Uskotko Jumalaan?

[Osmo Rapeli]

Miksi ei voi vaan hyväksyä jonkun asian olevan semmoinen, johon voi rehellisesti sanoa, ettei tiedä vastausta eikä varmasti sitä saakaan? Joku voi vaikka sanoa pääsevänsä Megan Foxin pöksyihin. Se on uskomus. Sitä ei kukaan voi väittää faktaksi ennen jommankumman kuolemaa. Jumala voi yhtä hyvin asua vaikka sun naapurissa ihmishahmossa. Näin kärjistetysti. En minäkään siihen usko, muttet helvetti voi väittää sitä faktaksi, vaikkei olemassaoloakaan voi väittää faktaksi. Sinun mielipiteesi on, ettei olematonta voi väittää todistaa olemattomaksi. Mutta sinä et kertakaikkiaan voi väittää sitä olemattomaksi, jos et tiedä sitä olemattomuutta faktaksi.

Sen sijaan jos Tarinankertoja ihan tosissaan rupeaa väittämään, että Jumalaa ei ole olemassa, ja että hän tietää sen, niin silloin koko todistustaakka on hänellä.

Mutta kuten edellä todettiin, niin minkäänlaisesta jumaluudesta tai sen ominaisuuksista on (todistajan lausuntoja lukuunottamatta) mahdotonta saada tietoa. Joten uskokoon kukanenkin mitä haluaa. Ateismi on siis tieteen kannalta samanlainen uskonkappale kuin teisimikin.

Teillä ovat tieteen perusolemus ja peruskäsitteet ihan hukassa. Ensinnäkin koko tieteen ja teorioiden hienous on se, että tieteessä myönnetään tietynlainen haavoittuvaisuus. Eli mikä tahansa teoria voidaan kumota, mikäli löytyy tarpeeksi todisteita toisenlaisesta selityksestä. Täten on hyvinkin hölmöä mutista jostain "varmoista faktoista" ja 100-prosenttisista totuuksista. Se menee sitäpaitsi enemmän jonnekin filosofian puolelle. Hyökkäätte fysiikkaa tai biologiaa vastaan ja perustelette jollakin filosofialla.

Myös "tieteeseen uskominen" tähän liittyen ja muuten on teidän tapanne pönkittää omaa maailmankuvaanne. Te voitte käyttää evoluutiosta tai ateisteista usko-sanaa jos haluatte, mutta se on vain termeillä kikkailua. Te voitte käyttää sanaa "uskominen ateismiin" tai "uskominen tieteeseen". Kyseessä on kuitenkin käytännössä se, että asioita punnitaan ja todetaan todistusaineiston pohjalta. Kun on riittävästi todisteita jostakin, on perusteltua toimia sen mukaisesti.

Joissakin tapauksissa se osoittautuu haitalliseksi. Aiemmin upeaksi rakennustarvikkeeksi todettu asbesti tappaa, kun sitä joutuu hiukkasina ihmisen keuhkoihin. Joissain tapauksissa kokeiluluontoisesti taas saavutetaan jotain todella upeaa, kuten uudet energiamuodot. Tiede kehittyy, mutta työ ei ole koskaan ohi tai 100 %, eikä se väitäkään olevansa.

Esimerkiksi evoluutioteoriaan luotetaan siksi, että on olemassa riittävästi pitäviä todisteita sen olemassaolosta, fossiileista nykyajassa todettaviin ilmiöihin, geeneissä ja populaatioissa. Silloin on täysin epäolennaista inttää "et voi todistaa mitään sataprosenttisesti".

Taas se, että Jumalaa ei ole olemassa ei vaadi mitään ylimääräistä todistelua. Jumalan olemassaolosta ei ole mitään todisteita. Se on kuin valokatkaisija, lamppu joko on päällä tai se ei ole, eli todisteita joko on tai ei ole.

Ilman todisteita olevan tutkiminen ei ole tieteen kannalta kehittävää. Sama aika kannattaa käyttää huterien tai vahvojen johtolankojen perässä juoksemiseen. Mustista aukoista on hyvin vähän tietoa, mutta riittävästi niiden tutkimiseen.

 

[Stonewall]

Myös "tieteeseen uskominen" tähän liittyen ja muuten on teidän tapanne pönkittää omaa maailmankuvaanne. Te voitte käyttää evoluutiosta tai ateisteista usko-sanaa jos haluatte, mutta se on vain termeillä kikkailua. Te voitte käyttää sanaa "uskominen ateismiin" tai "uskominen tieteeseen". Kyseessä on kuitenkin käytännössä se, että asioita punnitaan ja todetaan todistusaineiston pohjalta. Kun on riittävästi todisteita jostakin, on perusteltua toimia sen mukaisesti.

En tiedä ketä tarkalleen laitat tuohon te-pronominin taakse. Itseni kaltaisen (agnostisen) tieteellisen maailmankuvan jakaa suomalaisista esim. kohtuullisen kuuluisa avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja. Ateismi nimenomaan ottaa kantaa jumalan olemassaoloon väittäen, ettei jumalaa ole olemassa. Tiede taas ei voi vastaavaa tehdä, sillä ei voida tutkia asiaa josta ei voi saada tietoa. Asiaa voi pohdiskella ja jäsentää jopa tieteellisiä metodeja käyttäen, mutta varmaa faktaa asiasta ei voi esittää. Näin ollen kielteinen kanta jumalan olemassaoloon on valinta, joka perustuu ehkä ns. valistuneeseen arvaukseen, omiin kokemuksiin tai lapsen uskon omaiseen vakaumukseen. Ateismi on nimenomaisesti uskomus, eikä mikään termeillä kikkailu. Monet ateistit toki erehtyvät pitämäänsä uskomustaan faktana, mutta niinhän vastaavasti monet teistitkin erehtyvät pitämään omia uskomuksiaan.

Sinällään on kannatettavaa keskustella oman vakaumuksensa taustoista. Itse pidättäydyn hivenen kylmästi faktoissa, mutta kunnioitan muitakin vakaumuksia. Käsittääkseni jumalaan uskominen on subjektiivinen kokemus. Ihmisen on vaikeaa todistaa vaikkapa rakkauden olemassaoloa sellaiselle, joka ei ole rakastanut. Silti rakastunut tunnistaa asian sisällään, eikä hyväksy mitään vastaväitteitä. Käsittääkseni ainakin teismin puolella kyse on vastaavasta subjektiivisesta varmuudesta, jonka kokee sisäisesti. Monet ateistitkin tuntuvat olevan yhtä varmoja vakaumuksestaan sisällään, joten kyseessä lienee samankaltainen subjektiivinen kokemus.

 

[floikkari]

En tiedä ketä tarkalleen laitat tuohon te-pronominin taakse. Itseni kaltaisen (agnostisen) tieteellisen maailmankuvan jakaa suomalaisista esim. kohtuullisen kuuluisa avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja. Ateismi nimenomaan ottaa kantaa jumalan olemassaoloon väittäen, ettei jumalaa ole olemassa.

Näh. Teismi tarkoittaa määritelmällisesti uskoa jumalan tai jumalien olemassaoloon, ateismi tarkoittaa em. uskomuksen puuttumista. Jostain syystä termiä käytetään toki myös tuossa toisessa merkityksessä, että ateisti muka eksplisiittisesti kieltäisi mahdollisuuden jumalan tai jumalien olemassaoloon, ja se pitäisi mielestäni lopettaa yllä olevan tyyppisten sekaannusten välttämiseksi.

Käsittääkseni ylivoimainen enemmistö itseään ateisteiksi kutsuvista ei kiellä mahdollisuutta jumalan / jumalien olemassaoloon.

 

[Kisapuisto]

...teksti...

Vaikka lainasit minua, niin ihan ei kyllä aukea, että miten tuo kritiikkisi kohdistui tekstiini? Nimittäin mulla ei todellakaan ole mitään ongelmaa, jos joku sanoo, että hänen mielestään Jumalaa ei ole olemassa. Mikäs siinä.

Sen sijaan jos joku sanoo, että hän tietää, että Jumalaa ei ole olemassa tai että tieteen mukaan Jumalaa ei ole olemassa tai jotain muuta vastaavaa, niin kyllä minä sen kyseenalaistan ja ns. vaadin todisteita. Samoin nämä kaikki vapaa-ajattelijoiden kampanjat, joissa mainostetaan totuutena, että Jumalaa ei ole olemassa, ovat hyvin mielenkiintoisia ihmisiltä, jotka väittävät perustavan maailmankuvansa tieteeseen. Vielä kerran, yksikään vakavasti otettava tietellinen tutkimus ei sano tai todista, että Jumalaa ei ole olemassa. Miksikö? No koska ei sellaista voi tutkia tai todistaa. Jos jonkun mielestä se, ettei jotain voi todistaa faktaksi tai ei-faktaksi, on todiste siitä että tätä asiaa ei ole olemassa, niin ei kyllä tajua mistään mitään. Samoin kuin se ei toki ole todiste siitä, että ko. asia olisi olemassa. Tiede ei sano Jumalan olemassaolosta tai olemattomuudesta mitään varmaa, koska siitä ei ole olemassa mitään varmaa todistetta suuntaan tai toiseen.

Jumalan olemassaolo tieteen näkökulmasta on vähän kuin avaruusolioiden tai UFOjen olemassaolo. Ei niistä ole mitään todisteita, silti aika moni niiden olemassaoloon uskoo tai pitää jopa selviönä. Vaikka siis mikään todiste ei niiden olemassaoloa puolla.

 

[dana77]

Samoin nämä kaikki vapaa-ajattelijoiden kampanjat, joissa mainostetaan totuutena, että Jumalaa ei ole olemassa, ovat hyvin mielenkiintoisia ihmisiltä, jotka väittävät perustavan maailmankuvansa tieteeseen.

Tämähän ei pidä paikkaansa, että vapaa-ajattelijat tuollaista väittäisivät.
Kampanjahan oikeasti sanoi noin:
http://www.vihrealanka.fi/files/lanka/images/imagefield/jumalaa_flickr_MaxRemming_cc_by_sa.jpg

 

[godspeed]

Minä uskon aurinkoon, joten ehkä se sitten ajatuksissani korvaa Jumalan. Jos ja kun se sammuu, niin todennäköisesti sitä ei ihmisen mielikuvitus enää käynnistä, jolloin elämästä tulee aika ikävää.

 

[TosiFani]

Tämä kai on se jutun juju. Kuten tuossa yllä kirjoitettiin, niin jumaluuksien olemassaolemattomuutta ei voi mitenkään 100% todistaa, mutta kun todisteet puuttuvat täysin olemassaolon puolesta, niin on kuitenkin 99,99999999%:n todennäköistä, ettei jumalia ole...

Nyt mennään taas uskon puolelle, mikään tutkimus ei anna tuollaista lukua vaan se on sinun uskoasi.

 

[Osmo Rapeli]

Tiede taas ei voi vastaavaa tehdä, sillä ei voida tutkia asiaa josta ei voi saada tietoa. Asiaa voi pohdiskella ja jäsentää jopa tieteellisiä metodeja käyttäen, mutta varmaa faktaa asiasta ei voi esittää.

Edelleen sinulla on tarve pönkittää omaa käsitystäsi tieteestä suhteessa Jumalaan ja pyrit tunkemaan tieteen "varmuuden muottiin". Tieteen lähtökohta on hakea porrasaskelmia 11-20 siinä vaiheessa kun askelmista 1-10 on löydettynä vaikkapa kuusi. Tieteessä ei siltä osin keskitytä kuvitteelliseen hissiin.

Voit väittää, ettei "varmaa faktaa" ole, mutta niin voit saivarrella vaikka Joulupukin lentokyvystä tai lumimiehestä. Niistä on sentään valokuvia!

Jumalan olemassaolo tieteen näkökulmasta on vähän kuin avaruusolioiden tai UFOjen olemassaolo. Ei niistä ole mitään todisteita, silti aika moni niiden olemassaoloon uskoo tai pitää jopa selviönä. Vaikka siis mikään todiste ei niiden olemassaoloa puolla.

Samat sanat sinulle kuin Stonewallille. On vähintäänkin pöljää yrittää kyseenalaistaa tai esittää tiedettä jotenkin voimattomana tai heikkona suhteessa Jumalan olemassaoloon, kun koko asia (tiede) perustuu olemassa olevien havaintojen sekä todisteiden perusteella tehtäviin päätelmiin. Eli tutkiminen vain keskittyy muuhun kuin olemattomaan, ja hyvä niin.

Avaruusolioiden olemassaolo...no itse asiassa maapallon ulkopuolinen elämä on hyvinkin todennäköistä maailmankaikkeuden koon perusteella.

Mitä taas "UFOihin" tulee niin kyllä UFOja on olemassa. Tämä on nyt näsäviisastelua, mutta otapa tuo termi haltuun ensin ja väitä sitten. Minäkin voin olla UFO jos vaikkapa törmään ilmassa lentokoneeseen ilman että minua on tunnistettu.

 

[RexHex]

kun koko asia (tiede) perustuu olemassa olevien havaintojen sekä todisteiden perusteella tehtäviin päätelmiin. Eli tutkiminen vain keskittyy muuhun kuin olemattomaan, ja hyvä niin.

Eikö paljon tieteellisestäkin päätelmistä ole vain olettamuksia ja teorioita vailla mitään todenntettuja havaintoja? Esim. madonreiät, eikö tämä teoria perustu vain olettamukselle, että asia voisi olla näin ja universumi kaarteilisi sopivasti ja olisi tapa puhkoa tuo kaarteileva pinta. Vai onko tämä nyt sitä filosofiaa?

 

[Stonewall]

Voit väittää, ettei "varmaa faktaa" ole, mutta niin voit saivarrella vaikka Joulupukin lentokyvystä tai lumimiehestä.

Pääosin asiasta varmaan on tärkein sanottu, mutta jottei kenellekään jäisi väärää kuvaa tieteestä, niin vielä muutama sana on paikallaan. Kysehän ei ole siitä, ettei "varmaa faktaa" ole vaan siitä voidaanko asiaa ylipäätään tutkia. Voidaan toki puuhastella tutkimuksen oloisesti, mutta jos valittulla metodilla ei voida saada haluttua tietoa, niin menestyksekäs tutkiminen on mahdotonta. Esimerkiksi yksinäisen Helen Kellerin (kuuro ja sokea) mahdollisen metsässä kaatumisen tutkiminen näkö- ja kuuluhavainnoin ei tuota tulosta, vaikka kuinka tutkittaisiin. Helen Keller voi kaatuakin, mutta havaintoja ei käytetyillä menetelmillä tule. Samalla tavalla niin kauan kun jumalan olemassaolon havaitsemiseen ei ole olemassa menetelmää, niin tulosta ei saada vaikka kuinka tutkittaisiin.

Eli siis ei ole niin, ettei jumalan olemassaolosta ole varmaa faktaa, vaan niin että tieteen keinoin asiasta ei voida saada (ainakaan toistaiseksi) tietoja. Siksi tiukasti tieteellinen maailmankuva pitäytyy agnostiikkaan ja eikä ota asiaan kantaa. Toki jokainen henkilö, tieteen harjoittajakin, voi asiaa subjektiivisesti harkita ja todennäköisyyksiä kertoa, mutta aineiston puuttuessa asia jää uskon varaiseksi. Jos jumalan olemassaolon havaitsemisessa tilanne muuttuu, niin se lienee etusivun uutinen jokaisessa mediassa.

 

[erku]

Sen sijaan jos joku sanoo, että hän tietää, että Jumalaa ei ole olemassa tai että tieteen mukaan Jumalaa ei ole olemassa tai jotain muuta vastaavaa, niin kyllä minä sen kyseenalaistan ja ns. vaadin todisteita. Samoin nämä kaikki vapaa-ajattelijoiden kampanjat, joissa mainostetaan totuutena, että Jumalaa ei ole olemassa, ovat hyvin mielenkiintoisia ihmisiltä, jotka väittävät perustavan maailmankuvansa tieteeseen. Vielä kerran, yksikään vakavasti otettava tietellinen tutkimus ei sano tai todista, että Jumalaa ei ole olemassa. Miksikö? No koska ei sellaista voi tutkia tai todistaa. Jos jonkun mielestä se, ettei jotain voi todistaa faktaksi tai ei-faktaksi, on todiste siitä että tätä asiaa ei ole olemassa, niin ei kyllä tajua mistään mitään. Samoin kuin se ei toki ole todiste siitä, että ko. asia olisi olemassa.

Niin, tässä maailmassa erittäin harvoja asioita voidaan täysin sataprosenttisella varmuudella todistaa ja siksi esimerkiksi rikosoikeudessa näytöksi syyllisyydestä riittää se, että ei jää järkevää epäilystä muusta skenaariosta. Ainahan se on teoriassa mahdollista, että murhan silminnäkijä onkin nähnyt vain pahaa unta eikä oikeasti murhaa. Tai onhan sekin teoriassa mahdollista, että joku nandrolonista kärynnyt urheilija onkin syönyt jotain villikarjun kastroimatonta lihaa reilusti eikä syyllistynyt dopingvilppiin. Siitä huolimatta normaalisti positiivinen testitulos on riittävä osoitus dopingin käytöstä ja kilpailukielto voidaan langettaa.

On toki selvää, että Jumalan olemassaoloa ei voi sataprosenttiosuudella sulkea pois. Toisaalta niin kai on sitten Harry Potterin, Lumikin tai Peter Panin kohdalla myös. Normaalisti kai sellaisia aikuisia katsottaisiin kieroon, jotka oikeasti uskovat näiden em. hahmojen olevan todellisia. Jumalaan uskominen sen sijaan tuntuu olevan ihan ok sellaistenkin ihmisten kohdalla, jotka muuten perustavat elämäänsä tieteen eikä uskomusten varaan. Näin ei-uskovaisen silmin kylläkin nämä Jeesuksen neitsyt-Mariasta syntymiset tai Mooseksen vetten päällä kävelyt ovat ihan samaan kastiin menevää satuilua kuin Harry Potterin huispaukset tai Lumikin myrkkyomenasta heräilyt, kun joku prinssi käy suutelemassa.

 

[Osmo Rapeli]

Eikö paljon tieteellisestäkin päätelmistä ole vain olettamuksia ja teorioita vailla mitään todenntettuja havaintoja? Esim. madonreiät, eikö tämä teoria perustu vain olettamukselle, että asia voisi olla näin ja universumi kaarteilisi sopivasti ja olisi tapa puhkoa tuo kaarteileva pinta. Vai onko tämä nyt sitä filosofiaa?

Minun käsitykseni mukaan madonreiätkin ovat olemassaolevien havaintojen perusteella tehty olettamus, eli universumiin, painovoimaan, mustiin aukkoihin jne. liittyvä teoria ilmiöstä, joita maailmankaikkeudesta yritetään hahmottaa. Eli on olemassa ilmiöitä, joiden "käyttäymistä" tässä tapauksessa pyritään hahmottamaan. Se on hyvin alkutekijöissään oleva teoria.

Jos jumalan olemassaolon havaitsemisessa tilanne muuttuu, niin se lienee etusivun uutinen jokaisessa mediassa.

Älä pidätä hengitystäsi...

 

[Tarinankertoja]

Sen sijaan jos joku sanoo, että hän tietää, että Jumalaa ei ole olemassa tai että tieteen mukaan Jumalaa ei ole olemassa tai jotain muuta vastaavaa, niin kyllä minä sen kyseenalaistan ja ns. vaadin todisteita. .

Edelleen.. ei minkään asian olemattomuutta voi todistaa. Et voi vaatia todistamaan asiaa jota ei ole. On mahdollista todistaa ainoastaan, että jokin on. Jos jotain ei voi todistaa, että On, niin sitä ei ole. Tässäkohtaa uskovat laittavat peliin "on mahdollista" ja niin onkin, mutta todenäköisyys Jahvelle ja Spagettihirviölle on täysin sama. Kuitenkin kristinuskoon kasvatettu uskoo Jahveen ja pitää Spagettihirviötä vitsinä. Jo tuo näkemys tekee uskovaisesta huonon analysoimaan uskon syitä itsessään.


Madonreijät ovat matemaattisesti mahdollisiä. Ne voidaan osoittaa laskemalla mahdollisiksi, aivan kuten mustat aukot joista sitten löydettiin konkreettisiakin todisteita. Ei kosmologiset teoriat perustu mihinkään mielikuvituksessa syntyneisiin ideoihin vaan ne lasketaan ja testataan matemaattisesti ja sitten lähetään ettiin josko löytys. Samoin kvanttimekaniikassa vaikka se Higsin bosoni..

 

[Tarinankertoja]

. Samalla tavalla niin kauan kun jumalan olemassaolon havaitsemiseen ei ole olemassa menetelmää, niin tulosta ei saada vaikka kuinka tutkittaisiin.

Jos nyt puhutaan kristillisestä jumaluudesta, niin sen ainoa lähde on raamattu. Tämä raamatussa oleva jumaluus kykenee kaikissa kertomuksissa, sekä nykyuskon mukaan, vaikuttamaan olevaiseen maailmaan. Joten jumalan vaikutus on todistettavissa tieteen keinoin. Ei ehkä selittämään miten tai kuinka, mutta jos selittämätön voima siirtää vuorta, on tämä vuoren siirtyminen havaittavissa tieteen keinoin.

Eli jos jumaluus voi vaikuttaa olevaiseen (kuten kristitty jumala kykenee ainoan ilmoituksensa mukaan), se voidaan todentaa. Jos jumaluus ei kykene vaikuttamaan olevaan, on jumaluus yhtä kuin olematon, koska se ei vaikuta mihinkään tässä maailmankaikkeudessa.

 

[RexHex]

Madonreijät ovat matemaattisesti mahdollisiä. Ne voidaan osoittaa laskemalla mahdollisiksi, aivan kuten mustat aukot joista sitten löydettiin konkreettisiakin todisteita. Ei kosmologiset teoriat perustu mihinkään mielikuvituksessa syntyneisiin ideoihin vaan ne lasketaan ja testataan matemaattisesti ja sitten lähetään ettiin josko löytys. Samoin kvanttimekaniikassa vaikka se Higsin bosoni..

Uskon kyllä kun sanot, että madonreijät ovat matemaattisesti mahdollisia. En tosiaan itse ole mikään fyysikko ja en ole perehtynyt asiaan sen kummemmin kuin, että asia on mielenkiintoinen. Mutta onko tässä otettu nyt jokin mahdollinen muuttuja mukaan, eli "JOS maailmankaikkeudessa olisi tekijä X, niin tämä toimii". Jos asia on näin niin silloinhan kaikki voidaan selittää tai kyseenalaistaa samalla periaateella.
Muistaakseni Einstein sanoi julkaistessaan suppean suhteellisuusteorian, että edellinen vallitseva käsitys kesti 100v, katsotaan kuinka kauan hänen teoriansa kestää.

Terveisin agnostikko

 

[McTorso]

Vastasin aikanaan tämän ketjun kysymykseen kyllä. Uskominen Jumalaan on monen nimimerkin mielestä vallan typerää. Kovin karsaasti täällä usein kyllä-vastaajiin suhtaudutaan. Muutaman viestin jälkeen totesin, että minun on leppoisampi pysytellä jääkiekkoaiheissa kuin lueskella tässä ketjussa kommentteja uskostani. En aikonut tänne enää kirjoittaa ja nyt minä hölmö olen tämän unohtanut.

Toki paljon asiaakin on tämä ketju sisältänyt niin uskovien kuin ei-uskovien taholta. Näin lomapäivän ratoksi hairahduin katsomaan, mitäs täällä uskosta ja Jumalasta poristaan. Ihan mielenkiintoista pohdintaa sain lukea. Pikkaisen kuitenkin ihmetyttää tällaiset erkunkin harrastamat Jumalan vertailut eri satuolentoihin.

On toki selvää, että Jumalan olemassaoloa ei voi sataprosenttiosuudella sulkea pois. Toisaalta niin kai on sitten Harry Potterin, Lumikin tai Peter Panin kohdalla myös. Normaalisti kai sellaisia aikuisia katsottaisiin kieroon, jotka oikeasti uskovat näiden em. hahmojen olevan todellisia. Jumalaan uskominen sen sijaan tuntuu olevan ihan ok sellaistenkin ihmisten kohdalla, jotka muuten perustavat elämäänsä tieteen eikä uskomusten varaan. Näin ei-uskovaisen silmin kylläkin nämä Jeesuksen neitsyt-Mariasta syntymiset tai Mooseksen vetten päällä kävelyt ovat ihan samaan kastiin menevää satuilua kuin Harry Potterin huispaukset tai Lumikin myrkkyomenasta heräilyt, kun joku prinssi käy suutelemassa.

Paljonko maailmassa on aikuisia uskovaisia? Muutama miljardi, kenties? Montako kristittyä on maailmassa? Reilu miljardi, kenties? Montako Harry Potterin tai Lumikin olemassaoloon uskovaa aikuista on maailmassa? Ei kai kovin montaa? Ei näitä asioita järkevä ihminen laita samalle viivalle, vaikka se varmaan hupaisaa onkin. Tuntuisi, että tuhansien miljoonien ihmisten uskolla olisi jonkinlainen todistusarvo. Edes sellainen, ettei vertaa Jumalaa Harry Potteriin.

Huomaan, että sinulla, hyvä erku, on vahva epäusko Jumalaan. Se, ettei usko Jumalaan, on logiista ja hyvin ymmärrettävää. Järkeilyn tulos voi helposti olla epäusko. Uskossa ei kuitenkaan ole kysymys järkeilystä ja päättelystä, vaan uskomisesta. Ongelmallista tässä ei-uskovien ja uskovien dialogissa on se, ettei uskova mitenkään pysty uskoaan ja tuntemustaan Jumalaan tieteen keinoin todistamaan. Se on kuitenkin yksilön sisällä oleva vahva ja todellinen tunne Jumalan olemassa olosta. Jos nyt vaikka tuhat miljoonaa ihmistä jakavat tämän tunteen, niin ei Jumalaa mielestäni ole syytä verrata mihinkään lastenkirjallisuuden satuolentoon.

Uskon Jumalaan ja tieteeseen, mutten Lumikkiin, Harry Potteriin tahi Hämähäkkimieheen. Arvostan jokaisen ihmisen ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapautta. On vallan hienoa, että tätä vapautta saamme tälläkin keskustelupalstalla toteuttaa.

 

[kahden suunnan sentteri]

Paljonko maailmassa on aikuisia uskovaisia? Muutama miljardi, kenties? Montako kristittyä on maailmassa? Reilu miljardi, kenties? Montako Harry Potterin tai Lumikin olemassaoloon uskovaa aikuista on maailmassa? Ei kai kovin montaa? Ei näitä asioita järkevä ihminen laita samalle viivalle, vaikka se varmaan hupaisaa onkin. Tuntuisi, että tuhansien miljoonien ihmisten uskolla olisi jonkinlainen todistusarvo. Edes sellainen, ettei vertaa Jumalaa Harry Potteriin.

Huomaan, että sinulla, hyvä erku, on vahva epäusko Jumalaan. Se, ettei usko Jumalaan, on logiista ja hyvin ymmärrettävää. Järkeilyn tulos voi helposti olla epäusko. Uskossa ei kuitenkaan ole kysymys järkeilystä ja päättelystä, vaan uskomisesta. Ongelmallista tässä ei-uskovien ja uskovien dialogissa on se, ettei uskova mitenkään pysty uskoaan ja tuntemustaan Jumalaan tieteen keinoin todistamaan. Se on kuitenkin yksilön sisällä oleva vahva ja todellinen tunne Jumalan olemassa olosta. Jos nyt vaikka tuhat miljoonaa ihmistä jakavat tämän tunteen, niin ei Jumalaa mielestäni ole syytä verrata mihinkään lastenkirjallisuuden satuolentoon.

Argumentum ad populum - Wikipedia, the free encyclopedia

Monet myös uskovat esim. maidon vahvistavan luustoa (tähän voisi keksiä tuhat muutakin esimerkkiä), mutta ei se virheellisestä väitteestä yhtään todenmukaisempaa tee. Siksi maidon juonnin voi luuston vahvistamisen näkökulmasta rinnastaa vaikkapa metanolin juomiseen, vaikka se maidon luustoa vahvistavaan vaikutukseen uskovista tuntuisikin ikävältä.

 

[penkinlämmittäjä]

Uskon Jumalaan ja tieteeseen, mutten Lumikkiin, Harry Potteriin tahi Hämähäkkimieheen. Arvostan jokaisen ihmisen ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapautta. On vallan hienoa, että tätä vapautta saamme tälläkin keskustelupalstalla toteuttaa.

Irtonainen kommentti osallistumatta enää keskusteluun. Mainitsemasi teokset on kaiketi tekijöiden toimesta julistettu fiktioksi. Raamatun kohdallahan näin ei ole. Siksi on täysin joutavanpäiväistä rinnastaa niitä.

 

[floikkari]

Paljonko maailmassa on aikuisia uskovaisia? Muutama miljardi, kenties? Montako kristittyä on maailmassa? Reilu miljardi, kenties? Montako Harry Potterin tai Lumikin olemassaoloon uskovaa aikuista on maailmassa? Ei kai kovin montaa? Ei näitä asioita järkevä ihminen laita samalle viivalle, vaikka se varmaan hupaisaa onkin. Tuntuisi, että tuhansien miljoonien ihmisten uskolla olisi jonkinlainen todistusarvo. Edes sellainen, ettei vertaa Jumalaa Harry Potteriin.

...Jos nyt vaikka tuhat miljoonaa ihmistä jakavat tämän tunteen, niin ei Jumalaa mielestäni ole syytä verrata mihinkään lastenkirjallisuuden satuolentoon.

Ei sillä ole mitään todistusarvoa. Piste.

Evoluutiopsykologian, kognitiivisen psykologian sekä sosiaalipsykologian teorioilla sen sijaan on ja niillä ollaan saatu jo nyt jonkinlaisia aika toimivan tuntuisia selityksiä asian tiimoilta, yllätys yllätys, ihan ilman tarvetta millekään yliluonnollisille jumaloletukselle.

Raamattu, koraani ja kumppanit ovat paljon pellempiä kirjoja kuin Harry Potterit, vaikka edellisten "jumalaisiin sanomiin" ovat miljardit ihmiset uskoneet.

 

[Rod Weary]

Irtonainen kommentti osallistumatta enää keskusteluun. Mainitsemasi teokset on kaiketi tekijöiden toimesta julistettu fiktioksi. Raamatun kohdallahan näin ei ole. Siksi on täysin joutavanpäiväistä rinnastaa niitä.

Minäkin olen sitä mieltä, että erkun rinnastus on täysin joutavanpäiväinen. Muusta tuotannosta puhumattakaan.

 

[Vintsukka]

Uskon Jumalaan ja tieteeseen, mutten Lumikkiin, Harry Potteriin tahi Hämähäkkimieheen.

Ihan mielenkiinnosta, minkälainen tämä jumala on, johon uskot? Ilmeisesti ei kuitenkaan Raamatun jumala, kun kerran uskot myös tieteeseen? Jos se on sinun oma henkilökohtainen jumalasi, johon on siivilöytynyt kristinuskosta kaikki mukava ja kiva, siihen jumalaan uskovia ei maailmassa ole miljardia, vaan yksi. Hämähäkkimieheen uskovia löytyy luultavasti useampia.

Arvostan jokaisen ihmisen ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapautta. On vallan hienoa, että tätä vapautta saamme tälläkin keskustelupalstalla toteuttaa.

Tästä olen ehdottomasti samaa mieltä. Onneksi täällä ei kukaan ole noita asioita vastaan.

Raamattu, koraani ja kumppanit ovat paljon pellempiä kirjoja kuin Harry Potterit, vaikka edellisten "jumalaisiin sanomiin" ovat miljardit ihmiset uskoneet.

Joo, toisessa noista on huomattavasti vähemmän sisäisiä ristiriitaisuuksia kuin toisessa. Hyvä kustannustoimittaja tekee kirjalle ihmeitä.

 

[kahden suunnan sentteri]

Minäkin olen sitä mieltä, että erkun rinnastus on täysin joutavanpäiväinen. Muusta tuotannosta puhumattakaan.

"If you can't stand the heat.."

 

[godspeed]

Miksi järkevästi käyttäytyäkseen tarvitsee olla uskovainen?

 

[Isaa]

Niin, jos Harry Potterin tekoja olisi ihmisille opetettu totena useamman tuhannen vuoden ajan, tuntisivat miljardi ihmistä nyt "yksilön sisällä olevan vahvan ja todellisen tunteen" Harry Potterin olemassaolosta. Että sellainen todistusarvo.

 

[McTorso]

Miksi järkevästi käyttäytyäkseen tarvitsee olla uskovainen?

Järkevä oli huono sanavalinta minulta. Pahoillani olen siitä. En kuitenkaan ole väittänyt, että tulee olla uskoivainen ollakseen järkevä, jos sitä kyselet. Kyseenalaistin vain Jumalan vertaamisen lasten satuolentoihin.