Samalla kepu yrittää saada äänestäjänsä unohtamaan edellisen hallituskauden, ja erottautumaan opposition vasemmistopuolueista. Saa nähdä.
Samalla kepu yrittää saada äänestäjänsä unohtamaan edellisen hallituskauden, ja erottautumaan opposition vasemmistopuolueista. Saa nähdä.Oikeiston hallituskaudesta tulee siinä mielessä viihdyttävä, kun kepulaiset seuraavat silmä kovana päävastustajansa persujen kaikkia tekemisiä ja räksyttävät varmasti kuin rakkikoira, kun persuilta jää vaalilupauksia toteuttamatta tai he toimivat niiden vastaisesti.
Kyllä sieltä varmaan se pointti kuitenkin välittyy (täällähän ei tosiaan ole koskaan aiemmin värikynää käytetty)? Juuri nyt olisi paikka jokaisella puoluejohtajalla toimia yhteisen edun nimissä, eikä tuolla marinistisella pikkusieluisella katkeruudella.
Todella huono asia, jos koulutukseen ei panosteta riittävästi rahaa ja resursseja. Toivottavasti persuja ei nähdä seuraavassa hallituksessa.
Tämä "värikynä" on tehnyt kaikesta Mariniin liittyvästä keskustelusta palstoilla ja sosiaalisessa mediassa lukukelvotonta.
En ymmärrä, kuinka se voi olla niin vaikeaa kritisoida Marinia asioista ilman jatkuvia ad hominem -hyökkäyksiä. Asioista kritisoitavaakin kuitenkin riittäisi.
Tämä "värikynä" on tehnyt kaikesta Mariniin liittyvästä keskustelusta palstoilla ja sosiaalisessa mediassa lukukelvotonta.
En ymmärrä, kuinka se voi olla niin vaikeaa kritisoida Marinia asioista ilman jatkuvia ad hominem -hyökkäyksiä. Asioista kritisoitavaakin kuitenkin riittäisi.
Oikeiston hallituskaudesta tulee siinä mielessä viihdyttävä, kun kepulaiset seuraavat silmä kovana päävastustajansa persujen kaikkia tekemisiä ja räksyttävät varmasti kuin rakkikoira, kun persuilta jää vaalilupauksia toteuttamatta tai he toimivat niiden vastaisesti.
Kun vielä vasemmisto ja ay-liike seuraavat silmäkovana ja lakkoase kuumana kaikkia hallituksen järkeviä toimia työmarkkinoiden nykyaikaistamisessa, keskustavasemmisto on todella Suomen asialla. Ruotsi ja Tanska vapisevat miten Suomi ottaa taloudessa heidät kiinni ja menee ohi.
Haitallsta maahanmuuttoa on rajoitettava, mutta työperäiseen maahanmuuttoon on suhtauduttava myönteisesti, koska Suomi ei pärjää tulevaisuudessa ilman uusia osaajia työmarkkinoilla. Koulutukseen ja oppimistason nostoon tulee keskittyä tarmokkaasti, jotta saavutetaan tarvittava osaamistaso vaativissa työtehtävissä työpaikoilla.
Suomi tarvitsee lisää uusia työhalusia maahanmuuttajia/osaajia jo nyt.
Jep jep. Muuntokoulutus on yksi vaihtoehto edistää työttömien mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Useat henkilöt kouluttautuvat uuteen ammattiin työn ohessa tai muuten vain. Paljon pitää tehdä, että saadaan lisää työkykyisiä henkilöitä töihin.Samaa mieltä. Ja silti äänesti PSää.
Mutta samassa, Suomen (laskentatavasta riippuen) 200-300 000 työtöntä ei saa tässä yhtälössä unohtaa, heistä puhutaan surullisen vähän. Heidät on myös saatava töihin, iso osa ei lähde inspiraatioluennolla, joten valitettavasti on karttakeppi kaivettava. On ennennäkemätön osaajapula jo nyt esim Uudellamaalla ja kasvavat uhat ympäri maata, sote sektorissa 20 000 välitön tarve - ei tuo reservi vaan voi olla eläköitynyt ja sitten toivotaan, että ulkomailta tulee se pelastava voima tähän yhtälöön.
Nuorempi poikani saa tänä keväänä valmiiksi kolmessa vuodessa kaksoistutkinnon (ohjelmistokehittämisen perustutkinto ja yo-tutkinto). Tuon perustutkinnon suorittamisen pituus kaikilta (myös niiltä jotka eivät kirjoita yo-tutkintoa) on 2 1/2 vuotta. En tiedä, miten yleinen tämän mittainen ammattikoulutus on.Persuille sopii ammattikoulutuksen lyhennys 2 vuoteen.
Ei vain ole laajalti realistista. Siellä on todella paljon sellaista porukkaa, joka ei yksinkertaisesti kelpaa työnantajille vaikka haluaisivatkin yrittää, ja suuri tai epäilemättä suurin osa ei halua. Enkä oikein usko että mikään taikakeppi muuttaisi näitä ihmisiä työkelpoisiksi, tai taikaporkkana. Tämä on yksinkertaisesti tosiseikka. Paljon järkevämpää olisi putsata tilastot vähintään kaikkein ilmeisimmin mahdottomista tapauksista ja päästää heidät työkyvyttömyyseläkkeelle. En tajua, että mikä hyöty on teeskennellä, ettei tilanne tosiaan olisi tämä? Kun se nyt vaan on.Samaa mieltä. Ja silti äänesti PSää.
Mutta samassa, Suomen (laskentatavasta riippuen) 200-300 000 työtöntä ei saa tässä yhtälössä unohtaa, heistä puhutaan surullisen vähän. Heidät on myös saatava töihin, iso osa ei lähde inspiraatioluennolla, joten valitettavasti on karttakeppi kaivettava.
Ei vain ole laajalti realistista. Siellä on todella paljon sellaista porukkaa, joka ei yksinkertaisesti kelpaa työnantajille vaikka haluaisivatkin yrittää, ja suuri tai epäilemättä suurin osa ei halua. Enkä oikein usko että mikään taikakeppi muuttaisi näitä ihmisiä työkelpoisiksi, tai taikaporkkana. Tämä on yksinkertaisesti tosiseikka. Paljon järkevämpää olisi putsata tilastot vähintään kaikkein ilmeisimmin mahdottomista tapauksista ja päästää heidät työkyvyttömyyseläkkeelle. En tajua, että mikä hyöty on teeskennellä, ettei tilanne tosiaan olisi tämä? Kun se nyt vaan on.
Totuus siis yksinkertaisesti on, että huomattava osa heistä ei reaalisesti ole työkykyisiä. Toinen asia on, että viimeksi kun vilkaisin klassista taloustiedettä niin tarjonnan lisääminen ei automaattisesti lisää kysyntää hyödykkeen hinnan pysyessä olennaisesti samana. Varmasti on tietty marginaali ja raja-arvo, mutta ei mitään radikaalia muutosta ole odotettavissa vaikka työn tarjonta lisääntyisikin.Isä kertoi aikanaan että oli suuri häpeä elää tukien varassa ja oli kiire päästä niiltä pois, tätä mentaliteettia tarvittaisiin takaisin - työkykyisille.
asiahan on juuri näin. Jokaisen ihmisen tulisi pyrkiä ottamaan vastuu omista toimistaan ja omasta elämästään niin että olisi yhteiskuntaa rakentava jäsen eikä huutaa valtiota apuun. Ilmeisesti tämän asian moni isä jättää lapsilleen opettamatta.Isä kertoi aikanaan että oli suuri häpeä elää tukien varassa ja oli kiire päästä niiltä pois, tätä mentaliteettia tarvittaisiin takaisin - työkykyisille.
Tämä oli hyvä ajatusmaailma, ja ennen 2000 lukua vielä kohtuudella elossa.Isä kertoi aikanaan että oli suuri häpeä elää tukien varassa ja oli kiire päästä niiltä pois, tätä mentaliteettia tarvittaisiin takaisin - työkykyisille.
Tämä nyt on puhtaasti boomerpuhetta. Itse nyt 30-40v-haarukkaan osuvana kaverina en ole vielä tavannut ketään, joka oikeasti näkisi jonkin abstraktin "tuilla elämisen" tyydyttävänä vaihtoehtona. Saatan tietysti hengailla liian kunnollisen aineksen kanssa, mutta yleisesti "elämäänsä tyytyväinen tuillaeläjä" on kyllä aikamoinen satuolento.Ilmeisesti tämän asian moni isä jättää lapsilleen opettamatta.
Olen esittänyt tämän kysymyksen valtavan monta kertaa, mutta kerta kiellon päälle. Jos otetaan sata lasta jotka syntyvät ehjiin ja tasapainoisiin keskiluokkaisiin perheisiin, joissa pidetään huolta ja arvostetaan koulutusta vs sata lasta, jotka syntyvät addikti- tai muuten traumatisoituneisiin perheisiin, joissa jäävät emotionaalisesti ja fyysisesti laiminlyödyiksi. Niin mikä on yhteiskunnallisesti ja emotionaalisesti onnistuneiden tapausten määrä kummassakin ryhmässä? Totta kai poikkeusyksilöt voivat tunkea esiin vaikka mistä helveteistä (ja kyvyiltään keskinkertaiset pärjätä lähinnä hyvien lähtökohtiensa perusteella), mutta olosuhteilla on siis radikaali merkitys.asiahan on juuri näin. Jokaisen ihmisen tulisi pyrkiä ottamaan vastuu omista toimistaan ja omasta elämästään niin että olisi yhteiskuntaa rakentava jäsen eikä huutaa valtiota apuun. Ilmeisesti tämän asian moni isä jättää lapsilleen opettamatta.
Niin, lähinnä nämä ihmiset ovat ajautuneet siihen tilanteestaan, monista syistä. Sitä voi itse kokeilla miten "tyytyväisenä" ihminen voi elää Kelan varassa tässä maassa. Se voi olla näitä loppumattomia sontalehti-fantasioita huomattavasti epämiellyttävämpää.Tämä nyt on puhtaasti boomerpuhetta. Itse nyt 30-40v-haarukkaan osuvana kaverina en ole vielä tavannut ketään, joka oikeasti näkisi jonkin abstraktin "tuilla elämisen" tyydyttävänä vaihtoehtona. Saatan tietysti hengailla liian kunnollisen aineksen kanssa, mutta yleisesti "elämäänsä tyytyväinen tuillaeläjä" on kyllä aikamoinen satuolento.
Totuus siis yksinkertaisesti on, että huomattava osa heistä ei reaalisesti ole työkykyisiä. Toinen asia on, että viimeksi kun vilkaisin klassista taloustiedettä niin tarjonnan lisääminen ei automaattisesti lisää kysyntää. Varmasti on tietty marginaali ja raja-arvo, mutta ei mitään radikaalia muutosta ole odotettavissa vaikka työn kysyntä lisääntyisikin. Vaikka en ehkä pidäkään Marinia varsinaisena taloustieteen ajatusten Tonavana (ehkä enemmänkin vaikka Loimijokena) niin hän oli kuitenkin täysin, täydellisen, totaalisen oikeassa siinä, että talouskasvu on se avain. Sitä me eniten kaipaamme ja sen merkittävin jarru on taantuva demografiamme, ja nykyinen julkisen talouden vaje on korkeintaan marginaalinen tekijä. Mitä ei ihan voisi tajuta nykyisestä poliittisesta debatista.
Tuo pitkä vuodatus liittyy jollakin tavalla siihen mitä kirjoitin?Olen esittänyt tämän kysymyksen valtavan monta kertaa, mutta kerta kiellon päälle. Jos otetaan sata lasta jotka syntyvät ehjiin ja tasapainoisiin keskiluokkaisiin perheisiin, joissa pidetään huolta ja arvostetaan koulutusta vs sata lasta, jotka syntyvät addikti- tai muuten traumatisoituneisiin perheisiin, joissa jäävät emotionaalisesti ja fyysisesti laiminlyödyiksi. Niin miten on yhteiskunnallisesti ja emotionaalisesti onnistuneiden tapausten määrä kummassakin ryhmässä? Totta kai poikkeusyksilöt voivat tunkea esiin vaikka mistä helveteistä (ja kyvyiltään keskinkertaiset pärjätä lähinnä hyvien lähtökohtiensa perusteella), mutta olosuhteilla on siis radikaali merkitys.
Tarvitsemme tehokasta yhteiskunnallista kilpailua, jossa uudet sukupolvet voivat pärjätä ominaisuuksillaan eikä vanhempiensa ja esivanhempiensa menestyksellä tai sen puutteella. Siksi pelikenttää on rationaalista tasoittaa. Tarjota korkealaatuista ilmaista koulutusta, pääsyä korkealuokkaiseen terveydenhoitojärjestelmään, suojata perheitä markkinatalouden satunnaisilta heittelyiltä olennaisilla turvaverkoilla jne. jne. On todella omalaatuista miten vaikeaa on sisäistää tälläinen täysin ilmeinen perusasia.
Tämä nyt on puhtaasti boomerpuhetta. Itse nyt 30-40v-haarukkaan osuvana kaverina en ole vielä tavannut ketään, joka oikeasti näkisi jonkin abstraktin "tuilla elämisen" tyydyttävänä vaihtoehtona. Saatan tietysti hengailla liian kunnollisen aineksen kanssa, mutta yleisesti "elämäänsä tyytyväinen tuillaeläjä" on kyllä aikamoinen satuolento.
En lähde arvelemaan millaisessa porukassa sinä hengailet, oletan sinun tietävän sen itse paremmin.Tämä nyt on puhtaasti boomerpuhetta. Itse nyt 30-40v-haarukkaan osuvana kaverina en ole vielä tavannut ketään, joka oikeasti näkisi jonkin abstraktin "tuilla elämisen" tyydyttävänä vaihtoehtona. Saatan tietysti hengailla liian kunnollisen aineksen kanssa, mutta yleisesti "elämäänsä tyytyväinen tuillaeläjä" on kyllä aikamoinen satuolento.
No, esitä keinosi. Ilman että samalla puuttuisit kovin keskeisesti työn hintaan. Laittaisit siis jonkinlaisen määrän työnhakijoita työmarkkinoille - miten se lisäisi työn kysyntää, ellei työn hinta samalla merkittävästi laskisi? Kuten sanottu niin en ole klassisen taloustieteen suurimpia ystäviä, mutta kuitenkin ymmärrän sen perusperiaatteita mielestäni ihan hyvin.Siellä on silti visusti kuusinumeroinen määrä työkykyisiä.