Uusi hallitus?

[Jymäkkä]

Toivottavasti näistä päästään eroon tällä hallituskaudella. Tasa-arvonkin vuoksi. Ei se niin mene, että mm. ansiosidonnainen ei koske kaikkia ehdot täyttäviä vain siksi, että ay-liike ja sen lähipiiri eivät sitä halua vaan haluavat pitää kassajäsenyyden ehtona ja pakollisena. Taustalla on sen vaikutus ay-liikkeen jäsenyyteen.

Veikkaan, että ei päästä eroon sen paremmin verovähennyksistä kuin kassapakostakaan. Jotenkin tuntuu, ettei ainakaan persuille maistu kumpikaan noista, eikä ehkä muutenkaan hallitus rohkene noin isosti heti kärkeen astua AY- liikkeen varpaille. Saa nähdä.

 

[Cobol]

Veikkaan, että ei päästä eroon sen paremmin verovähennyksistä kuin kassapakostakaan. Jotenkin tuntuu, ettei ainakaan persuille maistu kumpikaan noista, eikä ehkä muutenkaan hallitus rohkene noin isosti heti kärkeen astua AY- liikkeen varpaille. Saa nähdä.

Samaa olen pohdiskellut. Pidin pienesti mahdollisena, että nämä ovat EK/Kokoomuksen palloja, joihin halutaan kiinnittää huomio, jotta saadaan suurempia asioita läpi.

Todennäköisempää kuitenkin on, että verovähennyksen ja kassapakon kanssa ollaan ihan tosimielellä liikkeellä. Taustalla on monta pienempää asiaa ja suurempana ay-liikkeen vaikutusvallan kaventaminen. Tällä asialla on monta puolta ja tuntuu siltä, että Suomessa ay-liikeen oikeudet aina laittomia lakkoja myöten koetaan hyvin tarpeelliseksi eikä työnantajiin luoteta juuri lainkaan. Ei työnantajat voi sanoa, että ovat syyttömiä suhtautumiseen.

 

[Sanainen arkku]

Oma kokemukseni on, että liitoista on työntekijälle eniten hyötyä kun tulee erimielisyyttä työnantajan kanssa. Liiton jäsenellä on apunaan paikallisia ja keskusjärjestön luottamusmiehiä sekä liiton oikeusturvavakuutus. Jos joutuu asioita oikeudessa ajamaan, niin ei ole riskiä kuluista. Jos ei kuulu liittoon on yksin, ja oikeuskulut kaatuvat pahimmillaan omaan niskaan.

Meillä on n. 1400 työntekijää monella paikkakunnalla. Koko ajan on joku erimielisyysmenettely menossa. Yleensä palkkaukseen liittyvä. Olisi surkeaa joutua yksin asioitansa ajamaan.

Oma kokemuksen on, että luottamusmiehet (meidän tapauksessa naiset) ovat ylimielisiä työn välttelijöitä, joille en jättäisi lukitsematonta polkupyörää valvottavaksi siksi aikaa, kun poikkean R-kioskilta ostamassa jäätelön. Olisivat luultavasti häipyneet luottariajalle tai saikulle sillä aikaa.

Miesvaltaisilta aloilta kuullut vahvasti samaa lisättynä työpaikkakiusaamisella liittoon kuulumattomia kohtaan.

 

[Byvajet]

Tämä + paikallisen sopimisen salliminen alle yleissitovuuden + haluttomuus nostaa tulorajoja työperäisessä maahanmuutossa kaikki tähtää matalapalkka sektorin kasvattamiseen ja välillisesti yritysten kasvaviin voittoihin ja sitä kautta sijoittajien asian ajamiseen.

Yllättyneitä olivat? Ehkä persut, ihmetyttää jos tähän lähtevät mukaan.

Tyhmyyshän taustalla on. Identiteettipolitiikan tarkoituksena on saada ihmiset reagoimaan tunteilla ja valitsemaan puolensa. Nykyään myös kokoomus on varsin puhdasverinen identiteettipolitiikan harjoittaja.

Koska moni duunari on tyhmä, hänen elämäänsä voidaan heikentää varakkaimpia suosivilla verotuksen muutoksilla kuten tasaverojen lisäämisellä, työehtojen ja oikeuksien heikentämisellä ja palkkojen kilpailuttamisella eli leikkaamisella milloin minkäkin syyn varjolla.

Ja duunarillehan on tärkeää, että heikko-osaisimpia (mm. vähemmistöjä ja maahanmuuttajia) potkitaan. Kun duunari vain saa hyökätä vielä heikompien päälle, niin se ainakin jonkin verran kompensoi oman elämän kurjistumista.

Mutta yritäpä vihjata duunarille, että hän on omaa etuaan nakertava typerys, niin raivoreaktio on lähes varma. Herrathan eivät duunaria komentele. Kyllä duunari ymmärtää.

Tällä tavalla älykkyys näkyy yhteiskunnallisesti. Fiksummat saavat tyhmemmät luopumaan omista oikeuksistaan omaksi hyväkseen.

Turun yliopistossa on huomattu, että kirjojen lukeminen on opiskelijoille liian vaativaa. Näin se taantumus etenee. Kun ärsykepommituksella ja rajattomalla aikatauluttomalla yhteiskunnalla on tuhottu ihmisten aivot ja kyky keskittyä yhtään mihinkään, seurauksena on tunteiden varassa kulkeva mölisevä joukko, joka perustaa ratkaisunsa yhä enemmän välittömään tunnereaktioon ja yhä vähemmän harkintaan ja tietoon.

Turun yliopiston opettajat häkeltyivät: opiskelijat pitävät kirjojen lukemista liian vaikeana – syytä etsitään lukiosta, josta voi valmistua lukematta kirjaakaan

Nykyinen mediaympäristö muokkaa ihmisten lukutottumuksia, minkä voi nähdä vaikuttavan jo yliopisto-opiskelijoiden osaamiseen. Lukiossakin ollaan epätoivoisia, kun pakollisesta kahdeksasta kirjasta luetaan pyöreät nolla.

www.ts.fi

 

[Cobol]

Logiikka tottakai on saada aikaan sama kuin Ruotsissa ja vähentää liittojen jäsenmäärää ja sitä kautta valtaa.

Tämä + paikallisen sopimisen salliminen alle yleissitovuuden + haluttomuus nostaa tulorajoja työperäisessä maahanmuutossa kaikki tähtää matalapalkka sektorin kasvattamiseen ja välillisesti yritysten kasvaviin voittoihin ja sitä kautta sijoittajien asian ajamiseen.

Yllättyneitä olivat? Ehkä persut, ihmetyttää jos tähän lähtevät mukaan.

En nyt tarkastele paikallisen sopimisen alle yleissitovuuden koskevia puheita. Sen sijaan paikallisen sopimisen edistäminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen ilman keskimääräisen palkan tulorajaa on välttämätöntä. Mutta ei toki kaikissa todellisuuksissa.

Meillä pyörii jo nyt monet alat työperäisen maahanmuuton voimalla. Jos se lakkautetaan tulevaisuudessa nostamalla tuloraja luokkaa 3 300 euroa kuukaudessa, tämä ei johda esimerkiksi bussikuskien palkan nousuun esimerkiksi lähes insinööritason lähtöpalkkaan. Ainoastaan näivettää Suomen taloutta ja palvelukykyä.

 

[DAF]

Logiikka tottakai on saada aikaan sama kuin Ruotsissa ja vähentää liittojen jäsenmäärää ja sitä kautta valtaa.

Ruotsissahan jäsenmäärän väheneminen oli väliaikainen ja lopulta jäsenmäärä itse asiassa kasvoi. Kassapuolella muutos oli dramaattisempi. Tästä tuolla aiemmin vähän kirjoitinkin.

Itse pidän tätä kuitenkin aika pienenä asiana suuntaan tai toiseen työelämähankkeissakin. Sopimisen muutoksilla voi olla paljon merkittävämpi vaikutus.

 

[Kiekoton]

Sivuhuomiona, useimpiin kotivakuutuksiin kuuluu oikeusturvavakuutus. 2018 teetetyn vakuutustutkimuksen mukaan 93% suomalaisista kuuluu kotivakuutuksen piiriin. Joo varmasti ammattiliitto tuo siltikin lisäapua tällaiseen tilanteeseen ja vakuutusehdotkin lienee eri, mutta varsinaisesti me emme ammattiliittoa tähän tarvitse vaan meillä on jo olemassa oleva ratkaisu ja muutos vaatisi ainoastaan soittoa eri paikkaan jos eripuraa syntyy.

No ainakin äkkiä katsoen työhön liittyvät asiat oli oikeusturvavakuutuksesta rajattu pois.

Vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa,
3) joka liittyy vakuutetun tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvan muun vakuutetun nykyiseen, aiempaan, tulevaan tai suunniteltuun työhön, ammatinharjoittamiseen, virkaan, toimeen, elinkeino- tai ansiotoimintaan, kaupallisen yrityksen osakkuuteen tai jäsenyyteen tällaisen yrityksenhallinnollisissa elimissä tai muuhun pää- tai sivutoimiseen toimintaan tulon hankkimiseks

 

[DAF]

Sivuhuomiona, useimpiin kotivakuutuksiin kuuluu oikeusturvavakuutus. 2018 teetetyn vakuutustutkimuksen mukaan 93% suomalaisista kuuluu kotivakuutuksen piiriin. Joo varmasti ammattiliitto tuo siltikin lisäapua tällaiseen tilanteeseen ja vakuutusehdotkin lienee eri, mutta varsinaisesti me emme ammattiliittoa tähän tarvitse vaan meillä on jo olemassa oleva ratkaisu ja muutos vaatisi ainoastaan soittoa eri paikkaan jos eripuraa syntyy.

Uskaltaisin vakuutusalaa ja ehtoja tuntevana perstuntumalla väittää, ettei yhdessäkään kotivakuutuksessa ole ammatillista tai yrittäjän oikeusturvaa mukana.

 

[opelix]

Oma kokemuksen on, että luottamusmiehet (meidän tapauksessa naiset) ovat ylimielisiä työn välttelijöitä, joille en jättäisi lukitsematonta polkupyörää valvottavaksi siksi aikaa, kun poikkean R-kioskilta ostamassa jäätelön. Olisivat luultavasti häipyneet luottariajalle tai saikulle sillä aikaa.

Miesvaltaisilta aloilta kuullut vahvasti samaa lisättynä työpaikkakiusaamisella liittoon kuulumattomia kohtaan.

Ihan en menisi yleistämään mutta tätä olen kyllä kuullut monelta eri alalta että luottamushenkilöt eivät ole syystä tai toisesta tuottavimpien/ahkerimpien työntekijöiden joukossa. Syytä tuohon voi vain pohtia.

 

[aalto]

Ay-jäsenmaksujen verovähennyksiin koskeminen ei ole välttämättä kovin fiksu taktinen liike uudelta hallitukselta jos aikomus on viedä läpi isompia muutoksia työelämään. Jos ay-liikkeet suututetaan heti hallitusohjelman laatimisen yhteydessä, niin muista muutoksista sopiminen se vasta sitten vaikeaksi menee. Työnantajien politiikkajaosto tätä tietenkin haluaa, mutta miten persujen toimistolla lasketaan tämän tempun vaikuttavan heidän suosioonsa. Kokoomus olisi varmaan valmis runnomaan uudistukset läpi yhdessä työnantajien kanssa, mutta muuten kolmikantaisella sopimisella on edelleen aika vahva poliittinen tuki tässä maassa.

Ja sitten jos tuo ehdotus menee läpi, niin se nostaa heti työntekijöiden verorasitusta, jota Orpo on luvannut keventää. Se pitää siis kompensoida isommilla verojen laskemisilla ja näin ollen vaikutus on valtion budjettiin negatiivinen (kaikki palkansaajat eivät kuulu liittoihin, mutta saavat alennukset).

 

[Boogey]

Sen sijaan paikallisen sopimisen edistäminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen ilman keskimääräisen palkan tulorajaa on välttämätöntä. Mutta ei toki kaikissa todellisuuksissa.

Meillä pyörii jo nyt monet alat työperäisen maahanmuuton voimalla.

Olen samaa mieltä työperäisen maahanmuuton tarpeellisuudesta ja siitä että se on monille aloille elinehto, ja toisaallakin oikein tervetullutta koska se samalla muokkaa yhteiskuntaa muita kulttuureja paremmin ymmärtävään suuntaan joka osaltaan lisää edesautaa houkuttelevuutta.

Niputin vaan nuo asiat yhteen sen vuoksi että Kokoomus järjestelmällisesti poimii esim VM esityksistä ne itselle mieluisat ja edistää niitä. Pukee sen kuitenkin viestinnässään vastuulliseksi, isänmaalliseksi politiikaksi joka on aikalailla sellaista savuverhoa.

Kannatan myös paikallisen sopimisen edistämistä, mutta toisin kuin EK/AY väännöissä näen ainoan kestävän kehityspolun siinä olevan työntekijöiden osallistamisessa.

Kun firmalla menee heikosti ja olet siinä osallinen se ymmärrys tiettyjen toimien tarpeellisuudesta aukeaa ihan eri tavalla. Vastavuoroisesti kun firmalla menee hyvin viivan alle jää ekstraa muutenkin kuin mahdollisten tulospalkkioiden (prosenttipohjaisia) osalta.

 

[Cobol]

Olen samaa mieltä työperäisen maahanmuuton tarpeellisuudesta ja siitä että se on monille aloille elinehto, ja toisaallakin oikein tervetullutta koska se samalla muokkaa yhteiskuntaa muita kulttuureja paremmin ymmärtävään suuntaan joka osaltaan lisää edesautaa houkuttelevuutta.

Niputin vaan nuo asiat yhteen sen vuoksi että Kokoomus järjestelmällisesti poimii esim VM esityksistä ne itselle mieluisat ja edistää niitä. Pukee sen kuitenkin viestinnässään vastuulliseksi, isänmaalliseksi politiikaksi joka on aikalailla sellaista savuverhoa.

Kannatan myös paikallisen sopimisen edistämistä, mutta toisin kuin EK/AY väännöissä näen ainoan kestävän kehityspolun siinä olevan työntekijöiden osallistamisessa.

Kun firmalla menee heikosti ja olet siinä osallinen se ymmärrys tiettyjen toimien tarpeellisuudesta aukeaa ihan eri tavalla. Vastavuoroisesti kun firmalla menee hyvin viivan alle jää ekstraa muutenkin kuin mahdollisten tulospalkkioiden (prosenttipohjaisia) osalta.

Jos on Kokoomuksella tausta-ajatuksensa, on kyllä ay-liikkeelläkin. Vaikka Suomessa jotain 85-90 prosentissa yrityksiä ei ole ay-liikkeen osastoa, eipä ay-liikkeelle sovi se, että yrityksissä työntekijät valitsevat itse edustajansa yhtiön hallintoelimeen. Ay-liike ei mielestäni olekaan huolissaan työntekijöiden osallistumisesta yritysten johtoon vaan oman painoarvonsa lisäämisestä samalla. Muuten ei käy.

Mitä Kokoomukseen tulee, Kokoomus on ainakin kannattanut Ruotsin mallia, jossa työntekijöillä on vahva edustus yrityksen hallinnossa. En tiedä loppuiko kannatus ay-liikkeen huomattua, että oikeisto kannattaa, joten vedetäänpä asia tiukaksi vaatimalla sopijaksi aina luottamusmiehen. Omat tiedot yllä ja tässä useamman vuoden takaa.

Itse olen kannattanut työntekijöiden osallistumista yhtiöiden johtoon samalla periaatteella kuin Ruotsissa. Myötämääräämisoikeus, mutta myös rajoitteet monissa asioissa päätöksen teossa. Ja kyllä tämän voi tehdä ilman, että pienille työpaikoille luodaan ay-osastot kun niitä ei ole siellä ollut tähänkään asti.

 

[Petri1981]

Ihan en menisi yleistämään mutta tätä olen kyllä kuullut monelta eri alalta että luottamushenkilöt eivät ole syystä tai toisesta tuottavimpien/ahkerimpien työntekijöiden joukossa. Syytä tuohon voi vain pohtia.

Mitä ihmettä. Aloin itsekin tämän myötä miettimään omaa uraani, niin minullakin kyllä luottamusmiehet joita tielleni on sattunut, ovat järjestään ja kirkkaasti työntekijöinä sieltä laiskimmiasta päästä. Erikoista.

 

[lihaani]

Ruotsissa työntekijöiden myötämääräämisoikeus tarkoittaa, että palkansaajat tietävät oikeasti yrityksen taloudellisen tilanteen.
Silloin palkkatoiveet kummasti asettuvat yrityksen palkanmalsukykyyn.
Tämä on kymmeniä vuosia naapurissa havaittu vähiten huonoksi tavaksi sopia työehdoista.
Miksi ei Suomessa?

 

[Kilgore Trout]

Onko hallitusohjelmaan jo kirjattu, että Vihreä Menninkäinen on nykyään Puhdas Menninkäinen?

En ihan heti keksi lapsellisempaa touhua, jos vakiintunutta termiä "vihreä siirtymä" yritetään alkaa muuttamaan hallitusohjelman kautta "puhtaaksi siirtymäksi".

Vihreä siirtymä assosioituu Vihreisiin, mutta puhdas siirtymä puhdistukseen, joten se on helpompi myydä osalle kannattajista.

edit:typo

 

[Cobol]

Ruotsissa työntekijöiden myötämääräämisoikeus tarkoittaa, että palkansaajat tietävät oikeasti yrityksen taloudellisen tilanteen.
Silloin palkkatoiveet kummasti asettuvat yrityksen palkanmalsukykyyn.
Tämä on kymmeniä vuosia naapurissa havaittu vähiten huonoksi tavaksi sopia työehdoista.
Miksi ei Suomessa?

No, oma käsitys tuli yllä. Sen lisäksi pidän aiempaan tapaan myös työnantajaliittoja syyllisinä siihen, että asioissa ei ole päästy eteenpäin. Tämä kyvyttömyys hoitaa asioita on tullut Suomelle kalliiksi ja on osaltaan yksi syy Ruotsin talouskehityksen karkaamiseen Suomelta. Jotenkin olemme änkyräkansaa.

Tuosta yksi tuore esimerkki. Kaikki haluavat kouluttaa lisää lääkäreitä. Aivan kaikki. Kunnisssa hoitohenkilökunnasta on valtava pula. Paitsi ei taho, joka määristä päättää. Kun tarve olisi satoja uusia lääkärikoulutettavia, STM suostui vain muutaman kymmenen lisäykseen. Tällä tulee olemaan hyvin ongelmallinen vaikutus soteen jatkossa.

Hoivakriisi | Lääkäreistä on huutava pula, mutta koulutusta ollaan lisäämässä vain hitusen

Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa lisätä lääkärikoulutusta ensi vuonna vain muutamalla kymmenellä. Varovaisuus hämmästyttää Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:ta ja työ- ja elinkeinoministeriötä.

www.hs.fi

 

[Tadu]

No, oma käsitys tuli yllä. Sen lisäksi pidän aiempaan tapaan myös työnantajaliittoja syyllisinä siihen, että asioissa ei ole päästy eteenpäin. Tämä kyvyttömyys hoitaa asioita on tullut Suomelle kalliiksi ja on osaltaan yksi syy Ruotsin talouskehityksen karkaamiseen Suomelta. Jotenkin olemme änkyräkansaa.

Tuosta yksi tuore esimerkki. Kaikki haluavat kouluttaa lisää lääkäreitä. Aivan kaikki. Kunnisssa hoitohenkilökunnasta on valtava pula. Paitsi ei taho, joka määristä päättää. Kun tarve olisi satoja uusia lääkärikoulutettavia, STM suostui vain muutaman kymmenen lisäykseen. Tällä tulee olemaan hyvin ongelmallinen vaikutus soteen jatkossa.

Hoivakriisi | Lääkäreistä on huutava pula, mutta koulutusta ollaan lisäämässä vain hitusen

Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa lisätä lääkärikoulutusta ensi vuonna vain muutamalla kymmenellä. Varovaisuus hämmästyttää Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:ta ja työ- ja elinkeinoministeriötä.

www.hs.fi

Onhan tuo absurdia, mutta toisaalta suomalaiset menevät ulkomaille opiskelemaan lääkäreiksi eivätkä rasita Suomen koulutussektoria, joista sitten osa palaa Suomeen koulutettuna. Ulkomailta sitten saadaan lääkäripulan takia halukkaita ulkomaisia osaajia lääkäreiksi työperäisenä maahanmuuttona. Toisaalta lääkäreiden palkat lähtevät lapasesta, koska kysyntää enemmän kuin tarjontaa.

Tuosta olisi kyllä mielenkiintoista nähdä tutkimusta onko tässä taloudellista järkeä yhtään. Tuskinpa on.

 

[Sonny Burnett]

Jos on Kokoomuksella tausta-ajatuksensa, on kyllä ay-liikkeelläkin. Vaikka Suomessa jotain 85-90 prosentissa yrityksiä ei ole ay-liikkeen osastoa, eipä ay-liikkeelle sovi se, että yrityksissä työntekijät valitsevat itse edustajansa yhtiön hallintoelimeen. Ay-liike ei mielestäni olekaan huolissaan työntekijöiden osallistumisesta yritysten johtoon vaan oman painoarvonsa lisäämisestä samalla. Muuten ei käy.

Mitä Kokoomukseen tulee, Kokoomus on ainakin kannattanut Ruotsin mallia, jossa työntekijöillä on vahva edustus yrityksen hallinnossa. En tiedä loppuiko kannatus ay-liikkeen huomattua, että oikeisto kannattaa, joten vedetäänpä asia tiukaksi vaatimalla sopijaksi aina luottamusmiehen. Omat tiedot yllä ja tässä useamman vuoden takaa.

Itse olen kannattanut työntekijöiden osallistumista yhtiöiden johtoon samalla periaatteella kuin Ruotsissa. Myötämääräämisoikeus, mutta myös rajoitteet monissa asioissa päätöksen teossa. Ja kyllä tämän voi tehdä ilman, että pienille työpaikoille luodaan ay-osastot kun niitä ei ole siellä ollut tähänkään asti.

Ruotsissa työntekijöiden myötämääräämisoikeus tarkoittaa, että palkansaajat tietävät oikeasti yrityksen taloudellisen tilanteen.
Silloin palkkatoiveet kummasti asettuvat yrityksen palkanmalsukykyyn.
Tämä on kymmeniä vuosia naapurissa havaittu vähiten huonoksi tavaksi sopia työehdoista.
Miksi ei Suomessa?

Myötämääräämisoikeus tarkoittaa Ruotsissa myös paljon muuta kuin työntekijöiden osallistumisen yrityksen hallintoon:
Myötämääräämisoikeus tarkoittaa sitä, että riitatilanteissa asiaa tulkitaan työntekijän edun mukaan siihen saakka, kunnes riidan käsittely on saatu tuomioistuimessa päätökseen.
Myötämääräämisoikeus ehkäisee perusteettomat irtisanomiset ym muita isoja ristiriitatilanteita kun työnantajalla olisi intressi pyrkiä ratkaisemaan kiistat ilman asioiden riitauttamista. Myötämääräämisoikeus ei sinällään luo ylimääräisiä esteitä irtisanomisille tai varoituksille väärinkäytösten tapahtuessa, vaan se turvaa heikomman osapuolen asemaa kiistatilanteissa. Tästä syystä Ruotsissa ei ole eikä tarvita lakkoja.

Suomessa kumpikaan osapuoli ei tätä oikeasti halua. Ay-liike menettäisi valtaansa työtuomioistuimelle ja paikallistasolle. Työnantajat haluavat pitää kynsin hampain kiinni nykyisen tasoisesta direktio-oikeudestaan jota myötämääräämisoikeus väistämättä pienentäisi. Tai haluavat oikeastaan lisätä direktiota lisäämällä paikallistason jyräämistä ilman että antaa mitään vastineeksi.

Työnantajapuolen (kokoomuksen) käsitys paikallisesta sopimisesta on hyvin kaukana Ruotsin mallista.

 

[Cobol]

Onhan tuo absurdia, mutta toisaalta suomalaiset menevät ulkomaille opiskelemaan lääkäreiksi eivätkä rasita Suomen koulutussektoria, joista sitten osa palaa Suomeen koulutettuna. Ulkomailta sitten saadaan lääkäripulan takia halukkaita ulkomaisia osaajia lääkäreiksi työperäisenä maahanmuuttona. Toisaalta lääkäreiden palkat lähtevät lapasesta, koska kysyntää enemmän kuin tarjontaa.

Tuosta olisi kyllä mielenkiintoista nähdä tutkimusta onko tässä taloudellista järkeä yhtään. Tuskinpa on.

Asiantuntijat tuossakin jutussa vaativat suurempaa määrää koulutettavia lääkäreitä, koska lääkäreitä tarvitaan ja pula on melkoinen. Mulla on lähipiirissä useampi lääkäri ja he ovat olleet oikeastaan aina ja lähes poikkeuksetta vastaan lisäkoulutuksia. Syyt ovat toki vaihdelleet. Nyt on oikeastaan jokainen heistäkin puolesta. Yksi syy lienee Lääkäriliiton muuttunut kanta: lisää lääkäreitä koulutettavaksi.

 

[Cobol]

Myötämääräämisoikeus tarkoittaa Ruotsissa myös paljon muuta kuin työntekijöiden osallistumisen yrityksen hallintoon:
Myötämääräämisoikeus tarkoittaa sitä, että riitatilanteissa asiaa tulkitaan työntekijän edun mukaan siihen saakka, kunnes riidan käsittely on saatu tuomioistuimessa päätökseen.
Myötämääräämisoikeus ehkäisee perusteettomat irtisanomiset ym muita isoja ristiriitatilanteita kun työnantajalla olisi intressi pyrkiä ratkaisemaan kiistat ilman asioiden riitauttamista. Myötämääräämisoikeus ei sinällään luo ylimääräisiä esteitä irtisanomisille tai varoituksille väärinkäytösten tapahtuessa, vaan se turvaa heikomman osapuolen asemaa kiistatilanteissa. Tästä syystä Ruotsissa ei ole eikä tarvita lakkoja.

Suomessa kumpikaan osapuoli ei tätä oikeasti halua. Ay-liike menettäisi valtaansa työtuomioistuimelle ja paikallistasolle. Työnantajat haluavat pitää kynsin hampain kiinni nykyisen tasoisesta direktio-oikeudestaan jota myötämääräämisoikeus väistämättä pienentäisi.

Työnantajapuolen (kokoomuksen) käsitys paikallisesta sopimisesta on hyvin kaukana Ruotsin mallista.

Ruotsissa työnantaja päättää isoista asioista kuten Suomessakin. Rahoitukset, yritysostot, irtisanomiset ja uudet työntekijät jne. Suomi voisi aivan hyvin seurata perässä. Direktio-oikeus ymmärretään täällä kuitenkin usein väärin ja sinulla se oli oikein. Mitä Kokoomukseen tulee, Kokoomus ajoi joitakin vuosia sitten lähentymistä Ruotsin kanssa ja tietääkseni keskusteli asiasta ainakin epävirallisesti SAK:n johdon kanssa. EK oli myös valmis etenemään. Sitten alkoivat ongelmat ja paha sanoa jälkikäteen, kuka ne aloitti. Ehkä molemmat työmarkkinatahot?

 

[Tadu]

Asiantuntijat tuossakin jutussa vaativat suurempaa määrää koulutettavia lääkäreitä, koska lääkäreitä tarvitaan ja pula on melkoinen. Mulla on lähipiirissä useampi lääkäri ja he ovat olleet oikeastaan aina ja lähes poikkeuksetta vastaan lisäkoulutuksia. Syyt ovat toki vaihdelleet. Nyt on oikeastaan jokainen heistäkin puolesta. Yksi syy lienee Lääkäriliiton muuttunut kanta: lisää lääkäreitä koulutettavaksi.

Luotetaan asiantuntijoihin. Absurdia toimintaa.

 

[Sonny Burnett]

Ruotsissa työnantaja päättää isoista asioista kuten Suomessakin. Rahoitukset, yritysostot, irtisanomiset ja uudet työntekijät jne. Suomi voisi aivan hyvin seurata perässä. Direktio-oikeus ymmärretään täällä kuitenkin usein väärin ja sinulla se oli oikein. Mitä Kokoomukseen tulee, Kokoomus ajoi joitakin vuosia sitten lähentymistä Ruotsin kanssa ja tietääkseni keskusteli asiasta ainakin epävirallisesti SAK:n johdon kanssa. EK oli myös valmis etenemään. Sitten alkoivat ongelmat ja paha sanoa jälkikäteen, kuka ne aloitti. Ehkä molemmat työmarkkinatahot?

Ruotsin malli olisi monessa mielessä nykyaikaisempi. Onhan se kieltämättä ihmeellistä että Suomen järjestelmä perustuu yhä verisen sisällissodan jälkeisen kyräilyn lopettaneeseen Tammikuun kihlaukseen.

 

[aceman81]

Linkki: https://twitter.com/Dimmu141/status/1664516879329665024?s=20

 

[Boogey]

Jos on Kokoomuksella tausta-ajatuksensa, on kyllä ay-liikkeelläkin. Vaikka Suomessa jotain 85-90 prosentissa yrityksiä ei ole ay-liikkeen osastoa, eipä ay-liikkeelle sovi se, että yrityksissä työntekijät valitsevat itse edustajansa yhtiön hallintoelimeen.

AY liike haluaa itselleen valtaa tottakai. Samaten muka piti lopettaa keskitetyt sopimukset työnantajien toimesta mutta jännästi ketjuuntui edellinen kierros kuitenkin yhteisen linjan takia.

Molemmat hakevat vipuvartta neuvotteluihin, mutta aidosti edelläkävijöitä ovat ne (useasti pienemmät) yritykset joissa mennään paljon sopuisammin tilannekuvan osalta. Toki pienempi koko olennaisesti tätä helpottaa mutta ainakin omalla kokemuksella isommissa firmoissa osakkeenomistajien etu konfliktaa aika usein henkilöstön etujen kanssa ja sieltä ne ristiriidat kumpuavat. Varsinkin kun menee heikommin.

 

[Kauko Viisas]

Jos ay-liikkeet suututetaan heti hallitusohjelman laatimisen yhteydessä,

Kysyn nyt, että onko ay-liike hallitusneuvottelujen osapuoli?

Olen havainnut somessa sangen värikkäitäkin esityksiä siitä, että jos ay-liikettä "loukataan" niin yleislakkohan siitä seuraa. Lakko-oikeus kyllä, mutta jos sitä todellisuudessa käytetään vain ja ainostaan poliittiseen vaikuttamiseen ja siten painostetaan demokraattisesti valitun kansanedustuslaitoksen ja sitä kautta hallituksen tekemään yhteiskunnalle huonoja, jopa haitallisia myönnytyksiä, niin demokratia on rikki. Ulkoparlamentaarisella taholla ei tulisi olla tällaista valtaa.

Jään seuraamaan tilannetta.