Dissonanssi
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Moderaattorit
Tässä on kuitenkin pari asiaa - ensinnäkin ei ole olemassa mitään "kirjaimellista" tulkintaa, tulkintaa joka ei jotenkin olisikaan tulkinta. Tämä on yksinkertaisesti looginen huomio kaiken tekstin ja kielen luonteesta. Toiseksi Raamattu on täynnä kertomuksia, joita on hyvin vaikea edes yrittää tulkita kirjaimellisesti tai kertomuksia jotka ilmiselvästi on järkevämpää tulkita symboliseksi puheeksi ihmiskunnasta ja inhimillisestä kokemuksesta. Tämän lisäksi Raamattu ei ole mikään yhtenäinen teologinen ja formaalinen teksti kristillisen kirkon ja opin perustamiseksi. Sen pohjalta on sittemmin toki luotu - pakosta - monimutkaisia teologisia järjestelmiä, jotka itsessään ovat jättimäisiä tulkintarakenteita, joiden kieli poikkeaa täysin Raamatun omasta kielestä. Hyvin konkreettisista kertomuksista tai yksittäisistä lainauksista on vedetty hyvin pitkälle vietyjä tulkintoja ja perustettu hyvin monipolvisia organisaatioita (joiden opit voivat olla keskenään selvästi ristiriitaisia). Edelleen Raamattu on hyvin hajanainen kokoelma eri aikoina kirjoitettuja ja hyvin eriluonteisia tekstejä, ja itse kokoelmaan päätyminen oli alkukirkon historian aikana lähinnä hyvin raadollisten valtataisteluiden ja sattuman lopputulosta. Minusta on täysin oikeutettua siis tehdä myös liberaaleja, leimallisesti ei-kirjaimellisia tulkintoja kristinuskosta, ja ne ehkä jopa tekevät eniten oikeutta uskon ei-dogmaattiselle, ei vallankeskeiselle alkuajalle. Suuri osa "klassisesta" ja "puhdasoppisesta" kristinuskosta on syntynyt vasta vuosisatoja Jeesuksen kuoleman jälkeen. Miksi ei hyvinkin voitaisi jatkaa näitä uudelleentulkintoja, mutta tällä kertaa liberaalimpaan ja avarampaan suuntaan - ei uskontoa ole mikään pakko määritellä älyllisesti primitiivisen fundamentalismin ehdoilla. Vaikka itse Dawkins näin tekisikin.
Varsin oikeata asiaa. On totta, että olen niputtanut dogmaattisia perusteita hiukan liiakseen toisiinsa. Raamattu ja Koraani eroavat toisistaan, myös esitystavassa, eikä pelkästään sisällössä. Se tuntuu välillä hiukan unohtuvan. Tuo liberaalitulkinta on kyllä enemmän minunkin mieleeni, minkä takia yleisesti ottaen suhtaudun Kristinuskoon myönteisemmin kuin Islamiin. Ongelmia vain aiheuttaa uskon "lähetyssanoma", joka pakottaa sen institutioimisen ja sen ongelmia olenkin jo selittänyt.
Niinhän se Nietzschekin sanoi, että viimeinen todellinen kristitty kuoli ristillä. (Nietzsche kun on ollut esillä. Ei silti kannata vetää liiallisia johtopäätöksiä minun jotenkin fanaattiseen suhtautumiseen yhtään mihinkään asiaan, päinvastoin.)