Kiitos selvityksistä. Mutta esim. Matteus 25:41 sanoo "Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä." ja Matteus 25:45-46: "Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle'. Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään." Joten tuntuisi, että tuo kadotus tai miksi sitä kutsuisikin, on iankaikkista elämää. Ortodoksisuudessa käsitetään kai taivas ja helvetti samaksi "tilaksi" tai "paikaksi", mutta ihmiset kokevat sen vain eri tavoilla (pelastetut "paratiisina" ja kadotetut "helvettinä", joka kai on tavallaan heidän paratiisinsa, koska he eivät halunneetkaan pelastua). Jumalan rakkaus on läsnä molemmissa paikoissa, mutta pelastetut kokevat sen todella rakkautena, kun taas kadotetut kokevat sen kidutuksena.
Ketjun otsikko on "Uskotko Jumalaan?"
Itse en ole koskaan uskonut mihinkään yliluonnollisiin ilmiöihin. Mutta kyse onkin uskosta. Siihen minulla ei ole mitään sanottavaa. Jokaisen ihmisen luovuttamaton oikeus on uskoa tai olla uskomatta.
Esimerkiksi ortodoksien suhde omaan uskontoonsa on minusta kunnioitettava. Tätä uskoa tunnustanut mummoni sanoi, että usko on mysteeri. Sitä ei voi selittää millään eikä tarvitsekkaan selittää. Riittää kun sisimmässään uskoo.
Mutta heti kun uskovaiset lähtevät uskonnottomille perustelemaan uskontoaan raamatunlauseilla, heille tyypillisillä kehäpäätelmillä ja todentamattomilla itsestäänselvyyksillä, niin he tekevät itsensä pelleiksi. Kaikilla uskonnoilla on omat pyhät kirjansa mutta ei uskonnottomilta voi vaatia niihin jokaiseen laajaa perehtyneisyyttä.
Samoin kehäpäätelmät tyyliin: "Jumala on olemassa kun Raamattu sanoo niin." tai "Raamattu on oikeassa kun se on Jumalan sanaa." ovat pelkkää sisällyksetöntä sanahelinää. Kaikki asiat voidaan näin "todistaa" oikeiksi.
Myös vedenpitävät itsestääselvyydet tyyliin "Tutkimattomia ovat Herran tiet" antavat yleispätevän selityksen kaikkiin hirveyksiin kouluampumisista tsunameihin Jumalan tahtona.
Uskovaisten "todistusaineisto" vähenee päivä päivältä. Evoluutio on biotieteiden itsestäänselvyys. Evoluutioteoria on työkalu kasvinjalostuksesta perinnöllisten sairauksien tutkimukseen. Samoin alkuräjähdys ja mustat aukot ovat ilmiöitä, joita esimerkiksi Kari Enqvist ja Esko Valtaoja laskevat työkseen.
Monet uskovaiset puhuvat "tieteisuskosta".
Tiede ei ole ideologia vaan joukko käytännön työkaluja, joilla yritetään ottaa asioista selvää. Tieteelliset tulokset eivät ole kiveen hakattuja totuuksia, vaan nykyisellä tiedolla syntyneitä johtopäätöksiä, jotka tieteen edistyessä voidaan korjata tai jopa muuttaa.
Esimerkiksi Newtonin lait eivät selittäneet aivan auringon vieressä näkyvien tähtien sijaintia vaan yleisen suhteellisuusteorian avaruuden kaareutuminen antoi tarkat ja mitattavat tiedot tälle ilmiölle. Esimerkkejä tieteen itsekorjaavuudelle on vaikka kuinka paljon.
Jumalan olemassaoloon tiede ei ota kantaa muuten, kun maailmankaikkeudessa ei ole mitään viiteitä tämmoisen ilmiön olemassa olosta. Heti, kun edes epäsuoria viitteitä Jumalan olemassa olosta ilmenee, tiedeyhteisö muuttanee kantaansa. Tähän asti siihen ei ole ollut pieneintäkään tarvetta.