin Kanadan puolella, tästä on faktatietoa ja näyttöjä.

Olen saanut pari osuvaa yksityisviestiä, joissa on naurettu sille, että tässä ketjussa eivät ketkään Canucks-kannattajat ole kyseenalaistaneet sitä, että tuoreella valmentajalla ei ole todellisuudessa mitään mahdollisuuksia taistella pytystä, hän ei ole nähnyt vielä peliäkään, miten oman joukkueen kokoonpano toimii NHL-ottelussa. Kun tämä fakta yhdistetään siihen, että Sedineillä on liian suuri vastuu ensi kaudesta, ja että Luongoa ei ole testattu vielä palkanmaksajien kovissa peleissä, en näe, että Canucks taistelee mestaruudesta ainakaan vielä ensi kaudella tällä kokoonpanolla.

 

[M10]

Roberto Luongo on tuoreen The Hockey Newsin rankingissa NHL:n parhaista maalivahdeista kolmantena (sijoitus kaikista pelaajista 25.s). Toinen listalla oleva Vancouverin pelaaja on Markus Näslund sijalla 34.

 

[Chip Whitley]

Lisäksi puolustajat ovat maailman eliittiä, he siivoavat kiekot paremmin kuin muiden maiden pakit. Lisäksi MM-kisoissa kohdataan myös surkeita kiekkomaita, kuten Japani ja Tanska ym, jotka ampuvat 8-13 kertaa kohti Kanadan maalia, onpa kova suoritus, jos voittaa tällaisia maita MM-kisoissa.

Totta, Kanadan pakit ovat maailman parhaita, ja Kanadan maalilla on suht helppo pelata (verrattuna esimerkiksi Floridan joukkueeseen, missä Luongo ei ole antanut ollenkaan näyttöjä pelitasostaan pysäyttämällä noin 50 laukausta ottelussa, tästä on faktatietoa ja näyttöjä).

Olen saanut pari osuvaa yksityisviestiä, joissa on naurettu sille, että tässä ketjussa eivät ketkään Canucks-kannattajat ole kyseenalaistaneet sitä, että tuoreella valmentajalla ei ole todellisuudessa mitään mahdollisuuksia taistella pytystä, hän ei ole nähnyt vielä peliäkään, miten oman joukkueen kokoonpano toimii NHL-ottelussa. Kun tämä fakta yhdistetään siihen, että Sedineillä on liian suuri vastuu ensi kaudesta, ja että Luongoa ei ole testattu vielä palkanmaksajien kovissa peleissä, en näe, että Canucks taistelee mestaruudesta ainakaan vielä ensi kaudella tällä kokoonpanolla.

Hyvin se Vigneault onnistui viime kaudella Moosen penkin takana, ja ensimmäinen valmennuskausi oli kyseessä. Toki tässä tapauksessa liiga oli AHL, mutta kyllä kyseessä on myös samanlainen ammattilais-sarja kuin NHL. Sportsnetin sivuilla on äänestys, mikä kuuluu näin (tulokset alempana):

"Which off-season NHL coaching hire will be the most successful?"

24% Alain Vigneault (Vancouver)

22% Paul Maurice (Toronto)

15% Marc Crawford (Los Angeles)

11% Guy Carbonneau (Montreal)

10% Ted Nolan (New York Islanders)

9% Jim Playfair (Calgary)

4% Dave Lewis (Boston)

3% Claude Julien (New Jersey)

Vajaa 20 000 ihmistä on äänestänyt.

 

[steepler]

Ja USA.n puolella on helpompi pelata maalivahtina, kuin Kanadan puolella, tästä on faktatietoa ja näyttöjä.

Anna tulla sitten, mitkä ovat ne faktat ja näytöt jotka tästä tiedosta tekevät faktan.

Menee toki tässä hieman OT ja näin, mutta sen verran naurettavia nämä väittäämät ovat että pakko nyt udella että mitkä faktat ovat kyseessä.

 

[Mr. Smith]

Olen saanut pari osuvaa yksityisviestiä, joissa on naurettu sille, että tässä ketjussa eivät ketkään Canucks-kannattajat ole kyseenalaistaneet sitä, että tuoreella valmentajalla ei ole todellisuudessa mitään mahdollisuuksia taistella pytystä, hän ei ole nähnyt vielä peliäkään, miten oman joukkueen kokoonpano toimii NHL-ottelussa. .

Vielä kun tietäis edes YHDEN jota kiinnostais sun saamat yksityisviestit. Määkin sain tekstarin tänään jossa sanottiin, ai niin, enpä kerrokaan. Hähää!

Eli nyt on sitten Vancouverilla tuore (=surkea) valmentaja, törkeen huono Naslund, jonkin puutteesta (=karakteri?) pahasti kärsivät Sedinit ja vielä yliarvostettu maalivahti, joka ei koskaan ole voittanut mitään, tai ainakaan ollut niissä voitoissa hyvä.

Me ollaan hävitty tää kausi...

 

[Moustache Dave #44]

Iain MacIntyren (Vancouver Sun) ketjulotto

http://www.canada.com/vancouversun/news/sports/story.html?id=7140f7d0-27bc-42eb-8183-c0b1465a1eb5

Pakkiparit näyttää jokseenkin oudoilta.

Nonis palaa kesälomilta ensiviikolla, joten eiköhän sitä kohta saada lisää nimiä papereihin.
-
edit. Scarface voitko vaikka avata ihan oman "totuutta, faktatietoa ja karakteria" ketjun itsellesi. Menee kohtuuttoman paljon elämästä hukkaan kun scrollaa sinun postiesi ylitse muuten asiallisissa ketjuissa.

 

[Ronning]

Olen saanut pari osuvaa yksityisviestiä, joissa on naurettu sille, että tässä ketjussa eivät ketkään Canucks-kannattajat ole kyseenalaistaneet sitä, että tuoreella valmentajalla ei ole todellisuudessa mitään mahdollisuuksia taistella pytystä, hän ei ole nähnyt vielä peliäkään, miten oman joukkueen kokoonpano toimii NHL-ottelussa.

Mitenkäs tässä kerkiää kukaan Vigneaultia analysoimaan, kun tarvitsee sinun kanssasi jauhaa päivä/sivukaupalla samoja asioita, vaikka on päivän selvää että sinun päätäsi ei käännä edes ruuvipenkissä. Ja ketähän ovat nämä uskaliaat sielut jotka salassa kaikilta naureskelevat selkiemme takana, mutta joilta puuttuu kantti tulla tänne ketjuun ottamaan osaa keskusteluun? Minäkin voisin lähettää pari osuvaa YV:tä. Nimittäin siitä kun toisia pelottaa tulla nimimerkin turvin kertomaan omia mielipiteitään keskustelupalstalle.

Ja siksi toisekseen, jos minä lähettäisin sinulle henkilökohtaista viestiä sen sijaan että laittaisin sen kaikkien luettavaksi, olisin perin harmissani siitä että olet näin loukannut yhteistä luottamustamme. On tökeröä mielestäni käyttää toisten ajatuksia pönkittääkseen omaa statustaan*.

Ei mikään ole varmaa, ei edes se, että Roberto Luongo olisi parasta, mitä Vancouver Canucks on hankkinut pitkään aikaan, eihän Luongo ole tosiaan vielä onnistunut huippuhyvin NHL-liigassa.

Mutta se on tietysti varmaa, että Roberto Luongo on yliarvostettu, Markus Näslund pehmeä ja loukkaantumisherkkä, ja Sedinin veljekset (lisää tähän sana joka ei nähtävästi ole määriteltävissä)ttomia pikkupoikia, joiden varaan lasketaan liikaa ja jotka ovat telepaattisessa yhteydessä 24 tuntia vuorokaudessa.

*huom: oikeasti sana

 

[Hiisi_van_Holten]

Sitten itse asiaan: Kohta pitäisi saada lisää sopimuksia. Omasta mielestä (mikäli uutiset eivät ole hukkuneet paskaan) vielä on Kesler, Krajicek, Linden ja Burrows ilman soppareita. Lisäksi luulisi muutama tai ainakin yksi uusikin pelaaja vielä tulevan. Onko näistä kenelläkään kuulumisia?

Lindeniä koskeva juttu löytyi tsn.ca sivustolta. Elikkä lähellä sopimusta ollaan...

 

[nuck]

Hyvin se Vigneault onnistui viime kaudella Moosen penkin takana, ja ensimmäinen valmennuskausi oli kyseessä. Toki tässä tapauksessa liiga oli AHL, mutta kyllä kyseessä on myös samanlainen ammattilais-sarja kuin NHL.

Totta, Vigneault sai Moosen pelaamaan moniin loukkaantumisiin nähden erittäin hyvin menneellä ja hänen ensimmäisellä kaudellaan Moosessa. Tokikaan AHL ei ole sarjana samalla tasolla kuin NHL, mutta kautta linjan pelaajista, winnipegilaismediasta ja Moosen faneista oli aistittavissa ja luettavissa se, että homma toimi ainakin yhtä hyvin kuin edellisen valmentajan Randy Carlylen alaisuudessa.

Tähän hyvään menneeseen kauteen kun lisätään se tausta, että Vigneaultilla on myös NHL-kokemusta ja NHL-menestystä, niin minä(kin) näen miehen tulon erittäin mielenkiintoisena asiana. Sir V:n uralla toistaiseksi kovin meriitti on ehdottomasti Jack Adams Trophyn kakkossija Montrealin valmentajana vuodelta 2000.

Mielenkiintoista tuossa kaudessa oli muuten se, että joukkueen pelaajat missasivat kauden aikana loukkaantumisten vuoksi yhteensä päälle 550 ottelua ja tästä huolimatta joukkueen valmentaja sai suurta huomiota ympäri liigaa. Toisaalta miksi ei olisi saanut, sillä Montreal oli kaikista loukkaantumisistaan huolimatta kauden 1999-00 viidenneksi vähiten maaleja päästänyt joukkue.

Vigneault oli oma ykkössuosikkini Canucksin tulevaksi valmentajaksi heti menneen kauden jälkeen. Crawfordin lähtö tuli käytännössä selväksi joukkueen pudottua lomille jo runkosarjan jälkeen. Crawford oli niin pitkään joukkueen penkin takana, että hänelle muodostui (odotetusti) selvät suosikit, peluuttaminen ja kaikille tuttu pelitapa. Hän on erinomainen valmentaja, mutta hänen aikansa tuli yksinkertaisesti täyteen.

Vigneault tulee peluuttamaan joukkuetta Crawfordia puolustavammin, mutta medialle antamien lausuntojen mukaan Canucksin uusi pelityyli ei tule olemaan kuitenkaan mitään yltiöpäistä puolustamista, vaan enemmänkin kahteen suuntaan pelaamista. Toinen asia, mitä Vigneult on korostanut, on joukkueen tarve neljän laadukkaan sentterin käytölle. Voi olla, että joukkueen nelonenkin tulee näin saamaan aikaisempaa enemmän minuutteja.

Pelaajarintamalla Canucks on tehnyt mielenkiintoisia hankintoja, jos ajatellaan pelaajien taustoja. Marc Chouinard on Vigneaultin entisiä pelaajia juniorisarjasta. Jan Bulis on V:n entisiä pelaajia Montrealista. Ja Yannick Tremblay on V:n entisiä pelaajia juniorisarjasta. Tuskin näiden pelaajien siirrot ovat olleet sattuman kauppaa, vaan Nonis on luultavasti oikeasti kuunnellut Vigneaultia ja hankkinut hänelle tuttuja pelaajia. Ilmeisesti tämä kolmikko on myös halunnut tulla Vigneaultin vetämään joukkueeseen.

http://www.canada.com/vancouversun/...83-c0b1465a1eb5

Pakkiparit näyttää jokseenkin oudoilta.

Kieltämättä. Mac on erinomainen kirjoittaja, mutta nyt en oikein ymmärrä, miksi Öhlundia ja Mitchellia pitäisi peluuttaa pakkiparissa. Lisäksi tämän suunnitelman kolmonen aiheuttaa jo nyt epäilyksen, vaikka Bourdon ei ole pelannut vielä ainuttakaan todellista NHL-ottelua. Joka tapauksessa kaksikolla Öhlund-Mitchell tulee olemaan suuri rooli Canucksin puolustavina puolustajina ensi kaudella ja vaikka sinällään parivaljakko olisi varmasti toimiva, mielelläni näkisin tämän kaksikon kuitenkin joukkueen puolustuksessa erillään.

Mikäli nimittäin tämän hetken puolustuksen kokoonpanoilla lähdetään kauteen, joukkueella on selkeinä hyökkäävinä puolustajina Krajicek ja Tremblay. Selvät puolustavat puolustajat ovat puolestaan Öhlund ja Mitchell (Öhlund tosin enemmänkin kahteen suuntaan pelaava puolustaja kaikkia sellaisia joukkueita vastaan, joilla ei ole huippuluokan ykkösketjua). Selkeitä kahden suunnan puolustajia ovat puolestaan Salo, Bieksa ja Bourdon, mikäli hän pelipaikan ottaa.

Näin ollen tuntuisi luonnollisimmalta ainakin se, että varman puolustavan puolustajan Mitchellin pariksi laitettaisiin hyökkäävä Krajicek. Kokeneen Öhlundin ja kokemattoman Bieksan yhteispeli sujui puolestaan menneellä kaudella hyvin ja tässä voisi olla toinen kaksikko. Kolmanteen pakkipariin jäisi näin varma Salo ja jompi kumpi kaksikosta Bourdon-Tremblay.

EDIT: Moustachelta hyvä yhteenveto Ginon urasta. Odjick oli aikanaan yksi ehdottomista suosikeistani, vaikka miehellä ei aina pysynytkään kaikki tekemiset hallussa. Minulla on hänestä muutama vanha juttu tallella, jotka voisin kirjoittaa lyhennettynä joskus myöhemmin - ehkä siinä vaiheessa, kun Canucks jäädyttää numeron 29...

 

[Maaginen mailavirtuoosi]

Onko Canukcseissa jo luovuttu toivosta Jason Kingin suhteen? Mitä olette mieltä olisiko Kingistä ottamaan paikkaa TOP-6 hyökkääjien joukossa. Kannattaisiko tehdä sopimusta? Jotain vahvistusta Canucks varmaan tarvisisi kahteen eka ketjuunsa, koska jos siellä oikeasti Cooke ja Bulis ovat niin ei hirveästi häikäise. Bulisilla on kyllä potentiaalia myös pisteiden teon suhteen, myönnettäköön.

 

[nuck]

Onko Canukcseissa jo luovuttu toivosta Jason Kingin suhteen? Mitä olette mieltä olisiko Kingistä ottamaan paikkaa TOP-6 hyökkääjien joukossa. Kannattaisiko tehdä sopimusta? Jotain vahvistusta Canucks varmaan tarvisisi kahteen eka ketjuunsa, koska jos siellä oikeasti Cooke ja Bulis ovat niin ei hirveästi häikäise. Bulisilla on kyllä potentiaalia myös pisteiden teon suhteen, myönnettäköön.

Kingille ja toiselle Moosen maalintekijälle Jesse Schultzille tullaan antamaan ensi kaudella varmasti hyvä näyttöpaikka tutun valmentajan alaisuudessa.

Joukkueen oikeat laidat ovat kieltämättä ongelmalliset, mutta minulla on uskoa siihen, että kaksoset saavat Bulisista tehoja irti. Morrisonin ja Näslundin laiturin paikka voisi sopia puolestaan Cookelle samaan tapaan kuin sopi keväällä 2004 - tuolloinhan ketju oli liekeissä Bertuzzin pelikiellon jälkeen ja Morrisonkin sai pitkästä aikaa hyökkäävämmän roolin (ja hyvin pisteitä) Cooken ottaessa Bertuzzia enemmän puolustusvelvoitteita.

Kylmä totuushan se on, että Cookelta ei voi pisteitä älyttömiä määriä odottaa. Terveenä mies on tehnyt kolmosesta käsin 40 pistettä. Toisaalta hän voisi olla hyvä tasapainottava (taklauksia, maalille menemisiä, puolustusvelvoitteita) pelaaja kahden hyökkäävämmän ja vähemmän fyysisen pelaajan ketjuun.

Uskon, että Canucks ei tule näille tonteille tekemään muutoksia ennen kauden alkua. Joukkue tulee kuitenkin säilyttämään parin miljoonan kaupparaon capiin ja tekee myöhemmin hankintoja sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Hyökkäys on toki tällä hetkellä juuri oikean laidan suhteen kysymysmerkki. No, kuten sanottua Bulisiin ja Sedineihin uskon, mutta toisen ketjun laiturinpaikka on auki. Cooke, King tai Schultz sinne ovat tyrkyllä, joten ainakin kilpailua pitäisi olla riittävästi.

 

[Chip Whitley]

No, kuten sanottua Bulisiin ja Sedineihin uskon, mutta toisen ketjun laiturinpaikka on auki. Cooke, King tai Schultz sinne ovat tyrkyllä, joten ainakin kilpailua pitäisi olla riittävästi.

Minä en peluuttaisi Bulisia Sedinien ketjussa. Mielestäni hän ei vaan sovi siihen paikkaan, sillä Sedinit ovat tarpeeksi hyviä puolustamaan ilman hyvin kahteen suuntaan pelaavaa Bulisiakin. Ja mitä raporteista olen lukenut, Bulisin viimeistelytaito ei mikään kovin hyvä ole (yksi tärkeimmistä ominaisuuksista Sedinien kentässä pelaavalle pelaajalle). Laittaisin Bulisin Näslundin ja Morrisonin kenttään, sillä hän sopii siihen mielestäni hyvin. Hänellä on mahdollisuudet suurempaan pistemäärään kuin Cookella, ja hän on kuitenkin hyvä puolustava pelaaja (niin kuin Cooke, antaen Morrisonillekin tilaisuuden hyökkäävämmässä roolissa). Cooke on erinomainen 3. kentän pelaaja, mutta mielestäni ei riittävän hyvä pisteiden tekijä kahteen ensimmäiseen kenttään.

Sedinien vierelle sijoittaisin sniper-pelaajan (Schultz, King), sillä heillä olisi mahdollisuudet jatkaa Sedinien rinnalla tulevina vuosina. En tiedä olenko ainoa, mutta mielestäni tämä viimeaikainen toiminta tuntuu hieman Sedinien "turhakäytöltä". Heidän kenttään sijoitetaan pelaaja vapailta markkinoilta, hän pelaa yhden hyvän kauden (cash in), ja vaihtaa seuraa (Carter viime kaudella, Bulis ehkä ensi kaudella). Tästä kärsii Sedinien peli, kun pitkäaikaista oikeaa laitaa ei heidän kenttään löydy. Toki tässä saattaa kyseessä olla enää ensi kauden menetelmä, sillä Jannik Hansen saattaa olla jo valmis NHL'ään 07-08 kaudella, ja mielestäni hän olisi hieno lisä Sedinien kenttään (pelityylit sopivat toisiinsa kuin hansikas kätöseen, toki odotetaan mitä hän saa aikaiseksi AHL'ssä).

 

[nuck]

Bulisin tuleva pelipaikka riippuu mielestäni täysin Jason Kingin ja Jesse Schultzin onnistumisesta ja minä en ainakaan tällä hetkellä sijoita kumpaakaan tästä kaksikosta alustavissa ketjulotoissa kahteen ensimmäiseen ketjuun. Mikäli jompi kumpi kaksikosta tämän paikan tulee kuitenkin ottamaan ja onnistuu maalinteossa niin hyvin kuin positiivisimmin ajattelevat Canucks-fanit uskovat, Bulisin paikka saattaa olla juuri tämä Morrisonin ja Näslundin ketju.

Sedineiden ketjussahan on jo yksi maalintekijä (Daniel Sedin) ja ehkä hän saisi lisää onnistumisia maalien muodossa, jos toisella laidalla pelaisi pelaaja (Bulis), joka osallistuisi hänen sijastaan enemmän puolustuspeliin. Menneellä kaudella Anson Carterille sovitettiin puhdasta ketjun maalintekijän roolia ja tämä myös täyttyi, mutta Daniel joutui ottamaan itselleen paljon puolustusvelvoitteita. Nyt kun Ansonia ei ole enää mukana, ainakin minun katseet tämän ketjun maalintekijänä kohdistuvat nimen omaan Danieliin, sillä hän on mielestäni Näslundin jälkeen Canucksin seuraavaksi luontaisin maalintekijä.

Daniel Sedin ja Bulis (menneellä kaudella Montrealissa 20 maalia suhteellisen pienellä ylivoima-ajalla) olisi mielestäni Henrikille varsin toimiva laiturikaksikko. Ketjun kaikki kolme palaajaa pystyvät pelaamaan kahteen suuntaan ja maalivastuu jakaantuisi varmasti hyvin molemmille laidoille. Kuten kuitenkin sanottua, mikäli Jason Kingista tai Jesse Shultzista olisi iskemään maaleja kaksosten kanssa, Bulisille voitaisiin tämän jälkeen antaa toinen pelipaikka.

Cookesta sen verran, että vaikka hän on omimmillaan kolmosketjun laidassa, hänelle ei olla annettu hyökkäävää roolia muulloin kuin keväällä 2004 - jolloin hän siis onnistui ykkösessä hienosti. Tämän taustan vuoksi minä en näkisi ollenkaan huonona vaihtoehtona ainakaan kokeilla Cookea tässä samassa ketjussa. Hän on Bulisia selvästi fyysisempi pelaaja, joka lukeutuu samalla myös (terveenä ollessaan) liigan parhaiden puolustavien hyökkääjien joukkoon.

Ehkä kuitenkin suurin asia, mikä tekee Cookesta mielenkiintoisen Morrisonin ja Näslundin kanssa kokeiltavan pelaajan, on hänen suoraviivaisuutensa mennä vastustajan maalille - Cooke hoitaisi ketjussa varmasti samalla tehokkuudella maalinedushäirintää kuin Bertuzzi aikanaan. Näslund-Morrison kaksikko tarvitsee pelaajan, joka osaa ja haluaa pelata maalin edessä ja uskon tässä asiassa enemmän sitkeään terrieriin Cookeen kuin Bulisiin.

Tämän sekavan ketjuloton jälkeen voidaankin todeta, että Canucksin ketjut ovat tällä hetkellä vielä täysin auki. Minä en kuitenkaan vielä tällä hetkellä suunnittele Kingia tai Schultzia varmuudella ykköseen ja siksi sijoitan kolmosketjun pelaajista Cookea kahteen ensimmäiseen ketjuun. Paras vaihtoehto tulevaisuutta silmällä pitäen olisi toki juuri sellainen, että halvat ja suhteellisen nuoret King tai Schultz saisivat paikan Sedineiden ketjusta ja onnistuisivat maalinteossa.

---

On täysin totta, että Sedinit tarvitsisivat pikku hiljaa ketjuunsa pelaajan, jonka kanssa he voisivat pelata myös päälle kolmen vuoden päästä tulevaisuudessa yhdessä. Ellei Kingista tai Schultzista ole tähän, tälläisiä pelaajia saattaa olla onneksi tulossa Chip Whitleyn mainitseman Hansenin tai tämän kesän ykkösvarauksen Grabnerin muodossa. Grabner on näistä kahdesta avoimempi tapaus, mutta hänellä saattaa olla kykyjä korkeammalle.

 

[Bloogi]

Sedin-Sedin-Näslund siinä olisi kova ykkönen tai ainakin yv:llä tätä kannattaisi kokeilla.

 

[kausi]

Ei se minun vikani ole Canucks kannattajat, jos Vancouver ei ainakaan vielä ensi kaudella (tällä kokoonpanolla, uusi valmentaja, joka ei tunne vielä täysin pelaajiaan, erityisesti ottelunäyttöjen perusteella) taistele pytystä.

Hehhee, ja sinä luulet että San Jose taistelisi 100% paremmin kuin Canucksit.

Olen seurannut tätä Luongo/Canucks manaamistasi alusta saakka ja totean että olet todella katkera Luongon siirtymisestä kanukkeihin. Olet myös peloissasi Sedinien vaarallisuudesta, jääkiekko vain on tätä että joku (Mr Scarface) joutuu aina joskus pettymään. :)

 

[Snaipperi #16]

Scarface provoaa ja te tartutte siihen. Ymmärrän häneltä tietyt pointit jos vertaa vaikka Thorntonia Sedineihin, mutta että Luongon takia FLorida ei menestynyt, hohoo.

 

[Mr. Smith]

Osui silmiiin tuo 2006 Junior Evaluation Camp ja hieman voisi tarkastella Vancouverin prospectien (tai oikeammin yhden) osalta tuota. Turnaukseen osallistui Suomen, Ruotsin ja kaksi USA:n 20-vuotiaiden maajoukkuetta.

Ainoa Vancouverin draftaama pelaaja oli Matt Butcher (5 kierros 2005). Butcher teki draftivuonnaan BCHL liigassa 57 pistettä ja viime kaudella kertyi jo 127 pistettä. Turnaus sujui Butcherin osalta todella hyvin ja hän teki tehot 2+4, jolla oli turnauksen pistepörssin nelonen. Tuntuu että tämä viidennen kierroksen varaus saattaisi jopa osua... Butcher siirtyy tulevaksi kaudeksi CCHA:han.

 

[nuck]

Ainoa Vancouverin draftaama pelaaja oli Matt Butcher (5 kierros 2005). Butcher teki draftivuonnaan BCHL liigassa 57 pistettä ja viime kaudella kertyi jo 127 pistettä. Turnaus sujui Butcherin osalta todella hyvin ja hän teki tehot 2+4, jolla oli turnauksen pistepörssin nelonen. Tuntuu että tämä viidennen kierroksen varaus saattaisi jopa osua... Butcher siirtyy tulevaksi kaudeksi CCHA:han.

Matt Butcherhan on sikäli mielenkiintoinen prospecti, että hän on legendaarisen Canucks-puolustajan Garth Butcherin poika. Hän pelasi ennen draftivuottaan entisen Canucks-kapteeni Stan Smylin veljen Harvey Smylin valmentamassa Chiliwackin joukkueessa Canucksin takapihalla. Jotkut Chiliwackin pelejä nähneet fanit kuvasivat Butcheria draftin jälkeen kovaksi taklaajaksi ja taistelijaksi, jolla ei olisi huipputaitoja, mutta hän pystyisi kuulemma pelaamaan rikkovassa roolissa hyvää peliä.

Mikä on mielestäni positiivista, menneen kauden aikana nämä mielipiteet muuttuivat kiekollisempaan suuntaan ja nyt positiivisimmat Butcherin seuraajat odottavat, että hänestä saattaisi kehittyä jopa Matt Cooken kaltainen kovaa taisteleva ja taklaava kahden suunnan hyökkääjä. Saapa nähdä mitä tuleman pitää, mutta Butcher on joka tapauksessa varsin mielenkiintoinen seurattava ensi kaudella yliopistosarjassa. Parhaassa tapauksessa Canucksilla on Moosen Mike Brownissa ja Matt Butcherissa tulevaisuuden kolmosketjun hyökkääjät jo tulossa.

 

[Mr Scarface]

Hiisi Van Holten kirjoitti: Ja vaikka olet kaikkine spirituaalisine kykyinesi meidän muiden yläpuolella niin voisitko määrittää tuon karakteri sanan meille vähäpätöisille?

Chip Whitley

kirjoitti: Minäkin mielelläni näkisin tuohon vastauksen.

nuck kirjoitti: Mikä ihmeen karakteri? Mikä tämä sinun laajalti viljelemä ihmesana on käytännössä?

Nyt minulla on työkiireiltäni aikaa valistaa oppilaitani tästä karakterin tarvitsemista pyttyjen nostamiseen. Karakterin omaaminen on ratkaiseva tekijä siihen, että pelaajasta on voittajaksi. Jos sinulla on karakteria, sinulla on tarpeeksi luonnetta pytyn nostamiseen. Aurinkokunigas Juhani Tamminen on käyttänyt viisaasti aikoinaan myös termiä karakteri kiekkoasioissa. Esimerkkejä menneiltä ajoilta karakterin nousemisesta suuriin sfääreihin seuraavassa:

Mark Messier omasi valtavasti karakteria, voittaessaan Stanley Cuppeja eri seuroissa. Hänen nousemisensa esiin New Jerseytä vastaan vuoden 93-94 pudotuspeleissä on jäänyt mieleeni, Messieriä kunnioitettiin, sillä hän omasi voittajan luonnetta=karakteria. Karakteria omaava pelaaja osaa nousta suosta ja maan alta, maahan runneltuna karakteria omaava pelaaja nousee voittajana esiin. Karakteria omaava pelaaja menee läpi vaikka laidoista, syöden kiekkoja. Karakteria omaava pelaaja nousee kuvainnollisesti vaikka haudasta ylös, lyöden kätensä maan pinnalta läpi.

Ville Nieminen omaa karakteria voittajaksi asti, hän alkaa pudotuspelejen alkaessa pelaamaan eri lailla jääkiekkoa, se näkyy katsomoihin ja vastustajan vaihtoaitioihin asti, se herättää kunnioitusta.

Claude Lemieux osoitti karakteria parhaasta päästä, hän osui naurettavissa runkosarjoissa usein vain muutamilla kiekoilla maaliin, mutta pudotuspelejen alkaessa, mies alkoi kasvaa, hän teki ratkaisevia maaleja tahdolla, karakterilla. Teki eräällä Stanley cup kaudellaan enemmän maaleja playoffseissa, kuin runkosarjassa. Kunnioitusta herättävällä karakterillaan C.Lemieux jää historiaan.

Maalivahdeista Patrick Roy ja Ron Hextall esimerkiksi omasivat karakteria, jolla taisteltiin Stanley Cup voitoista. Roy rääkyi muiden pelaajien naamojen edessä, ja tappeli itsensä läpi vastustajista, hän omasi silti jo nuorenakin poikkeuksellisen individual-osaamisen lomessa suurta karakteria nousten voittajaksi jo Montrealissa. Hextall taisteli myös voittojen eteen ja teki odottamattomia ja tarpeettomiakin asioita suurella karakterilla. Hextallin poikkeuksellisesta karakterista osoituksena Conn Smythe Trophy Stanley cup finaalin hävinneen osapuolen maalivahtina. Hextall olisi tehnyt mitä vain voittojen eteen, vaikka oli maalivahti.

On olemassa paljon muitakin suuria karakteria omaavia pelaajia, mutta tässä muutamia mainitakseni. On selvää siis varmasti jo teillekin, että voittamiseen tarvitaan kunnioitusta herättävää pelaajaa, luonnetta eli karakteria pelaajilta. Pointtina tämän keskustelun aloittamiseen silloin oli se, että Canucksin joukkue on tällä hetkellä rakennettu liikaa Sedinien varaan, heissä en näe tällaista karakteria, luonnetta, jolla pyttyjä nostetaan. Sedineillä liian suuri vastuu ensi kaudella, ja heiltä odotetaan valtavasti liikaa asioita. Kun katsoo muuta kokoonpanoa, en aisti sellaista karakteria, jolla voitettaisiin ensi kaudella Stanley Cup, Näslund ei tuollaisten kaverien ympärillä pysty myöskään nousemaan voittajaksi. Loppuun totean, minusta karakterin omaaminen on aivan selvä edellytys voittojen saavuttamiseksi, ei se mikään edellä mainittu ihmesana ole. Karakteria, luonnetta tarvitaan joukkueessa tietyssä määrin, jotta Lordi Stanleystä voitaisiin edes taistella.

Jos sinulla on karakteria, sinua kunnioitetaan jäällä. - Mr.Scarface

Because you are a character, does not mean that you have character. - W.Wolf