Voisalmenpoika eli Jussi Viljakainen on laittanut pitkän tekstin Lappeenranta-yhteisöön Facebookissa.
Hallikeskustelu ryöpsähti odotetusti jälleen täyteen vauhtiin valtuuston iltakoulun jälkeen. Investoinnin kokoluokan vuoksi tunteet ovat ymmärrettävästi voimakkaasti pelissä. Itse aikanani yllätyin, että Lappeenrannassa uskallettiin ajatella isosti ja yhdeksi hallin sijoituspaikaksi ehdotettiin keskustaa. Oli alusta asti selvää, että vastustusta tulee riittämään.
Haluan ottaa kantaa tällä hetkellä yleisimpinä kajahtaviin argumentteihin keskustavaihtoehtoa vastaan. Näkemykset ovat omia, vaikka toki seuraankin hankkeita läheltä.
Itse olen kasvanut SaiPan yhteisöön. SaiPa pysyi vahvasti mukana sen kymmenen vuoden aikana, jotka asuin muualla. SaiPa oli myös tärkein syy miksi palasin Etelä-Karjalaan. Myönnän kannattavani keskustavaihtoehtoa itsekkäistä lähtökohdista. Minä nimittäin toivon vain parasta niin SaiPalle, sen yhteisölle, Lappeenrannalle kuin koko Etelä-Karjalalle.
Väite 1: SaiPa vaatii ja uhkailee, SaiPa on ahne, eikö mikään riitä?
Olemme olleet hyvin kärsivällisiä, mutta nyt SaiPa on aivan aidosti siinä tilanteessa, että sen olemassaolo Liigaseurana on vaakalaudalla näissä olosuhteissa. Siksi SaiPa tarvitsee jonkinlaisen päätöksen nopeasti. Yli kolmen vuoden ajan olemme olleet tilanteessa, jossa nykyisiin olosuhteisiin ei ole järkeä investoida, pitkän tähtäimen strategian luominen on mahdotonta ja suhteellinen kilpailukykymme muihin sarjan seuroihin verrattuna kärsii jatkuvasti.
Kisapuiston katettu tekojää oli riisuttu ja karsittu versio jo valmistuessaan. Peruskorjauksista ainakin viimeisintä 16 vuotta sitten tehtyä kaluttiin luille ja alkuperäisestä budjetista suli yli puolet pois. 16 vuotta on valtavan pitkä aika suurille remonteille. Monissa muissa halleissa samassa ajassa on tehty jo useita peruskorjauksia vastaamaan nykyajan tarpeisiin.
Viimeisimpänä remonttihankkeena oli Kisapuiston istuinten uusiminen, mutta budjetoidut rahat siirrettiinkin sinänsä oikein hyvään kuntoradan päällysteeseen. Koko hallikeskustelu lähti liikkeelle noin neljä vuotta sitten siitä, kun SaiPa halusi itse sijoittaa yli 100 000 € ja ajantasaistaa todella vanhaa ja heikkotehoista skriiniään yleisöystävällisemmäksi. Tuossa yhteydessä tehdyissä kattotutkimuksissa havaittiin, että Kisapuiston katto rupeaa olemaan käyttöikänsä päässä. Jo tuolloin valtuusto teki päätöksen, että hallia ei kannata korjata.
Väite 2: SaiPa saisi yrityksenä rakentaa hallinsa itse
On ilmiselvää, että SaiPa ei siihen pysty. SaiPa on ilmoittanut, että on valmis investoimaan lähes vuosittaisen liikevaihtonsa verran rahaa rakentamiseen ja varustamiseen. Lisäksi olemme valmiita maksamaan markkinahintaista vuokraa käyttämistämme muista tiloista.
SaiPa ei selviä ilman kaupunkia ja sen asukkaiden tukea. Kysymys on enemmänkin siitä, että tarvitseeko kaupunki ja sen ihmiset SaiPaa? Meidän näkemyksemme mukaan SaiPan vaikutukset ovat ehdottomasti positiivisia kaupungille, niin euromääräisesti, kaupungin vetovoiman kannalta, kuin emotionaalisestikin.
Väite 3: SaiPa tarvitsee keskustan hallin tehdäkseen kaljajuottoloita. Saisi keskittyä jääkiekkoon
On romanttinen ajatus, että Liigaseura voisi keskittyä vain jääkiekkoon. Todellisuudessa nykyisin jokainen Liiga-seura tarvitsee toimiakseen maksavaa yleisöä, laajan yritysverkoston ja ravintolatoimintaa. Monet muut seurat ovat laajentaneet myös muille aloille tukeakseen jääkiekkotoimintaansa. Kyse ei ole kaljajuottoloista, vaan monipuolisista ravintolapalveluista, joita viihdetoiminnan yhteyteen tarvitaan. Sijainti on äärimmäisen tärkeässä osassa, jos ja kun ravintolapalveluita halutaan tarjota myös tapahtumien ulkopuolella. Kisapuiston tapahtumassa 110 ihmisellä on istumapaikkaa ravintolassa, lisäksi aitioihin mahtuu n. 130 henkeä. Ravintolapaikkoja on siis alle viisi prosenttia kokonaiskapasiteetista. Kaikissa muissa Liiga-halleissa ravintolapaikkoja on moninkertainen määrä.
Väite 4: SaiPan pitäisi sijoittaa rahaa myös Kisapuistovaihtoehtoon
SaiPan ehdottaman sijoituksen takana on seuran omistajat ja yhteistyökumppanit. Omistajat ovat yksityisiä henkilöitä, joilla varmasti olisi rahoille tuottavampiakin sijoituskohteita. He haluavat investoida kaupungin elinvoimaan ja Liigakiekon pysyvyyteen. Mielestäni on kohtuutonta vaatia sijoitusta sijaintiin, joka nähdään kannattamattomaksi. Me, jos ketkä tiedämme nykyisen toimintaympäristön haasteet. Sijoitettaessa kiinteistöön, lokaatio on tärkein yksittäinen tekijä.
SaiPan ilmoittama halu osallistua investointiin koettiin monessa lausunnossa uhkailuna ja edustajien vaikuttamiseen pyrkimisenä. Mainittiinpa jopa, että SaiPan ulostulo heikentää keskustahallin vaikutuksia. Pääkäyttäjän sijoitushalu siis heikentää pääkäyttäjän esittämän ratkaisun toteuttamista. Tämä on mielestäni asenteellista puhetta.
Väite 5: Nykyiset olosuhteet riittävät SaiPalle täysin
Nykyisissä olosuhteissa Liiga-kiekkoa ei pysty pelaamaan enää montaa vuotta. Jo nyt kuluneen muutaman vuoden aikana SaiPan suhteellinen kilpailukyky on ollut tippumaan päin. Esimerkiksi TV-tuote on parantunut, kun meidän olosuhteemme vain heikkenevät.
Väite 6: Keskusta-areenan kustannuksia peitellään, tarvitaan puolueetonta hinta-arviota
Näihin asioihin minulla ei ole kuin kahden omakotitalon rakentajan kompetenssi. Ei siis kovin kummoinen. Rakentaessa kyllä kustannukset voivat joskus nousta yllättäen, mutta on kohtuutonta väittää, että jotain peiteltäisiin. Hinta-arviot sisältävät hallin rakennustyöt, vanhan purkutyöt, tontin ostamiset, kunnallistekniikan ja teiden muutokset. Laskelmia on tehnyt useampi kuin yksi taho.
Keskusta-areenan rakentaminen on kalliimpi kuin Kisapuiston vaihtoehto. Se on täysin selvä asia. Mutta onko hintaero niin suuri, että vaikuttuudet huomioiden Kisapuisto jäisi edullisemmaksi? Minä ja tutkimukset eivät usko siihen.
Väite 7: Keskusta-areena pilaa kaupunkikuvan lopullisesti
Tämän huolen ymmärtäisin, jos halli rakennettaisiin satamatorille, vesitornin mäelle tai vaikkapa Kimpiseen. Nyt se rakennetaan hyvin harvan mielestä kauniin rakennuksen tilalle ja pääosin joutomaalle. Rakennus ei mittakaavaltaan tuo juurikaan poikkeamaa lähellä sijaitseviin Galleriaan tai IsoKristiinaan, päinvastoin, toimii hyvänä jatkumona niille. Itse olen ylpeä viimeaikojen muutoksista Lappeenrannan keskustarakentamisessa. Mielestäni keskusta on kaunistunut ja tullut houkuttelevammaksi uusien rakennusten myötä. Areena ei tuo tähän poikkeusta.
Ymmärrän, että ihmiset jotka ovat nähneet Kisapuiston, pelkäävät samanlaisen hallin ilmestymistä keskustaan.
Väite 8: Liikenne tukkiutuu ja parkkipaikat eivät riitä Keskustassa
Tämä on asia, jossa mutu taistelee voimakkaasti tutkimuksia vastaan. Liikenteestä on tehty simulaatioita, joissa todetaan, että tieverkosto vetää hyvin tapahtumaliikenteen. Pisimmillään odotusajat ovat minuutin luokkaa. Kisapuiston ottelutapahtumaan tulee n. 1200 autoa, kun keskustan työmatkaliikenne vetää 7000 autoa. Väyliä ja poistumisreittejä on moninkertainen määrä Kisapuistoon verrattuna.
Väitetään, että ihmiset eivät suostu käyttämään maksullisia parkkihalleja. IsoKristiinan toimiva halli osoittaa tämän väitteen vääräksi. Käyttöaste on hyvä. Iltaisin parkkihalleissa on hyvin tilaa ja parkkilippu voidaan yhteistyöneuvotteluissa sopia esimerkiksi samaan yhteyteen pääsylipun tai kausikortin kanssa.
Tienvarsipaikkojakin keskustassa löytyy. Olin toissa kesänä Lappeefesteillä, joissa taisi olla se noin 3000 ihmistä samaan aikaan paikalla. Parkkeerasin autoni reilusti vapaata tilaa tarjonneelle Kirkkokadulle ja vilkuttaessani tapahtuman jälkeen liikkeelle parkista, en nähnyt yhtään autoa liikkeessä. On tietysti eri asia, liikkua paikalle kesäkuussa, kuin tammikuun tuiskussa, mutta kaupunki on tehty tapahtumille ja se vetää hyvin sen ihmismassan.
Yhtenä mahdollisuutena voisin heittää myös esimerkiksi kauppatorin hyödyntämistä parkkeeraukseen tapahtuman aikaan. Naapuritalo ei asiasta varmasti ilahtuisi, mutta onko asialle muuta estettä? Kisakatu on pääosin omakotitaloalue, jonka läpi kulkee vuosittain 800 000 ihmistä aamusta iltaan.
Väite 9: Seuraa hillitön parkkihalliruletti, kun ihmiset jonottavat täydestä hallista toiseen
Jos vaikka olisikin niin, että ihmiset haluaisivat niitä maksullisia parkkihalleja sittenkin käyttää, niin täynnähän ne ovat ja ei niihin pääse. Vai pääseekö? Nykyajan tekniikka mahdollistaa esimerkiksi kaikkien keskustan parkkihallien vapaan kapasiteetin näyttämisen keskustan sisääntuloväylillä, esimerkiksi lentokentän ja suurempien kaupunkien malliin. Tällöin kukin voi valita itsellensä sopivimman parkkeerauspaikan. Myöskin poistuminen halleista on nykyään helpompaa ja nopeampaa, kun puomi aukeaa automaattisesti rekisteritunnuksen perusteella.
Väite 10: Kisapuisto sijaitsee hyvällä paikalla.
Sijainniltaan Kisapuisto on onneton. Se ei ole välttämättä liian kaukana keskustasta, mutta se on muuten erittäin hankalasti saavutettavissa. Kisapuistoon ei pääse ajamatta omakotialueen läpi. Tällä hetkellä sinne pääsee ainoastaan Kisakadun kautta ja otteluiden aikana Alakylän asuinalueen läpi. Ainoastaan yhdestä suunnasta pääsee jalkakäytävää pitkin.
Lähin bussipysäkki on K-Supermarket Lehmuksen, Armilan sairaalan tai lehtitalon lähettyvillä lähes kilometrin päässä. Kaupunki järjestää otteluihin bussikuljetuksen Kivisalmesta ja yliopistolta. Busseihin mahtuu 2 % Kisapuiston maksimikapasiteetista ja 3 % SaiPan ottelukohtaisesta yleisökeskiarvosta. SaiPan ottelutapahtumien lisäksi Kisapuistossa käy vuosittain yli 700 000 ihmistä. Heitä bussiyhteydet eivät tällä hetkellä palvele kovinkaan optimaalisesti.
Erinomainen uudistus olisi ollut kaksoisraiteen alta Reunakadulle johtava liittymä, josta yllättäen luovuttiin kustannussyistä. Tilalle on suunniteltu uutta tietä, joka ei juuri poikkeaisi nykyisestä Juvakankadun vaihtoehdosta, liikenne vaan siirtyisi nyt talojen takapihojen puolelle.
Väite 11: Tapahtumat eivät lisäänny. Yhtään konserttia tai tapahtumaa ei ole jäänyt pitämättä ilman uutta areenaa.
Tämä ei pidä paikkaansa. Monet suuret kiertueet väistävät Kisapuiston ihan siitä syystä, että tapahtuman rakentaminen on liian työläs ja kallis operaatio. Keskustan monitoimiareenaa ei ole suunniteltu vain jääkiekkoa varten. Siirrettävät katsomot mahdollistavat todella kirjavat tapahtumat pienistä jopa 7000 ihmisen tapahtumiin. Koko hallia ei tarvitse varata tapahtumia varten, vaan esimerkiksi aulatilat, sporttiravintola, muut ravintolatilat, ryhmäaitiot yms. mahdollistavat kokous- ja juhlatapahtumat 1-1000 ihmiselle.
Olen sanonut tämän ennenkin, mutta tapahtumat ovat moninaistumassa ja esimerkiksi vallalla oleva pandemia muuttaa tapahtumien luonnetta. Ne eivät ole vain kiekko-otteluita, konsertteja tai puoluekokouksia. Lappeenrannasta matkustaa paljon ihmisiä sellaisiin tapahtumiin kuin tubemiitit, assemblyt, esports-tapahtumat fight nightit yms. ja moni jättää matkustamatta, mutta tulisivat paikalle omaan kaupunkiin.
Uskon myös, että pelkästään SaiPa tulisi lisäämään tuottamiaan tapahtumia. Konsertit, pikkujoulut, yritystilaisuudet (business forumit), stand up -illat ja muut sellaiset lisääntyisivät nykyisestä.
Väite 12: Keskustasijainti ei tuo yhtään katsojaa lisää
Ei tuokaan automaattisesti. Paikan saavutettavuus ja markkinointimahdollisuus kuitenkin paranevat merkittävästi. Pitää muistaa, että ollaan tekemässä vuosikymmenten investointia. On mahdotonta ennakoida, millaisia tapahtumat ovat 40 vuoden päästä. Mitä tapahtumille on tapahtunut tämän 48 vuoden aikana kun, Kisapuiston jäähalli on ollut paikallaan? Muunneltavuus on avainasia. Mitä liikenteelle tapahtuu tulevien vuosikymmenten aikana?
Väite 13: Entä lapset ja nuoret?
On täysin ymmärrettävää, että huoli lasten ja nuorten jääajoista ja harrastusmaksuista nousee esiin. On iso ongelma, että yhdessä hankkeessa tehdään harrastuspaikkaa ja toisaalta liiketoimintaan keskittyvää monitoimiareenaa. Nykyisen Kisapuiston käyttöaste on korkea ja kun nyt ollaan tekemässä vain yhtä hallia, on ilmeisen tärkeää huolehtia myös siitä, että harrastajille riittää aikoja järkevään hintaan.
Mutta aivan yhtä selvää on, että tätä päätöstä ei voi tehdä vain harrastajat huomioiden. Se veisi SaiPalta toimintamahdollisuudet ja vaikka moni on sanonut, että ei SaiPaa kaipaa, kyllä kaupungin poistuminen Liigakartalta toisi suuren loven vetovoimaan ja talouteen.
Investoinnin vaikutukset vuoromaksuihin eivät ole vielä selvät. On toki varmaa, että kustannusten noustessa on pakko nostaa myös hintoja ja liikuntatoimen määrärahoja. Se, onko keskustavaihtoehto käyttäjille selkeästi Kisapuistoa kalliimpi, niin siihen en usko. Hallin taakse on myös suunniteltu parkkipaikkoja ja hallin viereen saattoliikennepysähdys, jotka varmastikin riittävät normaalien treenien tarpeisiin.
Tilanne on edennyt sellaiseksi, että on vain todella vaikeita ja kalliita päätöksiä: Uusi areena keskustaan, uusi halli Kisapuistoon, tai SaiPan tarun loppu. Tällä hetkellä tuntuu, että mihinkään niistä ei oikein olisi varaa. Siksi suosisin rohkeutta edes yrittää investointia tulevaisuuteen.