Uusi hallitus?

[penaz]

Taitaa olla aika lyhyt muisti jos ei muista Persuja Sipilän hallituksessa.

Persut olivat Sipilän hallituksessa kaksi vuotta vuoteen 2017. Ja kaksi seuraavaa vuotta ennen vuoden 2019 vaaleja se oli oppositiossa keräämässä kannatusta. Luuletko persujen vaalimenestyksen tuolloin johtuneen sen hallitustaipaleesta Soinin johdolla?

 

[BitterX]

Tämä 2035 vs. 2050 keskustelu on täysi toisinto taannoisesta rikkidirektiivikeskustelusta.

Silloin Suomi toimi etupainotteisesti, kepulit ja muut hönöt pelottelivat kuinka teollisuuden kilpailukyky romahtaa ja kuinka ei ole mitään mieltä toimia edelläkävijänä.

Noh, lopputuloksena Itämeren pienhiukkaspäästöt romahtivat, vaikutukset teollisuuteen olivat hyvin maltillisia ja Wärtsilästä on muodostunut globaalisti yksi suurimmista rikkipesurimarkkinan (jonka koko on nyt ~4mrd$/v ja ennustettu koko vuonna 2030 vähän ennustajasta riippuen 10-20mrd$/v) toimijoista ja edelläkävijöistä.

Erona toki hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen on se, että rikkipesurimarkkina (vaikka onkin miljardeja) on hyvin pieni niche verrattuna siihen markkinaan, joka avautuu käytännössä kaikkeen hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen liittyen.

Oli kyse sitten akuista, vedystä, teollisuuden sähköistämisestä tai päästöttömästä/vähäpäästöisestä energiantuotannosta.

Johdonmukainen ja etupainotteinen ilmastopolitiikka tulee nähdä ennen kaikkea investointina tulevaisuuteen.

Yhtäläisyys ilmastotavoitekeskustelulla ja rikkidirektiivikeskustelulla on myös jatkuva "mutqu Kiina" -argumentin käyttö.

Mainittakoon, että sittemmin Kiina on ottanut käyttöön IMO:n rikkipäästörajan (0,5%) omilla aluevesillään. Tämä tapahtui vuonna 2019. Muutama vuosi myöhemmin, vuonna 2022, Kiina otti herkillä vesialueillaan Etelä-Kiinan merellä käyttöön Suomen kanssa samaisen 0,1%:n rajan.

Mahdollisuudet teknologiseen edelläkävijyyteen olisi rikkidirektiivinkin tapauksessa menetetty muutamassa hassussa vuodessa.

Kilpailu hiilipäästöjen vähentämisen mahdollistavissa teknologioissa on vielä paljon kovempaa. Juna kiitää nopeasti ohi ja sitä seuraava onkin jo täynnä perässähiihtäjiä.

 

[Cobol]

En pidä todennäköisenä sitä, että demarit olisi hallitukseen oikeasti menossa - vaikka niin tietenkin vaalimandaatin jälkeen väittävät ja näön vuoksi siitä puhutaan. Tulevalla vaalikaudella ei hirveästi vappusatasia viljellä, joten takia hallituskausi ei liene sellaista hupia, johon demarit lupaustensa kanssa haluaa mennä mukaan. Tiedostavat varmasti miltä neljän vuoden päästä näyttäisi, varsinkin jos Persut lihoaa vielä seuraavat neljä vuotta oppositiossa.

Samaan olen pitkälti päätynyt. Toki tämä voi muuttua hallitustunnustelutilanteen oleellisesti muuttuessa, mutta tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että SDP valitsee opposition.

Riippumatta nyt näistä viime hallituskaudella linjatuista ilmastotavoitteista, ja mihin muotoon niitä nyt sitten pyöritellään jatkossa, niin olen aivan varma että Kepu vielä pyörtää lausuntonsa ja lähteekin lopulta hallitus. Näin ollen hallitus tulisi olemaan Kokoomus-Persut-Kepu, saadaan mainion riittävä enemmistö hallitus, ja sillä sökö. Keskustan puolelta on jo annettu mediaan lausuntoja, että ei olisi lainkaan pitänyt lähteä punavihreään hallitukseen, että ihan kaamea virhe. Näin ollen olisi vain kuitenkin lopulta konservatiivisen kepun etu olla nyt mukana samassa hallituksessa persujen kanssa, ja heillä jos kellä oma etu on aina mielessä.. sitä paitsi ainahan se kepu pettää *hymiö*

Näin voi käydä, sillä Kepussa on hallitushaluja aina. Tämä hallituspohja olisi suhteellisen konservatiivinen omaankin makuuni. Tietenkin hallitusohjelma ja sen noudattaminen ratkaisevat, mutta etelän suurille kaupungeille saattaisi tulla kylmää kyytiä. Ja Kokoomuksen kannatukselle.

 

[Baldrick]

Tämä 2035 vs. 2050 keskustelu on täysi toisinto taannoisesta rikkidirektiivikeskustelusta.

Silloin Suomi toimi etupainotteisesti, kepulit ja muut hönöt pelottelivat kuinka teollisuuden kilpailukyky romahtaa ja kuinka ei ole mitään mieltä toimia edelläkävijänä.

Noh, lopputuloksena Itämeren pienhiukkaspäästöt romahtivat, vaikutukset teollisuuteen olivat hyvin maltillisia ja Wärtsilästä on muodostunut globaalisti yksi suurimmista rikkipesurimarkkinan (jonka koko on nyt ~4mrd$/v ja ennustettu koko vuonna 2030 vähän ennustajasta riippuen 10-20mrd$/v) toimijoista ja edelläkävijöistä.

Erona toki hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen on se, että rikkipesurimarkkina (vaikka onkin miljardeja) on hyvin pieni niche verrattuna siihen markkinaan, joka avautuu käytännössä kaikkeen hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen liittyen.

Oli kyse sitten akuista, vedystä, teollisuuden sähköistämisestä tai päästöttömästä/vähäpäästöisestä energiantuotannosta.

Johdonmukainen ja etupainotteinen ilmastopolitiikka tulee nähdä ennen kaikkea investointina tulevaisuuteen.

Erittäin hyvin sanoitettu tiivistys vihreän siirtymän edelläkävijyyden tarpeesta! Suomi on pieni maa ja meille on välttämätöntä pärjätä tässä kisassa, jos haluamme merkittävästi hyötyä tästä megatrendistä kansana. Sitten, kun isot maat tekee samoja asioita isoilla volyymeillä, on markkinan puhkominen huomattavasti vaikeampaa. Kaltaisemme pienet ja hyvinvoivat valtiot myös näyttävät esimerkkiä isommilleen ja tarjoavat dataa, jonka pohjalta saadaan isoja rattaita pyörimään, kun maailma ei loppunutkaan päästöleikkausten myötä.

Edit. Koko kommenttini kirjoitin vain sen takia, että sain nostaa @Tuamas ansiokasta kirjoitusta vielä enemmän esiin.

 

[Cobol]

Pari sanaa 2035 vs 2050.

Tulee hassu olo kun lukee yllä olevia tekstejä. Ei sillä, että ne olisivat virheellisiä. Vaan sillä, että Marinin hallitus loi puitesopimuksen, mutta jätti oman vahtivuoronsa teot 2035 kuten myös luontokadon osalta pitkälti väliin. Ne olisivat syöneet Kepun tai demarien kannatusta tai sitten eivät vaan sopineet hallitukselle.

Kokoomus tulee painimaan saman asian kanssa, mutta lähtötilanne on jo 2035 heikompi kuin jos marinistit olisivat hoitaneet osuutensa. Silti punavihreässä somessa näppäimistö laulaa, kuinka tärkeää nyt on toteuttaa hiilineutraalisuus 2035 ja estää samalla luontokato. Herää kysymys, miksi ne eivät olleet tärkeitä punavihreällä vahtivuorolla? Miksi se oma osuus pitkän matkan juoksussa jäi pitkälti hoitamatta?

Yritykset ovat 100 % ymmärtäneet sen, että vihreän siirtymän mahdollisuudet kasvattavat Suomen ja yritysten omaa kilpailukykyä.  Seuraavan ja seuraavien hallitusten tehtävä on pitää huoli siitä, että Suomi on yksi kärkimaa vihreän siirtymän globaalissa kilpailussa. Tämä on hallitusohjelman ehkä tärkein osa mm. työperäisen maahanmuuton lisäämisen kanssa.

Ydinasia on kuitenkin siinä, toteuttavatko seuraavat hallitukset päätöksiä vihreän siirtymän optimoimiseksi vai tyytyvätkö ne kirjaamaan kovia tavoitteita hallitusohjelmaan. Ei se riitä.

Koska asia on Suomen kannalta ihan oikeastikin todella tärkeä, pidän vastuuttomana vihreiden ja vasemmiston mahdollista siirtymistä oppositioon ja tätä kautta vaikeuttamaan Kokoomuksen tavoitetta 2035 toteuttamisessa. Näille puolueille tyypillistä oli politikointi kun piti oma vastuutaan 2035 ja luontokadon osalta hoitaa. Paljon sanoja, vähän tekoja. Ja nyt nämä puolueet eivät halua ottaa konkreettisen toteuttamisen vastuuta, vaan ilmeisesti lymyilevät varjoissa huutaen "2035", "2035".

 

[Artturenos]

Tilanne on äärimäisen vakava Suomen kannalta. Tilanteessa on nyt paljon samaa mitä oli 90-luvun lamaa edeltävinä aikoina, kun Neuvostoliitto sitten rojahti. Suomessa on yllättävän vähän uutisoitu tai keskusteltu siitä kuinka merkittävä asia Venäjän kaupan jäätyminen on. Tässä muutomia esimerkkejä Suomesta.
-Metsäteollisuudelta hävisi siinä 20% puusta mitä se käyttää, eli todennäköisesti sen verran tulossa tuotantoon supistuksia.
-Finnairilta hävisi koko sen markkinavaltti aasian reittien suhteen. Ei ole enää mitään valttia tai kilpailuetua muihin enemmin haittaa kierrosta.
-Fortumin arvo supistui noin puoleen, kun kymmenien vuosien investoinnit suli.
-Nokian renkailta hävisi iso osa sen suurinta valttia talvirengas markkinaa.
-Nesteen kilpailuetu oli halvan Venäläisen öljyn jalostaminen.

Tämä ei todellakaan tule olemaan helppoa Suomelle ja on mielestäni ihmeellistä, että täällä eletään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Puhutaan vain kuinka hyvä, että päästiin eroon Venäjän fossiilisista. Se on kyllä hyvä että Venäjä riippuvuus on katki, mutta tämä kokonaisuus on muutakin pelkkää hyvää.

 

[Cobol]

Tilanne on äärimäisen vakava Suomen kannalta. Tilanteessa on nyt paljon samaa mitä oli 90-luvun lamaa edeltävinä aikoina, kun Neuvostoliitto sitten rojahti. Suomessa on yllättävän vähän uutisoitu tai keskusteltu siitä kuinka merkittävä asia Venäjän kaupan jäätyminen on. Tässä muutomia esimerkkejä Suomesta.
-Metsäteollisuudelta hävisi siinä 20% puusta mitä se käyttää, eli todennäköisesti sen verran tulossa tuotantoon supistuksia.
-Finnairilta hävisi koko sen markkinavaltti aasian reittien suhteen. Ei ole enää mitään valttia tai kilpailuetua muihin enemmin haittaa kierrosta.
-Fortumin arvo supistui noin puoleen, kun kymmenien vuosien investoinnit suli.
-Nokian renkailta hävisi iso osa sen suurinta valttia talvirengas markkinaa.
-Nesteen kilpailuetu oli halvan Venäläisen öljyn jalostaminen.

Tämä ei todellakaan tule olemaan helppoa Suomelle ja on mielestäni ihmeellistä, että täällä eletään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Puhutaan vain kuinka hyvä, että päästiin eroon Venäjän fossiilisista. Se on kyllä hyvä että Venäjä riippuvuus on katki, mutta tämä kokonaisuus on muutakin pelkkää hyvää.

Tuosta voisi jatkaa:

* Vanhusväestön osuus kasvaa meillä nyt poikkeuksellisen nopeasti
* Suhdanteiden vaikutuksesta puhdistettu rakenteellinen alijäämä näyttääkin asettuvan selvästi heikommalle tasolle verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan
* Ikäsidonnaisten hoivamenojen kasvu vauhdittuu jo 2020- ja 2030-luvuilla, jolloin entistä suurempi osa julkisista menoista joudutaan kohdentamaan näihin palveluihin.
* Huoltosuhdetta rassaa jatkuvasti sukeltava syntyvyys. Syntyvien vauvojen määrä putosi noin neljänneksellä kymmenessä vuodessa.
* Työperäinen maahanmuutto on yksi ratkaisu ja tästä on suhteellisen laaja yhteisymmärrys, mutta käytännön toimet puuttuvat.

Paljon muitakin kriittisiä asioita voisi luetella. Yllä olevat Olli Rehnin ja Juho Ruskoahon puheista poimittuja.

Seuraavalla ja sitä seuraavalla hallituksella on jättimäinen vastuu siitä, millaiseksi Suomi kehittyy 2030-luvulla ja siitä eteenpäin.

 

[Boogey]

Tulee hassu olo kun lukee yllä olevia tekstejä. Ei sillä, että ne olisivat virheellisiä. Vaan sillä, että Marinin hallitus loi puitesopimuksen, mutta jätti oman vahtivuoronsa teot 2035 kuten myös luontokadon osalta pitkälti väliin.

Hassu olo tulee myös väitteestä että vahtivuoro jäi väliin? Mielenkiinnolla kyllä odotan Kok+Pers kombon kontribuutiota seuraavalla vahtivuorolla. :)

 

[Cobol]

Hassu olo tulee myös väitteestä että vahtivuoro jäi väliin? Mielenkiinnolla kyllä odotan Kok+Pers kombon kontribuutiota seuraavalla vahtivuorolla. :)

Hassu olo tulee myös väitteestä, että olisin sanonut vahtivuoron jääneen väliin. Hassuttelua vai ymmärtämättömyyttä kuinka vakavasta asiasta on kyse?

Ei Rinne/Marinilta vahtivuoro väliin jäänyt, mutta konkretiaa uupui. Se tarkoittaa lisää painetta seuraaville hallituksille ja se voi olla vaikea toteuttaa. Esimerkiksi VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanen totesi 9/2021:

"Luvut ovat lavealla pensselillä maalattuja tavoitteita ja konkretia ja keinot uupuvat pitkälti. Hänen mukaansa päätösten vaikuttavuus jää osin kysymysmerkiksi. On päätetty, mitkä ovat tavoitteet ja jyvitetty niitä eri sektoreille, mutta hyvin pitkälti puuttuu konkretiaa. Ei ole kattavasti keinoja, miten sinne päästään."

Minusta kyse on vastuuttomasta konkreettisten toimien siirtämisestä seuraaville hallituksille. Mutta eihän tämä yllätä kun velan kanssa menettelivät samoin.

Nyt ollaan sitten vaatimassa mahdolliselta Kok + PS hallitukselta täyttä tarjotinta mitä ilmastoon ja hiilineutraalisuustavoitteeseen tulee. Sekin tehtiin ilmeisesti vaikeammaksi, kun hiilinielujen osalta Marin laittoi päänsä juoksuhiekkaan ja ohitti koko ongelman ilman toimenpiteitä. Pahimmillaan seuraavat hallitukset joutuvat ainakin teknisesti miljardien maksumieheksi.

Ilmastoasiantuntijat pitävät hallituksen esittämiä lukuja osin toiveajatteluna – ”Tarvitaan lisää konkretiaa”

Hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Asiantuntijoiden mukaan keinot vaativat vielä teroittamista.

www.is.fi

 

[Boogey]

Hassu olo tulee myös väitteestä, että olisin sanonut vahtivuoron jääneen väliin.

Niin toki vahtivuoro meni maaliin kun hallitus ei kaatunut mutta mielestäsi teot jäi pitkälti tekemättä. Tulkitkoon kukin miten haluaa.

Mutta siihen itse asiaan:

Ei Rinne/Marinilta vahtivuoro väliin jäänyt, mutta konkretiaa uupui.

Otetaan konkretiaan muutama poiminta Hesarin analyysista hallitusohjelman tavoitteista. Loput voi lukea jutusta.

HS-selvitys | Selvitimme, onko Marinin hallitus toteuttanut lupauksiaan – Yksi isoimmista meni miljardikaupalla pieleen

Sanna Marinin (sd) hallitus on riitojen ja kriisien lomassa toteuttanut ison osan hallitusohjelmansa lupauksista. Pahiten se on epäonnistunut lupauksessaan saada julkinen talous tasapainoon. HS kävi läpi, mitkä lupaukset toteutuivat ja mitkä eivät.

www.hs.fi

Ensialkuun tosin maininta että paremmin olisi voinut mennä, siitä ei kahta sanaa. Jäikö toteutuneet teot kuitenkin kenties muiden isompien otsikoiden alle, se on mahdollista.

Mutta ne nostot:

• ILMASTOPANEELIN arvion mukaan päästövähennysten osalta ollaan hiilineutraaliuspolulla. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan. (ns iso kuva, ks paremmin olisi voinut mennä)
• Luonnonsuojelulaki, mutta se toteutui osin vesitettynä. (Mites se Kokoomuksen ääni menikään?)
• Noin 47 miljardin euron julkisia hankintoja ohjaavaan hankintalain uudistukseen sisällytettiin muun muassa tavoite ottaa huomioon ostoksien hiili- ja ympäristöjalanjälki.
• Tuulivoiman osuus Suomen energiatuotannosta on kasvanut merkittävästi lupauksen mukaisesti.
• Lupaus turpeen energiakäytön puolittumisesta vuoteen 2030 mennessä näyttää toteutuvan jo ennen vuotta 2025. (Tämä huomioiden kepuloinnin määrä + huoltovarmuusvääntö)

En laske kaikkia näistä pelkästään edellisen hallituksen teoiksi mutta konkretiaa ne kuitenkin ovat. Kuten on vetyhankkeetkin. Joita ei muuten tulisi jos investointi-ilmapiiri olisi yritysvihamielinen tai muuta hassua otsikkorevittelyä jota on joskus nähnyt

Noiden ohella toki yksittäinen tärkeä nosto on hiilinielut ja metsäsektori, josta päästään itseassa seuraavaan pointtiin.

"Luvut ovat lavealla pensselillä maalattuja tavoitteita ja konkretia ja keinot uupuvat pitkälti. Hänen mukaansa päätösten vaikuttavuus jää osin kysymysmerkiksi.

Ei ole ensimmäinen kerta kun vaikuttavuus jää pitkissä hankkeissa tasolle "Vaikea sanoa vieltä". Jos katsotaan esim metsän kasvun hidastumista se on jatkunut vuodesta 2015 alkaen. Jossain vaiheessa oli joku biopöhinä hallituskin. Ehkä sattumaa ehkä ei.

HS Ympäristö | Metsien hiilinielun romahdus varmistui – Syynä ennätykselliset hakkuut

Maankäytön muuttuminen hiilinielusta kasvihuonekaasupäästöjen lähteeksi varmistui tuoreessa päästöinventaariossa. Taustalla ovat korkealla tasolla toteutuneet metsänhakkuut ja puuston kasvun hidastuminen. Maataloudessa turvepeltojen ilmastopäästöt ylittävät jo liikenteen päästöt.

www.hs.fi

Oma tulkintani kuitenkin on että niin kauan kuin teollisuudelle ei ole kannattavaa nostaa puun jalostusastetta tai puun myyjälle ei ole taloudellisra insentiiviä jättää puuta sitomaan hiiltä (ilmainen vinkki: tässä yksi hyvä konkretia seuraavalle hallitukselle) puustoa tullaan hakkaamaan isolla kädellä. Nyt vielä Venäjä kortti lisää painetta. Vaikea nähdä miksi Kokoomus tähän puuttuisi. Se on sen metsän omistajan päätettävissä ja lähinnä valtion maihin voidaan vaikuttaa suoremmin. Valtion tuottotavoitteen laskeminen tulevilla talouslinjauksilla? Not gonna happen.

Itsekin metsänomistajana muistan jotkut vanhempieni vanhat puheet yli sukupolven kasvattamisesta. Siitä ollaan tultu aika kauas kun metsä laitetaan rinnasteiseksi vaihtoehdoksi muille pääomatuotoille ja sijoitusinstrumenteille. En ihmettele yhtään miksi puut kaadetaan aiempaa nuorempana. Tai otetaan pikkasen ekstraa harvennuksessa.

 

[Cobol]

En laske kaikkia näistä pelkästään edellisen hallituksen teoiksi mutta konkretiaa ne kuitenkin ovat. Kuten on vetyhankkeetkin. Joita ei muuten tulisi jos investointi-ilmapiiri olisi yritysvihamielinen tai muuta hassua otsikkorevittelyä jota on joskus nähnyt

Hyviä nostoja, mutta pysyn kuitenkin ytimessä. 2035 tavoite ja Marinin perintö seuraavalle hallitukselle. Kuten aiemmasta linkistä selvisi, konkretiaa puuttui. Tässä erään asiantuntijan näkemä lopputulos:

”Sanna Marinin hallituksen ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet ovat olleet hyvät, mutta keinot selvästi riittämättömät. Talouden konkreettisten muutospolkujen luomisen sijaan hallitus keskittyi lakien ja strategioiden päivittämiseen.”

”Yhteiskunnan aineenvaihdunta pitää uudistaa pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja luonnonvarojen ylikulutuksesta. Tähän tarvittaisiin Järvensivun mukaan tieteeseen pohjautuvaa kokonaisvaltaista suunnittelua ja rohkeaa teollisuuspolitiikkaa."

Ihmettelen edelleen, miten 2035 ja monimuotoisuustavoitteet olivat punavihreillä niin tärkeitä ja pinnalla - kuten on syytäkin olla - mutta oma vaalitappio vei kiinnostuksen toteuttaa näitä tavoitteita konkreettisesti eteenpäin.

Kokoomuksessa on ilmastotoimet nähty kärkihankkeeksi myös Suomen talouden ja menestyksen kannalta. Miksi punavihreät eivät näe samoin, jos luopuvat hallitusvastuusta? Kokoomus tekee sen minkä pystyy, mutta ilman laajaa tukea ilmastoasiat eivät ehkä etene. Siinä tapauksessa punavihreät laittoivat pikkupolitikointinsa ilmaston edelle. Näkisin mielelläni hallitusvaihtoehdon, jossa olisivat Kok, SDP, Vihreät ja RKP. Ja myös PS, jos ohjelmasta päästäisiin sopuun.

HS Ympäristö | ”Emme voi loputtomasti suojella itseämme eteenpäin” – Näin asiantuntijat arvoivat Marinin hallituksen ympäristösaldoa

Maria Ohisalon mukaan vihreiden tavoitteet etenivät ”ehkä historiallisen paljon”. HS kysyi asiantuntijoilta arviota hallituksen ympäristötoimista.

www.hs.fi

 

[Boogey]

Kokoomuksessa on ilmastotoimet nähty kärkihankkeeksi myös Suomen talouden ja menestyksen kannalta. Miksi punavihreät eivät näe samoin, jos luopuvat hallitusvastuusta?

Kärkihankehan se on. Sitähän tuo koko 2035 ajoituskin viesti. Joka oli se suurin asia mutta konkretiaksi se kääntyy vasta usean hallituksen toimilla. Jos halutaan nähdä se mahdollisuus.

Hallitusvastuusta; Mites esim. vaikka ihan tuo vaalitulos (Vihreät)?

Hallitusneuvotteluja ei käsittääkseni ole vielä käyty joten pelataan ne nyt kuitenkin ensin. Kiva kuitenkin kuulla että punavihreille on tilausta mukaan. ;)

 

[Cobol]

Kärkihankehan se on. Sitähän tuo koko 2035 ajoituskin viesti. Joka oli se suurin asia mutta konkretiaksi se kääntyy vasta usean hallituksen toimilla. Jos halutaan nähdä se mahdollisuus.

Hallitusvastuusta; Mites esim. vaikka ihan tuo vaalitulos (Vihreät)?

Hallitusneuvotteluja ei käsittääkseni ole vielä käyty joten pelataan ne nyt kuitenkin ensin. Kiva kuitenkin kuulla että punavihreille on tilausta mukaan. ;)

Jos haluja jatkaa hallituksessa on ja edistää ilmastotoimia, työperäistä maahanmuuttoa sekä syömävelan vähentämistä, hallitus saadaan tälle pohjalle. Syömävelalla tarkoitan mm. sosiaaliturvan maksamista velaksi osana budjettia. En velkaantumista edelleen järkeviin sijoituksiin.

Mielenkiintoista seurata, miten tunnustelut etenevät. Niitä on jo käyty ja perjantaina tulee sitten kysymyspatteristo. Siihen vastaukset tiistaina. Sen jälkeen on jotain tiedossa hallituksen osalta.

 

[Boogey]

Jos haluja jatkaa hallituksessa on ja edistää ilmastotoimia, työperäistä maahanmuuttoa sekä syömävelan vähentämistä, hallitus saadaan tälle pohjalle.

En usko Vihreillä olevan näiden asiakokonaisuuksien kanssa mitään ongelmaa.

Hallitus/oppositiopäätös riippuu paljon enemmän puolueen linjauksista miten tästä jatketaan seuraavaksi eteenpäin vaalitappion jälkeen.

 

[Kimmo_Ahteri]

Kokoomuksessa on ilmastotoimet nähty kärkihankkeeksi myös Suomen talouden ja menestyksen kannalta. Miksi punavihreät eivät näe samoin, jos luopuvat hallitusvastuusta? Kokoomus tekee sen minkä pystyy, mutta ilman laajaa tukea ilmastoasiat eivät ehkä etene. Siinä tapauksessa punavihreät laittoivat pikkupolitikointinsa ilmaston edelle. Näkisin mielelläni hallitusvaihtoehdon, jossa olisivat Kok, SDP, Vihreät ja RKP. Ja myös PS, jos ohjelmasta päästäisiin sopuun.

HS Ympäristö | ”Emme voi loputtomasti suojella itseämme eteenpäin” – Näin asiantuntijat arvoivat Marinin hallituksen ympäristösaldoa

Maria Ohisalon mukaan vihreiden tavoitteet etenivät ”ehkä historiallisen paljon”. HS kysyi asiantuntijoilta arviota hallituksen ympäristötoimista.

www.hs.fi

Tässä kun kritisoit Marinin hallituksen ympäristösaavutuksia ja samalla soimaat heitä siitä että tulevalle hallitukselle jäi paljon tehtävää, on hyvä katsoa missä toimintaympäristössä Marinin hallitus joutui työskentelemään. Ukrainan sota lopetti kaiken energiantuonnin Venäjältä, OLK3 ei toiminut, bensan hinta nousi 2,5€. Tässä toimintaympäristössä haittaverojen lisääminen energiaan olisi tarkoittanut nykyistä kovempaa inflaatiota. Toisaalta, teollisuuden sähköveroa laskettiin, öljylämmityksiä vaihdettiin lämpöpumppuihin, sähköautojen latauspisteitä lisättiin. Oppositiossa ollessaan kokoomus kuitenkin esitti että kriisin yli kaikki energiantuotantolaitokset valjastetaan käyttöön jotta sähkön hinta ei raketoisi. Ei varsinaisesti kuullosta ilmastotoimelta ja ehkä vähän heijastelee sitä kuinka kova poliittinen halu kokoomuksella on priorisoida ilmastotoimet.

Koska oikeistopuolueet ottivat selkeän voiton vaaleissa, olisi kansan tahdon mukaista muodostaa oikeistohallitus ja nähdä oikeistohallituksen keinot joilla mm. ilmasto-ongelmat taklataan. Vahtivuoro vaihtui ja jatkossa tullaan keskittymään seuraavan hallituksen toimiin. Katse siis tulevaisuuteen.

 

[Cobol]

Tässä kun kritisoit Marinin hallituksen ympäristösaavutuksia ja samalla soimaat heitä siitä että tulevalle hallitukselle jäi paljon tehtävää, on hyvä katsoa missä toimintaympäristössä Marinin hallitus joutui työskentelemään. Ukrainan sota lopetti kaiken energiantuonnin Venäjältä, OLK3 ei toiminut, bensan hinta nousi 2,5€. Tässä toimintaympäristössä haittaverojen lisääminen energiaan olisi tarkoittanut nykyistä kovempaa inflaatiota. Toisaalta, teollisuuden sähköveroa laskettiin, öljylämmityksiä vaihdettiin lämpöpumppuihin, sähköautojen latauspisteitä lisättiin. Oppositiossa ollessaan kokoomus kuitenkin esitti että kriisin yli kaikki energiantuotantolaitokset valjastetaan käyttöön jotta sähkön hinta ei raketoisi. Ei varsinaisesti kuullosta ilmastotoimelta ja ehkä vähän heijastelee sitä kuinka kova poliittinen halu kokoomuksella on priorisoida ilmastotoimet.

Marinin politiikan arvostelu ympäristöasioissa tulee tutkijoilta. Laitoin linkit, joissa useampi tutkija ottaa kantaa. Konkretia puuttui, on viesti. Asian nostaminen esille on siis perusteltua.

Koska oikeistopuolueet ottivat selkeän voiton vaaleissa, olisi kansan tahdon mukaista muodostaa oikeistohallitus ja nähdä oikeistohallituksen keinot joilla mm. ilmasto-ongelmat taklataan. Vahtivuoro vaihtui ja jatkossa tullaan keskittymään seuraavan hallituksen toimiin. Katse siis tulevaisuuteen.

Itse suhtaudun onneksi eri tavalla. Koska Suomi on tilanteessa, jossa tarvitaan isoja päätöksiä ja koska ilmasto tai luonto ei odota, maahan olisi saatava laajapohjainen ja toimiva hallitus. Kärkihankkeina mm. ympäristö ja julkinen talous.

Minulle sopii hyvin Kok + PS pohjana. Sen politiikka tulee olemaan ympäristön ja luontokadon osalta erilaista kuin olisi Kok + SDP tai Kok + PS + SDP pohjalla. Katson tilannetta asiapohjaisesti ja pidän kolmen vaalivoittajan hallitusta Kok + PS + SDP parhaana hoitamaan erittäin vaativat päätökset. SDP julisti itsensä vaalivoittajaksi, joten heidänkin tulisi minusta kantaa vastuuta siitä, että Suomen kestävyysvajetta tällä kertaa kavennettaisiin Marinin hallituksen voimakkaan lisäämisen jälkeen...

Oikeistohallituksen etuna on se, että kestävyysvajeeseen tarttuminen saattaa olla helpompaa. Kielteisenä puolena näen - tämä siis oma kanta - ympäristöön ja luontokatoon liittyvien toimien mahdollisena vajavaisuuden.

 

[Tadu]

Lähteet: Kokoomus yrittää rakentaa porvaripohjan perussuomalaisten kanssa

IL:n tietojen mukaan kokoomuksen ensisijaisena ajatuksena on yrittää muodostaa hallitus perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien kanssa.

www.iltalehti.fi

Iltalehden lähteet vahvistavat mitä täälläkin on kirjoitettu.

 

[Kimmo_Ahteri]

Marinin politiikan arvostelu ympäristöasioissa tulee tutkijoilta. Laitoin linkit, joissa useampi tutkija ottaa kantaa. Konkretia puuttui, on viesti. Asian nostaminen esille on siis perusteltua.

Siinä samaisessa jutussa oli myös paljon kehuja muilta asiantuntijoilta. Mm. maininta että Marinin hallitus oli edistyksellisin sitten vuoden -95. Ehkä tämä on myös hyvä nostaa esille.

Oikeistohallituksen etuna on se, että kestävyysvajeeseen tarttuminen saattaa olla helpompaa. Kielteisenä puolena näen - tämä siis oma kanta - ympäristöön ja luontokatoon liittyvien toimien mahdollisena vajavaisuuden.

Tulevalla hallituksella on ehkä parhaat mahdolliset eväät pöydällä pitkään aikaan tehdä konkreettisia toimia ympäristöpolitiikassa. Siinä missä tuulivoiman syöttötariffi oli aikanaan vaikea päätös, nyt tulisi pitää huolta siitä että luvitusprosessit ovat nopeita, koska vihreään siirtymään liittyvät hankkeet saattavat olla jo nyt markkinaehtoisesti kannattavia. Ei pitäisi olla poliittisesti hankala rasti ja tämä on ihan eri toimintaympäristö missä Marinin hallitus kamppaili. Kyse on enemmänkin halusta.

Mielenkiintoista nähdä miten oikeistopuolueet tulevat ratkaisemaan hiilinieluongelman. Hakkuita olisi vähennettävä tai toivoa että metsän kasvu vauhdittuisi. Voihan olla että tämäkin ratkeaa markkinaehtoisesti, eli sellun ja paperin hinta tippuu ja hakkuut vähenevät.

 

[Cobol]

Siinä samaisessa jutussa oli myös paljon kehuja muilta asiantuntijoilta. Mm. maininta että Marinin hallitus oli edistyksellisin sitten vuoden -95. Ehkä tämä on myös hyvä nostaa esille.

En itse huomannut, että valtavirta olisi kehunut Marinin saavutuksia. Totta kai todetaan, että puitelain saattaminen voimaa oli saavutus jne. Sen jälkeen alkaa nostot, mitä olisi pitänyt tehdä. Enemmistö piti Marinin toimia kuitenkin siedettävinä. Pienempi osa myös erityisesti luontokadon osalta Suomessa ja EU:ssa heikkoina, kuten aiemmin linkittämäni Ville Niinistö. Hänellä on tietoa Marinin hallituksen näkemyksistä EU:ssa ja kovin kielteisenä Niinistö niitä piti.

Tulevalla hallituksella on ehkä parhaat mahdolliset eväät pöydällä pitkään aikaan tehdä konkreettisia toimia ympäristöpolitiikassa. Siinä missä tuulivoiman syöttötariffi oli aikanaan vaikea päätös, nyt tulisi pitää huolta siitä että luvitusprosessit ovat nopeita, koska vihreään siirtymään liittyvät hankkeet saattavat olla jo nyt markkinaehtoisesti kannattavia. Ei pitäisi olla poliittisesti hankala rasti ja tämä on ihan eri toimintaympäristö missä Marinin hallitus kamppaili. Kyse on enemmänkin halusta.

Tuulivoimaa tulee reippaasti lisää, koska Sipilän hallitus teki päätökset. Jos kuitenkin jätetään nämä helpot jutut tähän? Yksi vaikea asia lienee fossiilisten polttoaineiden nostaminen sille tavoitehinnalle, josta Marinin hallitus kieltäytyi. Ei se ole helppoa oikeistohallituksessa ja melkeinpä arvaan, että yhtä vaikeaa kuin vasemmistojohtoisessa hallituksessa.

Mielenkiintoista nähdä miten oikeistopuolueet tulevat ratkaisemaan hiilinieluongelman. Hakkuita olisi vähennettävä tai toivoa että metsän kasvu vauhdittuisi. Voihan olla että tämäkin ratkeaa markkinaehtoisesti, eli sellun ja paperin hinta tippuu ja hakkuut vähenevät.

Tämä on yksi haastava tehtävä. Tutkijoiden mukaan Marinin hallituksen olisi tullut tehdä jotain asialle. Nyt se jää seuraavan hallituksen käsiin.

Ensimmäinen asia voisi olla se, että Orpon hallitus kaivaa virkamieskunnan esittämät toimet ja laskelmat, joita ei Rinne/Marin hallituksen toimesta otettu lainkaan huomioon. Ilman niitä ei taida olla juurikaan yli 0 prosentin Suomen saamista hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Tämä arvio ei ollut omani vaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtavan tutkijan Marita Laukkasen.

Itse en usko, että oikeistohallitus kykenisi sen parempaan hiilineutraalipolitiikkaan kuin Marinin hallitus. Mikä tarkoittaa sitä, että tavoitetta ei saavuteta. Ongelman juuret ovat Marinin hallituksen tavoiteasettelussa ilman konkretiaa ja ilman virkamiesten esittämien toimien ja laskelmien huomioimista.

 

[penaz]

Verot | Kokoomus peruuttelee aiemmin esittämästään terveysverosta: Verot | Kokoomus peruuttelee aiemmin esittämästään terveysverosta

Kokoomuksen ensimmäinen vaalilupaus on petetty jo ennen hallitusneuvotteluja. Sinne taisi hävitä 300 miljoonaa, joilla piti alentaa tuloveroja. "Nämä ovat vähän sellaisia juhlapuheita olleet, nämä sokeri-, suola- ja rasvaverot", kommentoi Kokoomuksen vaihtoehtobudjetin valmistelua johtanut Timo Heinonen.

 

[opelix]

Lähteet: Kokoomus yrittää rakentaa porvaripohjan perussuomalaisten kanssa

IL:n tietojen mukaan kokoomuksen ensisijaisena ajatuksena on yrittää muodostaa hallitus perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien kanssa.

www.iltalehti.fi

Iltalehden lähteet vahvistavat mitä täälläkin on kirjoitettu.

Tämän pohjan pitäisi olla selvä jos vähääkään kunnioitetaan vaalitulosta. Puolueiden vastuulla on päästä sopuun. Vituiksihan se menee kansanvallan kannalta jos käytännössä Kepu vaihtuisi viime kaudelta kokoomukseen. Toki 2019 halveksuttiin myös äänestystulosta kun Kepu otti ja lähti hallitukseen.

 

[Cobol]

Tämän pohjan pitäisi olla selvä jos vähääkään kunnioitetaan vaalitulosta. Puolueiden vastuulla on päästä sopuun. Vituiksihan se menee kansanvallan kannalta jos käytännössä Kepu vaihtuisi viime kaudelta kokoomukseen. Toki 2019 halveksuttiin myös äänestystulosta kun Kepu otti ja lähti hallitukseen.

Pohja on myös todennäköinen SDP:n rajatessa PS:n ulos. Kok + SDP tarkoittaisi pitkälti vasemmistohallitusta apupuolueineen. RKP on nykyisin enemmän vasemmisto- kuin oikeistopuolue. SDP, Vihr ja Vas ovat vasemmistolaisia. Keskusta jää tässä hallituksesta ulos, mutta jos ei jäisi, Keskusta on ns. rajapuolue. Ei oikealla, ei vasemmalla, vaan keskellä.

 

[aurora borealis]

Tämän pohjan pitäisi olla selvä jos vähääkään kunnioitetaan vaalitulosta. Puolueiden vastuulla on päästä sopuun. Vituiksihan se menee kansanvallan kannalta jos käytännössä Kepu vaihtuisi viime kaudelta kokoomukseen. Toki 2019 halveksuttiin myös äänestystulosta kun Kepu otti ja lähti hallitukseen.

Saa nähdä, miten käy. Kakkosvaihtoehtona sitten tosiaan artikkelissa mainittu kokoomus, SDP, vihreät ja RKP, jolloin edeltävään hallitukseen erona olisi myös vasemmistoliiton puuttuminen ja toki se, että kokoomus olisi pääministeripuolue.

Arvokysymyksissä, työperäisessä maahanmuutossa ja ilmastopolitiikassa porvarihallituksen työskentelyä uhkaisivat sisäiset ristiriidat.

Puoluelähteet arvioivat IL:lle, että on olemassa mahdollisuus porvariyhteistyön kariutumisesta jo tunnustelu- tai neuvotteluvaiheessa.

Tämän takia hallitustunnustelija Orpo yrittää pitää avoimena oven sille, että kokoomus, SDP, vihreät ja RKP muodostaisivat sinipunahallituksen.

 

[Kimmo_Ahteri]

Itse en usko, että oikeistohallitus kykenisi sen parempaan hiilineutraalipolitiikkaan kuin Marinin hallitus. Mikä tarkoittaa sitä, että tavoitetta ei saavuteta. Ongelman juuret ovat Marinin hallituksen tavoiteasettelussa ilman konkretiaa ja ilman virkamiesten esittämien toimien ja laskelmien huomioimista.

Orpolla on tässä tehtävää. Itselleni on kysymysmerkki kuinka korkealla ympäristöpolitiikka on lopulta kokoomuksen listalla, mutta se tullaan näkemään seuraavan 4v aikana. Jos konkretian tasolle mennään, nielua pitäisi lisätä ja päästölähteitä vähentää, niin ensimmäiseen auttaa hakkuiden vähentäminen ja/tai kasvun lisääminen ja jälkimmäiseen lähteiden tilkitseminen. Hallituksen keinot ovat ensimmäiseen metsän suojeleminen ja jälkimmäiseen kestävä kulutus eli haittaverot ja panostukset tki -rahoihin.

Lopulta poliittinen tahtotila määrittelee kuinka paljon edellä mainittuihin panostetaan.

 

[Stonewall]

On selvää, ettei hiilineutraalisuus ole mahdollista tavoiteaikataulussa. En lähtisi sitä pakonomaiseati tavoittelemaan. Globaalit teknologiastandardit tulevat muualta ja ne eivät ehdi tähän aikatauluun. EU vielä vaikeuttaa asiaa, kun se ei kannusta teknologianeutraaleihin ratkaisuihin, vaan valitsee suurimpien lobbaajien tarjoamat ratkaisut. Esimerkkinä sähköautojen suosiminen.

Tällä hetkellä voidaan vain puhua ylätasolla, kun realistisia loppuun asti pohdittujaja, Suomen olosuhteisiin sopivia ratkaisuja ei ole vielä olemassa. Kuitenkin mielestäni on selvää, että ilmaston- ja ympäristönsuojelu otetaan kiinteästi huomioon kaikissa ratkaisuissa. En olisi millään näkökulmalla huolissani, etteikö myös hiilineutraalisuus sinällään etene, vaikka 2035 onkin liian kunnianhimoinen tavoite. Suojelu on myös nykyisin sisäänrakennettua koko yhteiskunnassa, enkä näe että saavutetaan lisäarvoa asiaa nyt korostamalla.

Niinpä uuden hallituksen kärkenä onkin talouden ja turvallisuuden hallinta. Siinä onkin haasteita. Isoin kanto oikeistohallituksen kaskessa näyttää olevan RKP. Sinipuna taas on yleisesti hyvin vaikea yhtälö.