Uusi hallitus?

[Byvajet]

Asia nousi tapetille nyt koska uhkana on käänne taas väärään suuntaan.

Vaikka persut puolueena on siistiytynyt, niin tosiasiassahan tämä on persuille ihonvärikysymys eikä rahakysymys. Jos RKP tulisi vastaan ja ehdottaisi ihmisten auttamista tavalla, joka karsisi tietyt ihmisryhmät pois, persujen olisi paljon helpompi joustaa.

Tässä asetelmassa, jossa RKP asettaa kehitysavun tärkeäksi kysymykseksi, kokoomus kärsii mainehaitan. Vaikka jokin osa kokoomuslaisista on aatemaailmaltaan kevytpersuja tai ihan oikeita persuja, niin joukossa on sitäkin porukkaa, joka kokee inhimillisen vastuun ja sivistyneen asenteen hylkäämisen tunkkaiseksi ja vieraaksi. Kehitysavun puolustamisessa nimenomaan kokoomuksen kannattaisi olla näkyvä ja aktiivinen.

Puolueiden kannatus on pintakuohuntaa, mutta kuohunnan alla maailma kulkee koko ajan suuntaan, jossa nuoret kasvavat tietoisuuteen yhteisestä vastuusta ja erilaisuuden ja moninaisuuden puolustamisen tärkeydestä. Tähän yleissuuntaan kokoomuksen persuuntuminen sopii pitkällä aikavälillä kannatusta ajatellen huonosti.

Setämiespuolueet kuihtuvat vanhempien ikäluokkien kuollessa. Setämieheydellä tarkoitan tässä yhteydessä ajatusmaailmaa, jossa ensin tulevat minä, mä ja mun etu.

 

[Erkka Lapanen]

Onhan se huvittavaa, että Henriksson puhuu nyt käytännössä kynnyskysymyksenä suurten leikkausten estämisen ja haluavansa 0.7 prosenttia. Hän oli edellisen hallituksen ministeri, jossa RKP oli mukana. Miksi hän ei ollut barrikadeilla 0.7 prosentin puolesta silloin?

RKP on vaatinut 0,7 prosentin tasoa jo vuosia. Ei tässä mikään ole muuttunut. Edellisessäkään hallituksessa RKP ei ollut määräävässä asemassa vaan joutui tekemään kompromisseja. Kuten kaikki muutkin puolueet kaikissa hallituksissa joutuvat tekemään. On melko halpaa ja epäviisasta vetää suora viiva jonkun yksittäisen puolueen ja edellisten hallitusten välille. Yhtälailla voisin sanoa ettei Kokoomuksella ole oikeutta puhua valtion velasta kun ovat istuneet eduskunnassa sata vuotta.
Kehitysavun radikaali leikkaaminen olisi täydellistä rahan hukkaa. Vedetään vessasta alas edelliskausina käytetyt rahat. Tällainen poukkoilu on yksi suurimmista ongelmista valtion ohjauksessa; esimerkkinä valtion omistamat yhtiöt kuten YLE tai Fortum.

 

[Boogey]

Tässä asetelmassa, jossa RKP asettaa kehitysavun tärkeäksi kysymykseksi, kokoomus kärsii mainehaitan. Vaikka jokin osa kokoomuslaisista on aatemaailmaltaan kevytpersuja tai ihan oikeita persuja, niin joukossa on sitäkin porukkaa, joka kokee inhimillisen vastuun ja sivistyneen asenteen hylkäämisen tunkkaiseksi ja vieraaksi. Kehitysavun puolustamisessa nimenomaan kokoomuksen kannattaisi olla näkyvä ja aktiivinen.

No tämä juuri. Eikä pelkästään kehitysapu vaan alkaa olla jo aika läppä että Kokoomus edelleen pitää itseään johtavana puolueena EU kysymyksissä. Pikemminkin ovat hiljaisella matkalla about keskustan suuntaan näissä kysymyksissä.

Oliko se nyt ihan hiljattain kysely EU suhtautumisesta ja RKP oli oikeistoakin edustavista puolueista ihan omilla lukemillaan. Vihreät ja Demarit heti perässä. Ja Kokoomus siellä Vasemmistoliiton kanssa samoilla lukemilla. Tämäkö se edelläkävijä asema sitten käytännössä on, vai onko kuitenkin niin että juuri tuo persuuntuva siipi on esim apupaketti / eteläeurooppa kysymysten myötä kääntänyt selkäänsä euroopalle.

 

[aalto]

Nyt väännetään sote-säästöistä ja vastaus on menojen karsinta, joka on hyvin oikeistolaista, helppoa ja lyhytnäköistä. Mitä jos tehtäisiin niitä vaikeita ja kipeitä päätöksiä ja ohjattaisiin ihmisiä elämään terveellisemmin. Rasva, sokeri, liha, alkoholi, tupakka, liikkumattomuus - näille kaikille keppiä ja porkkanaa. Vastaus ei ole koululiikunnan lisääminen vaan meidät kaikki pitää saada elämään terveellisemmin ja sitä kautta käyttämään vähemmän yhteiskunnan sote-palveluita.

 

[Cobol]

RKP on vaatinut 0,7 prosentin tasoa jo vuosia. Ei tässä mikään ole muuttunut. Edellisessäkään hallituksessa RKP ei ollut määräävässä asemassa vaan joutui tekemään kompromisseja. Kuten kaikki muutkin puolueet kaikissa hallituksissa joutuvat tekemään. On melko halpaa ja epäviisasta vetää suora viiva jonkun yksittäisen puolueen ja edellisten hallitusten välille. Yhtälailla voisin sanoa ettei Kokoomuksella ole oikeutta puhua valtion velasta kun ovat istuneet eduskunnassa sata vuotta.
Kehitysavun radikaali leikkaaminen olisi täydellistä rahan hukkaa. Vedetään vessasta alas edelliskausina käytetyt rahat. Tällainen poukkoilu on yksi suurimmista ongelmista valtion ohjauksessa; esimerkkinä valtion omistamat yhtiöt kuten YLE tai Fortum.

Totta. RKP on vaatinut, mutta miten? Jos ruotsalaisen säätiön verovapaus on uhkana, RKP tekee siitä kynnyskysymyksen: emme tule hallitukseen, jos koskette... Todellisuudessa RKP ja vasemmisto ei piittaa oikeudenmukaisuudesta tippaakaan. Kuten ei oikeistokaan.

Näkisin asian eri tavalla. Oikeisto, keskusta, RKP ja vasemmisto on suoraan tai välillisesti mukana järjestöissä ja yrityksissä, jotka pitävät yllä epäoikeudenmukaisuutta. Afrikassa tehty voitto siirretään Eurooppaan verotta. Tulleilla ehkäistään afrikkalaisten tuotteiden tuloa markkinoille. Näiden vaikutusmäärä vuodessa länsimaiden suuntaan on luokkaa 5-15 kertaa suurempi kuin koko kehitysapu yhteensä alasta ja laskutavasta riippuen.

Se mitä pitäisi tehdä, on muuttaa maailmaa oikeudenmukaisemmaksi. Kehitysavusta puhuminen prosentin kymmenystasolla tuntuu tässä valossa tekopyhältä. Pitäisi sen sijaan puhua maailmankaupan rakenteiden muuttamisesta.

No niin, tästä sitten jatkossa osaltani konkreettisempaan hallitusasiaan. Ollaan ihan hyvässä pohdinnassa, mutta ei niinkään ole tämän ketjun paikka.

 

[Cobol]

Nyt väännetään sote-säästöistä ja vastaus on menojen karsinta, joka on hyvin oikeistolaista, helppoa ja lyhytnäköistä. Mitä jos tehtäisiin niitä vaikeita ja kipeitä päätöksiä ja ohjattaisiin ihmisiä elämään terveellisemmin. Rasva, sokeri, liha, alkoholi, tupakka, liikkumattomuus - näille kaikille keppiä ja porkkanaa. Vastaus ei ole koululiikunnan lisääminen vaan meidät kaikki pitää saada elämään terveellisemmin ja sitä kautta käyttämään vähemmän yhteiskunnan sote-palveluita.

Tämä on hyvä tavoite ja Orpon hallituksen tulee löytää keinoja terveellisemmän elämän keskimääräiseen edistämiseen. Kulutusta voi ohjailla mm. haittaveroilla ja niitä on ymmärtääkseni tulossakin.

Sote on silti erittäin kallis ja arvio on aiempaa ikävämpi: "vaalikauden loppupuolella käytetään yli kuusi miljardia enemmän sosiaali- ja terveyspalveluihin kuin tänään. Nousu on 25 prosenttia, jos mitään ei tehdä", Orpo sanoi.

Tuota on saatava alas. Tai palstan nuoremmat maksaa sotumaksua 28 prosenttia palkastaan ja saavat supistetun 1 000 euron eläkkeen 79-vuotiaana. Kannattaa ajatella omilla aivoilla mistä on kyse ja siksi luvut värikynällä. Tai toivottavasti värikynällä.

 

[Kilgore Trout]

Onhan se huvittavaa, että Henriksson puhuu nyt käytännössä kynnyskysymyksenä suurten leikkausten estämisen ja haluavansa 0.7 prosenttia. Hän oli edellisen hallituksen ministeri, jossa RKP oli mukana. Miksi hän ei ollut barrikadeilla 0.7 prosentin puolesta silloin?

Neutraalisti ajatellen Suomen kehitysyhteistyörahoja tulee vähentää siinä kuin muitakin kuluja. Lisäksi osa jäljelle jäävistä rahoista tulee siirtää Ukrainaan.

Kuulostaa neuvottelutaktiikalta, persut haluavat vetää kehitysavun niin lähelle nollaa kuin mahdollista, ehkä jopa epsilonin päähän nollasta. RKP vaatii sen nostamista ja KD pitämistä ennallaan. Lopputulos on, että sitä lasketaan vähän.

 

[Tadu]

Kuulostaa neuvottelutaktiikalta, persut haluavat vetää kehitysavun niin lähelle nollaa kuin mahdollista, ehkä jopa epsilonin päähän nollasta. RKP vaatii sen nostamista ja KD pitämistä ennallaan. Lopputulos on, että sitä lasketaan vähän.

Lasketaan vähän ja iso osuus siitä menee Ukrainaan.

 

[Cobol]

Kuulostaa neuvottelutaktiikalta, persut haluavat vetää kehitysavun niin lähelle nollaa kuin mahdollista, ehkä jopa epsilonin päähän nollasta. RKP vaatii sen nostamista ja KD pitämistä ennallaan. Lopputulos on, että sitä lasketaan vähän.

Henriksson totesi jo suostuvansa kehitysavun laskuun, mutta ei suuren sellaiseen. Tämä on taputeltu.

 

[Mojo]

Sote-menoja saisi karsittua reilusti vähentämällä sote-alueita, kuten monet asiantuntijat ovat sanoneet. Samoin sote-alueiden saama puoluetuki muiden puoluetukien lisänä vaan kasvattaa menoja entisestään muiden himmeleiden ohella. Rahaa sekin on, vaikka ei kaikkia ongelmia ratkaisekaan. Pakkohan tässä on niitä päätöksiä alkaa tekemään mikäli hyvinvointiyhteiskunta halutaan säilyttää. Ei se vaan voi olla ikuinen ratkaisu, että otetaan velkaa velan päälle ja kasvatetaan kustannuksia tarpeettomasti. Sairaat, lapset ja vanhukset tietysti täytyy hoitaa, mutta muualta täytyy löytää säästöjä.

 

[Cobol]

SK kannattaa tilata monista syistä, joten vain pieni maistiainen siitä, mitä Suomen energiateollisuus ajattelee tulevasta hallituksesta:

Toimitusjohtaja Jukka Leskelä toivoo, etteivät hallitusohjelmaa rakentavat puolueet tee yllättäviä päätöksiä, jotka vaikuttavat sähkömarkkinoihin. Kokoomuksen, perussuomalaisten, rkp:n ja kristillisdemokraattien pitäisi taata miljardi-investoinnit vakaalla, ennustettavalla energiapolitiikalla. ”Huonolla politiikalla on mahdollista pilata asioita, jotka ovat Suomen etu.”

Tasan samaa mieltä ja ei Orpo sekä muut neuvottelijat muuta ajattele kuin Suomen etua. Toivottavasti. Energiapolitiikka ja investoinnit tarvitsevat rationaalista linjaa vuosikymmeniä eteenpäin.

Miten tuleva hallitus kohtelee puhtaan sähkön hankkeita? Energia-ala pelkää äkkikäänteitä

Työ- ja elinkeinoministeriö on suosittanut seuraavaa hallitusta jatkamaan puhtaan sähkön investointeja. Etenkin perussuomalaiset ovat suhtautuneet skeptisesti tuulivoiman mittavaan lisärakentamiseen.

suomenkuvalehti.fi

 

[Cobol]

Ja vielä metsä- ja sahateollisuuden vastaisku Ollilan esityksille hallituksen ilmastopolitiikasta a-studiossa (linkitin tuoreeltaan):

"Karmeita heittoja" - MT: Ilmastopaneelin johtajan ehdotus ihmetyttää | Verkkouutiset

"Karmeita heittoja" - MT: Ilmastopaneelin johtajan ehdotus ihmetyttää | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Joku paremmin metsä- ja sahateollisuutta tunteva voisi kommentoida, kuinka merkittäviä metsä- ja sahateollisuuden näkemykset ovat suhteessa siihen, että ne ovat nykyään muistaakseni 5-10 prosentin osuudessa bkt:sta. Merkittävä sekin ja alueellisesti hyvin merkittävä.

 

[Boogey]

Joku paremmin metsä- ja sahateollisuutta tunteva voisi kommentoida, kuinka merkittäviä metsä- ja sahateollisuuden näkemykset ovat suhteessa siihen, että ne ovat nykyään muistaakseni 5-10 prosentin osuudessa bkt:sta. Merkittävä sekin ja alueellisesti hyvin merkittävä.

Ei nyt suora kommentti tuohon miten haitallista se olisi bktlle mutta ehkä yksi tulokulma mitä metsäsektorilla voitaisiin tehdä / ohjata nykyistä paremmin on se mille teollisuudenaloille hakatut puut menevät.

Tällä hetkellä sellu vie ja muut vikisee, rakennusteollisuudella menee heikosti. Suomessa on hyviä hankkeita puurakentamisen saralla viimeaikoina, ihan vientituotteiksi asti.

--> mitäpä jos valtio ehdottaisikin valtion metsistä saatavan puun uudelleenkohdistamista jossain mittakaavassa.

Kriteereinä voisi toimia mm.
- Puunkäytön siirtäminen pois energiantuotannosta nyt kun suurimman kriisipiikin yli käsittääkseni jo mentiin.
- Puunkäytön ohjaaminen korkeamman jalostusasteen tuotteisiin. Toisinsanoen tässä voitaisiin suosia sahateollisuutta selluteollisuuden sijaan aika paljon enemmän.
- Sahateollisuus tarvitsee myös vanhempaa (lue kovempaa) puuta sahatavaraksi. Sellulle kelpaa nuorempi ja harvennuspuut. Tämä ohjaisi sivutuotteena puustoa kasvamaan pidempään. Ei ratkaise nielukysymystä mutta on yksi osa palettia.

 

[Kiekoton]

Joku paremmin metsä- ja sahateollisuutta tunteva voisi kommentoida, kuinka merkittäviä metsä- ja sahateollisuuden näkemykset ovat suhteessa siihen, että ne ovat nykyään muistaakseni 5-10 prosentin osuudessa bkt:sta. Merkittävä sekin ja alueellisesti hyvin merkittävä.

Kannattaa muistaa, että osuus viennistä on (2021) noin 19% ja ilmeisesti rakenteilla olevien hankkeiden myötä vieläkin enemmän. On niillä näkemyksillä merkitystä. Valitettavasti vaan EU-tasolla lobbaus ei juurikaan ole tarpeeksi tehokasta.

 

[Stonewall]

Sote-alueiden vähentämiseen en lähtisi, koska määrää on hiottu pertuslakivaliokunnan kanssa. Kanta oli, että niitä on oltava enemmän kuin 12. No nyt niitä on 21. Mutta yhdistäminen ei ole niin yksinkertaista. Helpointa olisi tehdä Uudenmaan kolmesta + Vantaa + Helsinki yksi alue sekä yhdistää 4 Pohjanmaata yhdeksi. Silloin oltaisiin lähellä tuota perustuslain minimiä. Mutta jälkimmäisessä törmätään kielikysymykseen ja Uudellamaalla on liikaa porukkaa, jotta kansalaisilla olisi mahdollisuus valvoa ja ohjata toimintaa.

Todennäköisesti päädytään antamaan verotusoikeus maakunnille, jolloin valtionrahan osuus vähenee. Tämä ei toki vähennä kansalaisten verotaakkaa, mutta siirtää sitä pois valtion budjetista.
Hienoa olisi, jos keksivät jotakin muuta.

 

[Cobol]

Ei nyt suora kommentti tuohon miten haitallista se olisi bktlle mutta ehkä yksi tulokulma mitä metsäsektorilla voitaisiin tehdä / ohjata nykyistä paremmin on se mille teollisuudenaloille hakatut puut menevät.

Tällä hetkellä sellu vie ja muut vikisee, rakennusteollisuudella menee heikosti. Suomessa on hyviä hankkeita puurakentamisen saralla viimeaikoina, ihan vientituotteiksi asti.

--> mitäpä jos valtio ehdottaisikin valtion metsistä saatavan puun uudelleenkohdistamista jossain mittakaavassa.

Kriteereinä voisi toimia mm.
- Puunkäytön siirtäminen pois energiantuotannosta nyt kun suurimman kriisipiikin yli käsittääkseni jo mentiin.
- Puunkäytön ohjaaminen korkeamman jalostusasteen tuotteisiin. Toisinsanoen tässä voitaisiin suosia sahateollisuutta selluteollisuuden sijaan aika paljon enemmän.
- Sahateollisuus tarvitsee myös vanhempaa (lue kovempaa) puuta sahatavaraksi. Sellulle kelpaa nuorempi ja harvennuspuut. Tämä ohjaisi sivutuotteena puustoa kasvamaan pidempään. Ei ratkaise nielukysymystä mutta on yksi osa palettia.

Jotain tällaista olisi varmaan tehtävä. Ja muuta myös.

Kannattaa muistaa, että osuus viennistä on (2021) noin 19% ja ilmeisesti rakenteilla olevien hankkeiden myötä vieläkin enemmän. On niillä näkemyksillä merkitystä. Valitettavasti vaan EU-tasolla lobbaus ei juurikaan ole tarpeeksi tehokasta.

Totta. Mutta tuo Ollikaisen puhe sisälsi valtion omistaman metsän hakkuiden jäädyttämisen. Sellainen kuva itselläni on, että yksityiset hakkaavat jotain 70-80 prosenttia vuosihakkuista.

Jos tiivistäisi, on kolme vaihtoehtoa:

1. Ollikainen on oikeassa ja valtion metsähakkuiden jäädyttäminen ajaksi X vuotta on kaikella tavalla järkevää. Myös taloudellisesti, koska luokkaa XXX miljoonan menetys estää X miljardin kompensaatiomaksut tai vähentää niitä oleellisesti. Ei kai kukaan voi olla tätä vastaan kun tuollaisessa ollaan EU:n kautta mukana muiden maiden tapaan ja lyhyen ajan jäädytys sataa luontotilan paranemisen lisäksi vielä miljardin tai pari valtion taskuun?

2. Ollikainen puhuu paskaa. EK:n edustaja komppasi Ollikaista, joten tämä vaihtoehto kutistuu.

3. Media ja minäkin olemme ymmärtäneet Ollikaisen jutut väärin ja totuus on jossain tuolla ulkona.

 

[rpeez]

Toivottavasti ei ohjattaisi. En kritisoi saati vastusta työperäistä maahanmuuttoa. Päinvastoin. Sen sijaan kritisoin ajatusta siitä, että "hoidetaan sitten englanniksi" olisi jotenkin hyvä ja helppo ratkaisu. Edes auttava suomen kielen taito on mielestäni elintärkeä asia hoitoalalla. Tulevaisuuden kieliosaajat voivat toki sanoa hoitajalle saman tien: "We can speak english."

Ehdotukseni oli, että tehdään/lisätään pari englannin kielistä sairaalaa tai miksei osastoja vain, eikä niin että sinne laitettaisiin umpisuomalaisia vanhuksia hoidettavaksi.

Paremminkin niin, että koska Suomessa elää jo iso joukko ihmisiä joiden englanti on paremmalla tasolla kuin suomenkieli tai hyvin englantia puhuvat suomalaiset, heidät voitaisiin hoitaa englanninkielisillä osastoilla joihin saisi helpommin työvoimaa ulkomailta.

Suomea opiskelleet hoitajat sitten umpisuomalaisille potilaille, sille saralle vapautuisi siten resursseja.

 

[finnjewel]

Hesarissa oli ihan aiheellinen mielipidekirjoitus aiheesta. Huonosti englantia osaavat opettavat huonosti englantia osaavia ja sitten pitäis tehdä laadukasta tieteellistä tuotosta englanniksi. Mikä tässä voisi mennä vikhaan. Se että osaa englantia kelvollisesti ja pärjää daily basis, on aivan eri asia kun opiskella aidosti englanniksi. Finglish ei ole English.

Niinpä, minulla on ollut työkaverina henkilö, joka oli kääntänyt ja tulkannut korkeimman tason valtiojohtajien puheita sekä keskusteluja englanniksi kymmeniä vuosia. Hän huokaili joskus puolitosissaan, että huomaa jatkuvasti osaavansa englantia sitä vähemmän, mitä enemmän sitä oppii.
Viimeksi kun itse tein testin, olin kuulemma noin 11-13 vuotiaan alkukielisen tasolla englannin osaamisessa (kielioppi, sanavarasto).

 

[Kimmo_Ahteri]

Ei nyt suora kommentti tuohon miten haitallista se olisi bktlle mutta ehkä yksi tulokulma mitä metsäsektorilla voitaisiin tehdä / ohjata nykyistä paremmin on se mille teollisuudenaloille hakatut puut menevät.

Tällä hetkellä sellu vie ja muut vikisee, rakennusteollisuudella menee heikosti. Suomessa on hyviä hankkeita puurakentamisen saralla viimeaikoina, ihan vientituotteiksi asti.

Paperikoneet sammuvat yksi toisensa jälkeen ihan markkinaehtoisesti ja ehkä siitä voi saada pienen siivun lisää puuta muulle teollisuudelle. Mutta näyttäisi siltä että puunkäytön raamit alkavat kaventumaan, tai ainakin puunkäyttöä on priorisoitava. Mitä valtio voi tehdä on ainakin katkaista sellaiset valtion tuet mikä tukee vähiten tuottavaa puuteollisuutta. Esimerkiksi sähkönkulutukseen liittyvät tukien vaikuttavuutta olisi hyvä arvioida ulkopuolisten toimesta ja siten karsia vaikkakin etujärjestöt niistä kitisisikin.

Valtion porkkana voisi liittyä tki -rahoihin. Pakko olisi kehittää jotain korkeamman jalostusasteen tuotoksia. Ihmettelen, miksi puurakentaminen ei ole lähtenyt lentoon. Noin ympäristön kannalta olisi parempi että 80v puu jatkaa olemassaoloansa vielä toiset 80v rakennusmateriaalina. Vertaa sitä kartonkiin, jonka elinikä voi olla viikkoja tai kuukausia, mutta tuskin kierrätyksenkään ansiosta kovin montaa vuotta.

 

[Styge]

Paperikoneet sammuvat yksi toisensa jälkeen ihan markkinaehtoisesti ja ehkä siitä voi saada pienen siivun lisää puuta muulle teollisuudelle. Mutta näyttäisi siltä että puunkäytön raamit alkavat kaventumaan, tai ainakin puunkäyttöä on priorisoitava. Mitä valtio voi tehdä on ainakin katkaista sellaiset valtion tuet mikä tukee vähiten tuottavaa puuteollisuutta. Esimerkiksi sähkönkulutukseen liittyvät tukien vaikuttavuutta olisi hyvä arvioida ulkopuolisten toimesta ja siten karsia vaikkakin etujärjestöt niistä kitisisikin.

Valtion porkkana voisi liittyä tki -rahoihin. Pakko olisi kehittää jotain korkeamman jalostusasteen tuotoksia. Ihmettelen, miksi puurakentaminen ei ole lähtenyt lentoon. Noin ympäristön kannalta olisi parempi että 80v puu jatkaa olemassaoloansa vielä toiset 80v rakennusmateriaalina. Vertaa sitä kartonkiin, jonka elinikä voi olla viikkoja tai kuukausia, mutta tuskin kierrätyksenkään ansiosta kovin montaa vuotta.

No ei kai se kovin yllättävää ole, ettei ole lähtenyt lentoon. Pitää rakentaa halvalla bulkkia ja siihen on vanhat menetelmät halvempia ja yllätyksiä tulee vähemmän. Sellaista se on, kun kansa on köyhää ja pienituloista.

 

[Ann Arbor]

SK kannattaa tilata monista syistä, joten vain pieni maistiainen siitä, mitä Suomen energiateollisuus ajattelee tulevasta hallituksesta:

Toimitusjohtaja Jukka Leskelä toivoo, etteivät hallitusohjelmaa rakentavat puolueet tee yllättäviä päätöksiä, jotka vaikuttavat sähkömarkkinoihin. Kokoomuksen, perussuomalaisten, rkp:n ja kristillisdemokraattien pitäisi taata miljardi-investoinnit vakaalla, ennustettavalla energiapolitiikalla. ”Huonolla politiikalla on mahdollista pilata asioita, jotka ovat Suomen etu.”

Tasan samaa mieltä ja ei Orpo sekä muut neuvottelijat muuta ajattele kuin Suomen etua. Toivottavasti. Energiapolitiikka ja investoinnit tarvitsevat rationaalista linjaa vuosikymmeniä eteenpäin.

Miten tuleva hallitus kohtelee puhtaan sähkön hankkeita? Energia-ala pelkää äkkikäänteitä

Työ- ja elinkeinoministeriö on suosittanut seuraavaa hallitusta jatkamaan puhtaan sähkön investointeja. Etenkin perussuomalaiset ovat suhtautuneet skeptisesti tuulivoiman mittavaan lisärakentamiseen.

suomenkuvalehti.fi

Sinänsä mielestäni perin omituista, ettei energiaomavaraisuus (nettoviejyys) näytä olevan oikeistopuolue Perussuomalaisten agendalla kovin korkealla. Ydinvoima on Persuille ymmärtääkseni jees, mutta tuulivoima edelleen räjähtäviä lepakoita ja vihreä siirtymä nähdään valtavan taloudellisen mahdollisuuden sijaan piiperryksenä. Sääli.

Tässä veikkaan kyllä Kooomuksen, RKP:n ja KD:n löytävän toisensa, vaikka Eija-Riitta Korhola neuvotteluissa onkin mukana.

 

[Vaughan]

Olen monesti pohtinut niitä kuuluisia VM:n laskelmia, että miten työllisyystoimet, eli siis olennaisesti työnhakujen määrän lisääminen eri keinoin, tuottavat uusia työpaikkoja...

...Eli tilanne tässä siis on se, että kysyntä ja hinta pysyvät staattisina, mutta tarjonta lisääntyy - ja mikä tällöin on siis se mekanismi, mikä lisää mitenkään olennaisesti työllisyyttä?

En ole Hetemäki, mutta voin vilkaista...

Olennaisinta on, että työvoiman kysyntä ei ole koskaan staattista. Potentiaalisia työpaikkoja on koko ajan enemmän kuin, missään ilmoitetaan avoimeksi. Tämä koskee niin huippuasiantuntijoita kuin duunaritehtäviä.

Varmasti moni yritys on työpaikkojen suhteen "kylläinen", eli sillä on töissä juuri se määrä, minkä se tarvitsee sillä hetkellä. Tällöin ylimääräiset "ovelle koputtelijat" eivät merkitse mitään.

Samaan aikaan on kuitenkin yrityksiä, jotka palkkaisivat heti uuden työntekijä, jos sellainen olisi helposti saatavilla. Miksi paikkoja ei sitten ole ilmoitettu avoimesti hakuun? Syitä on monia: esim. aiemmat epäonnistuneet rekrytointiyritykset, aktiiviseen rekrytoimiseen sisältyvä vaiva (eriyisesti pk-yrityksillä) tai yksinkertaisesti ei ole osattu ennakoida tarvetta, mutta sopivan osaajan osuessa kohdalle hänelle löydetäänkin käyttöä jne.

Tärkeintä työnhakijoiden "patistelussa" on varmasti kuitenkin aito työvoimapula. Meillä on paikkoja, joihin ei löydy tekijöitä (vaikka vaatimustaso ei olisi korkea). Selkeimpinä esimerkkeinä osa-aikaiset ja pätkätyöt, joihin ei haluttaisi mennä, koska hyöty suhteessa työttömyyden jatkumiseen koetaan liian pieneksi. Kuitenkin tie kokoaikaiseen ja vakituiseen työhön kulkee varsin usein osa-aikaisten ja pätkätöiden kautta: jos organisaatiossa on jo osa- tai määräaikaisia, he ovat etusijalla kokoaikaisia ja vakituisia palkatessa. Jos patistelulla saadaan ihminen laskemaan "kelpuutettavien" työtehtävien rimaa, sillä on pitempiaikaistakin hyötyä kuin vain yksittäisen paikan täyttäminen.

Eikä voi väheksyä sitäkään vaikutusta, että patistelu ja velvoittavat työtarjoukset saavat aina jonkun jossain aktivoitumaan, ja lähtemään itse aidosti etsimään omaan työttömyysongelmaansa sopivinta vaihtoehtoa - mikä se sitten yksittäisellä yksilöllä onkaan...

Erittäin merkittävä peruste on myös tämä: Jos se toimii työllisyyden mallimaassa Tanskassa, niin miksei meilläkin...

Ja lopuksi: työ luo työtä. Työpaikkojen täyttämisellä on kerrannaisvaikutuksia. Jokaista 100 täytettyä työpaikkaa kohti tarvitaan x määrä muita työtehtäviä. Jokainen yritys ostaa työtä muilta yrityksiltä, tai tarvitsee itselleen lisää tekijöitä täytettyjen paikkojen ympärille. Lisäksi työ tuo verotuloja, vähentää sosiaalimenoja ja lisää kokonaiskysyntää. Sillä, että saadaan patistettua mukavuuden haluinen nuori parin kuukauden pätkätyöhön, voi olla positiivisia vaikutuksia sekä hänen oman työuransa tulevaisuuteen että kerrannaisvaikutuksineen koko kansantalouteen.

Eli toisin kuin vaikka Anna Kontula on esittänyt, työttömyys ei ole seurausta yhtäkkiä ilmenneestä työn kysynnän vähenemisestä. Työmarkkinat on dynaaminen kokonaisuus, jos "ulkoinen" työn kysyntä on vain yksi osa kokonaisuutta. Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen kyllä helpottaa sopeutumista myös ulkoisiin shokkeihin, mutta lisäksi se parantaa työllisyyttä oikeastaan aina paitsi, jos kuvittelemme elävämme jo valmiiksi "täydellisissä" työmarkkinoissa, joissa mitään ei voi muuttaa muuten kuin nollasummapelillä. Ymmärrän kyllä, että sellainen ajattelu voi olla tyypillistä Kontulan tapaisille suunnitelmatalouteen uskoville...

 

[Beltran]

Sinänsä mielestäni perin omituista, ettei energiaomavaraisuus (nettoviejyys) näytä olevan oikeistopuolue Perussuomalaisten agendalla kovin korkealla. Ydinvoima on Persuille ymmärtääkseni jees, mutta tuulivoima edelleen räjähtäviä lepakoita ja vihreä siirtymä nähdään valtavan taloudellisen mahdollisuuden sijaan piiperryksenä. Sääli.

Ei liity Persuihin (ainakaan tietääkseni) mutta liittyy tuulivoimaan. Tuulivoimalan perustuksiin menee koosta riippuen noin tuhat kuutiota betonia ja terästä vähän yli sata kiloa / betonikuutio. Betoniautoon taitaa mennä 8 kuutiota betonia joten voi helposti laskea kuinka monta betoniautokuormaa tarvitaan yhtä tuulivoimalaa kohden. Ei liene kovin "vihreää" rakentamista riippuen tietysti myös siitä miten kaukana tuulivoimapuistoa on lähin betoniasema.

Lisäksi tuulivoimaloilla on käyttöikä. Mitä tuolle teräsbetoniperustukselle tapahtuu kun tuulivoimala otetaan pois käytöstä? Yksi vastaus on että paikka "maisemoidaan" eli maata päälle vaan, toinen vaihtoehto on se että voimalan omistanut yritys vastaa purusta. Tulee varmasti tapahtumaan. Lisäksi on jäljellä kysymys siitä minne tuo teräsbetoni viedään tai mitä sille tehdään?

Tämä on varmasti aika tylsää kyselyä, pitää vain lujasti uskoa vihreään siirtymään ja tuulivoimaan.

 

[Everton]

Lisäksi tuulivoimaloilla on käyttöikä. Mitä tuolle teräsbetoniperustukselle tapahtuu kun tuulivoimala otetaan pois käytöstä? Yksi vastaus on että paikka "maisemoidaan" eli maata päälle vaan, toinen vaihtoehto on se että voimalan omistanut yritys vastaa purusta. Tulee varmasti tapahtumaan. Lisäksi on jäljellä kysymys siitä minne tuo teräsbetoni viedään tai mitä sille tehdään?

Eikö se ole mahdollista, että purettavan tuulivoimalan tilalle rakennetaan uusi samoille perustuksille?

Tämä siis ihan vilpittömänä kysymyksenä, en ole perehtynyt yhtään tuulivoimalaitoksiin tai niiden elinkaareen.

 

[Vinyl]

Ja kyllähän noissa perustusratkaisussa mennään myös koko ajan eteenpäin. Se että joskus on tarvinnut paljon rautaa ja betonia, ei tarkoita että sitä rautaa ja betonia tarvii kymmenenkin vuoden päästä yhtä paljon.