Niin, nyt puhut akateemisesta rationaalisesta maailman tarkastelusta, joka on eräällä tavalla minunkin intohimoni. Sitähän voi harjoittaa vaikka neurofysiologian, fysiikan, psykologian, niin miksei rajatusti jopa historian ikkunan kautta. Eihän se kuitenkaan tuo elämään mitään "tarkoitusta". Rationaalinen tarkastelu on loputon mosaiikki joka ei tule milloinkaan valmiiksi, Mona Lisalta jää ainiaaksi hymy maalaamatta.
Kaikenlaisia kehuvia määreitä olen saanut osakseni mutta monoliittiseksi ei ole aiemmin tokaistu. Kiitän.
Arvasinkin että osaat arvostaa! "Tarkoitus" oli vähän huonosti valittu sana, liian lopullinen. Sen sijaan ilman merkityksiä emme pärjää, ovat ne sitten jaettuja, yksityisiä tai siltä väliltä. En näe että akateeminen kokemus olisi mitenkään ratkaisevasti erilainen kuin ei-akateeminen. Neurofysiologiasta on ehkä jotain apua jossain helpossa, psykologia herättää taas vähän ennakkoluuloja, mutta kyllähän historia on se universaali prisma, joka ainutlaatuisesti pystyy käsittelemään kaikkia inhmillisiä merkityksiä ajassa...