Uusi hallitus?

[Cobol]

Mielenkiintoinen ilmiö on ollut lisäksi se, että muut Pohjoismaat ovat olleet puolalaisille suosittuja muuttokohteita, mutta Suomi ei. Ruotsissa puolalaistaustaisia on yli 100 000, mutta Suomessa alle 10 000. Vaikka Etelä-Ruotsi onkin vain lauttamatkan päässä, on ero silti hätkähdyttävä.

Tälle on syynsä historiassa. Sama ero pätee moniin muihinkin eurooppalaisiin Suomen ja Ruotsin välillä. Vaikkapa ex-jugoslaaveihin. Suomi on ollut eri tavoin suljettu ja ammattiyhdistysliike sekä vasemmisto on ehkä pisimpään länsimaista vastustanut työperäistä maahanmuuttoa. Muualla näistä näkökannoista päästiin eroon jo viimeistään 70- tai 80-luvulla, jolloin muistaakseni Britanniassa ay-liike vähitellen lopetti siirtolaisten mustamaalauksen.

Me emme hyötyneet siirtolaisista Ruotsin tapaan. Päinvastoin, tuotimme itsekin siirtolaisia Ruotsiin ja liukuhihnalle. Koska meillä ei ole ollut ennen viime vuosia merkittäviä siirtolaisyhteisöjä, luonnollinen kiinnostus Suomeen on vähäistä. Ay-liike hankaa edelleen mm. työperäistä vastaan eikä meillä hallitukset ole luoneet riittävää konkretiaa yhdessä virkamiesten kanssa.

Järkeä kannattaa kuitenkin käyttää ja ymmärtää se, että niin kauan kun Suomi on yksi maailman suurimpia tukitalouksia, emme kykene luomaan työperäisten tulijoiden ja opiskelijoiden ulkopuolelta riittävästi tulijoille polkuja työelämään. Seuraava hallitus toivottavasti näkee asian samalla tavalla. Panostukset työperäiseen maahanmuuttoon ja sen osalta on luotava lisävalvontaa työntekijöiden hyväksikäytön estämiselle.

 

[Kimmo_Ahteri]

Toisaalta, onneksi työelämässä hinta ei ole ainoa muuttuja: Tanskassa irtisanominen on Suomea helpompaa. Siellä kynnys antaa mahdollisuus hieman rikkinäisestä taustasta huolimatta on alhaisempi, koska vaikka rekrytointi epäonnistuisi, työntekijästä pääsee eroon vielä koeajan jälkeenkin. Sen vastapainona Tanskassa työttömyysturva on suurempi (kunhan noudattaa paikallisen työkkärin ohjeita - esim. kouluttautuu uuteen ammattiin, jos vanha ei työllistä...)

Omassa toimessani pääsen seuraamaan erään tanskalaisen firman henkilöstöpolitiikkaa ja siinä on pari selkeää eroa Suomeen. Ensinnäkin, vaihtuvuus on merkittävästi suurempaa kuin Suomessa. Tämä tietysti johtuu työmarkkinoista, jossa työpaikan vaihto on helpompaa. Sen kääntöpuolena on että lähes koko ajan jokin toiminta tai prosessi nojaa vasta-alkajiin. Talon sisäistä tietoa ei ole ja/tai se ei siirry uudelle henkilölle nopeasti. Toisaalta, tärkeisiin tehtäviin tarvitaan osaajia ja niille joutuu maksamaan huomattavasti enemmän kuin vastaavasta roolista Suomessa. Toki palkkatasoon vaikuttaa asuinpaikka, kustannustaso ja verotus.

Jos tanskalainen yritys haluaa pitää todella kiinni osaajistaan, keskiöön nousee yrityksen kulttuuri, ei niinkään rahapalkka. Ihmiset haluavat viihtyä työssään, tehdä jotain merkityksellistä ja olla vaikuttamassa asioihin. Näillä kilpailuvalteilla yritykset kilpailevat työntekijöistä. Vaihtuvuus ilmentää sitä mitkä firmat ovat haluttuja työpaikkoja. Hyvän yrityskulttuurin luominen vie aikaa ja rahaa.

Tanskalaista työpaikkaa verrattaessa suomalaiseen (oma empiirinen tutkimus), suomalaisten etu on tietty pysyvyys ja ehkä osin ennakoitavuus. Kun työkaveri ei vaihdu tiheään, opit tuntemaan heidät paremmin niin ehkä olet valmis ponnistelemaan kaverin puolesta enemmän. Tämä on jäykän työmarkkinamme etu. Toki siitä ärsyttävästä tyypistä ei pääse eroon, mutta luultavasti Tanskassakin on jokin pätevä syy annettava irtisanomiselle. Suomalaisten haittana on enemmän tietty muutosvastaisuus, jossa pitkään talossa olleet eivät helposti alistu muutoksille, mutta tanskalaiset uskaltavat enemmän kokeilla uusia asioita. Ehkä siksi että heillä on talossa uusia ihmisiä, jotka ajattelevat eri tavalla. Jos jokin menee metsään, voi aina yrittää etsiä toista työpaikkaa oma-aloitteisesti ja hyvän työtilanteen vuoksi saada työpaikan helposti.

Tätä kun katsoo ruohojuuritasolla, edellytykset hyvälle työpaikalle tulevat ns. pehmeistä arvoista.

 

[BitterX]

Niin no, tämä onkin tämä toinen pointti, eli tietenkin sitä Suomen houkuttelevuutta pitää saada ylöspäin. Totta kai tämä toimia vaatii.

Yksi houkutustekijä (mutta vain yksi) ainakin Saksan ja Itävallan kohdalla on työnantajien keskimäärin paljon korkeampi rohkeus palkata ulkomaalaisia.

Tämä johtuu osin joustavammista työmarkkinoista, mutta se myös itsessään lisää työmarkkinoiden joustavuutta. Jos rekry ei onnistu, voi työsuhteen helpommin päättää. Samalla tilanne ei työntekijällekään ole samassa mittakaavassa katastrofi kuin se on Suomessa, koska muutkin työnantajat ovat rohkeita palkkaamaan ulkomaalaisia ja palkkaaminen onnistuu suhteellisen jouhevasti.

Samalla on kuitenkin oltava mahdollisuus sosiaali- / työttömyysturvaan ja tämän pitää myös tapahtua joustavasti. Ketään ei palvele se, että maahanmuuttaja ei pysty maksamaan elämistään, jos sattuu jäämään työttömäksi. Päinvastoin, se johtaa ensinnäkin mahdottomaan yhtälöön asuntomarkkinatilanteen suhteen (kukaan ei vuokraa asuntoa, jos on suuri riski vuokralaisen maksukyvyttömyydelle) ja, toisekseen, syrjäytymisriskiin.

 

[Tuima]

Valtion määräyksestä nostetaan yleistä palkkatasoa 10% kaikissa yrityksissä ja leikataan veroja parilla prosentilla? Saattaisi nostaa elämisen hintaa pikkuisen kun inflaatio seuraisi perässä. Eikä ehkä näkyisi ihan noissa yritysten katteissakaan positiivisesti.

Ei tätä nyt Kummeliksi tarvitse vetää.
Mutta tulkiten vastaustasi, edellä mainittuihin seikkoihin ei siis voi mielestäsi vaikuttaa poliittisilla päätöksillä.

 

[BitterX]

Jaahas, @Kimmo_Ahteri lla näköjään aikalailla täsmälleen samat havainnot Tanskan suhteen, kuin itselläni Itävallan ja Saksan suhteen.

 

[Ollakseni]

Ei tätä nyt Kummeliksi tarvitse vetää.
Mutta tulkiten vastaustasi, edellä mainittuihin seikkoihin ei siis voi mielestäsi vaikuttaa poliittisilla päätöksillä.

Asumisen hintaan voisi varmaan vaikuttaa parhaiten pyrkimällä vapauttamaan rakentamista ja toki verotuksella voi lisätä hieman sitä määrää rahaa mikä ihmisellä jää käteen. Mutta palkkatason nostaminen valtion toimesta ei ole mikään yksinkertainen asia. Tälläkin palstalla oli viime vuonna paljon ihmisiä, jotka sanoivat että sairaanhoitajien palkkoja ei voi missään nimessä nostaa koska julkisen puolen palkat vain syövät verorahoja pois ja kyseessä on kutsumusammatti eikä siitä tarvitse maksaa.

 

[Ann Arbor]

Tälle on syynsä historiassa. Sama ero pätee moniin muihinkin eurooppalaisiin Suomen ja Ruotsin välillä. Vaikkapa ex-jugoslaaveihin. Suomi on ollut eri tavoin suljettu ja ammattiyhdistysliike sekä vasemmisto on ehkä pisimpään länsimaista vastustanut työperäistä maahanmuuttoa. Muualla näistä näkökannoista päästiin eroon jo viimeistään 70- tai 80-luvulla, jolloin muistaakseni Britanniassa ay-liike vähitellen lopetti siirtolaisten mustamaalauksen.

Me emme hyötyneet siirtolaisista Ruotsin tapaan. Päinvastoin, tuotimme itsekin siirtolaisia Ruotsiin ja liukuhihnalle. Koska meillä ei ole ollut ennen viime vuosia merkittäviä siirtolaisyhteisöjä, luonnollinen kiinnostus Suomeen on vähäistä. Ay-liike hankaa edelleen mm. työperäistä vastaan eikä meillä hallitukset ole luoneet riittävää konkretiaa yhdessä virkamiesten kanssa.

Järkeä kannattaa kuitenkin käyttää ja ymmärtää se, että niin kauan kun Suomi on yksi maailman suurimpia tukitalouksia, emme kykene luomaan työperäisten tulijoiden ja opiskelijoiden ulkopuolelta riittävästi tulijoille polkuja työelämään. Seuraava hallitus toivottavasti näkee asian samalla tavalla. Panostukset työperäiseen maahanmuuttoon ja sen osalta on luotava lisävalvontaa työntekijöiden hyväksikäytön estämiselle.

Hyvä kirjoitus kaikkinensa. Kyllähän sitä toivoisi, että "ne vie meidän työt"-ajatusmaailma eläisi 2020-luvulla enää meemeissä, vaikka lyhytnäköinen protektionismi on AY-tahoille erittäin tyypillistä. Huomioiden kuitenkin, että demografisesta vajeesta johtuva työvoimapula on koko elinkeinoelämään ulottuva ja jo talouskasvua uhkaava, asenteiden toivoisi päivittyvän. -Jos sitä dösää ei ole Suomessa syntynyttä kuskia ajamaan, parempihan se on ulkomaalaistaustainen tehtävää hoitamaan, kuin että dösä jää ajamatta. Tämän olettaisi niin Persujen, kuin vasemmistokonservatiivienkin myöntävän.

Lisäksi sikäli muistaen oman suuren Ruotsiin muuton aikakauden (ja tätä ennen suuren siirtolaisuuden Yhdysvaltoihin ja Kanadaan), on Suomeen kohdistuvan työperäisen maahanmuuton vastustaminen erittäin ristiriitainen ilmiö.

 

[DonTirri]

Ei 7€ tuntipalkalla toimeen tule, mutta ei se verotuksesta johdu. Ei noin pienistä ansioista veroa tarvitse maksaa. Päivittäinen lounas ym. on paljon isompi menoerä.

verotuksestahan se juuri johtuu, vai miksi eläminen on niin kallista mielestäsi?

Pahaa pahuuttaan firmat nostaa hintoja?

 

[finnjewel]

verotuksestahan se juuri johtuu, vai miksi eläminen on niin kallista mielestäsi?

Pahaa pahuuttaan firmat nostaa hintoja?

Tuolla liksalla ei ainakaan tuloverotuksesta.
ALV ym. on sitten eri asia.

 

[Ann Arbor]

Yksi houkutustekijä (mutta vain yksi) ainakin Saksan ja Itävallan kohdalla on työnantajien keskimäärin paljon korkeampi rohkeus palkata ulkomaalaisia.

Tämä johtuu osin joustavammista työmarkkinoista, mutta se myös itsessään lisää työmarkkinoiden joustavuutta. Jos rekry ei onnistu, voi työsuhteen helpommin päättää. Samalla tilanne ei työntekijällekään ole samassa mittakaavassa katastrofi kuin se on Suomessa, koska muutkin työnantajat ovat rohkeita palkkaamaan ulkomaalaisia ja palkkaaminen onnistuu suhteellisen jouhevasti.

Uskaltaisin veikata myös ihan asenteiden vaikuttavan. Saksassa "ulkomaalainen" ei ole aikoihin ollut enää mikään kummastusta herättävä huutomerkki, vaan oikeastaan kaikki työikäiset ja sitä vanhemmatkin ovat syntyneet monikulttuuriseen Saksaan. Saksan väestöstä yli neljännes on maahanmuuttajataustaista (syntynyt itse ulkomailla tai vähintään toinen vanhemmista) ja huomioiden maan sijainnin keskellä Eurooppaa, lukemattomilla "kantasaksalaisillakin" on ulkomaalaisia sukujuuria.

Vaikka historiallis-vertaileva kielitiede ja moderni geenitutkimus onkin paljastunut, ettemme me suomalaiset ole mikään yhtenä joukkona Volgan mutkasta vaeltanut heimo, oli Suomi kuitenkin vielä 1990-luvun vaihteeseen oikeastaan Helsinkiä lukuun ottamatta hyvin sisäänpäin kääntynyt maa. Ulkomailla syntyneitä oli maan väestöstä alle prosentti ja maahanmuuttopolitiikka, no maahanmuuttopolitiikkaa ei oikeastaan ollut, vaan Suomi oli varsin tiukasti suljettu linnake ja pitkään muuttoliike oli ennen kaikkea ulospäin. Kaiketi jotkut kaipaavat takaisin noihin aikoihin ja tähän myyttiseen yhtenäiskulttuurin aikakauteen.

Vaikka Saksassakin ovat omat maahanmuuttokriitikkonsa, ei ymmärtäneekseni ulkomaalainen perhetausta ole siellä samanlainen "tapaus" kuin täällä. Erityisesti nuoremmissa ikäluokissa, yhdellä jos toisella vanhemmat tai toinen vanhemmista on syntynyt ulkomailla. Jos kantasaksalainen nuori mies tuo kotiin näytille tummaihoisen miniäkokelaan, ei asia liene joitain ääritapauksia lukuun ottamatta minkäänlainen ihmetys, vaan globalisaation myötä tapahtuva muuttoliike nähdään täysin luonnollisena asiana.

On jotenkin turhauttavaa, huomioiden tunnetut haasteemme maahanmuuttajien houkuttelussa, että keskustelu on edelleen pitkälti tasolla "tarvitsemmeko maahanmuuttoa vai emme"... Saksassa asia on ollut itsestäänselvyys jo vuosikymmenet ja tällä hetkellä maa pyrkii tekemään oikeastaan kaikkensa maahanmuuttajien houkuttelemiseksi. Työlle halutaan tekijöitä.

 

[Creed Bratton]

Vähän hölmöläisen hommaa tarttua @Walrus21 :n tekstistä ainoastaan siihen 7€/tuntipalkkana @Salama44 .

Jos nyt oikein ymmärsin sen Walrusin alkuperäisen viestin niin tarvittaisiin sosiaaliturvaan selkeä uudistus, jotta saataisiin kannustettua työttömiä herkemmin edes tilapäisiin töihin ilman pelkoa, että työkkäri leikkaa heti tuet pois, perustulo taisi olla esiin nostettu vaihtoehto. Sitten jos haluttaisiin selkeästi enemmän työpaikkoja Suomeen niin sille yrittäjälle/yritykselle pitäisi tehdä palkkaaminen edullisemmaksi josta tuo 7€/tuntipalkka nousi esille.

Noh eipä taida kokonaisuudessa olla kovin relevanttikeskustelu tulevan hallituksen osalta. Olisi liikaa pyydetty, että jotain rakenteellisia muutoksia tehtäisiin.

 

[Ann Arbor]

PS:n Eerola: ”RKP:n eduskuntaryhmässä on henkilöitä, jotka helpommin hyväksyisivät perussuomalaisen mallin ajatella”

Eduskunnan 1. varapuhemiehen Juho Eerolan (ps) mukaan perussuomalaisten ja RKP:n on mahdollista päästä sopuun maahanmuutto- ja ilmastokysymyksistä.

www.iltalehti.fi

Persut hallitsevat mediatilaa, tällä kertaa Eerolan ollen äänessä.

Vaikka Kokoomuksella ja RKP:llä tiettyjä nyanssieroja onkin, mielenkiintoista ettei suurempi sivistysporvaripuolueista uskalla kritisoida Perussuomalaisia äänekkäämmin.

 

[msg]

No, onneksi emme nykyään ole edes vähän lähellä Reporadiota, emmekä ole olleet vuosikymmeniin.

Eikös Reporadion aikaan kaikki ollut paremmin ja sellaista Suomea käsitän Persujen vaalisloganissaan haluvan takaisin? Olihan se helppoa kun oli UKK, YYA, bilateraalikauppa ja DDR oli se maailman paras valtio.

Tämä on juuri se syy, miksi kokoomus sitä niin haluaa. Että voi käyttää heitä hyväksi yritysten halpatyövoimana. Ja nämä nälkäpalkkalaiset tietenkin täydentävät omaa elantoaan sosiaalitukien avulla. Valtio häviää, veronmaksajat häviää, itse työntekijä häviää, ja suuryritykset käärivät voitot.

Täällä pkseudun ghetossa viimeisimmät uutiskynnyksen ylittäneet hyväksikäyttäjäyrittäjät taisivat olla perussuomalaisia?

 

[Sonny Burnett]

Lähtisitkö itse bussikuskiksi Hollantiin jos kotimaassa ei ole sopivaa työpaikkaa tarjolla? Tai kuinka paljon olisit valmis siirtymään ihan Suomen sisällä? Ei espanjalaiset, italialaiset, kreikkalaiset tai muut lähde etsimään jotain "paskaduunia" Suomesta kun kotimaassa voi oleilla ihan yhtä hyvin ja odotella jotain äkkirikastumista. Toki aina voi mennä kyselemään Bulgariasta tai Romaniasta väkeä Suomeen kun baltit uhkaavat loppua.

Näistä jutuista tulee mulle aina mieleen se että vain n. 50 vuotta sitten Suomi oli balttien ja bulgaarien asemassa kun verrataan Suomen ja Ruotsin silloista palkka- ja elintasoeroa. Maaseutu tyhjeni, sadattuhannet pienviljelijät (sanan varsinaisessa merkityksessä) ja muu köyhälistö muutti kaupunkeihin ja aina Ruotsiin asti leveämmän leivän perässä. Eli kyllä sitä täältäkin on lähdetty kun kannustimet on ollut eri tasolla kuin nykypäivänä.

Tämä siis ihan yleisenä jutusteluna.

 

[finnjewel]

Sen verran vielä työperäisestä maahanmuutosta, että mielestäni vain erittäin harvojen ulkomaalaisten on mahdollista tulla Suomeen ilman etukäteen sovittua työpaikkaa, asuntoa ja omia rahavaroja.
Se oli joskus mahdollista Ruotsissa, se saattaa olla mahdollista nykyään Saksassa.
Työpaikkoja voi olla runsaasti vapaana, mutta ei kielitaidoton ja vähävarainen ulkomaalainen ilman apua töitä ja asuntoa löydä.
Itse olen mennyt Ruotsiin kesätöihin ilman tietoa asunnosta, mutta kielitaitoa ja rahat takuuvuokraan oli. Työpaikka kuitenkin oli sovittu.

 

[Byvajet]

Sen verran vielä työperäisestä maahanmuutosta, että mielestäni vain erittäin harvojen ulkomaalaisten on mahdollista tulla Suomeen ilman etukäteen sovittua työpaikkaa, asuntoa ja omia rahavaroja.
Se oli joskus mahdollista Ruotsissa, se saattaa olla mahdollista nykyään Saksassa.

Saksa alkaa pisteyttää EU:n ulkopuolelta tulevat. Töitä pääsee etsimään vuodeksi, jos saa tarpeeksi pisteitä.

Mielenkiintoista on, että sekä huippuosaajille että yrittäjille Suomi on houkuttelevampi maa kuin Saksa tai Ranska, eikä Tanskakaan ole paljoa edellä.

Maahanmuutto | Saksa alkaa pisteyttää työperäisiä maahanmuuttajia: ”Oli valtava virhe, että tätä ei ole tehty aiemmin”

Saksan tavoitteena on uuden maahanmuuttolain avulla nousta kärkeen ammattitaitoisten maahanmuuttajien houkuttelevana kohdemaana.

www.hs.fi

 

[Stonewall]

Saksa alkaa pisteyttää EU:n ulkopuolelta tulevat. Töitä pääsee etsimään vuodeksi, jos saa tarpeeksi pisteitä.

Mielenkiintoista on, että sekä huippuosaajille että yrittäjille Suomi on houkuttelevampi maa kuin Saksa tai Ranska, eikä Tanskakaan ole paljoa edellä.

Maahanmuutto | Saksa alkaa pisteyttää työperäisiä maahanmuuttajia: ”Oli valtava virhe, että tätä ei ole tehty aiemmin”

Saksan tavoitteena on uuden maahanmuuttolain avulla nousta kärkeen ammattitaitoisten maahanmuuttajien houkuttelevana kohdemaana.

www.hs.fi

Pisteytys ja kohdistettu rekrytointi. Kanadan hyvin toimiva malli. Tuohon pitäisi siirtyä Suomessakin nopeasti.

Ei se ehkä niin suuri yllätys ole, että Suomi on osaajille kiinnostava maa. Maahantuloprosessi on johonkin Saksaan verrattuna nopea osaajille, ja perhe tulee samasta ovesta. Tarvitaan vain tuo pisteytys, jotta valitaan ketä tulee.

Humanitaarisella puolella voisi siirtyä Tanskan malliin ja tavoitteeksi nolla hakijaa, kunnes kv-sopimuksia saadaan muutettua, niin että ne eivät edistä ihmiskauppaa ja muuta hyväksikäyttöä. Kuitenkin voitaisiin edelleen valtioneuvoston päätöksellä auttaa samalla tavalla kuin ukrainalaisia on autettu, jos jotakin vastaavaa lähialueilla tapahtuisi.

Eli hyviä malleja on, pitää vain uskaltaa ottaa käyttöön.

 

[Byvajet]

Tuohon pitäisi siirtyä Suomessakin nopeasti.

Jotain jutusta poimittua.

-Pisteitä saa erinomaisesta englannin osaamisesta, saksan perustaidosta, alle 35 vuoden iästä ja työkokemuksesta ja valmiista ammattitaidosta.
-Ulkomailla hankittua ammattipätevyyttä ei tarvitse enää uuden lain tultua voimaan luetuttaa hyväksi Saksassa, paitsi erikseen säännellyillä aloilla.
-Saksan valtio järjestää tehokkaan kielikoulutuksen.
-Rahaa saa valtiolta 200 euroa kuussa.
-Asuminen perustuu saksalaisen perheen hyväntekeväisyyteen. Valtio ei järjestä asumista.
-Jotta Sumeya Abdulla voisi jatkaa lääkärinopintojaan Saksassa, hänen pitäisi saavuttaa saksassa taitotaso C1, joka on hyvin korkea.

Aika tiukalta kuulostaa tuo Saksan uusikin järjestelmä.

 

[ijuka]

Olisi myös kiva jos voisi jutella vähän enemmän niistä EU-tukipaketeista. Vaikka uusiin paketteihin ei ilmeisesti olla sitouduttu(noh, neljän vuoden ajan), niin jännä miten vähän siitä on ollut puhetta.

Jos esim. meitä vaivaavaa inflaatiota miettii, niin aika mielenkiintoista, ettei ole otettu esille sitä, että siihen saattaa hieman olla vaikuttanut se, että tukipaketilla on annettu satoja miljardeja EU-maille elvytykseen. Ja Suomeenhan sellainen iskee tietenkin pahiten, kun Suomi on niin pieni maa ja sai niin pienen osan tukipaketista, että muiden, isojen EU-maiden, valtaisa ostovoiman kasvu aiheuttaa euron huomattavan inflaation. Ehkä ongelmaa ei niin siinäkään olisi, jos Suomi olisi irtautunut Eurosta. Tai, niin, äänestänyt tukipakettia vastaan.

Mutta niin, näillä nyt mennään. Nautitaan kun inflaatiosta keskustellaan silmät pyöreinä eikä EU-tukipakettia mainitse kukaan(paitsi Perussuomalaiset), sillä siitä keskusteleminen jostain syystä on tabu. Ehkä sitten kun EU:n säätämät pakkoremontit iskevät Suomeen.

 

[Tadu]

Hallitustunnustelut: Kokoomuksella tiivistä yhteydenpitoa etenkin PS:n kanssa – Demarit moittivat keskusteluja ”pelleilyksi”

Iltalehden tietojen mukaan kokoomuksesta on käyty runsaasti neuvotteluja erinäisillä kokoonpanoilla potentiaalisten hallituskumppanien kanssa. Keskusteluissa on kartoitettu etenkin hankausta aiheuttavia teemoja.

www.iltalehti.fi

Demareilla alkaa jo mennä tunteisiin.

Ps+kok: ”Neuvotteluista arvioidaan, että mikäli porvaripohjalla neuvottelut saadaan eteenpäin, se edellyttää todennäköisesti työperäistä maahanmuuttoa koskevan solmun avaamista humanitaarista maahanmuuttoa kiristämällä.”

Kirjoitin ihan samaa aiemmin. Humanitääristä kiristetään ja persut antavat periksi työperäisessä.

 

[Artturenos]

Hitto juuri oli joku minimalisti IS artikkelissa kun asuu hökkelissä ilman juoksevaa vettä ja sähköä, ja 50€ kuussa riittää hyvin elämiseen. 7€ liksalla tuo ei vaadi montaakaan tuntia duunia, että saa itsensä elätettyä. Kaikki on lopulta suhteellista.

 

[aalto]

Tästä käppyrästä osaa varmaan joku fiksumpi tulkita enemmän, mutta jostain syystä koronanotkahduksen jälkeen ulkomailla syntyneiden työllisyys on lähtenyt huimaan nousuun

Linkki: https://twitter.com/hannukarhunen/status/1649023382967533570?s=19

 

[finnjewel]

Jotain jutusta poimittua.

-Pisteitä saa erinomaisesta englannin osaamisesta, saksan perustaidosta, alle 35 vuoden iästä ja työkokemuksesta ja valmiista ammattitaidosta.
-Ulkomailla hankittua ammattipätevyyttä ei tarvitse enää uuden lain tultua voimaan luetuttaa hyväksi Saksassa, paitsi erikseen säännellyillä aloilla.
-Saksan valtio järjestää tehokkaan kielikoulutuksen.
-Rahaa saa valtiolta 200 euroa kuussa.
-Asuminen perustuu saksalaisen perheen hyväntekeväisyyteen. Valtio ei järjestä asumista.
-Jotta Sumeya Abdulla voisi jatkaa lääkärinopintojaan Saksassa, hänen pitäisi saavuttaa saksassa taitotaso C1, joka on hyvin korkea.

Aika tiukalta kuulostaa tuo Saksan uusikin järjestelmä.

Vaikuttaa siltä, että kuvioon liittyy kielikoulutuksen lisäksi asunto ja ruoka ja/tai päiväraha. Vaikka sitä ei erikseen mainittukaan.

 

[Artturenos]

Minä en tiedä yhtään nyt tästä, mutta liittyykö tämä jotenkin nyt siihen mistä PS kritisoi hallitusta eniten. Eli työtunnit eivät ole lisääntyneet työllisyyden tahtiin?

En ole maahanmuuttaja kriittinen, vaan tottakai me tarvitsemme töihin ihmisiä kun suostuvat tekemään etenkin matalasti palkatuille aloille töitä joita Suomalaiset eivät enää tee mielellään. Eikä ollut sarkasmia.

 

[npc]

Täytyy sanoa, että Sanna sai minut kiinnostumaan enemmän politiikasta mitä sitä ennen olin. Aion alkaa ottaa enemmän selvää asioista sen sijaan että vain tsiigailisin miten kansa reagoi siihen ja tuohon ja vetämällä köyhän löysästi siitä omat viisasteluni.