Mainos

Uskotko Jumalaan?

  • 1 388 236
  • 14 396

Wizzö

Jäsen
Ehkä sillä on vaan kiire muualla ja päättää ilmestyä vain joillekin yksittäisille ihmisille silloin tällöin.
Joo sillä on niin kiire auttaa nälkää näkeviä lapsia ja estää hullujen diktaattorien hyökkäykset viattomien ihmisten kimppuun ettei millään kerkeä.
 

Urasiili

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Mitä enemmän tiede kehittyy, sitä monimutkaisimmiksi tulee raamatun puolustajien tarinat. Jos se Jeesus nyt oli niin tyhmä, että ei ymmärtänyt asioista sen enempää kuin muutkaan, niin miten hänen juttunsa sitten voivat olla totuus? Samanlaista jorinaa kun muillakin. Tuohon aikaan ei kummoisia puheenlahjoja tarvinnut olla, että sivistymättömät paimentolaiskansat sai toljottamaan suut auki tarinoiden kertojaa. Onnistuu vielä nykyäänkin erilaisten lahkojen pyörittäjiltä.
 
Viimeksi muokattu:

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Mitä enemmän tiede kehittyy, sitä monimutkaisimmiksi tulee raamatun puolustajien tarinat. Jos se Jeesus nyt oli niin tyhmä, että ei ymmärtänyt asioista sen enempää kuin muutkaan, niin miten hänen juttunsa sitten voivat olla totuus? Samanlaista jorinaa kun muillakin. Tuohon aikaan ei kummoisia puheenlahjoja tarvinnut olla, että sivistymättömät paimentolaiskansat sai toljottamaan suut auki tarinoiden kertojaa. Onnistuu vielä nykyäänkin erilaisten lahkojen pyörittäjiltä.
Ihan hyvä kysymys, mutta ensiksikin pitää miettiä, mitä tarkoittaa tyhmä tai se, että ei tiedä kaikkea. Tyhmä kai useimmiten viittaa henkilöön, joka on omassa kulttuurisessa kontekstissaan pihalla kuin lumiukko. Varmaankin kaikki Ut:tä lukeneet ovat sitä mieltä, että Jeesus oli poikkeuksellisen älykäs. Hän tunsi tarkoin tooran ja osasi soveltaa sitä boksin ulkopuolelta. Jeesus peittosi vastustajansa argumenteilla, kuten vaikkapa Sokrates aikoinaan.

Toisaalta, Jeesus ei kuitenkaan tiennyt kaikkia asioita, oletettavasti olisimme kuulleet hänestä myös keksijänä ja ensimmäisenä tiedemiehenä, jos näin olisi ollut. Jos kaikkitietävyyden puute määritellään tyhmyydeksi, eipä maan päällä silloin ole astellut ketään viisasta miestä tai naista. Kaikki ovat idiootteja tyynni.

Siinä missä Sokrates keskittyi tiedon etsimiseen, koska hän ei omien sanojensa mukaan tiennyt oikeastaan mitään, Jeesus taas opetti uskonnollisia totuuksia ihmisille. Kontekstina oli siis tooran ja siten Jumalan tahdon oikea tulkinta. Se, että tietää erimerkiksi uskonnollisia tai moraalisia totuuksia on tietyntyyppisten totuuksien tietämistä. Mutta se ei tarkoita, että henkilö tietäisi toisentyyppisiä totuuksia, historiallisia tai luonnontieteellisiä esimerkiksi. Arkimaailman faktat ovat toki myös yksi totuuksien luokka.

Tieteellisten totuuksien suhteen pätee vielä sekin harmillisuus, että henkilö saattaa olla jonakin hetkenä maailman suurin tiedemies, mutta toisena hetkenä enää historiallinen kuriositeetti. Esimerkkinä nyt vaikkapa Aristoteles, joka oli varmaan Kreikan suurin viisas aikoinaan, mutta nykyään kukaan tiedemies ei enää viittaa hänen teoksiinsa. Jos Jeesus olisi keskittynyt tieteeseen, häntä ei enää pidettäisi tieteen auktoriteettina. Mutta tilanne on kuitenkin toinen, Jeesus on kristittyjen suurin auktoriteetti uskon ja moraalin alueella.

Historiallisten faktojen suhteen tietomme tosiaan riippuu lähteistä, tämän tiedon suhteen ei ole paljoakaan lisättävää. Emme voi kurkistaa lähteiden ulkopuolelle ja nähdä sieltä historiaa paremmin. Olisin muuten hyvin varovainen väittäessäni ihmisiä tyhmiksi pelkän historiallisen situaation ja informaation puutteen vuoksi. Kuinkahan moni meistä esimerkiksi kykenisi luomaan Pythagoraan lauseen, jos meidät siirrettäisiin äkkiä muinaiseen Kreikkaan ja meidän pitäisi yht´äkkiä yrittää muistella tieteen periaatteita tullaksemme noteeratuksi antiikin viisaiden populaatiossa?
 

Urasiili

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
No korjataan sen verran, että aikanaan ihan yhtä fiksu kuin muutkin, mutta nykyisen käsityksen mukaan tietämykseltään hyvin rajoittunut. Se ei ollut pointtini, vaan se, että mikä hänen jutuistaan olisi tehnyt sen enempää totta kuin muidenkaan tarinoista. Ulkoa opetellut toorat olivat varmaan vakuuttavia ja itse heitti siiten päälle omat mausteensa. Sanoi, että nämä on sitten totta ja sen perusteella perustellaan vielä nykyisinkin kaikki todeksi. ”Se sanoi, että ei huijaa”
 

Dynamo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jos uskomme Jeesuksen täyteen ihmisyyteen, siihen kuuluu itse asiassa jokaisena aikana massiivinen tietämättömyys.
Mutta Jeesus totesi pariin kertaan olevansa Jumala. "Ken on nähnyt minut, on nähnyt Jumalan" ja "Nimeni on: "minä olen"". Jälkimmäinen johti rähinään, kun juutalaiset tuntien pyhät tekstinsä suuttuivat jumalanpilkasta.

Lisäksi kun tuossa kirjoitit Raamatun tulkinnoista, niin pari kommenttia:

1.Vanhin tunnettu kreikankielinen versio puhuu seipäästä ja seivästämisestä. Ei ristiinnaulitsemisesta.
2. Etiopiasta löydetty vanhin versio vanhimmasta evankeliumista (Markus) on muutoin täydellinen, mutta siitä puuttuvat evankeliumin viimeiset jakeet, jotka koskevat ylösnousemusta.

Jännää, miten alkuperäisimmissä lähteissä on hyvin fundamentaalisia eroja myöhempiin versioihin.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Mutta Jeesus totesi pariin kertaan olevansa Jumala. "Ken on nähnyt minut, on nähnyt Jumalan" ja "Nimeni on: "minä olen"". Jälkimmäinen johti rähinään, kun juutalaiset tuntien pyhät tekstinsä suuttuivat jumalanpilkasta.

Lisäksi kun tuossa kirjoitit Raamatun tulkinnoista, niin pari kommenttia:

1.Vanhin tunnettu kreikankielinen versio puhuu seipäästä ja seivästämisestä. Ei ristiinnaulitsemisesta.
2. Etiopiasta löydetty vanhin versio vanhimmasta evankeliumista (Markus) on muutoin täydellinen, mutta siitä puuttuvat evankeliumin viimeiset jakeet, jotka koskevat ylösnousemusta.

Jännää, miten alkuperäisimmissä lähteissä on hyvin fundamentaalisia eroja myöhempiin versioihin.
Kenosis-oppi eli itsensä tyhjentäminen tiedosta ja voimasta ilmaistaan Paavalin filippiläiskirjeessä 2:6-7 vastauksena kysymykseen, miten Jeesus oli samanaikaisesti ihminen ja Jumala. Kyseessä on siis alkukirkon varhainen kristologinen kaksiluonto-oppi.

Kysymykseen fundamentaalisista eroista tutkijat ja teologit antavat toisistaan poikkeavia kannanottoja. Näihin on aika vaikea ottaa suoraan kantaa. Debatti on jatkuvaa ja näkökannat eroavat toisistaan tähän tapaan:

 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Uskoni vaipuu välillä pitkäksikin aikaa mailleen. En ole mikään tyypillinen "aktiiviuskovainen", että vakaumustani olisin tuputtamassa muille ja osana maallista yhteiskuntaa elän. Vaikka uutisia eräänlaisesta uuskonservatismista säännöllisti saankin lukea, kuulunen silti PK-seutulaisessa kontekstissa selvään vähemmistöön, että minä todella uskon varsin liberaalina kristittynä jumalaan ja Jeesuksen kristuksen sovitustyöhön ihmiskunnan puolesta.

Viimeisimmästä kirkossakäynnistä on vuosia, en ole aktiiviseurakuntaihminen, mutta mitäpä sitä uskoani kiistämään. Toistaiseksi olen kyennyt sisällyttämään 100% tiedeihmisyyden, evoluutioineen ja alati kehittyvine kosmologioineen omaan vakaumukseen.
 

Eddie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät & kaikki karsintasarjat
Yksi vanha kaverini on hurahtanut uskoon tai jos käyttää hänen kieltään, niin löytänyt Jumalan. Eikä siinä mitään, minulle on ollut aina ihan sama, mihin kukainenkin uskoo, jos pitää sen omana asianaan, eikä tuputa sitä tai käytä sitä jotenkin vipuvartena. En minäkään mene kenellekään julistamaan omaa uskoani tai sen puutetta.

No tämän kaverin kohdalla asia on niin, että jos et ota jumalaa omaksesi, olet Jumalan kieltäjä. Ei ole mitään tämän on off napin välissä. Eikä ole yhtään sama, uskooko vai ei. Jos ei usko, niin on huono ihminen, joka palaa helvetin tulessa. Ei auta, vaikka noudattaisi Suomen lakeja ja omaisi kohtuu hyvän moraalikäsityksen, eikä tekisi kenellekään pahaa. Ainoa, mikä merkkaa on usko Jumalaan. Yritä nyt sitten tällaisten ajatusten kanssa tulla toimeen.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Yksi vanha kaverini on hurahtanut uskoon tai jos käyttää hänen kieltään, niin löytänyt Jumalan. Eikä siinä mitään, minulle on ollut aina ihan sama, mihin kukainenkin uskoo, jos pitää sen omana asianaan, eikä tuputa sitä tai käytä sitä jotenkin vipuvartena. En minäkään mene kenellekään julistamaan omaa uskoani tai sen puutetta.

No tämän kaverin kohdalla asia on niin, että jos et ota jumalaa omaksesi, olet Jumalan kieltäjä. Ei ole mitään tämän on off napin välissä. Eikä ole yhtään sama, uskooko vai ei. Jos ei usko, niin on huono ihminen, joka palaa helvetin tulessa. Ei auta, vaikka noudattaisi Suomen lakeja ja omaisi kohtuu hyvän moraalikäsityksen, eikä tekisi kenellekään pahaa. Ainoa, mikä merkkaa on usko Jumalaan. Yritä nyt sitten tällaisten ajatusten kanssa tulla toimeen.
Tämä Jumala-kysymys on kyllä mielenkiintoinen. Kun eikös sen löydettyään pitäisi nimenomaan oppia rakastamaan, arvostamaan ja kunnioittamaan ihmistä?

Tuollaisessa toteutuu jotain ihan päinvastaista.

Mutta joo siis, tämä elämä eletään vain yhden kerran. Ehkä sitä vähän sen mukaan kannattaa itse kunkin täällä katsella, että millaisia ihmisiä sille ainutkertaiselle matkalle laskee mukaan. Jos joku minulle alkaisi kertoa tuollaisia päättömyyksiä, että palan jossain helvetin tulessa, koska hän minulle niin kertoo, niin ei tarvitsisi montaa kertaa miettiä, että miten kyseiseen ihmiseen sen jälkeen suhtaudun.

En itse sulje mitenkään elämästäni pois tätä Jumala-asiaa. Ikä on kait sen verran kypsyttänyt, että en tänäpäivänä oikeastaan edes kapinoi Jumaluutta vastaan. Mutta tuollainen sinun kuvailemasi uskishörhöily on sitten ihan oma lukunsa. Mielestäni on vaan tervettä ja viisasta, että ei tuollaiselle omassa elämässään anna mitään sijaa, eikä vietä aikaa tuollaisten ihmisten kanssa.

Koska millainen kaveri tai ystävä se sellainen on, joka sanoo sinulle, että jos et ajattele kuten minä ajattelen, niin olet huono ihminen, joka palaa jossain fucking helvetin lieskoissa?
 
Viimeksi muokattu:

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tämä Jumala-kysymys on kyllä mielenkiintoinen. Kun eikös sen löydettyään pitäisi nimenomaan oppia rakastamaan, arvostamaan ja kunnioittamaan ihmistä?
Väitän ilman mitään vakavaa näyttöä, että jumalaa voimakkaasti markkinoivat usein kärsivät heikosta itsetunnosta ja tästä seuraavasta pelosta.

Usein fundamentaalisesti uskontoon suhtautuvat ovat elämässään kokeneet jotain sellaista, johon auttaa järjestys ja tiukat rajat. Ihminen on kuitenkin lopulta ympäristönsä ja geeniensä tuote; lapsena olemme kaikki avuttomia ja synnymme avuttomina. Totumme jo lapsena siihen, että meille asetetaan rajat, joiden sisällä on turvallista liikkua.

Normaalisti jossakin teini-iän ja varhaisaikuisuuden välimaastossa alamme irtautua näistä säännöistä. Säännöistä irrottautuminen tuottaa jokaiselle yksilölle kriisin, mutta kriisi ei noudata samaa kaavaa. Toiset jäävät kaipaamaan niitä lapsuuden sääntöjä sekä ennakoitavaa ja hallittavaa ympäristöä. Tämä hallinnan tarve projisoidaan jumalaan.

Jumalan kieltäminen aiheuttaa turvattomuutta. Tällaiselle pelosta ja huonosta itsetunnosta kärsivälle ihmiselle voi tuntua hirveältä ajatus siitä, että joku ei pelkäisi hänen tavallaan tai sivuuttaisi kohtalonsa totaalisesti. Suurin osa ihmisistä nimittäin tulee tulevaisuudessakin ratkaisemaan asian niin, että yrittävät elää päivä kerrallaan ja sivuuttavat kohtalonsa, koska siihen ei juurikaan voi itse vaikuttaa.

Mutta tuollainen sinun kuvailemasi uskishörhöily on sitten ihan oma lukunsa.
Näissä tilanteissa, jos kyse on läheisestä ihmisestä, on hyvä pohtia, voisiko tällaista ihmistä ohjata avun luokse. Voi olla, ettei ihminen halua lähteä psykologille tai jonottamaan mielenterveyspalveluihin, mutta hän saattaa oikeasti tarvita apua.

Usein voimakkaassa jumalkokemuksessa yhdistyy yksilön tarve turvalle sekä selkeälle ryhmälle, johon kuulua. Erilaiset uskonnolliset yhteisöt puolestaan elävät näistä kollektiivisista yhteyden kokemuksista, joten ryhmällä ei ole sisäpuolella yleensä halua korjata asiaa.

Minä tulin itse nuorena kiertäneeksi huomattavan paljon uskonnollisia tapahtumia ja näin sen maailman riittävän läheltä ja sisältä. Nykyään ajatus siitä, että luopuisin ajatteluni vapaudesta vaihdossa turvallisuuteen tuntuu ihan mielettömältä. Pelkkä ajatus ahdistaa.

Jos ihminen saa oikeaa apua ongelmiinsa, hän ei todennäköisesti myöskään koe tarvetta fundamentaaliuskonnollisuuteen, koska hän ymmärtää, että ongelmat ovat ratkaistavissa toisellakin tavalla.
 

Urasiili

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Se on jännä miten jotkut imaistaan noihin yhteisöihin mukaan. Avustimena saattaa olla vaikka ihastus, joka kuuluu johonkin yhteisöön. Siinä kun on muutenkin aivokemiat ja hormoonit sekaisin, niin ihminen tekee uskomattoamia asioita. Tiedän itsekin henkilön, joka yhtäkkiä alkoi saarnaamaan jumalasta, yritti värvätä lisää porukkaa ja meni muutenkin ihan 100 % siihen touhuun mukaan. Ilmeisesti tämä suhde ei kuitenkaan edennyt mihinkään ja hän onneksi palasi sieltä takaisin "normaaliksi". Aika iso myllerryshän tuossa kyllä käy, joten jokin isompi syy siellä on oltava taustalla, joka sitten ilmeni noin.
 
Viimeksi muokattu:

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Minä tulin itse nuorena kiertäneeksi huomattavan paljon uskonnollisia tapahtumia ja näin sen maailman riittävän läheltä ja sisältä. Nykyään ajatus siitä, että luopuisin ajatteluni vapaudesta vaihdossa turvallisuuteen tuntuu ihan mielettömältä. Pelkkä ajatus ahdistaa.
Tuo on valitettava asia, että kristinusko nähdään juuri tuossa valossa, joidenkin lahkojen tiukkoina sääntöinä, joiden sitten tunnetaan tukahduttavan koko elämän liekin. Ymmärtääkseni tuollaisella "kristinuskolla" ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa, ja Jeesuksen sanoin "totuus tekee teistä vapaita". Ja mikä on totuus...no siitä keskustellaan tässä ketjussa, jonka otsikko kysyy "uskotko Jumalan olemassa oloon, ts., uskotko, että väittämä, että, on olemassa Jumala, on totta?".
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Vapauttaa kahlitsevista uskonnoista. Vapauttaa ajattelemaan maailmaa itse. Vapauttaa kulkemaan omaa reittiä tämän ainoan elämän läpi. Taisi Jesse heittää pikku kompan.
Käsittääkseni Jeesus tarkoitti tuolla sitä, että totuus vapauttaa ihmisen tämän maailman asettamista kahleista elämään sellaista vapaata elämää, johon meidät oli luotu. Ei siinä mitään kompaa mielestäni ole, ihmiset vain ymmärtävät asian eri tavalla kuin mitä se käsittääkseni tarkoittaa.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
kristinusko nähdään juuri tuossa valossa, joidenkin lahkojen tiukkoina sääntöinä, joiden sitten tunnetaan tukahduttavan koko elämän liekin.
Sanoin asian liian laveasti tässä yhteydessä. Tarkennan hieman.

Minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa kristinuskosta tai uskosta ylipäätään. Jokaisella on oma henkilökohtainen oikeus uskoa juuri niin kuin itse haluaa. Jos ihminen saa lohtua ja merkitystä elämälleen kristinuskon kautta, miksi minä sen haluaisin häneltä viedä? Suurin osa kristityistä toimii näin eikä heillä ole mitään ongelmaa elää osana normaalia yhteiskuntaa.

Sitten tulemme siihen fundamentalistien porukkaan, joka elää uskonnon lieveilmiöistä. Fundamentalismi tarvitsee tiukat säännöt, jotta se saa pidettyä porukkansa kasassa ja maksavana. Fundamentalisti uskoo konkreettisesti kaiken Raamatussa eikä sen enempää halua soveltaa asiaansa. Fundamentalistin kanssa argumentointikin on ajanhukkaa, koska hän on määritellyt lähtökohtansa eikä hän muuta näkemystään toiseksi eikä aidosti hyväksy tai siedä sinua.

Esimerkiksi Päivi Räsänen on hyvä esimerkki fundamentalistista: julkisesti hän opettaa Raamatun fundamentaalista tulkintaa ja nojautuu aina puolustautuessaan siihen. Samaan aikaan hän toivottaa esimerkiksi homot tervetulleeksi muuttumaan, muttei esimerkiksi halua muuttaa yhtäkään syrjivää käytäntöä kirkossa tai edes näe asiaa syrjiväksi.

Raamattu on täynnä ristiriitaisuuksia, joten fundamentalistikin enemmän ja vähemmän valitsee sieltä sellaiset, jotka jollakin tavalla tukevat omia fundamentalistikäsityksiä. Näin esimerkiksi eri sääntöjen keskinäinen hierarkia ei taivu. Naisia ei enää tarvitse kivittää kuten vanhassa testamentissa, mutta sen sijaan homokäsitys saa tulla suoraan sieltä, jos oma ajatus sitä tukee.

En usko, että fundamentalisesta uskonnon tulkinnasta on kenellekään hyötyä. Se karkottaa paljon ihmisiä kirkon parista ja houkuttelee harvaa. Ja se ketä tuo houkuttelee, on yleensä juuri sellainen, jonka tuonne ylös maalasin.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Raamattu on täynnä ristiriitaisuuksia
Varmaankin tuollaisen ymmärryksen siitä saa, jos vain lukee sen kirjaimellisesti hakematta mitään tulkintoja sellaisilta ihmisiltä, jotka ovat elämänsä Raamatun ymmärtämiselle ja Jumalan ymmärtämiselle omistaneet. Mielestäni siinä on kuitenkin se taustalla oleva ydinviesti, jonka avulla sitä voi tulkita, ja joka selviää pyhien kirjoituksia lukemalla (ainakin tarpeeksi monesta kohtaa, että pääsee asian ytimeen kiinni).
 

L. Öysä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valioliiga
Varmaankin tuollaisen ymmärryksen siitä saa, jos vain lukee sen kirjaimellisesti hakematta mitään tulkintoja sellaisilta ihmisiltä, jotka ovat elämänsä Raamatun ymmärtämiselle ja Jumalan ymmärtämiselle omistaneet.
Uskovaisissa ja kommunisteissa on kuin onkin jotain yhteistä. Kaikki on kiinni vain tulkinnoista. Kaikki paha ja kurja voidaan lakaista maton alle koska tulkinta.

Ja tätä rakkauden kirjaa vielä pitäisi käyttää moraalin mittarina.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Uskovaisissa ja kommunisteissa on kuin onkin jotain yhteistä. Kaikki on kiinni vain tulkinnoista. Kaikki paha ja kurja voidaan lakaista maton alle koska tulkinta.
Ymmärrykseni Raamatusta tiivistettynä: Jumala halusi levittää rakkauden viestiä niin, että useammat pääsisivät siitä osallisiksi. Niinpä hän loi enkelit, jotka olivat hyviä hengellisiä olentoja, joilla oli vapaa tahto. Vaan vapaata tahtoa voi käyttää toisella tavalla kuin oli tarkoitettu (se käyttötarkoitus on edellytys rakkausyhteyteen Jumalan kanssa), ja niinpä enkeleistä osa lähti omille teilleen, eikä sille rakkauden tielle ja läheiseen yhteyteen Jumalan kanssa, jonka Jumala oli toivonut heidän valitsevan.

Jumala edelleen halusi luoda kaltaisiaan olemaan rakkauden luomassa yhteydessä Hänen kanssaan. Niinpä hän loi sitten ihmisen. Ihminen kuitenkin kuunteli mieluummin näitä edellä mainittuja omille teilleen lähteneitä, Jumalan rakkaudesta välittämättömiä enkeleitä, ja ihmiset halusivat elää omaa elämäänsä itsekkäällä, materialistisella tavalla. Jumala yritti monella tavalla suostutella ja taivutella ihmisiä elämään rakkaudessa Hänen kanssaan, mm. lakien ja profeettojen varoitusten avulla (ja tähän sisältyy mm. restart-nappulan painaminen suuressa tulvassa ja täysin toivottomille teille eksyneiden olentojen teiden päättäminen), mutta ihminen kapinoi aina uudestaan ja uudestaan. No, Jumala rakkaudessaan antoi ihmiskunnalle periksi ja antoi heidän toimia oman tahtonsa mukaan, mutta jotta ne, jotka vapaasta tahdostaan haluavat valita rakkauden Jumalan kanssa voisivat pelastautua tuosta materialistisesta itsekkyyden kahleesta, Hän lähetti yhden personaansa ihmiseksi ja antoi tämän kuolla ja sitten nousta kuolleista, jolloin ihmisen materiaalisen elämän taakse jättäminen ja elämän jatkaminen hengellisesti rakkauden yhteydessä Jumalaan on tehty mahdolliseksi.

Raamatussa on paljon yksityiskohtien kuvaamista edellisen suunnitelman eri vaiheista, joihin ei pitäisi mielestäni liian paljon takertua, koska tuo yleissuunnitelma on se Raamatun pääsanoma, ja se hämärtyy, jos rupeaa miettimään, miksi tässä kohtaa tehtiinkin näin tai noin. Yksityiskohdista kiistely ei auta ymmärtämään tuota pääsanomaa, joka on siis käsittääkseni koko teoksen ja kristinuskon tarkoitus. Näin olen ymmärtänyt, mutta tokihan voin olla taas täysin väärässä (ja hyvin suurella todennäköisyydellä olenkin), mutta näillä mennään, kunnes olen toisin asiat sydämessäni tuntenut.
 

godspeed

Jäsen
Ymmärrän jotenkin paremmin sellaisen uskonnollisuuden, joka on syntynyt ikään kuin kriisistä oman olemassaolonsa suhteen, kuin sellaisen, joka on jotenkin pakosta saneltu tai ihan valitsemalla valittu. Ei siis varsinaisesti ole tultu uskoon. Mutta jos elämässä on tapahtunut jotain sellaista, johon ei saa tukea mistään muualta kuin henkimaailman hommista, niin se kuulostaa loogisemmalta. On "aito" syy uskoa. Toki osa sitten itselleen sopivasti valitsee tällaisissa kriisitilanteissa filosofian, joka toisinaan on kuitenkin naimisissa myös uskonnollisuuden kanssa eli pelaavat monesti samaan maaliin. Ehkeivät enää nykypäivänä niin paljoa, mutta aikanaan.

En ole itse uskovainen tai sen suuremmin filosofikaan sanan varsinaisesssa merkityksessä, mutta ymmärrän myös sen ateistisen viisastelunkin päälle. Silloin on toisinaan hankala valita puolia tai miettiä, että mikä sitä itse haluaisi olla, vai mikään, ja onko tarvetta olla mikään muu kuin perusjuntti, joka vaan elää omaa käytännöllisempää elämäänsä parhaaksi katsomallaan tavalla. Mikä on tämä ihmisten hakema totuus uskonasioissa, niin siihen en koskaan tule kykenemään, mutta kun asioita hieman miettii sen ulkopuolelta miten ihminen yleensä ajattelee, niin voi oppiakin jotain uutta.

Ihminen ei aina halua oppia uutta, vaan hakee tukea omille ahtaille ja joskus melko hatarille ja sekaville kuvitelmilleen, sillä mitään muutakaan ei välttämättä ole. Elämältä voi pudota muuten pohja. Aikanaan koviakin kommunisteja olleet eivät voi myöntää nykyään olleensa kenties väärässä, koska muuten koko heidän alkujaan luotu ja tähän päivään asti tuotu identiteettinsä tavallaan tuhoutuisi. Silloin ollaan loppuun asti sitä mitä ollaan ja pidetään kiinni kaikesta täysin voimin.

Ihminen luottaa näkemykseni mukaan paljolti mielikuvitukseen ja pitää eritoten tarinoista, joten hyvä tarina voi kelvata totuudeksi, jos se on tarpeeksi yleisinhimillisesti ja vetoavasti kerrottu. Vähän kuin horoskoopit väkisinkin osuu yleistyksillään aika moneen ihmisryhmään ja ne tuntuvat tosi hyviltä osuessaan. Jos tarinaa kuluttavan mielikuvituksessa vedetään oikeista naruista, niin se on sitten menoa ja voi viedä mukanaan aika syviinkin vesiin.

Jokaisella meillä on myös ihan oma mielikuvituksemme, jolloin toinen uskonnollinen ihminen ei myöskään voi arvostella toisen mielestä löytyvän tarinan kuvittamista. Eiväthän he tunnu yleensä keskenään keskustelevan, vai keskustelevatko? Aina tuntuu olevan tämä tappelu ulkopuolisten kanssa onko Jumalaa vai ei. Toki voin olla laajemmin ottaen kovastikin väärässä, mutta tämä ketju nyt on ainakin yksi ihan hyvä esimerkki siitä ikiliikkujasta, jonka me kaikki tunnemme ja tiedämme. Eikä se koskaan etene mihinkään :)

No mutta, tavallaan minä haluaisin kokea sellaisen olon, jossa jollain tasolla uskoo johonkin. Onko se parempaa elämää? Tasapainoisempaa? Arvot kunnossa? En tiedä, mutta tuollaisia asioita tunnutaan arvostettavan, ja usko tarjoaa silloin kenties kaiken. Onhan se saneltu ensin jossain puolivalmiiksi ja uskossa sitten täytetään toinen puoli oman mielen mukaan. Toisaalta joskus ne ajatukset mitä ihmiset kirjoittavat nettiinkin ovat niin järkyttävän kieroja, että en halua missään nimessä uppoutua sellaisten vietäväksi, kun siinä tuntuu, että pikemminkin piru on ratissa. Jotenkin sitä on enemmän mukavuudenhaluinen kuin haihattelee liikaa. Voinko olla samaan aikaan romantikko ja realisti? Ehkä ihminen ei kestä sitä, että totuus on tuolla ulkona - tai sitten ei missään.
 

UnenNukkuja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aika moni, kunhan on turkulainen
Tiedän itsekin henkilön, joka yhtäkkiä alkoi saarnaamaan jumalasta, yritti värvätä lisää porukkaa ja meni muutenkin ihan 100 % siihen touhuun mukaan. Ilmeisesti tämä suhde ei kuitenkaan edennyt mihinkään ja hän onneksi palasi sieltä takaisin "normaaliksi". Aika iso myllerryshän tuossa kyllä käy, joten jokin isompi syy siellä on oltava taustalla, joka sitten ilmeni noin.

Itselläkin yläasteen aikainen tuttu harhautui ensin piikkikeskustelun myötä Anoon ja kumppaneihin. Piti pausea somesta ja saapui takaisin uskossa. Oli löytänytkin kristilliset piirit, joiden kanssa sitten kokoontui milloin mitenkin. No, youtubeen kun uteliaisuuttani laitoin tuon vanhan kaverini nimen, löytyikin vähän sitä ja tätä. En itse kykene tuohon, sokaistuu monelle muulle. Mutta tuokin kaveri oli sellainen, joka oli yksin kulmauksessaan, ei tiennyt mihin kuulua. Nyt ainakin saa arvostusta, piireissään.

Tuo ihastus oli ihan hyvä maininta, usein itse mietin, että syvältä näistä piireistä joillain löytyy joku fanitettava, idoli. Samaa mietin toki usein politiikassakin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös