Vancouver Canucks 2005-2006

[nuck]

Kiitoksia hyvästä otteluraportista.

Toinen epäonnistuja oli mielestäni Keith Carney (kuten Anaheimiakin vastaan), joka ei kyllä pelaa enää tällä hetkellä sillä tasolla, jolla hänet on Ankkapaidassa totuttu parina viime kautena näkemään.

Totta, Carneyn piikkiin tuo Ekmanin maali menee ja hänellä on nyt kaksi perättäistä vähän heikompaa ottelua putkeen. Kokonaisuudessaan Vancouverin media ja fanit ovat kuitenkin olleet Carneyn peliin erittäin tyytyväisiä. Hänestä on noussut myös Canucksin valmennusjohdon todellinen luottopuolustaja, joka on pelannut Vancouverissa keskimäärin 25 minuuttia ottelussa. Tässä joitakin poimintoja miehen viime otteluista canucks.comin otteluraporteista:

MIN 31/3: "Keith Carney was outstanding again."

MIN 29/3: "Keith Carney logged a team-high 25 minutes and was a noticeable plus-one"

LA 27/3: "For the first time in memory, he (Öhlund) wasn't the most used Canuck defender. Keith Carney logged 26:54 of ice and was even."

EDM 25/3: "though Carney is sucking up time. He played another outstanding game on the blue line and was instrumental in killing four of five Edmonton power plays."

EDM 23/3: "Aside from the second-period gaffe that led to Edmonton's second goal, Carney was a menace. He beat Craig MacTavish's fore checkers 1-on-1, and consistently delivered the puck up to streaking Canuck forwards.
His 28:23 was second only to Mattias Ohlund, who was his usual Clydesdale self playing 31 minutes."

Carneyn jatkopahvi olisikin kauden jälkeen enemmän kuin toivottu, mutta todennäköisesti Canucksilla ei riitä pelimerkit tähän.

Sedinin veljeksille on syytä antaa tunnustusta. Kaksikko sai järkättyä välillä melkoisia pyörremyrskyjä Sharks-maalille, mutta heidän ollessa jäällä omissakin sitten valitettavasti soi, mutta ei mielestäni eritoten heidän vuokseen vaan puolustuksen uinahtelujen.

Sedinit ovat tosiaan olleet läpi kauden tasaisen hyviä ja pelanneet kokonaisuutena selvästi Canucksin parhaiten hyökkäyspäässä. Yksi tärkeä asia on tietysti se, että kolmikko on pysynyt kunnossa koko kauden. Toinen iso asia on Anson Carter, jonka kanssa kaksosten kemiat tuntuvat sopivan hienosti yhteen. Kaksosten ketjun yhteenlaskettu tehopörssiluku on muuten +17, kun se ns. ykkösellä (vaikka eivät ole kovin paljon viime aikoina pelanneetkaan samassa ketjussa) on -36.

Yrityksen puutteesta joukkuetta ei taaskaan voi syyttää, mutta tälläkin kertaa se vastustaja oli vain sitkeämpi. Viimeinen puristus puuttuu, tai sitten syynä on juuri tuo nuckin mainitsema liika mailan puristaminen tiukassa paikassa. Nyt se ei näkynyt maalinteossa, vaan puolustuksessa. Liian monta tuskaista ilmettä nähtiin Vancouverin pelaajien kasvoilla.

Epäonnistumisten hetkillä joukkueelle kasvaa liian helposti tuska päälle ja tämä näkyy kieltämättä ulos aika hyvin. Mielenkiintoista sikäli, että kun kaudella 2001-02 joukkue kävi Edmontonin kanssa viimeisimmän kilpajuoksunsa playoff-paikasta (Canucks voitti tuon taistelun silloin aivan kalkkiviivoilla kahdella pisteellä), joukkue taisteli aina vaan rajummin vastoinkäymisten koittaessa. Vähän tässä on sellaiset merkit ilmassa, kuin joukkue olisi kuvitellut itsestään liikoja ja nyt kun kaikki ei ole mennytkään parhaalla mahdollisella tavalla, takaisku on joukkueelle aina raskas isku vasten kasvoja. Tuska on kova.

Suurin yllätys oli Vancouverin yleisö, joka ei kannustanut omiaan, ennen kuin joukkue oli päässyt johtoasemaan. Sitten kun San Jose tasoitti, halli hiljeni taas lähes täysin, ihan kuin katsomokaan ei olisi oikeastaan enää uskonut omiinsa. Mielestäni tämä ei ole tyypillistä vancouverilaisyleisölle. Vai mitä mieltä nuck on?

Viime kausina on tullut menestystä ja silloin katsomo ei ole tietenkään reagoinut tappioihin näin, mutta pitkässä juoksussa Vancouverilaisyleisö on mielestäni loppujen lopuksi aika ailahtelevaa: menestyksen hetkillä pidetään koviakin karnevaaleja ja kun tulee tappioita, näihin reagoidaan myös voimakkaasti. Aika monella fanilla on mennyt jo usko joukkueeseen, joten tuska näkyy heidänkin käyttäytymisestään tällä hetkellä. Joukkueen heikko kannatus nollatuloksessa tai tappion hetkillä kertoo paljon yleisestä tyytymättömyydestä joukkuetta kohtaan.

 

[Hiisi_van_Holten]

No voi selleri, jäätiin sitten pudotuspelien ulkopuolelle. Näköjään Urheilulehden veikkaus mestariksi on kirous (sm-liigassa TPS), jota vastaan ei voi tapella.

No koska kausi päättyi näin aikaisin on kai syytä alkaa spekuloimaan uutta valmentajaa ja heitänki oman ehdotukseni: Brent Sutter. Katselin Nuorten MM-kisoista muutaman ottelun ja Kanadan peli teki minuun suuren vaikutuksen (vaikka materiaali oli ylivertaista). Etenkin Kanadan suunnanmuutos peli oli salaman nopeata ja peli oli todella suoraviivaista ja liikkuvaa. Mitä mieltä muut olisivat Brentistä?

Ja kyllä nyt riittää savottaa Nonisilla, että saa pidettyä porukan kasassa. Olisiko nyt vihdoin aika hankkia huippu maalivahti?

 

[TML]

Itsekkin veikkailin Canucksia mestariksi mutta mm. loukkaantumisten piikkiin voi laittaa osan tästä huonosta menestyksestä.
Silti tuolla materiaalilla ja joukkueella olisi pitänyt pystyä parempaan.

Puhtaita papereita ei moni kaudesta saa. Ensimmäisenä tulee mieleen Burrows, Kesler ja Carter.

 

[Wings-]

Itsekkin veikkailin Canucksia mestariksi mutta mm. loukkaantumisten piikkiin voi laittaa osan tästä huonosta menestyksestä.

No loukkaantumisia tulee ja menee. On vain mentävä miehillä, jotka ovat terveitä. Kannattaa miettiä miten Philadelphia ja Toronto olisivat menestyneet runkosarjassa ilman todella pahoja loukkaantumisia. Toisaalta esimerkiksi Ottawa on lähellä konferenssin voittoa, vaikka moni tärkeä pelaaja on ollut lasaretissa.

Vancouveriin pätee vanha tuttu viisaus -> maalivahti on puoli joukkuetta. Vaikka Cloutier olisi ollut koko kauden, en millään usko, että Vancouver olisi silti ollut edes potentiaalinen Stanley Cup ehdokas.

 

[heikkik]

Vancouveriin pätee vanha tuttu viisaus -> maalivahti on puoli joukkuetta. Vaikka Cloutier olisi ollut koko kauden, en millään usko, että Vancouver olisi silti ollut edes potentiaalinen Stanley Cup ehdokas.

En tiedä onko Edmontonin maalivahtipeli ollut tällä kaudella parempaa kuin Vancouverin, mutta silti Oilers on pudotuspeleissä ja Canucks ei.

 

[hannes_ko]

No voi sun.

Itse liityn siihen joukkoon, joka veikkasi Vancouverin vievän koko potin. Ja älä heikkik nyt suutu, mutta Lännen viimeisistä pudotuspelipaikoista taistelleista joukkueista olisi mieluiten nähnyt Coloradon jäävän ulos. Lähinnä siksi, että kanadalaiset joukkueet ovat minulle se juttu, sekä siksi, että Anaheim ja San Jose varmasti tuovat väriä jatkopeleihin.

Kyllä Vancouverin materiaalilla jatkosta putoamista voi pitää melkoisena pettymyksenä. Näkisin kuitenkin, että Canucksilla ei jatkossa ole mitään hätää. Nuoria pelaajia näyttää tulevan hyvin, joten tuskin joukkue ajautuu 90-luvun puolen välin tilanteeseen.

 

[heikkik]

Itse liityn siihen joukkoon, joka veikkasi Vancouverin vievän koko potin. Ja älä heikkik nyt suutu, mutta Lännen viimeisistä pudotuspelipaikoista taistelleista joukkueista olisi mieluiten nähnyt Coloradon jäävän ulos.

Minua ei olisi haitannut yhtään, vaikka Colorado olisi pudonnut pudotuspeleistä. Se olisi ehkä herättänyt organisaation aloittamaan "rebuildingin" eikä tyytymään nykyiseen keskinkertaiseen sinnittelyyn.

Itse veikkasin konferenssien finaalipareiksi Calgary-Vancouver ja Ottawa-Philly. Muut ennakkosuosikit piti, mutta Canucks petti odotukset. Tosin eivät he ostaneet sitä odottamaani veteraanivahtia kesken kauden, mutta en tiedä olisko se auttanut. Ehkä Crawfordin ryhmän huippuaika vain oli jo ohi.

Mielenkiitoista nähdä mitä Nuckseissa tapahtuu kesällä. Valmentaja saa monoa ja treidejä tehdään, mutta kuka lähtee ja mihin. Bertuzzilla on varmasti ottajia joka puolella, mutta se parhaan kaupan valitseminen on iso juttu.

 

[secord]

Itsekin veikkasin Vancouverin menevän pitkälle tänä keväänä, mutta toisin kävi ja niin on käynyt monien muidenkin veikkauksieni kohdalla. Sattuneista syistä olen seurannut tällä kaudella erittäin vähän NHL-kiekkoa, mutta jonkilaisen kuvan se on jättänyt ainakin muutaman joukkueen kohdalla.

Canucksien tippumiseen poffseista tuskin löytyy yhtä syytä, kuten esimerkiksi heikko maalivahtipeli (onko todella ollut?) tai loukkaantumiset. Ne ovat varmasti olleet osittain syynä huonoon tulokseen. Itse lisäisin listaan Näslund-Morrison-Bertuzzi kolmikon vaisuuden. Aikaisempina vuosinahan tämä ketju on lähes yksistään huolehtinut tehoista ja muulle porukalle on riittänyt hyvä ja tiivis puolustuspelaaminen, näin kärjistettynä jos saa sanoa. Näslundilla ja Bertuzzilla on tehopörssissä rumat -18 ja -19 lukemat. Ok, näistä lukemista ei kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä voida vetää, mutta esim. Sedinien vastaavat lukemat ovat +6 ja +10. Jostain tämäkin kertoo. Näslund johtaa Vancouverin sisäistä pörssiä vain neljällä pisteellä ja paras maalintekijä on ennen viimeistä peliä ollut Anson Carter. Harva olisi syksyllä näin ennustanut.

Tässä kohtaa ei voi olla ajattelematta että Bertuzzin tempauksella on ollut kauskantoiset vaikutukset, mutta sekin on ehkä sittenkin selityksenä turhan mustavalkoinen. Ehkä kipinää ei vain enää löytynyt ja aika on tullut kypsäksi uusien tähtien loisteelle.

Jos karkeasti listataan onnistujat ja pettymykset niin mielestäni se menisi näin:

+ kakkosketju kokonaisuudessaan (Carter-Henrik-Daniel)
+ Nolan Baumgartner

- Näslund-Morrison-Bertuzzi

 

[nuck]

Henkilökohtainen masennus, tuska ja ahdistus

Sekavat ja masentuneet ovat tunnelmat tällä hetkellä, mutta yritetään nyt jotain kirjoittaa tähän tämän vuotisen joukkueen testamenttiin.

Ennen kautta odotukseni olivat kieltämättä korkealla. Canucksin ykkösketjuna jatkava trio Bertuzzi-Näslund-Morrison oli ollut NHL:n paras hyökkäysketju muutaman edellisen kauden ajan. Kakkosessa oli Sedinin kaksoset, joista oli aistittavissa jo kauden 2003-04 lopulla läpimurron olevan lähellä. Kaksosten kanssa samaan ketjuun oli saatu Anson Carter - potentiaalinen 25-30 maalin tekijä. Ensimmäistä kertaa Sedinien uralla kaksoset saisivat toiselle laidalleen pelaajan, jolta voisi odottaa merkittäviäkin tehoja hyökkäyspäässä. Ykkös- ja kakkosketjujen piti olla paperilla riittävän hyvät vaikka Cupiin.

Kolmosketjussa Ryan Kesler oli nuori puolustava hyökkääjä, mutta mies oli palkittu kaikkien aikojen kovatasoisimman (2004-05) AHL:n neljänneksi parhaan joukkueen arvokkaimpana pelaajana juuri edellisellä kaudella. Toiselle laidalle suunniteltiin Canucksille arvokasta energiapeliä jo vuosia pelannutta Matt Cookea ja toiselle ajattelin Richard Parkia, joka oli menestynyt Minnesotassa hyvin ja tuntui sopivan ominaisuuksiltaan nopeana hyökkääjänä hyvin estämislinjan alle. Kolmosketjunkin piti riittää omassa hommassaan vaikka Cupiin.

Neloseen suunniteltiin kokenutta Trevor Lindenia, energiapelaajaksi Jarkko Ruutua sekä jotain kolmatta lenkkiä vaihtoehdoista Tyler Bouck, Josh Green, Wade Brookbank tai Lee Goren. Myös nelosen piti olla paperilla riittävän hyvä mihin tahansa. Kokonaisuudessaan joukkueen hyökkäys vaikutti ehkä parhaalta, mitä Vancouverissa on koskaan pelannut.

Hyökkäyksessä piti olla varmoja kortteja (ykkös- ja kolmosketju sekä monet yllättävä kakkonen). Nelosen piti olla omassa hommassaan varma suorittaja. Yksikään hyökkääjä Trevor Lindenia lukuunottamatta ei ollut menossa urallaan alaspäin. Jokaisella (Lindenia lukuunottamatta) tulisi riittämään pelivuosia vielä reilusti. Lisäksi hyökkäys oli pelannut yhdessä jo pitkään ja näytti todella pitävän pelaamisesta tässä koostumuksessa edellisellä NHL-kaudella.

Puolustuksessa Ed Jovanovski ja Mattias Öhlund kuuluvat ilman värilasejakin NHL:n 20 parhaan puolustajan joukkoon. Värilasien- ja Norris-äänestyksen kanssa jopa 10 parhaan puolustajan joukkoon. Sami Salosta odotettiin hyvän kahden suunnan pelaamisensa lisäksi vahvaa ylivoimapuolustajaa Islandersiin lähteneen Brent Sopelin tilalle, Brian Allen oli puolestaan saanut hyvin lisää voimaa ja hänellä piti olla edessään läpimurtokausi.

Nolan Baumgartner oli AHL:n tähdistöottelun puolustajia ja farmijoukkueen kapteeni, jonka odottelin sopeutuvan estämislinjan alle hyvin. Uusi tulokas Steve McCarthy piti sopia myös estämislinjan alle paremmin kuin vanhaan systeemiin. Kokonaisuutena en nähnyt liikkuvassa ja pääosin hyvässä kiekollisessa puolustuksessakaan mitään vikaa.

Maalivahtitilanne oli joukkueen ainoa pieni kysymysmerkki muualla, mutta ei yleisesti Vancouverissa (vaikka Cloutierille löytyy toki myös paljon dissaajia). Dan Cloutier oli voittanut Martin Brodeurin ohella ainoana maalivahtina kolmena edellisenä kautena yli 30 ottelua kautta kohden.

Cloutier oli rankattu muutamien asiantuntevien Canucks-toimittajien toimesta Vancouverin kauden 2003-04 toiseksi tai kolmanneksi (riippuen toimittajasta) arvokkaimmaksi pelaajaksi Mattias Öhlundin jälkeen. Joidenkin toimittajien mielestä Cloutier oli ollut siis jopa arvokkaampi kuin kaudella 2003-04 NHL:n pistepörssissä sijalle neljä sijoittunut Markus Näslund. Kakkosena kauteen lähtevän Alex Auldin piti olla pätevä tuuraaja.

Valmennusjohtoonkin uskoin. Marc Crawford oli tehnyt tasaisen hyvää työtä jo pitkään Vancouverissa. Anaheimiin lähteneen Brian Burken parikin kertaa medialle toteama lausunto oli ollut, että hänen kautta aikojen paras sijoituksensa oli palkata Canucksin penkin taakse juuri Crawford - ei siis treidata Jovanovskia tai hankkia Sedinin kaksosia, vaan palkata Crawford.

Muut valmentajat Jack Mcllhargey ja Mike Johnston olivat tehneet Crawfordin kanssa töitä jo vuosia menestyksellä. Kolmikolla oli hyvin tiivis kemia toisiinsa ja vaikka Crawford esiintyi julkisuudessa, päätökset tehtiin pitkälle yhdessä.

Joukkue oli omasta mielestäni valmis taistelemaan tosissaan Cupista. Ryhmä oli tottunut tekemään töitä yhdessä jo vuosia ja monesta suusta kuultu toteamus ryhmän hyvästä hengestä sai vain lisää tuulta alleen pelaajien tekemillä jatkosopimuksilla. Yksikään pelaaja ei halunnut julkisesti pois Vancouverista vaikka muualta oltaisiin tarjottu enemmän rahaa.

Marek Malik ja Brent Sopel joututtiin treidaamaan pakon edessä, Brad May sai Coloradolta enemmän rahaa kuin Vancouverilta. Minä pidinkin joukkueen vähäisiä muutoksia vain hyvänä asiana. Ennakkoon kaiken piti olla mielestäni kunnossa ja muualtakin kuului arvostusta. Esimerkiksi Calgaryn valmentaja Darryl Sutter piti Vancouveria suurimpana ehdokkaana voittamaan Cupin.

Kausi lähti myös hyvin käyntiin. Ensimmäisistä 10 ottelusta voitettiin kahdeksan ja ainoa tappio tuli jatkoajalla. Marraskuussa voitettiin kahdeksan ottelua kaikkiaan 14 ottelusta, mutta ainoat tappiot tulivat oman divisioonan joukkueita vastaan käydyissä huipputasaisissa otteluissa.

Kuukauden ainoa paha menetys nähtiin marraskuun 20. päivä, kun Anaheimin Rob Niedermayer ajoi Dan Cloutierin päälle niin, että tämä loukkaantui loppukaudeksi. Cloutier oli juuri tätä ennen voittanut kolme ottelua neljästä. Auldin tulo maalilla ei kuitenkaan näyttänyt häiritsevän joukkuetta, sillä Canucks voitti marras- ja joulukuussa Auldin kanssa seitsemän ottelua Cloutierin loukkaantumisen jälkeisistä ensimmäisistä kymmenestä ottelusta.

Joulukuun lopussa nähtiin tuskainen jakso, kun Canucks hävisi kuusi tiukkaa ottelua yhdellä maalilla. Kolme ottelua meni vielä jatkoajalle ja kaksi rangaistuslaukauksiin. Tämän "riemun" päätteeksi avainpuolustaja Ed Jovanovski loukkaantui joulukuun lopussa.

Joukkue näytti pieniä turhautumisen merkkejä niukkoihin tappioihin ja menetti asemiaan, mutta kaikki oli vielä tässäkin vaiheessa kunnossa. Tammikuun alku oli ilman Jovanovskia ja Cloutieria hyvä. Canucks voitti tammikuun viidennen päivän jälkeen seitsemän ottelua kahdeksasta ja joukkue näytti palanneen alkukauden tasolleen.

Tuli olympiatauko ja kaikki oli vielä kunnossa. Olympialaisissa Canucks menetti kaksi avainpuolustajaa Jovanovskin lisäksi, kun Sami Salo ja Mattias Öhlund loukkaantuivat. Olympiatauon jälkeen joukkue hävisikin seitsemän ottelua kymmenestä ja seisoi juuri pudotuspeliviivan päällä.

Canucks sai vähän paremman vaihteen silmään maaliskuun lopussa, mutta menetti lopullisesti mahdollisuutensa huhtikuussa, kun joukkue kohtasi kovassa vireessä olevat Anaheimin ja San Josen molemmat kahdesti - häviten kaikki neljä otteluaan.

Minä en löydä joukkueen heikkoon sijoitukseen mitään järkevää yksittäistä syytä - vaikka loukkaantumisilla voikin tietysti selitellä. Nämä Canucksin tappiot ovat saaneet vain minut miettimään tosissani sitä, kuinka paljon ylipäätään ymmärrän kiekosta. Olen luullut tuntevani joukkuetta jonkin verran, mutta oikeastaan kaikki, mitä olen luullut, on mennyt syvästi metsään. Pari esimerkkiä joukkueen ykkösketjusta:

- Kuvittelin, että viime kausien yksi parhaista maalintekijöistä Markus Näslund olisi takonut lisääntyneen ylivoimaminuuttien ja parantuneen maskipelaamisen johdosta ylivoimamaaleja älytöntä tahtia.

Tulos: Näslund sai aikaan 13 ylivoimaosumaa - ihan kohtuullinen saldo, mutta ei Näslundille. Anson Carter paukutti selvästi pienemmillä ylivoimaminuuteilla 15 osumaa.

- Kuvittelin, että Todd Bertuzzi tulisi hyötymään estämislinjan selvästä löystymisestä isona pelaajana. Kuvittelin, että kukaan puolustaja ei saa siirrettyä miestä maalin edestä pois ja että häneltä olisi taitavana ja isona pelaajana erittäin hankala viedä kiekkoa ilman rikkeitä pois.

Vastustajat roikkuivat miehessä ennen kahdella mailalla ennen kiekonmenetystä, nyt tätä ei voisi tehdä. Ajattelin, että miehellä on kova näyttöhalu skandaaliin päättyneen viime kauden jälkeen. Odotin häneltä siis hyvää kautta.

Tulos: Bertuzzi voitti Canucksin sisäisen pörssin vain yhdessä asiassa - hänellä oli joukkueen eniten kiekonmenetyksiä.

- Odotin Brendan Morrisonilta vahvaa kautta nopeana, taitavana ja hyvän peliälyn omaavana pelaajana. Luulin, että Morrisonkin tulisi hyötymään uusista sääntölinjauksista.

Tulos: Mies pelasi heikoimman kautensa edellisiin kuuteen vuoteen.

Jarmo Kekäläinen vertasi Veikkaajan NHL-liitteessä nykyistä NHL-kiekkoa Fantasia-peleihin. Jokaisella joukkueella on tietty summa käytettävissään pelaajapalkkioihin ja tätä ei saa ylittää. Kun joukkueen kolme kärkihyökkääjää pelaavat noin 15 miljoonan tuloillaan nyt nähdyn kauden ja syövät kokonaisbudjetista enemmän kuin 1/3:n, aika harva joukkue voi tosissaan kuvitella menestyvänsä.

Rahat oltaisiin voitu käyttää tässä pörssipelissä huomattavasti paremminkin. Toinen asia on vain se, kuka olisi uskonut tähän ennen kauden alkua. En minä ainakaan. Eikä varmaankaan ammattilaisista Dave Nonis tai Darryl Sutter.

Muutoksia on tulossa. Se on sitten toinen asia, ovatko nämä hyviä vai huonoja muutoksia. Joka tapauksessa itse lopetan kaiken maailman kiekkoveikkaamiset tähän päivään. Hyvää kesälomaa Canucks.

 

[Taito-Ojanen]

Minä en löydä joukkueen heikkoon sijoitukseen mitään järkevää yksittäistä syytä - vaikka loukkaantumisilla voikin tietysti selitellä. Nämä Canucksin tappiot ovat saaneet vain minut miettimään tosissani sitä, kuinka paljon ylipäätään ymmärrän kiekosta. Olen luullut tuntevani joukkuetta jonkin verran, mutta oikeastaan kaikki, mitä olen luullut, on mennyt syvästi metsään.

Erittäin hyvä yhteenveto kaudesta.

Sitä yhtä yksittäistä syytä ei varmaan olekaan. Näin tuon toisenkin Sharksien ja Canucksien matsin, tosin en tällä kertaa ihan kokonaan, mutta Vancouver ei tälläkään kertaa ollut huono kentällä. Se eí vaan ollut riittävän hyvä, tai ehkäpä tarkempi ilmaisu olisi, sinnikäs. San Josella oli hirveä halu voittaa, Vancouverilla taas hirveä pakko. Tämä kulminoitui ehkä parhaiten ennen ottelua tehtyyn haastatteluun, jossa Nils Ekmanilta kysyttiin, vieläkö Sharkseilla riittää virtaa matsiin, vaikka rankka otteluputki onkin takana. Mies vain hymyilee leveästi ja sanoo, että tietenkin riittää sillä tämähän on sitä hauskinta aikaa vuodesta. Vancouverin pelaajien kasvoilla ei hymy juuri karehtinut.

Tuo matsi oli muuten melkein toisinto edellisestä, mutta nyt voi Sedinien kentän tilalle nostaa Näslundin kentän Vancouverin onnistujiksi. Joe Thorntonia ei pystynyt taaskaan kukaan pitämään aisoissa, Mies pelaa juuri niin, kuin nuck tuossa omassa analyysissään oletti Bertuzzin pelaavan tällä kaudella: suojaa kiekkoa loistavasti ja menee minne haluaa kokoaan hyväksikäyttäen, joten vastustajat yleensä saavat kiekon häneltä vain rikkomalla.

Ehkäpä Vanoucerin ongelmana ei ollutkaan niinkään kokonaispelin toimimattomuus, vaan jonkinlainen hetkittäinen herpaantuminen. En missään nimessä halua kuulostaa miltään Keith Carneyn vainoojalta, sillä Anaheimin vuosilta tiedän kaverin taistelevan viimeiseen asti joukkueen eteen, eikä kaveria voi millään olla arvostamatta, mutta jälleen kerran hän teki pahemman luokan möhläyksiä. Sharksien kolmannessa maalissa Carney oli noussut lähes omalle siniviivalle asti, ja hänellä oli aikaa helppoon syöttöön omille tai sitten purkukiekkoon, mutta sen sijaan hän syötti kiekon suoraan Sharks-pelaajalle, joka antoi sen Niemiselle, joka puolestaan paremmilla vauhdeilla kiersi Jovanovskin ja kiekko reppuun. Carney myös katsoi aitiopaikalta, kun Joe Thornton syötti miehen nenän edestä Matt Carlelle kiekon, joka pisti voittomaalin reppuun. Jälleen voittomaali pakin noususta laukaisupaikkaan! Kaiken kukkuraksi Carney otti kaksi kakkosta nimiinsä.

Toinen selkeä yksittäinen tilanne oli Cheechoon ensimmäinen maali, joka oli paluukiekkotilanne. Öhlundilla oli selkeä parin potkun etumatka napata paluukiekko varmasti itselleen, sen sijaan hän löysäili, Cheechoo tuli salamana ja nälkäisempänä tilanteeseen ja nosti tyhiin. Öhlund katseli pettyneenä hallin kattoon, koska tiesi mokanneensa.

Matsissa nähtiin myös yksi hieman kyseenalainen maalikin, kun kiekko meni Ekmanin luistimesta maaliin. Tilanne oli siinä mielessä mielenkiintoinen, että Ekman teki selkeän ohjausliikkeen, mutta oikeastaan vasta sen jälkeen, kun kiekko oli jo ohjautunut hänen luistimestaan! Tilannetta kelattiinkin hetki yläkerrassa, ja tuomio oli hyväksytty maali. Todellinen rajatapaus, jonka hyväksymisen ymmärrän, mutta hylkäämistäkään en olisi osannut pitää oikeusmurhana. Itse asiassa Ekman sanoi haastattelussa olevansa varma, että maalia ei hyväksytä.

Vancouver onnistui jälleen kerran aiheuttamaan hailaumalle vaikeuksia purkutilanteissa, ja sellaisesta syntyi Morrisonin maali, joka oli komeaa katseltavaa. Jovanovski pysäytti purkuyrityksen siniviivalla, siirsi kiekon Näslundille, joka välittömästi syötti Bertuzzille ja tämä puolestaan passasi kiekon maalin edessä odottavalle Morrisonille ja kiekko tyhjiin. Joistakin tilanteista pitäisi mielestäni antaa kolme syöttöpinnaa, ja tämä oli ehdottomasti yksi niitä. Vancouver onnistui myös ylivomassaan hyvin San Joseta vastaan.

Tuntuu jo hieman typerältä sanoa tällaisia itsestäänselvyyksiä, mutta paperilla ei joukkueen tasoa sittenkään mitata. Verrataanpa Anaheimiin, josta myytiin tämän kauden aikana (tai ennen alkua) pois Rucchin, Leclerc, Sykora, Ozolinsh, Carney ja Fedorov. Leclerciä lukuun ottamatta kaikkien voidaan katsoa olevan joukkueen todellisia runkopelaajia. Tilalle tuli lähes täysin tuntemattomia kortteja ja oman organisaation junioreja, ja näillä eväillä joukkue lähti lentoon. En minä osannut tuollaista millään ennakoida, vaan olin varma, että Burke oli jo luovuttanut tämän kauden suhteen ja halusi aloittaa joukkueen uudelleenrakentamisvaiheen. Tiedä vaikka tämä olisikin ollut suunnitelmana, mutta tässä sitä ollaan. En tietenkään väitä, että Vancouverin olisi pitänyt tehdä samoin, sillä pienestähän tuo joukkueen tippuminen kuitenkin oli kiinni.

Luokkaantumisten vaivaama Vancouver sai ratkaisuhetkien aikana vastaansa ehkäpä kaksi tämän hetken kuuminta joukkuetta: Anaheimin ja San Josen, ja molemmat kahteen kertaa lyhyen ajan sisällä. Noilta joukkueilta ei ole viimeiseen pariinkymmeneen matsiin herunut pisteitä juuri kenellekään, ja juuri näiltä kanukkien ne pisteet olisi pitänyt saada. Kun pisteitä ei herunut, viimeinen naula oli arkussa.

 

[Fawkes]

Nuckilta erittäin hyvä kirjoitus. Tai siis ainakin maallikon silmin. Kovin tarkasti en ole Canucksien kautta seurannut, muuten kuin teksti-tv:n, nhl.comin highlights-osion ja Slapshotin kautta. Mutta nuckin kirjoitus antoi aika hyvän kuvan siitä miten kausi on mennyt. Alkoi ihan hyvin, loppui sitten vähemmän hyvin.

Yhtä ainoaa tyhjentävää selitystä tähän fiaskoon (?) ei varmaankaan ole. Onnistuminen, kuten myös epäonnistuminen, on usein monien eri asioiden summa. Ykkösketju kokonaisuudessaan pelasi varmasti alle tasonsa. Mv-osasto ei onnistunut...täydellisesti... sekään. Luotto Cloutieriin oli jo valmiiksi aika nollassa. Sällin loukkaannuttua piti olla selviö, että uusi kaveri hankitaan. Auldilla mentiin.

Kuten jo kerroin, mielipiteeni perustuvat maalikoosteisiin ja tilastoihin. Näin ollen tietoni ovat melko hataralla pohjalla ja voin puhua ihan puutaheinää. Mutta aika helppoja maaleja näytti Auldille menevän. Toki niitä on mennyt tällä kaudella yhdelle jos toisellekin. Kuitenkin tämän kauden olympialaiset, SM-liiga kuten myös NHL ovat osoittaneet maalivahtipelin tärkeyden. Kuten Tami Tamminen jaksaa hokea, huonompi joukkue voi voittaa paremmalla mv-pelillä. Auldia ei voi syyttää kauden päättymisestä jo runkosarjaan, mutta huippuveskari olisi viennyt joukkueen playoffseihin. Ilmankin päästiin lähelle, entä jos luukulla olisi ollut Kipper/Lundqvist/Luongo-tasoinen kassari?

Näin ollen mielestäni ensi kaudeksi ei ole juuri muuta vaihtoehtoa kuin hankkia se huippuveskari. Auld ei sitä ole, Cloutier ei sitä ole. Ilman TOP 5-maalivahtia ei Stanleyta yksinkertaisesti voi voittaa. It´s so simple.

 

[Wings-]

En tiedä onko Edmontonin maalivahtipeli ollut tällä kaudella parempaa kuin Vancouverin, mutta silti Oilers on pudotuspeleissä ja Canucks ei.

Edmonton toki menee playoffeihin, mutta ei kai kukaan Oilersia vakavaksi Stanley Cup ehdokkaaksi nosta. ( Kuten Vancouverista oli puhe )


Nyt vaan Vancouver rakentamaan ensi kauden joukkuetta. Sedinin veljekset nostavat varmasti vielä tasosaan ja sen varaan on hyvä alkaa laskea uutta joukkuetta.

 

[Mr Scarface]

Minä kirjoitin 11.11.2005 näin: Ja tulipahan sekin nähtyä ja lupaan että Canucks ei pelaa Stanley Cup voitosta tuolla joukkueella tänä vuonna. Ellei ainakin Bertuzzia kaupata muualle. Eivät nuo samat ihmiset ketkä esittivät tuollaista yöllä, kehity tai muutu kauden aikana psykologisesti lainkaan. Joukkue joka leijuu tuollatavalla edes kerran pari vuodessa ei ole voittaja joukkue.

Olin oikeassa tässäkin asiassa, näen tuon Bertuzzin pysymisen joukkueessa suurimpana virheenä Canucksien organisaatiossa tällä kaudella. Bertuzzin tapauksen seurakset paistavat ja heijastuvat useisiin useisiin eri asioihin. Stanley Cupista ei tuolla joukkueella taisteltu todellakaan, kuten aiemmin tiesin. Vancouverin kyvyt ja psykologiset ongelmat vaistosin ja aistin jo kuukausia sitten. Bertuzzista on ehdottomasti hankkiuduttava eroon kesän aikana, jos seuravalla kaudella halutaan menestyä.

Kuten yksi kaikkien aikojen parhaista suomalaispelaajista, eli Teemu Selänne totesi viikkoja sitten: Jos maalien tuulettaminen ja niiden juhliminen on noin väkinäisen näköistä ja näyttää pakkopullalta, niin ei tarvi olla kovinkaan hyvä ihmistuntija, jotta pystyy arvioimaan joukkueen ongelmat. Ei edes hymyillä maalien jälkeen, siis kukaan ketjussa ei naura, jos joku oman joukkueen pelaajista tekee maalin, en pidä moisesta. Ja Selänne viittasi myös tähän iloitsemiseen maalien jälkeen, kyllä Temekin tietää mistä puhuu. Selänne puhui haastattelussa siis juuri Vancouverin joukkueesta.

Kannatti vängätä minulle vastaan tuolloin 11.11.2005 ja siitä eteenpäinkin, aistin Canucksin suurimmat ongelmat syvältä jo silloin.

 

[Grainger]

Kannatti vängätä minulle vastaan tuolloin 11.11.2005 ja siitä eteenpäinkin, aistin Canucksin suurimmat ongelmat syvältä jo silloin.

Minä voin sanoa, että olen tätä hetkeä odottanut viisi vuotta, eli paljon kauemmin kuin sinä. Olen odottanut päivää, jolloin Vancouver Canucks jää playoffien ulkopuolelle, olen siis tiennyt tämän paljon kauemmin kuin sinä.

Sinänsä ihmeellistä, että tuolla rosterilla jää playoffien ulkopuolelle. Voittavasta maalivahdistahan se sitten taisi jäädä kiinni. Avs ja Ducks menevät nimettömämmillä joukkueilla jatkoon, mutta nämä kaksi ovat saaneet nauttia paremmasta maalivahtipelistä. Kaikki kunnia Canucksin molareille kuitenkin, ei se yksistään molareista kiinni ollut. Vaikea kausi, joka sai "arvoisensa" päätöksen.

PS: Ei tästä saa minkäänlaista nautintoa, vaikka viime vuosien pahin kilpakumppani on ulkona. Ainoastaan sairasta nautintoa saa aikaan Todd Bertuzzin jääminen playoffien ulkopuolelle.

Ei muuta kuin ostamaan voittava maalivahti, joka pystyy kääntämään yksin pelejä Nuckseille. Tällä kaudella Auld & Co ei tähän pystynyt.

PPS: Mr Scarface, olen siis odottanut tätä paljon kauemmin kuin sinä.

Bertuzzista on ehdottomasti hankkiuduttava eroon kesän aikana, jos seuravalla kaudella halutaan menestyä.

Ilmeisesti käänteispsykologiaa, että jatkoon mennään, kun toinen tähtihyökkääjistä kaupataan pois. Tuzzi kuitenkin muodostaa Näslundin kanssa Canucks-hyökkäyksen tukijalan. Et kai oikeastu usko, että tapaus-Moore oli suurin syy siihen, ettei vancouverilaisia nähdä tänä keväänä jatkopeleissä?

 

[dana77]

Olin oikeassa tässäkin asiassa

Mikäs se toinen asia on jossa olet ollut oikeassa? Minnesotan Stanley Cup voitto
http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?t=28304&p=1278993
vai Owen Nolanin paluu?
En tosin kiellä etteivätkö Lemairen "pirut" tule olemaan lyömättömiä pudotuspeleissä.

 

[nuck]

Olin oikeassa tässäkin asiassa, näen tuon Bertuzzin pysymisen joukkueessa suurimpana virheenä Canucksien organisaatiossa tällä kaudella.

Kannatti vängätä minulle vastaan tuolloin 11.11.2005 ja siitä eteenpäinkin, aistin Canucksin suurimmat ongelmat syvältä jo silloin.

Silloin kuin sinä tästä asiasta vankäsit kanssani, Bertuzzilla oli menossa juuri jakso, jonka aikana hän teki viisi maalia (ja antoi yhden syötön) kolmessa ottelussa. Hän ampui juuri meidän keskusteluidemme jälkeen kolme osumaa Detroitin verkkoon Canucksin 4-1 voittoon päättyneessä ottelussa ja oli mielestäni kentän paras hyökkääjä myös seuraavassa San Jose-ottelussa (peli tuli Canalplussalta ja taisimme tästäkin jotain tuolloin keskustella...) sekä tätä seuraavassa Los Angeles-ottelussa.

Kokonaisuutena Bertuzzi oli ollut alkukaudesta lähtien monessakin ottelussa Vancouverin (tai jopa kentän paras) hyökkääjä, vaikka ei aina pisteitä tehnytkään. Hän oli siis juuri meidän keskusteluidemme aikaan vahvasti tulossa. Myös joukkueella meni vielä tuohon aikaan hyvin ja Canucks pelasi vahvasti voitollista peliä. Sinä näit tästä huolimatta ilmeisesti kristallipallostasi miehen loppukauden vaikeudet, mutta kun minä en omaa samaa esinettä, jouduin olemaan autuaan tietämätön tästä kaikesta. Sittemminhän sinun lukemattomat veikkauksesi ovatkin olleet täysiä suutareita, joten ehkä kannattaisi tarkastaa pallosi kunto.

Pitää lisäksi muistaa, että Bertuzzi ei ollut suinkaan joukkueen ainoa epäonnistuja tämän kauden aikana. Joukkueen kapteeni Näslund poti lähes koko kauden kipeää nivustaan ja joutui jättämään olympialaisetkin tämän vuoksi väliin. Ykkösen sentteri Morrison nukkui horroksessa aina viimeiseen otteluun saakka, jolloin mies ratkaisi jatkoaikavoiton Coloradosta täysin turhassa ottelussa (ja itse asiassa toivoin ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen Canucksin tappiota tässä pelissä kun Atlanta ja Toronto hoitivat homman).

Ykkösketjun ongelmien lisäksi joukkueen puolustuksesta joka ainoa puolustaja kärsi kauden aikana loukkaantumisista. Salon ja Jovanovskin loukkaantumiset olivat vielä pitkäkestoisia ja söivät erikoistilanteita, joihin Canucks usein kaatui. Bryan Allen ei palannut puolestaan loukkaantumisen jälkeen alkukauden fyysiselle tasolleen ja Mattias Öhlundin lyhyenpuoleinen loukkaantuminen vei joukkueen olympiatauon jälkeen kauden pisimpään tappiosumaan (samaan aikaan sivussa olivat myös Jovanovski ja Salo). Loukkaantumisista kärsi myös ykkösmaalivahti Cloutier ja tämän vuoksi kokematonta Auldia ylipeluutettiin (Canucks perinteisesti osaa tämän taidon maalivahtiensa kanssa).

Täysin turha tässä on siis kaataa koko saavia yhden pelaajan niskaan, varsinkaan kun tämä pelaaja teki kuitenkin 71 pistettä. Enemmän toki odotettiin ja enempään miehellä on kykyjä, mutta ei tämä nyt mikään totaalinen pohjakosketus ollut. Se, että joukkue jäi ulos playoffeista on koko ryhmän vastuulla. Edelleen olen sitä mieltä, että Bertuzzia ei olisi kannattanut treidata. Mikäli Canucks olisi mennyt jatkoon (pienistä asioista tässä oli kuitenkin kyse), Bertuzzi olisi voinut olla parhaimmillaan se ratkaiseva pelaaja, joka kääntää pelejä.

 

[Mr Scarface]

nuck kirjoitti: Silloin kuin sinä tästä asiasta vankäsit kanssani, Bertuzzilla oli menossa juuri jakso, jonka aikana hän teki viisi maalia (ja antoi yhden syötön) kolmessa ottelussa.

Mutta tärkeintähän on tämä, mitä minä kirjoitin 11.11.2005: Ja tulipahan sekin nähtyä ja lupaan että Canucks ei pelaa Stanley Cup voitosta tuolla joukkueella tänä vuonna. Ellei ainakin Bertuzzia kaupata muualle. Eivät nuo samat ihmiset ketkä esittivät tuollaista yöllä, kehity tai muutu kauden aikana psykologisesti lainkaan. Joukkue joka leijuu tuollatavalla edes kerran pari vuodessa ei ole voittaja joukkue.

Eli minähän muistutan tässä, että olin oikeassa, että Canucks ei taistele Stanley Cupista.

nuck kirjoitti: Täysin turha tässä on siis kaataa koko saavia yhden pelaajan niskaan, varsinkaan kun tämä pelaaja teki kuitenkin 71 pistettä.

Eli tuon Bertuzzin psykologiset ongelmat heijastuivat koko kauden ajan tiettyihin otteluihin, vaihtoihin ja kaikenlaisiin tapahtumiin. Ja eihän se tietysti ollut ainoa ongelma tuo Bertuzzin pysyminen joukkueessa, mutta mielestäni ongelmat ovat niin syvällä (Bertuzziin liittyen), että ne heijastuvat kaikkiin asioihin, ketjukavereihin yms. Loukkaantumisien kanssa ovat muutkin joukkueet eläneet.

Minkä ihmeen takia kukaan ei ole kommentoinut yhtä erittäin oleellista asiaa jonka minä ja Selänne olemme kyseenalaistaneet:

Kirjoitin aiemmin:Kuten yksi kaikkien aikojen parhaista suomalaispelaajista, eli Teemu Selänne totesi viikkoja sitten: Jos maalien tuulettaminen ja niiden juhliminen on noin väkinäisen näköistä ja näyttää pakkopullalta, niin ei tarvi olla kovinkaan hyvä ihmistuntija, jotta pystyy arvioimaan joukkueen ongelmat. Ei edes hymyillä maalien jälkeen, siis kukaan ketjussa ei naura, jos joku oman joukkueen pelaajista tekee maalin, en pidä moisesta. Ja Selänne viittasi myös tähän iloitsemiseen maalien jälkeen, kyllä Temekin tietää mistä puhuu. Selänne puhui haastattelussa siis juuri Vancouverin joukkueesta.

Kyllä näistä käyttäytymis-eleistä voi päätellä hyvin paljon. Aistin jo kuukausia sitten, että Vancouverin joukkueessa ei ole sellaista joukkuehenkeä, jota tarvitaan, jos halutaan taistella edes Stanley Cupista.

nuck kirjoitti: Sittemminhän sinun lukemattomat veikkauksesi ovatkin olleet täysiä suutareita, joten ehkä kannattaisi tarkastaa pallosi kunto.

Ai ne oikeat arviot, että Lehtonen, Kiprusoff, S.Kapanen, Pitkänen ja Tuomo Ruutu eivät pelanneet Torinossa, kun niin jo viikkoja ennen Torinon kisoja ilmoitin, tai että se, että Nabokov pelasi jälkimmäisen näistä loppukauden ratkaisevista Canucks otteluista Sharksin maalilla, tai se, että Ässät etenee Finaaliin SM-Liigassa, tai se, että HPK voittaa neljännen ja toisen välierän HIFK:ta vastaan varmasti, tai monet monet muut etukäteen ilmoittamani faktat? Se, että Minnesota ei voittanut Stanley Cupia, ei pitänyt paikkaansa, kannattaa kuitenkin tarkistaa tuon tekstini olemus ja laatu, se on fiktiivinen kirjoitelma muka tapahtuvasta todesta, joidenkin mielestä jopa humoristinen, kirjoitus oli oikeasti veikkaus, oli mielenkiintoisempaa veikata Wildin vievän Cupin, kuin Detroitin, kertoimet ovat hieman eri luokkaa.

 

[Mängimies]

Ei tee todellakaan oikeutta tälle hienolle ketjulle, mutta pakko alentua, joten pahoittelut siitä.

Kuten yksi kaikkien aikojen parhaista suomalaispelaajista, eli Teemu Selänne totesi viikkoja sitten: Jos maalien tuulettaminen ja niiden juhliminen on noin väkinäisen näköistä ja näyttää pakkopullalta, niin ei tarvi olla kovinkaan hyvä ihmistuntija, jotta pystyy arvioimaan joukkueen ongelmat. Ei edes hymyillä maalien jälkeen, siis kukaan ketjussa ei naura, jos joku oman joukkueen pelaajista tekee maalin, en pidä moisesta. Ja Selänne viittasi myös tähän iloitsemiseen maalien jälkeen, kyllä Temekin tietää mistä puhuu. Selänne puhui haastattelussa siis juuri Vancouverin joukkueesta.

Siinä tapauksessa sinä ja Teemu Selänne olette siis sitä mieltä, että Dallasin joukkueessa on vakavia ongelmia. Jos/kun olet seurannut Starsin pelejä tällä kaudella, olet varmasti laittanut merkille saman kuin minäkin, että esim. Miettisen, Hagmanin tai Kapasen tehdessä maalin, he eivät tuuleta. Koko Dallasin organisaatio on läpimätä. Tai sitten sinä tai Teemu ette olekaan niin hyviä ihmistuntijoita.

 

[steepler]

Ai ne oikeat arviot, että Lehtonen, Kiprusoff, S.Kapanen, Pitkänen ja Tuomo Ruutu eivät pelanneet Torinossa, kun niin jo viikkoja ennen Torinon kisoja ilmoitin, tai että se, että Nabokov pelasi jälkimmäisen näistä loppukauden ratkaisevista Canucks otteluista Sharksin maalilla, tai se, että Ässät etenee Finaaliin SM-Liigassa, tai se, että HPK voittaa neljännen ja toisen välierän HIFK:ta vastaan varmasti, tai monet monet muut etukäteen ilmoittamani faktat? Se, että Minnesota ei voittanut Stanley Cupia, ei pitänyt paikkaansa, kannattaa kuitenkin tarkistaa tuon tekstini olemus ja laatu, se on fiktiivinen kirjoitelma muka tapahtuvasta todesta, joidenkin mielestä jopa humoristinen, kirjoitus oli oikeasti veikkaus, oli mielenkiintoisempaa veikata Wildin vievän Cupin, kuin Detroitin, kertoimet ovat hieman eri luokkaa.

Alkaa olla kyllä jo niin paksua juttua että huh huh, eli silloin kuin arvauksesi menee oikein se on tieto ja silloin kuin osuu väärään niin se onkin oikeasti vain veikkaus.

 

[nuck]

Eli minähän muistutan tässä, että olin oikeassa, että Canucks ei taistele Stanley Cupista.

Totta ei taistelekaan. Kuten olet itsekin usein toistanut, olet kuningas. Tässäkin tapauksessa katsoit vain tuon yhden ottelun, teit loppupäätelmäsi tämän ottelun perusteella koko loppukaudeksi ja tulet sitten jälleen todistelemaan tänne kuinka erinomainen olet.

Eli tuon Bertuzzin psykologiset ongelmat heijastuivat koko kauden ajan tiettyihin otteluihin, vaihtoihin ja kaikenlaisiin tapahtumiin. Ja eihän se tietysti ollut ainoa ongelma tuo Bertuzzin pysyminen joukkueessa, mutta mielestäni ongelmat ovat niin syvällä (Bertuzziin liittyen), että ne heijastuvat kaikkiin asioihin, ketjukavereihin yms. Loukkaantumisien kanssa ovat muutkin joukkueet eläneet.

Bertuzzin psykologiset ongelmat heijastuivat koko kauden kaikenlaisiin tapahtumiin...? Sinulla kun niitä kuuluisia lähteitä on, niin tiedät varmasti paremmin, mutta itse en tätä kuitenkaan niele. Itse olen nimittäin sitä mieltä, että joukkueen varakapteeninakin toiminut hyökkääjä ei ollut joukkueelle se syöpä, minkä vuoksi Canucks jatkosta putosi. Jos asia olisi näin todellisuudessa ollut, niin Bertuzzi ei olisi pelannut joukkueessa loppukautta.

Kyllä näistä käyttäytymis-eleistä voi päätellä hyvin paljon. Aistin jo kuukausia sitten, että Vancouverin joukkueessa ei ole sellaista joukkuehenkeä, jota tarvitaan, jos halutaan taistella edes Stanley Cupista.

Sinä ja Selänne olette kyseenalaistaneet Canucksin joukkuehengen? Vai niin. Joukkueesta toki näkyi voittamisen tuska tietyissä kohdin, mutta ei tällä ole mitään tekemistä sen joukkueessa syvällä olevan joukkuehengen kanssa. Jos olisi ollut, joukkueesta olisi lähtenyt kauden aikana pelaajia. Ja katsopa vaikka Canucks.comin joukkueen maalivideoita ihan uudemman kerran ja tule sitten purkautumaan tästä samasta asiasta.

Ai ne oikeat arviot, että Lehtonen, Kiprusoff, S.Kapanen, Pitkänen ja Tuomo Ruutu eivät pelanneet Torinossa, kun niin jo viikkoja ennen Torinon kisoja ilmoitin, tai että se, että Nabokov pelasi jälkimmäisen näistä loppukauden ratkaisevista Canucks otteluista Sharksin maalilla, tai se, että Ässät etenee Finaaliin SM-Liigassa, tai se, että HPK voittaa neljännen ja toisen välierän HIFK:ta vastaan varmasti, tai monet monet muut etukäteen ilmoittamani faktat? Se, että Minnesota ei voittanut Stanley Cupia, ei pitänyt paikkaansa, kannattaa kuitenkin tarkistaa tuon tekstini olemus ja laatu, se on fiktiivinen kirjoitelma muka tapahtuvasta todesta, joidenkin mielestä jopa humoristinen, kirjoitus oli oikeasti veikkaus, oli mielenkiintoisempaa veikata Wildin vievän Cupin, kuin Detroitin, kertoimet ovat hieman eri luokkaa.

En valitettavasti muista läheskään kaikkia veikkauksiasi, mutta sen muistan, että pallosi ei ole aina kovin hyvin osunut. Esimerkkeinä: veikkasit tammikuussa Toskalan lähtevän San Josesta halvalla. Veikkasit tammikuussa Brodeurin ja New Jerseyn jäävän ulos playoffeista (Brodeurille merkittiin tammikuun alussa kolme nollapeliä kahden viikon sisään). Veikkasit, että ensi kesänä joku venäläispelaaja varataan ensimmäisenä NHL:n Draftissa ja mahdollisesti joku toinen venäläispelaaja varataan toisena. Veikkasit, että Minnesota voittaa Cupin. Ellei Minnesota kuitenkaan voita, olet veikannut voittajavetoon ainakin Sharksin, Hurricanesin, Sabresin, Leafsin sekä parin muun joukkueen nimet. Sinulla voi olla siis hyvä mahdollisuus voittaa ja tulla vaikka jälleen tähän ketjuun todistelemaan omaa erinomaisuuttasi.

Minä lopetan nämä keskustelut tähän. Ei maksa vaivaa jatkaa enempää, kun off-topic paukkuu muutenkin jo sen verran reilusti yli.

 

[nuck]

10 parasta hetkeä kaudesta 2005-06

Canucksin omilla sivuilla toimittaja Kevin Kinghorn oli laatinut listan, jossa mies oli listannut menneen kauden 10 parasta hetkeä muuten niin synkän kauden keskellä. Listalle pääsivät mm. Auldin maalivahtipeli, Sedinin kaksosten ja Anson Carterin onnistunut kausi, Ryan Keslerin hienot otteet, Alex Burrowsin yllättävä nousu vakipelaajaksi ja Nolan Baumgartnerin sekä Bryan Allenin onnistumiset puolustuksessa.

Jos jotain hyvää tästä menneestä kaudesta pitää vielä laittaa muistikirjaan:

http://www.canucks.com/subpage.asp?sectionID=4

 

[Parker27]

Canucks valmentajalle kenkää

Vancouver antoi siis potkut valmentaja Marc Crawfordille. Kuka tulee tilalle? Pat Quinn?

http://www.jatkoaika.com/nhl.php?sivu=uutiset&id=5593

 

[nuck]

Vancouver antoi siis potkut valmentaja Marc Crawfordille. Kuka tulee tilalle? Pat Quinn?

http://www.jatkoaika.com/nhl.php?sivu=uutiset&id=5593

Tästähän se selviää. ;)

http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?t=33278