Uusi hallitus?

[Cobol]

Kuten tässä ketjussa hyvin on kuvattu, on väsyneen fantastisesta Kataisesta lähtien jankutettu rakenteiden kestämättömyydestä ja mitä on tehty? Tehty niistä kestämättömämpiä. Isäni on syntynyt 40-luvun alussa ja sanoi, että hän on nähnyt Suomen menevän käytännössä ylös koko aikuisikänsä pl 90-luvun lama, jonka haasteet tuntuivat myös pieniltä kun oli kokenut lapsuuden 40-50 lukujen taitteessa, mutta nyt on ennusmerkit että käyrä lähtee rytisten alaspäin ja se mitä hän on nähnyt elämänsä aikana tänne rakentuneen alkaa raunioitua - kun nukumme ratissa, niin menetämme paljon enemmän kuin sillä että pitäisimme ratista kiinni.

Isäsi sanoi hyvin. Tällä kokoonpanolla oltiin vielä Suomessa 2000-luvun aivan alussa kohtuullisissa asemissa. Ehkäpä Neuvostoliiton kauppa ja sen jälkeen Nokia olivat opettaneet väärin, mutta emme tehneet samanlaisia ratkaisuja kuin mm. Saksa, Tanska ja Ruotsi. Jälkikäteen voi sanoa, että nuo ratkaisut olivat keskeisiä maiden taloudelle.

Nyt on tilaisuus tarttua kiinni vihreään siirtymään. Tästä jokainen puolue hallitusneuvotteluissa on samaa mieltä. Samoin työperäisen maahanmuuton tarpeellisuudesta osana Suomen ratkaisuja vallitsee yksimielisyys ainakin asiantuntijoiden ja keskipalkkaisten osalta. Mutta tarttuminen ei onnistu ellemme muuta rakenteitamme.

Eriävät näkemykset tulevat vuosiluvuissa (2035) sen osalta, päästäänkö tavoitteisiin tällä aikavälillä sekä sellaisessa maahanmuutossa, joka ei tuota valtiosta nettosaajaa maahanmuuttajan kohdalla. Pitkästä aikaa kuitenkin hieman enemmän samaan suuntaan tarpeen kanssa.

Jospa tätä ei munata "ihmisoikeuskiistaan", voiko joku esimerkiksi hakea uudelleen ja uudelleen turvapaikkaa vaikka on saanut tutkimusten jälkeen monta kielteistä päätöstä.

 

[mike owen]

Vihreä siirtymä on mahdollisuus Suomessa, mutta myös riski kansantalouden näkökulmasta. Suomen ei tulisi yritä valita seuraavaa voittajaa (varsinkaan ideologisista syistä) vaan mahdollistaa mahdollisimman hyvä ympäristö kaikelle yrittämiselle ja markkinat hoitavat siitä eteenpäin. Minulle on yhdentekevää valmistaako seuraava Nokia akkuja vai muovipusseja.

Millä tavalla vihreä siirtymä on riski kansantalouden kannalta. Tälläkin hetkellä eri valtiot ja yritykset panostavat erittäin paljon resursseja ja rahaa vihreään siirtymään.

 

[IceWalker]

Persujen maahanmuuton vastustuksen perusta on irrationaalinen muukalaispelko, mutta silti on kiistatonta, että Suomi ei hyödy kaikesta maahanmuutosta. Kysymys ei ole ideologinen vaan tiedollinen. Meidän tulee pystyä muokkaamaan maahanmuuton kokonaisuudesta pitkällä aikavälillä sellainen, että siitä on meille enemmän hyötyä kuin haittaa.

Kaikki maahanmuuttajat eivät voi olla Suomelle hyödyllisiä, mutta suurimman osan pitäisi olla. Niin suuren osan, että he kompensoivat myös maahanmuuton aiheuttamat haitat.

On syytä pohtia, millaisia maahanmuuttajia tänne otetaan, kun huomioidaan, että todennäköisesti tulevaisuudessakin yksinkertaista suorittavaa työtä siirtyy halpamaihin, automatisoituminen poistaa sitä ja samalla tekoäly vie siistiä sisätyötä.

Täytyy pystyä miettimään, mitä Suomella on tarjota vähän koulutetuille ihmisille 20-40 vuoden päästä, eikä tuijottaa vain nykyhetkeen, jossa työntekijöistä on pulaa. Nuo ihmiset täytyy jotenkin elättää myöhemmin.

Täytyy ottaa huomioon ensinnäkin tämä: Tilastokeskus - Suomi ilman maahanmuuttajia

Kuten tässä todetaan, ilman maahanmuuttajia viimeisen 20 vuoden aikana Suomeen olisi syntynyt 50 000 lasta vähemmän. Toisin sanoen, maahanmuutto vaikuttaa useampaan kuin yhteen ongelmaan ja nämä ongelmat puolestaan kietoutuvat yhteen.

Ja kun tiedetään, että ns. suuret ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle jo ajat sitten, maamme huoltosuhde olisi merkittävästi heikompi kuin nyt. Eikä tilanne parane siitäkään, että nämä ikäluokat poistuvat pyramidista lopullisesti.

Maahanmuutto ei vaikuta yksistään työvoimapulaan, vaan myös parantaa huoltosuhdetta ja lisää tulevaisuudessa työikäisten määrää.

Maahanmuuttajien lapset tulevat työmarkkinoille paremmin varustautuneena, koska osaavat kielen ja ovat saaneet peruskoulutuksen. Ja siten ovat osaltaan parantamassa huoltosuhdetta.

Maahanmuuttajien integraatio tähän kulttuuriin on erittäin tärkeää. Tähän odottaisi tulevankin hallituksen keskittyvän. Jos maahanmuuttajia ei saada integroiduksi, silloin siitä koituu työikäisille lisää huollettavia.

Maahanmuuton laatuun panostaminen tarkoittaa lisäkoulutuksen antamista. Kun työ on jatkuvassa murroksessa, on tietenkin totta, että tulevaisuudessa yksinkertaisemmat duunit vähenevät, mutta kaikkia töitä ei voida automatisoida. Tietotyö kuitenkin automatisoituu vauhdilla.

Kun kuitenkin halpaduuneja tarvitaan juuri nyt eikä suomalaisia riitä niihin, ei esim. maatalousyrityksen pulaan voida reagoida 20 vuoden päästä, vaan heti. Halpaduunarit täytyy myöhemmin uudelleen kouluttaa toisiin tehtäviin, mikäli heidän osaamansa duunit katoavat.

 

[Beltran]

Totta, eivät he maahanmuuttoa sentään bensan hintaan ole kai vielä ratkaisuksi tarjonneet. No koita nyt tämän kerran kestää tällainen valhe ja kärjistys, kun ollaan vain keskustelupalstalla. Eihän täällä esimerkiksi vasemmistopuolueiden tai etenkään Sanna Marinin politiikkaa onneksi ikinä yhtään yksinkertaisteta ja kärjistetä.

Ei minulla tee tiukkaakaan kestää tällä eikä ensi kerrallakaan kyseistä valhetta, itsekin myönsit kirjoittamasi valheeksi. Mutta jos kyseisen valheen toistaa kyllin monta kertaa keskustelupalstalla niin se voi alkaa kuulostaa todelta.

 

[444]

Totta, eivät he maahanmuuttoa sentään bensan hintaan ole kai vielä ratkaisuksi tarjonneet. No koita nyt tämän kerran kestää tällainen valhe ja kärjistys, kun ollaan vain keskustelupalstalla. Eihän täällä esimerkiksi vasemmistopuolueiden tai etenkään Sanna Marinin politiikkaa onneksi ikinä yhtään yksinkertaisteta ja kärjistetä.

Onhan siellä perssujen kikkakirjassa myös Ylen rahoituksen leikkaus sekä kehitysavusta luopuminen. Näistä yhdessä maahanmuuton kanssa saadaan vähintään 20 miljardin säästöt. Joka vuosi.

 

[LuKi]

No on ihan puhdasta populismia kytkeä maahanmuutto aivan joka asiaan. Onkohan olemassa mitään asiaa, johon persut eivät tarjoaisi ratkaisuksi maahanmuuton rajoittamista? Heidän pakkomielteensä maahanmuuttoa kohtaan on jo lähes koomisella tasolla. Ikään kuin maahanmuuttajien määrän väheneminen olisi se tie paratiisiin. Tulee vähän joku Brexit-populismi mieleen. Erotaan EU:sta -> raha brittien terveyteen ja hyvinvointiin. Ei oteta maahanmuuttajia -> työt ja hyvinvointi kantasuomalaisille. Juu, aivan varmasti menisi näin.

Ja sitten huvittaa, että persut pelottelevat maahanmuuton kauhuilla, ja jossain Iisalmen ja Seinäjoen kaltaisissa paikoissa ollaan ihan peloissaan, vaikka eihän sellaisissa paikoissa edes kukaan maahanmuuttaja muutenkaan halua asua. Suurin osa on täällä pääkaupunkiseudulla, mutta täällä ihmiset osaavat suhtautua onneksi maahanmuuttajiin luonnollisemmin; he ovat osa yhteiskuntaa.

Vihreän siirtymän lisäksi vihervasemmisto taas näkee joka puolella (näkymättömiä) sortavia rakenteita, joiden räjäyttäminen on ratkaisu kaikkiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Järjettömän heppoisia vastauksia vaikeisiin ongelmiin, mutta palvelevat kannattajien maailmankuvaa. Ihan yhtä puhdasta populismia kuin maahanmuuton jankkaaminen persuilta.

Seinäjoen nostaminen esimerkiksi on joko vääristelyä tai puhdasta pääkaupunkilaista populismia. Seinäjoki ona kasvanut seitsemän vuosikymmentä joka vuosi, täysi poikkeus maakuntakeskusten joukossa. Alueellisesti Seinäjoen vetovoima on ollut 2000-luvun Vaasaa suurempi, muutaman vuoden sisällä Seinäjoen väkiluku ohittaa Vaasan. Vuodesta 1990 lähtien Etelä-Pohjanmaa on saanut muuttovoitto maahanmuutosta lähes joka vuosi, viime vuonna maahanmuutto maakunnassa oli 400 henkeä plussalla.

Pitää siis varmaan nostaa kädet pystyyn ja antaa talouden näivettyä, kuten persut haluavat.

No, oikeasti houkuttelevuutta voidaan parantaa pitkäjänteisellä ja määrätietoisella työllä. Pitää pystyä luomaan houkuttelevia työpaikkoja esimerkiksi yllä mainituin keinoin, pitää helpottaa maahanmuuttoa vähentämällä byrokratiaa eikä vaikeuttaa sitä lisäämällä byrokratiaa, ja ennen kaikkea pitää jatkaa Suomi-kuvan positiivista muutosta.

Jälkimmäinen on suunnattoman tärkeää: ulkomailla asuvana on ollut helppo havaita, että Suomi ei tosiaankaan ole ollut semmoinen kohde, johon juuri kukaan haluaisi muuttaa. Yleinen suhtautuminen Suomeen on ollut aina hyväntahtoinen, mutta se ei tosiaankaan indikoi muutto- tai edes matkustushalukkuutta.

Vasta aivan viime vuosina Suomi on vähitellen alkanut tekemään nousua muiden Pohjoismaiden rinnalle aidossa tunnettuudessa ja vaikutusvallassa. Nyt rauta on kuumaa, joten olisi tuhannen taalan paikka takoa. Nyt ei kannata sössiä antamalla minkäänlaista kuvaa mistään byrokratian suojaamasta linnakkeesta ja suljetusta klubista.

Työperäinen maahanmuutto oli erityisesti demareille ja vasemmistoliitolle ongelma jo paljon enne persuja. Vasemmiston johtama ammattiyhdistysliike lobbasi vielä 2004 siirtymäkautta Itä-Euroopan uusien jäsenmaiden työvoiman vapaalle liikkuvuudelle. Tämä siitä huolimatta, että elinkeinoelämä oli paukuttanut työvoimapulaa jo ennen 1990-luvun lamaa. Meidän olisi pitänyt imeä tänne porukkaa jo vuosi kymmeniä sitten täyttämään meidän itsekästä tarvetta oman hyvinvointivaltiomme ylläpitämiseksi. Nyt se on yksinkertisesti myöhäistä.

Itä-Euroopan halukkaat lähtijät menivät jo yli vuosikymmen sitten Saksaan, Hollantiin, Ruotsiin, Tanskaan, Britteihin, jne. Nyt me yritämme kilpailla vetovoimasta Euroopan ulkopuolella niiden ihmisten keskellä, jotka tulevat varsin nopeasti sopeutuvista kulttuureista. Näillä apajilla on nyt vaan moni muukin, paljon suurempi ja vetovoimaisempi toimija. Meille jää kulttuurialueet, joiden integroituminen on tilastollisesti ja katukuvassa haastavampaa, siten kalliimpaa ja paljon hitaampaa. Tämä on huono yhtälö kestävyysvajeessa olevan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi. Näiltäkin alueilta väkeä voidaan tänne ottaa, mutta se edellyttää työmarkkinoiden täydellistä mullistusta (miten se ikinä onnistuisi, kun jo Saksan tai Tanskan mallit ovat ammattiyhdistysliikkeelle aivan liian radikaaleja) ja koko yhteiskuntarakenteen muutosta amerikkalaiseen suuntaan. Onko siellä vihervasemmiston porukoissa käynyt mielessä, että voiton maksimointia tavoittelevat elinkeinoelämän edustajat voivat tätä jopa tavoitella?

Itselläni on pitkä työhistoria eri maanosista, eri kulttuurien keskellä. En ole mikään impivaaralaisuuden tai todellakaan mikään etnonationalismin puolestapuhuja. Esitin muutama viikko sitten täällä vaihtoehdon, joka olisi nopein tie kestävyysvajeen kuromiseen ja jonka myötä Suomi kantaisi aidosti huolta kärsivän maailman hädästä. Otetaan vuosittain pakolaisleireiltä ja lapsityövoimatehtailta 20 000 alakouluikäistä lasta adoptoitavaksi suomalaisiin perheisiin. Tehdään tätä kymmenen vuotta. Saamme kymmen- kahdenkymmenen vuoden sisällä työmarkkinoille 200 000 integroitunutta suomalaista lisää ja samalla annamme isolle määrälle lapsia toiverikkaan tulevaisuuden. Populismia, mahdotonta? Ehkä, mutta ei sen populistuisempaa tai mahdottomampaa kuin Eva Biaudetin maailmankuva tai elinkeinoelämän odotukset.

 

[teroz]

Onhan siellä perssujen kikkakirjassa myös Ylen rahoituksen leikkaus sekä kehitysavusta luopuminen. Näistä yhdessä maahanmuuton kanssa saadaan vähintään 20 miljardin säästöt. Joka vuosi.

Hohohohoh. Näin saadaankin, näin on väitetty. Mutta nekään eivät saa olla sellaisia pyhiä lehmiä mihin ei saa koskea - rikkaat on jo kurnutettu loppuun, se vasemmiston temppu ei toimi.

Helvetin monesta paikasta pitää hioa miljoonia ja taas miljoonia pois, jotta saadaan miljardit kasaan.

Asumistuen leikkaaminen johtanee siihen, että sossu antaa muuna avustuksena rahat tilalle. Enemmän pitäisi keskittyä siihen miten ihmiset saadaan sieltä pois, keppiä valitettavasti tarvitsee lisätä runsaasti.

 

[Cobol]

Vihreän siirtymän lisäksi vihervasemmisto taas näkee joka puolella (näkymättömiä) sortavia rakenteita, joiden räjäyttäminen on ratkaisu kaikkiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Järjettömän heppoisia vastauksia vaikeisiin ongelmiin, mutta palvelevat kannattajien maailmankuvaa. Ihan yhtä puhdasta populismia kuin maahanmuuton jankkaaminen persuilta.

Seinäjoen nostaminen esimerkiksi on joko vääristelyä tai puhdasta pääkaupunkilaista populismia. Seinäjoki ona kasvanut seitsemän vuosikymmentä joka vuosi, täysi poikkeus maakuntakeskusten joukossa. Alueellisesti Seinäjoen vetovoima on ollut 2000-luvun Vaasaa suurempi, muutaman vuoden sisällä Seinäjoen väkiluku ohittaa Vaasan. Vuodesta 1990 lähtien Etelä-Pohjanmaa on saanut muuttovoitto maahanmuutosta lähes joka vuosi, viime vuonna maahanmuutto maakunnassa oli 400 henkeä plussalla.



Työperäinen maahanmuutto oli erityisesti demareille ja vasemmistoliitolle ongelma jo paljon enne persuja. Vasemmiston johtama ammattiyhdistysliike lobbasi vielä 2004 siirtymäkautta Itä-Euroopan uusien jäsenmaiden työvoiman vapaalle liikkuvuudelle. Tämä siitä huolimatta, että elinkeinoelämä oli paukuttanut työvoimapulaa jo ennen 1990-luvun lamaa. Meidän olisi pitänyt imeä tänne porukkaa jo vuosi kymmeniä sitten täyttämään meidän itsekästä tarvetta oman hyvinvointivaltiomme ylläpitämiseksi. Nyt se on yksinkertisesti myöhäistä.

Itä-Euroopan halukkaat lähtijät menivät jo yli vuosikymmen sitten Saksaan, Hollantiin, Ruotsiin, Tanskaan, Britteihin, jne. Nyt me yritämme kilpailla vetovoimasta Euroopan ulkopuolella niiden ihmisten keskellä, jotka tulevat varsin nopeasti sopeutuvista kulttuureista. Näillä apajilla on nyt vaan moni muukin, paljon suurempi ja vetovoimaisempi toimija. Meille jää kulttuurialueet, joiden integroituminen on tilastollisesti ja katukuvassa haastavampaa, siten kalliimpaa ja paljon hitaampaa. Tämä on huono yhtälö kestävyysvajeessa olevan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi. Näiltäkin alueilta väkeä voidaan tänne ottaa, mutta se edellyttää työmarkkinoiden täydellistä mullistusta (miten se ikinä onnistuisi, kun jo Saksan tai Tanskan mallit ovat ammattiyhdistysliikkeelle aivan liian radikaaleja) ja koko yhteiskuntarakenteen muutosta amerikkalaiseen suuntaan. Onko siellä vihervasemmiston porukoissa käynyt mielessä, että voiton maksimointia tavoittelevat elinkeinoelämän edustajat voivat tätä jopa tavoitella?

Itselläni on pitkä työhistoria eri maanosista, eri kulttuurien keskellä. En ole mikään impivaaralaisuuden tai todellakaan mikään etnonationalismin puolestapuhuja. Esitin muutama viikko sitten täällä vaihtoehdon, joka olisi nopein tie kestävyysvajeen kuromiseen ja jonka myötä Suomi kantaisi aidosti huolta kärsivän maailman hädästä. Otetaan vuosittain pakolaisleireiltä ja lapsityövoimatehtailta 20 000 alakouluikäistä lasta adoptoitavaksi suomalaisiin perheisiin. Tehdään tätä kymmenen vuotta. Saamme kymmen- kahdenkymmenen vuoden sisällä työmarkkinoille 200 000 integroitunutta suomalaista lisää ja samalla annamme isolle määrälle lapsia toiverikkaan tulevaisuuden. Populismia, mahdotonta? Ehkä, mutta ei sen populistuisempaa tai mahdottomampaa kuin Eva Biaudetin maailmankuva tai elinkeinoelämän odotukset.

En ole jokaisesta sanasta samaa mieltä, mutta hyvä kirjoitus. Siinä tuodaan esille myös joitakin historiallisia syitä, miksi jäimme jälkeen maahanmuutossa muusta läntisestä Euroopasta. Korjaustoimiin olisi tullut ryhtyä, mutta tehdään se nyt. Lasten integrointi Suomeen on varmasti sekin ainakin pienessä mitassa mahdollista sen lisäksi, että koulutamme suomea ja suomeksi ulkomailla esimerkiksi sairaanhoitajia ja bussikuskeja. Heidän jatko-opintonsa tapahtuu Suomessa.

 

[DrE]

Millä tavalla vihreä siirtymä on riski kansantalouden kannalta. Tälläkin hetkellä eri valtiot ja yritykset panostavat erittäin paljon resursseja ja rahaa vihreään siirtymään.

Jälkimäisessä lauseessasi sen sanot. Vihreään siirtymään panostetaan hurjasti - myös valtion toimesta. Investointi on aina riski.
Ihmiset ovat hirveän huonoja ennustamaan tulevaa, joten valtion on typerää yritä valita voittajaa. Parempaan lopputulemaan päästään tekemällä toimintaympäristöstä mahdollisimman suotuisa kaikelle yrittämiselle ja annetaan yrityksien kantaa toimialakohtainen riski. Talouden näkökulmasta sillä ei ole väliä onko meillä huippukannattava puu- vai akkutehdas.

 

[Cobol]

Vihreään siirtymään panostetaan hurjasti - myös valtion toimesta. Investointi on aina riski.
Ihmiset ovat hirveän huonoja ennustamaan tulevaa, joten valtion on typerää yritä valita voittajaa. Parempaan lopputulemaan päästään tekemällä toimintaympäristöstä mahdollisimman suotuisa kaikelle yrittämiselle ja annetaan yrityksien kantaa toimialakohtainen riski. Talouden näkökulmasta sillä ei ole väliä onko meillä huippukannattava puu- vai akkutehdas.

Tässä on sellainen harha, että siinä käsitellään vihreää siirtymää samanarvoisena kuin mainitsemaasi puunjalostustehdasta. Kuitenkin Suomen ja EU:n sopimukset sekä muut kansainväliset sopimukset (mm. YK) velvoittavat allekirjoittajiaan panostamaan vihreään siirtymään ja hiilineutraalisuuteen.

Näiden sopimusten taustalla taas on lukuisat tutkimukset siitä, että maailmamme lämpenee ja mitä korkeammaksi mennään, sitä vaikeammaksi elämämme keskimäärin tulee.

Ja tämän takia isot yritykset pyrkivät luomaan ympäristön mm. fossiilittomaan energiaan pohjautuvassa tuotannossa. Maat jotka kykenevät sitä uskottavasti tarjoamaan, saavat enemmän sijoituksia kuin muuten saisivat.

 

[Bauer]

Itselläni on pitkä työhistoria eri maanosista, eri kulttuurien keskellä. En ole mikään impivaaralaisuuden tai todellakaan mikään etnonationalismin puolestapuhuja. Esitin muutama viikko sitten täällä vaihtoehdon, joka olisi nopein tie kestävyysvajeen kuromiseen ja jonka myötä Suomi kantaisi aidosti huolta kärsivän maailman hädästä. Otetaan vuosittain pakolaisleireiltä ja lapsityövoimatehtailta 20 000 alakouluikäistä lasta adoptoitavaksi suomalaisiin perheisiin. Tehdään tätä kymmenen vuotta. Saamme kymmen- kahdenkymmenen vuoden sisällä työmarkkinoille 200 000 integroitunutta suomalaista lisää ja samalla annamme isolle määrälle lapsia toiverikkaan tulevaisuuden. Populismia, mahdotonta? Ehkä, mutta ei sen populistuisempaa tai mahdottomampaa kuin Eva Biaudetin maailmankuva tai elinkeinoelämän odotukset.

No nyt ollaan kyllä jo aika irrallaan realiteeteista. Entä niiden pakolaislasten vanhemmat? Oikea elämä ei toimi kuin joku NHL draft.

 

[Jeffrey]

Millä tavalla vihreä siirtymä on riski kansantalouden kannalta. Tälläkin hetkellä eri valtiot ja yritykset panostavat erittäin paljon resursseja ja rahaa vihreään siirtymään.

Vihreä siirtymä on kokonaisuudessaan valtava hanke, ja sen niputtaminen yhteen on lähestulkoon mahdotonta.

Iso osa hankkeesta on kuitenkin julkisesti rahoitettua. Eli julkista rahaa käytetään massiivisesti varsinkin uusiutuvan energian ja vetyenergian hankkeisiin joita operoi pienet kotimaiset yritykset. Kansantaloudelle riski on siinä, että nämä hankkeet eivät lopulta vedä ja julkiset rahoittajat eivät saa lainaamiaan rahoja takaisin.

Todettakoon kuitenkin se, että mielestäni tämä on hyvä tapa toteuttaa tällaisia ainakin osittain kokeellisia ja poliittisia hankkeita. Otetaan esimerkiksi aurinkovoimahanke. Julkinen rahoittaja lainaa rahaa yritykselle joka toteuttaa teollisen mittakaavan aurinkoenergia hankkeen Suomeen. Mielestäni tällainen hanke on hyvä julkisesti rahoitettu hanke, sillä sen pitäisi olla suhteellisen ennustettava ja mikäli vain energiaa saadaan niin joku sen lopulta ostaa. Lisäksi hankemuodon etuja on se, että todennäköistä lienee skenaario siitä, että yritys kykenee julkisen rahoituksen takaisin maksamaan tavalla tai toisella. Yritys maksaa joko suoraan itse, tai listautuu esimerkiksi pörssiin jolloin sijoittajat maksavat nämä julkiset lainat pois.

Elieli... Sijoitustoiminnan riskin kantaa lopulta julkinen taho, se joka on rahan antanut. Kansantaloudelle riski on se, ettei tuo investointi lopulta vedä ja velat jää maksamatta takaisin ja mahdollisesti ei-täysin-markkinaehtoisesti rahoitettu hanke paisuu liian suureksi ei markkinaehtoisesti ja jää kaatuessaan reilusti velkaa myös moneen muuhun suuntaan joita sitten taas rahoitetaan julkisista varoista.

Ehdottomasti kuitenkin hyvä tapa toimia, ja näissä loppuviimein STM:llä vastuu kontrolloida sitä, että julkisilla rahoilla omistetaan kannettavissa olevia riskejä.

 

[Robin Big Snake]

Entä niiden pakolaislasten vanhemmat?

Eikö tuossa mallissa aika selkeästi esitetä että voivat jäädä sinne.

 

[Patarouva]

Vihreän siirtymän lisäksi vihervasemmisto taas näkee joka puolella (näkymättömiä) sortavia rakenteita, joiden räjäyttäminen on ratkaisu kaikkiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Järjettömän heppoisia vastauksia vaikeisiin ongelmiin, mutta palvelevat kannattajien maailmankuvaa. Ihan yhtä puhdasta populismia kuin maahanmuuton jankkaaminen persuilta.

Seinäjoen nostaminen esimerkiksi on joko vääristelyä tai puhdasta pääkaupunkilaista populismia. Seinäjoki ona kasvanut seitsemän vuosikymmentä joka vuosi, täysi poikkeus maakuntakeskusten joukossa. Alueellisesti Seinäjoen vetovoima on ollut 2000-luvun Vaasaa suurempi, muutaman vuoden sisällä Seinäjoen väkiluku ohittaa Vaasan. Vuodesta 1990 lähtien Etelä-Pohjanmaa on saanut muuttovoitto maahanmuutosta lähes joka vuosi, viime vuonna maahanmuutto maakunnassa oli 400 henkeä plussalla.



Työperäinen maahanmuutto oli erityisesti demareille ja vasemmistoliitolle ongelma jo paljon enne persuja. Vasemmiston johtama ammattiyhdistysliike lobbasi vielä 2004 siirtymäkautta Itä-Euroopan uusien jäsenmaiden työvoiman vapaalle liikkuvuudelle. Tämä siitä huolimatta, että elinkeinoelämä oli paukuttanut työvoimapulaa jo ennen 1990-luvun lamaa. Meidän olisi pitänyt imeä tänne porukkaa jo vuosi kymmeniä sitten täyttämään meidän itsekästä tarvetta oman hyvinvointivaltiomme ylläpitämiseksi. Nyt se on yksinkertisesti myöhäistä.

Itä-Euroopan halukkaat lähtijät menivät jo yli vuosikymmen sitten Saksaan, Hollantiin, Ruotsiin, Tanskaan, Britteihin, jne. Nyt me yritämme kilpailla vetovoimasta Euroopan ulkopuolella niiden ihmisten keskellä, jotka tulevat varsin nopeasti sopeutuvista kulttuureista. Näillä apajilla on nyt vaan moni muukin, paljon suurempi ja vetovoimaisempi toimija. Meille jää kulttuurialueet, joiden integroituminen on tilastollisesti ja katukuvassa haastavampaa, siten kalliimpaa ja paljon hitaampaa. Tämä on huono yhtälö kestävyysvajeessa olevan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi. Näiltäkin alueilta väkeä voidaan tänne ottaa, mutta se edellyttää työmarkkinoiden täydellistä mullistusta (miten se ikinä onnistuisi, kun jo Saksan tai Tanskan mallit ovat ammattiyhdistysliikkeelle aivan liian radikaaleja) ja koko yhteiskuntarakenteen muutosta amerikkalaiseen suuntaan. Onko siellä vihervasemmiston porukoissa käynyt mielessä, että voiton maksimointia tavoittelevat elinkeinoelämän edustajat voivat tätä jopa tavoitella?

Itselläni on pitkä työhistoria eri maanosista, eri kulttuurien keskellä. En ole mikään impivaaralaisuuden tai todellakaan mikään etnonationalismin puolestapuhuja. Esitin muutama viikko sitten täällä vaihtoehdon, joka olisi nopein tie kestävyysvajeen kuromiseen ja jonka myötä Suomi kantaisi aidosti huolta kärsivän maailman hädästä. Otetaan vuosittain pakolaisleireiltä ja lapsityövoimatehtailta 20 000 alakouluikäistä lasta adoptoitavaksi suomalaisiin perheisiin. Tehdään tätä kymmenen vuotta. Saamme kymmen- kahdenkymmenen vuoden sisällä työmarkkinoille 200 000 integroitunutta suomalaista lisää ja samalla annamme isolle määrälle lapsia toiverikkaan tulevaisuuden. Populismia, mahdotonta? Ehkä, mutta ei sen populistuisempaa tai mahdottomampaa kuin Eva Biaudetin maailmankuva tai elinkeinoelämän odotukset.

Saadaan lapsille toivorikas elämä. Varmaan monesti niinkin, mutta toisaalta lapset riistetään juuriltaan jonkun oman, suomalaisten hyödyn takia vai. Jos suomalaiset eivät nytkään monista eri syistä lisäänny niin nytkö he olisivat vallan erinomaisia ihmisiä huolehtimaan muualta tulleista lapsista. Kaikki kunnia koirille, mutta lapset eivät ole mitään rescue-koiria.

 

[DrE]

Tässä on sellainen harha, että siinä käsitellään vihreää siirtymää samanarvoisena kuin mainitsemaasi puunjalostustehdasta. Kuitenkin Suomen ja EU:n sopimukset sekä muut kansainväliset sopimukset (mm. YK) velvoittavat allekirjoittajiaan panostamaan vihreään siirtymään ja hiilineutraalisuuteen.

Näiden sopimusten taustalla taas on lukuisat tutkimukset siitä, että maailmamme lämpenee ja mitä korkeammaksi mennään, sitä vaikeammaksi elämämme keskimäärin tulee.

Talouden näkökulmasta mainitsemani tehtaat ovat samanarvoisia. Mikään ei estä Suomea ostamasta vihreän siirtymän lopputuotteita muista maista.

Pakottavatko sopimukset investoimaan vihreän siirtymän kehitykseen?

 

[Cobol]

Talouden näkökulmasta mainitsemani tehtaat ovat samanarvoisia. Mikään ei estä Suomea ostamasta vihreän siirtymän lopputuotteita muista maista.

Eivät ne ole samanarvoisia talouden näkökulmasta. Tämä on käyty moneen kertaan läpi, miksi Suomen kannattaa olla ensimmäisten joukossa vihreän siirtymän mahdollistajana.

Pakottavatko sopimukset investoimaan vihreän siirtymän kehitykseen?

Toki Suomi voi investoida halutessaan vaikka Neuvostoliiton ajan miesten ja naisten vientivaatteisiin. Fiksumpi ratkaisu on luoda hyviä mahdollisuuksia ulkomaisille investoinneille Suomeen.

 

[Stonewall]

Terveyspalvelujen osalta uudelleen organisointi eli sote-uudistus siis tarvitsee lisärahaa. Ongelmaan ei pitäisi lähestyä hallinnon järjestämisen kautta, vaan järjestelmä pitäisi uudistaa esim. Viron malliin. Pitäisi poistaa kansalaisia eriarvoistava työterveydenhuolto nykymuodossaan. Ja tilalle tulisi kehittää omalääkäri mallin pohjalta Suomeen sopiva oma malli. Samalla velvoittaisin kalliilla verorahoilla koulutetut lääkärit toimimaan tietyn ajan julkisella puolella (vrt. hävittäjälentäjien 15v karenssi), esim 5-10v. En kuitenkaan usko, että tästä hallituksesta on tähän. Veikkaan, että paras mihin pystyvät on verotusoikeuden antaminen maakunnille. Muu lienee varsin kosmeettisia indeksien jäädyttämisiä ym. puuhastelua.
En siis hetkeäkään usko, että Kokoomus johtoinen hallitus edes osaa harkita tarvittavia toimia, saatikka niitä toteuttaa.

Odotellaan kuitenkin hallitusohjelmaa ja rutistaan sitten lisää

 

[-FNM-]

No nyt ollaan kyllä jo aika irrallaan realiteeteista. Entä niiden pakolaislasten vanhemmat? Oikea elämä ei toimi kuin joku NHL draft.

Komeasti pääsit iskemään vastapalloon.

On kyllä huikeaa, kun joku saa elämänsä parhaan idean, mutta toivottavasti vahingossa tulee unohtaneeksi sellaisen pienen ja mitättömän asian kuin lasten perheet. Kunnon nykypäivän orjakauppaa.

 

[Hexa]

Eivät ne ole samanarvoisia talouden näkökulmasta. Tämä on käyty moneen kertaan läpi, miksi Suomen kannattaa olla ensimmäisten joukossa vihreän siirtymän mahdollistajana.

Nimenomaan näin. Suomen pitää ottaa hyöty vihreästä siirtymästä itse taloudellisesti investointien kautta ja omina vientituotteina. Ei muualta ostettuina hyödykkeinä, koska ne eivät juuri hyödytä Suomen kansantaloutta. Hieman sama juttu kuin globalismin perässä intoilijat. Ei se Kiinaan tai Intiaan siirtyvä työpaikka juuri Suomessa lämmitä.

 

[Jeffrey]

Talouden näkökulmasta mainitsemani tehtaat ovat samanarvoisia. Mikään ei estä Suomea ostamasta vihreän siirtymän lopputuotteita muista maista.

Todettakoon nyt vielä se, että esimerkiksi sähkö ja vety on melko huonosti kuljetettavissa olevia hyödykkeitä ainakin vielä nyt lähivuodet/kymmenet.

 

[Bauer]

Asumistuen leikkaaminen johtanee siihen, että sossu antaa muuna avustuksena rahat tilalle. Enemmän pitäisi keskittyä siihen miten ihmiset saadaan sieltä pois, keppiä valitettavasti tarvitsee lisätä runsaasti.

Olet oikeassa. Pienituloisimpiin asumistuen leikkaus ei vaikuttaisi, koska sitten he saavat vain enemmän toimeentulotukea. Jollei sitten toimeentulotukea leikata? Mutta muuten asumistuen leikkaus osuisi pahasti niihin, jotka nyt kärsivät eniten; pienituloiset työssäkäyvät, jotka maksavat itse kaiken koska eivät ole oikeutettuja toimeentulotukeen.

 

[finnjewel]

No nyt ollaan kyllä jo aika irrallaan realiteeteista. Entä niiden pakolaislasten vanhemmat? Oikea elämä ei toimi kuin joku NHL draft.

Työperäisten maahanmuuttajien ja "asiantuntijoiden" kanssa käy yleensä melko vastaavalla tavalla. Muu perhe ja suku tahtoo usein seurata perässä - enkä tarkoita omia lapsia ja puolisoa, vaan isovanhempia sekä siskojen ja veljien perheitä lapsineen.
Ehtoja on tosin kiristetty, eikä se helppoa ole. Yritys on silti kova.

 

[Byvajet]

Asumistuen leikkaaminen johtanee siihen, että sossu antaa muuna avustuksena rahat tilalle. Enemmän pitäisi keskittyä siihen miten ihmiset saadaan sieltä pois, keppiä valitettavasti tarvitsee lisätä runsaasti.

Työnantajille täytyy antaa keppiä, koska he estävät työllistymistä. Työnantajien täytyy ruveta kantamaan yhteiskunnallista vastuuta ja ruveta palkkaamaan vajaakuntoisia ja huonosti koulutettuja suurten sakkojen uhalla.

Valtio voi tukea tässä, mutta heikkokuntoiset tai puolitaitoiset eivät varmasti työllisty, jos työnantajien velvoitteita ei lisätä. Työnantajien täytyy kantaa osansa sosiaalityöstä. Sitä ei voi rakentaa pelkästään julkisten palveluiden varaan.

 

[teroz]

@Byvajet sitähän Suomen dynaaminen työmarkkina kaipaa. Kyllä niihin yksilöihin pitää päästä kiinni, ei se voi aina olla jonkun instanssin vika, jos työtä ei löydy. Suomessa on helposti kuusinumeroinen määrä työttömiä, joita vaivaa vaan combo laiskuus, odotusarvot ja kannustinloukku. Vajaakuntoiset erikseen, kaikkia pitkäaikaistyöttömiä ei saa sellaisina kohdella tai olettaa heidän olevan sitä.

 

[DrE]

Eivät ne ole samanarvoisia talouden näkökulmasta. Tämä on käyty moneen kertaan läpi, miksi Suomen kannattaa olla ensimmäisten joukossa vihreän siirtymän mahdollistajana.



Toki Suomi voi investoida halutessaan vaikka Neuvostoliiton ajan miesten ja naisten vientivaatteisiin. Fiksumpi ratkaisu on luoda hyviä mahdollisuuksia ulkomaisille investoinneille Suomeen.

Voisitko kerrata vielä kerran, miksi kannattaa satsata juuri vihreään siirtymään eikä johonkin toiseen lupaavaan teknologiaan talouden näkökulmasta?
On yhdentekevää tuleeko yhtä tuottoisa sijoitus miltä alalta, kun eletään maailmassa jossa voi ostaa rahalla muiden maiden tuottamia asioita.

On typeryyttä väittää, ettei investoinnilla olisi riskiä. Rahalla on aina vaihtoehtoiskustannus, mitä ei aina muisteta otta huomioon.