Työt eivät ole mihinkään hävinneet. Eri asia on se, onko järjestelmä tehty sellaiseksi, että ihmisiä kannattaa palkata myös matalan tuottavuuden hommiin. Tämä on Suomessa yksi ongelma eikä koske vain maahanmuuttajia. Korkeita työllistämiskuluja kierretään mm. kevytyrittäjyyden kautta, jolloin työntekijä jää ilman normaalia sosiaaliturvaa mutta ainakin on töitä. Nämä hommat eivät sitten suuressa määrin kelpaa kantaväestölle, mutta maahanmuuttajille näyttävät kelpaavan.
Itse en ole koskaan tällaiseen törmännyt. Ketään joka miettisi kannattaako taloudellisesti ajatellen tulla töihin vai ei, ei ole tullut vastaan. Työn hakijoita on paljon mutta osaamisen taso ei vaan riitä. Ja niillä kenellä riittäisi, on aivan ylimitoitetut kuvitelmat firman maksukyvystä. Ja ulkomailta on vaikea saada Suomeen työvoimaa vallitsevan negatiivisen ilmapiirin takia. Työllistäminen on tehty yrittäjille liian kalliiksi ja jos työn määrä putoaa, palkan alentaminen tai työsuhteen päättäminen liian vaikeaksi. Sellainen on haitaksi molemmille osapuolille. Maat, jotka ovat kykeneviä reagoimaan muuttuvaan maailmaan pärjäävät, uudistuksia vastustavat kuihtuvat ja velkaantuvat. Demokratiassa, saavutetuista eduista joita ei ole enää varaa ylläpitää, luopuminen on lähes mahdotonta kunnes se on jo myöhäistä. Ja siinä samalla missataan kehitys, josta olisivat hyötyneet lopulta kaikki.
Niin tietenkään juuri kukaan ei jätä vastaanottamatta oman alan työtä, jos sellaista on tarjolla. Eri asia on sitten se, että jos on ansiosidonnaisella eikä töitä löydy. Kannattaako tällöin mennä ravintolaan tarjoilijaksi, ajamaan bussia tai Wolt-lähetiksi? Tulot eivät muutu juuri mihinkään suuntaan, mutta töissäkäynti vie aikaa ja hankaloittaa työnhakua. Aika usein näissä tilanteissa pysytään työttömänä, kunnes tarpeeksi mielekästä ja hyvin palkattua työtä löytyy.
Tämä on työmarkkinoiden jäykkyysongelma. Ei maailmasta ole suorittavan työn tarve kadonnut mihinkään. Sitä ei vain kannata teetättää työntekijöillä, jotka ay-liike on hinnoitellut ulos työmarkkinoilta. Työn arvo voi olla esim. 7e/tunti, mutta TES sanoo, että pitää maksaa vähintään 10e. Tällöin työpaikkaa ei synny, vaan yrittäjä saattaa itse tehdä sen saman duunin.
Tästä olen samaa mieltä. Kyllä ihmisiin vaikuttaa sekin, millaiseksi yhteiskunnallinen ilmapiiri koetaan. Yleensä maahanmuuttajat hakeutuvat sinne missä on ennestään muuttoliikettä. Aika harvassa on ne paikat, jonne hakeutuu vain jotain huippuosaajia, jotka persujenkin puoluevaltuusto hyväksyy.
Suomi on valitettavasti tyytyväisyyden tilassa, jossa kaikki muutos lakkaa. Kaikki ehdotukset ammutaan alas ja keskitytään saavutettujen etujen puolustamiseen. Tämä on ongelma läpi puoluekentän.
No, onneksi emme nykyään ole edes vähän lähellä Reporadiota, emmekä ole olleet vuosikymmeniin.Niinpä. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Reporadio – Wikipedia
fi.wikipedia.org
Eli ei tarvitse siis ihmetellä? Persut asuvat pääsääntöisesti takahikiällä kuten kirjoititkin. Vai keistä mamukriitikoista oli kyse?
Persut olivat itseasiassa kaupunkien lähiöiden ja kaupunkien lähistöjen asukkaita. Pienissä kylissä ja kunnissa Keskusta on edelleen suosituin.
Tuo on totta. Mutta tuohon on kuitenkin hyvä lisätä, että Tanska käyttää kehitysapuun lähes tuplat Suomeen verrattuna, 0,72% BKT:sta, joka on koko maailman mittakaavassa Norjan ja Luxemburgin jälkeen suurinta.
yle.fi
Luulen ja toivonkin Jussin tarkoittavan tukien siirtämistä valtion hoidettavaksi.
Tämä ongelma on tosiaan myös it-alalla. Service desk hommiinkaan ei ole aloittelijan helppo päästä. Tradenomin tietojenkäsittelijän tutkintokaan ei ohjelmointiin tarpeeksi keskity, on siitä omakohtaista kokemusta.Tässä taas tätä kohtaanto-ongelmaa. Koodareista on pulaa, mutta opiskelijat eivät löydä harjoittelupaikkaa. Vaikka yritykset kaiketi pystyisivät hyödyntämään opiskelijat työvoimakseen myöhemmin, niin ei kelpaa.
Ihmisten yritteliäisyys ja kouluttautuminen ei oikein auta, jos yritykset eivät halua tai pysty työllistämään oppimisvaiheessa tai mielenterveysongelmien kyseessä ollessa toipumisvaiheessa olevia ihmisiä.
Varsinaiseksi osaajaksi ei voi tulla koulussa, eikä mielenterveysongelmasta päästä eteenpäin kotona istuen.
Koodaripula riivaa Suomea, mutta alan opiskelijoiden valmistuminen saattaa tyssätä harjoittelupaikan puuttumiseen
It-alalla on ongelma: väkeä pitäisi saada lisää töihin, mutta uransa alussa olevat eivät kelpaa. Tämä heijastuu myös koodariopiskelijoihin, joiden on vaikea löytää harjoittelupaikkaa.
Niin, se on jotenkin surkeaa, että yritykset käyttävät paljon rahaa rekrytäkseen kovia ammattilaisia kilpailevilta firmoilta, jotka sitten rekryävät tilalle toisilta firmoilta ja homma kiertää kehää palkkojen noustessa(tämä on huono juttu koska tuottavuus ei nouse). Samalla kaadetaan paljon rahaa työnantajakuvan parantamiseen ja brändaykseen.Tässä taas tätä kohtaanto-ongelmaa. Koodareista on pulaa, mutta opiskelijat eivät löydä harjoittelupaikkaa. Vaikka yritykset kaiketi pystyisivät hyödyntämään opiskelijat työvoimakseen myöhemmin, niin ei kelpaa.
Ihmisten yritteliäisyys ja kouluttautuminen ei oikein auta, jos yritykset eivät halua tai pysty työllistämään oppimisvaiheessa tai mielenterveysongelmien kyseessä ollessa toipumisvaiheessa olevia ihmisiä.
Varsinaiseksi osaajaksi ei voi tulla koulussa, eikä mielenterveysongelmasta päästä eteenpäin kotona istuen.
Koodaripula riivaa Suomea, mutta alan opiskelijoiden valmistuminen saattaa tyssätä harjoittelupaikan puuttumiseen
It-alalla on ongelma: väkeä pitäisi saada lisää töihin, mutta uransa alussa olevat eivät kelpaa. Tämä heijastuu myös koodariopiskelijoihin, joiden on vaikea löytää harjoittelupaikkaa.
Sekaisin ovat, ja olen pessimistinen sen suhteen, että valkeus joskus tulisi.
www.hs.fi