Uskotko Jumalaan?

[Tarinankertoja]

Pappi saa palkkaa työstään. Pienehköä toki, mutta saa kuitenkin. Papin liksa hakkaa kyllä useimmat pätkätyöt, tukiaisvetoisesta kattoon räkimisestä puhumattakaan.

Henkilötasolla pappeus on kutsumusammatti. Eli pappi tekee sitä koska kokee itse sen mielekkääksi ja tärkeäksi. Mutta eihän sillä ole mitään tekemistä itse asian kanssa, vai onko?

 

[Morgoth]

Yhtä tyhjän kanssa?

Jos puhutaan Jumalan olemassaolosta? Jos teologia, niin kuin täällä sanotaan on tieteellistä niin eihän se kai Jumalaan sen erityisemmin sano juuta eikä jaata. Papiksi päätyvän luulisi ainakin jonkinlaiseen Jumalaan uskovan. Onhan se sivistävää tietää Raamatun historiasta yms. mutta itse uskon kannalta en näe että teologin koulutus tuo yhtään mitään lisäarvoa verrattuna maalikkoon. Ehkä siinä tapauksessa jos uskoo teologisen tutkimuksen tuovan jotain selvyyttää asiaan?

Yhteiskunnan kannalta tietysti papit täyttävän jonkinlaisen paikkansa. Siunaavat sotilaat sotaan, hoitavat erilaiset rituaalit ja kuuntelevat jos joku heille haluaa avautua asioistaan.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Henkilötasolla pappeus on kutsumusammatti. Eli pappi tekee sitä koska kokee itse sen mielekkääksi ja tärkeäksi. Mutta eihän sillä ole mitään tekemistä itse asian kanssa, vai onko?

Sitä pitää kysyä papeilta itseltään. Arvelisin että motivoituminen työhön on papeille keskimäärin yhtä tärkeää kuin muillekin. Työssä viihtymisen ja menestymisen kannalta on suureksi avuksi, että pystyy jakamaan suht hyvin ammattiinsa ja edustamaansa työpaikkaan liittyvät arvolähtökohdat.

Pelkästään tällä ei kukaan kuitenkaan elä, vaan jostakin pitää saada leipää ja meetvurstia. Onhan noita sekalaisia kristillisiä lahkoja olemassa joissa saarnaajat eivät saa välttämättä palkkaa ollenkaan (mutta saattavat kenties muuten tehdä touhulla hyvin tiliä).

Tuolla edellä jo puhuttiin leipäpapeista. Otaksun että monet papit varmaan nettoaisivat mieluusti nykyistä enemmänkin, olivatpa sitten leivällisiä tai leivättömiä.

 

[Morgoth]

os ei pelkää evlut kirkon vallan puolesta, ei ole mitään syytä puolustaa sen valtioetuoikeuksia.

Miten tuo pelko sana aina tuleekin ilmi uskonnoissa... Haetaan turvallisuutta. Äidin tissin korvike ja epätoivoista pyrkimystä takaisin siihen autuaaseen olotilaan keinolla kuin keinolla.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Papiksi päätyvän luulisi ainakin jonkinlaiseen Jumalaan uskovan.

Olisihan se nyt, saatana, melkoista jumalanpalvelusyleisön aliarvioimista jos saarnan suoltaja Jumalansa kieltää. Kyllä kirkonkin asiakkaalla pitää jonkinlainen kuluttajansuoja olla, tai ainakin kirkollisverotetunsuoja.

 

[Yläpesä]

Ettei vaan Morgoth sekoittaisi tätä kuuluisaan vesi viiniksi -läppään, joka taas on kieltämättä sangen vaikuttava muuntumistemppu.

Tämä jokasunnuntainen alkoholilla läträäminen on myös eräs huomionarvoinen seikka modernissa yhteiskunnassa, hyvä kun muistutit!

Laki sanoo alkoholin välittämisestä;

"Alkoholijuoman välittäminen palkkiota vastaan on kielletty, jollei tästä laista tai sen nojalla annetuista säännöksistä muuta johdu. Alkoholijuoman välittäminen on kielletty myös ilman palkkiota henkilölle, jolle 34 §:n nojalla ei saada myydä alkoholijuomia." (Finlex)

Luterilainen kirkko tarjoaa säännöllisesti alaikäisille lapsille alkoholia ja tyrkyttää tätä myrkkyä myös niille jotka pyrkivät juuri eroon viinan kirouksista! Joissakin seurakunnissa viinin sijaan tarjotaan "alkoholitonta viiniä" eli suomeksi sanottuna mehua, ja tietääkseni ainakin mormonit käyttävät vettä. Molemmissa näissä lienee se ongelma ettei nasaretilainen puuseppä aikanaan luvannut aineellistua vedessä tai mehussa vaan nimenomaan viinissä joka siis sisältää alkoholia. Pitääkseen kiinni opillisesta puhtaudesta, luterilainen kirkko rikkoo siis Suomen lakia - ja ilmeisesti kenenkään (muun kuin allekirjoittaneen) välittämättä. Edes lapsiasiamies ei olkaansa kohauta näin törkeän toimen vuoksi! Tätä on todella pimeä keskiaika.

 

[Morgoth]

Olisihan se nyt, saatana, melkoista jumalanpalvelusyleisön aliarvioimista jos saarnan suoltaja Jumalansa kieltää.

Saakohan sieltä kirkon kursseilta jotkut valmiit pohjat saarnoihin jotka jokin kirkolliskokous tai vastaava elin on suuressa viisaudessa hyväksynyt vähän kuin lääkäreiden käypähoito-sivusto? Pitääkö saarnoissa aina viitata teologisiin tutkimuksiin? Mitä jos pappi onkin harhaoppinen? Teologian professorit tai kirkon kurssituksen suunnitelevat alkavat kammiossaan tekemään tieteellistä tutkimusta aiheesta? Järjestetään yleisöäänestys BB-tyyliin että kuka häädetään kirkosta ja kolikot vain kilisevät pohjattomaan kassaan?

Kyllä kirkonkin asiakkaalla pitää jonkinlainen kuluttajansuoja olla, tai ainakin kirkollisverotetunsuoja.

Katollisen kirkon anekauppa oli hyvä systeemi, ainakin kirkolle. Opetetaanko papeille markkinointia?

 

[julle-jr]

Kyllähän suurin osa yliopistotutkinnoista on täyttä huuhaata. Sikäli ei ole isossa kuvassa kovinkaan merkityksellistä, koulutetaanko pappeja yhteiskunnan varoilla vai ei.

Usein kuulee väitettävän, että yliopiston yksi pääperuste on oppia kyseenalaistamaan ja suhtautumaan kriittisesti lukemaansa jne. Todellisuudessa ihminen, jolla on aivot, osaa kyllä kyseenalaistaa ja suhtautua kriittisesti saamaansa dataan. Ei siihen mitään seitsemän vuoden maisteriohjelmaa tarvita.

Itse säilyttäisin DI-koulutuksen (jota sitäkin muokkaisin). Lisäksi kai kauppatieteilijöitäkin tarvitaan jotain markkinointihommaa tekemään. Ja jos nyt välttämättä halutaan, niin miksei pari valtsikastakin valmistunutta voi olla olla pohtimassa kannattaako Vihanti ja Siikalatva yhdistää yhdeksi kunnaksi ennen kuin ne viiden vuoden päästä kuolevat lopullisesti pois. Lääkäreitä on tietysti hyvä olla myös ja toki jonkin verran muita sekalaisia tieteenharjoittajia.

Suurin osa yliopistotutkinnoista on kuitenkin turhaa ja jopa haitallisia, maisteria kun näet ei helpolla saa bussikuskiksi. Ei edes siitä huolimatta, että maisteri olisi suorittanut tutkinnon, joka ei eväitä sen kummempaan hommaan antaisi. Mutta kun on maisterin paperit taskussa, niin sitten luullaan, että pitäisi päästä tekemään jotain hienompaa hommaa ja sen takia lorvitaan työttömänä kunnes yliopistolta vapautuu tutkijanpaikka. Sitten ollaan niin tiedemiestä kun päästään tutkimaan jotain jonka tutkimisesta ei hyödy kukaan muu kuin tutkija itse ja jota ei edes tutkittaisi, jos sitä kuuluisaa kyseenalaistamis- ja kritiikkikykyä yliopistoväeltä löytyisi.

Tähän maahan pitäisi saada vientituloja ulkomailta. Ei meidän kannata tuhlata vähäisiä resursseja siihen, että pohditaan mitä mieltä Platon olisi koirankakan jättämisestä ojanpientareelle tai mihin kohtaan muinaisvenäjän koillismurteita puhuneet ihmiset sijoittivat possessiivisuffeksin. Yliopistossa pitäisi kouluttaa ihmisiä, jotka pystyvät innovoimaan vientituotteita tai edesauttamaan niiden vientiä. Ja tietenkin lisäksi ihmisiä, jotka työskentelevät pitääkseen vientikoneistoon kuuluvien ihmisten toimintakyvyn kunnossa. Näihin vientikoneistoa palveleviin ihmisiin kuuluvat esimerkiksi lääkärit ja rakennusinsinöörit.

 

[Fordél]

Ensiksi, teologia rajautuu yleensä tutkijoiden omaan uskonnolliseen vakaumukseen, käytännössä kristinuskoon. Eli tutkitaan kristinuskon perusteita, kuten sen historiaa, sisältöä ja ilmenemismuotoja. Uskontotieteen tutkimuskohteena ovat puolestaan kaikki maailman uskontoperinteet.

Toiseksi, teologia ei ”vertaile” uskontoja kun taas uskontotieteessä vertaillaan.

Sinulla on siis tietoa teologisen tiedekunnan tutkijoiden omasta uskonnollisesta vakaumuksesta?

Esimerkiksi Helsingin yliopiston teologisessa teidekunnassahan on yhdessä humanistisen tiedekunnan maailman kulttuurien laitoksen kanssa uskontotieteen oppiaine.

sittenhän sulla ei ole mitään syytä yrittää keksiä pseudoperusteluita teologisen tiedekunnan olemassa olon jatkamisessa, vaan se voidaan muuttaa uskontotieteelliseksi tiedekunnaksi. Samoin ei tarvinne yrittää perustella valtion ja kirkon erottamista, esim veronkannon lopettamista kirkon puolesta mitenkään.. näillehän EI ole faktisia perusteita, ainoastaan evlut kirkkokunnan asema. Asemaa perustellaan sen asemalla, eli kehäpäätelmällä.

Jos ei pelkää evlut kirkon vallan puolesta, ei ole mitään syytä puolustaa sen valtioetuoikeuksia.

Mulle käy oikein hyvin, että yliopistoissa tutkittaisiin kristinuskon lisäksi kattavasti myös muita uskontoja.

En pelkää ev. lut. uskon puolesta ja kirkon valta taas ei minua kiinnosta.

Kirkon ja valtion suhteesta mulla taas ei ole oikein mitään mielipidettä. En ole asiasta niin tarkasti perillä, että osaisin siihen mitään järkevää sanoa. Näen kirkolla oman tärkeän roolin tässä yhteiskunnassa, mutta mulle se on oikeastaan se ja sama onko kirkko yhteydessä valtioon vai ei. Enemmistö päättäkööt tästäkin asiasta.

JOS armo ja evankeliumi riittää, ei kirkon etuoikeuksilla pitäsi olla mitään merkitystä, koska kirkkokunta kasvaa sanomallaan automaattisesti. Jos siihen ei usko, niin sitten tietyt pitää kiinni ”saavutetuista eduista”

Tottakai ne riittää uskovalle uskoaan varten, mielestäni sitä on turha ulkopuolisten väheksyä. Jos eivät riitä niin sitten ehkä joku luopuu uskostaan. Toisaalta moni voi kannattaa kirkon ja valtion yhteiseloa eikä asialla ole pakosti edes mitään tekemistä uskon, evankeliumin tai armon kanssa.

 

[TosiFani]

...Molemmissa näissä lienee se ongelma ettei nasaretilainen puuseppä aikanaan luvannut aineellistua vedessä tai mehussa vaan nimenomaan viinissä joka siis sisältää alkoholia...

Missähän teoksessa tällainen maininta on?

 

[Tarinankertoja]

Sinulla on siis tietoa teologisen tiedekunnan tutkijoiden omasta uskonnollisesta vakaumuksesta?

On. uskonnottomia teologeja on ilmoittautunut tasan yksi.

ja kas
Teologimatrikkeli 2010

Puolet pyrkijöistä kokee tärkeänä kokemuksen siitä, että Jumalan olisi tarkoittanut heidät alalle ja että teologina voisivat auttaa ihmisiä Jumalan luo. Noin kymmenen prosenttia pyrkijöistä on sellaisia, jotka ovat hakeneet alalle varmistaakseen mahdollisuuksia saada edes jokin koulutuspaikka tai koska eivät päässeet ensisijaisesti toivomalleen alalle.

Tutkimus osoittaa, että 61 prosenttia tavoittelee tutkintoa, joka antaisi pätevyyden evankelis-luterilaisen kirkon tehtäviin, miespyrkijöistä peräti lähes kolme neljästä, naisista reilu puolet.

Haaveet ja todellisuus – teologian opiskelijoiden uranvalinta ja työelämä

sieltä kahlamaan, lähes kaikki haluavat kirkon palvelukseen.. papinhan on hyvä toimia vaikka ei uskokoaan jumalaan.. eiku…

Esimerkiksi Helsingin yliopiston teologisessa teidekunnassahan on yhdessä humanistisen tiedekunnan maailman kulttuurien laitoksen kanssa uskontotieteen oppiaine.

Jonka opinto-ohjelma on erilainen humanistisen tiedekunnan jäsenille kuin teologisen tiedekunna jäsenille.. miksköhän?

 

[Tarinankertoja]

Missähän teoksessa tällainen maininta on?

Viini sisältää AINA alkoholia. Se oli yleinen juomien säilöntätapa tuolloin. Ruokajuomanahan sitä juotiin yleensä laimennettuna, niin kersat kuin aikuisetkin.

tämä on mainittu lähes kaikissa TIETOKIRJA teoksissa, sieltä kahlaamaan..

 

[Fordél]

On. uskonnottomia teologeja on ilmoittautunut tasan yksi.

ja kas
Teologimatrikkeli 2010

Puolet pyrkijöistä kokee tärkeänä kokemuksen siitä, että Jumalan olisi tarkoittanut heidät alalle ja että teologina voisivat auttaa ihmisiä Jumalan luo. Noin kymmenen prosenttia pyrkijöistä on sellaisia, jotka ovat hakeneet alalle varmistaakseen mahdollisuuksia saada edes jokin koulutuspaikka tai koska eivät päässeet ensisijaisesti toivomalleen alalle.

Eli sinulla ei siis ole tietoa esimerkiksi Helsingin yliopiston Teologisen tiedekunnan tutkijoiden henkilökohtaisesta vakaumuksesta. Sen sijan sinulla on tuohon tutkimukseen viitaten tietoa Teologiseen tiedekuntaan pyrkivien henkilökohtaisesta vakaumuksesta.

Pitäisikö muuten tutkijoilta kieltää usko Jumalaan? Jos se sallitaan niin minkä alan tutkijoille sen sallisit?

Jonka opinto-ohjelma on erilainen humanistisen tiedekunnan jäsenille kuin teologisen tiedekunna jäsenille.. miksköhän?

En tiedä. Sinä varmasti sen tiedät.

 

[TosiFani]

Viini sisältää AINA alkoholia. Se oli yleinen juomien säilöntätapa tuolloin. Ruokajuomanahan sitä juotiin yleensä laimennettuna, niin kersat kuin aikuisetkin.

tämä on mainittu lähes kaikissa TIETOKIRJA teoksissa, sieltä kahlaamaan..

Tämä ketju on täynnä saivartelua, tämä on jatkumoa niille. Missään ei sanota, että ehtoollisviinissä pitäisi nimenomaisesti olla alkoholia. Tuohon aikaan viinissä oli varmasti alkoholia, mutta nykyään on myös alkoholittomia versioita.

 

[Fordél]

Luterilainen kirkko tarjoaa säännöllisesti alaikäisille lapsille alkoholia ja tyrkyttää tätä myrkkyä myös niille jotka pyrkivät juuri eroon viinan kirouksista! Joissakin seurakunnissa viinin sijaan tarjotaan "alkoholitonta viiniä" eli suomeksi sanottuna mehua, ja tietääkseni ainakin mormonit käyttävät vettä. Molemmissa näissä lienee se ongelma ettei nasaretilainen puuseppä aikanaan luvannut aineellistua vedessä tai mehussa vaan nimenomaan viinissä joka siis sisältää alkoholia. Pitääkseen kiinni opillisesta puhtaudesta, luterilainen kirkko rikkoo siis Suomen lakia - ja ilmeisesti kenenkään (muun kuin allekirjoittaneen) välittämättä. Edes lapsiasiamies ei olkaansa kohauta näin törkeän toimen vuoksi! Tätä on todella pimeä keskiaika.

Sua varmasti helpottaa se tieto, että tämä asia on nostettu kirkossakin esille ja varmasti siihen tulee ajan myötä ratkaisu. Toki kuten sanoit niin monessa kirkossa annetaan jo nyt alkoholitonta ehtoollisviiniä ja lapsillehan annetaan myös ehtoollisen sijaan myös siunaus.

Mitä tulee muuten sun juttuihin niin ne on tässä ketjussa aika väsyneitä. Varsinkin se tapa, jolla tuot ne esiin. Toki, jokainenhan kirjoittaa omalla tavallaan ja kuten näkee parhaaksi. Mielestäni tapasi ei kuitenkaan lisää yhteisymmärrystä eri näkökantojen välille. No, se ei ehkä ole sinun tavoitteesikaan, joten jatka vaan valitsemallasi tiellä.

 

[Morgoth]

Tämä ketju on täynnä saivartelua, tämä on jatkumoa niille. Missään ei sanota, että ehtoollisviinissä pitäisi nimenomaisesti olla alkoholia. Tuohon aikaan viinissä oli varmasti alkoholia, mutta nykyään on myös alkoholittomia versioita.

Ainahan sanojen merkityksiä voi keksiä uudestaan, jossa uskovaiset ovat varsin näppäriä. Eiköhän viini yksikäsitteisesti sisälllä alkoholia jonka vuoksi eteen iitetään sana alkoholiton. Luultavasti jonkin teologinen tutkimus tästäkin aiheesta on tehty tai joku työtön teologi voisi anoa apurahaa tutkimukseen muutamaksi vuodeksi.

Enemmin tietysti leipää kuin ruumista ja viiniä kuin verta.

Matteuksen mukaan:

26 Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: "Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini." 27 Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä, te kaikki. 28 Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. 29 Ja minä sanon teille: tästedes en maista viiniköynnöksen antia ennen kuin sinä päivänä, jona juon uutta viiniä teidän kanssanne Isäni valtakunnassa."

Miten järkevää tekstiä tuo olisi jos joku nykypäivänä tuollaista kertoisi.

 

[Tarinankertoja]

Eli sinulla ei siis ole tietoa esimerkiksi Helsingin yliopiston Teologisen tiedekunnan tutkijoiden henkilökohtaisesta vakaumuksesta. Sen sijan sinulla on tuohon tutkimukseen viitaten tietoa Teologiseen tiedekuntaan pyrkivien henkilökohtaisesta vakaumuksesta.

jos vaivautuisit lukemaan, siä kyllä erotellaan ne helsinkiläiset erikseen, samoin mihin töihin valmistuttua mennään jne. jne.

erittäin suuri osa menee evlut kirkon palvelukseen, ja meinaatko että papiksi haluaa uskonnoton?

ei tartte hölmöx heittäytyä

Pitäisikö muuten tutkijoilta kieltää usko Jumalaan? Jos se sallitaan niin minkä alan tutkijoille sen sallisit?

ei tietenkään pidä kieltää, ei kait uskominen vaikuta mitenkään tieteelliseen työhön. Tieteellisessä työssä kun ei ole dogmeja. Opiskelijana suurimmalla osasta vaan Teologisessa tiedekunnassa näyttäs olevan vaan dogmi. Onneksi tuskaimuaiheet on pääsääntöisesti sellaisia, että tätä ei jouduta käsittelemään tai tarvi ottaa huomioon, mutta se taas tarkoittaa sitä, että nämä tutkimukset voisi tehdä yhtä hyvin uskontotieteellisessä tiedekunnassa, ja sisällyttää niihin jopa vertailevaa aineistoa evlut vs islam esim...

 

[Morgoth]

Ei tittelin yleensäkään pitäisi tehdä mielipiteestä tai tulkinnasta uskottavampaa, on kyseessä sitten teologia tai muu ala. Sikäli olet oikeassa, ettei teologin tulkinta ole automaattisesti uskottavampi.

Mikä olisi tapa jolla saada ymmärrystä tulkita paremmin Raamattua ?Teologian opiskelu? Yritys saada yhteys Jumalaan henkilökohtaisesti? Onko joku tulkinta oikeampi kuin toinen? Ovatko kaikki tulkinnat oikein jne.? Voiko niitä arvioida ylipäätään mitenkään? Vedota auktoriteetteihin, teologian professori, saarnaaja Matti joka on puhunut Jumalan kanssa?

Mihin siis teologiaa tarvitaan, kun se ei ilmeisestikaan tieteellisyytensä vuoksi tuo mitään kantaa tuohon? Uskontotiedehän ajaisi saman tai sitten teologian pitäisi olla jollakin tavalla tunnustuksellista?

 

[Fordél]

jos vaivautuisit lukemaan, siä kyllä erotellaan ne helsinkiläiset erikseen, samoin mihin töihin valmistuttua mennään jne. jne.

erittäin suuri osa menee evlut kirkon palvelukseen, ja meinaatko että papiksi haluaa uskonnoton?

ei tartte hölmöx heittäytyä

Vaivauduin lukemaan ja olen ehkä hölmö, sillä en löytänyt tuolta tietoa tiedekunnan tutkijoiden henkilökohtaisesta vakaumuksesta. Siellä on tietoa tiedekuntaan pyrkijöistä, mutta itse tiedustelin tutkijoista. Onko ko. tutkimuksessa tietoa heidän vakaumuksestaan?

ei tietenkään pidä kieltää, ei kait uskominen vaikuta mitenkään tieteelliseen työhön. Tieteellisessä työssä kun ei ole dogmeja. Opiskelijana suurimmalla osasta vaan Teologisessa tiedekunnassa näyttäs olevan vaan dogmi. Onneksi tuskaimuaiheet on pääsääntöisesti sellaisia, että tätä ei jouduta käsittelemään tai tarvi ottaa huomioon, mutta se taas tarkoittaa sitä, että nämä tutkimukset voisi tehdä yhtä hyvin uskontotieteellisessä tiedekunnassa, ja sisällyttää niihin jopa vertailevaa aineistoa evlut vs islam esim...

Eli mitään ongelmaa ole ole tältä kannalta.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Viini sisältää AINA alkoholia. Se oli yleinen juomien säilöntätapa tuolloin. Ruokajuomanahan sitä juotiin yleensä laimennettuna, niin kersat kuin aikuisetkin.

tämä on mainittu lähes kaikissa TIETOKIRJA teoksissa, sieltä kahlaamaan..

Alkoholiton viini innovoitiin vasta aivan lähihistoriassa. Jesse tuskin teki alkoholitonta, koska muistan tarinassa hääseurueen kiitelleen vedestä muunneltua viintä vallan laadukkaaksi. En usko että hääväki olisi ollut niin jurrissa tai muuten dorkia, että olisivat alkoholitonta viiniä käyneet kehumaan. Ja muutenhan perimätieto kertoisi Jeesuksen muuttaneen veden marjamehuksi.

Niin, Kristuksen veri sentään kyseessä. Ei mitään vaapukkamehua, vaan ehtaa prosenttijuomaa.

 

[TosiFani]

Ainahan sanojen merkityksiä voi keksiä uudestaan, jossa uskovaiset ovat varsin näppäriä. Eiköhän viini yksikäsitteisesti sisälllä alkoholia jonka vuoksi eteen iitetään sana alkoholiton...

Missä kielletään käänteisosmoosi? Onko etanoli viinin tärkein ainesosa?

 

[Morgoth]

Missä kielletään käänteisosmoosi? Onko etanoli viinin tärkein ainesosa?

Taivaassa kun Jeesus seuraavan kerran juo viiniä niin siellä varmaan mahdollisuus valita ottaako alkoholitonta vai ihan aitoa tavaraa? Tosin verestähän tästä on lopulta kysymys eikä mistään lasten mehuhetkestä, joka päättyi ikävästi.

 

[TosiFani]

Kysehän on kristuksen verestä lopulta...

Eli alkoholiton viini ei muutu pappien siunauksesta kristuksen vereksi, mutta alkoholillinen muuttuu?

 

[Morgoth]

Eli alkoholiton viini ei muutu pappien siunauksesta kristuksen vereksi, mutta alkoholillinen muuttuu?

En ole teologiaa opiskellut enkä muutenkaan tunne Herran Tietä. Oliko rippikoulussa jotain puhetta tästä? Pappien kursseilla kenties opetetaan tuo? Minä en tiedä edes mitä siunauksessa tapahtuu muuta kuin papin suusta tulee ääntä. Osaatko selittää?Ä

 

[TosiFani]

...Osaatko selittää?Ä

En osaa, mutta sinä varmasti osaat, koska otit kantaa tuohon viinin alkoholillisuuteen.