Väärin kannatettu

  • 26 485
  • 166

Knower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit+Petteri Nummelin
Sen takia tämä suosikkijoukkueen valitseminen on jo jonain prosessina ihan käsittämätön. Juuri kuten avausviestissä.

Vähän sama tässä asiassa. Notta mietitään mitä sitä ryhtyisi kannattamaan. Minullakin on kaveri- ja tuttavapiirissä Arsenalia, Barcelonaa ja vaikka minkä kannattajia enkä oikein löydä sitä juttua mikä tuon tunnesiteen luo. Kyllä mäkin joskus jopa yritin "valita" suosikkijengiksi Evertonin (ei liian fanitettu, kuitenkin kohtuu iso jne.), mutta ei se lähtenyt. Mutta, äänestäähän joku myös perussuomalaisia joten toteaisin, että vaikka en ymmärrä tuota kannattamista, ei se minua mitenkään häiritsekään. Ei siis mielestäni ole väärin kannatettu.

Kun suomalaisjengit pelaavat euro-otteluita, toivon, että pärjäävät, jotta saisivat rahaa ja kehitettyä toimintaansa. Sympatiseeraan Hollannin futisjengiä, mutta ei sitä kannattamiseksi voi sanoa. Viime kädessä mulle oli ihan sama miten niiden esim. EM-kisoissa kävi. Tsekin futisjengistäkin tykkäsin aikanaan, mutta oli ihan Pavel Nedvedin takia. Oikeasti en ole koskaan kannattanut kuin Jokereita siten kun minä kannattamisen miellän. Joskus sitä oikein meni fiilarit tappioista, yöunen päästä ei meinannut saada kiinni ja sekä tappiot että voitot oli isoja juttuja. Sittemmin kosketuspinta ihan etäisyyssyistäkin katosi ja vaikka Jokerit yhä suosikkijengi on, kyllä se taitaa enemmän tuota sympatiseerausta nykyään olla, ei fanitusta.
 
Suosikkijoukkue
Mestaruuden jälkeinen krapula 2022-
Vähän sama tässä asiassa. Notta mietitään mitä sitä ryhtyisi kannattamaan.

Ei sitä "mietitä". Se tulee ajan kanssa, jos on tullakseen.

Minullakin on kaveri- ja tuttavapiirissä Arsenalia, Barcelonaa ja vaikka minkä kannattajia enkä oikein löydä sitä juttua mikä tuon tunnesiteen luo.

Ei sinun sitä "juttua" pidäkään löytää. Kaverisi ovat sen löytäneet.

Kyllä mäkin joskus jopa yritin "valita" suosikkijengiksi Evertonin (ei liian fanitettu, kuitenkin kohtuu iso jne.), mutta ei se lähtenyt.

Ei tuollainen väkinäinen valitseminen koskaan tuotakaan tulosta. Sinä et sitä joukkuetta ole ulkomailta löytänyt ja se on ihan hyväksyttävää. heh.

Lopulta kuitenkin joukkue valitsee sinut, eikä toisinpäin.
 
Viimeksi muokattu:

Mairouh

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Barça
Väärin kannatettu. On kyllä niin laaja aihe, että voisi puhua laidasta laitaan asiasta.

Itse näen asian niin, että on niitä jotka kannattavat jotain sm-liiga jengiä, käyvät katsomassa matseja ja seuraavat netistä kaikkea siihen liittyvää, niin siinä on väkisinkin isompi tunneside kun jossain ulkomaalaisessa seurassa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tämän ulkomaalaisseuran kannattamisessa olisi mitään väärää, vaikka olisit kannustanut sitä vasta 2 vuotta. Tunneside ei ole niin kova, mutta jos seuraat sitä taukoamatta ja mikään muu seura ei herätä mitään tunteita, niin onhan se selvää että olet tämän seuran fani.

Kannattaminen on niin monella tasolla, että mielestäni on typerää lähteä vertailemaan eri seurojen kannatusta ja kuinka paljon kenelläkin herättää enemmän tunteita.

Sitten pitää takertua tällaiseen asiaan. Nimittäin liian moni ajattelee huomatessaan jonkun kannattavan jotain menestyvää suurseuraa, että kannattavat vain menestyksen ja tähtisikermän takia. Toki on niitäkin jotka näkevät, että ahaa tuo jengi on voittanut 7 pokaalia viime vuonna, siinäpä hyvä kannatuksen kohde. Ei näin. Mutta on niitä, ja uskon että suurin osa, jotka ovat pienestä asti kannattaneet sitä suurseuraa tietämättä siitä vielä mitään, mutta kasvanut siihen ja seurannut iän myötä enemmän.

Otan itseni esimerkkinä. Barcan kannatus on saanut alkunsa siitä, että pari serkkua on espanjasta ja sieltä minut on aivopesty Barcan kannattamiseen. Aluksi sitä kannatettiin vain sen takia, koska minut ”kasvatettiin” siihen. Iän myötä kuitenkin aloin seuraamaan seuraa ja aloin ymmärtämään enemmän pelillisistä asioista. Toki pienenä kannatettiin Manuakin, mutta se oli sen takia koska pelasin sen nimisessä jalkapallo jengissä. En siis ole valinnut Barcaa menestyksen ja tähtisikermän takia. Silloin kun ymmärsin pelistä ja aloin seuraamaan Barcaa(olisiko ollut joskus 2004), niin ei menestystä oikeastaan tullut, paitsi tietenkin La-Liga mestaruus saattoi tulla, mutta siinä vaiheessa ei se niin iso juttu ollut vielä.

Huone täynnä Barca krääsää, haaveilen Camp Nou:lle pääsystä, katson mahdollisimman monen matsin ja hain jatkoaikaan vain sen takia, että pääsisin keskustelemaan muitten kanssa aiheesta. Ei voi olla väärin kannatettu, jos tiedät että on vain tämä seura. Nyt ja aina.

Puhuin nyt paljon ulkomaalaisesta kannatuksesta ja Barcan kannatuksesta, mutta niin kuin aiemmin sanoin, niin kyllä Jokerit aiheuttaa silti enemmän tunteita kotimaisuuden takia, jolloin pääsen seuraamaan matseja ja olen seurannutkin aina pikku nassikasta asti. En tiedä tuliko kantani selväksi, mutta sanotaanko näin: Meitä on moneksi, mutta niin on myös kannatusta.

Mitä mainitsin omasta kannatuksesta, niin pidän sitä eniten "oikein" kannattamisena, mutta 16-vuotias selkeästi ymmärtää pelistä paljon ja varmasti tietää jengistäkin jotain, niin se tekee kannattamisesta aivan yhtä oikean, vaikka ei välttämättä herätä niin paljon tunteita vielä. Ei sitä tiedä.
 
Suosikkijoukkue
Mestaruuden jälkeinen krapula 2022-
Tunteista ja siteistä.

Lukko on minulle aina ollut ja tulee olemaan se numero yksi. Raumalle syntyneenä ei paljon vaihtoehtoja annettu.

Kumma juttu kyllä, tunneskaala ja kaikki kannattamiseen liittyvät fiilikset ovat Manchester Cityn kohdalla aivan yhtä voimakkaat, kuin rakkaan Lukon kohdalla.
En tiedä miksi, mutta näin on.
 

Luke

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Notta mietitään mitä sitä ryhtyisi kannattamaan.
Tuskin sitä kukaan väkisin yrittää keksiä kannatettavaa. Ei ainakaan ole sellaista käsitystä tullut yhdenkään tähän ketjuun esitetyn perustelun pohjalta. Aina se lähtee jostain, monesti hyvin pienestäkin asiasta kehittymään. Ei myöskään Jaws minun ymmärtääkseni "valinnut" joukkuettaan, vaan sai kipinän joka otti sitten isommin tulta. Aina ei lopulta ota.

Ja noihin siteisiin liittyen; joko se tulee asuinpaikan tai äidinmaidon mukana, tai sitten ei tule. Ja kyllä esim. joku Manchester United on nykyskideille varsin helppo kannatettava, kun matseista näkyy television välityksellä jotain 95 %. Jos et paikkakunnalla asu, niin montaa suomalaista jengiä on paljon vaikeampi seurata.

Jotenkin typerä ajatus, että olisi pakko kannattaa jotain Vötjäkkälän Vetoa, jos mieluummin haluaa seurata maailman kovimpia futissarjoja. Jokainen toki tyylillään, se kai tässä nyt on perimmäinen ajatuskin. Ja aika harvoin kuulee arvosteltavan sitä, että kannatetaan NHL-jengejä. Sama asia kai sekin on, tosin silloin useat kannattavat rinnan kahta eri joukkuetta samassa lajissa. Joka luonnollisesti on myös jokaisen oma asia.

Ja lisäyksenä vielä tuohon esitettyyn siteeseen voittamiseen: kun menestystä tulee "liikaa", niin voi mennä toisinpäinkin. Manchester United on kiistatta menestynyt pitkään, joten varsinaisia alamäkiä ei ole itse joutunut kokemaan. Jos tällaiseksi halutaan laskea taannoinen kolmen vuoden tauko Valioliigamestaruuksissa, niin huomasin eläväni silloin kaikkein intensiivisintä kannattamisen ajanjaksoa. Ja kun sitten muutaman kauden jälkeen keväällä 2007 taas tuli pytty Old Traffordille, niin se lienee edelleen itselleni se läheisin ja tärkein mestaruus. Siitäkin huolimatta, että olen kannattajana ollut todistamissa myös muita 11 mestaruutta (edit. Valioliigan mestaruutta, yhteensä toki 19 kpl).
 
Viimeksi muokattu:

Knower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit+Petteri Nummelin
Ei sinun sitä "juttua" pidäkään löytää. Kaverisi ovat sen löytäneet.

Kuten mainitsin, en ymmärrä (ehkä väärä termi, en halua sisällyttää siihen mitään arvolatausta) jonkun arsenalin tms. kannattamista, mutta ei se minua haittaa eikä ole mielestäni väärin kannatettu. Kyllä pari tuttuani on ihan aidosti todella kovia Arsenal-faneja. Käyvät peleissä, käyvät baarissa katsomassa pelejä ja ihan oikeasti fanittavat. En näe siinä väärää, ei ole vaan minulle.

Toisaalta, olen muutenkin huono fani. En löydä tunnesidettä nykyisen kotipaikkakuntani pääsarjajengeihin. Minulle ei ole väliä miten niiden käy. Ehkä työskentely urheiluseurassa on tämän tehnyt, jotenkin on liian lähellä koko hommaa. Toki on kiva jos oman seuran pääsarjajoukkue pärjää, mutta en mä sitäkään fanita. Pärjätään jos ollaan riittävän hyviä.
 
Suosikkijoukkue
Mestaruuden jälkeinen krapula 2022-
Toisaalta, olen muutenkin huono fani. En löydä tunnesidettä nykyisen kotipaikkakuntani pääsarjajengeihin. Minulle ei ole väliä miten niiden käy.

Ei sulta mun mielestä pidäkään odottaa minkäänlaista faniutta kyseisiä seuroja kohtaa, koska sun mielenkiinnon vie toinen/toiset seura/seurat. Vai?

Olen asunut Helsingissä +vuosikymmenen, enkä koe HIFK:n ja HJK:n jalkapallo-otteluissa sitä tunnetta, jota ehkä haluaisin tuntea. Tai paskat mä mitään haluan tuntea, sanotaanko niin, että koen nykyään melko harvoin voittamisen iloa, kun lähimpään "oman joukkueen" halliin on 270km.
Edellä mainitut helsinkiläisseurat ovat siis korvikkeita, ikävä kyllä paskoja sellaisia, mutta kyllä mä yritän, kovastikin.
Tosin epäilen, että edes vuosikymmenet eivät saa minua kiinni näihin seuroihin, kun juuret ovat muualla.
 

SJK10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Itse olen jo kauan miettinyt mistä tämä jonkun ulkomaisen jalkapalloseuran "kannatus" lähtee, jos ei edes peliä olla kertaakaan nähty paikanpäällä. Itse muistan juurikin joskus 16-vuotiaana muutamia kertoja aloittaneeni "kannattamaan" jotain ulkomaista seuraa, koska se oli coolia ja muutkin taisi tehdä niin. Ei se kuitenkaan viikkoa tai kahta pidempään kestänyt, kun taas tajusin että enhän mä oikeesti välitä paskaakaan miten tolla seuralla menee.

Lukon peleihin ja junnuihin mut on viety ekaa kertaa 4-vuotiaana, ja nyt parikymmentä vuotta myöhemmin oon siitä vanhemmilleni helvetin kiitollinen. Nämä tunteet joita kausi toisensa perään, ilot ja pettymykset, joita joukkueeni otteluissa ja kotipaikkakunnalla eläen koen, ovat jotain mitä tuhansien kilometrien päässä olevat televisiolähetykset eivät koskaan voisi tarjota. Hallilla tunnen olevani osa suurta yhteisöä, oman kotipaikkakuntani ylpeyttä.

Olen ylpeä juuristani, kotipaikkakunnastani sekä sen ylpeydestä, Rauman Lukosta.
 

Knower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit+Petteri Nummelin
Ei sulta mun mielestä pidäkään odottaa minkäänlaista faniutta kyseisiä seuroja kohtaa, koska sun mielenkiinnon vie toinen/toiset seura/seurat. Vai?

Ei ihan, olen duunissa yhdessä näistä pääsarjajengeistä. En silti "fanita" omaa seuraani. En fanita, vaikka olen ollut ko. seurassa mukana kohta parikymmentä vuotta. Ihan hyvin voisin olla töissä jossain toisessa seurassa ehkä jossain kohtaa olenkin.

Tietty käyn peleissä ja toivon kaikkea hyvää, mutta ehkä tämä arkinen aherrus on vienyt romantiikan tästä hommasta.
 
Omaa suosikkijoukkueiden valitseminen on kyllä vaan niin naurettavaa, että itku tulee. Parhaimillaan täällä jollain kirjoittajilla on viisi futisjoukkuetta samasta liigasta omissa suosikkijoukkueissa, joten voin vaan kysyä, että mitä helvettiä?

Mielestäni lähinnä näiden manujen ja italioiden kannattiminen on oman virtuaalipippelin ja imagon kohentelua, jossa ei ole mitään tekemistä oman suosikkijoukkueensa kanssa.

Omaa suosikkijoukkuetta pitää rakastaa. Itse ainakin elän oman joukkueeni mukana, sen voitot ja tappiot kirjoittavat minun päiväni ja se on suuri osa elämääni. En ymmärrä miten jotkut ihmiset voivat mahduttaa viisi seuraa omaan aikatauluunsa, kun minulta ei meinaa aika riittää edes yhteen. Miettikää sitä.

Minullakin oli aikanaan muropaketista löydetty New Orleans Hornetsin tarra ja tottakai pikkupoikana vähän aikaan koitin fanittaa Hornetseja.. kyllästyin aika nopeasti.
 
Mielestäni lähinnä näiden manujen ja italioiden kannattiminen on oman virtuaalipippelin ja imagon kohentelua, jossa ei ole mitään tekemistä oman suosikkijoukkueensa kanssa.

Toisaalta jos katsot aikoinaan pelin viikossa (ei nähnyt enempää), nykyään pari kolme peliä viikossa esim. valioliigaa 20.n vuoden ajan. Niin jossain vaiheessa, sanotaan vaikka parin vuoden seuraamisen jälkeen, huomaat että toivot jossain matsissa tietyn jengin pärjäävän. Kuluu taas vuosi ja huomaat katsovasi otteluohjelmaa tarkemmin tietyn seuran osalta, ja häviötkin sattuu enemmän kuin muiden. 5v. katsellut futista ja olet muodostanut tietyn siteen joukkueeseen. Voitko jo viiden, kymmenen, kahdenkymmenen vuoden päästä kutsua itseäsi faniksi? Montako peliä pitää käydä katsomassa paikan päällä, vai pitääkö muuttaa paikkakunnalle?
 
Toisaalta jos katsot aikoinaan pelin viikossa (ei nähnyt enempää), nykyään pari kolme peliä viikossa esim. valioliigaa 20.n vuoden ajan. Niin jossain vaiheessa, sanotaan vaikka parin vuoden seuraamisen jälkeen, huomaat että toivot jossain matsissa tietyn jengin pärjäävän. Kuluu taas vuosi ja huomaat katsovasi otteluohjelmaa tarkemmin tietyn seuran osalta, ja häviötkin sattuu enemmän kuin muiden. 5v. katsellut futista ja olet muodostanut tietyn siteen joukkueeseen. Voitko jo viiden, kymmenen, kahdenkymmenen vuoden päästä kutsua itseäsi faniksi? Montako peliä pitää käydä katsomassa paikan päällä, vai pitääkö muuttaa paikkakunnalle?

En minä tiedä. Et taida oikein osua tuohon minun kirjoitukseeni vissiinkin sitten.

Minun mielestä joukkueen faniksi voi itseeän kutsua juurikin, kun se on iso osa elämää ja sen tappiot/voitot määrittelevät mielialaasi. Itse on vaan vaikea käsittää miten joku voi kannattaa edes kahta joukkuetta. Itse en löydä sydämestäni tilaa kuin yhdelle joukkueelle. Muut ei ole edes lähellä.
 
En minä tiedä. Et taida oikein osua tuohon minun kirjoitukseeni vissiinkin sitten.

Ei ollut tarkoitus kohdistaa kysymystä niin suoraan sinulle, kuin se nyt tuosta jälkeenpäin lukiessa näyttää. Lähinnä pohdiskelua siitä kuinka vaikeaa on määritellä oikein/väärin kannattava fani. Ja onko edes tarpeen.
 
Suosikkijoukkue
Sini-puna-valkoinen, Kupittaan ylpeys!
Mun mielestä tässä tietyt kirjoittajat romantisoivat vähän tuota kannattamista. 2 kuukauden ikäisestä on käyty Jalasjärven Jalaksen nelosdivarimatseissa vesisateessa isäpapan kanssa, eletty hyvät ja huonot hetket, ei ainakaan kannateta mitään manua...

Eikö se kannattaminen voi olla vain sitä, että diggaa jostain jengistä, katsoo sen pelejä tv:stä ja/tai paikan päällä ja nauttii siitä? Miksi siihen täytyy liittää jotain tolkuttoman syviä ja yleviä merkityksiä? Ei jalkapallon tai jääkiekon seuraaminen ole mikään uskonto ainakaan mulle. Mukavaa ajanvietettä, ei siinä mitään. Vielä jos siihen liittää mukaan jonkin seuran kannattamisen ja/tai vedonlyönnin.

Nykyään ihmiset muutenkin hakevat näitä erityisen syviä merkityksiä. Tulin tuossa muutama tunti sitten pitkältä juoksulenkiltä. Hyvä lenkki, mukava harrastus, that's it. Ei siihen tarvitse kytkeä mitään "juoksemisen filosofiaa" tai zen-buddhalaisuutta.

Tänä syksynä elän Interin mukana mestaruustaistossa. Olen kannattanut Interiä vuosikaudet, käynyt monena vuonna peräkkäin katsomassa kaikki kotimatsit jotka olen vain ehtinyt. Ihan yhtä lailla elän Washington Nationalsin mukana sen tavoitellessa menestystä MLB:n postseasonilla. En vielä helmikuussa ollut nähnyt yhtään baseball-ottelua eläessäni. Kyllä tämä silti mulle merkitsee. Voi olla että parin vuoden päästä olen unohtanut koko lajin, mutta mitä sen väliä kun nyt on kivaa. Elämän oikeasti merkitykselliset asiat ovat jossain ihan muualla kuin siinä, mitä joukkuetta kannattaa jossain urheilulajissa.
 
Mielestäni liittyy tähän aiheeseen, vaikkei puhuta joukkueen valinnasta, vaan itse kannattamisesta. Itse kun en näet voi käsittää näitä teksti-tv -faneja, joita varsinkin pääkaupunkiseudulla löytyy jokaisesta nurkasta. Kun Jokerit voittaa, ollaan niin fania ja laitetaan vittuiluviestejä puhelimet ja facebookit täyteen, kun Jokerit häviää, kuitataan tilanne jollain aivan epäolennaisella. Samat janarit on niitä, jotka lähtevät kerran-pari kaudessa katsomaan paikalliseen sporttibubiin tiukkaa paikallisvääntöä ja oman joukkueen tehdessä maalin ensimmäisenä suusta pääsee "HIFK on paska". Jos kannattamisessa on enemmän kyse muille vittuilemisesta, kuin omien kannattamisesta, se on väärin kannatettu ja tänä päivänä yleisempää, kuin omana aikanani ikinä.

En ymmärrä miten kukaan voi tuomita kenenkään joukkuevalintoja taikka kannattamista muuten, mikäli toinen kannattaa tunteella ja seisoo joukkueen takana myös huonoina hetkinä. Jokainen, jolle oman joukkueen tehty maali aiheuttaa riemua ja vastaavasti päästetty maali harmittaa vietävästi, kannattaa mielestäni oikein, väriin ja seuraan katsomatta!
 

RDivis

Jäsen
Minäkin olin näitä "väärin kannatettu" -tyyppejä vielä viitisen vuotta sitten. Siis siinä mielessä, että pidin itseäni parempana kannattajana vert. Unitedin kannattajat, koska olin ihastunut Cityyn joka pelasi keskikastin sijoista tuolloin. Myöhemmin, kenties ihmisenä kasvettuani ja osittain Cityn asteittaisen menestyksen myötä ymmärsin, ettei seuran menestys tee siihen luotua yhtään sen muovisemmaksi.

Näitä "ulkomaalaista seuraa ei saa, eikä voi kannattaa" -kommentteja ymmärrän vielä vähemmen. Annan oikeastaan sellaisen vinkin, kuin olisin toivonut minulle jonkun antaneen aikoinaan. Älkää puhuko asiasta, jota ette ymmärrä.
 

Scissors

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Itse kun en näet voi käsittää näitä teksti-tv -faneja, joita varsinkin pääkaupunkiseudulla löytyy jokaisesta nurkasta. Kun Jokerit voittaa, ollaan niin fania ja laitetaan vittuiluviestejä puhelimet ja facebookit täyteen, kun Jokerit häviää, kuitataan tilanne jollain aivan epäolennaisella. Samat janarit on niitä, jotka lähtevät kerran-pari kaudessa katsomaan paikalliseen sporttibubiin tiukkaa paikallisvääntöä ja oman joukkueen tehdessä maalin ensimmäisenä suusta pääsee "HIFK on paska". Jos kannattamisessa on enemmän kyse muille vittuilemisesta, kuin omien kannattamisesta, se on väärin kannatettu ja tänä päivänä yleisempää, kuin omana aikanani ikinä.

Loistava kirjoitus kokonaisuudessaan, mutta tätä haluan kommentoida. En itsekään tajua niitä jotka ovat niin helvetin suurisuisia ennen jotain ottelua, ja jos oma suosikkijengi kusee niin kommentit ovat jotain "ei mua edes oikeastaan kiinnosta"-tyyppisiä. Ja jos seuraavassa matsissa oma jengi pärjää, niin spämmätään facebookit ja twitterit täyteen, ja soitetaan pari vittuilupuhelua muille. Jäätävää, ja tuo jos jokin on väärin kannattamista.
 
Viimeksi muokattu:

Setit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Washington Capitals
Caps pelasi finaaleissa ensimmäisenä vuonna kun aloin änäriä seuraamaan, gloryhuntattu sillon. Peter Bondra on kaikkien aikojen suosikkini pelaajista. Sain myös ensimmäisen NHL-pelini silloin.

Potkupalloa en nykyään seuraa, mutta jos joku suosikki pitää nimetä niin se on Liverpool. Liverpool oli huippuseura sillon kun lajia aloin seuraamaan, joten gloryhuntattu myös.

Mielestäni alle 10-vuotiaalle ainoa looginen vaihtoehto on joukkue joka menestyy tai omaa törkeen mageet pelipaidat.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Siitä olen hiukan eri mieltä, että esim lapsena olisi jotenkin ehdottoman luonnollista valita joukkue menestyksen perusteella. Minä ainakin oletusarvoisesti olen aina altavastaajan puolella, ja vihasin jo pikkupoikana kaikkia suuria ja kauniita (Manu, Real Madrid, Brasilia, Italia, Ranska; Jokerit+TPS ym). Enää nyt en vihaa, mutta en tykkääkään edellä mainituista. Lukko on tietysti valikoitunut hiukan eri reittejä, mutta sopii toistaiseksi valitettavan hyvin tähän periaatteeseen, jos nyt 50 vuodesta voi enää toistaiseksi-sanaa käyttää.

Toki altavastaajat ovat yleensä pelanneet huipputasolla, eli sikäli gloryhunter olen minäkin.
 
Suosikkijoukkue
Seksi-Lasse
Minä koen läheisimmäksi paikalliset joukkueet, joiden pelejä voin käydä katsomassa ajamalla peliin fillarilla, joiden pelaajia voin moikata kun kävelevät kadulla vastaan jne. Kyllä paikallinen on Se juttu. Itsekin toki symppaan ulkomaisia jengejä kuten omasta suosikkijoukkuelistauksesta näkyy. Olen rakastunut Berliiniiin ja Saksaan mukaanlukien saksalaisen urheilukulttuurin.

Mutta sitä en voi todellakaan ymmärtää miksi turkulaisen pitäisi kannattaa europelissä helsinkiläistä joukkuetta. Ymmärrän hyvin että joku Bilbao voi tuntua jopa henkisesti läheisemmältä. Et todellakaan ole mieshuora jos et kannata klubia. Miksi ihmeessä pitäisi? Minäkään en pidä klubia paikallisena joukkueenani vaikka matkaa meiltä klubin kotikentälle on noin 10 km.
 
Viimeksi muokattu:

Setit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Washington Capitals
Siitä olen hiukan eri mieltä, että esim lapsena olisi jotenkin ehdottoman luonnollista valita joukkue menestyksen perusteella.
Syynä on tietysti menestyvien joukkueiden näkyvyys mediassa, sekä esikuvat. Suurseuroissa kun tuppaa ne suurimmat supertähdet pelaamaan, joten mielestäni se on luonnollinen valinta. Lapsen ajatusmaailma on erittäin yksinkertainen tällaisissa asioissa(oma mielipiteeni). Tietysti esim. vanhempien esimerkki voi johtaa siihen, että nuori henkilö valitsee suosikikseen joukkueen joka ei saa niin paljoa näkyvyyttä ja menesty.
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Syynä on tietysti menestyvien joukkueiden näkyvyys mediassa, sekä esikuvat. Suurseuroissa kun tuppaa ne suurimmat supertähdet pelaamaan, joten mielestäni se on luonnollinen valinta. Lapsen ajatusmaailma on erittäin yksinkertainen tällaisissa asioissa(oma mielipiteeni). Tietysti esim. vanhempien esimerkki voi johtaa siihen, että nuori henkilö valitsee suosikikseen joukkueen joka ei saa niin paljoa näkyvyyttä ja menesty.

Jos puhutaan yksittäisistä otteluista, niin niiissä näkyvyyttä tietysti saa myös se se suurseuran vastustaja, ts altavastaaja. Siitä voi lapsi sitten valita, kiinnostaako menestys vai joku muu.
 

Lapster

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Maple Leafs, Kärpät NE Patriots, RoPS
Loistava ketju ja ehkä yksi eniten keskusteluja aiheuttava aihe.

Tappara osui kohdalleni 80-luvulla kun sain itselleni maajoukkuepaidan no.10 eli Timo Susi. Samaan aikaan enoni oli henkeen ja vereen Tapparan miehiä joten luonnollisesti Tappara tuli valittua ja edelleenkin seuraan tiivisti seuraa. Parivaljakko Ojanen&Jutila vai vahvisti tätä "fanittamista".

Eli tässäkin tapauksessa suosikkipelaajan seuraaminen johti luonnollisesti seurajoukkueen seuraamiseen. Samalla tapaa voisi sanoa muidenkin suosikkijoukkueiden löytyneen, nimittäin suosikkipelaajien kautta.

Luonnollisestihan suurin osa fanittaa ns.kestomenestyjiä koska ne ovat koko ajan otsikioissa, urheiluruudussa jne. Gloryhunttauksen kautta moni löytää itsensä oikeasti fanittamista kyseisiä seuroja enkä näe että siinä on mitään väärää. Gloryhunttaamisesta sinänsä voisi avata oman ketjun koska siitäkin varmasti riittäisi keskusteltavaa.

Nythän parina viime vuonna on ollut väärin kannattaa näitä joukkueita jotka käyttävät uskomattomia summia rahaa uusiin pelaajiin (mm. Chelsea, Man City, Barca, Real, Manchester United). Kuinka usein sitä kuuleekaan tai lukee "miten sä voit tuollaista ostojoukkuetta fanittaa?" lauseen?

Tässä samassa ketjussa varmaan voisi keskustella myös siitä miten tähtipelaaja siirtyy omaan suosikkijoukkueeseen ja muutaman vuoden päästä lähtee toiseen, ehkä pahimman kilpailijan riveihin. Kuinka tässäkin aivot tekevät kepposen ja pelaajaa solvataan kuin hän olisi maanpetturi ja floppi vaikka vuotta aiemmin parempaa pelaajaa ei planeetalta löytynyt. "Miten sä voit kannattaa tollaista takinkääntäjää?" tms. Viimeisimpänä Robin Van Persie. Tälläkin palstalla varmaan on kilometrikaupalla kädenvääntöä kyseisestä asiasta.
 
Suosikkijoukkue
Hiroshima Toyo Carp
Keskustelu siitä, että on "väärin" kannattaa mitään muuta, kuin paikallista on mielestäni helvetin naurettavaa. Jos mietin vaikka itseäni, niin ilmeisesti urheilun suhteen minun olisi pitänyt koteloitua lapsuuteni/nuoruuteni pienen paikkakunnan mutasarjajengien fanaattiseksi seuraajaksi. Lätkässä tämä olisi siis tarkoittanut "parhaimmillaan" suomisarjaa ja fudiksessa jotain kolmosta tai nelosta. Totta vitussa siinä tilanteessa ottaa kaiken maailmalta tulevan huippu-urheilun telkkarin ja netin kautta irti! (Ja hyvällä säkällä löytää sitä kautta jonkin kannatettavan).

Itselleni ei näin kuitenkaan käynyt ja en voi oikeastaan sanoa olevani minkään seuran tai joukkueen erityinen kannattaja. En ole tuntenut luontevaksi alkaa kannattamaan lähintä liigajoukkuetta (Käytännössä siis SaiPaa) sen enempää, kuin jotain joka pojan ManU:akaan. Olen siis lähinnä henkilö, joka seuraa lajeja laajemmassa perspektiivissä. Totta kai on olemassa joukkueita, joita sympatiseeraan muita enemmän, mutta en silti väitä olevani niiden kannattaja. Näitä ovat esimerkiksi Hammarby, Atlético Madrid, Union Berlin, Tappara, JYP ja Nashville Predators jne. Kuitenkaan näiden voitot ja tappiot eivät elämääni mitenkään vaikuta. Yhtä lailla tunnen myös syviä antipatioita tiettyjä, lähinnä porvarillisen tai muuten vain ökyimagon omaavia joukkueita, kuten Real Madridia, ManU:a, Bayernia, Red Wingsia, Jokereita, Hifkiä ja vaikka Lakersia kohtaan. Näiden tappiot ja nöyryytykset aiheuttavat aina hyvää mieltä.

Maajoukkueet ovat sitten asia erikseen. Joskus kakarana jaksoi olla muiden mukana täpinöissään jostain leijonien välierävoitoista, mutta nykyään ei kamalasti jaksa enää innostua. Lähinnä se kansallisuho, sixpäkkipäähineet ja ruotsalaisille homottelu tekevät kyyniseksi kanssaeläjiä kohtaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös