Väärin kannatettu

[#76]

En viitannut kehenkään yksittäiseen kirjoittajaan ja kyllä päinvastaisiakin esimerkkejä löytyy. Tosin silloinkin ihminen on jossain vaiheessa muodostanut jonkin kaupungin tai maan osaksi identiteettiään. Silloin ihmisen voi viedä pois alueelta, muttei aluetta ihmisestä :)

 

[Beukeboom]

En viitannut kehenkään yksittäiseen kirjoittajaan ja kyllä päinvastaisiakin esimerkkejä löytyy. Tosin silloinkin ihminen on jossain vaiheessa muodostanut jonkin kaupungin tai maan osaksi identiteettiään. Silloin ihmisen voi viedä pois alueelta, muttei aluetta ihmisestä :)

Jos näin ei olisi, eikö esimerkiksi jalkapallon MM-kisat olisi sinänsä hiukan tylsä tapahtuma? Kansallis- tai aluetunne on tunne siinä missä muutkin, itse asiassa yksi vahvimmista, ja ilman tunnetta ei ole urheilua, ei kilpailuasetelmaa.

En minä täällä kaukana asuessani ja työskennelläni voi kieltää suomalaisuuttani. Vaikka jostain syystä haluaisin, ei se uppoaisi oikein alkuperäisasukkaisiin myönteisesti.

Menipä hakoteille :D

 

[#76]

Jos näin ei olisi, eikö esimerkiksi jalkapallon MM-kisat olisi sinänsä hiukan tylsä tapahtuma? Kansallis- tai aluetunne on tunne siinä missä muutkin, itse asiassa yksi vahvimmista, ja ilman tunnetta ei ole urheilua, ei kilpailuasetelmaa.

Kannattaminen on minusta eri asia kuin jonkin alueen ylistäminen pelkän olemassaolon vuoksi. Kyllä jalkapallon MM-kisoissa voi silti olla tunnelmaa ja voittamisenhalua ilman, että luodaan turhaa lisäjännitettä ajatuksellä, että jokin maa olisi ylivertaisempi kuin muut tai vaikkapa Saksaa kannatettaessa pitäisi vihata jotain tiettyä maata. Muutenkaan en ymmärrä urheilussa, että vihataan jotain pelaajaa tai joukkuetta.

Vaikka Suomi voittaisi ensi keväänä jääkiekossa MM-kultaa, niin eihän se tarkoita että suomalaiset olisivat jotenkin ylivertaisia yleisesti. Se tarkoittaisi, että yhdessä turnauksessa suomalaisista koottu joukkue oli kaikkein paras. Mainio saavutus sinänsä, mutta hulluahan olisi jos alkaisi kohtelemaan sen takia ruotsalaista kollegaa ylimielisesti, koska "me" oltiin niin paljon parempia kuin "he". Varsinkin, kun itse olen oikeasti ihan käsi jääkiekossa.

 

[Beukeboom]

Kannattaminen on minusta eri asia kuin jonkin alueen ylistäminen pelkän olemassaolon vuoksi. Kyllä jalkapallon MM-kisoissa voi silti olla tunnelmaa ja voittamisenhalua ilman, että luodaan turhaa lisäjännitettä ajatuksellä, että jokin maa olisi ylivertaisempi kuin muut tai vaikkapa Saksaa kannatettaessa pitäisi vihata jotain tiettyä maata. Muutenkaan en ymmärrä urheilussa, että vihataan jotain pelaajaa tai joukkuetta.

Nyt putosin kärryiltä.

Mitä lisäjännitettä? Mitä vihaa? Mielestäni vihalle ei ole sijaa urheilussa - viha on liian vahva käsite.

Lähinnä tarkoitin, että kansallistunteen takia saksalaiset kannustavat Saksaa, ranskalaiset Ranskaa ja mongolialaiset Mongoliaa (lähtökohtaisesti). Tämä kansallistaustan luoma suhde antaa ihmisille esimerkiksi jalkapallon MM-kisoja kohtaan vahvan tunne-elämyksen. Kyllä minusta ainakin olisi huikeaa seurata jalkapallon MM-kisoja jos Suomi olisi alkulohkossa mukana. Huikeaa se on nytkin, mutta tuolloin kokemus olisi entistä vahvempi. Eikä haittaisi vaikka pelit päättyisivät kaikki tappioon.

Sain nimittän aiemmasta kirjoituksestasti signaalin, että jos "maa ei ole lähtenyt miehestä", on se jollain tapaa negatiivinen ja jarruttava tekijä. Korniahan se oli, jos alkaisin vajaan vuoden nykyisessä maassa oltuani maan jalkapallojoukkueen kannattajaksi esim. pelissä Suomea vastaan, vaikka kuinka olisivat maailman parhaita joukkueita.

Tämä nyt perustuu minun sielunmaisemaani, ymmärrän hyvin, että joku näkee asiat eri tavoin.

 

[Jaakko]

Mitä lisäjännitettä? Mitä vihaa? Mielestäni vihalle ei ole sijaa urheilussa - viha on liian vahva käsite.

Vahva eri. Viha on aivan huikea tunne urheilussa. Se syventää otteluelämystä valtavasti. Mitä enemmän vihaat vastustajaa ja mitä enemmän rakastat omaa joukkuetta sen paremmalta voitto tuntuu ja sitä enemmän tappio vituttaa.

Urheilussa myydään katsojille elämyksiä. Jostain syystä, ottelut joissa on eniten vastakkainasettelua ja vihaa ilmassa kiinnostaa ihmisiä eniten. Väliinpitämättömyys on huomattavasti huolestuttavampi tunne.

Eihän Miracle on Ice olisi ollut kylmän sodan aikaan ollut niin iso juttu, jos finaalissa olisi kaatunut Ruotsi(oletetaan että olisi ollut Neuvostoliiton tasoinen nippu kasassa). Kylmä sota teki tilanteesta uskomattoman hienon.

 

[Pavlovin Koira]

Vahva eri. Viha on aivan huikea tunne urheilussa. Se syventää otteluelämystä valtavasti. Mitä enemmän vihaat vastustajaa ja mitä enemmän rakastat omaa joukkuetta sen paremmalta voitto tuntuu ja sitä enemmän tappio vituttaa.

Urheilussa myydään katsojille elämyksiä. Jostain syystä, ottelut joissa on eniten vastakkainasettelua ja vihaa ilmassa kiinnostaa ihmisiä eniten. Väliinpitämättömyys on huomattavasti huolestuttavampi tunne.

Tottakai extralatausta on paikallisotteluissa tai lätkässä Suomi-Ruotsi -matsissa jne. Ja on joukkueita joille en koskaan toivo menestystä mutta en kyllä millään ymmärrä miksi minun pitäisi niiden kannattajia tai pelaajia vihata? Vihaan muutamaa ihmistä jotka ovat joskus tehneet pahaa joillekin minun läheisilleni, mutta se että joku pelaa tai kannattaa "väärää" joukkuetta ei riitä minulle syyksi vihata ketään.

 

[Beukeboom]

Tottakai extralatausta on paikallisotteluissa tai lätkässä Suomi-Ruotsi -matsissa jne. Ja on joukkueita joille en koskaan toivo menestystä mutta en kyllä millään ymmärrä miksi minun pitäisi niiden kannattajia tai pelaajia vihata? Vihaan muutamaa ihmistä jotka ovat joskus tehneet pahaa joillekin minun läheisilleni, mutta se että joku pelaa tai kannattaa "väärää" joukkuetta ei riitä minulle syyksi vihata ketään.

Juurikin näin.

Ottelutapahtuman tunnemyrskyssä voi vahvoja negatiivisia tunteita ilmetä useastikin, mutta kuten kirjoitit, "viha" on tunne, jonka kohdistan huomattavasti suurempiin asioihin kuin urheiluun.

Toki esimerkiksi maailmanpolitiikan historiassa urheilu on useasti ollut välikätenä, tunteiden tulkkina. Oma kannatusfokukseni on kuitenkin lähinnä suomalaisessa jääkiekossa ja jalkapallossa, ja niin isoista asioista ei ole kyse, että vaivautuisin vihaamaan tiettyä kohdetta. Pääfokus on oman "seuran" luomassa identiteettitaustassa. Vuodet vierii, mutta seura pysyy.

 

[Jaakko]

Tottakai extralatausta on paikallisotteluissa tai lätkässä Suomi-Ruotsi -matsissa jne. Ja on joukkueita joille en koskaan toivo menestystä mutta en kyllä millään ymmärrä miksi minun pitäisi niiden kannattajia tai pelaajia vihata? Vihaan muutamaa ihmistä jotka ovat joskus tehneet pahaa joillekin minun läheisilleni, mutta se että joku pelaa tai kannattaa "väärää" joukkuetta ei riitä minulle syyksi vihata ketään.

Vihaakin on hyvin erilaista, mutta tuskimpa Semir tällä hetkellä ainakaan rakkauta tai väliinpitämättömyyttä aiheuttaa Hifk:n kannattajissa. Ei sitä tarvitsekaan ymmärtää miksi jotain "pitää" vihata. Ketään ei pidä vihata vihaamisen vuoksi. Kyllä sen sitten itse tietää kun jotain vihaa.

 

[benicio]

On varmaan ihan ok vihata jotain pelaajaa tai joukkuetta, kunhan jättää sen vihan sinne katsomoon, ts ymmärtää hallin ulkopuolella kohdella vihatun vastustajan pelaajia ja kannattajia ihmisinä, ei vihollisina. Eli kannattamisella ja siihen liittyvällä vihalla on turha perustella väkivaltaa, huliganismia tai muuta apinoitua riehumista, se on vaan vammasta.

 

[Siren]

ööö. Tarkoitin sellaista seuraamista missä ei suinkaan toivota tappiota Unitedille vaan voittoa.

Tottakai Unitedin voittoa tulee toivottua, jos se Cityä auttaa jotain pokaalia kohti, ei kahta sanaa.

Ei juurikaan kiinnosta pitääkö joku omaa kannatustani "väärin" kannattamisena vai ei, 1970-luvun lopusta on Cityä kannatettu oikein tai väärin ja parina viime kautena on jopa iloon ollut aihetta.

 

[Seppochu]

Todella hieno kirjoitus, rispekt!

Itsekin saa usein törmätä tuollaisiin mieshuora yms. kommentteihin, JYP kun on suosikki, AINA. Hyvin he tuntuvat hiljenevän, kun kertoo että kannattanut tuolta viime vuosikymmenen puolivälistä, missä joukkue oli silloin? Sääliplayoff-paikka oli jo hieno asia.

Carolina Hurricanes on puolestaan jäänyt mieleen vuosituhannen alun NHL-peleistä, jossa oma suosikkini oli Brind'Amour. Siitä se sitten on lähtöisin - ei voi varmaankaan siis pitää salaisuutena, että Brandon Sutterin siirto pois 'Canesista kirpaisi, häntäkin kaavailtiin Robin roolin nappaajaksi. Viime vuosina ei menestystä ole tullut, mutta kannatukselle ei tapahdu mitään! Voi kun joku päivä pääsisi paikan päälle..

 

[Kourujärven Ponnistus]

Siellä on futisforumilla kova vääntö tästä ketjusta. On kovasti hymiöitä, sekä kapoisen ajattelutavan omaavia henkilöitä, toki lisättynä muutamalla ihan asiaakin puhuvalla taholla. Varsinkin Jawsin Espanja-innokkuus tuntuu puheenaiheena olevan kuuminta hottia. :D :ylos: :tuoppi:

 

[Andi]

Itsekin saa usein törmätä tuollaisiin mieshuora yms. kommentteihin, JYP kun on suosikki, AINA. Hyvin he tuntuvat hiljenevän, kun kertoo että kannattanut tuolta viime vuosikymmenen puolivälistä, missä joukkue oli silloin? Sääliplayoff-paikka oli jo hieno asia..

Jos jollakin oikeasti tuo mieshuoraus-termi aiheuttaa tyydytystä ja eturauhasen kasvua, niin ainakin allekirjoittanutta saa käyttää tuohon tarkoitukseen. Ei se loppupelissä muuta mun elämääni millään lailla. Veikkaisin myös että sama suhtautuminen on aika monella muullakin asiaan.

 

[LOFIN]

Todella hieno kirjoitus, rispekt!

Itsekin saa usein törmätä tuollaisiin mieshuora yms. kommentteihin, JYP kun on suosikki, AINA. Hyvin he tuntuvat hiljenevän, kun kertoo että kannattanut tuolta viime vuosikymmenen puolivälistä, missä joukkue oli silloin? Sääliplayoff-paikka oli jo hieno asia.

Carolina Hurricanes on puolestaan jäänyt mieleen vuosituhannen alun NHL-peleistä, jossa oma suosikkini oli Brind'Amour. Siitä se sitten on lähtöisin - ei voi varmaankaan siis pitää salaisuutena, että Brandon Sutterin siirto pois 'Canesista kirpaisi, häntäkin kaavailtiin Robin roolin nappaajaksi. Viime vuosina ei menestystä ole tullut, mutta kannatukselle ei tapahdu mitään! Voi kun joku päivä pääsisi paikan päälle..

Mitenköhän mieshuoraus termi liittyyn JYPin kannatukseen? Mieshuorallahan tarkoitetaan näitä, jotka pitävät suosikkijoukkueenaan ulkomaalaisia seuroja kotipaikkakunnan tai lähialueen seurojen edellä, ja joiden mielestä kauden hienoin jalkapallotapahtuma on kokea "Scousers - Scum" ottelu Poolin ja ManU:n paidat päällä telkkarille laulaen. Matsin jälkeen itketään tappiolle tai juhlitaan voittoa, ja päälle nauretaan taas kun Tulosruudussa näytetään suomalaista paskaa potkupalloa.

Sama juttu voidaan soveltaa myös näihin NHL:n seuraajiin.

 

[Jaws]

Siellä on futisforumilla kova vääntö tästä ketjusta. On kovasti hymiöitä, sekä kapoisen ajattelutavan omaavia henkilöitä, toki lisättynä muutamalla ihan asiaakin puhuvalla taholla. Varsinkin Jawsin Espanja-innokkuus tuntuu puheenaiheena olevan kuuminta hottia. :D :ylos: :tuoppi:

Näemmä. Haluan kuitenkin huomauttaa mahdollisille Futisforum-lukijoille: en ole missään vaiheessa sanonut, että kannattaisin Espanjaa Suomen sijasta. En edes pidä Espanjasta, toivoin nytkin voittoa mieluummin Italialle kesän EM-finaalissa. Maajoukkueista ykkönen on aina Suomi. Hyvänä kakkosena sitten sympatisoin Slovakiaa sekä afrikkalaisia jalkapallomaita.

Futisforum-kirjoittajat: olisiko minun pitänyt kannattaa HJK:ta Athleticia vastaan? Se ei poistaisi gloryhunttauksen / mieshuorauksen leimaa otsaltani. Miltä se kuulostaisi, kun TPS:n kannattaja yht'äkkiä hypettäisi vihatun HJK:n voittoa? Ihmettelen kyllä. Ei mulla muuta. Enkä toivo saavani tähän vastausta, terveisiä kaikille innokkaille faneilleni.

 

[BitterX]

En voi muiden puolesta puhua, enkä haluakkaan. Siksi vuodatan omasta näkökulmastani.

Kannattaminen ja fanittaminen ei ole lainkaan sama asia.

Minulle kannattamisessa oleellisinta on se, että koen olevani osa seuraa. Ostan pääsylippuja, kausikortteja, olen pelannut seuran junioreissa, voin lähettää sähköpostia seuraan ja odottaa saavani vastauksen. Kun olen Oulussa, soitan kaverit läpi ja vien matsiin. Olen tärkeä seuralle. Seura elää kaltaisistani henkilöistä. Olen kannattaja. Yhteisöllisyyden muodostama side on yksi vahvimmista kannatamisen ilmentymisistä. Saan seuralta, mutta seura saa myös minulta.


Fani hyvin useasti aloittaa seuraamalla tiettya sarjaa ja "valitsee" sieltä joukkueensa. Valinta ei ole välttämättä tietoinen, mutta se muodostuu sarjan luoman hypen kautta. Pelejä seurataan striimeiltä ja televisiosta, keskustelupalstan suosikkijoukkue-kohtaan kirjoitetaan ManU tai Barca. Suhde on erilainen. Seuralle olet asiakas.

Korostan, että en halua tehdä linjanvetoja oikeaan ja väärään. Lähinnä ihmettelen.

Hyvät määritelmät, mutta termit väärinpäin. Fani on fanaattinen kuluttaja - eli urheilussa fanaattinen kannattaja.

Minä en usko, että todellista fanaattista kiintymystä voi saada seuraan, jota ei pääse läheltä seuraamaan. Mahdollisuutta todelliseen kiintymykseen ei yksinkertaisesti tule, jos ei ole paljoakaan läsnä seuran kotikaupungissa eikä siten sen "pyhillä" paikoilla. "Pyhä" on oikeastaan aivan käypä sana tässä yhteydessä: urheilufanius rinnastetaan tutkimuksessakin usein uskonnolliseen kiintymykseen, eikä näiden välillä ole sosiologisesti ja käyttäytymistieteellisesti ajatellen suurtakaan eroa.

Kerhon fani myönnän ylpeästi olevani ja tunnistan käyttäytymiseni urheilufanaattisuutta käsittelevästä tieteellisestä kirjallisuudesta.

Toisaalta kannatan esimerkiksi Liverpool FC:a, mutta tuntisin ikäänkuin halventavani seuran faneja, jos itse sanoisin olevani fani. Olen käynyt kerran Anfield Roadilla katsomassa matsia, kun taas monet muut ovat viettäneet siellä aikaa samalla tavalla, kuin minä Rinkelinmäellä. Ihan sama, vaikka laulaisin kuinka paljon "You'll Never Walk Alonea" telkkarille, en ole Liverpool-fani (en tosin laulakaan :)

Sanoisinkin, että jos joku ikänsä Suomessa asunut suomalainen sanoo olevansa yhtä paljon sekä Real Madridin, että TPS:n fani, ei tämä henkilö todennäköisesti ole kummankaan fani. Kannattaja voi olla, eikä siinä todellakaan ole mitään pahaa.

 

[Kourujärven Ponnistus]

Sanoisinkin, että jos joku ikänsä Suomessa asunut suomalainen sanoo olevansa yhtä paljon sekä Real Madridin, että TPS:n fani, ei tämä henkilö todennäköisesti ole kummankaan fani. Kannattaja voi olla, eikä siinä todellakaan ole mitään pahaa.

Tietysti sanot noin, koska se palvelee sinun agendaasi, mutta olet tässä asiassa tavalla tai toisella väärässä.

Terveisin faniryhmiin kuuluva.

 

[RDivis]

...

Toisaalta kaikki tämä tuntuu vain paikallisten fanien/kannattajien jopa hieman tarpeettomalta jalustalle nostamiselta. En kiistä etteikö paikallisilla olisi stadionin tunnelman ja kaiken sen johon joku ulkomailta seuraava seurassa rakastuu - kannalta ylivoimaisen suuri merkitys. Paljon suurempi, kuin minulla voi täältä Suomesta käsin ikinä olla vastaavassa mielessä olla. Myöskin taloudellisesti minun vuosittaiset ostoni ovat osastoa peanuts verrattuna kausikorttilaiseen..

Mutta, jumalauta jos he ovat faneina seuran sydämmenlyönnit ja minä olen vertauskuvallisesti vaikkapa varpaassa olen silti samaa kokonaisuutta, koen olevani osa sitä kaikkea. Se oma kokemus on tärkein. En ala omia tunnetiloja Cityä kohtaan sen kummemmin avaamaan, koska niitä ei voi avata. Eikä tämän kirjoitukseni tarkoitus ole niinkään perustella omaa kannattamista vaan kertoa, että tästä BitterX:n viestistä ja siinä lainatusta viestistä välittyy aika selvä kuva. Kissa nostaa omaa häntää ja näin. (siis siinä mielessä että Kerhon ja Kärppien mukana voi elää tosi tunteella etänä ei voisi)

Minun(ihan vain esimerkkinä) kuulumistani jonkin seuran perheeseen ja minun omaa kokemustani eivät kyseenalaista jatkoajan nimimerkit Beukeboom ja BitterX lyömällä kaksi termiä pöytään, joiden pitäisi toimia kiilana kannattajien sisällä. Cityn "sydämmenlyönnit" eli viikottain paikanpäällä istuvat toki voivat sanoa, etten ole yhtä tärkeä, kuin he. Toki näin, ensimmäisessä kappaleessa kuvasin näitä eroja ja heidän tärkeyttään. Edes he eivät voi kuitenkaan tietää tai neuvoa mitä tai miten tunnen. Edes he eivät voi tehdä minusta pelkkää asiakasta. Häpäisenkö heidät, jos sanon, että olen samaa perhettä.

Fani, kannattaja, who cares? Termeillä ei tässä kohtaa ole väliä, koska kuten täälläkin on moneen kertaan todettu; tunne on jokaiselle henk.koht kokemus. Enkä siis ymmärrä miksi pitää näin eritellä? Jokainen etäkannattaja varmasti tietää omat rajansa, mutta saa myös mielestäni tuntea oman arvonsa. Ilman, että pitää olla "anteeks, anteeks, että uskallan kokea tän näin".

Huh, oli pakko kirjoittaa kesken työpäivän, kun pisti oikein vihaksi. Nyt helpotti, kun sai kirjoitettua ulos. :) Tämä olkoon viimeinen viesti tähän ketjuun, koska olen näin sanonut kaiken mitä minulla sanottavaa on. Mielenkiinnolla seuraan keskustelua.

BitterX:lle ja Beukeboomille vielä, tottakai saatte olla tuota mieltä, oli vain pakko kirjoittaa jokin vastaus, kun tuntui, että otsasuoni alkaa pullistella. Kenties tarkoititte jopa samoja asioita ja tulkitsin väärin. Tuo Beukeboomin käyttämä termi asiakas särähti korvaan. Minä EN ole mikään muovinen asiakas, olen osa perhettä omalla tavallani, olen varpaassa. ;)

E: ja lisätäänpä vielä tuo KP:n pointti monilla seuroilla on suomalaisia kannattaja/faniryhmiä, joiden jäsenistä monet käyvät säännöllisesti peleissä saaden lippuja hankittua jäsenyyksillään (gold membershipit hankittu ja näin). Lisäksi toiminta Suomessa on yhteisöllistä. Wannabe yhteisö mielestänne?

E2 pari edittiä

 

[benicio]

Näemmä. Haluan kuitenkin huomauttaa mahdollisille Futisforum-lukijoille: en ole missään vaiheessa sanonut, että kannattaisin Espanjaa Suomen sijasta. En edes pidä Espanjasta, toivoin nytkin voittoa mieluummin Italialle kesän EM-finaalissa.

Minusta tämä on vain loogista, Athletic kun ei todellakaan ole mikään koko Espanjan yhteinen seura.
Sekin oli minusta hiukan koomista, että eräs palstalta itkien poistunut nimimerkki halveksui englantilaista jalkapalloa, mutta oli kova Athleticin fäni.

 

[steepler]

Minusta tämä on vain loogista, Athletic kun ei todellakaan ole mikään koko Espanjan yhteinen seura.

No loogista ja loogista, kaiketi riippuu täysin siitä mitkä lähtökohdat kannattamiselle on.

Itse olen ymmärtänyt että Jaws lähinnä on tykästynyt itse pelaamiseen ja kaiketi lähinnä Bielsan pelikirjaan (joka ei sinällään mielestäni ole mikään perinteinen athleticlainen pelikirja) eikä niinkään ole kyse baskilaisesta nationalismista tai muista poliittisista syistä.

Jos ja kun pelilliset syyt ratkaisevat kannatuksen niin silloin mitään ikään kuin esteitä ei olisi Espanjan maajoukkueenkin kannatukselle, toki aivan yhtä hyvin voi olla kannattamattakin.

 

[benicio]

No loogista ja loogista, kaiketi riippuu täysin siitä mitkä lähtökohdat kannattamiselle on.

Itse olen ymmärtänyt että Jaws lähinnä on tykästynyt itse pelaamiseen ja kaiketi lähinnä Bielsan pelikirjaan (joka ei sinällään mielestäni ole mikään perinteinen athleticlainen pelikirja) eikä niinkään ole kyse baskilaisesta nationalismista tai muista poliittisista syistä.

Jos ja kun pelilliset syyt ratkaisevat kannatuksen niin silloin mitään ikään kuin esteitä ei olisi Espanjan maajoukkueenkin kannatukselle, toki aivan yhtä hyvin voi olla kannattamattakin.

Tässä varmaan palataan ketjun aiheeseen, sillä minusta "pelilliset syyt" eivät ole oikea syy kannattamiselle, ehkä vain sen alkamiselle. Yleensäkään kannattamisella ei "oikeimmillaan" ole mitään tekemistä itse pelaamisen tai menestymisen kanssa.
Eli minusta Bilbaoakaan ei voi kannattaa vain pelityylin takia, vaan pitää ottaa koko paketti.

 

[Beukeboom]

BitterX:lle ja Beukeboomille vielä, tottakai saatte olla tuota mieltä, oli vain pakko kirjoittaa jokin vastaus, kun tuntui, että otsasuoni alkaa pullistella. Kenties tarkoititte jopa samoja asioita ja tulkitsin väärin. Tuo Beukeboomin käyttämä termi asiakas särähti korvaan. Minä EN ole mikään muovinen asiakas, olen osa perhettä omalla tavallani, olen varpaassa. ;)

E: ja lisätäänpä vielä tuo KP:n pointti monilla seuroilla on suomalaisia kannattaja/faniryhmiä, joiden jäsenistä monet käyvät säännöllisesti peleissä saaden lippuja hankittua jäsenyyksillään (gold membershipit hankittu ja näin). Lisäksi toiminta Suomessa on yhteisöllistä. Wannabe yhteisö mielestänne?

E2 pari edittiä

Esimerkkini oli kärjistetty, eikä ihmisiä voi tietenkään ainoastaan kahteen ryhmään jakaa kannattamansa asian perusteella. Eli sinänsä ei pidä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä.

Jokainen katselee maailmaa oman perspektiivinsä läpi - myös urheiluseuroja. Oman kannatussuhteeni ollessa mikä on, on minun vaikea asettua ymmärtämään mitä moni muu kokee Barcassa, Manussa tai Red Wingseissä. Mutta ei minun tarvitsekaan.

Kuten todettua, jokainen kokee itselleen tärkeät asiat tärkeiksi syystä.

 

[Jindebyne]

Siis EI JUMALAUTA voi kannattaa sekä Arsenalia että Tottenhamia, ei vaan voi! Tämä jos mikä on väärin kannattamista ja selitykseksi ei käy mikään. Varmaan seuraavat fanitettavat joukkueet on Celtic ja Rangers?

Hieman harvinaistahan se toki on kannustaa kahta keskenäistä verivihollista. Minusta on kuitenkin erikoista "vihata" jotain joukkuetta vain, koska kannattamansa ulkomaisen seuran paikalliset kannattajat tekevät niin.

Ulkomaisista joukkueista Atlanta Falcons ja Toronto Maple Leafs on valikoitunut ihan fiilispohjalta sarjojensa suosikeiksi, eikä niihin liity sen kummempaa tarinaa.

As Roman otteita aloin seuraamaan skidinä, kun asuimme isän työn takia monta vuotta Roomassa ja siellä tuttavaperheet olivat intohimoisia As Roman kannattajia ja heidän mukana tuli käytyä Olimpicolla hurraamassa giallorossia. En kuitenkaan suomalaisena veijarina ole tuntenut sen enempää vastakkainasettelua SS Lazioon, vaikka paikallisten kesken näiden kahden joukkueen vastakkainasettelu onkin todella näkyvää.

 

[Jaws]

Tosiaan, tämä ketju on ollut jo jonkin aikaa hautautuneena harmaaseen massaan, joten ajattelin elävöittää keskustelua yhdellä kysymyksellä joka juolahti mieleeni.

Mitä arvon palstatoverit ovat mieltä siitä, että kannattaa samasta sarjasta kahta eri joukkuetta? Onko oikein vai väärin olla enemmän tai vähemmän intohimoisesti esimerkiksi Liverpoolin ja Swansean kannattaja (tai minkä tahansa muiden)? Vai pitäisikö vannoutua vain toiselle, jos pelaavat samassa sarjassa? Tarvitseeko kannatuksen olla kuin parisuhde, jossa naapuriin ei mennä vaikka sekin kiinnostaisi?

Mielipiteitä kehiin, kiitos.

 

[tulikaste]

Tosiaan, tämä ketju on ollut jo jonkin aikaa hautautuneena harmaaseen massaan, joten ajattelin elävöittää keskustelua yhdellä kysymyksellä joka juolahti mieleeni.

Mitä arvon palstatoverit ovat mieltä siitä, että kannattaa samasta sarjasta kahta eri joukkuetta? Onko oikein vai väärin olla enemmän tai vähemmän intohimoisesti esimerkiksi Liverpoolin ja Swansean kannattaja (tai minkä tahansa muiden)? Vai pitäisikö vannoutua vain toiselle, jos pelaavat samassa sarjassa? Tarvitseeko kannatuksen olla kuin parisuhde, jossa naapuriin ei mennä vaikka sekin kiinnostaisi?

Mielipiteitä kehiin, kiitos.

Mielenkiintoinen ketju ja aika vaikea aihe.

Miten itse näen asian: riippuu siitä kuinka aitoa kannatus on ja miksi se on alkanut.

Pari kertaa on mielessäni käynyt tämäntapainen pohdinta viime aikoina, muutto toiseen kaupunkiin kun on luultavasti lähellä ja tuolloin nykyistä suosikkiseuraani KalPaa näkisi lähinnä vierasmatseissa. No eipä siinä, käyn sitten niissä kannattamassa KalPaa, mutta entäs ne uuden kotikaupunkini joukkueen pelit? Jos ja kun haluaisin nähdä lätkää livenä mahdollisimman paljon niin luultavasti sitä tulisi ainakin silloin tällöin käytyä katsomassa paikallisen joukkueen pelejä. Tämä siis koskee SM-liigaa, jossa minulla on jo suosikki - näkisin että jos "orgaanisesti" alkaisin kokea kiintymystä uuden kaupungin seuraa kohtaan ei siinä olisi mitään pahaa. Toisaalta kuitenkin ajatus kahden samassa sarjassa pelaavan joukkueen yhdenvertaisesta kannattamisesta tuntuu samanaikaisesti hyvin oudolta.

Mutta mutta, sisälläni asuu selvästi pieni gloryhunter, nimittäin Jokerit ja HIFK tuntuvat paaaljon houkuttelevammilta vaihtoehdoilta "toiseksi" suosikiksi kuin, sanotaanko nyt vaikka Tappara tai Ilves : ) En tiedä onko se sattumaa, mutta olen ollut näkevinäni että monilla täälläkin on mahdollisena toisena suosikkina monesti jompikumpi Helsingin jengeistä. Eikä siinä mielestäni mitään jos on muuttanut Helsinkiin pysyvästi ja haluaa nähdä lätkää jatkuvasti. Kyllähän siinä luulisi jonkinlaista tunnesidettä syntyvän kun tarpeeksi usein Nordiksella tai Ilmalassa käy ja jos lopulta luonnollisesti tuntee tulleensa faniksi niin siinähän sitä sitten ollaan. Mutta jos asuu vaikka Rovaniemellä ja sanoo että on vain alkanut tuntea sympatioita Jokereita kohtaan ja on jokerifani... no tuota. Minä henkilökohtaisesti koen, että jos joku päivä tuossa Suosikkijoukkue-kentässä lukee KalPan ohella joku toinen SM-liigajoukkue niin se ei kyllä ole mikään sympaattinen SaiPa tai Ilves. Se on silloin joku aika iso jengi ja haluaisin ajatella että kannatukseni on alkanut "luonnollisesti", mutta silti, toisin kuin KalPan tapauksessa, olen jossain vaiheessa tehnyt tietoisen valinnan: minä voisin kannattaa tätä joukkuetta koska se voi menestyä.

Tarkoitan siis että onko tässä maassa yhtään HJK-fania joka yhtäkkiä joku päivä tuntee sydämessään palon ja kutsumuksen: alan kannattamaan toistakin joukkuetta! Vähän epäilen. Sen sijaan en usko että olisi mitenkään mahdotonta, että joku kulloisenkin jumbon kannattaja saattaisi epätoivossaan alkaa yhtäkkiä mystisesti tuntemaan sympatiaa HJK:ta kohtaan ; ) Jos oikeasti sattusi muuttamaan Helsinkiin ja siellä vuosikymmenen asunut veli veisi HJK:n peleihin aina kun pystyisi... ostaisi sinulle fanituotteita, pääsisit juttelemaan pelaajien kanssa, toteaisit että ovatpa mukavia heppuja... seuraisit klubin pelejä noin muutenkin ja vituttaisi kun se häviää niin eipä siinä sitten mitään.

NHL on vähän eri juttu. 30 joukkuetta liigassa enkä itse ole ikinä astunut askeltakaan uuden maailman maaperällä. Koen että nakkilan tapauksessa sitä voisikin ihan hyvin kannattaa vaikka kahta joukkuetta, mutta epäilen vahvasti että lopulta kykenisin välittämään oikeasti juuri yhtään miten edes yhdellä joukkueella oikeasti menee. Flyers, Senators, Coyotes, Oilers, tuossa on seuroja joita kaiketi jokseenkin "sympatiseeraan" NHL:ssä, mutta en minä mikään oikea kannattaja ole. En minä välitä miten noilla menee. Ainakaan vielä.

tl;dr: IMO ei sinänsä ole väärin kannattaa kahta joukkuetta samasta sarjasta, mutta on "väärin" kannattaa toista joukkuetta jos sille ei ole aika hyviä "luonnollisia" syitä, kuten uuden seuran paikkakunnalle muutto. Jokaisen oma asiahan se päivän päätteeksi on mitä kannattaa ja vain niillä omilla tuntemuksilla kuitenkin on lopulta oikeasti väliä. Sinä itse tiedät parhaiten.

Edit: Nyt puoli tuntia tämän kirjoittamisen jälkeen lueskeltuani tätä läpi olen useaan kertaan jo ollut ihan eri mieltä itseni kanssa muutamastakin asiasta. On kyllä todella laaja aihe ja varmaan saisi esseen kirjoitettua asiasta.