Periaatteessa kaikki meistä on jo olleet osia hyönteisistä, osia isommista eläimistä, osia jääkiekkoilijoista, osia homoista, osia neekereistä, osia maapallon meristä, osia muutenkin elämänlähteestä eli vedestä, joka on ylipäänsä kiertänyt siellä sun täällä. Usein kulttuurillisesti katsoen yhtä pientä kehää yhdessä suuressa maailmassa. Olemme yksinkertaisesti vain eri muodoissaan toisiinsa kiinnittyneitä molekyylejä, osa tiukemmin ja osa löysemmin. Kyllähän se elämä jatkuu inhimillisesti katsoen muistoissakin, ainakin tiettyyn pisteeseen asti kunnes sukupolvet unohtavat. Vaan yhdelle jos toisellekin miljardille "etuoikeutetulle" suotu matalampi, toisille korkeampi tietoisuus olemassaolostaan, yhtä kaikki löyhäkin sellainen tietoisuus on vielä astetta hämärämpi tapaus ja kai sitä on selitetty erinäisinä sähkönpurkauksina aivoissa. Kuollut lihahan kun ei viime kädessä muuta kuin hajoa ja palaa kiertoon, vaikka joistain västikään tapahtuneen kuoleman jälkeisistä sätkyistä kertoo vielä jonkinlainen sähköinen toiminta ruumiissa.
Sinänsähän minä olen aina ollut olemassa, mutta omana itsenäni vain jonkin aikaa, suuressa mittakaavassa hyvinkin lyhyen aikaa, vain korvieni välissä.
Ketjun aiheeseen tiukemmin liittyen jos tämän melko yksinkertaisen filosofis-biologisen ajatuskulkuni päättää, niin minä olen oma jumalani, eikä ole mahdollista olla muita jumalia. Muussa tapauksessa minä en olisi minä, vaan joku toinen, ja silloin ei olisi jumalia olemassakaan, vaan joku toinen olisi pääni sisällä kertomassa mitä tehdä. Siinä tapauksessa kyse olisi nykylääketieteen valossa mielisairaudesta, itsensä kadottamisesta ja antamisesta toisen/toisten käsiin. Ken itsensä kadottaa ja päätösvallan jollekin entiteetille vapaaehtoisesti luovuttaa, on hän menettänyt otteen elämästään, on hän menettänyt otteen luonnosta. Hän on luovuttanut mielensä pois, ja samalla oman mahdollisen kykynsä tarkkailla asioita lähimmällä objektiivisimmalla tavallaan. Minä en ainakaan haluaisi antaa periksi persoonalleni ja omille kyvyilleni helpoimmalla mahdollisella, jopa laiskimmalla tavalla. Syy- ja seuraussuhde on liian mukava ja kiinnostava asia.