Uskotko Jumalaan?

[Shardik]

Kuten sanottua, ihmiset ajattelevat näistä asioista eri tavoin ja mikäs siinä.

Toki. Siinä on vain se ero, että geenien ja evoluution olemassaolosta on lukemattomia todisteita, mutta sielun ja jumalan olemassaolosta ei ainuttakaan.

 

[Ted Raikas]

Tiedä sitten kumpaa tuo enemmän on, kulttuuriin sidonnainen kysymys vai kysymys siitä, että täällä on elintaso noussut sille tasolle, että tuon kysymyksen eteen ei (onneksi) juuri kukaan ole sitten 1800-luvun joutunut.

Varmasti näin, mutta joka tapauksessa se todistaa sen, että ihminen ei aina automaattisesti laita jälkikasvunsa etua/turvallisuutta kaiken edelle jos olosuhteet on tietynlaiset.

No tämä ei liity tähän aiheeseen sinänsä, joten ei tästä sen enempää. Jonkun muun ketjun heiniä.

 

[McTorso]

Ortodoksikristillisyys opettaa, että Raamattua oikein tulkitsevat yleisesti ottaen vain "Raamattu-tiedemiehet", eli Pyhät Isät ja Pyhät Äidit. Muuten on suuri mahdollisuus, että sitä tulkitaan väärin, ja sitten mennään nopeasti väärille laduille.

Näinhän siinä varmasti helposti käy. Monenlaisia tulkintoja on Raamatusta tehty ja monia kammottavia asioita on näiden tulkintojen seurauksena tapahtunut. Osin tästäkin johtuen jotkut voivat pitää Jumalaan ja Raamattuun uskomista pahana asiana.

Minulla olisi kysymys sinulle, hyvä Amerikanihme: Miten luulet, että Pyhät Isät ja Pyhät Äidit vastaisivat täälläkin esitettyyn kysymykseen siitä, millainen Jumala on? Pystyykö ihminen siihen oikeasti vastaamaan? Onko Jumala määriteltävissä, vai onko Jumala jotain niin ihmeellistä ja ääretöntä, että määrittely on mahdotonta?

 

[MustatKortit]

Toki. Siinä on vain se ero, että geenien ja evoluution olemassaolosta on lukemattomia todisteita, mutta sielun ja jumalan olemassaolosta ei ainuttakaan.

Äh, tuskin olen ainoa, jota häiritsee tässä keskustelussa se, että tiede ja uskonto ikään kuin asetetaan toisiaan vastaan, kovin mustavalkoisesti.

Varmasti on olemassa hörhöjä, jotka kiistävät evoluution, onhan jenkeissä jopa Bible Beltillä yliopistoja, jotka eivät opeta Darwinista yhtään mitään.

Minä en kuitenkaan ymmärrä, mitä tekemistä uskonnolla suoraan on tieteen kanssa, nähdäkseni usko, toivo ja rakkaus eivät ole tieteellisiä asioita (niin säilyvät nämä kolme..), vaan jotain aivan muuta.

Ylipäänsä tämän ketjun nimi ei ole "Onko Jumalan olemassaolosta ja sielun olemassaolosta tieteellisiä todisteita", vaan Uskotko Jumalaan?

Minun mielessäni toivoni Ässien kannunnostelusta 2000-luvun alun paskajengeillä ei ollut mihinkään rationaalisuuteen perustuvaa, mutta perkele toivoin silti.

 

[Stigu]

Rupert Sheldrake - The Science Delusion BANNED TED TALK - YouTube

Oheisessa linkissä kaikille tiedeuskoville tiivistelmä Rupert Sheldraken teoksesta "the science delusion", jossa tämä brittiläinen biologisti kyseenalaistaa tieteen 10 dogmaa. Sheldrake on sitä mieltä, että nykytiede perustuu pitkälti 1700- ja 1800-luvuilta peräisin olevaan mekanistiseen ajatteluun, jossa kakki luomakunnan oliot ovat koneita. Ajattelin laittaa linkin tänne, koska niin moni sohvatiedemies täällä tuntuu olevan jumiutunut samoihin keskiajan oppeihin.

Ja ketjun aiheeseen liittyen, kannattaa muistaa, että vielä muutama sata vuotta sitten kirkko ja tiede kulkivat käsi kädessä.

 

[Shardik]

Miksi usko, toivo ja rakkaus eivät ole tieteellisiä asioita? Kyllähän niitä voidaan tutkia tieteellisin menetelmin aivan kuin muitakin asioita. Ja varmasti on tutkittukin. En ole perehtynyt asiaan, mutta olettaisin, että antropologeilla on teorioita, miksi tällaisia abstrakteja ideoita/tunteita on meille kehittynyt ja varmasti osa on hyvin perusteltujakin. Neurotieteilijöilläkin veikkaisin olevan jonkinlaisia teorioita näiden tunteiden synnystä aivoissa, vaikka varmasti vasta pintaraapaisun osalta. Ihmisen aivo kun on niin perkeleen monimutkainen, että sen toiminnasta tiedetään vasta murto-osa. Monimutkaisuus ei kuitenkaan ole sama asia kuin yliluonnollisuus tai ei-tieteellisyys.

Kaikkihan lähti siitä, kun sanoit: "Hirveän lohduton ajatus, että tämä olisi tässä." Ja perustelit tällä uskoasi, tai ainakin toiveikkuutasi, siihen, että ihmisellä olisi sielu. Sielun mukana tulisi toki lupaus jumalasta ja iänkaikkisesta elämästä ym. ja se ilmeisesti toisi elämääsi sisältöä. Minä toin sitten esiin oman näkemykseni, että elämä on hieno asia ilman mitään jumaliakin ja tieteellisesti perustellustikin pystyy hämmästelemään ja arvostamaan tätä maailmaa. Ketjun otikkoon vastauksena: En usko jumalaan, enkä koe tämän tekevän elämääni mitenkään lohduttomaksi.

 

[MustatKortit]

Miksi usko, toivo ja rakkaus eivät ole tieteellisiä asioita? Kyllähän niitä voidaan tutkia tieteellisin menetelmin aivan kuin muitakin asioita. Ja varmasti on tutkittukin...

Onhan noita tutkittu ja paljonkin. Etenkin rakkauden ja ihastumisen tunteista on tehty jos jonkin sortin tutkimusta, miten erilaisia hormoneja (endorfiinia) välittyy jne.

Mutta turhahan näistä on vääntää peistä, joku uskoo kaiken selittyvän tieteellisesti, geenien, perimän, hormonitasojen ja mielenterveyden perusteella, toinen taas näkee asian hieman eri tavoin.

 

[El Lude]

Sheldrake on sitä mieltä, että nykytiede perustuu pitkälti 1700- ja 1800-luvuilta peräisin olevaan mekanistiseen ajatteluun, jossa kakki luomakunnan oliot ovat koneita. Ajattelin laittaa linkin tänne, koska niin moni sohvatiedemies täällä tuntuu olevan jumiutunut samoihin keskiajan oppeihin.

Ai, onko todella näin? Kyselee "sohvatiedesmies". Mitä tulee keskiaikaan, niin käsittääkseni se oli 500-1400 jaa.

 

[hermoraunio]

Oheisessa linkissä kaikille tiedeuskoville tiivistelmä Rupert Sheldraken teoksesta "the science delusion", jossa tämä brittiläinen biologisti kyseenalaistaa tieteen 10 dogmaa. Sheldrake on sitä mieltä, että nykytiede perustuu pitkälti 1700- ja 1800-luvuilta peräisin olevaan mekanistiseen ajatteluun, jossa kakki luomakunnan oliot ovat koneita. Ajattelin laittaa linkin tänne, koska niin moni sohvatiedemies täällä tuntuu olevan jumiutunut samoihin keskiajan oppeihin.

Wikipedian mukaan näyttäisi olevan biokemisti ja parapsykologian tutkija pikemminkin kuin "biologisti". Saanut tiedeyhteisössä paljon kritiikkiä mm. näennäistieteellisyydestä, mutta hyvän vastaanoton teorioilleen New Age- liikkeen parissa. En ostaisi kyseiseltä kaverilta käytettyä autoa, maailmankatsomuksesta puhumattakaan.

Sinuna en paljoa irvailisi palstan "sohvatiedemiehille", jos tämä jampan opit ovat vastauksesi heille.

 

[Väsyneet Kädet]

Toki. Siinä on vain se ero, että geenien ja evoluution olemassaolosta on lukemattomia todisteita, mutta sielun ja jumalan olemassaolosta ei ainuttakaan.

Hyppään täysin ateistiseen kelkkaan, kun joku selittää
a) mikä sai aikaan alkuräjähdyksen
b) miksi atomit järjestyvät kuten tekevät
c) miksi se kala nousi maalle (eli mikse eläinten ominaisuudet muuttuivat kuten tekivät).

 

[Stigu]

Ai, onko todella näin? Kyselee "sohvatiedesmies". Mitä tulee keskiaikaan, niin käsittääkseni se oli 500-1400 jaa.

No kylähän esim. Newton oli vielä kirkon kanssa hyvää pataa. Ja tämä oli siis 1700-luvulla. Ja tuolla sohvatiedemies-heitolla ei ole tarkoitus halveerata ketään. Haluaisin ehkä vain korostaa, että tiede sinällään on melko nuori oppiala ( about 2000 vuotta vanha) ja varsinkin huomioonottaen sen, kuinka paljon ihan perusasioita tiedemiehillä on vielä selvittämättä ja kuinka vähän edes noista selvitetyistä asioista ns. perustallaaja tajuaa. Silti täällä tuntuu olevan vallalla käsitys, että tiede on selvittänyt maailmankaikkeudesta jokseenkin kaiken, ihan muutama asia on enää selvittämättä. Tällainen ajattelutapa on hyvinkin verrattavissa sokeaan uskoon, ja motiivina on ihan sama kuin esim. Morgoth nostaa esiin: turvallisuushakuisuus. Tiede sinälläänhän on paljon järkeenkäyvämpi ja turvalisempi "usko" kuin uskonto, mutta jos esim. hyväksyy sen tosiasian että tiede on vasta lapsenkengissään ( ajatelkaa kuinka paljon ihminen tietää esim. 2000 vuoden kuluttua), niin tajuaa että maailmankaikkeuden koukerot tai elämän tarkoitus eivät välttämättä aukea nykytieteen avulla. Ainakaan minulle. Tosin eivät ne kyllä aukea noiden maailmanuskontojen avullakaan. Itse näen erittäin paljon samankaltaisuutta maailmanuskontojen ja tiedeuskon välillä.

 

[floikkari]

Hyppään täysin ateistiseen kelkkaan, kun joku selittää
a) mikä sai aikaan alkuräjähdyksen
b) miksi atomit järjestyvät kuten tekevät
c) miksi se kala nousi maalle (eli mikse eläinten ominaisuudet muuttuivat kuten tekivät).

Kaksi kysymystä sinulle:

1. Millaisia todisteita sinulla on jumaluskollesi?
2. Tiedätkö mitä sana ateismi tarkoittaa?

 

[vilpertti]

Hyppään täysin ateistiseen kelkkaan, kun joku selittää
a) mikä sai aikaan alkuräjähdyksen
b) miksi atomit järjestyvät kuten tekevät
c) miksi se kala nousi maalle (eli mikse eläinten ominaisuudet muuttuivat kuten tekivät).

a) Entropia
b) Entropia
c) Koska se pystyi

 

[Shardik]

Hyppään täysin ateistiseen kelkkaan, kun joku selittää
a) mikä sai aikaan alkuräjähdyksen
b) miksi atomit järjestyvät kuten tekevät
c) miksi se kala nousi maalle (eli mikse eläinten ominaisuudet muuttuivat kuten tekivät).

Kelkkaan aina mahtuu!

a) Big bang
b) Kemia
c) Evoluutio

Noista varmaan selviää. Myönnetään, että alkuräjähdyksestä ei varmastikaan tiedetä kaikkea, mutta lienee selvää, että on "hieman" vaikeata tutkia jotain, mikä tapahtui n. 14 miljardia vuotta sitten.

Hyppään jumaluskovaisten kelkkaan, heti kun esitetään ensimmäinen todiste jumalan olemassaolosta. Voi vaikka linkata wikipediaan.

 

[Shardik]

Mutta turhahan näistä on vääntää peistä, joku uskoo kaiken selittyvän tieteellisesti, geenien, perimän, hormonitasojen ja mielenterveyden perusteella, toinen taas näkee asian hieman eri tavoin.

Jep, turhahan näistä on väitellä, jos toinen perustaa näkemyksensä todistettuihin seikkoihin, ja toinen vetää perusteet hatusta.

 

[Tarinankertoja]

Hyppään täysin ateistiseen kelkkaan, kun joku selittää
a) mikä sai aikaan alkuräjähdyksen
b) miksi atomit järjestyvät kuten tekevät
c) miksi se kala nousi maalle (eli mikse eläinten ominaisuudet muuttuivat kuten tekivät).

No mutta nuo kaikkihan on selitettävissä.

a) kvanttivärähtelyn aikaansaannos. Nobelfyysikko Lawrence Krauss: A Universe From Nothing luento. ei kestä kuin tunnin (edellyttää englanninkielen ymmärtämystä). Löytyy toki kirjanakin.
A Universe from Nothing - Wikipedia, the free encyclopedia
Edit: videolinkki unohtu
Lawrence Krauss: A Universe From Nothing - YouTube


Muutenkin, miksi on vaikeaa uskoa tyhjästä syntyneeseen maailmankaikkeuteen, mutta helppoa tyhjästä ilmestyneeseen jumalaan? Eli kuka loi jumalan, vai syntykö se itsekseen?

b) on taas ihan peruskosmologiaa, josta löytää popularsoitua tekstiä lähikirjastosta, vaikka Simon Sighin The Big Bang
Big Bang: Maailmankaikkeuden synty – Wikipedia

c) Tän taas selittu jo Darwin 150 vuotta sitten, mutta ehkä lukemiseksi ketjun vakiokasvoa Dawkinsia. Kirjastostasi taatusti löytyy "Maailman hienoin esitys"
Maailman hienoin esitys


Vai meinasitko että keskustelupalstan puitteissa nää sulle parilla rivillä kertoisi?

 

[Shardik]

Rupert Sheldrake - The Science Delusion BANNED TED TALK - YouTube

Luulin ensin, että linkki laitettiin jotenkin sarkastisesti, mutta näköjään ihan tosissaan. Aika hirveetä skeidaa kyllä tuo Sheldraken esitys. Ehkä hän on joskus tehnyt tiedettäkin, mutta tuo "morphic resonance" on ihan höpsötystä. Jos jostain telepatiasta, mieliprojektioista, universaalien vakioiden vaihteluista olisi niin pienintäkään todistetta (ja kyllä, näitä on tutkittu), niin tiedemaailma kyllä hyppäisi mahdollisuuteen kiinni n. nanosekunnissa ja muodostaisi uusia tieteenaloja. Ainoa hyvä pointti Sheldrakelta oli tuo, että dogmiin ei pidä hirttäytyä ehdottomasti, mutta ei näin tieteessä tehdäkään. Kaikkea epäillään ja testataan, mutta nämä mainitut dogmat on testattu niin maan perkeleen hyvin, ettei niihin enää nykyään hirveästi energiaa jakseta laittaa. Uusien tekniikkojen kehittyessä esim. universaaleja vakioita varmasti testataan uudelleen, enkä ihmettelisi, mikäli jotkin niistä muuttuisivat paremmin tekniikoin testattuna, tai ainakin tarkentuisivat.

No kylähän esim. Newton oli vielä kirkon kanssa hyvää pataa. Ja tämä oli siis 1700-luvulla. Ja tuolla sohvatiedemies-heitolla ei ole tarkoitus halveerata ketään. Haluaisin ehkä vain korostaa, että tiede sinällään on melko nuori oppiala ( about 2000 vuotta vanha) ja varsinkin huomioonottaen sen, kuinka paljon ihan perusasioita tiedemiehillä on vielä selvittämättä ja kuinka vähän edes noista selvitetyistä asioista ns. perustallaaja tajuaa. Silti täällä tuntuu olevan vallalla käsitys, että tiede on selvittänyt maailmankaikkeudesta jokseenkin kaiken, ihan muutama asia on enää selvittämättä. Tällainen ajattelutapa on hyvinkin verrattavissa sokeaan uskoon, ja motiivina on ihan sama kuin esim. Morgoth nostaa esiin: turvallisuushakuisuus. Tiede sinälläänhän on paljon järkeenkäyvämpi ja turvalisempi "usko" kuin uskonto, mutta jos esim. hyväksyy sen tosiasian että tiede on vasta lapsenkengissään ( ajatelkaa kuinka paljon ihminen tietää esim. 2000 vuoden kuluttua), niin tajuaa että maailmankaikkeuden koukerot tai elämän tarkoitus eivät välttämättä aukea nykytieteen avulla. Ainakaan minulle. Tosin eivät ne kyllä aukea noiden maailmanuskontojen avullakaan. Itse näen erittäin paljon samankaltaisuutta maailmanuskontojen ja tiedeuskon välillä.

Tiede on uusi oppiala 2000 vuodellaan, mutta ilmeisesti kristinusko on varsin vanha ja uskottava 2000 vuodellaan?

Tiedemiehetkin ovat vain ihmisiä, ja jos lapsesta asti aivopestään uskoon ja koko yhteiskunta siinä elää, niin kyllä varmasti suurin osa entisaikojen tiedemiehistä oli uskovaisia. Näin oman käytännön kokemuksen perusteella nykyään tiedemiehistä hyvin suuri enemmistö on uskonnottomia tai aivan enintään "tapauskovaisia".

Siinä olet oikeassa, että tiede on paljon järkeenkäyvämpää ja siihen on turvallisempi uskoa kuin uskonnot. Johtuisikohan se siitä, että tiede on läpinäkyvä prosessi, jossa asioita pyritään todistamaan todeksi niin pitävästi kuin mahdollista?

Tieteellä ei todellakaan ole "vain muutamaa pikkujuttua" selvittämättä, vaan niitä on ihan hirveästi, myös isoja asioita. Mutta ihan helvetisti asioita on selvitetty, eikä mikään niistä esim. anna mitään todisteita, että jumala olisi.

Jos et näe eroja maailmanuskontojen ja tieteen välillä, niin sitten et ole ymmärtänyt jompaa kumpaa, tai kumpaakaan, niistä.

 

[H.Incandenza]

Ehkä osittain, mutta mielestäni ei kuitenkaan. Näissä on mielestäni se ero, että niin hindut kuin buddhat mieltävät maailmankaikkeuden osaksi jumalallista kokonaisuutta.

Olen tutustunut buddhalaisuuteen varsin pintapuolisesti, mutta oma käsitykseni on, ettei siihen varsinaisesti kuulu mitään "jumalallista". Toki buddhalaisuutta on monenlaista ja esimerkiksi tiibetinbuddhalaisuus (vajrayana) ottaa jälleensyntymän (ei hindulainen sielunvaellus) huomattavasti vakavammin ja se kuuluu olennaisemmin tiibetin buddhalaisuuteen kuin esimerkiksi japanilaisessa zen-buddhalaisuudesssa (mahayana).

Eli olennaista buddhalaisuudessa ei ole mikään jumaluus tai maailman jumalallisuus. Ei voida erottaa mitään jumalallista maailmaa ns. tavallisesta maailmasta tai sanoa, että maailma olisi jumalallisuudesta peräisin. Maailma on. Maaima on mitä se on. Tyhjyys ja maailma on sama asia. Yksilöl on maailma ja maailma on yksilö. Jotenkin niin minä sen olen ymmärtänyt. Itämaisissa uskonnoissa on se hankaluus, ettei niillä ole mitään tekemistä länsimaisen maailmankuvan kanssa.

 

[Stigu]

Kaikkea epäillään ja testataan, mutta nämä mainitut dogmat on testattu niin maan perkeleen hyvin, ettei niihin enää nykyään hirveästi energiaa jakseta laittaa. .

Kerrotko minulle vaikkapa 3 tutkimusta ( ja niiden tulokset), joissa on testattu

1. Pimeää ainetta ja sen massaa
2. Eläinten ennakkoaavistuksia
3. Telepatiaa
4. Alkuräjähdystä
5. Fysikaalisia vakioita ja niiden mahdollisia variaatioita

Vihje: 2 noista perustuu teorioihin, kolmeen ei ole pantu paukkuja, kun ne sotivat mekanistista tiedeajattelua vastaan, eivätkä ole hirveän seksikkäitä.

Mutta ole vahva uskossasi! Jokainen meistä uskoo johonkin.

 

[Morgoth]

Oheisessa linkissä kaikille tiedeuskoville tiivistelmä Rupert Sheldraken teoksesta "the science delusion", jossa tämä brittiläinen biologisti kyseenalaistaa tieteen 10 dogmaa.

Kyllähän tässä valitettavasti kyseessä taitaa olla "tiedemies", jonka suurimmat ansiot on paranormaalien ilmiöden "tutkimuksen" puolella. Hänen morphic resonance on ihan sitä itseään.

Tulipa mieleen tälläinen vanha ja kenties hieman liiankin filosofinen ja käsitteellinen keskustelu aiheesta. A Debate on the Existence of God by Bertrand Russell and F.C Copelston tai luettavana.

 

[Tarinankertoja]

2. Eläinten ennakkoaavistuksia
3. Telepatiaa


Vihje: 2 noista perustuu teorioihin, kolmeen ei ole pantu paukkuja, kun ne sotivat mekanistista tiedeajattelua vastaan, eivätkä ole hirveän seksikkäitä.

Tiedettä ei tukita aiheen seksikkyyden takia, vaan että jotain kiinnostaa. Ajatus siitä, että asoita tutkittaisiin vain kapealla sektorilla, jollain yleisesti hyväksytyllä alueella, on väärä.

Eläinten ennakkoaavistus ilmiötä on tutkittu esim maanjäristysten ennakoimistutkimusten yhteydessä Kalifornian yliopistossa. Telepatiaa on tutkittu myös runsaasti Yhdysvalloissa (tulokset on vaan aikas heikkoja).

Pimeän aineen kohdalla tilanne on se, etä vaikka nimi on "aine" niin eihän me edes tiedetä onko se ainetta... mutta tadaa.. sen massahan me tiedetään, sillä tavallahan se on "löytynytkin"

 

[floikkari]

Nimimerkki stigulle sen verran, että yleisempiä huuhaateorioita on tutkittu hyvinkin paljon. Pelkästään telepatiahommeleiden ym. tutkimukseen ovat eri instituutiot upottaneet useita kymmeniä miljoonia euroja.

 

[ms.qvist]

Kun tässä on telepatia nostettu esille niin laitetaan nyt yksi skepsiksen kirjoitus aiheesta tänne linkkinä:

Skepsis: Ganzfeld.

Olennaisina kohtina voidaan pitää seuraavia:

"Ganzfeld-tutkimus sai pahan kolauksen, kun Honorton kuoli 1992. Arvostetussa Psychological Bulletin -lehdessä julkaistiin kuitenkin vielä hänen ja psykologi Daryl J. Bemin meta-analyysi. Sitä varten he olivat koonneet yhteen useita Honortonin tekemiä autoganzfeld-tutkimuksia ja totesivat osumatarkkuudeksi 35%.

Lisäksi Bem ja Honorton kertoivat, että oikeita vastauksia saatiin enemmän filmeillä kuin staattisilla valokuvilla. Vastaanottajat, joilla oli paranormaaleja kokemuksia tai jotka harrastivat esimerkiksi meditaatiota tai joogaa, saivat tutkijoiden mukaan tavallista enemmän osumia.

Tuloksista huolimatta Bem ja Honorton eivät väittäneet telepatian tulleen kiistattomasti todistetuksi. He kuitenkin toivoivat, että tutkimustulokset olivat tarpeeksi mielenkiintoisia, jotta muut tutkijat yrittäisivät toistaa ne."

ja jatkoa samassa kirjoituksessa:

"Kiinnostusta Bemin ja Honortonin tulokset todellakin herättivät. Vuonna 1999 englantilaiset psykologit Julie Milton ja Richard Wiseman julkaisivat meta-analyysin uusista autoganzfeld-tutkimuksista. Niitä oli tehty kaikkiaan 30 seitsemässä eri laboratoriossa, ja tulokset oli julkaistu neljässätoista lehdessä kymmenen eri päätutkijan nimissä. Yksittäisiä kokeita oli tehty yhteensä 1 198.

Miltonin ja Wisemanin johtopäätös on armoton: ”laajempi tutkijajoukko ei ole kyennyt toistamaan autoganzfeld-tuloksia”. Uudet tutkimukset eivät esimerkiksi pystyneet toistamaan Bemin ja Honortonin tuloksia, joiden mukaan filmi on staattista ärsykettä parempi tai että aikaisemmin paranormaaneja ilmiöitä kokeneet osuisivat muita useammin oikeaan.

Analyysissään Milton ja Wiseman toteavat, etteivät mittavan uuden aineiston tulokset merkittävästi poikkea sattumasta. Toisin sanoen autoganzfeld-tutkimukset eivät osoita telepatian olemassaoloa, vieläkään."

Eikä tässä ole suinkaan kaikki telepatian tutkimiseen uhrattu aika ja tulos, se on kiinnostanut loppujen lopuksi yllättävän paljon myös vakavasti otettavia tutkijapiirejä ja aiheen parapsykologisesta luonteesta huolimatta jokainen varmasti ymmärtää miksi - myös sotilaalliselta kannalta asiaa on tutkittu.

vlad.

 

[Morgoth]

Nimimerkki stigulle sen verran, että yleisempiä huuhaateorioita on tutkittu hyvinkin paljon. Pelkästään telepatiahommeleiden ym. tutkimukseen ovat eri instituutiot upottaneet useita kymmeniä miljoonia euroja.

Rupert Sheldraken kaltaiset ihmiset aloittavat kehittelemään erilaisia salaliittoteorioita, vetoavat titteleihinsä ja muutenkin "tiedekriittiseksi" ja ihmisten tunteisiin vetoviksi, kun heidän omat tutkimuksensa eivät saavuta mitään tuloksia tai ole mitenkään varteenotettavia tai niillä ei ole mitään annettavaa.

Tulee mieleen "ufo-tutkimus", jota on harjoitettu ainakin sitten toisen maailmansodan. Ainoa tulos taitaa olla "valtio salailee meiltä kaiken" ja ainakaan tieteen dogmit eivät ole rajoittaneet ko. genren tutkijoita. Huvittavinta on että he kuitenkin vetoavat että heidän tutkimuset ovat tieteellisiä, vaikka samalla kritisoivat tiedettä.

 

[calvin]

Kerrotko minulle vaikkapa 3 tutkimusta ( ja niiden tulokset), joissa on testattu

1. Pimeää ainetta ja sen massaa
4. Alkuräjähdystä
5. Fysikaalisia vakioita ja niiden mahdollisia variaatioita

En tiedä mitä haet takaa, mutta näitä kolmea on ainakin testattu. En jaksa kaivaa tutkimuksia, mutta arxiv.org:sta löytynee pilvin pimein esimerkiksi kvasaareiden valoon ja supernoviin perustuvia tutkimuksia, joissa on etsitty luonnonvakioiden muutoksia ajan kuluessa (oletan että tämä on yksi niistä joita luulet ettei ole tutkittu, mutta juuri tällaisia tutkitaan sillä ne antaisivat viitteitä uudesta fysiikasta joka voisi johtaa yhtenäisteoriaan).

Ennakkoaavistuksia on testattu muistaakseni ainakin hävittäjälentäjillä.