jussi_j kirjoitti:
Niin ja vielä, kun hän kerran on kaikkivoipa, niin miksi hän ei tehnyt raamtusta yksiselitteistä ja tietenkin, miksi hän ei järjestä todisteita olemassaolostaan?
Unohtui vastata tähän, pahoitteluni. Olen kyllä tähän samaan kysymykseen oman vastaukseni antanut muutamaan kertaan muistaakseni tässä ketjussa, mutta toistetaan nyt vielä.
Mitä seuraisi siitä, jos Jumala koko ajan todistaisi olemassaolonsa? Hän puuttuisi jatkuvasti maailman kulkuun. Tuskin sitten enää tuota ihmisen vapaata tahtoa enää olisi oikein olemassa, jos kaikessa Jumala olisi heti näyttämässä itsensä. Joten siinä ikään kuin pakotettaisiin ihmiset uskomaan, minun mielestäni. Ehkä Jumala on nähnyt ainoaksi keinoksi erottaa jyvät akanoista antamalla ihmiselle tämän uskon mahdollisuuden, ja täten olemalla puuttumatta koko ajan maailman kulkuun näyttävällä tavalla. Uskovaiset kyllä uskovat, että Jumala puuttuu tai sanotaanko auttaa kyllä ihmistä vähän vähemmän näkyvyyttä saavilla tavoilla, joten ei Hän ole kokonaan hylännyt maailmaa, uskotaan.
Toinen tähän liittyvä asia on se, että jos Jumala koko ajan estäisi minkään pahan tapahtumisen maailmassa, niin emmehän me enää eläisi tässä maailmassa, vaan eläisimme paratiisissa jo nyt. Ei mitään pahaa tapahtuisi missään. Uskon, että Jumala kaiken ymmärtävänä on nähnyt, että paratiisi onnistuu vain jyvät akanoista erottamalla, eikä pakottamalla. Voi olla, että on jokin muukin selitys.
Ja sitten vielä, kommentoimalla muidenkin esittämää kritiikkiä, se, että esim. pikkulapset poistuvat keskuudestamme ennen kuin heillä on mahdollisuutta edes osoittaa mihin joukkoon he haluavat kuulua, on ehkä loppupeleissä joku Jumalan erityinen rakkaudenosoitus, syistä, joita me emme ehkä pysty edes ymmärtämään. Esim. tulevaisuuteen "näkevänä" hän voisi "nähdä" vielä hirveämpiä ja pidempiaikaisia kärsimyksiä tapahtuvan tällaiselle lapsena poisotetulle ihmiselle. Ja ehkä Hän järjestää siten, että tällainen lapsi ei kuitenkaan kärsi jollain tavalla niin paljon, kuin miltä näyttää. Oli miten oli, mielestäni on meiltä vähän ylimielistä sanoa, että me tiedämme paremmin kuin tällainen Jumalaolento, minkä tapahtuminen on oikein ja minkä väärin, ja milloin mistäkin syystä.
Minusta on hyvin erikoista, mikäli noita kahta ensimmäistä kappaletta ei näe ristiriitaisiksi keskenään. Ainoa mahdollinen selitys on, että jumala ei ole kaikkivoipa jos hän tuolla tavalla erehtyy.
Kuinka voit noin ehdottomasti tietää, että tuo on ainoa mahdollinen selitys? Ehkäpä tuo laki luotiin esimerkiksi siksi, että se olisi siellä muistuttamassa tulevaisuuden ihmisiä siitä, että ihmistä yritettiin ohjailla lakien avulla, mutta ihmisen tottelemattomuus ei moiseen soveltunut. Joten ottakaamme opiksi siitä? Tai kai siinä on muitakin mahdollisuuksia. Jos nyt tällainen Jumalaolento kuvitellaan mahdolliseksi, niin kaipa Tämä paremmin tietäisi kuin ihmisen rajallinen logiikka, mikä on se todellinen selitys? Sanomalla, että "me tiedämme oikean selityksen" kohotamme mielestäni itsemme ainakin Jumalaolennon veroisiksi, jollemme Jumalaolentoa vielä tietävämmiksi ja älykkäämmiksi.
Yhtä hämmästynyt olen jos joku ei näe mitä egoistista on luomiskertomuksessa jossa ihminen luodaan luomakunnan kruunuksi ja täydellisen jumalan omaksi kuvaksi.
Minä voisin nähdä sen egoistisena Jumalan kannalta, että Hän loi jotain ihan itsensä kaltaisekseen, ainakin joiltakin ominaisuuksiltaan. Mutta selityksenä siihen käsittääkseni oli rakkaus, Jumala halusi jakaa rakkautensa. Tietenkin, jos näet luomiskertomuksen ihmisen omasta päästään keksimäksi tekstiksi, niin silloin se näyttää varmaankin egoistisena ihmisen kannalta, mutta Kristinuskossapa teksti nähdäänkin Jumalalta tulleena, ihmisen vaan alas papyrukselle tai muulle kirjoitusalustalle merkkaamalta.
Morgoth kirjoitti:
Koko maailmankaikkeus on hienosäädetty, että ihmisen olemassaolo olisi mahdollista. Kuulostaa aika paljon enemmältä kuin merkityksettömänä pölyhiukkasena oleminen tyhjyyden keskellä.
Eikös tuo ole tieteenkin paras selitys tällä hetkellä, että elämme täällä koska luonnonvakioilla nyt on juuri nuo tarkat arvonsa, olkoon syy sitten mikä vain?
Kreationismin keskeinen sanoma minulle on, että "Jumala loi". Se, mitä loi, miten, ja milloin, ei käy Raamatusta tai perimätiedostakaan yksiselitteisesti selville kaikin osin. Ja koska Jumala loi tiettävästi Raamatun mukaan koko maailmankaikkeuden (jos sitä vähän vapaammin tulkitsee), niin silloin tuo ihmisen asema tuntuu minusta aika pieneltä pölyhiukkaselta valtavan maailmankaikkeuden keskellä. Se, että Jumala sitten sanoo välittävänsä tästä pölyhiukkasesta kovastikin, on sitten eri asia.
godspeed kirjoitti:
On vain kaikista loogisinta, että ihminen on luonut Jumalan, eikä toisinpäin. Ja ihan siksi noin sellaisesta psykologisesta syystä, että ihminen ajattelee väistämättä kaiken itsensä kautta, varsinkin silkkaan tulkintaan perustuvissa uskonasioissa.
Mutta usko eroaakin rationaalisuudesta siinä, ettei mennä sillä logiikalla joka reiästä läpi vaan osa asioista pitää jättää mysteereiksi ja uskon asioiksi. Tuon takia rationaalisuuden ja logiikan avulla uskoa ei voi millään koskaan ymmärtää, luulisin. Usko sisältää sen olettamuksen, että on olemassa enemmän kuin tämä pelkkä viiden aistin vaistoama kokonaisuus, ja kaikki ei ole niin mustaa ja valkoista kuin luulisi. Mutta jos menee pelkästään logiikalla, niin eihän tuota voi koskaan hyväksyä tai ymmärtää.
Ja miksi ihmisen on pakko ajatella kaiken itsensä kautta? Kristinuskossa ainakin uskotaan, että Jumala ohjaa näitä päätöksiä ja ajatuksia, jos on valmis päästämään irti tuosta itsekeskeisestä ajattelustaan ja esim. rukoilla apua. Ja voihan sitä ajatella muidenkin avulla, eli uskoa muita ihmisiä enemmän kuin itseään. Ja ehkä on muitakin keinoja, niin ettei kaikki tapahdu aina sen oman logiikan ja päätöksenteon avulla.