Siksipä näitä on testannut myös uskovat, jumalan miehet todistaakseen jumalan voiman.. ei ole näkynyt.
No edelleen ajattelen niin, että Elias oli suuri profeetta, Mooseksen kaltainen Jumalan mies. Ei tällaisia suuria profeettoja ole juurikaan enää viime vuosisatoina tai edes viime vuosituhantena näkynyt käsittääkseni. Taikka vaihtoehtoisesti, ehkä se oli sitten "väärin uskottu" noilta testeihin osallistuvilta "uskovilta".
jussi_j kirjoitti:
Entäs nämä kielillä puhujat.
Lukemani ortodoksiopin mukaan kielillä puhujat ovat paholaisen vaikutuksen alla, eli se ei ole Jumalalta saatu lahja, vaan siltä vastapuolelta saatu väärään uskoon johtava elementti.
olkikuukkeli kirjoitti:
Toivoisin, että lukisit suuremmalla huolellisuudella sen tekstin, jota kommentoit. Uudestaan: Eikö Jumala tietänyt, miten hänen luomilleen ihmisille kävisi?
Jumalan kuvitellaan olevan tavallaan ajasta irrallinen, läsnä aina ja kaikkialla. Joten Jumala pystyy näkemään tulevaisuuden ja menneisyyden ja on kaikkialla läsnä. Tämän ei uskota kuitenkaan tarkoittavan sitä, että hän jotenkin määräisi yksilön kohdalla, miten tälle tulee elämässään käymään. Yksilö (ihminen) valitsee sen kohtalonsa itse (siis pelastuksen suhteen). Ehkä vaikea asia käsittää, mutta uskoisin, ettei tuossa loppujen lopuksi mitään poissulkevaa loogista virhettä ole.
Vintsukka kirjoitti:
Jos Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja esim. itsekkyys syntyi vasta syntiinlankeemuksen seurauksena, miksi se viaton ihminen sitten ylipäätään valitsi sen syntiinlankeemuksen?
Koskapa enkeleitä oli jo langennut, ja heidän "johtajansa" paholainen sitten viekotteli ihmisen harhateille.
Vintsukka kirjoitti:
Tuo perustelu "ei se sitten olisi uskoa jos se muuttuisi tiedoksi" taitaa olla aika uutta perua? Lukuisissa Raamatun kertomuksissa ihmiset todistavat ihmeitä ja se saa heidät uskomaan tai vahvistaa heidän uskoaan Jumalaan. Miksei kukaan tuolloin sanonut "ei tuo ole mitään uskoa kun kerta näitte ihmeen"?
Tuo taitaa olla ihan oma perusteluni. Voi olla, että silloin aikoinaankin joku sanoi, että nyt asiat ovat vaan näin, että Jumala on olemassa ja se on vankkaa tietoa tuon ihmeen perusteella. Mutta eipä tuntunut kovin pitkään tuollainen tieto ihmisiä "häiritsevän", ja taas kapinoitiin...
Morgoth kirjoitti:
Onko tämä vapaa tahto edes mitenkään järkevä käsite? Jos nyt vaikkapa mietiskelee niin, että jos maailma on deterministinen niin silloinhan ei vapaa tahtoa oikein voi olla. Entä jos maailma on taas epädeterministinen, onko sitä vapaata tahtoa oikeastaan silloinkaan?
Tuo on varmasti totta, että jos maailma on deterministinen, niin silloin tuskin vapaalle tahdolle ja kristinuskon Jumalalle on paljon käyttöä. Mutta luulisin, että epädeterministisessä maailmassa olisi vielä tilaa vapaalle tahdolle. Tuntuuko sinusta, että sinulla ei ole vapaata tahtoa?
Stigu kirjoitti:
Kolmanneksi- ja tärkeimpänä-. kuten sanoin: Usko puhtaimmassa muodossan (ei välttämättä uskonto) perustuu sisäiseen kokemukseen, tunteisiin, tuntemuksiin, ajatuksiin, ajatuskuvioihin ym.
Tuota olen itsekin yrittänyt tuoda esille tässä ketjussa, se sisäinen kokemus on ikäänkuin hylätty läntisessä kulttuurissa, ja kaikessa nähdään vain se ulkoinen järjen ja logiikan valo.
Lohipoika kirjoitti:
Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin kristillisen mytologian mukaan jumala ei antanut ihmisille vapaata tahtoa vaan paholainen, joka kehotti Eevaa syömään hyvän ja pahan tiedon puun hedelmää. Tähän saakka ihmiset olivat olleet sokeita todellisuudelle; he eivät edes olleet tajunneet olevansa alasti. Jumala oli luonut ihmisistä eräänlaisia zombeja, ajatusorjia. Paholainen vapautti ihmiset tästä taakasta ja avasi heidän silmänsä maailmalle.
Kyllä kaiketi Jumala antoi ihmiselle alusta asti vapaan tahdon, ja varoittikin ihmistä tekemästä jotain, mitä hän voisi tehdä (syödä siitä tietystä puusta), mutta ihminen ei tiennyt muuta kuin Jumalan rakkauden ja eli siinä, kunnes paholainen sitten tosiaan houkutteli hänet käyttämään sitä omaa tahtoaan. Esitit asian kovin negatiivisessa mielikuvassa ("zombi" jne.), mutta ainakin ortodoksikristillinen teologia näkee tuon asian erittäin positiivisena, ihmisellä ei ollut hädän päivää, ei kuolemaa, pelkkää elämää maanpäällisessä paratiisissa, tuntuisi, että asiat olivat niin hyvin kuin ne voivat olla.
Lopusta kirjoituksestasi sain sellaisen kuvan, että olet kenties jonkinlainen saatananpalvoja? Vai oliko se vitsiä?