Viestin lähetti Buccaneer
kun tässä toteat ettei ole syytä välittää siitä, mitä kirkkojen edustajat itse sanovat kristillisyydestään, niin heti seuraavassa viestissäsi kuitenkin todistelet mormonien ja jehovan todistajien olevan kristillisiä kirkkoja vetoamalla näiden kirkkojen omiin nettisivuihin eli sanomisiin. Koetahan nyt päättää kumpaa mieltä olet.
Toivottavasti tätä rautalankaa riittää. Oman käsitykseni muodostan edelleen tietenkin oman harkintani ja itse tekemieni havaintojen mukaan. Tuon jatkon eli eri kirkkokuntien ristiriitaiset mielipiteet otin esille, koska väitteesi tuntui niin kummalliselta että halusin sitä selvittää. Tulokset toin esille, sinulle epäedullisessa valossa. Ja pelkästä kirkon nimestä en tietenkään alunperin sitä tulkintaa mormonien kristikuntaan kuulumisesta ole tehnyt. Vaimoni sukuun kuuluu yksi mormoniperhe ja tämä keskustelu on käyty reaalissa aiemminkin. Ymmärrän kyllä että kuulut itse (ilmeisesti) sellaiseen virallisesti tunnustettuun kristilliseen yhteisöön joka ei hyväksy mormoneja kristityiksi. Asia on ok, mutta ei se minun mielipidettäni hetkauta mihinkään. Oppiriitojahan koko kristikirkon historia on pullollaan. Evlut on myös oppiriidan hedelmä.
Minkä ihmeen takia tämä sinun laatimasi (poliittisesti epäkorrekti?) jaottelu olisi parempi tai oikeampi kuin tuo virallinen? Yksi tärkeimmistä seikoista kristillisen kirkkokunnan määrittelyssä kuitenkin on nimenomaan juuri se, etteivät kristityt pidä muita pyhiä kirjoja kuin Raamattua.
On se minusta kuitenkin rehellisempi. Myönnetään yhteiset lähtökohdat ja perusta vaikka ollaankin joistain asioista eri mieltä. Antaa kaikkien kukkien kukkia vai miten se oli? Mitähän mieltä alkuperäinen katolinen kirkko on nykyään harharetkille lähteneestä protestanttisesta käenpojastaan?
näkökantojaan sen sijaan, että ostaisivat suoralta kädeltä sinun "totuutesi".
Voit uskoa vapaasti mitä haluat minusta, mutta en todellakaan ole käännyttämässä ketään. Aiheesta väittely on rakas lempilapsi, jota olen hellinyt parikymmentä vuotta, taisteluissa rähjääntynty ja osin kyllästynytkin samojen jankutusten pyörimiseen. Silti vain aina välillä syttyy. Keskustelu/väittely syntyy vain jos ilmaisee oman käsityksensä. Ja tällaisessa aiheessa kun ei voi muuta ollakaan. Jos ei sellaista keskustelua kestä niin miksi osallistua?
Miksi ihmeessä muuten uskovaisten pitäisi perustella tai paikkailla loogisia heikkouksia uskomusjärjestelmissään
Eikös se olen ihan etenevän keskustelun synnyttämä looginen tilanne. Kysymykseen vastaus, väitteeseen vastaväite. Ei kai tämä muuten mihinkään etenisi. Eikös jonkinlainen uskon ylistys- ja julistusketjukin ollut, jossa ei ollut tarkoitus väitellä tai keskustella?
tässä ketjussa niitä olet tainnut eniten esitellä. Sitä paitsi turha takertua nyt vain katoliseen kirkkoon, kun edellä puhuit yleistäen kirkosta.
Mitä tämä epämääräinen vihjailu syyllisyyskeskusteluista ja venäläisistä oikein on? Voisitko selventää rutkasti? mjr vastasi tosiaan ihan asiallisesti: Hitler oli kristinuskon vihollinen. Ei hänen hirmuteoillaan ollut mitään tekemistä kristinuskon kanssa, eikä kristittyjä voi natsien teoista syyllistää.
Nostin niitä esiin, koska kyseessä on kirjatun historian hirveimpiä tapahtumasarjoja, enkä vieläkään ole täysin kyennyt ymmärtämään sitä prosessia, joka mahdollisti tuon kaiken syntymisen. Syyllisyysasiaa ei ole mielestäni purettu kaikilta osin niiden osalta joilla oli moraalinen velvollisuus puuttua tapahtumiin ja jotka valitsivat vaikenemisen. Siihen ei näytä olevan vieläkään halua. Oman likaisen historian penkominen on se vaikeus, jonka yhdistin myös nyky-Venäjään. Sielläkään ei tunnu olevan halua arvostella omia kiveen hakattuja totuuksiaan. Kristikirkon (huomaa, palasin takaisin yhteen isoon nimittäjään) osuutta Hitlerin valtaan nousuun ei todisteiden valossa voi kieltää.
hän pakotti niin kirkon kuin koko Saksan kansankin tanssimaan oman pillinsä mukaan. Ja jos et tanssinut, niin päitä leikattiin. Olet siis ilmeisesti samaa mieltä siitä, ettei kirkko pystynyt Adolfia estämään.
On melko varmaa, että kun koneisto oli valmis ja tuhotyöt vauhdissaan, kirkko oli jo paitsiossa ja veitsenterällä. Mutta sinne oli pitkä matka, monia vuosia aggressiivisuutta, palavaa vihaa, ihmisten yllyttämistä. Siinä vaiheessa oli kirkon vastuunoton paikka. Kirkko nukkui tai pelkäsi. Jumala katseli toisaalle.
Kukaan todellinen kristitty, joka elämässään pyrkii seuraamaan Jeesuksen opetuksia tuskin toimi vapaaehtoisesti natsien asian edistämiseksi, jos tiesi mistä oli kyse.
Aivan. Todellinen kristitty. Sellainen ideaalikristitty, joka toimii puhtaasti oppien mukaan. Saksan kansasta sellaisia ei löytynyt. Saanen epäillä että tämä ideaalikristitty ei ole kovin todellinen hahmo. Maailma näyttää olevan pullollaan kakkosluokan kristittyjä, jotka sortuvat matkan varrella milloin mihinkin kompastuskiveen. Systeemi ei toimi kovin hyvin, onko siitä esikuvaksi?
Miksi luulet, että: "koska tämä viha kohdistui vääräuskoisiin, ei sitä katsottu tuomittavaksi, jotta sitä olisi vastustettu"?
(kristi)kirkon etu oli, kun natsien viha kohdistui juutalaisiin. Juutalaiset ovat vääräuskoisia.
Sinänsä tämä Hitler-asia ei hirveästi kiinnosta, että luultavasti olet melko pienessä vähemmistössä, jos olet sitä mieltä, että kristinusko oli motiivina Hitlerin ja natsien tekojen takana.
Et tainnut aivan ymmärtää aiempia viestejäni asiasta. En ole muistaakseni väittänyt että Hitler toimi kristillisten motiivien valossa, vaan että kirkko pesi kätensä vaikka näki pahuutta Hitlerin puheissa jo paljon ennenkuin mitään holokaustia edes käynnistyi.
