Raamattu on täynnä ohjeita joita kukaan ei noudata. Kristinusko on tietenkin täynnä ihmeellisiä tulkintoja raamatusta ja ymmärtääkseni luterilainen kirkko pitää koko kirjaa jonain elämänohjeena, mikä ole lainkaan totta. Kuitenkin raamatun mukaan, jeesus oli itse sitä mieltä, että vanha testamentti on ihan jees:Olen ymmärtänyt, että Jumal-asioiden kohdalla pelissä on vähän enemmän kuin joulupukin kohdalla. Joulupukin kohdalla määräysten noudattomuudesta seuraa ehkä lahjojen saamisen väliinjääminen, mutta tuollainen tuntuu sellaiselta, mikä nyt ei niin kauhea vakava asia ole. Mutta jos koko elämän tarkoitus riippuu Jumalan "määräyksistä", niin sitten olisi asiaan syytä suhtautua vähän vakavammin.
Unohtuiko helvetti? Jumala rakastaa kaikkia, mutta lähettää kuitenkin osan jengistä ikuiseen helvettiin. Tarkkaan ottaen, taitaa lähettää suurimman osan jengistä ja vain harva pääsee sinne paratiisiin. Vai eikö tätä kohtaa kirjasta oteta tosissaan, vaikka se on keskeinen osa koko juonta?Kuka sanoi, että Jumalan rakkaus on ehdollista? Toivottavasti minä en ainakaan, tai muuten olen puhunut puuta heinää (mikä ei sinänsä mikään ihme olisi). Koko kristinuskon ymmärtäminen käsittääkseni perustuu siihen, että Jumalan rakkaus on ehdotonta. Hän rakastaa sekä hyviä, että pahoja. Hänen rakkautensa vaan koetaan eri tavalla. Toiset ihmiset kokevat sen sellaisena, että he haluavat rakastaa takaisin ja päästä yhteyteen Jumalan kanssa. Toiset kokevat tuon rakkauden lähinnä piinallisena asiana, josta he haluaisivat kokonaan eroon.
Jumalan rakkaus on kuin kauppiaan suojelu, mitä paikallinen jengi tarjoaa. Sen saa maksamalla, mutta vaihtoehto on saada turpaansa tai hevosen pää sänkyynsä, että ymmärtää omaa parastaan.No yllä juuri kirjoitin, että noin se ei käsittääkseni mene. Ei mitään aktiivista kidutusta Jumalan taholta, vaan ihmisen vapaasti itse valitsema tie, jossa Jumalan armo ja rakkaus tuntuu kidutuksena. Jumalalta se on aina rakkautta, eikä kidutusta, ja se ihmisen tuntemus sen suhteen riippuu ihan siitä, miten ihminen itse valitsee. Miten voisi olla rakastavampi, jos rakkaus ei kerta kelpaa, ja se tuntuu kidutukselta?
Rakkaus kelpaa ja koen sitä kovasti aitoja ihmisä kohtaan ja huomaan myös saavani vastarakkautta. Mikä on parempaa, en osaa sanoa. Elämän ydinkysymys. Ehkä raamatun tarinat ovatkin peräisin sellaisilta ihmiltä, joille äiti ei antanut tissiä.... Jos rakkaus ja rakastettuna oleminen ei kiinnosta, niin minä ainakin haluaisin sinun tuntevan olosi paremmaksi tavoittelemalla sinun merkittäviksi tuntemiasi asioita, ihan vain rakkaudesta sinuun.
Aivan varmasti uskontoa "väärinkäytetään" koko ajan uskonnottomien taholta.
Olisin kiinnostunut, kuten olen aikaisemminkin tässä ketjussä udellut, tietämään syitä siihen, miksi mokoma tarina on sitten koskaan edes keksitty, kuka sen keksi, ja miksi vitsiä on jatkettu jo tuhansia vuosia? Eiväthän alkuperäiset keksijät kai tästä enää mitään irti saa, kun heidän atominsa lepäävät ties missä päin maailmankaikkeutta nyt? Miksi edes keksiä moista vedätystä ja pitää sitä yllä? Uskonnottomat siitä tosiaan ovat ilon irti ottaneet ja tehneet käsittämättömiä vääryyksiä uskonnon nimissä, mutta oliko alunperinkin koko vaiva nähty vain moisten vedätysten vuoksi? Mitä esim. silloin noin 2000 vuotta sitten todella tapahtui siellä lähi-idässä, kun noin pitkään elinvoimainen tarina sepustettiin?
Entä se valtaosa ateisteista, jotka eivät ole koskaan päättäneet olla ateisteja, vaat ovat ateisteja koska eivät ole vakuuttuneita jumalien olemassaolosta?Ihminen voi hyvin monesta syystä päättää olevansa ateisti.
Reilu sata vuotta sitten mielisairaalassa kuollut filosofi ja kaksi kirjailijaa viime vuosisadan puolivälistä on hyvä pohja arvioida nykypäivän ateisteja laajalla rintamalla?Camus tai Sartre esimerkiksi. Ihminen voi hyvin monesta syystä päättää olevansa ateisti. Nietzschelle tämä päätös oli suurelta osin vihaa kristinuskoa ja teismiä kohtaan, koska tällöin ihmisen mahdollisuudelle toteuttaa itseään rajattomasti oli olemassa raja.
Se on tässä: yksikään väitetty jumala ei jaksa kantaa todistetaakkaansa. Yksinkertaista.Emmeköhän jo olisi kuulleet, jos olisi olemassa jokin älyllisesti voittamaton argumentti ateismin puolesta.
Kommunismi korreloi sellaisen pakotetun ateismin kanssa, jossa valtionjohto kieltää uskonnot ja asettaa itsensä jumalan asemaan. Kun koulutustaso nousee ja ihmisten annetaan tehdä omat valintansa, ateismi lisääntyy, kommunismi ei.Tai yhtä hyvin, että kommunismi korreloi vahvasti ateismin kanssa, mistä johtuen voidaan sanoa, että luonnontieteellä tai edes loogisella ajattelulla ei ole paljoakaan tekemistä ateismin kanssa.
..
Tai yhtä hyvin, että kommunismi korreloi vahvasti ateismin kanssa, mistä johtuen voidaan sanoa, että luonnontieteellä tai edes loogisella ajattelulla ei ole paljoakaan tekemistä ateismin kanssa.
Tähän on patenttivastaus: jumala manifestoi itsensä eri tavalla eri puolilla maapalloa, koska loi ihmiset omaksi kuvakseen eri tavalla eri puolille maapalloa. Ei siinä mitään järkeä ole, mutta eihän uskontohöpötyksessä tarvitse järkeä ollakaan.Joku kysyi aiemmin, että eikö uskovaisissa aiheuta närästystä se, että se mihin uskoo, riippuu maantieteestä? Kukaan teisti ei ole kommentoinut kai, mutta tuo sinänsä on yksi naula lisää uskovaisen arkkuun.
Jotenkin särähti korvaan tuo, että marttyyrit sivuutettiin olankohautuksella tyyliin "ei ne mitään mistään tajunneet kuitenkaan". Kuitenkin näitä marttyyreita löytyy kuitenkin tuhansittain jollei miljoonittain. Miksi kuolla urbaanin legendan takia, josta ei mitään omakohtaista näyttöä/kokemusta/uskottavuutta ole?
Myös tuo, että näitä legendoja olisivat naapurit ja kauppiaat levitelleet tutuille ja asiakkaille käännyttämistarkoituksessa pelkästään, kuulostaa oudolta, mutta ehkä sitten yhteiskunta oli tuohon aikaan sen verran erilainen. Miksi kertoa urbaanilegenda käännyttämistarkoituksessa tutulle? Nykyisin tietty on noita katusaarnaajia, mutta he saarnaavat tuntemattomille. Minusta tuollainen tarinoiden kertominen tutuille on ihan vaan viihdytystarkoituksessa tehtyä yleensä, ts. juoruilua.
Ihmisillä tuntuu olevan sisäinen tuntemus Jumalan olemassa olosta. Siihen pohjaan. Ja käsittääkseni monesta uskonnosta löytyy samanlaisia tarinoita, joten osia totuudesta?Aika rohkea arvaus. Pohjaatko tämän johonkin muuhun, kuin omaan sisäiseen (ja todennäköisesti syntymästä asti ulkopuolelta opetettuun) tuntemukseen?
No jos Jumalan olemassa oloa yrittää todennäköisyyksillä todistaa, niin ei taida onnistua. Muualla tässä ketjussa on puhuttu mm. elämän synnyn todennäköisyydestä. Ei taida kenelläkään olla luotettavaa vastausta siihenkään kiehtovaan kysymykseen.Hyvänä Bayesiläisenä päättelijänä "kai ne kaikki osoittavat johonkin suurempaan voimaan" saa nykypäivänä niin pienen posterioritodennäköisyyden, että ei sitä muille Bayesiläistä tilastopäättelyä ymmärtäville edes ääneen kehtaisi vastaukseksi ehdottaa. Paitsi tietenkin jos on etukäteen päättänyt, että prioritodennäköisyys kyseisen "hypoteesin" kohdalla lähestyy ääretöntä. Ja miksipä ei lähestyisi, onhan sitä meistä suurimmalle osalle pikkulapsesta asti kerrottu totuutena.
Tästä on tainnut olla puhettakin tässä ketjussa aikaisemmin. Minusta parhaimmalta selitykseltä kuulostaa se, että nämä ovat jonkinlaisia demonien aiheuttamia harhoja tai itse demoneita, jos näkee näitä olioita. Tai sitten vaan muita harhanäköjä. Mutta kivaa olisi, jos saataisiin UFO siepattua ja konkreettista todistusta jonkun maan ulkopuolisen olemassaolosta.Vintsukka kirjoitti:Uskotko muuten UFO-sieppauksiinkin? Monet ihmiset kertovat itse nähneensä ja kokeneensä niitä, ja olisihan se outoa ihan vaan huvikseen tuollaista jutella ja saattaa itsensä naurunalaiseksi.
Eivät varmaankaan todista kaikki 2000 vuoden takaisista tapahtumista, mutta todistavat jollain tavalla uskonnon todellisuudesta esim. ihmeiden avulla.Vintsukka kirjoitti:Aikakone-DeLoreanillako ne kaikki ovat todistajia 2000 vuoden takaisiin tapahtumiin?
"En ymmärrä" on oikea vastaus, sillä en todellakaan osaa itse tulkita Raamattua. Tämän takia kirkko on ylipäätään olemassa organisaationa, että sen parissa saa tulkinta-apua. Jos Raamattua lukee sanasta sanaan ja ottaa kaiken kirjaimellisesti, niin mahdotonta siitä on mitään järkevää tulkintaa tehdä.jussi_j kirjoitti:En sitten tiedä, että miten itse raamattua tulkitset, mutta monessa kohtaa raamattu on hyvin selkeä. Toki uskovaiset ovat jo aikoja sitten huomanneet itsekin, että ihan puuta heinäähän sen sisältö on ja sen ohjeiden noudattaminen on mahdotonta. Näinpä kirjasta poimitaan vain parhaat palat ja loput selitetään jonain kuvainnollisena. Odotan tähän vastausta tyyliin "et ymmärrä".
Ei unohtunut. Jokainen ihminen halutessaan luo oman "helvettinsä" kokiessaan Jumalan rakkauden vastenmielisenä. Ei se helvetti sen kummempi juttu käsittääkseni ole.jussi_j kirjoitti:Unohtuiko helvetti? Jumala rakastaa kaikkia, mutta lähettää kuitenkin osan jengistä ikuiseen helvettiin. Tarkkaan ottaen, taitaa lähettää suurimman osan jengistä ja vain harva pääsee sinne paratiisiin. Vai eikö tätä kohtaa kirjasta oteta tosissaan, vaikka se on keskeinen osa koko juonta?
Ei sieltä Raamatusta löydy vastausta läheskään kaikkiin yksityiskohtiin. Joitain suuria linjoja käsitellään. Siksi tiede on erinomainen työkalu sen ymmärtämisessä, että mitenkäs asiat yksityiskohtaisesti menivätkään tai toimivatkaan.jussi_j kirjoitti:Onhan se mukavaa kun ei tarvitse miettiä, että mistä maailmankaikkeus sai alkunsa ja mistä elämä syntyi kun satukirjassa on vastaus kaikkeen.
Eivät kristityt marttyyrit räjäytelleet itseään. Itsensä tappaminen on vastoin Jumalan käskyä. He alistuivat kuolemaan tekemättä vastarintaa, ja kaikenmaailman kidutuksiin sitä ennen tekemättä vastarintaa. Minusta tuollaiseen alistuminen on osoitus jonkun suuremman voiman tuntemisesta, jos miljoonat ihmiset noin tekevät. Hulluja on paljon, mutta että hulluja kaikki?laalki kirjoitti:Pitääkö tämä nyt ymmärtää niin, että marttyyrit ja niiden määrä jollain lailla tukee tunnustetun uskon, no, uskottavuutta? Islamhan tätä totuusfinaalia sitten vie, kuin litran mittaa; marttyyriä on joka sormelle ja varpaalle. Miksi ne nyt itseään räjäyttelisi ja jettejä taloihin lentelisi minkään urbaanilegendan takia. Kyllä ne aika vakuuttuneita tuntuvat olevan.
Minusta on outoa, koska en ole koskaan kokenut mitään tuollaista. Mutta ehkä olen sitten poikkeus.laalki kirjoitti:No tätä "outoutta" tapahtuu edelleenkin jatkuvasti ja on aina tapahtunut, kun ne käännyttäjät eivät pidä houreitaan urbaanilegendana. Tehokkaat käännyttäjät uskovat itse tuputtamaansa sanomaan. Samaa tapahtuu, kun joku sukulainen tai tuttu höyrähtää melkein mihin vain. Oli se sitten uskontoa, yksisarvishoitoja, litteää maata, verkostomarkkinointia tai BitCoinia, ihmisillä on kova tarve levittää hyvää sanomaansa, koska tämä uusi totuus on niin huippujuttu, että! Osa on tietysti vain käärmeöljykauppiaita ja haluaa vain hyväksikäyttää ihmisten herkkäuskoisuutta, esim. Amerikanmaalla hyvin menestyvät televangelistit. Ei noissa kummassakaan tapauksessa kuitenkaan mitään niin outoa ole.
Eli arvaukseni siitä, että pohjaat tuon arvauksesi "sisäiseen (ja todennäköisesti syntymästä asti ulkopuolelta opetettuun) tuntemukseen", osui ekalla suoraan napakymppiin. Olenpas minä hyvä arvaamaan..Ihmisillä tuntuu olevan sisäinen tuntemus Jumalan olemassa olosta. Siihen pohjaan. Ja käsittääkseni monesta uskonnosta löytyy samanlaisia tarinoita, joten osia totuudesta?
Koska uskoivat palavasti ydinsanoman olevan totta, ja päättivät että yhteys VT:n ennustuksiin on iso apu ihmisten käännytyksessä?Tuohon alkuperäiseen youtube-videoon liittyen, jonka @Vintsukka postasi tähän ketjuun, tuli vielä mieleen se, että muistaakseni siinä väitettiin, että myöhempinä aikoina perimätietoihin ja raapustuksiin tutustuneet kirjanoppineet sitten lisäilivät omia juttujaan niihin, että saataisiin esim. yhteys VT:n ennustuksiin. Miksi he olisivat noin tehneet? Tuohan on tietoista harhaanjohtamista.
En usko että kukaan on sellaista mieltä. Ei se vaadi mitään vuosituhansien jatkuvaa ja suunnitelmallista harhaanjohtamista. Yksi ylöskirjaaja skitsoilee ja kuvittelee jumalan sanelevan hänelle totuutta, jonka hän lisää tekstiin. Toinen tekee tulkintoja ja korjaa keskenään ristiriitaisia tekstejä tyyliin "noin sen on täytynyt olla". Kolmas jättää jonkin turhana pitämänsä yksityiskohdan pois ja näin vahingossa muuttaa tarinan merkitystä. Neljäs ei saa selvää tekstistä joka on tarkoitus kopioida tai kääntää ja pistää omiaan. Ja viides vääristelee ajaen omaa etuaan. Kaikki tuo kertaa 2000 vuotta, ja kopion kopion käännöksen kopion käännös ei välttämättä ihan enää vastaa alkuperäistä tekstiä.Ymmärrän, että omaksi ilokseen olisivat voineet piloja tehdä, mutta miksi vuosisadasta toiseen jatkuvaa vastaavaa toimintaa? Mahdollista tietenkin, mutta he olisivat vakavasti syyllisiä tietoiseen ihmisten harhaanjohtamiseen. Näitä tulkintoja on tehty pyhien toimesta meidän päiviimme saakka, joten olisiko kyse siis vuosituhansia jatkuneesta yhtenäisestä ihmisten harhauttamisen ketjusta? Kaikki lukemattomat esim. pyhien ihmisten elämänkerrat valhetta alusta loppuun asti, tai ainakin laajalta osalta? Tuo on aika vakava väite, jos sellaista mieltä joku on.
KylläNo kai noinkin voi olla, mutta siinä tapauksessa käsittääkseni kristinuskon ymmärrys Jumalasta on koko lailla hukassa.
Viimeisen kahden tuhannen vuoden aikana on väitetty paljon asioita. Läheskään kaikki ei ole totta tai edes sinnepäin. Mm. Elias Lönnrot kokosi Kalevalaan näitä väitteitä ja siellä nyt kerrotaan maailman syntyneen sotkan munista.Onko tuo varmaa tietoa vai arvailua/uskoa? Mistä tuon voi tietää, kun kahden tuhannen vuoden ajan ovat Pyhät väittäneet toisin?
Eivät kristityt marttyyrit räjäytelleet itseään. Itsensä tappaminen on vastoin Jumalan käskyä. He alistuivat kuolemaan tekemättä vastarintaa, ja kaikenmaailman kidutuksiin sitä ennen tekemättä vastarintaa. Minusta tuollaiseen alistuminen on osoitus jonkun suuremman voiman tuntemisesta, jos miljoonat ihmiset noin tekevät.
Hulluja on paljon, mutta että hulluja kaikki?
Minusta parhaimmalta selitykseltä kuulostaa se, että nämä ovat jonkinlaisia demonien aiheuttamia harhoja tai itse demoneita, jos näkee näitä olioita. Tai sitten vaan muita harhanäköjä. Mutta kivaa olisi, jos saataisiin UFO siepattua ja konkreettista todistusta jonkun maan ulkopuolisen olemassaolosta.
...
Eivät kristityt marttyyrit räjäytelleet itseään. Itsensä tappaminen on vastoin Jumalan käskyä. He alistuivat kuolemaan tekemättä vastarintaa, ja kaikenmaailman kidutuksiin sitä ennen tekemättä vastarintaa. Minusta tuollaiseen alistuminen on osoitus jonkun suuremman voiman tuntemisesta, jos miljoonat ihmiset noin tekevät. Hulluja on paljon, mutta että hulluja kaikki?
Ensinnäkin, kannattaa nyt lopettaa tuo puolimatkalainen naturalistihöpötys ja puhua ihan vaan ateisteista ateistin määritelmällä. Tuskin kukaan täällä tuota sinun erittäin fundamentalistinaturalistin määritelmää täyttää. Ateistin ei tarvitse kyetä selittämään kaikkia asioita luonnollisilla asioilla, jotta voisi oikeuttaa ateisminsa. Leikit edelleen aukkojen jumalalla. Se, ettei maailmaa ymmärretä täydellisesti, ei ole minkään arvoinen pointsi jumalalle. Ja se, että jokin asia vaikuttaa mahdottomalta nyky-ymmärryksen valossa, ei tee siitä automaattisesti oikeasti mahdotonta. Tieteen kehityksen historia on nimenoman täynnä mahdottomalta tai mahdottoman epätodennäköiseltä tuntuneita asioita, jotka kuitenkin myöhemmän tutkimuksen ja tiedon ja ymmärryksen lisääntymisen myötä ovatkin muuttuneet mahdollisiksi. Koskaan ei olisi päästy eteenpäin, jos näitä "mahdottomia" asioita kohdatessa oli tietämättömyyden pelossa keksitty "rationaalisia" pseudovastauksia jumalan tyyliin.Ei uskota, mutta paljon olennaisempaa on se, ettei edes osata kuvitella, miten elävälle solulle olennaiset partikkelit olisivat liittyneet yhteen ja aloittaneet yhteiselämän. Ja edelleen, todennäköisyys tällaiselle alulle on huimaavan pieni. Naturalistin pitäisi taas selittämään kyettävä tämä äärimmäisen alhainen todennäköisyys vetoamalla johonkin tiedettyyn, luonnolliseen asiaan.
Esittämäsi filosofinen teismi on vaan sitä, että oletetaan kaikkivoipa jumala ja sitten iloitaan, kuinka tämä kätevä oletus ratkaisee ongelman kuin ongelman. Ja se kasautuva evidenssi tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että onnetonta aukkojen jumalan logiikkaa käytetään yhden tapauksen sijasta useassa tapauksessa. Mutta nolla(evidenssi) ynnättynä miljoonakin kertaa on edelleen nolla(evidenssi).Filosofinen teismi on luonteeltaan kasautuvaa evidenssiä tietyn vaihtoehdon puolesta. Yksittäinen seikka ei ratkaise, vaan kokonaisuus.
@IceWalker Tuossa kunnioitettavan pitkässä kirjoituksessasi on jo nopealla vilkaisulla niin monta täysin virheellistä väittämää sekä väittämiä, joiden todenperäisyydestä ihmiskunnalla ei ainakaan vielä ole tietoa, että en millään ehdi alkaa niihin kaikkiin yksitellen tarttumaan. @kärpyttäjä yllä jo ansiokkaasti muutaman sieltä poimikin.
Halusit vastausta, mutta sinulla ei ole mitään argumenttia, josta edes voisi keskustella. Kuulemmma on täysin virheellisiä väittämiä, joista et kuitenkaan sitten viitsi sen enempää kertoa. Tämäkin on varsin yleinen strategia, jota tietysti kannattaa noudattaa, koska se epämääräisyydessään kuulostaa viisaalta ja siinä välttyy sanomasta sellaista, mikä ei sitten loppujen lopuksi olekaan ihan näin.
Voimme ainakin todeta sen, että kristillinen teismi asettaa rajoituksia ihmisen mahdollisuudelle toteuttaa itseään. Ihminen tietää myös joutuvansa aikanaan teoistaan vastuuseen. On miellyttävämpää valita uskonto tai vakaumus, jossa ihminen ei joudu koskaan vastaamaan teoistaan kuolemansa jälkeen. Vaikka emme ajattelisikaan tätä aspektia, myös elämä tuntuu toisinaan miellyttävämmältä, kun ajattelee, että mitään ihmistä korkeampaa auktoriteettiä ei ole olemassa. Tervon kommentti tästä on osuva.
Ja tarkennukseksi, tiede perustuu monesti epävarmoihin päätelmiin, mutta kaikkein haluttomimpia tätä epävarmuutta ollaan valmiita myöntämään silloin, kun kokonainen maailmankatsomus on pelissä. Toinen asia on tietenkin se, että silloin kun epävarmuus on täysin selvää, sitä käytetään tavalla, jota kuvasin edellisessä viestissäni.
Kyllä tähän melko vahvasti vaikuttaa se, että teet itse aivan samaa. Perustelemattomista premisseistä vedettyjä johtopäätöksiä. Miksi minulta vaaditaan enemmän?Halusit vastausta, mutta sinulla ei ole mitään argumenttia, josta edes voisi keskustella. Kuulemmma on täysin virheellisiä väittämiä, joista et kuitenkaan sitten viitsi sen enempää kertoa. Tämäkin on varsin yleinen strategia, jota tietysti kannattaa noudattaa, koska se epämääräisyydessään kuulostaa viisaalta ja siinä välttyy sanomasta sellaista, mikä ei sitten loppujen lopuksi olekaan ihan näin.
Ihminen voi hyvin monesta syystä päättää olevansa ateisti.
Ateistinen vakaumus tuskin, jos kirjallisuutta on uskominen, ei perustu useinkaan kovin vahvasti luonnontieteeseen vaan on sidoksissa oman elämän kokemuksiin.
Niin. Eli ennen sitä hetkeä kuin meillä oli selitys elämän monimuotoisuudelle oli järkevämpää luottaa "jumalaan" elämän luojana. Tämä lienee ollut looginen johtopäätös joskus ennen evoluutioteorian kehittämistä. Tuosta on muuten jotain 150 vuotta aikaa. Se että sitä ennen oli järkevää noudattaa ajatusmaailmaa X ei todista mitään sen eduksi. Samoin voimme sanoa Newtonin käsityksen painovoimasta olleen voimassa kauemmin kuin Einsteinin esittämän version. Silti Newtonin esittämät väitteen yleisestä painovoimasta pitävät paikkansa, koska olemme sen voimalla rakentaneet useita rakennuksia. Einsteinin teoria painovoimasta on helpoittanut meidän ymmärrystämme painovoimasta planeettamme ulkopuolella ja ylipäänsä avaruudessa. Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria ei silti selitä kvanttitason tapahtumia. Täten monet odottavat kvanttitasonpainvoimateoriaa tai vastaavaa, joka selittää mm. "pimeän aineen" ja "pimeän energian".Täytyy nyt kumminkin todeta, että jopa Dawkins myöntää tunnetun kelloseppävertauksen pohdiskeluissaan, että ennen Darwinin Lajien syntyä olisi ollut epärationaalista olla ateisti, koska Paleyn päättely tarjosi paremman lähtökohdan luonnossa ilmenevän suunnitelmallisuuden ymmärtämiselle. Dawkinsin ajatus luonnollisesti johtaa siihen hypoteesiin, että jos tiettyjä havaintoja luonnossa ilmenevästä kompleksisuudesta olisi ollut mahdollista tehdä ennen lajien syntyä, tämä olisi samalla voimistanut luonnollisen teologian asemaa luonnontieteissä myös jatkossa.
Tämän palstan ateisteilta taas ei löydy Dawkinsinkaan verran myöntöä, koska siinä samassa ilmeisesti joutuisi myöntämään jotakin sellaista, mitä ei ainakaan julkisesti halua myöntää. Eli mahdollisimman lyhyesti sanottuna, keskustelijoiden varmuus omasta vakaumuksestaan on suurinta mahdollista luokkaa, joten siihen nähden on verrattain tekopyhää arvostella minua siitä, että puolustan omaa kantani myös varmuudella. Väitteesi teismin kuolemasta on toiveajatteluasi: länsimaat eivät edusta kovinkaan kattavasti ihmiskuntaa.
Elämän on ollut pakko syntyä jossain. Tästä on todisteena se, että me keskutelemme asiasta. Täten elämän on ollut pakko syntyä jossain. Se oliko kyseessä sattuma vai "jumala" on epäselvää. Mutta vaikka ottaisimme erittäin äärettömän epätodennäiköisyyden elämän syntymiselle, katsoessamme maailmankaikkeuden kokoa voinemme todeta, että elämän on ollut pakko syntyä jossakin. Maailmankaikkeus on tieteellisten mittausten mukaan noin 13.799 miljardia vuotta vanha. Maailmankaikkeudessa on 200 miljardin ja kahden biljoonan välillä oleva määrä galakseja. Jos oletamme jokaisessa olevan 250 miljoonaa tähteä, joilla on planeettoja ympärillään. Sitten oletamme niistä joka miljoonannella olevan otolliset olo elämälle. Täten äärettömän epätodennäiken tapahtuma ei vaikutakaan niin epätodennäköiseltä.Lajien synnyn myötä tieteen piirissä vahvistui ajatus siitä, että luonto on ymmärrettävissä naturalismin pohjalta eikä tämän olettamuksen kieltäminen enää ole kovinkaan helppoa, sillä suurin osa tiedemiehistä on jo päättänyt kantansa ilman, että olisi erikseen harkinnut todisteita asian puolesta. On syntynyt tieteellinen kulttuuri, jossa vaikuttaa naturalismin meemi. Tämän asian todistaminen on verrattain helppoa, sen voi päätellä siitä vastustuksesta, mitä kaikki teleologisuuteen viittaava pohdinta esimerkiksi biologiassa saa aikaan.
Royal societyn artikkelissa pohdiskellaan elämän syntyä ja päädytään seuraavaan johtopäätökseen: In conclusion, it seems probably that we will never know the precise historic path by which life on the Earth emerged, but, very much in the Darwinian tradition, it seems we can now specify the essence of the ahistoric principles by which that process came about.
https://royalsocietypublishing.org/doi/full/10.1098/rsob.120190
Rikospaikkatutkimuksessa tämä noudattaisi samaa periaatetta, jota tiettävästi Yhdysvalloissa noudatetaan monessa paikassa: etsitään murhan tekijäksi musta mies ja katsotaan sen jälkeen, miten hänen syyllisyytensä voitaisiin todistaa. Toisin sanoen, tekijän on pakko olla musta mies, joten syyllisen löytämiseksi riittää, kunhan löydämme sellaisen mustan miehen, joka ei kykene todistamaan omaa syyttömyyttään. Se, että joku asia on voinut tapahtua niin, on samalla todiste siitä, että niin on tapahtunutkin.
Prosessia ei ole päätetty etukäteen. Ei sitä miten maailmankaikkeus on täsmälleen järjestynyt, miten elämä on syntynyt, miten evoluutio toimii jne., On vain päädytty siihen johtopäätökseen, että jumala on tarpeeton lisä selittämään maailmankaikkeutta. Kun Jumala luo itsessään uuden monimutkaisuuden kaikkiin teorioihin. Miksi Jumala päätti nimenomaan tämän planeetan ihmisille? Jos maailmankaikkeudessa on muualla elämää, miksi juuri tämän yhden galaksin, yksi reuna ja yksi planeetta?Tieteen tasolla tämä tarkoittaa, että elämän synty luonnollisena prosessina on jo päätetty etukäteen. On vain kaksi mahdollisuutta, joko ei löydetä edes sitä mahdollisuutta luonnolliseen syntyyn tai sitten löydetään laboratorio-oloissa jokin epävarma polku, joka voisi johtaa alkeellisen elämän syntyyn. Tämä outo teleologinen pohdiskelu sitten johtaa siihen päätelmään, että elämän on täytynyt syntyä tällä tavalla, vaikka alkumaapallon olosuhteista ei olisikaan mitään varmaa tietoa. Samalla tämä prosessi luo tietenkin verrattoman meemin: elämän synty luonnollisten tekijöiden vaikutuksesta sattumalta on täten varmaa. Enpä usko, että ateistien joukossa on kovinkaan montaa, joka haluaisi tieteellisen rehellisyyden nimissä haastaa tämän selityksen todenperäisyyden, jos nyt Nagelia ei huomioida. Popper aikoinaan haastoi evoluutioteorian, muttei hänkään halunnut jatkaa kamppailuansa kovin pitkään.
Onko sattumaan pohjautuva maailmankatsomus todennäköisempi kuin maailmankatsomus, joka lisää jumalan mukaan palapeliin? Jos tiede perustuisi absoluuttisiin varmuuksiin se ei olisi tiedettä.Ja tarkennukseksi, tiede perustuu monesti epävarmoihin päätelmiin, mutta kaikkein haluttomimpia tätä epävarmuutta ollaan valmiita myöntämään silloin, kun kokonainen maailmankatsomus on pelissä. Toinen asia on tietenkin se, että silloin kun epävarmuus on täysin selvää, sitä käytetään tavalla, jota kuvasin edellisessä viestissäni.
Tämähän on mielenkiintoista, että tämmöinen argumentti tulee siltä puolelta. Tämähän on suoraan miten uskovaiset toimivat. Kirjassa lukee epäselvästi kaiken näköistä ja mitä tahansa koitetaan perustella niin, että se saadaan sopimaan kirjan raameihin...
Rikospaikkatutkimuksessa tämä noudattaisi samaa periaatetta, jota tiettävästi Yhdysvalloissa noudatetaan monessa paikassa: etsitään murhan tekijäksi musta mies ja katsotaan sen jälkeen, miten hänen syyllisyytensä voitaisiin todistaa.....
Voi olla hyvä arvaus sinulla, mutta eikö sinun mielestäsi kaikkien toisistaan tietämättömien kansojen Jumal-tarinoiden tuottaminen osoita, että kaikilla heillä oli joku sisäinen tuntemus tai ajatus siitä, että on joku korkeampi voima, joka asioita ohjaa? Vai ovatko omat selityksesi esim. sellaisia, että kaikki kansat keksivät jotain korkeampia voimia, niin että saisivat vedättää tyhmempiä ja pitää omaa hauskaa?Eli arvaukseni siitä, että pohjaat tuon arvauksesi "sisäiseen (ja todennäköisesti syntymästä asti ulkopuolelta opetettuun) tuntemukseen", osui ekalla suoraan napakymppiin. Olenpas minä hyvä arvaamaan..
Aika lyhytnäköistä toimintaa. Tajusivatko he, että he ovat itse täten määrittelemässä uutta uskontoa? Ehkä heidän keksimistään ja lisäämistään kohdista tulisi uuden uskonnon keskeisiä kohtia (ehkä ihan niin ei tässä tapauksessa käynyt, mutta olisi voinut käydä)? Ja jos näiden määrittelijöiden nimet eivät jääneet edes historiaan, niin mitä iloa tuosta heille oli, kuolivat tietäen olevansa valehtelijoita (ja ehkä isolla tasolla sukupolvien ajan)?Vintsukka kirjoitti:Koska uskoivat palavasti ydinsanoman olevan totta, ja päättivät että yhteys VT:n ennustuksiin on iso apu ihmisten käännytyksessä?
Käsittääkseni löydetyt vanhimmat tekstit ovat noin vuodelta 200 jKr. Joten kyllähän tuossa vajaan parin sadan vuoden aikana tietenkin pariin kertaan on voinut tekstien kopiot muuttua, mutta ei ehkä niin hirveästi kuin olisi 2000 vuodessa.Vintsukka kirjoitti:En usko että kukaan on sellaista mieltä. Ei se vaadi mitään vuosituhansien jatkuvaa ja suunnitelmallista harhaanjohtamista. Yksi ylöskirjaaja skitsoilee ja kuvittelee jumalan sanelevan hänelle totuutta, jonka hän lisää tekstiin. Toinen tekee tulkintoja ja korjaa keskenään ristiriitaisia tekstejä tyyliin "noin sen on täytynyt olla". Kolmas jättää jonkin turhana pitämänsä yksityiskohdan pois ja näin vahingossa muuttaa tarinan merkitystä. Neljäs ei saa selvää tekstistä joka on tarkoitus kopioida tai kääntää ja pistää omiaan. Ja viides vääristelee ajaen omaa etuaan. Kaikki tuo kertaa 2000 vuotta, ja kopion kopion käännöksen kopion käännös ei välttämättä ihan enää vastaa alkuperäistä tekstiä.
Onko Kalevala tosiaan vakavasti otettavan uskonnon perustuskirja? Käsittääkseni se on kokoelma suomalaisia kansantaruja. Raamattu on käsittääkseni väitettyä pyhää sanaa ja uskonnon perusopus. Joten tuon mukaan otan toisen väitökset vähän totisemmin kuin toisen.heavy kirjoitti:Viimeisen kahden tuhannen vuoden aikana on väitetty paljon asioita. Läheskään kaikki ei ole totta tai edes sinnepäin. Mm. Elias Lönnrot kokosi Kalevalaan näitä väitteitä ja siellä nyt kerrotaan maailman syntyneen sotkan munista.
Varmaan tosiaan tuollaisia kuvailemiasi höyrypäitäkin aina löytyy, mutta että tuhansittain tai miljoonittain? Ilman mitään vastarintaa? Jopa rukoillen kiduttajansa puolesta? Tuntuu minusta aika vaikealta kuvitella, mutta väärässä voin olla sitten tässäkin kohtaa.laalki kirjoitti:Ja jonkin suuremman voiman tunteminen ei millään tavalla tarkoita, että ko. voima olisi todellinen. Vain, että siihen on vahvasti uskottu. Ihmiset uskovat kuumeisella palolla ja vuoren kokoisella varmuudella kaikenlaisia älyttömyyksiä ja siksi toimivat monesti äärimmäisillä tavoilla.
En tunne ketään, joka noin tekisi, mutta ehkä niitäkin ihmisiä sitten on pilvin pimein.laalki kirjoitti:Jos pyhässä kirjassasi käsketään kääntää toinenkin poski, ei minusta ole ihmeellistä tai hullua, että moni näin tekee.
Tuosta olen samaa mieltä, mutta ei tuosta mielestäni seuraa aukottomasti, että yliluonnollista ei ole koskaan tapahtunut. Joten jätän sen mahdolliseksi, enkä rupea arvuuttelemaan todennäköisyyksiä. Muistan lukeneeni, että entisinä aikoina (tuhat vuotta tai tuhansia vuosia sitten) ihmisillä oli käytössään sekä sydän että järki asioita arvioidessaan. Sittemmin valistus ja rationaalisuus jne. ovat tuhonneet sydämen lähes kokonaan. Et ehkä edes tiedä mitä tarkoitan sydämellä. Siihen kuuluu sellaisia asioita kuin omatunto, rakkaus, katumus, nöyryys jne. Kaikki nuo kai nykyään selitetään aivojen joksikin tilaksi tai muuta vastaavaa eikä niille juurikaan arvoa anneta. Entisinä aikoina käsittääkseni ihmiset arvioivat asioita sekä sydämellään että järjellään. Jotenkin kaipaan tuollaista pehmeämpää arvomaailmaa. Mutta Eskon mukaanhan kaikki vaan kulkee kohti parempaa tulevaisuutta, joten ehkä pitäisi ruveta sitten Esko-uskovaiseksi.laalki kirjoitti:Yliluonnollinen selitys ihmisten toiminnalle (tai millekään tapahtumalle ikinä) on selvinnyt tasan nolla kertaa.
Onko tuo tiedon valta se kaiken yläpuolella oleva totuus, jota vastaan kaikki muu pitää punnita? Voiko mitään muuta olla olemassakaan kuin rationaalisuutta?laalki kirjoitti:Uskonnolliset yliluonnolliset selitykset piileksivät aina syissä, joita ei voi syystä tai toisesta tutkia, eivätkä ne näin ollen lisää tietoa millään tavalla.
Eivät kai UFO-uskovat ole mikään uskonnon haara tai uusi uskonto? Joten tuolta pohjalta erotan nuo jo kättelyssä. Voivat olla harhaanjohdettuja molemmat, mutta samoista asioista ei edes puhuta näissä kahdessa. Niissä saattaa olla yhtymäkohtia, kuten tuo mainitsemani demoniteoria, mutta puhutaan kai käsittääkseni ihan eri asioista, jonkin konkreettisen (kai useimmin) asian olemassa olosta, jonka olemassa olosta tai olemattomuudesta ei kai ole mitään sen suurempia seurauksia ihmisen sielun kuolemattomuudelle, kun taas teistien puolustaman asian olemassa olosta seuraisi aika ratkaisevia asioita ihmisen sielulle. Tuo on minun käsitykseni.RäpyläPete kirjoitti:Miten UFOihin uskominen eroaa jumalaan uskomisesta? Kummastakin on yhtä paljon näyttöä, molemmilla on miljoonia uskojia ja kaikki ovat yhtä vakuuttuneita niiden olemassaolosta. Miksi UFOihin uskovat ovat harhaanjohdettuja, mutta kristityt (tai muut teistit) eivät?
En minä pidä ainakaan tietona, vaan uskona. Jos pitää tietona, niin sitten mielestäni on tosiaan harhaan johdettu.RäpyläPete kirjoitti:Toki jos kristittyjä olisi vain kourallinen maailmassa, heitä voisi pitää hulluina, mutta nyt nuo harhat ovat vain yleisesti hyväksyttyjä ja niitä pidetään monien toimesta validina tietona, joten kyse ei ole enää harhaisista mielistä, vaan harhaanjohdetuista ihmisistä.
Ja sen päättäjänä, että he ovat väärään tietoon kasvaneet on sinä? Vai joku todennäköisyys? Vai Richard Dawkins? Vai mikä tai kuka?RäpyläPete kirjoitti:Kristityt ja muut uskovaiset ovat vain väärään tietoon kasvaneita, oman ympäristönsä tuotteita.
Nykyisin taitaa olla lähinnä toisin päin, eli kuolema odottaa, jos kristinusko nappaa. Ainakin jos uutisia seuraa ja muutenkin maailman menoa.RäpyläPete kirjoitti:Vielä viime vuosisadallakin saattoi yhteisö rankaista, jos kristinusko ei napannut.
Ja vapaaehtoisesti astuivat kuolemaansa siitä kiittäen ja syyttäjiensä puolesta rukoillen tai toivoen, kuten kristityt marttyyrit, ja Raamattunsa lukeneet ("älä tapa") "kristitytkö" laittoivat nappia otsaan?RäpyläPete kirjoitti:Monet miljoonat ovat kokeneet "marttyyrikuolemia" myös väärän uskon tai uskonnottomuuden vuoksi, ei se ole pelkkä kristittyjen etuoikeus.
Tuon takia kristinuskossa (ainakin ortodoksisuudessa) se oma katsontakanta otetaan pois tottelevaisuuden avulla. Ei ole sitten hyvä noinkaan vai? Teit niin tai näin, niin aina menee väärin, vai arvasinko väärin?RäpyläPete kirjoitti:Omassa kuplassa kasvaminen tekee omasta katsontakannasta totta.
Tätä toivon ja siitä syystä keskustelen, tai ainakin yritän.RäpyläPete kirjoitti:Se on toki hienoa, että tässä ketjussa ihmiset keskustelevat oman kuplansa ulkopuolella ja molemmat "osapuolet" voivat oppia jotain toisistaan.
En kyllä uskaltaisi noin sanoa tai kirjoittaa, raukka ja säikky kun olen. Suurta itsevarmuutta osoittaa tuollaisen toteaminen varmana asiana.RäpyläPete kirjoitti:Ihmiset myös näkevät ja kokevat kaikenlaisia aistiharhoja UFOista haamuihin ja muihin todistamattomiin asioihin, joka ei eroa millään tapaa näistä valaistumisista ja jumalallisista väliintuloista tai muista aisteja järisyttävistä kokemuksista, jotka tuntuvat kokijalleen todelta.
Taaskaan en uskaltaisi noin sanoa. Voisin tuollaista veikata, mutta en olisi siitä mitenkään varma.RäpyläPete kirjoitti:Uskonnot syntyivät selittämään maailmaa, kun ihmiset eivät sitä osanneet tehdä.
Voi olla noin, tai sitten se paha puoli on päästetty voitolle ja ihmiset saatu unohtamaan Jumala. Ja sitten todennäköisyyksiä laskemaan kummallekin mahdollisuudelle...RäpyläPete kirjoitti:Tiedon, ympäröivää maailmaa koskevan ymmärryksen ja yleisen hyvinvoinnin kehittyessä uskonnot ovat menettäneet merkitystään ja uskovien määrä on suhteellisessa laskussa niillä alueilla, missä ympäristö sallii tiedon soveltamisen ja toisinajattelun, sekä ihmiset voivat keskimäärin hyvin.
Tai voisit perustaa uuden uskonnon, kun tiedät totuuden noin hyvin ja varmasti.RäpyläPete kirjoitti:Kuoleman jälkeen kaikki loppuu ja minä olen maailmankaikkeudessa tietyllä tapaa täysin merkityksetön sattuman kaupalla syntynyt, ajatteluun kykenevä eläin.
Nyt en ymmärrä. Maailmankaikkeudelle ei ole mitään merkitystä sinun elämälläsi. Kaikki lähelläsi ja kaukana sinusta on osa maailmankaikkeutta, joten heille ei ole mitään väliä miten elät elämäsi. Eikö tuossa kirjoittamassasi ole joku sisäinen ristiriita?RäpyläPete kirjoitti:Lähipiirilleni minä sen sijaan olen merkittävä heidän kokemustensa mittakaavassa ja parhaani mukaan koitan elää niin, että omani ja heidän lyhyt aikaikkunansa tässä maailmassa olisi mahdollisimman paljon ilon tunteen täyttämä.
Eli tuo kristinuskon ykkösvastustaja itsekkyys onkin se kaikkein ihanin ja tavoittelemisen arvoinen asia?RäpyläPete kirjoitti:Se tuo myös minulle iloa ja mielummin valitsen ilon, koska evoluution myötä kehoni on oppinut palkitsemaan minua ilosta aivokemiallisesti ja elämä on rattoisampaa endorfiinipäissään.
Kiitos. En ota kehuja oikeastaan vastaan, koska ne kristinuskon ajattelussa nähdään sitä ykkösvastustaja itsekkyyttä nostavana tekijänä, mutta koska minut on kasvatettu kohteliaaksi myös, niin otan sen vastaan. Kiitos sinulle myös, että tuot esille omia ajatuksiasi, vaikka niitä minun onkin vaikeaa, jollei mahdotonta ymmärtää. Tai ymmärrän, mutta ne vaikuttavat minusta niin simppeleiltä selvyyksiltä sen syvemmälle pureutumatta, että en pysty niitä hyväksymään. Tuo kai on aina ollut ongelmani koko elämäni ajan, tietyllä tapaa liika monimutkaisuus. Ei ole hyväksi mm. tieteellisessä ajattelussa.RäpyläPete kirjoitti:@Amerikanihme sinulle silti propsit, että jaksat esittää kantaasi kummemin kiivastumatta ja osaat keskustella, sekä olla tietyllä tapaa avoin keskustelulle. Keskustelijoiden aatelia tässä ketjussa, vaikka olemmekin vahvasti eri mieltä lähes kaikesta.
Ehdottomasti, osapuolet ovat omassa poterossaan, eivätkä sieltä ulos tule, mutta jos joku edes pienikin uusi ymmärtämisen häive toisen osapuolen ajattelusta löytyy, niin mielestäni keskustelu ja kirjoittelu on ollut sen arvoista.RäpyläPete kirjoitti:En usko, että jaksan hirveästi tätä viestiä enempää tähän keskusteluun osallistua, sillä samaa kehää tässä isoilta osin kierretään.
Ei tarvitsekaan, ei se ole millään muotoa rakentavaa minunkaan mielestäni. Mutta kysymyksillä ja niihin vastaamalla voi aina olla mahdollisuus saada jotain uusia ymmärryksen palasia.RäpyläPete kirjoitti:Silti luen kyllä aktiivisesti viestit tästä ketjusta ja vastaan kyllä, jos kysyttävää, joskaan jankkaukseen en sen kummemmin mukaan jaksa enää tässä vaiheessa lähteä.
En osaa vastata yhteenkään noista kysymyksistä, kun en ollut paikalla. Silti pidän joko tahallista tai tahatonta vääristelyä todennäköisempänä kuin mitään tarjottua yliluonnollista selitystä, koska valehtelusta ja väärinymmärryksistä on aika paljon enemmän todisteita historiassa kuin mistään yliluonnollisesta.Aika lyhytnäköistä toimintaa. Tajusivatko he, että he ovat itse täten määrittelemässä uutta uskontoa? Ehkä heidän keksimistään ja lisäämistään kohdista tulisi uuden uskonnon keskeisiä kohtia (ehkä ihan niin ei tässä tapauksessa käynyt, mutta olisi voinut käydä)? Ja jos näiden määrittelijöiden nimet eivät jääneet edes historiaan, niin mitä iloa tuosta heille oli, kuolivat tietäen olevansa valehtelijoita (ja ehkä isolla tasolla sukupolvien ajan)?
[...]
Mutta ennemminkin yritin sanoa, että monet pyhät ovat selittäneet tekstejä meidän päiviimme saakka ja eläneet ihmeitä täynnä olevia elämiä...valhetta kaikki tyynni?
Tai ainakin suuri osa?
Joku tuossa rehellisesti myönsikin, että hän haluaisi mieluimmin uskoa suomalaisten muinaisuskontoon kuin kristinuskoon. Tällaista puhetta minä arvostan enemmän kuin sitä, että väitetään ateismin olevan jollakin tapaa teismiä rationaalisempi vaihtoehto maailmankatsomuksena.
Voi olla hyvä arvaus sinulla, mutta eikö sinun mielestäsi kaikkien toisistaan tietämättömien kansojen Jumal-tarinoiden tuottaminen osoita, että kaikilla heillä oli joku sisäinen tuntemus tai ajatus siitä, että on joku korkeampi voima, joka asioita ohjaa? Vai ovatko omat selityksesi esim. sellaisia, että kaikki kansat keksivät jotain korkeampia voimia, niin että saisivat vedättää tyhmempiä ja pitää omaa hauskaa?
Kasvatus tulee ulkopuolelta ja kyllähän se kai aloitetaan heti syntymästä. Eikö vanhempien lapselleen opettamat asiat ole tällöin "syntymästä alkaen ulkopuolelta opetettuja"? Vai onko tässä joku hienovaraisempi virhe, jota en ymmärrä?Miten muuten voi olla "syntymästä alkaen ulkopuolelta opetettu"? Jos on juuri syntynyt ja aloittanut elämänsä, miten voi olla jo ulkopuolelta opetettu?
Varmaan tosiaan tuollaisia kuvailemiasi höyrypäitäkin aina löytyy, mutta että tuhansittain tai miljoonittain? Ilman mitään vastarintaa? Jopa rukoillen kiduttajansa puolesta? Tuntuu minusta aika vaikealta kuvitella, mutta väärässä voin olla sitten tässäkin kohtaa.
En tunne ketään, joka noin tekisi, mutta ehkä niitäkin ihmisiä sitten on pilvin pimein.
Tuosta olen samaa mieltä, mutta ei tuosta mielestäni seuraa aukottomasti, että yliluonnollista ei ole koskaan tapahtunut. Joten jätän sen mahdolliseksi, enkä rupea arvuuttelemaan todennäköisyyksiä. Muistan lukeneeni, että entisinä aikoina (tuhat vuotta tai tuhansia vuosia sitten) ihmisillä oli käytössään sekä sydän että järki asioita arvioidessaan. Sittemmin valistus ja rationaalisuus jne. ovat tuhonneet sydämen lähes kokonaan. Et ehkä edes tiedä mitä tarkoitan sydämellä. Siihen kuuluu sellaisia asioita kuin omatunto, rakkaus, katumus, nöyryys jne. Kaikki nuo kai nykyään selitetään aivojen joksikin tilaksi tai muuta vastaavaa eikä niille juurikaan arvoa anneta. Entisinä aikoina käsittääkseni ihmiset arvioivat asioita sekä sydämellään että järjellään. Jotenkin kaipaan tuollaista pehmeämpää arvomaailmaa. Mutta Eskon mukaanhan kaikki vaan kulkee kohti parempaa tulevaisuutta, joten ehkä pitäisi ruveta sitten Esko-uskovaiseksi.