Selvästi 25 prosentin alapuolella lienee persujen kannatuksen teoreettinen maksimi joka tapauksessa, ellei jotakin hyvin dramaattista muutosta tapahdu (esim. globaali talousromahdus).
Itävalta on ollut tavallaan oikeistopopulistien hallitusvastuun koelabra: oikeistopopulistipuolue kasvaa oppositiossa aina lähelle teoreettista maksimiaan. Hallitukseen otettaessa kannatus aina romahtaa ja puolue hajoaa, mutta sen jälkeen kannatus pomppaa muutamissa vuosissa vieterin lailla takaisin sinne teoreettisen maksimin lähettyville. Itävallan politiikkaa läheltä seuraavana tämä "...und täglich grüßt das Murmeltier (päiväni murmelina)" -fiilis on hyvin tuttu.
Ruotsin esimerkki osoittaa sen toisen puolen. Jos oikeistopopulistista puoluetta ei ota hallitukseen, sen kannatus huitelee jatkuvasti siellä teoreettisen maksimin lähettyvillä, mutta ei se siitä mystisesti mitenkään valtavasti kasva. Sen sijaan oikeistopopulistien muukaanottamisesta seuraavilta täysin epästabiileilta hallituksilta vältytään.
(Toki Ruotsin hallituksia epävakauttaa polarisoiva blokkipolitiikka, mutta se on toinen juttu.)
Eli on oikeistopopulistien kannatuksen kannalta periaatteessa ihan sama, otetaanko tämmöinen puolue hallitukseen romahtamaan, koska sen kannatus kasvaa kuitenkin aina ennalleen.
Itseänikin toki kiinnostaisi nähdä, miten persujen romahdus hallituksessa tapahtuisi ja kuinka pitkään siinä menisi. Mutta yhteiskunnan etu ajaa selvästi tietenkin edelle: tarvitsemme vakaan ja vahvan hallituksen tässä tilanteessa, ja nyt siihen on Kokoomuksen johtamalla sinipunalla loistava mahdollisuus.