Kyllä se osapuoli on ja niin on työnantajapuolikin. Aina vaikuttavat taustalla. Tämän tiesitkin.
Kysyn nyt, että onko ay-liike hallitusneuvottelujen osapuoli?
Olen havainnut somessa sangen värikkäitäkin esityksiä siitä, että jos ay-liikettä "loukataan" niin yleislakkohan siitä seuraa. Lakko-oikeus kyllä, mutta jos sitä todellisuudessa käytetään vain ja ainostaan poliittiseen vaikuttamiseen ja siten painostetaan demokraattisesti valitun kansanedustuslaitoksen ja sitä kautta hallituksen tekemään yhteiskunnalle huonoja, jopa haitallisia myönnytyksiä, niin demokratia on rikki. Ulkoparlamentaarisella taholla ei tulisi olla tällaista valtaa.
Jään seuraamaan tilannetta.
Eivät ole osapuolia vaan lobbareita - molemmat. Siinä on ja tulisi olla selkeä ero.Kyllä se osapuoli on ja niin on työnantajapuolikin. Aina vaikuttavat taustalla. Tämän tiesitkin.
Eivät ole osapuolia vaan lobbareita - molemmat. Siinä on ja tulisi olla selkeä ero.
Ay-liike on yhtälailla hallitusneuvotteluiden osapuoli kuin muutkin etujärjestöt säätytalolla. Hallitus ja eduskunta on yksi osa suomalaista työelämän kolmikantaa, jossa jokaisen osapuolen liikkeet vaikuttavat muihin. Siksi on ihan ymmärrettävää, että nyt kun työnantajapuolella on "oma mies" vetämässä neuvotteluita, ulkokaarella oleva työntekijäpuoli pitää ääntä porstuasta käsin.Kysyn nyt, että onko ay-liike hallitusneuvottelujen osapuoli?
Olen havainnut somessa sangen värikkäitäkin esityksiä siitä, että jos ay-liikettä "loukataan" niin yleislakkohan siitä seuraa. Lakko-oikeus kyllä, mutta jos sitä todellisuudessa käytetään vain ja ainostaan poliittiseen vaikuttamiseen ja siten painostetaan demokraattisesti valitun kansanedustuslaitoksen ja sitä kautta hallituksen tekemään yhteiskunnalle huonoja, jopa haitallisia myönnytyksiä, niin demokratia on rikki. Ulkoparlamentaarisella taholla ei tulisi olla tällaista valtaa.
Jään seuraamaan tilannetta.
Etujärjestöt eivät ole hallitusneuvotteluiden osapuolia, vaikka niin antavatkin ehkä ymmärtää. Hallitusneuvotteluiden osapuolia ovat edelleenkin puolueet, jotka on kutsuttu hallitusneuvotteluihin.Ay-liike on yhtälailla hallitusneuvotteluiden osapuoli kuin muutkin etujärjestöt säätytalolla. Hallitus ja eduskunta on yksi osa suomalaista työelämän kolmikantaa, jossa jokaisen osapuolen liikkeet vaikuttavat muihin. Siksi on ihan ymmärrettävää, että nyt kun työnantajapuolella on "oma mies" vetämässä neuvotteluita, ulkokaarella oleva työntekijäpuoli pitää ääntä porstuasta käsin.
Olisiko niinkuin naapurissa: kun mitään oikeaa vihollista ei ole, sellainen pitää keksiä itse olemassaolonsa oikeutukseksi?Ihan en menisi yleistämään mutta tätä olen kyllä kuullut monelta eri alalta että luottamushenkilöt eivät ole syystä tai toisesta tuottavimpien/ahkerimpien työntekijöiden joukossa. Syytä tuohon voi vain pohtia.
Unohdit vielä muut ”väliaikaisiksi koronaelvytyksiksi” tarkoitetut tukien nostot, jotka sitten jätettiinkin pysyviksi menoiksi seuraavan hallituksen leikattavaksi.Pakko kyllä sanoa, että Marinin hallitus teki kyllä seuraajalleen niin sanotusti todella vittumaiset.
Ihan vain muutamia mainitakseni:
- Hoitajamitoitus. Itse eivät sitä noudattaneet vaan säätivät lain siten, että 1.4.2023 mitoitus on 0,65 ja 1.12.2023 mitoitus on 0,7. Tiesivät, että työvoimaa ja rahaa tähän ei ole, mutta pakottavat seuraavan hallituksen joko ratkaisemaan tämän tai sitten perääntymään. Ja siellä oppositiossa sitten Kiuruilla ja Marineilla suu käy, kuinka hallitus ei huolehdi kunniakansalaisistaan.
- Täysin raakile sote, joka täytyy käytännössä rakentaa ihan kokonaan uudestaan. Valtava rahoitusvaje. Terveydenhuollon taso tulee väkisinkin tippumaan ja oppositio sitten valittaa, kuinka he loivat hienon sotemallin joka pilattiin.
- Jakeluvelvoite. Maailman kunnianhimoisin ilmastohallitus itse pakitti jakeluvelvoitetasosta 13,5%-tasolle, mutta säätivät, että vuonna 2024 nämä - 23 vuoden menetetyt tasot ns kiritään kiinni. Eli siirrettiin se ikävä kustannusloikka seuraavalle hallitukselle. Jos tuleva hallitus ei pidä siitä kiinni, niin taas oppositio huutaa kuinka ilmastonmuutoksesta ei välitetä ja Suomen maine maailmalla romuttuu.
Toihan on ihan kusipäistä toimintaa suorastaan.
Unohdit vielä muut ”väliaikaisiksi koronaelvytyksiksi” tarkoitetut tukien nostot, jotka sitten jätettiinkin pysyviksi menoiksi seuraavan hallituksen leikattavaksi.
No niinpä kirjoitit. Mun moka. Kuten Kokoomuksen tuleva presidenttiehdokas silloin joskus sanoi: ”sori siitä”Siksi siinä lukikin, että muutamia mainitakseni. Näitä toden totta riittää!
Well played siis toisin sanoen. Aina pitää politiikassa katsoa myös oman hallituskauden yli ja mahdollisesti seuraavaan oppositiokauteen.Pakko kyllä sanoa, että Marinin hallitus teki kyllä seuraajalleen niin sanotusti todella vittumaiset.
Ihan vain muutamia mainitakseni:
- Hoitajamitoitus. Itse eivät sitä noudattaneet vaan säätivät lain siten, että 1.4.2023 mitoitus on 0,65 ja 1.12.2023 mitoitus on 0,7. Tiesivät, että työvoimaa ja rahaa tähän ei ole, mutta pakottavat seuraavan hallituksen joko ratkaisemaan tämän tai sitten perääntymään. Ja siellä oppositiossa sitten Kiuruilla ja Marineilla suu käy, kuinka hallitus ei huolehdi kunniakansalaisistaan.
- Täysin raakile sote, joka täytyy käytännössä rakentaa ihan kokonaan uudestaan. Valtava rahoitusvaje. Terveydenhuollon taso tulee väkisinkin tippumaan ja oppositio sitten valittaa, kuinka he loivat hienon sotemallin joka pilattiin.
- Jakeluvelvoite. Maailman kunnianhimoisin ilmastohallitus itse pakitti jakeluvelvoitetasosta 13,5%-tasolle, mutta säätivät, että vuonna 2024 nämä - 23 vuoden menetetyt tasot ns kiritään kiinni. Eli siirrettiin se ikävä kustannusloikka seuraavalle hallitukselle. Jos tuleva hallitus ei pidä siitä kiinni, niin taas oppositio huutaa kuinka ilmastonmuutoksesta ei välitetä ja Suomen maine maailmalla romuttuu.
Toihan on ihan kusipäistä toimintaa suorastaan.
Well played siis toisin sanoen. Aina pitää politiikassa katsoa myös oman hallituskauden yli ja mahdollisesti seuraavaan oppositiokauteen.
Juuri näin. Tärkeintä olisi, jos täällä osattaisiin tehdä hallitusohjelma 5 - 10 vuoden tähtäimellä. Kaikkia mahdollisia ongelmia ei voida ja pystytä ratkaisemaan pikimmiten vaan siihen vaaditaan useimmiten useampiWell played siis toisin sanoen. Aina pitää politiikassa katsoa myös oman hallituskauden yli ja mahdollisesti seuraavaan oppositiokauteen.
Eikös tämä ole maan tapa? Vanhasen porvarihallitus finanssikriisin yhteydessä elvytti taloutta muun muassa poistamalla työnantajien Kela-maksun, keventämällä ansiotuloverotusta ja alentamalla ruuan arvonlisäveroa. Mikään näistä ei jäänyt väliaikaiseksi ja demari Urpilainen sai seuraavana valtiovarainministerinä melkoisen alijäämän harteilleen.Unohdit vielä muut ”väliaikaisiksi koronaelvytyksiksi” tarkoitetut tukien nostot, jotka sitten jätettiinkin pysyviksi menoiksi seuraavan hallituksen leikattavaksi.
Edellistä hallitusta voi tietenkin syytellä jo valmiiksi mahdollisesta epäonnistumisesta, mutta todellinen ongelma ei ole edellinen hallitus vaan suhteessa maksajien määrään valtaviksi nousseet vanhuuden kulut. Muu Suomen kulukehitys on pysynyt aisoissa, mutta vanhuuden kulut eivät.
Korjaisin tämän verran ( boldaus oma).Rakenteellisen vajeen pienentäminen samaan aikaan kun soteen on lapioitava rahaa edellishallituksien ratkaisujen jäljiltä aiempaa enemmän, on erittäin vaativa yhtälö.
Tätä meinasinkin kysyä, että koska se seuraava jallitus (ei typo) on pystyssä? Mielikuva on, että joka päivä jo monen viikon ajan on saanut lukea iltaroskien sivuilta, kuinka on niin kauhian isoja kysymyksiä vielä auki, mutta ihan just tiedotetaan että ne on ratkaistu.Pitkään ovat orponistit ja sysimustanistit neuvotelleet. Mediaan on tihkunut sinänsä hölmöjäkin kyselyitä ministeriöihin, vaan eiköhän siellä valmistakin ole jo monessa pöydässä.
Korjaisin tämän verran ( boldaus oma).
Sote ja vaka on kummatkin surullisia esimerkkejä siitä, kun monta hallitusta putkeen vetää ne äärimmilleen päin persettä. No eihän nämä toki kaikille yllätyksenä tule, mutta monille tuntui tulevan että jollain ratkaisuilla on myös seurauksia, eivätkä välttämättä ole niin positiivisia.
Well played siis toisin sanoen. Aina pitää politiikassa katsoa myös oman hallituskauden yli ja mahdollisesti seuraavaan oppositiokauteen.
Eikös tämä ole maan tapa? Vanhasen porvarihallitus finanssikriisin yhteydessä elvytti taloutta muun muassa poistamalla työnantajien Kela-maksun, keventämällä ansiotuloverotusta ja alentamalla ruuan arvonlisäveroa. Mikään näistä ei jäänyt väliaikaiseksi ja demari Urpilainen sai seuraavana valtiovarainministerinä melkoisen alijäämän harteilleen.
Oma kokemukseni on, ettei epäluottamuksen vallitessa kannattaa vaihtaa lokaatioita eikä jäädä yrittämään selviytyä.Oma kokemukseni on, että liitoista on työntekijälle eniten hyötyä kun tulee erimielisyyttä työnantajan kanssa. Liiton jäsenellä on apunaan paikallisia ja keskusjärjestön luottamusmiehiä sekä liiton oikeusturvavakuutus. Jos joutuu asioita oikeudessa ajamaan, niin ei ole riskiä kuluista. Jos ei kuulu liittoon on yksin, ja oikeuskulut kaatuvat pahimmillaan omaan niskaan.
Meillä on n. 1400 työntekijää monella paikkakunnalla. Koko ajan on joku erimielisyysmenettely menossa. Yleensä palkkaukseen liittyvä. Olisi surkeaa joutua yksin asioitansa ajamaan.
Tässä on varmaan merkitystä minkä kokoinen organisaatio on ja mistä on kysymys. Meillä on ollut paljon fuusiota ja palkkojen yhteensovittaminen on ollut vaikeaa, koska aina niissä on jotain eroja. Osa on mennyt yhteisymmärryksessä, osa ei.Oma kokemukseni on, ettei epäluottamuksen vallitessa kannattaa vaihtaa lokaatioita eikä jäädä yrittämään selviytyä.