Pääsiäinen on jälleen käsillä, joten liitetäänpä tähän keskustelua ylösnousemuksesta. Kysymys ylösnousemuksesta on evankeliumien ja koko kristinuskon kantavin teema. Ilman ylösnousemususkoa kristinusko on vain juutalaisuuden haara, joka ei sisällöltään suuresti eroa juutalaisuudesta, radikaalimpi tosin. Ylösnousemuskertomus (4 versioineen) on kiehtova kertomus, jota voisi pitää myös varhaisena versiona suljetun huoneen arvoituksesta. Kertomuksien ydin on kova ja looginen, vaikka tietysti mukana on myös epätarkkuuksia ja ristiriitaisuuksia kertomuksien välillä.
Katsotaanpa kertomuksen kovaa ydintä: 1) Jeesus ristiinnaulitaan. Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen liittyvät tapahtumat on kerrottu aiemmin, saattaa olla, että juutalaisten panosta on liioiteltu ja roomalaisten vähätelty. Myös roomalaisilla oli kaikki syy suhtautua hyvin jyrkästi Jeesukseen. Heillä ei myöskään ollut estoja panna toimeen pienemmistäkin asioista kuolemanrangaistuksia mahdollisimman julmalla tavalla. Jeesuksen poliittisen vaikutusvallan kasvu oli paikallisviranomaisten kuten Pilatuksen murheena. Toisaalta, Jeesus hyvinkin usein loukkasi juutalaisten uskonnollisia auktoriteetteja ja asetti kyseenalaiseksi ennen muuta uskonnon harjoittamisen käytäntöjä. Jeesuksen voimakas esiintyminen esimerkiksi temppelialueella kaataessaan rahanvaihtajien pöydät ei varsinaisesti ollut kovin hyvää pr-toimintaa, jos tarkoituksena olisi ollut keskusteluyhteyden ja luottamuksen säilyminen Jeesuksen ja uskonnollisen johdon välillä.
Muslimeilla on tunnetusti oudohko teoria valejeesuksesta, joka näytti kuolevan ristillä, mutta ei kuollutkaan. Muslimeille Jeesus edusti profeettaa. Myös gnostilaisuudessa tämä näkemys tunnetaan. Nykyajan historioitsijoilla ristiinnaulitsemisen kieltäminen tällä tavalla ei kuitenkaan nauti kovin suurta kannatusta.
(2) Jeesuksen kuoltua hänet haudattiin. Tämä lienee kiistämätöntä. Evankeliumit kehittelevät kertomuksen logiikkaa kertomalla siitä, että Jeesuksella oli myös rikkaita ja vaikutusvaltaisia seuraajia, jotka uskoivat hänen salassa. Josef Arimatialainen oli tällainen hahmo. Tavallisesti köyhiä ihmisiä, kuten Jeesus oli, ei haudattu kaivettuihin puutarhahautoihin, vaan joukkohautoihin. Vain rikkailla oli etuoikeus kaivattaa itselleen hautapaikka, johon ruumis sitten laskettiin käärinliinoineen päivineen,
Evankeliumit tihentävät kertomuksen logiikkaa parhaaseen suljetun huoneen arvoitukseen. Jeesus oli haudattu, mutta juutalaiset ja roomalaiset tunsivat väitteen, jonka mukaan Jeesus nousisi haudastaan ylös. Siksipä he laittoivat haudalle vartijoita estääkseen Jeesuksen seuraajia varastamasta hänen ruumistaan. Roomalaiset vartijat olivat tietysti raskaasti aseistettuja, joten haudan ryöstäminen olisi hyvin vaikeaa ainakaan sotimiseen tottumattomilta opetuslapsilta. Toisaalta, Jeesuksen saama kuolemantuomio oli vähentänyt minimiin opetuslasten innokkuuden näyttäytyä julkisesti ja muut hänen seuraajansa olivat myös kadonneet maan alle.
Mahdollisuus murtaa tämä logiikkaa edellyttää tietysti tarinan ulkopuolisen elementin mukaan tuomista. Tätä yritti esimerkiksi Myllykoski, jonka mukaan Jeesus haudattiinkin joukkohautaan. Väitteelle ei löydy tukea aineistosta, joten se jää täysin spekulatiiviseksi.
(3) Jeesuksen hauta oli tyhjä parin kolmen päivän päästä hänen kuolemastaan. Siellä ei ollut sen paremmin roomalaisia sotilaita kuin muitakaan ihmisiä. Jeesuksen seuraajista naiset kävivät ensin haudalla, näkivät tyhjän haudan ja sitten hakivat joitakin opetuslapsia paikalle. Myöhemmin hallintoviranomaiset päättivät painaa tapauksen villaisella. Kerrottiin, että opetuslapset olivat varastaneet ruumiin. Paikalla olleet sotilaat lahjottiin hiljaiseksi.
Mitä tapahtui todella? Erilaisia spekulaatioita voidaan esittää. Olisivatko roomalaiset itse siirtäneet ruumiin? Siinä tapauksessa täytyisi onnitella roomalaisia historian typerimmän teon tekemisestä, johon verrattuna vaikkapa Trumpin teot presidenttinä ansaitsevat valtioviisauden nimen. Koska hauta oli tyhjä, se teki mahdolliseksi uskoa, että ylösnousemus todella tapahtui, mikä horjuttaisi paikallisia uskonnollisia ja poliittisia valtarakenteita (ainakin niin uskottiin). Tai olisiko Jeesus ollut valekuollut? Miten hän olisi jaksanut vierittää kiven haudalta pois?
Monet skeptiset historioitsijat hyväksyvät myös haudat tyhjyyden, mutta selityksiä siihen täytyy löytyä jostakin kertomuksen tarjoamasta aukosta. Aukkoja ei ole, joten sellainen täytyy siinä tapauksessa tehdä. On tietenkin huomautettava, että ylösnousemus ei juolahtaisi kenenkään juutalaisen mieleen, saati roomalaisen. Juutalaiset eivät odottaneet Jeesuksen kaltaista messiasta ja roomalaiset olivat kauniisti sanottuna mielikuvituksettomia maailmanvaltiaita. Ja roomalaisten mielikuvitus verrattuna kreikkalaisiin... say no more. Roomalaisilla oli jumalansa, mutta nämä eivät häirinneet maailman johtamista millään lailla.
4) Jeesus ilmestyi monelle ihmiselle kuolemansa jälkeen. Itse asiassa, monet historian tutkijat hyväksyvät tämän väitteen tosiasiana. Heille ei kyse ole tosiasiassa olevan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä, vaan pikemmin niin, että ihmiset kokivat Jeesuksen ilmestyneen kannattajilleen kuolemansa jälkeen. Tämä olettamus vaikuttaa hyvin loogiselta, sillä muuten kävisi hyvin vaikeaksi selittää itse kaikkein konkreettisin fakta: kristinuskon synty. Kristinuskon synnystä vastasi tietty ydinryhmä, opetuslapset, jotka ymmärrettävästi eivät ainakaan heti olisi voineet ilmaantua maan alta julistamaan evankeliumia. He pelkäsivät vallanpitäjien vainoa, samaa kohtaloa, minkä Jeesus sai.
Mutta kun yllättäen pian ilmaantui pelottomia ihmisiä, jotka julistivat ilosanomaa ylösnousseesta Jeesuksesta (siinä vaiheessa asia oli jo saanut teologiset raaminsa), niin jotakin täytyi tapahtui tuona pääsiäisenä. Väitteet ylösnousemuksesta eivät enää kuulu historian tutkimuksen, vaan teologian ja filosofian piiriin. Jos ylösnousemus tapahtui, kyseessä on ainutlaatuinen tapahtuma, johon tiede ei voi ottaa kantaa. Tiede voi vain luetella tietyt faktat ja jättää loput vaille selitystä. On nimittäin niin, että aineisto ei tarjoa tukea vastakkaiselle evidenssille (ylösnousemusta ei tapahtunut), joten historiallinen, aineistoon nojaava selitys, ei myöskään voi tämän aineiston pohjalta kieltää ylösnousemusta.
Hauta oli tyhjä, mutta mikä on tyhjän haudan merkitys. Ainakin on niin, että monet uskoivat Jeesuksen ylösnousseen ja tämä uskomus on rationaalinen, mutta ei pakottava, Jotakin muuta olisi voinut myös tapahtua. Toisaalta on niin, ettei pelkkä tyhjä hauta riitä uskon perusteeksi, tarvitaan myös kokemus, mikä tuolloin merkitsi Jeesuksen ilmestymistä oppilailleen. Historiallinen etäisyys ei sen lisää kuin vähennäkään kertomuksen totuutta, koska historiaan perustuva materiaali on jo olemassa ja ilmeisesti pysyy maailman tappiin asti. Se, että jokin asia dokumentoitiin 2000 vuotta sitten ja toisaalta dokumentoinnille oli olemassa pieni ajallinen etäisyys, tekee dokumentoinnin kohteesta varsin uskottavan.
Samaan tapaan, ihmiset jotka kertovat tietystä yhteisesti koetusta tapahtumasta, josta on jo historiallista näyttöä olemassa, vaikkapa Berliinin muurin murtumisesta, eivät valehtele: silloin ihmisillä ei 2000 vuoden jälkeenkään ole syytä epäillä, että Berliinin muuri murtui. (Eri asia, mikä murtumisen merkitys silloin on). Samaan tapaan, esimerkiksi Jeesuksen olemassaoloon ja ristiinnaulitsemiseen liittyvät tapahtumat ovat historiallisia faktoja. Historian faktojen kieltäminen on mahdollista, mutta johtaa täyteen skeptisismiin. Ei ole perusteita ajatella, että evankeliumit, jotka kuitenkin tulivat julkisiksi sangen pian Jeesuksen kuoleman jälkeen, olisivat seurausta neljän kirjallisen neron työstä. Varsinkin, kun näistä riippumattomia lähteitä on olemassa ja myös Paavalin varhaisessa (n. 50 jKr) kirjeessä on maininta varhaisesta kristillisestä uskontunnuksesta, 1 Kor 15:3-4. Tämä tunnustus syntyi ilmeisesti hyvin pian Jeesuksen kuoleman jälkeen.
Evankeliumikertomus sinänsä on hyvin looginen ja se vastaa moniin vastaväitteisiin. Kertomus sijoittuu aitoon historialliseen ympäristöön ja se kertojat ovat mitä ilmeisemmin tavallisia ihmisiä. On toki mahdollista, että joukossa olisi yksi Homeros. Mutta entä neljä? Kertomus kuvaa tietyltä kantilta Jeesuksen ajan tapahtumia. Se sisältää myös joitakin hyvin vaikeasti selitettäviä totuudellisuuden elementtejä, kuten naisten osuus kristinuskon synnyssä. Miksi naiset saivat todistaa ensimmäisenä Jeesuksen tyhjää hautaa? Tai miksi Jeesuksen suurin opetuslapsi, Pietari, kuvataan hyvinkin epävarmana ja heikkona ihmisenä? Jeesus arvostelee opetuslapsiaan hyvinkin kipakasti. Sankarikertomuksia evankeliumit eivät ainakaan ole.
Mitä ne sitten ovat? Se taas riippuu siitä, uskooko niiden sanomaan tai ei.
Tähän yhteyteen voi antaa lisämateriaaliksi filosofista pohdintaa Habermasin idean pohjalta, ideana on tarkastella sitä, mitä historian tutkijat hyväksyvät historialliseksi faktoiksi ylösnousemuskertomuksesta.:
12 Historical Facts - Gary Habermas