Vain elämää – viihdeohjelma

[Individual]

Costello sai hirvitysbiisistä Äidit ja tyttäret ihan kuunneltavan version. Ehkä se on nuo kasari/ voimaballadi-vaikutteet, jotka toivat vähän sitä särmää, mitä alkuperäisteoksesta uupui.

 

[Iker]

Oli kyllä hyvä jakso ja mun makuuni hyvä kausi muutenkin, musiikin lisäksi just tuon keskinäisen hyvän menon ja fiiliksen vuoksi mikä pöydän äärellä on, ja Jussi sekä Waldo ovat kyllä aika viimeisen päälle hyviä ukkoja kuten tietenkin myös Costello sekä velmuileva Marco. Jopa Roope Salminen on ihan mukavan oloinen eikä vituta tuolla, sama muihin eli Iltaan ja Einiin ja Pakariseenkin.

 

[Punamani]

Juu, luulin - että tätä kautta ei voi katsoa ollenkaan. Mutta täähän on freesein kausi pitkään aikaan. Costello ja varsinkin Hietala tekee hyviä versioita - Hietala kaikkien aikojen kovin täällä ja Costellon hyväntuuliset rokkiversiot maistuu. Muutkaan ei ota pahasti päähän, Salminenkin menee ilman isompaa kyrsintää, tekoselta vähän vaikuttaa kuitenkin. Hyvä kausi.

 

[vanukas]

Tykkäsin Jussin päivästä. Heppu oli sanavalmis ja pöydän ääressä ollut keskustelu oli leppoisaa, vaikka aiheet olivat melko herkistäviä. Roope yritti kaivella vielä vähän syvemmältäkin, en ihan ole varma miten onnistui. Kappaleetkin luonnistuivat hyvin ja Hietala sekä Ilta mielestäni parhaiten. Costellokin teki perusvarman. Hanska Pakarisen kontribuutiota en tällä kaudella ole oikein ymmärtänyt, hieman pliisuksi on itseni jättänyt hänen tulkinnat.

 

[Potku]

Ärsyttävää kun useasti joku kilisyttää tai kertoo lähtevänsä lavalle esiintymään - juuri kun hyvä keskustelu on menossa syvemmälle aiheeseensa

 

[UnenNukkuja]

Tätä vähän uskalsin Markon kohdalla arvatakin. Kitarataituri Wäinölä laittoi tällaisen päivityksen Faceen:

Jotkut teistä lienevät huomaanneetkin, että olen ollut kädet savessa Vain elämää kuluvan kauden Marko Hietalan laulamien kappaleiden sovitustehtävissä. Ja olen minä livahtanut sinne paikanpäällekin jo kertaalleen. Tämä on ollut kovin mukavaa ja VE-esitysten ja niistä erikseen tehtävien levytysten kuuntelu nyt jälkikäteen on tuonut hymyn huulille. VE-talossa on ollut hyvä tunnelma selkeästi, hauska ryhmä kaikkineen. Olen kirjoitellut aiheesta enimmäkseen Instagram-sivulleni ja Lontoon kielellä, mutta tänään hieman ensimmäisellä kotimaisella.
Tässä siis aatoksiani tämän perjantain (no lipsahti jo lauantaille) MH-biisisovituksestani:
Neon 2 on minulle jo kaukaa vanhastaan tuttu orkesteri. Nuorena hevijantterina muistan kokeneeni Kaivopuiston kansanjuhlan jossa tyypit soittivat. Me nähtiin kaverini kanssa koko prosessi sound checkistä lähtien ja oltiin hyvillämme, juotiin nurmikolla kesäpäivänä kaljaa. Ja musa kuulosti hyvältä.
”Ei yksinäinen unta saa” on yksi ehdottomia kotimaisen popmusan helmiä, jonka seurassa oli todella hieno puuhata. VE-kapu Leri peräänkuulutti sovituksiin tarvittaessa elokuvallisempaakin lähestymistä, sehän sopi minulle hyvin kun jonkun sortin leffasäveltäjäkin olen. Täten koettelinkin rakentaa tämän biisin taustalle moniulotteista äänimaailmaa. Alussa hempeillään ja lopussa moduloidaan ja mennään progerockin puolelle, Genesis-synat ottavat tilan haltuun. Alkuperäinen sopraanofoni-melodia kajautettiin ilmoille armaiden syntsieni Oberheimin ja Moog Onen voimin. Markolla riittää reserviä yläkerrassa ja äänenpainetta myös, mutta tässä hän pysyttelee matalalla ja tulkitsee hissukseen, kunnes sitten lopussa tie on auki.
Se on nyt tilaisuuden tullen todettava myös että Neon 2:n tyypit ovat todella helmeä väkeä. Olimme muutamallakin yhteisellä kesäisellä festarikeikalla bändini Joel Herttua kanssa ja kannustavampia he eivät olisi voineet olla. Meidän proge meni himaan näille musatyypeille ja konkarit antoivat supporttia. Tällainen ei mene aloittelevalta ryhmältä ohi, iso arvostus heille!
Toivottavasti teemme nyt Markon kanssa puolestaan kunniaa tälle upealle kappaleelle.

 

[Potku]

Onks se väärin todeta, jos tämä Waldon solisti lauloi biisiä paremmin kuin Ilta itse?

 

[asyouwere]

Onks se väärin todeta, jos tämä Waldon solisti lauloi biisiä paremmin kuin Ilta itse?

Siinä ja tässä, mutta suurinpiirtein yhtä hyvin nyt ainakin. Hienosti veti. Ei ole kovin helppo biisi laulaa. Ja vielä tuollaisessa paikassa.

Hippasen oli nyt ohijakso. Kyllä tämä formaatti sitten kumminkin vaan vaatii sen, että sillä "päivänsankarilla" on jonkinlainen urakaari takana ja vähän jotain mielenkiintoisia anekdootteja siitä urasta. Nythän ainakin minulle ainut edes hieman mielenkiintoinen juttu oli se kuinka Ilta repäistiin käytännössä tuntemattomuudesta Cheekin fiittaajaksi. Ja sekin käytiin aika nopeasti läpi.

Lisäksi ainakin minun kohdallani mielenkiintoinen jakso vaatii sen, että suuri(n) osa kappaleista on jotenkin tuttuja. Minä tunnistin näistä 1/7 eli juuri tuon Waldon repäisyn. Ihan kivoja vetoja (kuten kaikkien aikojen inhokkitermini kuuluu) mutta vähän jäi se kosketuspinta uupumaan.

 

[5hole]

Hippasen oli nyt ohijakso. Kyllä tämä formaatti sitten kumminkin vaan vaatii sen, että sillä "päivänsankarilla" on jonkinlainen urakaari takana ja vähän jotain mielenkiintoisia anekdootteja siitä urasta. Nythän ainakin minulle ainut edes hieman mielenkiintoinen juttu oli se kuinka Ilta repäistiin käytännössä tuntemattomuudesta Cheekin fiittaajaksi. Ja sekin käytiin aika nopeasti läpi.

Samoja ajatuksia täältä. Lisäksi hiukan ehkä jopa ärsytti se, että kaikki biisit olivat enemmän tai vielä enemmän mollivoittoisia. Olisin toivonut edes jonkun biisin olevan hiukan iloisempaa.

 

[FASlapsi]

Tämä on ollut hyvä kausi. Waldon ja Jussi Rainion päivät oli molemmat erittäin hyviä, enpä olisi uskonut että Waldon päivänä saatiin noinkin monta hyvää esitystä aikaiseksi, ja Waldolla oli hyvää tarinaa siivouskomerossa laulavasta Beyoncesta ja David Hasselhoffin kanssa vietetystä koti-illasta sun muusta. Myös Neon2-biiseistä saatiin hyviä versioita aikaiseksi, ja Jussilla oli aika raakaa tarinaa omasta elämästään. Iltan päivä olikin sitten taas aika tylsä, koska ei Iltan ura ole vielä oikein mitään mielenkiintoista saanut aikaan, ja eritoten koska Ilta itse ei päässyt ollenkaan laulamaan kunnes vasta siinä duetto-hommassa.

Ilta ja Marko ovat saaneet tällä kaudella parhaat esitykset aikaisiksi, Iltan (miks se pitää sanoo tolleen? Miksei Illan? Tä?) Waldon ja Jussin päivien versiot näyttivät että on kyllä helvetin taitava laulaja ja pysyy talentti kasassa vaikka heittäytyy aika lujaa esityksensä aikanakin tunteidensa valtaan, Jussin päivän laulussa varsinkin. Miten vitussa voi ees laulaa samalla ku itkee? En tajua. No, tähän formaattiinhan tuossa saadaan kaksi sopivinta taitoa yhdistettyä ja kyllähän se toimii. Marko taas on teknisesti niin saatanan ylivertainen ukko että eihän tuolla tommosta oo koskaan ollut, jokainen esityksensä on ollut erittäin hyvä, ihan sama millä kulmalla on niihin lähtenyt niin yhtään ei vituta kuunnella.

Costello ja Jussi ovat myös esiintyjinä olleet erinomaisia, Costellolla on hieno kyky bongata biisistä ku biisistä joku hyvä koukku ja pistää siihen vielä vähän lisää värikynää, ja esittää ja laulaa biisit hyvin, taitava mies ja on selkeästi osallistunut tän kauden ihmisistä eniten myös sovitustyöhön eikä ole jättänyt sitä puolta Lerin porukan kontolle. Yhtään ei ollut tyhmä idea ottaa Popedan kitaristi tämmöseen lauluohjelmaan. Saas nähdä laulaako se yhtäkään biisiä ilman kitaraa, eipä haittaa vaikka ei laulaiskaan jos näin hyviä versioita tulee.

Jussi on kanssa hemmetin taitava laulaja. En oo janaria ennen tätä ohjelmaa oikeastaan millään tasolla tuntenut, ja kattelin että onpa rehvakkaan komea ja charmantti äijä, mutta sitten sillä olikin vitunmoisia itsetunto-ongelmia jotka on selkeästi karmean lapsuuden traumoja.

Waldo, Roope, Eini ja Hanna Pakarinen ovat sitten siellä mukana menneet, Roope on vituttanut aika vähän oman jaksonsa jälkeen, ja on hyvä tommonen studioisäntä tuolla joka ohjailee keskustelua ja kyselee aika hankaliakin juttuja, mutta tekee sen jotenkin tollee kivasti että niihin juttuihin tulee vastauksia. Waldo on persoonana erittäin herttainen ja sympaattinen, laulajana ei niinkään pääse tuolla loistamaan ja muutenkin esityksensä on olleet usein sitä ynnämuu-osastoa, mutta oma päivänsä oli niin hyvä että aivan sama vaikka ei laulaisi ollenkaan, niin oli jo hyvä plokkaus tähän kaudelle. Eini laulelee ihan kivasti, mutta on vähän tylsä, ja samaten Hanna Pakarisen sinänsä erittäin hyvä laulanta on jotenkin aika tylsää, en tiiä, ei vaan osu vaikka periaatteessa missään ei mitään vikaa olekaan. Molemmat naiset on persoonina ihan kivoja lisiä tuonne, mutta eivät ole mitään kantavia voimia.

Seuraavaksi on sitten vissiin taas tämmönen ulkopuolelta kiikutetun random-janarin päivä, kun Hector tuonne saapuu ja sille sitten lauletaan. Saas nähdä. Ja sitten on Pakarisen ja Markon päivät jäljellä, näistä Pakarisen päivästä ei ole suuria odotuksia, Markon päivästä on sitten taas ihan giganttiset odotukset ja toiveet. Jännä kuulla millä kulmalla availee Nighwish-hommia, oon jotenkin käsittänyt että lähtönsä sieltä ei ollut ihan niin ruusuinen, jos ei nyt ihan niin rujo ollut kuin Tarjalla aikoinaan sentään, mutta jotain haavoja tuosta on tainnut jamppojen välille jäädä. Olisin toivonut että Nightwishin tyypit ois tulleet Markon kavereiksi johonkin biisiin, mutta nyt näyttäisi vähän siltä että eivät ole tulossa. Se on sääli.

 

[Huerzo]

Seuraavaksi on sitten vissiin taas tämmönen ulkopuolelta kiikutetun random-janarin päivä, kun Hector tuonne saapuu ja sille sitten lauletaan.

Vastoin omia odotuksiani Hectorin päivä oli oikein onnistunut. Parempi kuin Katri Helenan vastaava. Pahimmillaan lopputuotos kun voi olla kädenlämpöistä keskinäisen mukakehuilun piirileikkiä. Rentoa ja omaperäistä kuin euroviisujuontajien keskinäinen replojen heittely.

Hesarin haukkuma jämälaarin porukka (liioitellen) on kuin tämän kauden SaiPa. Ei ole turhia kuvitelmia omasta tähtiasemasta, jolloin ainoa tapa pitää pää pinnan yläpuolella on tehdä kovasti töitä ja tsempata perhanasti. Hietala, Costello ja Ilta ovat joukkueessa ne, joilta osaa jo odottaa jotain.

Hietalan Deep Purple -henkinen renderöinti "Lehdetön puu"-tunnelmoinnista oli onnistunut. Wäinölän (?) sovitus jätti tutulla tavalla kovimman jytkeen loppuun.

Tuskin "Koko hela maailma" on ainoa suomalainen biisi, jossa säkeistö vedetään mollissa ja kertosäe duurissa, mutta Costellon versiossa säkeistöjen melankolia ja kertosäkeiden riehakkuus kai kuvaavat parhaiten parisuhteen radaltaan menemisen tuntemuksia.

Ilta laulaa ja kosteusvahinko on valmis. "Jos sä tahdot niin" oli taitavaa tunnelmointia. Toivottavasti nuoremmat artistit kaivaisivat 70-luvun hitit coveroitavaksi muulloinkin kuin ohjelmaformaatin pakottamina.

Muista ei pahaa sanottavaa ja oikeastaan ainoa siivu heikompi osui Einille. En tiedä oliko ääntä käsitelty, mutta tällaisessa minimalistisen melodian laulussa ("Kaikki tahtoo rakastaa") vokaalit tulivat kuin jonkin AI-mankelin läpi. Nyanssit katosivat ja lopputulos oli tasapaksu.

 

[Randalf]

Hietalan Deep Purple -henkinen renderöinti "Lehdetön puu"-tunnelmoinnista oli onnistunut. Wäinölän (?) sovitus jätti tutulla tavalla kovimman jytkeen loppuun.

Wäinölällä ollut tässäkin sormensa tosiaan pelissä, muistaakseni Markon Instagram-julkaisussa tämä vahvistettiinkin. Sovittivat tuon yhdessä Hietalan kanssa jo hyvän aikaa sitten Markon keikkasettiin, jossa on tosiaan soinut melko alusta asti. Oli muuten hienoa kuulla viime vuonna Tampereella soolomateriaalin seassa. Fantastinen biisi.

Itsekin tykkäsin tästä Hector-päivästä! Biisivalintojen mielenkiintoisuuden ja monelta osin myös sovitusten ja itse esitysten osalta tämä oli mielestäni paljon herkullisempi, kuin Hectorin päivä tämän omalta osallistumiskaudelta. Silloin lähinnä Kuustosen sielukas Woyzeck räjäytti pankin; ei ehkä sovituksena, mutta olihan tuossa esityksessä sielua ja jopa jälkituotannossa oli tyyliä, kun muistaakseni jaksoon päätyi ihan liveveto, eikä studioversiota liimattu siihen päälle.

 

[FASlapsi]

Minusta Hectorin päivä jäi aika valjuksi. Ilta oli hyvä, ja Marko, mutta vähän tylsäksi jäi koko jakso. Hector vaikutti osin siltä että ei oikein edes halunnut olla paikalla, ja fiilis oli semisti vaivaantunut.

 

[benicio]

Tässä tuli vielä Katri-Helenan jaksoa voimakkaammin se fiilis, että miksei jaksoa oltu omistettu jollekin sellaiselle legendaariselle lauluntekijälle, jolla ei ole ollut mahdollisuutta osallistua ohjelmaan itse. Nyt oli vähän nähty. Ja vaikka Ilta vetikin hienosti, niin en jaksa uskoa että tästä vastaavaa isoa hittiä muodostuu kuin Hectorin eka visiitillä. Sinänsä tietysti biisejä/hittejä hänellä riitti, ei tainnut olla yhtään samaa kuin 2016.

 

[Potku]

Tuomas Wäinölälle olisi voinut laittaa pöytään oman tuolin.

 

[UnenNukkuja]

Tuomas Wäinölälle olisi voinut laittaa pöytään oman tuolin.

Mietin itsekin, että Marko ja Tuomas varmasti keskenään kuunnellut monia tämän kauden biisiehdokkaita. Ehkä jopa Tuomas on alkujaan ehdottanut monia sovitettavaksi.

No ei sillä, olen kauan ollut aikas kova Wäinölä-fani, ja tämä kelpaa allekirjoittaneelle.

 

[Potku]

Mietin itsekin, että Marko ja Tuomas varmasti keskenään kuunnellut monia tämän kauden biisiehdokkaita. Ehkä jopa Tuomas on alkujaan ehdottanut monia sovitettavaksi.

No ei sillä, olen kauan ollut aikas kova Wäinölä-fani, ja tämä kelpaa allekirjoittaneelle.

Joo, onhan tuonne lavalle vuosien varrella tuotu huomattavan paljon huonompia "lisäesiintyjiä", kuin Tuomas. Joten hyvä lisä ollut.

 

[UnenNukkuja]

Joo, onhan tuonne lavalle vuosien varrella tuotu huomattavan paljon huonompia "lisäesiintyjiä", kuin Tuomas. Joten hyvä lisä ollut.

Eikä hän syö ainakaan laulajan roolia. Tuo ärsyttää monesti, jos puoli biisiä meneekin ihan muuhun kuin sen pöydän äärellä istuvan laulamiseen.

 

[ReijoRotta]

Olipa kyllä oikein hyvän mielen veto tuo Markon mörkö! Hymyilen vieläkin :)

 

[vanukas]

Tänään tuli Waldon kauden paras kappale. Toimi hyvin. Marcon mainio mörkö oli huikean hieno veto myös. Hymy huulilla sai kokea sen.

 

[ipaz]

Nyt täytyy tunnustaa etten bongannut Roopen Wing of Darknesista yhtään vanhaa. Mutta ei kai sen niin väliä ole. Viihdettä kaikki tyynni.

 

[Ojo]

Hietalan päivään oli etukäteen kovimmat odotukset, mutta kovin surkeat vedot tuli muilta.

 

[UnenNukkuja]

En itsekään mitään hurraa-huutoja anna, mutta en toisaalta odottanutkaan paljoa. Nykyään tämä menee monen suosikkiartistini kohdalla noinpäin, että he vetää parempia versioita muiden biiseistä, heidän oma päivä on se "arrrrrgh".

Toisaalta Costellon suomennos ei ollut huono ja koko sovitus ihan tyylikäs, eikä Iltakaan epäonnistunut taaskaan.

 

[Diablo]

Iita ykkönen. ”Waldon” veto kans ihan jees. Pakarinen jäi tunnetusta biisistä huolimatta vähän pliisuksi.

 

[Rocco]

Mietin kovasti, että mitä annettavaa oli tänään Roope Salmisella. Biisi muutettu aivan erilaiseksi. Mitään samaa ei ollut alkuperäisen kanssa, kuin pari säveltä taustalla. Waldo sentään ymmärsi tehdä version, missä ei tuhota kaikkea mikä alkuperäisessä kappaleessa oli, vaikka musiikkityyli oli aivan täysin eri mitä itse tekee.