Vancouver Canucks 2005-2006

  • 103 105
  • 875

Chip Whitley

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canucks & B.C. | Langly & Posehn
Hiisi_van_Holten kirjoitti:
Matt Cookelta leuka murtunut kertoo:

Canucksien sivut


Myös Cloutier on poissa kuten aikaisemmin jo todettiin. Hän on ainakin 3 ottelua poissa Vancouverin kokoonpanosta. Ja Cooken poissaolosta ei ole sen enempää infoa, että kuinka kauan hän on poissa. Onko muuten kenelläkään tietoa pelaako Bryan Allen ensi yöna?
Jason King ja Tyler Bouck ovat myös loukkaantuneina. Olin lukevinani että Bouck tulee takaisin tämän vuoden puolella, mutta entäs King??
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Canucksin vuoden 1994 Cup joukkueen rakentamisesta. 1. osa.

Kirjoitetaan nyt näistä treideistä jotain kun työkiireet vähän helpottivat. Mr. Smithin esiin ottamat treidit kattavat kyllä hienosti Canucksin tärkeimmät 90-luvun treidit, joten näihin ei ole kovin paljon lisättävää. Tarinaa Canucksin vuoden 1994 Stanley Cup finaalijoukkueen rakennustyöstä voi kuitenkin laittaa (koska teksti minkä kirjoitin, ei mahdu yhteen viestiin, laitan tämän kaksiosaisena):


Oikeastaan tuon vuoden 1994 Stanley Cup finaaleihin kasatun joukkueen rakentaminen alkoi jo kesällä 1987, kun Canucksiin manageriksi tullut Pat Quinn teki Canucks-manageri uransa ensimmäisen siirtonsa New Jerseyn kanssa. Canucks antoi Devilsiin taitavan ruotsalaishyökkääjän Patrik Sundströmin ja sai tilalle kaksi tulevaisuutensa avainpelaajaa, maalivahti Kirk McLeanin ja hyökkääjä Greg Adamsin. Tämä kauppa on edelleen yksi kaikkien aikojen parhaista joukkueen historiassa.

Seuraava pohja tulevalle menestykselle luotiin vuoden 1988 Draftissa, jossa Canucks sai varata Draftin toisena ja otti laitahyökkääjä Trevor Lindenin, joka nousi nopeasti yhdeksi joukkueen johtajista. Seuraava menestysvaraus oli seuraavan vuoden Draftissa 1989 neljännellä kierroksella varattu Pavel Bure, jonka varauskelpoisuutta ei yleisesti edes tiedetty, mutta Quinnin luottomies, joukkueen varaustoiminnasta vastaava Mike Penny hankki ottelupöytäkirjoja, jotka kertoivat Buren pelanneen varaukseen oikeuttavan määrän pelejä Neuvostoliitossa.

Quinn jatkoi hyviä kauppojaan tekemällä kauden 1989-90 siirtorajalla kaupan Montrealin kanssa. Canucks antoi Habsiin toisen kierroksen varausoikeuden, jonka seura oli saanut siirtorajalla St. Louisilta legendaarisen Canucks
puolustaja Harold Snepstsin kaupassa ja sai tilalle Jyrki Lumpeen. Tämä kauppa toi joukkueelle tulevaisuuden avainpuolustajan. Montreal varasi muuten tuolla toisen kierroksen varauksellaan Craig Darbyn, joka siirtyi täksi kaudeksi Canucksin farmijoukkueeseen Manitoba Mooseen.

Vancouverin rakennustyö jatkui kesällä 1990, kun NHL Entry Draft pidettiin kaupungissa ennätysyleisön edessä ja Canucks sai varata Draftin toisena joukkueena. Tuo varaustilaisuus oli kaiken kaikkiaan lopulta pettymys Canucksille, sillä joukkue otti Draftin kakkosvarauksenaan Petr Nedvedin, kun
joukkue olisi voinut varata myös mm. Jaromir Jagrin tai Keith Primeaun. Toisaalta Nedvedilla saatiin myöhemmin St. Louisilta kolmikko Jeff Brown, Nathan Lafayette, Brett Hedican ja Canucks onnistui muuten Draftissaan hyvin, saaden mm. Shawn Antoskin (olisi ollut kyllä tarjolla myös mm. Martin Brodeur ja Keith Tkachuk..), Gino Odjickin sekä ex-Canucks-puolustaja Jiri Bublan pojan Jiri Slegrin.

Kauden 1990-91 tapahtumiin lukeutui alkukaudesta pitkän linjan Canucks hyökkääjän Petri Skrikon treidi Bostoniin. Bostonista Canucks sai toisen kierroksen varausoikeuden vuoden 1992 Draftiin, jolla varattiin myöhemmin Mike Peca. Canucks pelasi kauden huonosti ja Quinn teki maaliskuussa Mr. Smithin mainitseman suuren treidin St. Louisin kanssa, jossa Vancouver antoi (allekirjoittaneen syntymäpäivänä kaiken lisäksi! ;)) Dan Quinnin ja Garth Butcherin pois ja sai tilalle myöhemmän menestyksen runkonelikon Geoff
Courtnall, Cliff Ronning, Sergio Momesso ja Robert Dirk. Tällä treidilla oli tulevaisuuteen erittäin suuri merkitys.

Samoihin aikoihin nähtiin vielä myös tulevaisuuden avainpuolustajan Dana Murzynin siirto Calgarysta, jonne lähetettiin Ronnie Stern ja Kevan Guy sekä toisen tulevaisuuden avainpuolustajan Gerald Diduckin treidi Montrealin kanssa, jossa Habsiin annettiin neljännen kierroksen varaus vuoden 1991 Draftista (Vujtek). Montrealilta joukkue oli saanut näin sekä Jyrki Lumpeen, että Gerald Diduckin ja toiseen suuntaan oli annettu vain pari varausvuoroa.

Canucksin tulevaisuuden avainketju löydettiin tuolla kaudella ja ketju oli mallia Ronning-Linden-Courtnall. Tämä ketju sai lempinimen "Life line" - heikon alkukauden pelannut Canucks meni lopulta tämän ketjun ansiosta playoffeihin. Canucks kohtasi tuolla kaudella playoffien ensimmäisellä kierroksella Wayne Gretzkyn Los Angelesin, joka oli kerännyt runkosarjassa 39 pistettä Vancouveria enemmän. Etukäteen sarja oli selvä, mutta Canucks laittoi sarjan tiukaksi juuri "Life Linen" ansiosta. Lopulta Canucks hävisi pelit, mutta joukkue oli antanut lupauksia tulevasta.

Seuraavalla kaudella 1991-92 Canucks sai "Life Linen" lisäksi mukaansa kohutun hyökkääjän Pavel Buren. Canucks teki myös kesällä 1991 Minnesotan kanssa puolustajakaupan, jossa Vancouveriin matkasi Winnipegissa ja Hartfordissa aiemmin hienolla menestyksellä pelannut Dave Babych ja toiseen suuntaan Quinn antoi puolustaja Tom Kurversin. Babych oli tuohon aikaan erittäin hyvä NHL puolustaja ja Canucks saikin miehen monen mielestä halvalla (vaikkei Kurvers mitenkään huono NHL puolustaja ollut hänkään). Häneen sisältyi kuitenkin pieni loukkaantumisriski, sillä mies oli ollut koko edellisen kauden pelaamatta rannevamman jäljiltä.

Joukkueen kannalta huono asia oli se, että joukkueen kiekkoasioiden päällikkö ("Director of Hockey Operations") Brian Burke siirtyi kesällä 1991 Hartfordin manageriksi. Pat Quinn sai näin ollen vastuulleen valmentaja-, manageri- ja
seuran presidentin toimet. Uusien nimien kanssa pelanneelle Canucksille kausi oli erittäin menestyksellinen. Canucks teki oman ennätyksensä voittojen määrässä (42) ja voitti oman Smythe Divisioonansa kahdeksan pisteen erolla Los Angelesiin. Playoffeissa joukkue pudotti ensin Winnipegin ensimmäisellä kierroksella, mutta hävisi Smythe Divisioonan finaalin Edmontonille ja putosi jatkosta.

Joukkue oli kuitenkin rakennettu hyvillä kaupoilla menestyväksi ja siitä huomasi tuolloin selvästi, että sen suurimmat päivät olivat edessäpäin. Tuon ajan Canuckseista puhuttaessa, esiin nousee ennen kaikkea joukkueen kaksi
erinomaista ketjua; Ronningin, Courtnallin ja Lindenin muodostama "Life Line" sekä Larionovin, Buren ja Adamsin muodostama "BIG Line". Kaikkien aikojen Canucks ketjuista puhuttaessa, nämä kaksi ketjua kuuluvat mielestäni
nykyjoukkueen West Coast Express (WCE) ketjun kanssa kolmen kärkeen.

Joukkueella oli tuolloin myös hyvä puolustus, jonka runko oli kasattu parin edellisen vuoden aikana. Mukana oli kiekollisesti taitava Jyrki Lumme, puolustava ja fyysinen Dana Murzyn, kokenut ja varmaotteinen Dave Babych, fyysinen Gerald Diduck, isokokoinen ja fyysinen Robert Dirk sekä seuran oma kasvatti, pitkän linjan Canucks puolustaja, kiekollinen Doug Lidster. Kun myös maalilla pelanneesta Kirk McLeanista oli tullut yksi liigan parhaista maalivahdeista, joukkue oli kaikin puolin kunnossa. Kauden 1991-92 päätteeksi Canucks huomioitiin ympäri liigan hienosti; Kirk McLean valittiin ensimmäisenä Canucks-maalivahtina liigan All-Stars (kakkos all-stars) joukkueeseen, Pavel Bure voitti parhaan tulokaspelaajan Calder Trophyn ensimmäisenä- ja tähän mennessä ainoana Canucks-pelaajana, Pat Quinn voitti Jack Adams Awardin kauden parhaana valmentajana ja kokenut Ryan Walter palkittiin Bud Light NHL Man of the Year palkinnon työstään kaukalon ulkopuolella.

Kausi 1992-93 jatkoi edelliskaudelta tutuksi tullutta menestystä ja joukkue kasvoi entistä tiiviimmin yhteen. Paha menetys koettiin tosin alkukaudella, kun kolme kautta seurassa hienosti pelannut Igor Larionov päätti pelata kauden
Sveitsin liigassa Luganon joukkueessa. Joukkueen kauden 1990 ykkösvaraus Petr Nedved loisti kauden alussa. Nedved teki organisaation ennätyksen marras- ja joulukuussa, pelaamalla 15 peräkkäistä peliä pisteillä ja takomalla näiden otteluiden aikana yhteensä 24 pistettä. Kolme viimeisten vuosien aikana varattua nuorta pelaajaa, Pavel Bure, Trevor Linden ja Petr Nedved lupasivat joukkueelle hienoa tulevaisuutta.

Tammikuun lopussa 1993 Canucksilla oli mahdollisuuksia ottaa koko NHL:n piikkipaikka haltuunsa kotihallissaan Pacific Coliseumissa, mutta joukkue hävisi pelin, eikä enää tämän jälkeen taistellut koko liigan kärkipaikasta kuin kaudella 2003-04 (ja tällä kaudella). Maaliskuussa Canucks teki treidin Brian Burken vetämän Hartfordin kanssa. Vancouveriin Burke lähetti piste/ottelu tahdilla alkukauden pelanneen sentteri Murray Cravenin ja viidennen kierroksen varauksen, jolla myöhemmin varattiin nykyisin Nashvillessa pelaava fyysinen laitahyökkääjä Scott Walker. Hartfordiin Quinn lähetti puolestaan Robert Kronin, Vancouverin kolmannen kierroksen varauksen kesän 1993 Draftista (Marek Malik) ja tulevaisuudessa sovittavan korvauksen, joka myöhemmin selvisi Jim Sandlakiksi.

Canucks ei saanut runkosarjassa NHL:n piikkipaikkaa ja Petr Nedvedin alkukauden hurja meno laantui, mutta hienon kauden joukkue silti pelasi. Pavel Bure oli todellisissa liekeissä ja rikkoi ensimmäisenä Canucks pelaajana niin 100 pisteen- kuin 50 maalin rajankin. Kuusi joukkueen pelaajaa, Bure (110), Ronning (85), Courtnall (77), Murray Craven (77), Linden (72) ja Nedved (71), ylittivät lopulta 70 pisteen rajan. Näiden lisäksi Kirk McLeanista tuli kaikkien aikojen voittoisin Canucks maalivahti ja Gino Odjick rikkoi oman ennätyksenä Canucks joukkueen jäähymäärissä (370). Canucks keräsi runkosarjassa komeat 101 pistettä ensimmäisen kerran historiassaan.

Playoffeissa joukkue kohtasi jälleen Teemu Selänteen tähdittämän Winnipeg Jetsin. Vaikka Canucks olikin ollut runkosarjassa parempi kuin koskaan, Winnipeg pelasi Selänteen johdolla hienot playoffit ja pakotti Canucksin
seitsemännen pelin jatkoajalle. Tuolla jatkoajalla Greg Adams ratkaisi lopulta voiton Vancouverille. Divisioonan finaalissa kohdattiin Wayne Gretzkyn orkestroima Los Angeles ja Laa-Laan miehet pudottivat Canucksin lopulta jatkosta tiukkojen playoffien jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
2. osa

Kaudelta 1992-93 on muuten vielä mainittava yksi merkkipaalu joukkueen historiassa. Joukkueen pitkäaikainen omistaja Frank Griffiths valittiin nimittäin Hockey Hall of Fameen omistajana. Griffithsin perhe oli omistanut joukkueen 19 vuoden ajan ja tehnyt hienoa työtä sen kanssa. Griffiths osti vuonna 1974 Canucksin paikalliselta talousmieheltä Tom Scallenilta yhdeksällä miljoonalla dollarilla ja nosti sen menestykselliseksi NHL joukkueeksi. Oikeastaan todellinen syy, miksi Griffiths valittiin tässä vaiheessa Hall of Fameen, johtui siitä, että miehelle ei luvattu paljon elinaikaa. Hän oli kuoleman sairas ja menehtyikin vuotta myöhemmin.

Vuonna 1994 Canucks faneilla oli edessään mielenkiintoinen kausi. Kesällä tuli päätös, jolla kaupunkiin rakennettaisiin uusi huippuhalli lähitulevaisuudessa. Tämän lisäksi, vaikka joukkue olikin pudonnut parin edellisen kauden aikana toisella kierroksella playoffeista, runkosarjassa oltiin menty koko ajan eteenpäin. Joukkueen pelaajat alkoivat olla siinä pisteessä uriaan, että menestystä pystyi realistisesti odottamaan myös playoffeissa, ja mikä tärkeintä, Quinnin rakentama joukkue oli saanut olla pari kautta yhdessä. Joukkue oli kasvanut todelliseksi ryhmäksi yhteisten kokemusten kautta. Joukkueessa oli tiivis "me-henki" ja se oli valmis tukemaan toinen toistaan.

Heti kauden alussa, juuri silloin kun joukkueen fanit odottivat tulevaa kautta suurimmalla mielenkiinnolla, saatiin kuitenkin kokea pettymys, kun joukkueen lahjakas nuori sentteri Petr Nedved ilmaisi halunsa siirtyä pois organisaatiosta. Hän ei ollut tyytyväinen joukkueen tarjoamaan palkkaan ja Canucks ei halunnut maksaa miehelle enempää kuin markkinahinnan. Kova kokemus Canucks faneille ja joukkueelle siinä mielessä, että jo toisen kerran peräkkäisenä kesänä joukkue menetti ykkössentterinsä. Nedved päätyi lopulta pelaamaan Kanadan Olympiajoukkueen kanssa. Kun joukkue menetti Nedvedin lisäksi myös kaksi edelliskauden muuta sentteriään, Anatoli Semenovin (joka lähti laajennusvarauksessa Anaheimiin) ja uransa lopettaneen Ryan Walterin, joukkueella oli pieni edessään sentteriongelma.

Toinen suurta puhetta herättänyt tapaus nähtiin maalilla. Canucks hankki heinäkuussa 1993 maalivahti John Vanbiesbrouckin New York Rangerseista vaihdossa tulevaisuudessa sovittavaan korvaukseen. Siirto oli Kirk McLeanin edelliskauden loistopelien johdosta ihmeellinen. Miksi joukkue hankkiin kokeneen maalivahdin avaamaan luukkua ja viemään omilta nuorilta peliaikaa (tuolloin oman farmijoukkueen selkeää ykkösmaalivahtia Mike Fountainia pidettiin vielä lupaavana joukkueen tulevaisuuden maalivahtina)? Totuus selvisi pari päivää myöhemmin, kun Canucks päästi Vanbiesbrouckin laajennusvaraustilaisuuteen. Joukkue oli hankkinut maalivahdin suojatakseen omat maalivahtinsa. Florida poimi miehen ensimmäisenä pelaajanaan laajennusvaraustilaisuudessa. Canucks joutui antamaan Rangerseille oman kasvattinsa ja 10 vuoden luottopakkinsa Doug Lidsterin. Myöhempää historiaa tarkastellen tämä episodi on yksi joukkueen surullisimmista.

Joukkue aloitti kautensa edelliskauden tapaan hienosti ja media rummutti jopa Canucksin mestaruudesta. Lopulta joukkueeseen iski jonkinlainen kipsi ja se jäi taistelemaan playoff paikasta. Pavel Bure pelasi tällä kaudella paremmin kuin koskaan ja iski keväällä 40 maalia viimeisissä 42 ottelussa. "Tapaus Nedved" jatkui koko kauden aina maaliskuun lopulle saakka. Lopulta Canucks treidasi Nedvedin St. Louisiin, josta joukkue sai ensin Craig Janneyn, mutta koska tämä ei halunnut pelata muualla kuin St. Louisissa Brett Hullin ja Brendan Shanahanin kanssa, Canucks treidasi Janneyn oikeudet takaisin Bluesille, josta saatiin liigan parhaisiin hyökkääviin puolustajiin lukeutuva Jeff Brown,
puolustava sentteri Nathan LaFayette ja erinomainen luistelija, puolustaja Brett Hedican.

Uudella kolmikolla oli heti merkitystä joukkueen peliin. Kauden lopun negatiivisena uutisena saatiin puolestaan kuulla Canucksin omistaja Frank Griffithsin kuolemasta pitkän sairauden jälkeen huhtikuussa. Griffithsin kuoleman jälkeen Canucksin pelaajat käyttivät paidoissaan "2 PTS F.G" merkkiä - kaksi pistettä, Frank Griffiths. Ehkä tämän Griffithsin kuoleman johdosta, ehkä uusien pelaajiensa ansiosta, Canucksin loppukausi oli huikea ja joukkue eteni hienosti Stanley Cupin finaaleihin. Maalilla Kirk McLean pelasi loistavasti, Pavel Bure jatkoi sitä peliään, mitä mies oli pelannut koko kevään ja koko joukkue taisteli loppuun saakka jokaisen tilanteen.

Ei tarvitse olla edes Canucks fani todetakseen, että tämä finaalisarja oli kaikkien aikojen paras finaalisarja ja Canucks kaatui Rangerseille saappaat jalassa. Nathan LaFayette ampui tolppaan pari minuuttia ennen seitsemännen
pelin loppua, mutta tämän lähemmäksi joukkue ei himoittua mestaruutta päässyt. Sarja otti koville Vancouverissa, jossa sarjan jälkeen nähtiin Riot on Robson - suuri Robson kadun mellakka. Vancouverin kadut täyttyivät muutamasta tuhannesta ihmisestä, jotka rikkoivat kaduille pysäköityjä autoja ja liikkeiden ikkunoita.

Tällä kaudella Canucks oli nimenomaan joukkue sanan varsinaisessa merkityksessä. Joukkueella ei ollut oikeastaan kuin yksi todellinen supertähti (Pavel Bure), mutta joukkue oli tasainen, kokenut ja voittoa janoava. Joukkueen pelaajat olivat käyneet yhdessä läpi erilaisia kokemuksia ja vaikka nämä eivät aina olleet positiivisia, ne kasvattivat tätä ryhmää. Joukkueella oli myös yksi kaikkien aikojen parhaista Canucks puolustuksista. Oikeastaan vain tämän hetken joukkueen puolustus vetää vertoja tämän kauden 1994 puolustukselle. Lisäksi "Life Line" oli yksi kaikkien aikojen parhaista organisaation ketjuista. Tätä ketjua ei oikeastaan uhkaa kuin "BIG Line" ja tämän hetken joukkueen WCE ketju.

Tämän joukkueen edessä oli nähtävissä vielä parempi menestys, mutta todellisuudessa tämä kausi kuitenkin pysäytti yhden aikakauden organisaation historiassa. Kun joukkue varasi kaksi viikkoa viimeisimmän Stanley Cup finaalin jälkeen ruotsalaispuolustaja Mattias Öhlundin ensimmäisellä kierroksella, kukaan ei arvannut, millaiset ongelmat aivan lähitulevaisuudessa joukkueelle koittaisivat. Kaikki näytti tuolloin erittäin hyvältä, mutta lopulta edessä oli uuden joukkueen rakennusvaihe uusien omistajien ja uuden hallin kanssa.

Tätä miestä on kiittäminen paljosta Canucksin takavuosien menestymisestä:

http://www.broadcasting-history.ca/personalities/personalities.php?id=187
 

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
nuck kirjoitti:
Tarinaa Canucksin vuoden 1994 Stanley Cup finaalijoukkueen rakennustyöstä voi kuitenkin laittaa (koska teksti minkä kirjoitin, ei mahdu yhteen viestiin, laitan tämän kaksiosaisena):

Loistavaa! Suuret kiitokset tästä. Mielestäni tämä pitäisi julkaista kaikkien luettavaksi Jatkoajan kolumniksi tai vastaavaksi.
 

Gunners

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arsenal, Washington
Mr. Smith kirjoitti:
Loistavaa! Suuret kiitokset tästä. Mielestäni tämä pitäisi julkaista kaikkien luettavaksi Jatkoajan kolumniksi tai vastaavaksi.

Kyllä! Aukaisi minulle nuoremman polven edustajallekin hyvin Canucksien 90-luvun alun historiaa ja treidejä.

Täytyy olla todella onnellinen että nuckin kaltainen kirjoittaja on tänne Jatkoaikaan eksynyt.

Sitten nuckille/muille Vancouverin miehille yksi kysymys, mitä mieltä olet siitä että Canucks varasi kesällä ensimmäisellä kierroksella Luc Bourdonin?
Vaikka jäljellä olisi vielä ollut esim. Anze Kopitar, Marc Staal tai Ryan O´Marra.
En siis kritisoi, kunhan kysyin, tiedän että Bourdon on tehnyt vaikutuksen otteillaan ja miehellä on varmasti loistava tulevaisuus edessään.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Mr. Smith kirjoitti:
Loistavaa! Suuret kiitokset tästä. Mielestäni tämä pitäisi julkaista kaikkien luettavaksi Jatkoajan kolumniksi tai vastaavaksi.

Kiitoksia vaan positiivisista sanoistasi. Tällaista lyhyttäkin historiikkia on kyllä omasta mielestäni erittäin hankala kirjoittaa, sillä näin fanin silmissä lyhyeenkin aikajaksoon sisältyy kuitenkin niin paljon joukkueen kannalta merkittäviä tapahtumia, että ei oikein tiedä mitä sisällyttää juttuun ja mitä jättää pois, ettei juttu menisi liian pitkäksi. Nytkin karsin mielestäni suhteellisen oleellisia tapahtumia ja siltikin juttu venähti kahden viestin mittaiseksi. Sitä kyllä oppii arvostamaan oikeita kiekkotoimittajia eri tavalla, kun näitä juttuja yrittää kasata edes suhteellisen järkevään muotoon.

Chip Whitley kirjoitti:
Myös Cloutier on poissa kuten aikaisemmin jo todettiin. Hän on ainakin 3 ottelua poissa Vancouverin kokoonpanosta. Ja Cooken poissaolosta ei ole sen enempää infoa, että kuinka kauan hän on poissa. Onko muuten kenelläkään tietoa pelaako Bryan Allen ensi yöna?
Jason King ja Tyler Bouck ovat myös loukkaantuneina. Olin lukevinani että Bouck tulee takaisin tämän vuoden puolella, mutta entäs King??.

Päivitetään loukkaantumistilannetta:

- Cloutier kärsii Colorado ottelussa tulleesta aivotärähdyksestä näillä näkymin ensi viikon alkuun saakka. Alex Auld korvaa ja hyvin on korvannutkin. Minnesota ottelussa päälle 30 torjuntaa ja yksi päästetty maali. Ansiostakin pelin tähdistöön. Tällä kaudella Canucks on voittanut kaikki pelinsä, mitkä Auld on aloittanut maalilla - näiden joukossa mm. Detroit ottelu. Koko uralla Auld on pelannut nyt tasan 20 NHL ottelua ja nämä kaikki alle kahden päästetyn maalin keskiarvolla.

Toivottavasti Auld kestää, sillä kakkosena pelaa viime kaudella ECHL:ssa torjunut Rob McVicar. Canucks pelleilee McVicarin palkalla. Hänet laitetaan välillä farmiin ja nostetaan taas pelipäivinä ylös. Näin joukkue säästää naurettavat 2400USD päivää kohden niinä päivinä, kun hän on kirjojen mukaan farmissa. Tiukan capin kanssa pelaavan joukkueen osalta tämä on kuitenkin lähes pakko tehdä, sillä lyhyttä sairaslomaa kärsivän Cloutierin palkka lasketaan kattoon mukaan. Canucksin harjoituksissa torjui muuten välillä jopa huoltaja Jamie Hendricks kun McVicar ei ollut mukana.

- Matt Cooke loukkasi leukansa harjoituksissa, kun Lee Goren paukautti lämärinsä Cookea naamaan. Alkukauden hyvin pelannut Canucksin alivoiman avainhyökkääjä imee pilliä ja hänen sairaslomansa kestää arviolta 4-6 viikkoa. Viime kaudella Vancouver Giantsien puolustaja, Dallasin ensimmäisen kierroksen varaus vuodelta 2004, Mark Fistric loukkasi leukansa ja oli tuolloin sivussa muistaakseni viisi viikkoa. Kun hän palasi, hän ehti pelaamaan vain muutaman ottelun ennen kuin loukkasi leukansa uudelleen ja oli sivussa koko loppukauden.

Toivottavasti Cooke kanssa oltaisiin kärsivällisiä ja pidettäisiin miestä pillidieetillä niin kauan kunnes hän on varmasti pelikuntoinen. Hyvä puoli hänen loukkaantumisessaan on se, että hän pystyy pitämään fyysistä kuntoaan yllä. Cookea tuli korvaamaan farmijoukkue Manitoban kokenut ja isokokoinen, urallaan päälle 200 NHL ottelua pelannut Josh Green. Green oli alkukaudesta Moosen tehokkain pelaaja ja joukkueen selvä johtaja. Hän pelasi kuusi harjoituspeliä ja teki näissä kolme maalia.

- Bryan Allenin pitäisi palata polvivamman jäljiltä jo ensi yön Columbus otteluun. Täysin varmaa tämä ei ole, mutta ainakin eilen tällaisesta oli puhetta. Canucksin puolustus todella kaipaa Allenia, sillä esimerkiksi Minnesota ottelu pelattiin käytännössä viidellä pakilla. Kuudentena puolustajana ollut Wade Brookbank kävi pelaamassa kolme minuuttia ja tämän aikana hän tappeli kertaalleen Derek Boogaardia vastaan (tappio).

- Jason Kingin tilannetta ei tiedä oikein kukaan. Välillä mies kärsii aivotärähdyksestä ja välillä kaikki näyttää siltä, että "Corner Brookin kuningas" pääsisi pelaamaan. Tyler Bouck on puolestaan sivussa jonnekin joulun ja uudenvuoden paikkeille.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Gunners kirjoitti:
Kyllä! Aukaisi minulle nuoremman polven edustajallekin hyvin Canucksien 90-luvun alun historiaa ja treidejä.

Täytyy olla todella onnellinen että nuckin kaltainen kirjoittaja on tänne Jatkoaikaan eksynyt.

Sitten nuckille/muille Vancouverin miehille yksi kysymys, mitä mieltä olet siitä että Canucks varasi kesällä ensimmäisellä kierroksella Luc Bourdonin?
Vaikka jäljellä olisi vielä ollut esim. Anze Kopitar, Marc Staal tai Ryan O´Marra.
En siis kritisoi, kunhan kysyin, tiedän että Bourdon on tehnyt vaikutuksen otteillaan ja miehellä on varmasti loistava tulevaisuus edessään.

Kiitoksia myös sinulle positiivisista sanoistasi.

Tuosta Bourdonista voin sanoa sen, että alkuun olin äärimmäisen pettynyt hänen varauksestaan. Olin kyllä itse rankannut hänet puolustajista toiseksi Jack Jahnsonin jälkeen, mutta kun Canucksin vuoro tuli numerolla 10 ja Kopitar oli vielä vapaana, olin erittäin toiveikas siitä, että joukkue varaisi hänet. Kun Dave Nonis sitten astui esiin ja lausui "sammakkoliigan" puolustajan nimen, ei tuntunut ollenkaan hyvältä.

Asiaa enemmän mietittyäni, tämä varaus alkoi kuitenkin kuulostamaan koko ajan paremmalta ja paremmalta. Canucksin harjoitusleirillä Bourdon sitten lopullisesti vakuutti kaikki, jotka miehen peliä näkivät. Bourdon oli jopa niin hyvä, että pelaisi tällä hetkellä NHL:ssä ilman palkkakattoa ja Canucksin muuten laadukasta puolustusta. Hän oli lähes jokaisen harjoituspelejä nähneen fanin silmissä pelistä toiseen joukkueen parhaita puolustajia.

Bourdon vakuutti kaikki paitsi kiekollisilla taidoilla, mutta erityisesti fyysisillä otteillaan. Esimerkiksi Edmonton ottelussa Bourdon taklasi itsensä Georges Laraquen erittäin kovalla taklauksella pelin toisesta erästä sivuun ja muutenkin nuorukainen jysäytteli pelistä toiseen pommeja, joita Canucks valmentaja Marc Crawford ei ollut omien sanojensa mukaan nähnyt tämän ikäiseltä pelaajalta pitkään, pitkään aikaan.

Tällä hetkellä Bourdonilla on Q:ssa puolustajalle hyvä päälle piste/ottelu keskiarvo ja tässäkin tilastossa tulee muistaa se, että hän on kaukana pelkästä hyökkäävästä puolustajasta. Lucin pelin paras anti on fyysinen peli ja vasta tämän jälkeen tulee esiin pisteiden tekeminen. Bourdon johtaa muuten ylivoimaisesti Q:n taklaustilastoa mitä tulee taklausten määrään per pelattu ottelu.

Eli tällä hetkellä tämä varaus on kaikin puolin erittäin onnistunut. Sanoisin jopa, että paras ensimmäisellä kierroksella tehty varaus, mitä joukkue on tehnyt viimeisten 11 vuoden aikana. Tässä vielä omia sekavia ajatuksia tässä ketjussa (sivulla 1) Bourdonin varauksen jälkeen:


"Alkuun perinteistä Draft narinaa.. Toivoin ennen Draftia Canucksin varaavan hyvän upsiden omaavan hyökkääjän. Lähinnä toiveissani oli Jack Skille tai Alex Bourret, sillä ajattelin joukkueella olevan mahdollisuuksia kaksikkoon. Chicagon vietyä Skillen seitsemäntenä, toiveeni kääntyi Bourretin puoleen. Tilanne kuitenkin muuttui, kun San Jose ja Ottawa varasivat sopivasti Setoguchin ja Leen. Meillä oli mahdollisuus ottaa useimmissa mock-arvioissa Draftin sijoilla 4-7 ollut Slovenialainen Anze Kopitar - erittäin hyvällä upsidella varustettu hyökkääjä.

Olin niin innoissani yllättävästä tilanteesta, että suunnittelin jälleen pyhiinvaellusmatkaa Ruotsiin ensi kaudeksi (jostain syystä tämä tunne on tuttu..) seuraamaan huippulupaus Kopitarin otteita. Dave Nonis veti kuitenkin maton jalkojen alta ottamalla Kopitarin sijaan puolustaja Luc Bourdonin. Voi sammakko. Q:n puolustajat oppivat vain päästämään maaleja.

Emme siis saaneet loistavaa upsidea, emme edes sitä kaipaamaani laituria. Pettymys oli kova, sillä minnekään Foreursin peliin en kuitenkaan lähde ja toisaalta en nähnyt puolustajan tarvetta niin kovaksi kuin hyökkääjän. Toivuttuani raastavasta Nonisin ja Delormen järjestämästä alkushokista, Bourdonin nimi alkoi kuitenkin kiinnostamaan yhä enemmän ja enemmän.

Ensinnäkin me tarvitsemme ehkä kuitenkin vielä enemmän sitä puolustajaa - jos tilannetta katsotaan tämän hetken perspektiivistä pidemmälle tulevaisuuteen. Canucksilla on seuraavaksi 8-10 vuodeksi hyvät nuoret sentterit Ryan Kesler ja Henrik Sedin (ehkä myös Artem Chubarov), maalilla on tulossa hyvin syvyyttä ja myös tasoa Auldin, Schneiderin ja Planten johdolla, meillä on laidalla seuraavaksi 8-10 vuodeksi Daniel Sedin ja Matt Cooke, varauksin myös Jason King, Marc-Andre Bernier ja Evgeny Gladskikh.

Entä puolustus? Puolustuksessa on NCAA:n All-Stars pakki Brett Skinner, hyvän farmitulokaskauden pelannut Kevin Bieksa, offensiivinen Kiril Koltsov ja toinen offensiivinen puolustaja Alexander Edler, mutta kaikki ovat upsideltaan NHL joukkueen 3-6 pakkeja. Myös Nathan McIver ja Tomas Mojzis kuuluvat tähän samaan kastiin. Kärkipuolustaja (joukkueen 1-2) puolustaja siis puuttuu. Ja nyt me sellaisen saatoimme saada.

Luc Bourdon oli viime kauden tärkeimmässä näyttöpaikassa, 18-vuotiaiden MM kisoissa, kisojen parhaaksi puolustajaksi valittu puolustaja. Hän oli raadin mielestä parempi kuin Draftin kolmantena mennyt Jack Johnson. Hänen pisteensä kisoissa olivat 0+1, joten mikään hetkellinen pisteputki Bourdonilla ei ollut päällä. Hän ei ollut myöskään kisojen mestarijoukkueessa (USA) pelannut pelaaja, joten hän ei saanut meriittiä niinkään parhaan joukkueen kautta. Bourdonin nimi nostettiinkin esiin kokonaispelin kautta.

Bourdon näytti henkilökohtaiset taitonsa viime kauden CHL:n All-Stars pelissä Vancouverissa. Hän voitti kolmihenkisenä joukkueena pidetyn tekniikkaradan yhdessä Gilbert Brulen kanssa. Luistelukisassa hän oli kakkonen. Lyöntilaukaus on lähtenyt 18-vuotiaana 92 mailia tunnissa, joten hän on yksi CHL:n kovalaukauksisimmista pelaajista.

Luistelu, laukaus ja tekniikka Kanadan juniorisarjojen kärkeä... Sääntömuutosten kanssa kiekolliset ja hyvin luistelevat puolustajat pääsevät oikeuksiinsa aiempaa paremmin... Ylivoimaa pitäisi olla hieman aiempaa helpompi pelata ja kovaa laukovat puolustajat nousevat esiin... Kuulostaa hyvältä. Vielä paremmalta kuulostaa se, että Bourdon ei ole pelkästään hyvin liikkuva ja kovaa laukova puolustaja. Itse asiassa hän liikkuu kahteen suuntaan hyvin ja hänen paras ominaisuutensa on kuitenkin - huolimatta kiekollisista taidoista - fyysinen pelaaminen.

Canucksin kiinnostus Bourdonia kohtaan on muuten sikäli mielenkiintoinen, että Canucksin Q:n scoutti Lucien DeBlois on Bourdon-fani. DeBloisin poika Dominik DeBlois pelaa Q:n Rouyn-Noranda Huskiesissa ja Huskiesin yhtenä vastustajana on siis juuri Bourdonin Val d'Or. DeBlois seuraa tietysti poikansa pelejä paljon ja siinä samalla hänen suuri mielenkiintonsa on kohdistunut Bourdoniin. Hyvä näin, sillä Bourdonia ollaan siis ainakin seurattu paljon.

Kokonaisuudessaan Bourdon kuulostaa niin hyvältä paketilta, että hänestäkin on pakko etsiä vikoja. Monet epäilevät miehen pelisilmää ja tätä pidetään yleisesti hänen suurimpana puutteenaan. Hänen listasijoituksensa erilaisissa arvioissa laskivatkin tämän vuoksi. Hänen tehosaldonsa Q:ssa oli -39, joten hänellä voi ollakin heikko pelisilmä.

Toisaalta hänen joukkueensa Foreurs oli Q:n pohjilla (lännen heikoin) ja hävisi noin puolet enemmän kuin voitti. Koska Bourdon oli joukkueensa eniten pelannut puolustaja, hänen aikanaan kirjattiin heikossa joukkueessa myös niitä miinuksia. Bourdonin puolustajat kertovat kuitenkin miehen näyttäneen erinomaista pelisilmää nuorten turnauksissa. Hän oli myös vakuuttava Q:n ottelusarjassa Venäjää vastaan. Canucksin mukaan Bourdonin pelisilmä ei ole huippuluokkaa, mutta se on selvästi keskitason yläpuolella, eikä huolestuta joukkuetta.

Bourdonin scouttiraportti Central Scoutingin toimesta (Bourdon oli Central Scoutingin listoilla kuudes Pohjois-Amerikkalaisista pelaajista.);

''an excellent skater with a smooth, effortless stride. He has outstanding balance and lateral movement ... turns quickly and reaches top speed easily ... good hands, he passes the puck up quickly both forehand and backhand ... protects the puck well with his body ... has good anticipation ... effective puck carrier, plays both the power play and penalty kill ... possesses a very good slapshot from the point and has an accurate, low wrist shot ideal for tip-ins ... finishes his checks with authority.'' "
 

avs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Avalanche
Kiitos

Kiitos Nuck loistavasta Vancouver-historiikista, näitä on mukava lukea kun on hyvä kirjoittaja asialla. Lisäsit ainakin meikäläisen NHL-tietoutta taas ropakopallisen verran.
 

Chip Whitley

Jäsen
Suosikkijoukkue
Canucks & B.C. | Langly & Posehn
Suuret kiitokset nuckille!!

Aivan loistavaa tekstiä jälleen nuckilta. Olen samaa mieltä Mr. Smithin kanssa, nuck Jatkoajan viralliseksi Vancouver Canucksin "toimittajaksi" :D.

Printteri sauhuumaan ja kyseinen "tiivistelmä" taitaa ottaa raamatun paikan kirjahyllyssä (vaikka raamattua ei löydykkään hyllystä).
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Kiitokset vaan avsille ja Chip Whitleylle. Mukava kuulla tällaista palautetta.

Sitten peliasioihin;

Viime yönä Canucks kohtasi kotonaan Columbuksen ja otti 5-3 voiton. Joukkue jatkaa näin ollen tahratonta kotisarjaansa. Kotona on kaatunut peräkkäin nyt seitsemän joukkuetta. Maalilla pelannut Alex Auld jatkaa näin ollen hänkin tappiotonta sarjaansa. Joukkue ei ole hävinnyt vielä yhtään Auldin aloittamaa peliä.

Bryan Allen ei palannut vieläkään, joten Canucks pelasi käytännössä jälleen viidellä puolustajalla. Kuudes puolustaja Wade Brookbank kävi jäälle noin viisi minuuttia. Tällä kerralla todellinen työhevonen oli pelissä 29:52 pelannut Mattias Öhlund. Öhlund teki joukkueen avausmaalin ja oli muutenkin hyvällä pelipäällä, saalistaen viisi laukausta. Muista puolustajista Sami Salo teki tehot 1+1, Ed Jovanovski ja Nolan Baumgartner 0+1.

Paras hyökkäysketju oli Sedinin kaksosten ketju. Anson Carter pelasi kauden parhaan pelinsä tehoin 1+2, Henrik Sedin teki pisteet 1+1 ja Daniel Sedin tehot 0+1. Kaksosten ketjulle toivoisi kyllä enemmän peliaikaa, sillä Columbustakin vastaan esimerkiksi 1+1 kirjannut Henrik Sedin jäi alle 13 minuutin kokonaispeliajan.

Muutenkin kaksoset ovat pelanneet koko kauden selvästi keskiarvoista NHL:n kakkosketjun hyökkääjää vähemmän. Kun NHL:n kakkosketjun hyökkääjien keskimääräinen peliaika on päälle 15 minuuttia, Daniel Sedin on tästä 15 minuutistakin minuutin päässä ja Henrik puolen minuutin päässä. Tästä huolimatta kaksoset ovat olleet selvästi keskiarvoista kakkosketjun hyökkääjää tehokkaampia.

Joukkueen prospecteista viime yönä esiintyivät edukseen Quebecin junioriliigan maalivahdit Alexander Vincent ja Julien Ellis, jotka pelasivat molemmat itsensä peliensä tähdistöön. Julien Ellis otti 30 torjuntaa ja päästi taakseen yhden maalin, kun hänen joukkueensa Shawinigan otti 4-1 voiton Victoriavillesta. Quebecin maalivahtipörssiä johtava Alexander Vincent pelasi puolestaan nollapelin ja otti 29 torjuntaa, kun hänen joukkueensa Chicoutimi otti 5-0 voiton Rimouskista.

Tilastoja katsellessa tämän maalivahtikaksikon merkitys joukkueilleen on selvä. Alkukauden loukkaantuneena ollut Vincent on pelannut tällä kaudella 7 ottelua, joista hän on torjunut viisi voittoa. Päästettyjen maalien keskiarvo on Quebecin liigassa erittäin kova 1.68 ja torjuntaprosentti hyvä 94.5%. Chicoutimin alkukauden ykkösmaalivahtina (Vincentin loukkaantumisajan) pelannut Sylvain Michaud on kirjannut tilastoihinsa 13 ottelua ja näissä kahdeksan voittoa. Päästettyjen maalien keskiarvo on 2.44 ja torjuntaprosentti 91.3 - hyviä lukemia, mutta eivät lähellekään Vincentin tasoisia.

Shawiniganin ykkösmaalivahti, Kanadan nuorten MM ryhmään vahvasti tyrkyllä oleva Julien Ellis on puolestaan pelannut 14 ottelua, joissa hän on torjunut yhdeksän voittoa. Päästettyjen maalien keskiarvo on 2.69 ja torjuntaprosentti 91.8. Selvästi Vincentia heikommat tilastot, mutta Ellis oli jo viime kaudella Quebecin paras maalivahti ja miehen pelin taso on vain noussut tästä. Hän pelaa niin heikossa joukkueessa ja kantaa joukkuettaan sen kirkkaana tähtenä voittoihin, että nuorukaisen tilastot ovat tätä taustaa vasten erinomaiset. Hyvä vertailukohta saadaan kun katsotaan Shawiniganin kakkosmaalivahdin Ben McFarlanen tilastoja. McFarlane on pelannut tähän mennessä neljä ottelua, joista hänen joukkueensa ei ole voittanut yhtäkään. Päästettyjen maalien keskiarvo on 5.45 ja torjuntaprosentti 83.0%.
 
Suosikkijoukkue
Ilves, Bulls, Arsenal, Canucks ja Three Lions
nuck kirjoitti:
Shawiniganin ykkösmaalivahti, Kanadan nuorten MM ryhmään vahvasti tyrkyllä oleva Julien Ellis on puolestaan pelannut 14 ottelua, joissa hän on torjunut yhdeksän voittoa.

Tuosta tulikin mieleeni, että jos voisit kasata jonkin moisen Canucks fanin nuorten MM-kisa paketin. Nimittäin tarkoitan sitä, että kenellä kaikilla Canucks prospecteilla on realistiset mahdollisuudet päästä kisoihin, että tietäisi sitten kisojen aikana ketä seurata erityisen tarkkaan. Toki tilanteet vielä muttuvat, mutta olisi ihan kiva tietää kenellä on mahdollisuuksia päästä kisoihin.

Ja sitten NHL:lään. Seuraavaksi ohjelmassa on kaksi vierasottelua Calgaryä vastaan ja Alex Auldin aloittamien matsien voittoputki joutuu kovalle koetukselle. Ja jostain syystä Canucks on ollut näissä "back to back" vieraspelien ensimmäisissä osissa todella heikko sillä Minnesotassa 6-0 ja Coloradossa 6-2 eivät ole todellakaan kovin mairittelevia saldoja. Kahdesta Calgary pelistä pitäisi saada ainakin se piste per peli sillä sehän on aikasta hyvä vieras saldo...

Ja kiitos Nuckille historiikista se oli todella antoisaa luettavaa...
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Hiisi_van_Holten kirjoitti:
Tuosta tulikin mieleeni, että jos voisit kasata jonkin moisen Canucks fanin nuorten MM-kisa paketin. Nimittäin tarkoitan sitä, että kenellä kaikilla Canucks prospecteilla on realistiset mahdollisuudet päästä kisoihin, että tietäisi sitten kisojen aikana ketä seurata erityisen tarkkaan. Toki tilanteet vielä muttuvat, mutta olisi ihan kiva tietää kenellä on mahdollisuuksia päästä kisoihin.

Tämä on aika helppo kasata, sillä kovinkaan montaa pelaajaa näihin Vancouverissa pelattaviin kisoihin ei ole Canuckseista tarjolla. Jos nyt kuitenkin listataan joitakin todennäköisimpiä mahdollisuuksia, niin;

- Luc Bourdon on kisoissa ilman loukkaantumista varmasti ja ottaa Kanadan joukkueesta varmaan isoa roolia. Kun mies menestyy NHL pelaajia vastaankin hienosti, niin junioreissa häneltä voi odottaa paljon. Suurimpana kansainvälisenä meriittinä viime vuoden 18-vuotisten MM kisojen parhaan puolustajan palkinto.

- Julien Ellis on kisakoneen kolmen ensimmäisen maalivahdin joukossa ja uskoakseni on kisoissa. Kanadan nuorten harjoitusleirillä Ellis nousi raporttien mukaan ykköseksi, mutta kisa on kova tälle tontille. Vahva kausi viime kaudella ja tällä kaudella vielä parempaa peliä, joten kaikki mahdollisuudet on.

- Cory Schneider on tarjolla Jenkkien maalille. Schneider oli jo viime vuonna USA:n nuorten MM joukkueessa, mutta pelasi tuolloin Montoyan kakkosena. Nyt Montoya on yli-ikäinen ja tämä avaa kaikki mahdollisuudet Schneiderille. Kilpailu on kuitenkin hänenkin osaltaan kovaa, sillä takana tulee ainakin viime vuoden 18-vuotisten kisojen parhaana maalivahtina palkittu Jeff Frazee. Schneider on pelannut tähän mennessä kohtalaisen hyvän kauden Boston Collegen maalilla.

- Alexander Edler on tarjolla Ruotsin koneeseen. WHL:n pakkien pistepörssin tämän hetkistä johtajaa ei olla valittu tähän mennessä mihinkään Ruotsin nuorten joukkueeseen, mutta toisaalta Edlerin kehitys on ollut niin poikkeuksellista miehen pelattua Ruotsin lapissa kaukana suurista sarjoista, että tämä ei ole ihme. Nyt miehellä on kaikki mahdollisuudet, sillä hänen kautensa on ollut vahva.

- Mario Bliznak voi mahtua Slovakian joukkueeseen. Hän pelasi Slovakian 18-vuotisten joukkueessa jo viime kaudella ja siirtyi täksi kaudeksi WHL:n Vancouver Giantseihin. Nuorukaisen alkukausi on ollut kohtuullinen. Hänen peliään seuranneet Canucks fanit ovat kehuneet luistelua ja mailatekniikaa. Bliznak pelaa myös hyvin omaa päätä. Mahdollisuuksien rajoissa.

Muita mahdollisia kisapelaajia ei oikein ole, sillä joukkue ei ole varannut eurooppalaisia pelaajia kahden viime Draftin aikana kovinkaan montaa (Pohjois-Amerikkalaisilla pelaajilla erittäin hankala päästä kisoihin) ja toisaalta joukkueella ei ole ollut yhtään extravarausta - oikeastaan päinvastoin, sillä Canucks on käyttänyt varausvuorojaan kauppoihin vahvistaessaan joukkuetta.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Hiisi_van_Holten kirjoitti:
Seuraavaksi ohjelmassa on kaksi vierasottelua Calgaryä vastaan ja Alex Auldin aloittamien matsien voittoputki joutuu kovalle koetukselle. Ja jostain syystä Canucks on ollut näissä "back to back" vieraspelien ensimmäisissä osissa todella heikko sillä Minnesotassa 6-0 ja Coloradossa 6-2 eivät ole todellakaan kovin mairittelevia saldoja. Kahdesta Calgary pelistä pitäisi saada ainakin se piste per peli sillä sehän on aikasta hyvä vieras saldo...

Auldin voittoputki sitten katkesi, kun muut eivät osanneet tehdä maalia paikoistaan. Salo ja McCarthy taisivat osua tolppaan, mutta niitähän ei tunnetusti lasketa. Erittäin hyvää peliä muuten tämä Calgary ottelu myös Canucksilta, vaikka tappio tulikin. Calgaryn maali vähän harmittaa, sillä tilanteessa tapahtui kaksi peräkkäistä Canucks pelaajan virhettä. Ensin Auld menee maalin taakse pysäyttämään kulmakiekkoa, mutta ei jätäkään tätä lähimmälle Canucks pelaajalle (joka seisoo vieressä), vaan lyö kiekon kulmaan, josta Calgary pelaaja (MacDonald) toimittaa sen maalille. Maalilla päivystävä Jovanovski katsoo jonnekin ihan muualle kuin maalin edessä olevia vastustajan pelaajia ja kiekon saa vapaana oleva rotta-Nilson, joka laukoo tarkasti Auldin maalin kattoon voittomaalin.

Canucksilla oli kolmannessa erässä 5-3 ylivoima, mutta maaleja joukkue ei paikoistaan saanut. Lähimpänä kävivät puolustajat Salo ja Jovanovski. Salon laukaus osui tolppaan ja Jovanovskin läheltä tullut rannelaukaus pysähtyi Kiprusoffin räpylään. Tappio Calgarylle harmittaa aina paljon, mutta maanantain ja tiistain välisenä yönä pelataan jo seuraava ottelu, joten mahdollisuuksia kuittiin on. Joukkueen pitää vaan järjestää enemmän liikennettä Calgaryn maalille, jossa Kiprusoff on tällä hetkellä kuumana ja torjuu jälleen (kuten viimeksi pelatuissa playoffeissa) kaiken minkä näkee. Ykköseltäkin toivoisti vähitellen parannusta ja tehoja peliinsä. Taidot ovat kuitenkin tallella, eikä kyse ole kuin ajasta, jolloin peli lähtee kulkemaan.

Jälleen positiivisia uutisia Canucks prospectien otteista. Julien Ellisin Shawinigan voitti viime yönä pelinsä kotonaan Lewistonia vastaan maalein 4-2. Ellis otti kiinni 40 laukausta ja valittiin pelin ykköstähdeksi.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
jh1981 kirjoitti:
Kiitos upeasta yhteenvedosta, oli hienoa muistella aikaa jolloin aloin seurata Canucksia.

Täältä löytyy radioselostukstuksina kokokohtia canucksien kevään 94 playoffeista, jos haluaa lisätietoa täydentämään tuota hienoa kolumnia.
http://www.canuckscentral.com/h94playoffs.shtml

Kiitos positiivisista sanoista.

Tuolla Canuckscentralilla on muuten erinomainen historiapaketti koko joukkueen historiasta - ehkä paras, mitä olen netistä lukenut. Kaikkia treidejä tuoltakaan ei löydy, mutta paljon kuitenkin.

Myös täällä on joukkueen historiasta kiinnostuneille hyvää juttua entisistä pelaajista ja entisistä tapahtumista:

http://www.canucks.com/subpage.asp?sectionID=27

Suomalaispelaajat Skriko ja Lumme ovat hyvillä sijoilla kaikkien aikojen listoilla. Myös Chicagon managerina nykyisin vaikuttava Dale Tallon löytyy top 50 joukosta.

Tässä tuoreessa ketjussa käydään puolestaan mielenkiintoista keskustelua fanien Canucks muistoista:

http://canuckscorner.com/forums/viewtopic.php?t=1465

Joukossa on paljon hyviä muistoja, mutta myös erittäin ikäviä muistoja. Etenkin tämä Media Manin viesti tuo mieleen joukkueen synkät 1990-luvun lopun päivät liiankin hyvin.
 

vetoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Slovakia, Bolts
nuck kirjoitti:
Mario Bliznak voi mahtua Slovakian joukkueeseen. Hän pelasi Slovakian 18-vuotisten joukkueessa jo viime kaudella ja siirtyi täksi kaudeksi WHL:n Vancouver Giantseihin. Nuorukaisen alkukausi on ollut kohtuullinen. Hänen peliään seuranneet Canucks fanit ovat kehuneet luistelua ja mailatekniikaa. Bliznak pelaa myös hyvin omaa päätä. Mahdollisuuksien rajoissa.
Pidän aika epätodennäköisenä, että tässä on alle 20-v. kisaryhmän pelaaja. Kyseessä on -87-slovakki, joka on hyvä kahdensuunnan pelaaja. Bliznakilla on asenne kunnossa. Nopeus riittää asiantuntijoiden mukaan ihan hyvin ja mailatekniikkakin on riittävällä tasolla. Laukauksessa on eniten kehitettävää. Bliznakista voi olla Slovakialle iloa reilun vuoden päästä alle 20-v. MM-kisoissa.
 
Viimeksi muokattu:

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
vetoo kirjoitti:
Pidän aika epätodennäköisenä, että tässä on alle 20-v. kisaryhmän pelaaja. Kyseessä on -87-slovakki, joka on hyvä kahdensuunnan pelaaja. Bliznakilla on asenne kunnossa. Nopeus riittää asiantuntijoiden mukaan ihan hyvin ja mailatekniikkakin on riittävällä tasolla. Laukauksessa on eniten kehitettävää. Bliznakista voi olla Slovakialle iloa reilun vuoden päästä alle 20-v. MM-kisoissa.

Ajattelin Bliznakia lähinnä puolustavaan rooliin kolmos- tai nelosketjuihin, mutta kilpailu tänne on myös varmasti kovaa ja paikka hankala saada. Onko sinulla tietoa nuorista slovakkipelaajista, jotka kisaisivat Bliznakin kanssa näistä kolmos- nelosketjun paikoista?
 

vetoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Slovakia, Bolts
nuck kirjoitti:
Ajattelin Bliznakia lähinnä puolustavaan rooliin kolmos- tai nelosketjuihin, mutta kilpailu tänne on myös varmasti kovaa ja paikka hankala saada. Onko sinulla tietoa nuorista slovakkipelaajista, jotka kisaisivat Bliznakin kanssa näistä kolmos- nelosketjun paikoista?
Nyt heitit kyllä sellaisen kysymyksen, joka pakotti miehen miettimään oikein kunnolla. Slovakian alle 20-v. maajoukkueen kolme ensimmäistä sentteriä ovat Marek Zagrapan, Ladislav Scurko ja Juraj Mikus. Neljännestä paikasta kamppailevat Ondrej Otcenas, Vladimir Kubus, Jakub Drabek ja Mario Bliznak. Tämän lisäksi Stanislav Lascek pystyy pelaamaan sekä laitahyökkääjän että sentterin paikkaa. Lascekin uskotaan kuitenkin pelaavan Zagrapanin kanssa Slovakian ykkösketjussa. Muita seurattavan arvoisia laitahyökkääjiä ovat mm. Juraj Gracik, Roman Tomanek, Marek Bartanus ja Richard Lelkes.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
vetoo kirjoitti:
Nyt heitit kyllä sellaisen kysymyksen, joka pakotti miehen miettimään oikein kunnolla. Slovakian alle 20-v. maajoukkueen kolme ensimmäistä sentteriä ovat Marek Zagrapan, Ladislav Scurko ja Juraj Mikus. Neljännestä paikasta kamppailevat Ondrej Otcenas, Vladimir Kubus, Jakub Drabek ja Mario Bliznak. Tämän lisäksi Stanislav Lascek pystyy pelaamaan sekä laitahyökkääjän että sentterin paikkaa. Lascekin uskotaan kuitenkin pelaavan Zagrapanin kanssa Slovakian ykkösketjussa. Muita seurattavan arvoisia laitahyökkääjiä ovat mm. Juraj Gracik, Roman Tomanek, Marek Bartanus ja Richard Lelkes.

Kiitos vastauksestasi. Pitääkin alkaa seuraamaan näitä slovakkipelaajia vähän tarkemmin. Q:ssa pelaavaa Zagrapania on tullut seurattua jo vähän kauemmin, sillä hän pelaa samassa joukkueessa (Chicoutimi) kuin Canucks prospecti Alexander Vincent. Zagrapanilla on muuten alkaneet pelit kulkea taas vähän paremmin ja kahdessa viimeisessä ottelussa hän on tehnyt tehot 1+3. Hänen johdollaan Slovakialla pitäisi olla ainakin toimiva ykkönen.
 

vetoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Slovakia, Bolts
nuck kirjoitti:
Kiitos vastauksestasi. Pitääkin alkaa seuraamaan näitä slovakkipelaajia vähän tarkemmin. Q:ssa pelaavaa Zagrapania on tullut seurattua jo vähän kauemmin, sillä hän pelaa samassa joukkueessa (Chicoutimi) kuin Canucks prospecti Alexander Vincent. Zagrapanilla on muuten alkaneet pelit kulkea taas vähän paremmin ja kahdessa viimeisessä ottelussa hän on tehnyt tehot 1+3. Hänen johdollaan Slovakialla pitäisi olla ainakin toimiva ykkönen.
Joo ja kiitos sinulle nuck hienoista kirjoituksista Vancouveriin liittyen. Itse innostuin NHL:stä todenteolla juuri kaudella 1993-94, kun Canucks pääsi Stanley Cup -finaaleihin. Muistan vieläkin koko Canucksin rosterin niistä playoffeista. :D Jotenkin ihan ihmeellisesti on se legendaarinen finaalijoukkue jäänyt mieleen. Sama homma Rangersilla, rosteri on edelleen kirkkaana muistissa. Tuon finaalikauden jälkeen en ole oikein jaksanut seurata Canucksia ja Rangersia, kun olen keskittynyt tähän Slovakia-hommaan. :) Mutta vielä kerran kiitokset huippukorkeatasoisista kirjoituksista mitä kirjoitat tänne! Harva kaveri pystyy samaan.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
vetoo kirjoitti:
Joo ja kiitos sinulle nuck hienoista kirjoituksista Vancouveriin liittyen. Itse innostuin NHL:stä todenteolla juuri kaudella 1993-94, kun Canucks pääsi Stanley Cup -finaaleihin. Muistan vieläkin koko Canucksin rosterin niistä playoffeista. :D Jotenkin ihan ihmeellisesti on se legendaarinen finaalijoukkue jäänyt mieleen. Sama homma Rangersilla, rosteri on edelleen kirkkaana muistissa. Tuon finaalikauden jälkeen en ole oikein jaksanut seurata Canucksia ja Rangersia, kun olen keskittynyt tähän Slovakia-hommaan. :) Mutta vielä kerran kiitokset huippukorkeatasoisista kirjoituksista mitä kirjoitat tänne! Harva kaveri pystyy samaan.

Kiitos positiivisista sanoistasi. Myös sinun ansiokkaita kirjoituksiasi slovakialaisesta kiekosta tulee seurattua tarkasti.

Tuo Stanley Cup finaali oli tosiaan huikeaa kiekkoa ja sitä tulee katseltua aina uudelleen ja uudelleen vielä näin päälle 10 vuoden takaakin. Hyvä sinulle, että keskityit Slovakialaisen kiekon seuraamiseen tämän jälkeen, sillä Canucksin kannattajana sitä joutui näiden finaalipelien jälkeen viettämään seuraavien vuosien aikana monta unetonta yötä ja hiuksetkin tässä kaiken keskellä lähtivät päästä. Onneksi nyt pari viime kautta ovat taas menneet paremmin.
 

nuck

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vancouver Canucks, Abbotsford Canucks, Ilves
Allen palaa?

Canucks saattaa saada viisi peliä sivussa olleen Bryan Allenin takaisin ensi yön Calgary otteluun. Allen luisteli joukkueen mukana sunnuntain harjoituksissa ja sanoi Vancouverin medialle, että hänen polvensa tuntuu taas paremmalta. Tämän aamun (Kanadan aikaa) harjoituksissa päätetään lopullisesti se, tekeekö erinomaisen alkukauden pelannut puolustaja paluun kentille. Joukkueelle Allenin paluu olisi luonnollisesti erinomainen asia. Canucks on joutunut pelaamaan viisi viimeistä otteluaan aika paljon viidellä puolustajalla, sillä gooni Wade Brookbankista ei juuri pelillisiä avuja löydy. Lisäksi joukkueen puolustus kaipaisi huutavasti juuri Allenin tapaista vahvaa fyysistä puolustajaa. Vielä suuremmaksi tarpeen tekee se, että vastassa on nimenomaan Calgary ja pelistä odotetaan jälleen erittäin fyysistä yhteenottoa.

Aivotärähdyksestä kärsivä maalivahti Dan Cloutier on hänkin palannut joukkueen harjoituksiin ja on pelikuntoinen näillä näkymin torstain ja perjantain välisenä yönä, kun Canucks kohtaa Canalplussaltakin tulevassa ottelussa Coloradon. Cloutier harjoitteli sunnuntain vapaaehtoisissa harjoituksissa joukkueen maalivahtivalmentajan Ian Clarken ja Todd Bertuzzin kanssa. Clarke syötteli kiekkoja kulmasta b-pisteiden väliin Bertuzzille, joka ampui niitä kohti Cloutieria. Harjoituksen tarkoituksena oli saada ennen kaikkea Bertuzzin laukaus taas siihen kuntoon, että hän saisi tulosta aikaan.

Bertuzzin alkukausi on ollut erittäin vaikea maalien tekemisen suhteen, vaikka muuten mies onkin pelannut odotuksiin nähden kohtalaisesti. Bertuzzilla on kasassa alkukaudelta ainoastaan kaksi maalia. Toinen näistä tuli tyhjään maaliin ja toinen tuli Dallas ottelussa, kun syötöksi tarkoitettu kiekko sattui menemään sisään. Yhtään varsinaista tekomaalia mies ei ole siis vielä tehnyt. Viimeisimmästä Bertuzzin maalista on ehtinyt kulumaan jo yhdeksän ottelua. Kokonaisuudessa miehen esitykset viime aikoina ovat kummastuttaneet Canucks faneja.

Calgary ottelussa häntä tuplapeluutettiin ja yritettiin saada tätä kautta lentoon, mutta mies ei saanut mitään merkittävää aikaan. Suurinta hämmästystä herätti tilanne, jossa Rhett Warrener ajoi kovalla avojään pommilla Bertuzzin jäähän. Aikaisemmin Bertuzzi olisi käynyt kuittaamassa tilanteen kovalla taklauksella, mutta nyt hän näytti lähinnä pyytävän anteeksi olemassa oloaan. Miehen pelistä onkin puuttunut se normaali taistelu ja aggressiivisuus, joka hänestä on tehnyt aikaisemmin menestyksekkään hyökkääjän. Voimahyökkääjä ei ole voimahyökkääjä ilman tätä ominaisuutta.

Vancouverin media on kritisoinut aiheestakin Bertuzzia viime aikojen esityksistä. Bertuzzi on kuitenkin kuitannut nämä puheet sillä, toimittajat eivät saisi kritisoida, kun hänkään ei kritisoi toimittajia;

"I've had chances. Put my equipment on and see if you can do a better job."

"I'm not going to tell you how to write, so I don't expect to be taught how to score goals. I've scored 46 in this league and I know how to put the puck in the net. Ask Mike Modano, ask Peter Forsberg, ask those guys who put pucks in the net. When you go through a stretch and it's not an easy stretch, you don't have answers. You guys are trying to get answers out of me and I don't have an answer for you. It's just continually hard work and a little [luck]."

"I've been off for a long time. "I've got a lot of rust on me. I don't feel 100 per cent and these are days where you have an opportunity to work on things and try to get back to the way you were before."

Allekirjoittanut uskoo (ja ainakin toivoo), että Bertuzzi saa pelinsä kasaan piakkoin ja maalejakin alkaa tulla taas normaaliin tapaan. Tällainen onnistuminen saisi tulla eteen jo ensi yön Calgary ottelussa. Bertuzzin ja koko ykkösketjun olisi herättävä unestaan ja saatava onnistumisia. Joukkue on pelannut koko NHL:n 29 huonointa vierasylivoimaa ja tämä menee pitkälle heikosti viime aikoina pelanneen ykkösketjun piikkiin. Kaikki elementit toimivaan ylivoimaan olisivat olemassa. Kyse ei ole kuin siitä, maksavatko pelaajat hintaa pisteistä. Mikäli maksavat, Kiprusoff ei tule pelaamaan toista peräkkäistä nollapeliään.
 

|Marat Safin|

Jäsen
Suosikkijoukkue
AC Milan,Vancouver Canucks,Englanti
Hiisi_van_Holten kirjoitti:
Tässä Canucksien sopimus tilanne:

MV
Alexander Auld 2006

Puolustus
Ed Jovanovski 2006

Hyökkäys
Trevor Linden 2006
Ryan Kesler 2007
Todd Bertuzzi 2007

Ja kuten tästä näkee niin ainakin yksi pakki tarvitaan, että saadaan kentällinen kokoon. No leikki sikseen ja asiaan. Kysyisin semmoista tuosta NHL tilanteesta, että onko Canucksilla joku etuoikeus neuvotella pelaajien kanssa joilla on sopimus vuoteen 2005 (esim. Näslund) vai ovatko 2005 vuoden sopimukset jo purkautuneet? Toiseksi kysyisin vähän tuosta Berton tilanteesta, missä vaiheessa oikeuden käynti on ja mitkä ovat mahdollisuudet nähdä mies ensi kaudella pelaamassa Canuckseissa? Ja lopuksi onko Crawfordilla sopimusta jäljellä?
Mikä on muuten "näsän" sopimuksen tilanne tällä hetkellä?
 

vetoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Slovakia, Bolts
Nuckille yksi kysymys. Vancouveriin siirtynyt slovakkilaituri Josef Balej on pelannut tähän asti Moosessa AHL:ssä. Miehen tilastot osoittavat ihan mukavia lukemia (12 5+4=9) ja vastuuta näyttää joidenkin tahojen tarinoiden perusteella tulevan kohtalaisesti. Onko Balej'sta Vancouverin NHL-ryhmään ja miten arvioisit slovakin kautta AHL:ssä tähän asti? Ja odotettavissahan on taas tuttu nuck-vastaus, joka sisältää sitä tuttua ja turvallista nuck-faktaa. :)
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös